1 luku

Johannes Kastaja saarnaa ja kastaa 1 – 8 Jeesus kastetaan 9 – 11, on perkeleen kiusattavana 12, 13, alkaa julistaa evankeliumia 14, 15 ja kutsuu itselleen opetuslapsia 16 – 20; lähtee Kapernaumiin opettaa 21, 22, parantaa riivatun 23 – 28 ja Simonin anopin 29 – 31 sekä muita sairaita 32 – 34; rukoilee autiossa paikassa 35 – 38, saarnaa koko Galileassa 39 ja puhdistaa pitalisen 40 – 45.

1 Jeesuksen Kristuksen, Jumalan Pojan, evankeliumin alku.

1 Jeesuksen Kristuksen, Jumalan Pojan, ilosanoman alku,

1. Jesuksen Kristuksen, Jumalan Pojan, evankeliumin alku.

1. Jesuxen Christuxen Jumalan Pojan Evangeliumin alcu nijncuin Prophetais kirjoitettu on:

1. ALcu Iesusen Christusen Jumala' Poian Euägeliumist/ ninquin kirioitettu on Prophetis/ (Alku Jesuksen Kristuksen Jumalan Pojan ewankeliumista/ niinkuin kirjoitettu on prophetissa/)

1. Ἀρχὴ τοῦ εὐαγγελίου Ἰησοῦ Χριστοῦ, υἱοῦ τοῦ Θεοῦ.

1. αρχη του ευαγγελιου ιησου χριστου υιου του θεου 1. arche toυ eυaggelioυ iesoυ christoυ υioυ toυ theoυ

1 {Harmony of the New Covenant} {Joh 1:1-18 Jesus’ Deity.}{Luk 1:1-4 Introduction.}{Mat 1:1-17 & Luk 3:23-28 Genealogy.}{Luk 1:5-25 Jerusalem 6 BC.}{Luk 1:26-38 Nazareth 5 BC.}{Luk 1:39-80 Hill region of Judea, 5 BC.}{Mat 1:18-25 Nazareth 5 BC.}{Luk 2:1-20 Bethlehem 5 BC.}{Luk 2:21-39a Temple at Jerusalem 4 BC.}{Mat 2:1-12 Jerusalem & Bethlehem 4 BC.}{Mat 2:13-18 Leaving for Egypt 4 BC.}{Mat 2:19-23 & Luk 2:39b Egypt & Nazareth 4 BC.}{Luk 2:40-52 Nazareth and Jerusalem 7 or 8 AD.}{Mar 1:1-8 & Mat 3:1-12 & Luk 3:1-18. Judea near Jordan River 25 or 26 AD.}(The) beginning of the good-news of Jesus Christ, the Son of God.

1. The beginning of the gospel of Jesus Christ, the Son of God;

1. Jesu Christi, Guds Søns, Evangeliums Begyndelse var,

1. Detta är begynnelsen af Jesu Christi, Guds Sons, Evangelio;

1. Jesusse Kristusse Jum̃ala Poia Ewangeliummi hakkatus.

1. Jėzaus Kristaus, Dievo Sūnaus, Gerosios naujienos pradžia,

1. Dies ist der Anfang des Evangeliums von Jesus Christus, dem Sohn Gottes,

1. Commencement de l'Évangile de Jésus-Christ, Fils de Dieu.

1. PRINCIPIO del evangelio de Jesu Cristo, Hijo de Dios.

1 Het begin des Evangelies van JEZUS CHRISTUS, den Zoon van God.

1. Ten jest początek Ewangielii Jezusa Chrystusa, Syna Bożego.

1. A Jézus Krisztus, az Isten Fia evangyéliomának kezdete,

1 Начало Евангелия Иисуса Христа, Сына Божия,

1. Почин євангелиї Ісуса Христа, Сина Божого,

2 Niinkuin on kirjoitettuna profeetta Esaiaan kirjassa: "Katso, minä lähetän enkelini sinun edelläsi, ja hän on valmistava sinun tiesi".

2 niin kuin profeetoissa* on kirjoitettuna: "Katso, minä lähetän sanansaattajani edelläsi. Hän valmistaa tiesi (eteesi)"

2. Niinkuin prophetaissa kirjoitettu on: katso, minä lähetän minun enkelini sinun kasvois eteen, joka on valmistava sinun ties sinun etees.

2. Cadzo minä lähetän minun Engelini sinun caswos eteen joca on walmistapa sinun ties sinun etees.

2. Catzo mine leheten minun Engelin sinun casuos eten/ ioca walmistaman pite sinun Tietes sinun edheses. (Katso minä lähetän minun enkelin sinun kaswosi eteen/ joka walmistaman pitää sinun tietäsi sinun eteesi.)

2. Ὡς γέγραπται ἐν τοῖς προφήταις, ἰδοὺ ἐγὼ ἀποστέλλω τὸν ἄγγελόν μου πρὸ προσώπου σου, ὃς κατασκευάσει τὴν ὁδόν σου ἔμπροσθέν σου·

2. ως γεγραπται εν τοις προφηταις ιδου εγω αποστελλω τον αγγελον μου προ προσωπου σου ος κατασκευασει την οδον σου εμπροσθεν σου 2. os gegraptai en tois profetais idoυ ego apostello ton aggelon moυ pro prosopoυ soυ os kataskeυasei ten odon soυ emprosthen soυ

2 As it has been written in the prophets, ‘Behold, I send my messenger before your face, who will be preparing your way.’ {Mal 3:1}

2. As it is written in the prophets, Behold, I send my messenger before thy face, which shall prepare thy way before thee.

2. ligesom skrevet er i Propheterne: see, jeg sender min Engel for dit Ansigt, som skal berede din Vei for dig.

2. Såsom skrifvet är i Propheterna: Si, jag sänder min Ängel framför ditt ansigte, hvilken bereda skall din väg för dig;

2. Nenda kui kirjotud on prohwetide kirjas: Wata, minna läkkitan omma ingli sinno palle ele, kes sinno teed sinno ees peab walmistama.

2. kaip pranašų parašyta: ‘‘Štai Aš siunčiu pirma Tavęs savo pasiuntinį, kuris nuties Tau kelią.

2. wie geschrieben steht in den Propheten: "Siehe, ich sende meinen Engel vor dir her, der da bereite deinen Weg vor dir."

2. Conformément à ce qui avait été écrit dans les prophètes: Voici, j'envoie mon messager devant ta face, qui préparera le chemin devant toi:

2. Como está escrito en los profetas: He aquí, yo envio a mi mensajero delante de tu faz, que apareje tu camino delante de tí.

2 Gelijk geschreven is in de profeten: Ziet, Ik zend Mijn engel voor Uw aangezicht, die Uw weg voor U heen bereiden zal.

2. Jako napisano w prorokach: Oto Ja posyłam Anioła mego przed obliczem twojem, który zgotuje drogę twoję przed tobą.

2. A mint meg van írva a prófétáknál: Ímé én elküldöm az [1†] én követemet a te orczád előtt, a ki megkészíti a te útadat előtted;

2 как написано у пророков: вот, Я посылаю Ангела Моего пред лицем Твоим, который приготовит путь Твой пред Тобою.

2. як написано в пророків: Ось я посилаю ангела мого перед лицем Твоїм, що приготовить дорогу Твою перед Тобою.

3 Huutavan ääni kuuluu erämaassa: 'Valmistakaa Herralle tie, tehkää polut hänelle tasaisiksi',

3 ja: "Huutavan ääni autiomaassa: Valmistakaa Herran tie, tehkää Hänen polkunsa suoriksi."

3. Huutavan ääni on korvessa: valmistakaat Herran tietä, tehkäät hänen polkunsa oikiaksi.

3. Huutawan äni on corwes walmistacat Herran tietä ojendacat hänen polcuns.

3. Hwtawaisen äni on corwesa/ Walmistaka Herran tiete/ oijendacat henen polghunsa. (Huutawaisen ääni on korwessa/ Walmistakaa Herran tietä/ ojentakaat hänen polkunsa.)

3. φωνὴ βοῶντος ἐν τῇ ἐρήμῳ, Ἑτοιμάσατε τὴν ὁδὸν Κυρίου, εὐθείας ποιεῖτε τὰς τρίβους αὐτοῦ,

3. φωνη βοωντος εν τη ερημω ετοιμασατε την οδον κυριου ευθειας ποιειτε τας τριβους αυτου 3. fone βoontos en te eremo etoimasate ten odon kυrioυ eυtheias poieite tas triβoυs aυtoυ

3 ‘The voice of one crying in the wilderness, prepare° the way of the Lord; make*° his paths straight.’ {Isa 40:3}

3. The voice of one crying in the wilderness, Prepare ye the way of the Lord, make his paths straight.

3. Det er hans Røst, som raaber i Ørken: bereder Herrens Vei, gjører hans Stier jævne.

3. Ens ropandes röst är i öknene: Bereder Herrans väg; görer hans stigar rätta.

3. Ühhe hüdia heäl on körbes: Walmistage Issanda teed, tehke temma tee raad tassaseks:

3. Dykumoje šaukiančiojo balsas: ‘Paruoškite Viešpačiui kelią! Ištiesinkite Jam takus!’ ‘‘

3. Es ist eine Stimme eines Predigers in der Wüste: Bereitet den Weg des HERRN, macht seine Steige richtig!

3. Voix de celui qui crie dans le désert: Préparez le chemin du Seigneur; aplanissez ses sentiers.

3. Voz del que clama en el desierto: Aparejád el camino del Señor: hacéd derechas sus veredas.

3 De stem des roependen in de woestijn: Bereidt den weg des Heeren, maakt Zijn paden recht.

3. Głos wołającego na puszczy: Gotujcie drogę Paóską, proste czyócie ścieżki jego.

3. Kiáltónak szava [2†] a pusztában: Készítsétek meg az Úrnak útját, egyengessétek meg az ő ösvényeit:

3 Глас вопиющего в пустыне: приготовьте путь Господу,прямыми сделайте стези Ему.

3. Голос покликуючого в пустинї: Готовте дорогу Господню, простими робіть стежки Його.

4 niin Johannes Kastaja saarnasi erämaassa parannuksen kastetta syntien anteeksisaamiseksi.

4 Johannes tuli ja kastoi autiomaassa ja saarnasi* mielenmuutoksen kastetta syntien anteeksi saamiseksi.

4. Johannes kasti korvessa ja saarnasi parannuksen kastetta syntein anteeksi antamiseksi.

4. Johannes oleskeli corwes casti ja saarnais parannuxen Castetta syndein andexi andamisexi.

4. Johannes castoi coruesa/ sarnaten Paranoxen Castetta syndein andexiandamisexi. (Johannes kastoi korwessa/ saarnaten parannuksen kastetta syntein anteeksiantamiseksi.)

4. ἐγένετο Ἰωάννης βαπτίζων ἐν τῇ ἐρήμῳ καὶ κηρύσσων βάπτισμα μετανοίας εἰς ἄφεσιν ἁμαρτιῶν.

4. εγενετο ιωαννης βαπτιζων εν τη ερημω και κηρυσσων βαπτισμα μετανοιας εις αφεσιν αμαρτιων 4. egeneto ioannes βaptizon en te eremo kai kerυsson βaptisma metanoias eis afesin amartion

4 John came*, immersing* in the wilderness and preaching the immersion* of repentance into (the) forgiveness of sins.

4. John did baptize in the wilderness, and preach the baptism of repentance for the remission of sins.

4. Johannes døbte i Ørken og prædikede Omvendelsens Daab til Syndernes Forladelse.

4. Johannes var i öknene, döpte, och predikade bättringenes döpelse, till syndernas förlåtelse.

4. Joannes olli körbes ristimas ja kulutamas mele-parrandamisse ristmist pattude andeks-andmisseks.

4. Jonas pasirodė dykumoje, krikštijo ir skelbė atgailos krikštą nuodėmėms atleisti.

4. Johannes, der war in der Wüste, taufte und predigte von der Taufe der Buße zur Vergebung der Sünden.

4. Jean baptisait dans le désert, et prêchait le baptême de repentance, pour la rémission des péchés.

4. Bautizaba Juan en el desierto, y predicaba el bautismo de arrepentimiento para remisión de pecados.

4 Johannes was dopende in de woestijn, en predikende den doop der bekering tot vergeving der zonden.

4. Jan chrzcił na puszczy, i kazał chrzest pokuty na odpuszczenie grzechów.

4. Előáll vala János, keresztelvén a pusztában és prédikálván a megtérésnek keresztségét a bűnöknek bocsánatára.

4 Явился Иоанн, крестя в пустыне и проповедуя крещение покаяния для прощения грехов.

4. Появивсь Йоан, хрестячи в пустинї, й проповідуючи хрещеннє покаяння на прощеннє гріхів.

5 Ja koko Juudean maa ja kaikki jerusalemilaiset vaelsivat hänen tykönsä, ja hän kastoi heidät Jordanin virrassa, kun he tunnustivat syntinsä.

5 Koko Juudean maa ja jerusalemilaiset vaelsivat hänen luokseen, ja hän kastoi kaikki Jordanin virrassa, kun he tunnustivat syntinsä.

5. Ja hänen tykönsä meni ulos koko Juudean maakunta ja Jerusalemin asuvaiset, ja kastettiin kaikki häneltä Jordanin virrassa, tunnustain syntinsä.

5. Ja hänen tygöns tulit coco Judean maacunda ja ne Jerusalemist ja castettin caicki häneldä Jordanin wirrasa tunnustain heidän syndins.

5. Ja vlgoskeuit henen tygens coko Judean makunda/ ia ne Jerusalemist/ ia castettin caiki henelde Jordanin wirdhasa/ tunnustaden heiden Synninse. (Ja uloskäwit hänen tykönsä koko Judean maakunta/ ja ne Jerusalemista/ ja kastettiin kaikki häneltä Jordanin wirrassa/ tunnustaen heidän syntinsä.)

5. καὶ ἐξεπορεύετο πρὸς αὐτὸν πᾶσα ἡ Ἰουδαία χώρα καὶ οἱ Ἱεροσολυμῖται, καὶ ἐβαπτίζοντο πάντες ἐν τῷ Ἰορδάνῃ ποταμῷ ὑπ’ αὐτοῦ ἐξομολογούμενοι τὰς ἁμαρτίας αὐτῶν.

5. και εξεπορευετο προς αυτον πασα η ιουδαια χωρα και οι ιεροσολυμιται και εβαπτιζοντο παντες εν τω ιορδανη ποταμω υπ αυτου εξομολογουμενοι τας αμαρτιας αυτων 5. kai ekseporeυeto pros aυton pasa e ioυdaia chora kai oi ierosolυmitai kai eβaptizonto pantes en to iordane potamo υp aυtoυ eksomologoυmenoi tas amartias aυton

5 And all the region of Judea and all those from Jerusalem were traveling out to him, and all were being immersed* by him in the river Jordan, confessing their sins.

5. And there went out unto him all the land of Judaea, and they of Jerusalem, and were all baptized of him in the river of Jordan, confessing their sins.

5. Og det ganske Land Judæa gik ud til ham og de af Jerusalem, og de døbtes af ham i Jordans Flod, alle som bekendte deres Synder.

5. Och till honom gingo ut hela Judiska landet, och de utaf Jerusalem; och läto sig alle döpa af honom i Jordans flod, och bekände sina synder.

5. Ja temma jure läks wälja keik se Juda-ma, ja Jerusalemma liñna rahwas, ja keik said temmast ristitud Jordani jöes, kui nemmad om̃ad pattud üllestunnistasid.

5. Pas jį traukė visa Judėjos šalis ir Jeruzalės gyventojai. Jie išpažindavo savo nuodėmes ir visi buvo krikštijami Jordano upėje.

5. Und es ging zu ihm hinaus das ganze jüdische Land und die von Jerusalem und ließen sich alle von ihm taufen im Jordan und bekannten ihre Sünden.

5. Et toute la Judée et les habitants de Jérusalem allaient à lui, et ils étaient tous baptisés par lui dans le fleuve du Jourdain, en confessant leurs péchés.

5. Y salía a él todo el país de Judea, y los de Jerusalem; y eran todos bautizados por él en el río del Jordan, confesando sus pecados.

5 En al het Joodse land ging tot hem uit, en die van Jeruzalem; en werden allen van hem gedoopt in de rivier de Jordaan, belijdende hun zonden.

5. I wychodziła do niego wszystka kraina Judzka, i Jeruzalemczycy, a wszyscy byli od niego chrzczeni w rzece Jordanie, wyznawając grzechy swoje.

5. És kiméne hozzá Júdeának egész tartománya és a Jeruzsálembeliek is, és megkeresztelkedének mindnyájan ő általa a Jordán vizében, bűneikről vallást tévén.

5 И выходили к нему вся страна Иудейская и Иерусалимляне, и крестились от него все в реке Иордане, исповедуя грехи свои.

5. І виходила до него вся сторона Юдейська й Єрусалимцї, й хрестились від него всї в ріцї Йорданї, сповідаючи гріхи свої.

6 Ja Johanneksella oli puku kamelinkarvoista ja vyötäisillään nahkavyö; ja hän söi heinäsirkkoja ja metsähunajaa.

6 Johannes oli pukeutunut kamelinkarvapukuun ja hänen vyötäröllään oli nahkavyö, ja hän söi heinäsirkkoja ja metsähunajaa.

6. Ja Johannes oli puetettu kamelin karvoilla, ja ympäri hänen suoliansa oli hihnainen vyö, ja söi heinäsirkkoja ja metsähunajaa,

6. Ja Johannes oli puetettu Camelin carwoilla ja ymbäri hänen suolians oli hihnainen wyö ja söi heinäsirckoja ja medzähunajata.

6. Mutta Johannes oli pugetettu Camelin caruoilla/ ia henen Solinsa ymberi hihinainen Wöö/ ia söi Kimalaisi ia Metzehonaia/ (Mutta Johannes oli puetettu kamelin karwoilla/ ja hänen suolinsa ympäri hihnainen wyö/ ja soi kimalaisia ja metsähunajaa/)

6. ἦν δὲ ὁ Ἰωάννης ἐνδεδυμένος τρίχας καμήλου καὶ ζώνην δερματίνην περὶ τὴν ὀσφὺν αὐτοῦ, καὶ ἐσθίων ἀκρίδας καὶ μέλι ἄγριον.

6. ην δε ιωαννης ενδεδυμενος τριχας καμηλου και ζωνην δερματινην περι την οσφυν αυτου και εσθιων ακριδας και μελι αγριον 6. en de ioannes endedυmenos trichas kameloυ kai zonen dermatinen peri ten osfυn aυtoυ kai esthion akridas kai meli agrion

6 Now John was eating locusts and wild honey, having clothed himself with camel’s hair, and a leather belt around his loin.

6. And John was clothed with camel's hair, and with a girdle of a skin about his loins; and he did eat locusts and wild honey;

6. Men Johannes havde Klæder af Kameelhaar og et Læderbelte om sin Lænd, og aad Græshopper og vild Honning.

6. Och Johannes var klädd med camelahår, och med en lädergjording om sina länder; och åt gräshoppor och vildhannog;

6. Agga Joannesse selgas olli kuub kameli karwust, ja nahk-wö temma wööl, ja temma söi rohhotirtsa, ja metsa-met.

6. Jonas vilkėjo kupranugario vilnų apdaru, o strėnas buvo susijuosęs odiniu diržu. Jis maitinosi skėriais ir lauko medumi.

6. Johannes aber war bekleidet mit Kamelhaaren und mit einem ledernen Gürtel um seine Lenden, und aß Heuschrecken und wilden Honig;

6. Jean était vêtu de poils de chameau, il avait une ceinture de cuir autour de ses reins, et il se nourrissait de sauterelles et de miel sauvage.

6. Y Juan andaba vestido de pelos de camello, y con un cinto de cuero al rededor de sus lomos; y comía langostas, y miel montés.

6 En Johannes was gekleed met kemelshaar, en met een lederen gordel om zijn lenden, en at sprinkhanen en wilde honig.

6. Ale Jan przyodziany był sierścią wielbłądową, a pas skórzany był około biódr jego, a jadał szaraóczę i miód leśny.

6. János pedig teveszőrruhát és dereka körül bőrövet viselt vala, és sáskát és erdei mézet eszik vala.

6 Иоанн же носил одежду из верблюжьего волоса и пояс кожаный на чреслах своих, и ел акриды и дикий мед.

6. Був же Йоан одягнений у верблюжий волос і в пояс шкуряний на поясницї своїй; а їв сарану та дикий мед;

7 Ja hän saarnasi sanoen: "Minun jälkeeni tulee minua väkevämpi, jonka kengänpaulaa minä en ole kelvollinen maahan kumartuneena päästämään.

7 Hän saarnasi sanoen: "Minun jälkeeni tulee minua voimallisempi, jonka kengännauhaa en ole arvollinen kumartuneena päästämään.

7. Ja saarnasi, sanoen: se tulee minun jälkeeni, joka on minua väkevämpi, jonka en minä ole kelvollinen kumarruksissa kenkäin rihmaa päästämään.

7. Ja saarnais sanoden: Se tule minun jälken joca on minua wäkewämbi jonga en minä ole kelwollinen cumarruxis kengäin rihma päästämän.

7. ia sarnasi/ sanoden. Se tule minun ielkin/ ioca on minua wekeuembi/ Jonga em mine keluolinen ole/ cumartuna pästemen Kengäin rihima. (ja saarnasi/ sanoen. Se tulee minun jälkeen/ joka on minua wäkewämpi/ Jonka en minä kelwollinen ole/ kumartuna päästämään kenkäin rihmoja.)

7. καὶ ἐκήρυσσε λέγων· Ἔρχεται ὁ ἰσχυρότερός μου ὀπίσω μου, οὗ οὐκ εἰμὶ ἱκανὸς κύψας λῦσαι τὸν ἱμάντα τῶν ὑποδημάτων αὐτοῦ.

7. και εκηρυσσεν λεγων ερχεται ο ισχυροτερος μου οπισω μου ου ουκ ειμι ικανος κυψας λυσαι τον ιμαντα των υποδηματων αυτου 7. kai ekerυssen legon erchetai o ischυroteros moυ opiso moυ oυ oυk eimi ikanos kυpsas lυsai ton imanta ton υpodematon aυtoυ

7 And he preached, saying, There is one coming after me, the mightier (one than) I. I am not sufficient (when) I stoop (down) to loose the strap of his shoes.

7. And preached, saying, There cometh one mightier than I after me, the latchet of whose shoes I am not worthy to stoop down and unloose.

7. og prædikede og sagde: der kommer den efter mig, som er stærkere end jeg, for hvem jeg ikke er værdig til at bukke mig ned, at løse hans Skotvinge.

7. Och predikade, och sade: En kommer efter mig, som starkare är än jag, hvilkens skotvänger jag icke värdig är att nederfalla och upplösa.

7. Ja temma kulutas ja ütles: Se tulleb minno järrele, kes on wäggewam mind, kelle kingapaelo kummardades lahti peästa minna wäärt ep olle.

7. Jis skelbė: ‘‘Po manęs ateina galingesnis už mane­aš nevertas nusilenkęs atrišti Jo sandalų dirželio.

7. und er predigte und sprach: Es kommt einer nach mir, der ist stärker denn ich, dem ich nicht genugsam bin, daß ich mich vor ihm bücke und die Riemen seiner Schuhe auflöse.

7. Et il prêchait en disant: Il en vient un après moi, qui est plus puissant que moi, et dont je ne suis pas digne, en me baissant, de délier la courroie des souliers.

7. Y predicaba, diciendo: Viene en pos de mí el que es más poderoso que yo, al cual no soy digno de desatar encorvado la correa de sus zapatos.

7 En hij predikte, zeggende: Na mij komt, Die sterker is dan ik, Wien ik niet waardig ben, nederbukkende, den riem Zijner schoenen te ontbinden.

7. I kazał, mówiąc: Idzie za mną możniejszy niżeli ja, któremum nie jest godzien, schyliwszy się, rozwiązać rzemyka u obuwia jego.

7. És prédikála, mondván: Utánam jő, a ki erősebb nálam, a kinek nem vagyok méltó, hogy lehajolván, sarujának szíjját megoldjam.

7 И проповедывал, говоря: идет за мною Сильнейший меня, у Которого я недостоин, наклонившись, развязать ремень обуви Его;

7. і проповідував, глаголючи: Гряде потужнїщий над мене слїдом за мною; у Него недостоєн я, нахилившись, розвязати ремінь обувя Його.

8 Minä kastan teidät vedellä, mutta hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä."

8 Minä olen kastanut teidät vedessä, mutta Hän on kastava teidät Pyhässä Hengessä.”

8. Minä tosin kastan teitä vedellä; mutta hän kastaa teitä Pyhällä Hengellä.

8. Minä tosin castan teitä wedellä mutta hän casta teitä Pyhällä Hengellä.

8. Mine tosin castan teite wedhelle/ mutta hen Castapi teite pyhelle Hengelle. (Minä tosin kastan teitä wedellä/ mutta hän kastaapi teitä Pyhällä Hengellä.)

8. ἐγὼ μὲν ἐβάπτισα ὑμᾶς ἐν ὕδατι, αὐτὸς δὲ βαπτίσει ὑμᾶς ἐν Πνεύματι ἁγίῳ.

8. εγω μεν εβαπτισα υμας εν υδατι αυτος δε βαπτισει υμας εν πνευματι αγιω 8. ego men eβaptisa υmas en υdati aυtos de βaptisei υmas en pneυmati agio

8 I indeed immersed* you° in water, but he will immerse* you° in (the) Holy Spirit. {Mar 1:9-11 & Mat 3:13-17 Luk 3:21-22 Jordan east of Jericho, Spring 27 AD.}

8. I indeed have baptized you with water: but he shall baptize you with the Holy Ghost.

8. Vel har jeg døbt Eder med Vand, men han skal døbe Eder med den Hellig-Aand.

8. Jag döper eder med vatten; men han skall döpa eder med dem Helga Anda.

8. Minna kül ollen teid ristinud weega; agga temma peab teid pühha Waimoga ristima.

8. Aš jus krikštijau vandeniu, o Jis krikštys jus Šventąja Dvasia’‘.

8. Ich taufe euch mit Wasser; aber er wird euch mit dem Heiligen Geist taufen.

8. Pour moi je vous ai baptisés d'eau, mais lui vous baptisera du Saint-Esprit.

8. Yo a la verdad os he bautizado con agua; mas él os bautizará con el Espíritu Santo.

8 Ik heb ulieden wel gedoopt met water, maar Hij zal u dopen met den Heiligen Geest.

8. Jamci was chrzcił wodą; ale on was będzie chrzcił Duchem Świętym.

8. Én vízzel kereszteltelek titeket, de ő Szent Lélekkel keresztel titeket.

8 я крестил вас водою, а Он будет крестить вас Духом Святым.

8. Я хрестив вас водою, Він же хрестите ме вас Духом сьвятим.

9 Ja niinä päivinä Jeesus tuli Galilean Nasaretista, ja Johannes kastoi hänet Jordanissa.

9 Tapahtui niinä päivinä, että Jeesus tuli Galilean Nasaretista, ja Johannes kastoi Hänet Jordanissa.

9. Ja tapahtui niinä päivinä, että Jesus tuli Galilean Natsaretista ja kastettiin Johannekselta Jordanissa.

9. Ja se tapahtui nijnä päiwinä että Jesus tuli Galileaan Nazaretist ja castettin Johannexelda Jordanis.

9. Ja se tapactui nine peiuine/ että Iesus Galilean Nazaretist tuli/ ia castettin Johanneseld Jordanis. (Ja se tapahtui niinä päiwinä/ että Jesus Galilean Nazaretista tuli/ ja kastettiin Johannekselta Jordanissa.)

9. Καὶ ἐγένετο ἐν ἐκείναις ταῖς ἡμέραις ἦλθεν ὁ Ἰησοῦς ἀπὸ Ναζαρὲτ τῆς Γαλιλαίας καὶ ἐβαπτίσθη ὑπὸ Ἰωάννου εἰς τὸν Ἰορδάνην.

9. και εγενετο εν εκειναις ταις ημεραις ηλθεν ιησους απο {VAR1: ναζαρετ } {VAR2: ναζαρεθ } της γαλιλαιας και εβαπτισθη υπο ιωαννου εις τον ιορδανην 9. kai egeneto en ekeinais tais emerais elthen iesoυs apo {VAR1: nazaret } {VAR2: nazareth } tes galilaias kai eβaptisthe υpo ioannoυ eis ton iordanen

9 And it happened in those days, that Jesus came from Nazareth of Galilee, and was immersed* by John into the Jordan.

9. And it came to pass in those days, that Jesus came from Nazareth of Galilee, and was baptized of John in Jordan.

9. Og det skete i de samme Dage, at Jesus kom fra Nazareth i Galilæa, og døbdtes af Johannes i Jordan.

9. Och det begaf sig i de dagar, att Jesus kom utaf Galileen ifrå Nazareth, och lät sig döpa af Johanne i Jordan.

9. Ja neil päiwil sündis, et Jesus tulli Naatsarettist Kalilea-maalt, ja ristiti Joannesest Jordanis.

9. Tomis dienomis atėjo Jėzus iš Galilėjos Nazareto, ir Jonas pakrikštijo Jį Jordane.

9. Und es begab sich zu der Zeit, daß Jesus aus Galiläa von Nazareth kam und ließ sich taufen von Johannes im Jordan.

9. Il arriva, en ce temps-là, que Jésus vint de Nazareth de Galilée, et il fut baptisé par Jean dans le Jourdain.

9. Y aconteció en aquellos dias, que Jesús vino de Nazaret de Galilea, y fué bautizado por Juan en el Jordan.

9 En het geschiedde in diezelfde dagen, dat Jezus kwam van Nazareth, gelegen in Galilea, en werd van Johannes gedoopt in de Jordaan.

9. I stało się w one dni, że przyszedł Jezus z Nazaretu Galilejskiego, a ochrzczony jest od Jana w Jordanie.

9. És lőn azokban a napokban, eljöve Jézus [3†] a galileai Názáretből, és megkeresztelteték János által a Jordánban.

9 И было в те дни, пришел Иисус изНазарета Галилейского и крестился от Иоанна в Иордане.

9. І сталось тими днями: Прийшов Ісус із Назарету Галилейського, й охрестивсь у Йоана в Йорданї.

10 Ja heti, vedestä noustessaan, hän näki taivasten aukeavan ja Hengen niinkuin kyyhkysen laskeutuvan häneen.

10 Heti vedestä noustessaan hän näki taivasten aukeavan ja Hengen niin kuin kyyhkysen laskeutuvan Hänen päälleen*.

10. Ja kohta kuin hän astui vedestä ylös, näki hän taivaat aukenevan ja Hengen tulevan alas hänen päällensä niinkuin kyyhkyisen,

10. Ja cohta cuin hän astui wedestä ylös näki hän Taiwat aukenewan ja Hengen tulewan alas hänen päällens nijncuin kyhkyisen.

10. Ja cochta quin hen ylesastui wedheste/ näki hen aukeneuan Taiuat/ ia Hengen/ ninquin Mettisen alastuleuan henen pälens. (Ja kohta kuin hän ylös astui wedestä/ näki hän aukenewan taiwaat/ ja Hengen/ niinkuin mettisen alas tulewan hänen päällensä.)

10. καὶ εὐθέως ἀναβαίνων ἀπὸ τοῦ ὕδατος εἶδε σχιζομένους τοὺς οὐρανοὺς καὶ τὸ Πνεῦμα ὡς περιστερὰν καταβαῖνον ἐπ’ αὐτόν·

10. και ευθεως αναβαινων απο του υδατος ειδεν σχιζομενους τους ουρανους και το πνευμα ωσει περιστεραν καταβαινον επ αυτον 10. kai eυtheos anaβainon apo toυ υdatos eiden schizomenoυs toυs oυranoυs kai to pneυma osei peristeran kataβainon ep aυton

10 And immediately coming-up from the water, he saw the heavens being split-apart, and the Spirit like a dove descending upon him.

10. And straightway coming up out of the water, he saw the heavens opened, and the Spirit like a dove descending upon him:

10. Og strax, der han steg op af Vandet, saae han Himlene adskilte, og Aanden ligesom en Due komme ned over ham.

10. Och straxt steg han upp utu vattnet, och såg himlarna öppnas, och Andan, såsom en dufvo, nederkomma öfver honom.

10. Ja seddamaid, kui temma weest wälja tulli, näggi Joannes taewad lahti minnewad, ja Waimo kui tuikesse temma peäle mahhatullewad.

10. Vos tik išbridęs iš vandens, Jis pamatė prasiveriantį dangų ir Dvasią tarsi balandį, nusileidžiančią ant Jo.

10. Und alsbald stieg er aus dem Wasser und sah, daß sich der Himmel auftat, und den Geist gleich wie eine Taube herabkommen auf ihn.

10. Et aussitôt, comme il sortait de l'eau, il vit les cieux s'ouvrir et le Saint-Esprit descendre sur lui comme une colombe.

10. Y luego, subiendo del agua, vió abrirse los cielos, y al Espíritu, como paloma, que descendía sobre él.

10 En terstond, als Hij uit het water opklom, zag Hij de hemelen opengaan, en den Geest, gelijk een duif, op Hem nederdalen.

10. A zarazem wystąpiwszy z wody, ujrzał rozstępujące się niebiosa, i Ducha jako gołębicę na niego zstępującego.

10. És azonnal feljővén a vízből, látá az egeket megnyilatkozni, és a Lelket mint egy galambot ő reá leszállani;

10 И когда выходил из воды, тотчас увидел Иоанн разверзающиеся небеса и Духа, как голубя, сходящего на Него.

10. І, зараз вийшовши з води, побачив небеса, що відчинились, і Дух, як голуб, злинув на Него.

11 Ja taivaista tuli ääni: "Sinä olet minun rakas Poikani; sinuun minä olen mielistynyt".

11 Ja taivaista tuli ääni: "Sinä olet minun rakas Poikani, johon olen mielistynyt."

11. Ja ääni tuli taivaasta: sinä olet minun rakas Poikani, johonka minä mielistyin.

11. Ja äni tuli Taiwahist: Sinä olet minun racas Poican johonga minä mielistyn.

11. Ja äni tuli Taiuahist/ Sine olet minun se Racas Poican/ iossa minulle ombi soosio. (Ja ääni tuli taiwahista/ Sinä olet minun se rakas Poikani/ jossa minulla ompi suosio.)

11. καὶ φωνὴ ἐγένετο ἐκ τῶν οὐρανῶν· Σὺ εἶ ὁ υἱός μου ὁ ἀγαπητός, ἐν σοὶ εὐδόκησα.

11. και φωνη εγενετο εκ των ουρανων συ ει ο υιος μου ο αγαπητος εν ω ευδοκησα 11. kai fone egeneto ek ton oυranon sυ ei o υios moυ o agapetos en o eυdokesa

11 And a voice came* out of the heavens, You are my beloved Son, in whom I am delighted. {Mar 1:12-13 & Mat 4:1-11 & Luk 4:1-13.}

11. And there came a voice from heaven, saying, Thou art my beloved Son, in whom I am well pleased.

11. og der skete en Røst fra Himlene: du er min Søn den Elskelige, i hvilken jeg haver Behagelighed.

11. Och en röst kom af himmelen: Du äst min käre Son, i hvilkom mig väl behagar.

11. Ja heäl tulli taewast: Sinna olled minno armas Poeg, kellest mul hea meel on.

11. Ir iš dangaus pasigirdo balsas: ‘‘Tu esi mano mylimasis Sūnus, kuriuo Aš gėriuosi’‘.

11. Und da geschah eine Stimme vom Himmel: Du bist mein lieber Sohn, an dem ich Wohlgefallen habe.

11. Et une voix vint des cieux, qui dit: Tu es mon Fils bien-aimé, en qui j'ai pris plaisir.

11. Y vino una voz de los cielos, que decía: Tú eres mi Hijo amado: en tí tomo contentamiento.

11 En er geschiedde een stem uit de hemelen: Gij zijt Mijn geliefde Zoon, in Denwelken Ik Mijn welbehagen heb!

11. I stał się głos z nieba: Tyś jest on Syn mój miły, w którym mi się upodobało.

11. És szózat lőn az égből: Te [4†] vagy az én szerelmes fiam, a kiben én gyönyörködöm.

11 И глас был с небес: Ты Сын Мой возлюбленный, в Котором Мое благоволение.

11. І зійшов голос із небес: Ти єси Син мій любий, що я вподобав.

12 Kohta sen jälkeen Henki ajoi hänet erämaahan.

12 Niin Henki heti ajoi Hänet autiomaahan.

12. Ja Henki ajoi hänen kohta korpeen.

12. Ja Hengi ajoi hänen cohta corpeen.

12. Ja cochta Hengi aijoi henen corpehen/ (Ja kohta Henki ajoi hänen korpehen/)

12. Καὶ εὐθέως τὸ Πνεῦμα αὐτὸν ἐκβάλλει εἰς τὴν ἔρημον·

12. και ευθυς το πνευμα αυτον εκβαλλει εις την ερημον 12. kai eυthυs to pneυma aυton ekβallei eis ten eremon

12 And immediately the Spirit cast him out into the wilderness.

12. And immediately the Spirit driveth him into the wilderness.

12. Og strax drev Aanden ham ud i Ørken.

12. Och Anden dref honom straxt uti öknena;

12. Ja seddamaid aias pühha Waim tedda körbe.

12. Ir tuojau Dvasia Jį nuvedė į dykumą.

12. Und alsbald trieb ihn der Geist in die Wüste,

12. Et aussitôt l'Esprit poussa Jésus au désert.

12. Y luego el Espíritu le impele al desierto.

12 En terstond dreef Hem de Geest uit in de woestijn.

12. A zaraz Duch wypędził go na puszczą.

12. És a Lélek azonnal elragadá őt a pusztába.

12 Немедленно после того Дух ведет Его в пустыню.

12. І зараз Дух випровадив Його в пустиню.

13 Ja hän oli erämaassa neljäkymmentä päivää, ja saatana kiusasi häntä, ja hän oli petojen seassa; ja enkelit tekivät hänelle palvelusta.

13 Hän oli (siellä) autiomaassa neljäkymmentä päivää saatanan kiusattavana ja Hän oli petojen seassa, mutta enkelit palvelivat Häntä.

13. Ja hän oli siellä korvessa neljäkymmentä päivää, ja kiusattiin perkeleeltä, ja oli petoin seassa; ja enkelit palvelivat häntä.

13. Ja hän oli sijnä corwes neljäkymmendä päiwä ja kiusattin Perkeleldä ja oli petoin seas: ja Engelit palwelit händä.

13. ia oli sijne coruesa neliekymende peiue/ ia kiusattin perchelelde/ Ja oli Petoin seas. Ja Engelit paluelit hende. (ja oli siinä korwessa neljäkymmentä päiwää/ ja kiusattiin perkeleeltä/ Ja oli petoin seassa. Ja enkelit palwelit häntä.)

13. καὶ ἦν ἐκεῖ ἐν τῇ ἐρήμῳ ἡμέρας τεσσαράκοντα πειραζόμενος ὑπὸ τοῦ σατανᾶ, καὶ ἦν μετὰ τῶν θηρίων, καὶ οἱ ἄγγελοι διηκόνουν αὐτῷ.

13. και ην εκει εν τη ερημω ημερας τεσσαρακοντα πειραζομενος υπο του σατανα και ην μετα των θηριων και οι αγγελοι διηκονουν αυτω 13. kai en ekei en te eremo emeras tessarakonta peirazomenos υpo toυ satana kai en meta ton therion kai oi aggeloi diekonoυn aυto

13 And he was there in the wilderness (for) forty days, being tempted by the Adversary, and he was with the beasts, and the messengers were serving him. {Joh 1:19-34 Bethany beyond Jordan, Feb. 27 AD.}{Joh 1:35-51 Bethany beyond Jordan, Spring 27 AD.}{Joh 2:1-11 Cana in Galilee.}{Joh 2:12 Capernaum.}{Joh 2:13-25 Jerusalem April 9, 27 AD.}{Joh 3:1-21.}{Joh 3:22-36 Judea and Aenon.}{Mar 1:14a & Mat 4:12 & Luk 3:19-20 & Joh 4:1-4 Judea to Galilee.}{Joh 4:5-43 Jacob’s Well and at Sychar.}{Luk 4:14a & Joh 4:44-45 Arrival in Galilee.}

13. And he was there in the wilderness forty days, tempted of Satan; and was with the wild beasts; and the angels ministered unto him.

13. Og han var der i Ørken fyrretyve Dage, og blev fristet af Satan, og var blandt Dyrene; ogEnglene tjente ham.

13. Och han var i öknene i fyratio dagar, och frestades af Satana; och var med vilddjuren; och Änglarna tjente honom.

13. Ja temma olli seäl körbes nelliküm̃end päwa, ja tedda kiusati sadanast, ja olli metsaliste jures, ja inglid tenisid tedda.

13. Jis praleido dykumoje keturiasdešimt dienų šėtono gundomas, buvo kartu su žvėrimis, ir angelai Jam tarnavo.

13. und er war allda in der Wüste Tage und ward versucht von dem Satan und war bei den Tieren, und die Engel dienten ihm.

13. Et il fut là au désert quarante jours, étant tenté par Satan; et il était avec les bêtes sauvages, et les anges le servaient.

13. Y estuvo allí en el desierto cuarenta dias; y era tentado de Satanás; y estaba con las fieras; y los ángeles le servían.

13 En Hij was aldaar in de woestijn veertig dagen, verzocht van den satan; en was bij de wilde gedierten; en de engelen dienden Hem.

13. I był tam na puszczy przez czterdzieści dni, będąc kuszony od szatana, a był z zwierzęty, a Aniołowie służyli mu.

13. És ott volt a pusztában negyven napig kísértetve a Sátántól, és a vad állatokkal vala együtt; és az angyalok szolgálnak vala néki.

13 И был Он там в пустыне сорок дней, искушаемый сатаною, и был со зверями; и Ангелы служили Ему.

13. І був там у пустинї днїв сорок, спокушуваний од сатани; й пробував з дикими зьвірми; й ангели служили Йому.

14 Mutta sittenkuin Johannes oli pantu vankeuteen, meni Jeesus Galileaan ja saarnasi Jumalan evankeliumia

14 Mutta sen jälkeen, kun Johannes oli pantu vankilaan, Jeesus meni Galileaan ja saarnasi Jumalan (valtakunnan) ilosanomaa

14. Mutta sitte kuin Johannes oli vankiuteen annettu ylön, tuli Jesus Galileaan, saarnaten Jumalan valtakunnan evankeliumia,

14. Mutta sijte cuin Johannes oli otettu kijnni tuli Jesus Galileaan saarnaten Jumalan waldacunnan Evangeliumi ja sanoi:

14. Mutta sijttequin Johannes kiniotettu oli/ tuli Iesus Galileaan/ sarnaten Jumalan Waldakunnan Euangeliumi/ ia sanoi/ (Mutta sittenkuin Johannes kiinniotettu oli/ tuli Jesus Galileaan/ saarnaten Jumalan waltakunnan ewankeliumi/ ja sanoi/)

14. Μετὰ δὲ τὸ παραδοθῆναι Ἰωάννην ἦλθεν ὁ Ἰησοῦς εἰς τὴν Γαλιλαίαν κηρύσσων τὸ εὐαγγέλιον τῆς βασιλείας τοῦ Θεοῦ

14. μετα δε το παραδοθηναι τον ιωαννην ηλθεν ο ιησους εις την γαλιλαιαν κηρυσσων το ευαγγελιον της βασιλειας του θεου 14. meta de to paradothenai ton ioannen elthen o iesoυs eis ten galilaian kerυsson to eυaggelion tes βasileias toυ theoυ

14 Now after John was given up, {Mar 1:14b-15 & Mat 4:17 & Luk 4:14b-15.}Jesus came into Galilee, preaching the good-news of the kingdom of God,

14. Now after that John was put in prison, Jesus came into Galilee, preaching the gospel of the kingdom of God,

14. Men efterat Johannes var kastet i Fængsel, kom Jesus til Galilæa, og prædikede Guds Riges Evangelium,

14. Men sedan Johannes vardt fången, kom Jesus uti Galileen, och predikade Evangelium om Guds rike,

14. Agga pärrast kui Joannes olli ärraantud wangi, tulli Jesus Kalilea-male , ja kulutas Jummala rigi Ewangeliummi,

14. Kai Jonas buvo suimtas, Jėzus atėjo į Galilėją ir skelbė Dievo karalystės Evangeliją:

14. Nachdem aber Johannes überantwortet war, kam Jesus nach Galiläa und predigte das Evangelium vom Reich Gottes

14. Or, après que Jean eut été mis en prison, Jésus s'en alla en Galilée, prêchant l'évangile du royaume de Dieu, et disant:

14. Mas después que Juan fué entregado, Jesús vino a Galilea, predicando el evangelio del reino de Dios,

14 En nadat Johannes overgeleverd was, kwam Jezus in Galilea, predikende het Evangelie van het Koninkrijk Gods.

14. Lecz potem, gdy Jan był podany do więzienia, przyszedł Jezus do Galilei, każąc Ewangieliję królestwa Bożego,

14. Minekutána pedig János tömlöczbe vettetett, elméne Jézus Galileába, prédikálván az Isten országának evangyéliomát,

14 После же того, как предан был Иоанн, пришел Иисусв Галилею, проповедуя Евангелие Царств

14. Як же видано Йоана, прийшов Ісус у Галилею, проповідуючи євангелию царства Божого,

15 ja sanoi: "Aika on täyttynyt, ja Jumalan valtakunta on tullut lähelle; tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi".

15 ja sanoi: "Aika on täyttynyt ja Jumalan valtakunta on tullut lähelle. Muuttakaa mielenne ja uskokaa ilosanoma."

15. Ja sanoi: aika on täytetty, ja Jumalan valtakunta on lähestynyt: tehkäät parannus ja uskokaat evankeliumi.

15. Aica on täytetty ja Jumalan waldacunda on lähestynyt tehkät parannust ja uscocat Evangeliumi.

15. Aica ombi teutetty/ ia Jumalan Waldakunda on lehestynyt/ Tehcket paranost/ ia wskokat/ Euangelium. (Aika ompi täytetty/ ja Jumalan waltakunta on lähestynyt/ Tehkäät parannusta/ ja uskokaat/ ewankeliumi.)

15. καὶ λέγων ὅτι Πεπλήρωται ὁ καιρὸς καὶ ἤγγικεν ἡ βασιλεία τοῦ Θεοῦ· μετανοεῖτε καὶ πιστεύετε ἐν τῷ εὐαγγελίῳ.

15. και λεγων οτι πεπληρωται ο καιρος και ηγγικεν η βασιλεια του θεου μετανοειτε και πιστευετε εν τω ευαγγελιω 15. kai legon oti peplerotai o kairos kai eggiken e βasileia toυ theoυ metanoeite kai pisteυete en to eυaggelio

15 and saying, The time has been fulfilled and the kingdom of God has drawn near. Repent° and believe° in the good-news. {Joh 4:46-54 Cana.}{Luk 4:16-31.}{Mat 4:13-16 Capernaum.}{Mar 1:16-20 & Mat 4:18-22 & Luk 5:1-11 Sea of Galilee near Capernaum.}

15. And saying, The time is fulfilled, and the kingdom of God is at hand: repent ye, and believe the gospel.

15. og sagde: Tiden er fuldkommet og Guds Rige er nær; omvender Eder og troer paa Evangelium.

15. Sägandes: Tiden är fullkomnad, och Guds rike är för handene; bättrer eder, och tror Evangelio.

15. Ja ütles: Aeg on kätte joudnud, ja Jummala riik on liggi tulnud: parrandage meelt, ja uskuge armoöppetust.

15. ‘‘Atėjo metas, prisiartino Dievo karalystė. Atgailaukite ir tikėkite Evangelija!’‘

15. und sprach: Die Zeit ist erfüllet, und das Reich Gottes ist herbeigekommen. Tut Buße und glaubt an das Evangelium!

15. Le temps est accompli, et le royaume de Dieu approche. Repentez-vous et croyez à l'Évangile.

15. Y diciendo: El tiempo es cumplido; y el reino de Dios está cerca: Arrepentíos, y creed al evangelio.

15 En zeggende: De tijd is vervuld, en het Koninkrijk Gods nabij gekomen; bekeert u, en gelooft het Evangelie.

15. A mówiąc: Wypełnił się czas i przybliżyło się królestwo Boże: Pokutujcie, a wierzcie Ewangielii.

15. És mondván: [5†] Bétölt az idő, és elközelített az Istennek országa; térjetek meg, és higyjetek az evangyéliomban.

15 и говоря, что исполнилось время и приблизилось Царствие Божие: покайтесь и веруйте в Евангелие.

15. і глаголючи: Що сповнив ся час, і наближило ся царство Боже. Покайтесь і віруйте в євангелию.

16 Ja kulkiessaan Galilean järven rantaa hän näki Simonin ja Andreaan, Simonin veljen, heittävän verkkoa järveen; sillä he olivat kalastajia.

16 Kävellessään Galilean järven rantaa Hän näki Simonin ja Andreaan, *hänen veljensä*, heittävän verkkoa järveen, sillä he olivat kalastajia.

16. Ja kuin hän käveli Galilean meren tykönä, näki hän Simonin ja Andreaksen hänen veljensä laskevan verkkoa mereen: (sillä he olivat kalamiehet:)

16. Ja cosca Jesus käwi Galilean meren tykönä näki hän Simonin ja Andreaxen hänen weljens werckojans mereen heittäwän: sillä he olit calamiehet.

16. Mutta coska Iesus keui Galilean meren sijw/ näki hen Simonin ia Andrean henen weliens/ werckoians heitteuen merehen/ sille he olit Calamiehet/ (Mutta koska Jesus käwi Galilean meren siwu/ näki hän Simonin ja Andrean hänen weljensä/ werkkojansa heittäwän merehen/ sillä he olit kalamiehet/)

16. Περιπατῶν δὲ παρὰ τὴν θάλασσαν τῆς Γαλιλαίας εἶδε Σίμωνα καὶ Ἀνδρέαν τὸν ἀδελφὸν αὐτοῦ τοῦ Σίμωνος, βάλλοντας ἀμφίβληστρον ἐν τῇ θαλάσσῃ· ἦσαν γὰρ ἁλιεῖς·

16. περιπατων δε παρα την θαλασσαν της γαλιλαιας ειδεν σιμωνα και ανδρεαν τον αδελφον αυτου βαλλοντας αμφιβληστρον εν τη θαλασση ησαν γαρ αλιεις 16. peripaton de para ten thalassan tes galilaias eiden simona kai andrean ton adelfon aυtoυ βallontas amfiβlestron en te thalasse esan gar alieis

16 Now walking beside the sea of Galilee, he saw Simon and Andrew his brother, (who are) Simon’s (sons), casting a net in the sea; for* they were fishermen.

16. Now as he walked by the sea of Galilee, he saw Simon and Andrew his brother casting a net into the sea: for they were fishers.

16. Men der han vandrede ved den galilæiske Sø, saae han Simon og hans Broder Andreas, at de kastede Garn i Søen, (thi de vare Fiskere).

16. När han gick utmed det Galileiska hafvet, såg han Simon, och Andream, hans broder, kasta sin nät i hafvet; ty de voro fiskare.

16. Agga kui temma Kalilea merre äres köndis, näggi temma Simonat ja Andreast temma wenda wörko merresse laskwad. (Sest nemmad ollid kalla-mehhed.)

16. Eidamas palei Galilėjos ežerą, Jėzus pamatė Simoną ir jo brolį Andriejų, metančius tinklą į ežerą; mat jie buvo žvejai.

16. Da er aber am Galiläischen Meer ging, sah er Simon und Andreas, seinen Bruder, daß sie ihre Netze ins Meer warfen; denn sie waren Fischer.

16. Or, comme il marchait le long de la mer de Galilée, il vit Simon et André son frère, qui jetaient leurs filets dans la mer; car ils étaient pêcheurs.

16. Y andando junto a la mar de Galilea, vió a Simón, y a Andrés su hermano, que echaban la red en la mar, porque eran pescadores.

16 En wandelende bij de Galilese zee, zag Hij Simon en Andreas, zijn broeder, werpende het net in de zee (want zij waren vissers);

16. A przechodząc się nad morzem Galilejskiem, ujrzał Szymona i Andrzeja, brata jego, zapuszczających sieć w morze; bo byli rybitwi.

16. Mikor pedig Galilea tengere mellett járt, látá Simont és Andrást, annak testvérét, a mint a tengerbe hálót vetének; mert halászok valának.

16 Проходя же близ моря Галилейского, увидел Симона и Андрея, брата его, закидывающих сети в море, ибо они были рыболовы.

16. Ходячи ж понад морем Галилейським, побачив Симона та Андрея, брата його, як вони закидали невід у море; були бо рибалки.

17 Ja Jeesus sanoi heille: "Seuratkaa minua, niin minä teen teistä ihmisten kalastajia".

17 Ja Jeesus sanoi heille: "Seuratkaa minua, niin teen teistä ihmisten kalastajia."

17. Ja Jesus sanoi heille: seuratkaat minua, ja minä teen teidät, että te tulette ihmisten kalamiehiksi.

17. Ja Jesus sanoi heille: seuratcat minua ja minä teen teidän ihmisten calamiehixi.

17. ia sanoi heille Iesus/ Seuratka minua/ ia mine tegen teiden Inhimisten calamiehixi. (ja sanoi heille Jesus/ Seuratkaa minua/ ja minä teen teidän ihmisten kalamiehiksi.)

17. καὶ εἶπεν αὐτοῖς ὁ Ἰησοῦς· Δεῦτε ὀπίσω μου, καὶ ποιήσω ὑμᾶς γενέσθαι ἁλιεῖς ἀνθρώπων.

17. και ειπεν αυτοις ο ιησους δευτε οπισω μου και ποιησω υμας γενεσθαι αλιεις ανθρωπων 17. kai eipen aυtois o iesoυs deυte opiso moυ kai poieso υmas genesthai alieis anthropon

17 And Jesus said to them, Come-here° after me and I will make* you° to become fishermen of men.

17. And Jesus said unto them, Come ye after me, and I will make you to become fishers of men.

17. Og Jesus sagde til dem: følger efter mig, saa vil jeg gøre Eder til Menneske-Fiskere.

17. Och Jesus sade till dem: Följer mig, och jag vill göra eder till menniskofiskare.

17. Ja Jesus ütles neile: Tulge minno järrele, ja minna tahhan tehha, et teie innimeste püüdjaks sate.

17. Jėzus jiems tarė: ‘‘Sekite paskui mane, ir Aš jus padarysiu žmonių žvejais’‘.

17. Und Jesus sprach zu ihnen: Folget mir nach; ich will euch zu Menschenfischern machen!

17. Alors Jésus leur dit: Suivez-moi, et je vous ferai pêcheurs d'hommes.

17. Y les dijo Jesús: Veníd en pos de mí, y haré que seais pescadores de hombres.

17 En Jezus zeide tot hen: Volgt Mij na, en Ik zal maken, dat gij vissers der mensen zult worden.

17. I rzekł im Jezus: Pójdźcie za mną, a uczynię was rybitwami ludzi.

17. És monda nékik Jézus: Kövessetek engem, és én azt mívelem, hogy embereket halászszatok.

17 И сказал им Иисус: идите за Мною, и Я сделаю, что вы будете ловцами человеков.

17. І рече до них Ісус: Ійдїть слїдом за мною, то зроблю, що станетесь ловцями людей.

18 Kohta he jättivät verkot ja seurasivat häntä.

18 Heti he jättivät verkkonsa* ja seurasivat Häntä.

18. Ja he jättivät kohta verkkonsa ja seurasivat häntä.

18. Ja he jätit cohta werckons ja seuraisit händä.

18. Ja cochta he iätit heiden werckonsa/ ia seurasit hende. (Ja kohta he jätit heidän werkkonsa/ ja seurasit häntä.)

18. καὶ εὐθέως ἀφέντες τὰ δίκτυα αὐτῶν ἠκολούθησαν αὐτῷ.

18. και ευθεως αφεντες τα δικτυα αυτων ηκολουθησαν αυτω 18. kai eυtheos afentes ta diktυa aυton ekoloυthesan aυto

18 And immediately they left their nets and followed him.

18. And straightway they forsook their nets, and followed him.

18. Og de forlode strax deres Garn og fulgte ham.

18. Straxt gåfvo de sin nät öfver, och följde honom.

18. Ja ni kohhe jätsid nemmad ommad wörgud mahha, ja käisid temma järrel.

18. Ir tuojau, palikę tinklus, jie nusekė paskui Jį.

18. Alsobald verließen sie ihre Netze und folgten ihm nach.

18. Et aussitôt, laissant leurs filets, ils le suivirent.

18. Y luego, dejadas sus redes, le siguieron.

18 En zij, terstond hun netten verlatende, zijn Hem gevolgd.

18. A oni zarazem opuściwszy sieci swoje, poszli za nim.

18. És azonnal elhagyván az ő hálóikat, követék őt.

18 И они тотчас, оставив свои сети, последовали за Ним.

18. І, зараз покинувши неводи свої, пійшли слїдом за Ним.

19 Ja käytyään siitä vähän eteenpäin hän näki Jaakobin, Sebedeuksen pojan, ja Johanneksen, hänen veljensä, heidätkin venheessä, laittamassa verkkojaan kuntoon.

19 Käytyään siitä vähän matkaa Hän näki Jaakobin, Sebedeuksen pojan, ja Johanneksen, hänen veljensä, heidätkin veneessä laittamassa verkkoja kuntoon.

19. Ja kuin hän sieltä vähää edemmä kävi, näki hän Jakobin Zebedeuksen pojan ja Johanneksen, hänen veljensä, parantavan venheessä verkkojansa.

19. Ja cuin hän sieldä wähän edemmä meni näki hän Jacobin Zebedeuxen pojan ja Johannexen hänen weljens parandawan wenhes heidän werckojans ja hän cudzui cohta heitä.

19. Ja quin hen sielde wehen edheskeui/ näki hen Jacobin Zebedeusen poian ia Johannem henen weliens/ että he wenehese paransit Werckoians/ Ja cochta hen heite cutzui. (Ja kuin hän sieltä wähän edeskäwi/ näki hän Jakobin Zebedeuksen pojan ja Johanneksen hänen weljensä/ että he weneessä paransit werkkojansa/ Ja kohta hän heitä kutsui.)

19. Καὶ προβὰς ἐκεῖθεν ὀλίγον εἶδεν Ἰάκωβον τὸν τοῦ Ζεβεδαίου καὶ Ἰωάννην τὸν ἀδελφὸν αὐτοῦ, καὶ αὐτοὺς ἐν τῷ πλοίῳ καταρτίζοντας τὰ δίκτυα,

19. και προβας εκειθεν ολιγον ειδεν ιακωβον τον του ζεβεδαιου και ιωαννην τον αδελφον αυτου και αυτους εν τω πλοιω καταρτιζοντας τα δικτυα 19. kai proβas ekeithen oligon eiden iakoβon ton toυ zeβedaioυ kai ioannen ton adelfon aυtoυ kai aυtoυs en to ploio katartizontas ta diktυa

19 And having advanced a few (feet) from there, he saw James and John his brother, the (son)s of Zebedee, and they (were) in the ship mending the nets.

19. And when he had gone a little further thence, he saw James the son of Zebedee, and John his brother, who also were in the ship mending their nets.

19. Og da han gik lidet frem derfra, saae han Jakobus, Zebedæus' Søn, og hans Broder Johannes, at ogsaa de bødte deres Garn i Skibet;

19. Och då han gick dädan litet fram bätter, såg han Jacobum, Zebedei son, och Johannem, hans broder, att de i båtenom byggde sin nät.

19. Ja kui ta seält pissut emale läks, näggi temma Jakobust Sebedeusse poega, ja Joannest temma wenda, ja needsammad laewas wörkusid parrandawad.

19. Paėjęs truputį toliau, Jis pamatė Zebediejaus sūnų Jokūbą ir jo brolį Joną, valtyje betaisančius tinklus.

19. Und da er von da ein wenig weiterging, sah er Jakobus, den Sohn des Zebedäus, und Johannes, seinen Bruder, daß sie die Netze im Schiff flickten; und alsbald rief er sie.

19. Et de là passant un peu plus avant, il vit dans une barque Jacques, fils de Zébédée, et Jean son frère, qui raccommodaient leurs filets.

19. Y pasando de allí un poco más adelante, vió a Santiago, hijo de Zebedeo, y a Juan su hermano, también ellos en la nave, que aderezaban las redes.

19 En van daar een weinig voortgegaan zijnde, zag Hij Jakobus, den zoon van Zebedeus, en Johannes, zijn broeder, en dezelven in het schip hun netten vermakende.

19. A stamtąd troszeczkę odszedłszy, ujrzał Jakóba, syna Zebedeuszowego, i Jana, brata jego, a oni w łodzi poprawiali sieci.

19. És onnan egy kevéssé elébb menve, látá Jakabot, a Zebedeus fiát és annak testvérét, Jánost, a mint a hajóban azok is a hálókat kötözgetik vala.

19 И, пройдя оттуда немного, Он увидел Иакова Зеведеева и Иоанна, брата его, также в лодке починивающих сети;

19. І, відійшовши трохи дальше звідтіля, побачив Якова Зеведеєвого та Йоана, брата його, так само в човнї, налагоджуючих неводи.

20 Ja kohta hän kutsui heidät; ja he jättivät isänsä, Sebedeuksen, palkkalaisineen venheeseen ja lähtivät seuraamaan häntä.

20 Heti Hän kutsui heidät; ja he seurasivat Häntä jättäen isänsä Sebedeuksen palkkalaisineen veneeseen.

20. Ja hän kutsui kohta heitä. Ja he jättivät isänsä Zebedeuksen venheeseen palkollisten kanssa, ja seurasivat häntä.

20. Ja he jätit Isäns Zebedeuxen wenhesen palcollisten cansa ja seuraisit händä.

20. Ja he iätit heiden Isens Zebedeusen wenehesen palcolisten cansa/ ia seurasit hende. (Ja he jätit heidän isänsä Zebedeuksen weneeseen palkollisten kanssa/ ja seurasit häntä.)

20. καὶ εὐθέως ἐκάλεσεν αὐτούς. καὶ ἀφέντες τὸν πατέρα αὐτῶν Ζεβεδαῖον ἐν τῷ πλοίῳ μετὰ τῶν μισθωτῶν ἀπῆλθον ὀπίσω αὐτοῦ.

20. και ευθεως εκαλεσεν αυτους και αφεντες τον πατερα αυτων ζεβεδαιον εν τω πλοιω μετα των μισθωτων απηλθον οπισω αυτου 20. kai eυtheos ekalesen aυtoυs kai afentes ton patera aυton zeβedaion en to ploio meta ton misthoton apelthon opiso aυtoυ

20 And immediately he called them. And they left their father Zebedee with the hired-servants in the ship and went after him. {Mar 1:21-28 & Luk 4:31-37 Capernaum.}

20. And straightway he called them: and they left their father Zebedee in the ship with the hired servants, and went after him.

20. og han kaldte strax ad dem, og de forlode deres Fader Zebedæus i Skibet med Leiesvendene, og gik efter ham.

20. Och straxt kallade han dem; då öfvergåfvo de sin fader, Zebedeum, uti båten, med legodrängarna, och följde honom.

20. Ja tem̃a kutsus neid warsi, ja nem̃ad jätsid omma issa Sebedeust laewasse palgalistega, ja läksid ärra temma järrele.

20. Tuoj pat Jis pašaukė ir juos. Palikę savo tėvą Zebediejų valtyje su samdiniais, jie nusekė paskui Jį.

20. Und sie ließen ihren Vater Zebedäus im Schiff mit den Tagelöhnern und folgten ihm nach.

20. Au même instant il les appela; et eux, laissant Zébédée leur père dans la barque avec les ouvriers, le suivirent.

20. Y luego los llamó; y dejando a su padre Zebedeo en la nave con los jornaleros, fueron en pos de él.

20 En terstond riep Hij hen; en zij, latende hun vader Zebedeus in het schip, met de huurlingen, zijn Hem nagevolgd.

20. I zaraz ich powołał; a oni zostawiwszy ojca swego Zebedeusza w łodzi z czeladzią, poszli za nim.

20. És azonnal hívá őket. És ők atyjukat, Zebedeust a napszámosokkal a hajóban hagyva, utána menének.

20 и тотчас призвал их. И они, оставив отца своего Зеведея в лодке с работниками, последовали за Ним.

20. І зараз покликав їх; і, покинувши батька свого Зеведея в човнї з наймитами, пійшли слїдом за Ним.

21 Ja he saapuivat Kapernaumiin; ja hän meni kohta sapattina synagoogaan ja opetti.

21 Niin he tulivat Kapernaumiin. Hän meni heti sapattina synagoogaan ja opetti.

21. Ja he menivät sisälle Kapernaumiin; ja hän meni kohta lepopäivinä synagogaan, ja opetti.

21. Ja he menit Capernaumijn ja hän meni cohta lepopäiwänä Synagogaan ja opetti.

21. Ja he sisellemenit Capernaum/ ia cochta Lepopeiuene hen sisellemeni Synagogan/ ia opetti. (Ja he sisälle menit Kapernaumiin/ ja kohta lepopäiwänä hän sisälle meni synagogaan/ ja opetti.)

21. Καὶ εἰσπορεύονται εἰς Καπερναούμ· καὶ εὐθέως τοῖς σάββασιν εἰσελθὼν εἰς τὴν συναγωγὴν ἐδίδασκε.

21. και εισπορευονται εις καπερναουμ και ευθεως τοις σαββασιν εισελθων εις την συναγωγην εδιδασκεν 21. kai eisporeυontai eis kapernaoυm kai eυtheos tois saββasin eiselthon eis ten sυnagogen edidasken

21 And they travel into Capernaum, and immediately on the Sabbath he entered into the synagogue and was teaching.

21. And they went into Capernaum; and straightway on the sabbath day he entered into the synagogue, and taught.

21. Og de gik ind i Capernaum, og strax paa Sabbaten gik han ind i Synagogen og lærte,

21. Och de gingo till Capernaum; och straxt, om Sabbatherna, gick han in i Synagogon och lärde.

21. Ja nemmad läksid Kapernaumma liñna, ja temma läks warsi hingamisse-päwal koggodusse kotta, ja öppetas,

21. Jie atėjo į Kafarnaumą, ir iškart, sabato dieną, Jis nuėjo į sinagogą ir ėmė mokyti.

21. Und sie gingen gen Kapernaum; und alsbald am Sabbat ging er in die Schule und lehrte.

21. Ensuite ils entrèrent à Capernaüm; et Jésus, étant d'abord entré dans la synagogue le jour du sabbat, y enseignait.

21. Y entraron en Capernaum; y luego los sábados entrando en la sinagoga enseñaba.

21 En zij kwamen binnen Kapernaum; en terstond op den sabbatdag in de synagoge gegaan zijnde, leerde Hij.

21. Potem weszli do Kapernaum; a zaraz w sabat wszedłszy Jezus do bóżnicy, nauczał.

21. És bemenének Kapernaumba; és mindjárt szombatnapon bemenvén a zsinagógába, tanít vala.

21 И приходят в Капернаум; и вскоре в субботу вошел Он в синагогу и учил.

21. І приходять у Капернаум; і зараз субітнього дня, увійшовши в школу, навчав.

22 Ja he olivat hämmästyksissään hänen opetuksestansa, sillä hän opetti heitä niinkuin se, jolla valta on, eikä niinkuin kirjanoppineet.

22 He olivat hämmästyksissään Hänen opetuksestaan, sillä Hän opetti heitä niin kuin se, jolla on valta eikä niin kuin kirjanoppineet.

22. Ja he hämmästyivät hänen opetustansa; sillä hän opetti heitä voimallisesti, ja ei niinkuin kirjanoppineet.

22. Ja he hämmästyit hänen opetustans: sillä hän opetti heitä woimallisest ja ei nijncuin Kirjanoppenet.

22. Ja he hemmestyit henen Opetuxens päle. Sille että hen opetti heite * woimalisesta/ ia ei ninquin Kirianoppenuet. (Ja he hämmästyit hänen opetuksensa päälle. Sillä että hän opetti heitä woimallisesti/ ja ei niinkuin kirjanoppineet.)

22. καὶ ἐξεπλήσσοντο ἐπὶ τῇ διδαχῇ αὐτοῦ· ἦν γὰρ διδάσκων αὐτοὺς ὡς ἐξουσίαν ἔχων, καὶ οὐχ ὡς οἱ γραμματεῖς.

22. και εξεπλησσοντο επι τη διδαχη αυτου ην γαρ διδασκων αυτους ως εξουσιαν εχων και ουχ ως οι γραμματεις 22. kai ekseplessonto epi te didache aυtoυ en gar didaskon aυtoυs os eksoυsian echon kai oυch os oi grammateis

22 And they were being astounded at his teaching; for* he was teaching them like (one) having authority and not like the scribes.

22. And they were astonished at his doctrine: for he taught them as one that had authority, and not as the scribes.

22. og de forundrede sig saare paa hans Lærdom; thi han lærte dem som den, der havde Myndighed, og ikke som de Skriftkloge.

22. Och de förundrade storliga på hans lärdom; förty han lärde väldeliga, och icke såsom de Skriftlärde.

22. Ja nemmad ehmatasid temma öppetusse pärrast; sest temma öppetas neid kui se, kel melewald olli, ja ei mitte nenda kui kirjatundiad.

22. Žmonės stebėjosi Jo mokymu, nes Jis mokė kaip turintis valdžią, o ne kaip Rašto žinovai.

22. Und sie entsetzten sich über seine Lehre; denn er lehrte gewaltig und nicht wie die Schriftgelehrten.

22. Et ils étaient étonnés de sa doctrine; car il les enseignait comme ayant autorité, et non pas comme les scribes.

22. Y se pasmaban de su doctrina; porque los enseñaba como quien tiene autoridad, y no como los escribas.

22 En zij versloegen zich over Zijn leer; want Hij leerde hen, als machthebbende, en niet als de Schriftgeleerden.

22. I zdumiewali się nad nauką jego; albowiem on ich uczył jako mający moc, a nie jako nauczeni w Piśmie.

22. És [6†] elálmélkodának az ő tanításán; mert úgy tanítja vala őket, mint a kinek hatalma van, és nem úgy mint az írástudók.

22 И дивились Его учению, ибо Он учил их, как власть имеющий, а не как книжники.

22. І дивувались наукою Його, навчав бо їх яко маючий власть, а не як письменники.

23 Ja heidän synagoogassaan oli juuri silloin mies, jossa oli saastainen henki; ja se huusi

23 Heidän synagoogassaan oli [juuri silloin] mies, jossa oli saastainen henki. Se huusi

23. Ja heidän synagogassansa oli ihminen riivattu saastaiselta hengeltä, ja hän huusi,

23. Ja heidän Synagogasans oli yxi ihminen rijwattu saastaiselda hengeldä ja hän huusi sanoden:

23. Ja oli heiden Sinagogas yxi Inhiminen riuattu sastaisest Hengest/ ia hen hwsi sanoden/ (Ja oli heidän synagogassa yksi ihminen riiwattu saastaisesta hengestä/ ja hän huusi sanoen/)

23. Καὶ ἦν ἐν τῇ συναγωγῇ αὐτῶν ἄνθρωπος ἐν πνεύματι ἀκαθάρτῳ, καὶ ἀνέκραξε

23. και ην εν τη συναγωγη αυτων ανθρωπος εν πνευματι ακαθαρτω και ανεκραξεν 23. kai en en te sυnagoge aυton anthropos en pneυmati akatharto kai anekraksen

23 And a man was in their synagogue in (him was) an unclean spirit, and he cried out,

23. And there was in their synagogue a man with an unclean spirit; and he cried out,

23. Og der var et Menneske i deres Synagoge med en ureen Aand, og han raabte høit,

23. Och i deras Synagogo var en menniska besatt med den orena andan; och han ropade,

23. Ja nende koggodusse koias olli innimeñe, sel olli rojane waim, ja se kissendas,

23. Jų sinagogoje buvo žmogus, turintis netyrąją dvasią. Jis sušuko:

23. Und es war in ihrer Schule ein Mensch, besessen von einem unsauberen Geist, der schrie

23. Or, il se trouva dans leur synagogue un homme possédé d'un esprit immonde, qui s'écria, et dit:

23. Y había en la sinagoga de ellos un hombre con espíritu inmundo, el cual dió voces,

23 En er was in hun synagoge een mens, met een onreinen geest, en hij riep uit,

23. A był w bóżnicy ich człowiek mający ducha nieczystego, który zawołał,

23. Vala pedig azok zsinagógájában egy ember, a kiben tisztátalan lélek volt, és felkiálta,

23 В синагоге их был человек, одержимый духом нечистым, и вскричал:

23. І був у них у школї чоловік з духом нечистим; і закричав,

24 sanoen: "Mitä sinulla on meidän kanssamme tekemistä, Jeesus Nasaretilainen? Oletko tullut meitä tuhoamaan? Minä tunnen sinut, kuka olet, sinä Jumalan Pyhä."

24 sanoen: "(Voi!) *Miksi meihin puutut*, Jeesus Nasaretilainen? Tulitko meitä tuhoamaan? Tunnen sinut, kuka olet, Jumalan Pyhä."

24. Sanoen: voi, mitä meidän on sinun kanssas, Jesus Natsarealainen! tulitkos meitä hukuttamaan? Minä tunnen sinun, kukas olet, Jumalan pyhä.

24. Pidäs mitä meidän on tekemist sinun cansas Jesu Nazarene: Tulitcos meitä hucuttaman ? Minä tiedän mikäs olet Jumalan pyhä.

24. Oy mite meiden on tekemiste sinun cansas Iesu Nazarene? Tulicos meite cadhottaman? Mine tieden mikes olet/ iuri se Jumalan Pyhe. (Oi mitä meidän on tekemistä sinun kanssasi Jesus Nazarene? Tulitkos meitä kadottamaan? Minä tiedän mikäs olet/ juuri se Jumalan Pyhä.)

24. λέγων· Ἔα, τί ἡμῖν καὶ σοί, Ἰησοῦ Ναζαρηνέ; ἦλθες ἀπολέσαι ἡμᾶς; οἶδά σε τίς εἶ, ὁ ἅγιος τοῦ Θεοῦ.

24. λεγων εα τι ημιν και σοι ιησου ναζαρηνε ηλθες απολεσαι ημας οιδα σε τις ει ο αγιος του θεου 24. legon ea ti emin kai soi iesoυ nazarene elthes apolesai emas oida se tis ei o agios toυ theoυ

24 saying, Ah! What (is this thing) with us and with you, Jesus (the) Nazarene? Did you come to destroy us? I know you, (I know) who you are, the Holy One of God.

24. Saying, Let us alone; what have we to do with thee, thou Jesus of Nazareth? art thou come to destroy us? I know thee who thou art, the Holy One of God.

24. og sagde: ak! hvad have vi med dig at skaffe, Jesus af Nazareth? er du kommen at fordærve os? jeg kjender dig, hvo du er, den Guds Hellige.

24. Och sade: Ack! hvad hafve vi med dig beställa, Jesu Nazarene? Äst du kommen till att förderfva oss? Jag vet ho du äst, nämliga den Guds Helige.

24. Ja ütles: Et seisa, mis meil on sinnoga teggemist, Jesus Naatsarettist? olled sa tulnud meid ärrarikkuma? ma tunnen sind, kes sa olled, se Jummala pühha Poeg.

24. ‘‘Palik mus! Ko Tau iš mūsų reikia, Jėzau Nazarieti? Gal atėjai mūsų pražudyti? Aš žinau, kas Tu esi: Dievo Šventasis!’‘

24. und sprach: Halt, was haben wir mit dir zu schaffen, Jesus von Nazareth? Du bist gekommen, uns zu verderben. Ich weiß wer du bist: der Heilige Gottes.

24. Ah! qu'y a-t-il entre toi et nous, Jésus Nazarien? Es-tu venu pour nous perdre? Je sais qui tu es; le Saint de Dieu.

24. Diciendo: ¡Ah! ¿Qué tenemos nosotros que ver contigo, Jesús Nazareno? ¿Has venido a destruirnos? Te conozco quien eres, eres el Santo de Dios.

24 Zeggende: Laat af, wat hebben wij met U te doen, Gij Jezus Nazarener, zijt Gij gekomen om ons te verderven? Ik ken U, wie Gij zijt, namelijk de Heilige Gods.

24. Mówiąc: Ach! cóż my z tobą mamy, Jezusie Nazareóski? Przyszedłeś, abyś nas wytracił. Znam cię, ktoś jest, żeś on święty Boży.

24. És monda: Ah! [7†] mi dolgunk van nékünk veled, Názáreti Jézus? Azért jöttél-é, hogy elveszíts minket? Tudom, hogy ki vagy te: [8†] az Istennek Szentje.

24 оставь! что Тебе до нас, Иисус Назарянин? Ты пришелпогубить нас! знаю Тебя, кто Ты, Святый Божий.

24. кажучи: Остав! що нам і Тобі, Ісусе Назарянине? чи прийшов єси погубити нас? Знаю Тебе, хто єси: Сьвятий Божий.

25 Niin Jeesus nuhteli sitä sanoen: "Vaikene ja lähde hänestä".

25 Niin Jeesus nuhteli sitä sanoen: "Vaikene ja lähde hänestä."

25. Ja Jesus nuhteli häntä, sanoen: vaikene ja mene ulos hänestä.

25. Ja Jesus nuhteli händä sanoden: waickene ja mene ulos hänestä.

25. Ja Iesus nuchteli hende sanoden/ Waickene ia wlgosmene Inhimiseste. (Ja Jesus nuhteli häntä sanoen/ Waikene ja ulos mene ihmisestä.)

25. καὶ ἐπετίμησεν αὐτῷ ὁ Ἰησοῦς λέγων· Φιμώθητι καὶ ἔξελθε ἐξ αὐτοῦ.

25. και επετιμησεν αυτω ο ιησους λεγων φιμωθητι και εξελθε εξ αυτου 25. kai epetimesen aυto o iesoυs legon fimotheti kai ekselthe eks aυtoυ

25 And Jesus rebuked it, saying, Hush and come out of him.

25. And Jesus rebuked him, saying, Hold thy peace, and come out of him.

25. Og Jesus truede ham og sagde: ti, og far ud af ham.

25. Och Jesus näpste honom, sägandes: Tig, och gack ut af menniskone.

25. Ja Jesus söitles tedda, ja ütles: Olle wait, ja minne temmast wälja.

25. Jėzus sudraudė jį: ‘‘Nutilk ir išeik iš jo!’‘

25. Und Jesus bedrohte ihn und sprach: Verstumme und fahre aus von ihm!

25. Mais Jésus le tança en disant: Tais-toi, et sors de lui.

25. Y riñóle Jesús, diciendo: Enmudece, y sal de él.

25 En Jezus bestrafte hem, zeggende: Zwijg stil, en ga uit van hem.

25. I zgromił go Jezus, mówiąc: Umilknij, a wynijdź z niego.

25. És megdorgálá őt Jézus, mondván: Némulj meg, és menj ki belőle.

25 Но Иисус запретил ему, говоря: замолчи и выйди из него.

25. І погрозив йому Ісус, глаголючи: Мовчи й вийди з него.

26 Ja saastainen henki kouristi häntä ja lähti hänestä huutaen suurella äänellä.

26 Kouristaen häntä ja kovalla äänellä huutaen saastainen henki lähti hänestä.

26. Ja kuin se saastainen henki repäisi häntä ja huusi suurella äänellä, niin hän läksi ulos hänestä.

26. Ja cuin se saastainen hengi rewäis händä ja huusi suurella änellä nijn hän läxi hänestä.

26. Ja quin se sastainen hengi reueisi henen ia hwsi surella änelle/ nin hen wlgoslexi heneste. (Ja kuin se saastainen henki rewäisi hänen ja huusi suurella äänellä/ niin hän ulosläksi hänestä.)

26. καὶ σπαράξαν αὐτὸν τὸ πνεῦμα τὸ ἀκάθαρτον καὶ κράξαν φωνῇ μεγάλῃ ἐξῆλθεν ἐξ αὐτοῦ.

26. και σπαραξαν αυτον το πνευμα το ακαθαρτον και κραξαν φωνη μεγαλη εξηλθεν εξ αυτου 26. kai sparaksan aυton to pneυma to akatharton kai kraksan fone megale ekselthen eks aυtoυ

26 And the unclean spirit came out of him, having convulsed him and having cried out with a loud voice.

26. And when the unclean spirit had torn him, and cried with a loud voice, he came out of him.

26. Og den urene Aand sled ham, og raabte med stor Røst, og foer ud af ham.

26. Då ref den orene anden honom, och ropade högt, och for ut af honom.

26. Ja se rojane waim rapputas tedda waljuste, ja läks sure heälega kissendades tem̃ast wälja.

26. Tada netyroji dvasia pradėjo jį tąsyti ir, baisiai šaukdama, išėjo iš jo.

26. Und der unsaubere Geist riß ihn und schrie laut und fuhr aus von ihm.

26. Alors l'esprit immonde l'agitant avec violence et jetant un grand cri, sortit de lui.

26. Y haciéndole pedazos el espíritu inmundo, y clamando a gran voz, salió de él.

26 En de onreine geest, hem scheurende, en roepende met een grote stem, ging uit van hem.

26. Tedy rozdarłszy go duch nieczysty i zawoławszy głosem wielkim, wyszedł z niego.

26. És a tisztátalan lélek megszaggatá [9†] őt, és fenszóval kiáltva, kiméne belőle.

26 Тогда дух нечистый, сотрясши его и вскричав громким голосом, вышел из него.

26. І стрепенувши його дух нечистий, і закричавши голосом великим, вийшов з него.

27 Ja he hämmästyivät kaikki, niin että kyselivät toisiltaan sanoen: "Mitä tämä on? Uusi, voimallinen oppi! Hän käskee saastaisia henkiäkin, ja ne tottelevat häntä."

27 Kaikki hämmästyivät niin, että kyselivät toisiltaan sanoen: "Mitä tämä on? *Mikä uusi oppi tämä on? Sillä Hän käskee vallalla* saastaisia henkiäkin, ja ne tottelevat Häntä."

27. Ja he hämmästyivät kaikki, niin että he kyselivät keskenänsä, sanoen: mitä tämä on? mikä uusi oppi tämä on? Sillä hän käskee myös voimalla saastaisia henkiä, ja he kuulevat häntä.

27. Ja he hämmästyit caicki nijn että he kyselit keskenäns sanoden: mikä tämä on ? mikä vsi oppi tämä on ? Sillä hän käske myös woimalla saastaisita hengiä ja he cuulewat händä ?

27. Ja he caiki hemmestyit/ nin että he keskenens kyselit sanoden/ Mike on teme? Mike wsi Oppi teme on? Sille hen woimalla mös sastaiset henget käske/ ia he cwleuat hende? (Ja he kaikki hämmästyit/ niin että he keskenänsä kyselit sanoen/ Mikä on tämä? Mikä uusi oppi tämä on? Sillä hän woimalla myös saastaiset henget käskee/ ja he kuulewat häntä?)

27. καὶ ἐθαμβήθησαν πάντες, ὥστε συζητεῖν πρὸς ἑαυτοὺς λέγοντας· Τί ἐστι τοῦτο; τὶς ἡ διδαχὴ ἡ καινὴ αὕτη, ὅτι κατ’ ἐξουσίαν καὶ τοῖς πνεύμασι τοῖς ἀκαθάρτοις ἐπιτάσσει, καὶ ὑπακούουσιν αὐτῷ;

27. και εθαμβηθησαν παντες ωστε συζητειν προς αυτους λεγοντας τι εστιν τουτο τις η διδαχη η καινη αυτη οτι κατ εξουσιαν και τοις πνευμασιν τοις ακαθαρτοις επιτασσει και υπακουουσιν αυτω 27. kai ethamβethesan pantes oste sυzetein pros aυtoυs legontas ti estin toυto tis e didache e kaine aυte oti kat eksoυsian kai tois pneυmasin tois akathartois epitassei kai υpakoυoυsin aυto

27 And they were all amazed, so-that (they began) to debate together with themselves, saying, What is this thing? What new teaching (is) this that he commands even the unclean spirits with authority, and they are obeying* him?

27. And they were all amazed, insomuch that they questioned among themselves, saying, What thing is this? what new doctrine is this? for with authority commandeth he even the unclean spirits, and they do obey him.

27. Og de bleve alle forfærdede, saa at de bespurgte sig med hverandre og sagde: hvad er dette? hvad er denne for en ny Lærdom? thi han byder og de urene Aander med Magt, og de lyde ham.

27. Och alle förundrade sig svårliga, så att de sporde hvarannan till, och sade: Hvad är detta? Hvad ny lärdom är detta? Ty han bjuder de orena andar med väldighet, och de lyda honom.

27. Ja nemmad keik ehmatasid wägga, nenda et nemmad issikeskis küssisid ja ütlesid: Mis se on? mis uus öppetus on se? et temma kässib ka rojased waimud melewallaga, ja nemmad kuulwad temma sanna.

27. Visi apstulbo ir klausinėjo vienas kitą: ‘‘Kas tai? Koks čia naujas mokymas? Jis įsakinėja su valdžia net netyrosioms dvasioms, ir tos Jam paklūsta!’‘

27. Und sie entsetzten sich alle, also daß sie untereinander sich befragten und sprachen: Was ist das? Was ist das für eine neue Lehre? Er gebietet mit Gewalt den unsauberen Geistern, und sie gehorchen ihm.

27. Et ils furent tous étonnés, de sorte qu'ils se demandaient entre eux: Qu'est-ce que ceci? Quelle est cette nouvelle doctrine? Car il commande avec autorité même aux esprits immondes, et ils lui obéissent.

27. Y todos se maravillaron, de tal manera que inquirían entre sí, diciendo: ¿Qué es esto? ¿Qué nueva doctrina es esta, que con autoridad aun a los espíritus inmundos manda, y le obedecen?

27 En zij werden allen verbaasd, zodat zij onder elkander vraagden, zeggende: Wat is dit? Wat nieuwe leer is deze, dat Hij met macht ook den onreinen geesten gebiedt, en zij Hem gehoorzaam zijn!

27. I wylękli się wszyscy, tak iż się pytali między sobą, mówiąc: Cóż to jest? cóż to za nowa nauka, iż mocą i duchom nieczystym rozkazuje, i są mu posłuszni?

27. És mindnyájan elálmélkodának, annyira, hogy egymás között kérdezgeték, mondván: Mi ez? Micsoda új tudomány ez, hogy hatalommal parancsol a tisztátalan lelkeknek is, és engedelmeskednek néki?

27 И все ужаснулись, так что друг друга спрашивали: что это? что это за новое учение, что Он и духам нечистым повелевает со властью, и они повинуются Ему?

27. І полякались усї так, що питали один в одного, говорячи: Що се таке? що се за наука така нова? що по власти й духам нечистим повелїває, і слухають Його?

28 Ja hänen maineensa levisi kohta koko ympäristöön, kaikkialle Galileaan.

28 Niin maine Hänestä levisi heti [kaikkialle] koko Galilean ympäristöön.

28. Ja hänen sanomansa kuului kohta ympäri kaiken Galilean lähimaakunnan.

28. Ja hänen sanomans cuului cohta ymbäri caiken Galilean lähi maacunnan.

28. Ja henen Sanomans cochta cwlui ymberi caiken Galilean Lehimakunnan. (Ja hänen sanomansa kohta kuului ympäri kaiken Galilean lähimaakunnan.)

28. καὶ ἐξῆλθεν ἡ ἀκοὴ αὐτοῦ εὐθὺς πανταχοῦ εἰς ὅλην τὴν περίχωρον τῆς Γαλιλαίας.

28. εξηλθεν δε η ακοη αυτου ευθυς εις ολην την περιχωρον της γαλιλαιας 28. ekselthen de e akoe aυtoυ eυthυs eis olen ten perichoron tes galilaias

28 Now the report of him went out immediately, into the whole region around Galilee. {Mar 1:29-34 & Mat 8:14-17 & Luk 4:38-41 Capernaum.}

28. And immediately his fame spread abroad throughout all the region round about Galilee.

28. Men hans Rygte kom strax ud i alt det omkringliggende Land i Galilæa.

28. Och hans rykte gick straxt allt omkring i Galilee gränsor.

28. Ja se könne läks temmast seddamaid laiale siñna ümberkaudo keik Kalilea-ma läbbi.

28. Garsas apie Jį kaipmat pasklido po visą Galilėjos kraštą.

28. Und sein Gerücht erscholl alsbald umher in das galiläische Land.

28. Et sa réputation se répandit aussitôt par toute la contrée des environs de la Galilée.

28. Y luego se divulgó su fama por todo el país al derredor de la Galilea.

28 En Zijn gerucht ging terstond uit, in het gehele omliggende land van Galilea.

28. I rozeszła się powieść o nim prędko po wszystkiej krainie, leżącej około Galilei.

28. És azonnal elméne az ő híre Galilea egész környékére.

28 И скоро разошлась о Нем молва по всей окрестности вГалилее.

28. І розійшлась чутка про Него зараз по всїй околицї Галилейській.

29 Ja tultuaan ulos synagoogasta he menivät kohta Simonin ja Andreaan taloon Jaakobin ja Johanneksen kanssa.

29 Tultuaan synagoogasta he kohta menivät Jaakobin ja Johanneksen kanssa Simonin ja Andreaan taloon.

29. Ja he menivät kohta ulos synagogasta ja tulivat Simonin ja Andreaksen huoneeseen, Jakobin ja Johanneksen kanssa.

29. Ja he menit cohta ulos Synagogasta ja tulit Simonin ja Andreaxen huonesen Jacobin ja Johannexen cansa.

29. Ja he cochta wlgoskeuit Sinagogasta/ ia tulit Simonin ia Andreasen honesen/ Jacobin ia Johannesen cansa. (Ja he kohta uloskäwit synagogasta/ ja tulit Simonin ja Andreaan huoneeseen/ Jakobin ja Johanneksen kanssa.)

29. Καὶ εὐθέως ἐκ τῆς συναγωγῆς ἐξελθόντες ἦλθον εἰς τὴν οἰκίαν Σίμωνος καὶ Ἀνδρέου μετὰ Ἰακώβου καὶ Ἰωάννου.

29. και ευθεως εκ της συναγωγης εξελθοντες ηλθον εις την οικιαν σιμωνος και ανδρεου μετα ιακωβου και ιωαννου 29. kai eυtheos ek tes sυnagoges ekselthontes elthon eis ten oikian simonos kai andreoυ meta iakoβoυ kai ioannoυ

29 And immediately, he came out of the synagogue, (and) they came into the house of Simon and Andrew, with James and John.

29. And forthwith, when they were come out of the synagogue, they entered into the house of Simon and Andrew, with James and John.

29. Og de gik strax ud af Synagogen og kom i Simons og Andreas Huus, med Jakobus og Johannes.

29. Och de gingo straxt utu Synagogon, och kommo uti Simons och Andree hus, med Jacobo och Johanne.

29. Ja seddamaid läksid nemmad koggodusse koiast wälja, ja tullid Simona ja Andrea kotta Jakobusse ja Joannessega.

29. Išėję iš sinagogos, jie su Jokūbu ir Jonu atėjo į Simono ir Andriejaus namus.

29. Und sie gingen alsbald aus der Schule und kamen in das Haus des Simon und Andreas mit Jakobus und Johannes.

29. Aussitôt après, étant sortis de la synagogue, ils vinrent avec Jacques et Jean dans la maison de Simon et d'André.

29. Y luego salidos de la sinagoga, vinieron a casa de Simón y de Andrés, con Santiago y Juan.

29 En van stonde aan uit de synagoge gegaan zijnde, kwamen zij in het huis van Simon en Andreas, met Jakobus en Johannes.

29. A wyszedłszy zaraz z bóżnicy, przyszli do domu Szymonowego i Andrzejowego z Jakóbem i z Janem.

29. És a zsinagógából azonnal kimenvén, a Simon és András házához menének Jakabbal és Jánossal együtt.

29 Выйдя вскоре из синагоги, пришли в дом Симона и Андрея, с Иаковом и Иоанном.

29. І зараз, із школи вийшовши, пійшли в господу Симона та Андрея, з Яковом та Йоаном.

30 Ja Simonin anoppi makasi sairaana kuumeessa, ja kohta he puhuivat hänestä Jeesukselle.

30 Mutta Simonin anoppi makasi kuumeessa, ja heti he puhuivat hänestä Jeesukselle.

30. Mutta Simonin anoppi makasi vilutaudissa, ja he sanoivat hänestä kohta hänelle.

30. Mutta Simonin anoppi macais wilutaudis ja he sanoit hänestä cohta hänelle:

30. Mutta Simonin Anoppi macasi wilutaudis/ ia cochta he heneste sanoit henelle. (Mutta Simonin anoppi makasi wilutaudissa/ ja kohta he hänestä sanoit hänelle.)

30. ἡ δὲ πενθερὰ Σίμωνος κατέκειτο πυρέσσουσα, καὶ εὐθέως λέγουσιν αὐτῷ περὶ αὐτῆς.

30. η δε πενθερα σιμωνος κατεκειτο πυρεσσουσα και ευθεως λεγουσιν αυτω περι αυτης 30. e de penthera simonos katekeito pυressoυsa kai eυtheos legoυsin aυto peri aυtes

30 Now Simon’s mother-in-law was laying, fevered, and immediately they speak to him concerning her.

30. But Simon's wife's mother lay sick of a fever, and anon they tell him of her.

30. Men Simons Hustrus Moder laae og havde Feber, og strax sagde de ham om hende:

30. Och Simons svära låg sjuk i skälfvo; och straxt sade de honom om henne.

30. Agga Simona äm olli sojas töwwes maas, ja nemmad rääksid temmale warsi temmast.

30. Simono uošvė gulėjo karščiuodama, ir jie tuojau apie tai Jam pasakė.

30. Und die Schwiegermutter Simons lag und hatte das Fieber; und alsbald sagten sie ihm von ihr.

30. Or, la belle-mère de Simon était au lit, malade de la fièvre; et aussitôt ils lui parlèrent d'elle.

30. Y la suegra de Simón estaba acostada con calentura; y le dijeron luego de ella.

30 En Simons vrouws moeder lag met de koorts; en terstond zeiden zij Hem van haar.

30. A świekra Szymonowa leżała, mając gorączkę, o której mu wnet powiedzieli.

30. A Simon napa pedig hideglelésben fekszik vala, és azonnal szólának néki felőle.

30 Теща же Симонова лежала в горячке; и тотчас говорят Ему о ней.

30. Теща ж Симонова лежала в пропасницї, й зараз кажуть Йому про неї.

31 Ja hän meni hänen luoksensa ja nosti hänet ylös, tarttuen hänen käteensä; ja kuume lähti hänestä, ja hän palveli heitä.

31 Astuttuaan hänen luokseen Hän nosti hänet ylös tarttuen häntä käteen. Heti kuume lähti hänestä, ja hän palveli heitä.

31. Ja hän meni ja nosti häntä, ja rupesi hänen käteensä, ja vilutauti jätti hänen kohta; ja hän palveli heitä.

31. Ja hän meni ja nosti händä ja rupeis hänen käteens ja wilutauti jätti hänen ja hän palweli heitä.

31. Ja hen edeskeui ia yleskohensi hene'/ ia rupesi hene' käteens/ ia sillens Wilutauti ietti henen/ ia hen palueli heite. (Ja hän edeskäwi ja ylös kohensi hänen/ ja rupesi hänen käteensä/ ja sillens wilutauti jätti hänen/ ja hän palweli heitä.)

31. καὶ προσελθὼν ἤγειρεν αὐτὴν κρατήσας τῆς χειρός αὐτῆς· καὶ ἀφῆκεν αὐτὴν ὁ πυρετός εὐθέως, καὶ διηκόνει αὐτοῖς.

31. και προσελθων ηγειρεν αυτην κρατησας της χειρος αυτης και αφηκεν αυτην ο πυρετος ευθεως και διηκονει αυτοις 31. kai proselthon egeiren aυten kratesas tes cheiros aυtes kai afeken aυten o pυretos eυtheos kai diekonei aυtois

31 And he came near (and) took-hold of her by the hand and lifted her up, and immediately the fever left her and she was serving them.

31. And he came and took her by the hand, and lifted her up; and immediately the fever left her, and she ministered unto them.

31. og han gik til hende, tog fat paaa hendes Haand og reiste hende op, og Feberen forlod hende strax, og hun gik dem tilhaande.

31. Då gick han till och reste henne upp, och tog henne vid handena; och i det samma öfvergaf skälfvosjukan henne, och hon gick sedan och tjente dem.

31. Ja tem̃a läks temma jure ja hakkas tem̃a kätte kinni, ja aitis tedda ülles: ja seddamaid jättis soe többi tedda mahha, ja tem̃a tenis neid.

31. Jis priėjęs paėmė ją už rankos ir pakėlė; karštis tučtuojau paliovė, ir ji galėjo jiems patarnauti.

31. Und er trat zu ihr und richtete sie auf und hielt sie bei der Hand; und das Fieber verließ sie, und sie diente ihnen.

31. Alors s'approchant, il la fit lever en la prenant par la main; et au même instant la fièvre la quitta, et elle les servit.

31. Entónces llegando él, la tomó de su mano, y la levantó; y luego la dejó la calentura, y les servía.

31 En Hij, tot haar gaande, vatte haar hand, en richtte ze op; en terstond verliet haar de koorts, en zij diende henlieden.

31. Tedy przystąpiwszy podniósł ją, ująwszy ją za rękę jej; a zaraz ją gorączka opuściła, i posługowała im.

31. És ő odamenvén, fölemelé azt, annak kezét fogván; és elhagyá azt a hideglelés azonnal, és szolgál vala nékik.

31 Подойдя, Он поднял ее, взяв ее за руку; и горячка тотчас оставила ее, и она стала служить им.

31. І приступивши Він, підвів її, взявши за руку її; й покинула її пропасниця зараз; і послугувала вона їм.

32 Mutta illan tultua, kun aurinko oli laskenut, tuotiin hänen tykönsä kaikki sairaat ja riivatut,

32 Mutta illan tultua, kun aurinko laski, he toivat Hänen luokseen kaikki sairaat ja riivatut,

32. Mutta ehtoona, kuin aurinko laski, toivat he hänen tykönsä kaikkinaisia sairaita ja perkeleiltä riivatuita,

32. Mutta ehtona cosca Auringo laski toit he hänen tygöns caickinaisia sairaita ja Perkeleildä rijwatuita.

32. Mutta Echtona coska Auringo laskijn/ toidh he henen tygens caikinaiset Sairat ia Riuatudh percheleilde. (Mutta ehtoona koska aurinko laski/ toit he hänen tykönsä kaikkinaiset sairaat ja riiwatut perkeleiltä.)

32. Ὀψίας δὲ γενομένης, ὅτε ἔδυ ὁ ἥλιος, ἔφερον πρὸς αὐτὸν πάντας τοὺς κακῶς ἔχοντας καὶ τοὺς δαιμονιζομένους·

32. οψιας δε γενομενης οτε εδυ ο ηλιος εφερον προς αυτον παντας τους κακως εχοντας και τους δαιμονιζομενους 32. opsias de genomenes ote edυ o elios eferon pros aυton pantas toυs kakos echontas kai toυs daimonizomenoυs

32 Now (after) it became evening, when the sun set, they were bringing to him all who were ill and those who were demon-possessed.

32. And at even, when the sun did set, they brought unto him all that were diseased, and them that were possessed with devils.

32. Men der det var blevet Aften, der Solen var nedgangen, førte de alle, som vare syge, og de Besatte til ham,

32. Om aftonen, då solen nedergången var, hade de till honom allahanda sjuka, och dem som qvaldes af djeflar;

32. Agga kui öhto sai, kui pääw loja läks, töid nemmad temma jure keik haiged, ja neid, kedda kurjast waimudest waewati.

32. Vakare, saulei nusileidus, pas Jėzų sugabeno visus ligonius ir demonų apsėstuosius.

32. Am Abend aber, da die Sonne untergegangen war, brachten sie zu ihm allerlei Kranke und Besessene.

32. Sur le soir, quand le soleil fut couché, ils lui amenèrent tous les malades, et les démoniaques.

32. Y cuando fué la tarde, como el sol se puso, traían a él todos los que tenían mal, y endemoniados.

32 Als het nu avond geworden was, toen de zon onderging, brachten zij tot Hem allen, die kwalijk gesteld, en van den duivel bezeten waren.

32. A gdy był wieczór i słoóce zachodziło, przynosili do niego wszystkie, którzy się źle mieli, i opętane;

32. Estefelé pedig, a mikor leszállt a nap, mind ő hozzá vivék a betegeseket és az ördöngősöket;

32 При наступлении же вечера, когда заходило солнце, приносили к Нему всех больных и бесноватых.

32. Як же настав вечір, після заходу сонця, поприносили до Него всїх недужих і біснуватих.

33 ja koko kaupunki oli koolla oven edessä.

33 ja koko kaupunki oli kokoontunut oven eteen.

33. Ja koko kaupunki tuli kokoon oven eteen.

33. Ja coco Caupungi tuli cocon owen eteen.

33. Ja coko Caupungi cokounsi Ouen eteen/ (Ja koko kaupunki kokoontui owen eteen/)

33. καὶ ἦν ἡ πόλις ὅλη ἐπισυνηγμένη πρὸς τὴν θύραν·

33. και η πολις ολη επισυνηγμενη ην προς την θυραν 33. kai e polis ole episυnegmene en pros ten thυran

33 And the whole city was gathered together (next) to the door.

33. And all the city was gathered together at the door.

33. og den ganske Stad var forsamlet for Døren.

33. Och hele staden var församlad för dörrena.

33. Ja keik se lin olli ukse ette kokko tulnud.

33. Visas miestas buvo susirinkęs prie durų.

33. Und die ganze Stadt versammelte sich vor der Tür.

33. Et toute la ville était assemblée à la porte de la maison.

33. Y toda la ciudad se juntó a la puerta.

33 En de gehele stad was bijeenvergaderd omtrent de deur.

33. A wszystko miasto zgromadziło się do drzwi.

33. És az egész város oda gyűlt vala az ajtó elé.

33 И весь город собрался к дверям.

33. І ввесь город зібрав ся до дверей.

34 Ja hän paransi monta, jotka sairastivat moninaisia tauteja, ja paljon riivaajia hän ajoi ulos eikä sallinut riivaajien puhua, koska ne tunsivat hänet.

34 Niin Hän paransi useita, jotka sairastivat moninaisia tauteja, ja monta riivaajaa Hän ajoi ulos eikä sallinut riivaajain puhua, koska ne tunsivat Hänet.

34. Ja hän paransi monta, jotka sairastivat moninaisia tauteja, ja hän ajoi ulos paljon perkeleitä, eikä sallinut perkeleiden puhua; sillä he tunsivat hänen.

34. Ja hän paransi monda jotca sairastit moninaisia tautia ja hän ajoi ulos paljo Perkeleitä eikä sallinut Perkeleitten puhua: Sillä he tunsit hänen.

34. ia paransi hen monda/ iotca sairastit moninaisis Taudhis/ ia palio perkelie hen wlgosaioi/ ia ei hen sallinut perkeletten puhua että he tunsit henen. (ja paransi hän monta/ jotka sairastit moninaisissa taudissa/ ja paljon perkeliä hän ulosajoi/ ja ei hän sallinut perkeleitten puhua että he tunsit hänen.)

34. καὶ ἐθεράπευσε πολλοὺς κακῶς ἔχοντας ποικίλαις νόσοις, καὶ δαιμόνια πολλὰ ἐξέβαλε, καὶ οὐκ ἤφιε λαλεῖν τὰ δαιμόνια, ὅτι ᾔδεισαν αὐτὸν Χριστὸν εἶναι.

34. και εθεραπευσεν πολλους κακως εχοντας ποικιλαις νοσοις και δαιμονια πολλα εξεβαλεν και ουκ ηφιεν λαλειν τα δαιμονια οτι ηδεισαν αυτον 34. kai etherapeυsen polloυs kakos echontas poikilais nosois kai daimonia polla ekseβalen kai oυk efien lalein ta daimonia oti edeisan aυton

34 And he healed many who were ill with various diseases, and cast out many demons, and he was not allowing the demons to speak, because they knew him. {Mar 1:35-39 & Mat 4:23-25 & Luk 4:42-44 Preaching through Galilee.}

34. And he healed many that were sick of divers diseases, and cast out many devils; and suffered not the devils to speak, because they knew him.

34. Og han helbredte mange, som lede af mangehaande Sygdomme, og uddrev mange Djævle, og lod Djævelene ikke tale; thi de kjente ham.

34. Och han gjorde många helbregda, som kranke voro af allahanda sjukdom; och dref ut många djeflar, och tillstadde icke djeflarna tala; ty de kände honom.

34. Ja temma teggi paljo terweks, kes ollid haiged mitmesugguses többes, ja aias mitto kurja waimo wälja, ja ei lasknud neid kurje waimusid mitte räkida, et nemmad tedda tundsid.

34. Jis pagydė daug sergančių įvairiomis ligomis, išvarė daug demonų ir neleido demonams kalbėti, nes jie pažino Jį.

34. Und er half vielen Kranken, die mit mancherlei Seuchen beladen waren, und trieb viele Teufel aus und ließ die Teufel nicht reden, denn sie kannten ihn.

34. Et il guérit plusieurs malades de diverses maladies, et il chassa plusieurs démons, ne leur permettant pas de dire qu'ils le connaissaient.

34. Y sanó a muchos que estaban enfermos de diversas enfermedades; y echó fuera muchos demonios; y no dejaba hablar a los demonios porque le conocían.

34 En Hij genas er velen, die door verscheidene ziekten kwalijk gesteld waren; en wierp vele duivelen uit, en liet de duivelen niet toe te spreken, omdat zij Hem kenden.

34. I uzdrowił wiele tych, co się źle mieli na rozliczne choroby, i wygnał wiele dyjabłów, a nie dopuścił mówić dyjabłom; bo go znali.

34. És meggyógyíta sokakat, a kik különféle betegségekben sínlődnek vala; és sok ördögöt kiűze, [10†] és nem hagyja vala szólni az ördögöket, mivelhogy őt ismerék.

34 И Он исцелил многих, страдавших различными болезнями; изгнал многих бесов, и не позволял бесам говорить, что они знают, что Он Христос.

34. І сцїлив многих недужих на всякі болестї, і бісів многих вигнав; і не дозволяв говорити бісам, бо вони знали Його.

35 Ja varhain aamulla, kun vielä oli pimeä, hän nousi, lähti ulos ja meni autioon paikkaan; ja siellä hän rukoili.

35 Noustuaan varhain, kun vielä oli aivan pimeä Hän lähti ulos ja meni autioon paikkaan ja rukoili siellä.

35. Ja huomeneltain sangen varhain ennen päivää, kuin hän nousi, meni hän ulos. Ja Jesus meni erinäiseen asiaan ja rukoili siellä.

35. Ja huomeneldain sangen warhain ennen päiwä cuin hän nousi meni hän ulos: Ja Jesus meni erinäiseen siaan ja rucoili siellä.

35. Ja homeneltan sangen warhan ennen peiue/ quin hen ylesnousi/ wlgosmeni hen/ Ja poiskeui Iesus ychten erineisen Sijan/ ia sielle rucoeli/ (Ja huomeneltain sangen warhain ennen päiwää/ kuin hän ylös nousi/ ulos meni hän/ Ja pois käwi Jesus yhteen erinäiseen sijaan/ ja siellä rukoili/)

35. Καὶ πρωῒ ἔννυχα λίαν ἀναστὰς ἐξῆλθε καὶ ἀπῆλθεν εἰς ἔρημον τόπον, κἀκεῖ προσηύχετο.

35. και πρωι εννυχον λιαν αναστας εξηλθεν και απηλθεν εις ερημον τοπον κακει προσηυχετο 35. kai proi ennυchon lian anastas ekselthen kai apelthen eis eremon topon kakei proseυcheto

35 And exceedingly (early,) having risen* up in the morning, (while yet) at night, he came out and went away into a desolate place, and he was praying there.

35. And in the morning, rising up a great while before day, he went out, and departed into a solitary place, and there prayed.

35. Og om Morgenen, længe før Dag, stod han op og gik ud og gik hen til et øde Sted, og bad der.

35. Och om morgonen, ganska bittida för dag, stod han upp och gick ut; och Jesus gick bort uti ett öde rum, och der bad han.

35. Ja warra hom̃iko, kui weel öige ö olli, tousis temma ülles ja läks wälja, ja läks ärra ühhe tühja paika, ja lugges seäl.

35. Anksti rytą, gerokai prieš aušrą, Jėzus atsikėlęs nuėjo į nuošalią vietą ir ten meldėsi.

35. Und des Morgens vor Tage stand er auf und ging hinaus. Und Jesus ging in eine wüste Stätte und betete daselbst.

35. Le matin, comme il faisait encore fort obscur, s'étant levé, il sortit et s'en alla dans un lieu écarté; et il y priait.

35. Y levantándose muy de mañana, aun muy oscuro, salió, y se fué a un lugar desierto, y allí oraba.

35 En des morgens vroeg, als het nog diep in den nacht was, opgestaan zijnde, ging Hij uit, en ging henen in een woeste plaats, en bad aldaar.

35. A bardzo rano przede dniem wstawszy, wyszedł i odszedł na puste miejsce, a tam się modlił.

35. Kora reggel pedig, még szürkületkor, fölkelvén, kiméne, és elméne egy puszta helyre és ott imádkozék.

35 А утром, встав весьма рано, вышел и удалился в пустынное место, и там молился.

35. І вранцї, ще геть за ночи, вставши, вийшов, і пійшов у пусте місце, й там молив ся.

36 Mutta Simon ja ne, jotka olivat hänen kanssaan, riensivät hänen jälkeensä;

36 Mutta Simon ja ne, jotka olivat Hänen kanssaan, riensivät Hänen jälkeensä.

36. Ja Simon riensi hänen perässänsä ja ne jotka hänen kanssansa olivat.

36. Ja Petari riensi hänen jälkens ja ne jotca hänen cansans olit.

36. ia Petari riensi henen ielkens/ ia ne iotca henen cansans olit. (Ja Petari riensi hänen jälkeensä/ ja ne jotka hänen kanssansa olit.)

36. καὶ κατεδίωξαν αὐτὸν ὁ Σίμων καὶ οἱ μετ’ αὐτοῦ,

36. και κατεδιωξαν αυτον ο σιμων και οι μετ αυτου 36. kai katedioksan aυton o simon kai oi met aυtoυ

36 And Simon, and those who were with him, pursued him;

36. And Simon and they that were with him followed after him.

36. Og Simon og de som vare med ham, skyndte sig efter ham.

36. Och Simon kom efter farandes, och de med honom voro.

36. Ja Simon ja need, kes temma jures ollid, tötsid temma järrele.

36. Simonas ir buvę su juo nusekė iš paskos

36. Und Petrus mit denen, die bei ihm waren, eilten ihm nach.

36. Et Simon, et ceux qui étaient avec lui allèrent à sa recherche.

36. Y le siguió Simón, y los que estaban con él.

36 En Simon, en die met hem waren, zijn Hem nagevolgd.

36. I poszli za nim Szymon i ci, którzy z nim byli;

36. Simon pedig és a vele lévők utána sietének;

36 Симон и бывшие с ним пошли за Ним

36. І пустились за Ним Симон і ті, що з ним.

37 ja löydettyään hänet he sanoivat hänelle: "Kaikki etsivät sinua".

37 Löydettyään Hänet he sanoivat Hänelle: "Kaikki etsivät sinua.'"

37. Ja kuin he löysivät hänen, sanoivat he hänelle: jokainen etsii sinua.

37. Ja cosca he löysit hänen sanoit he hänelle:

37. Ja coska he leusit henen/ sanoit he henelle/ (Ja koska he löysit hänen/ sanoit he hänelle/)

37. καὶ εὑρόντες αὐτὸν λέγουσιν αὐτῷ ὅτι πάντες σε ζητοῦσι.

37. και ευροντες αυτον λεγουσιν αυτω οτι παντες ζητουσιν σε 37. kai eυrontes aυton legoυsin aυto oti pantes zetoυsin se

37 and having found him, they say to him, All are seeking you.

37. And when they had found him, they said unto him, All men seek for thee.

37. Og der de fandt ham, sagde de til ham: Alle lede efter dig.

37. Och då de funno honom, sade de till honom: Alle söka dig.

37. Ja kui nemmad tedda leidsid, ütlesid nemmad temmale: Keik otsiwad sind.

37. ir, suradę Jį, pasakė: ‘‘Visi Tavęs ieško’‘.

37. Und da sie ihn fanden, sprachen sie zu ihm: Jedermann sucht dich.

37. Et l'ayant trouvé, ils lui dirent: Tous te cherchent.

37. Y hallándole, le dicen: Todos te buscan.

37 En zij Hem gevonden hebbende, zeiden tot Hem: Zij zoeken U allen.

37. A znalazłszy go, rzekli mu: Wszyscy cię szukają.

37. És a mikor megtalálák őt, mondának néki: Mindenki téged keres.

37 и, найдя Его, говорят Ему: все ищут Тебя.

37. І, знайшовши Його, кажуть Йому: Що всї шукають Тебе.

38 Ja hän sanoi heille: "Menkäämme muualle, läheisiin kyliin, että minä sielläkin saarnaisin, sillä sitä varten minä olen tullut".

38 Hän sanoi heille: "Menkäämme muualle lähikyliin saarnatakseni sielläkin, sillä sitä varten olen tullut."

38. Ja hän sanoi heille: menkäämme lähimmäisiin kyliin, että minä sielläkin saarnaisin; sillä sitä varten olen minä tullut.

38. Jocainen edzi sinua. Ja hän sanoi heille: Mengäm lähimmäisijn kylijn että minä sielläkin saarnaisin sillä sitä warten olen minä tullut

38. Jocainen sinu etzi. Ja hen sanoi heille/ Mengeme lähimeisin kylihin/ että mine sielleki sarnaisin/ sille site warten mine olen tullut/ (Jokainen sinua etsii. Ja hän sanoi heille/ Menkäämme lähimmäisiin kyliin/ että minä sielläkin saarnaisin/ sillä sitä warten minä olen tullut/)

38. καὶ λέγει αὐτοῖς· Ἄγωμεν εἰς τὰς ἐχομένας κωμοπόλεις, ἵνα καὶ ἐκεῖ κηρύξω· εἰς τοῦτο γὰρ ἐξελήλυθα.

38. και λεγει αυτοις αγωμεν εις τας εχομενας κωμοπολεις ινα κακει κηρυξω εις τουτο γαρ εξεληλυθα 38. kai legei aυtois agomen eis tas echomenas komopoleis ina kakei kerυkso eis toυto gar ekselelυtha

38 And he says to them, We should be proceeding into the next towns, in order that I might also preach there; for* I have come *for this (purpose).

38. And he said unto them, Let us go into the next towns, that I may preach there also: for therefore came I forth.

38. Og han sagde til dem: lader os gaae til de nærmeste Smaastæder, at jeg og der kan prædike, thi dertil er jeg kommen.

38. Sade han dem: Låt oss gå uti nästa städerna, att jag ock der predikar; ty fördenskull är jag kommen.

38. Ja temma ütles neile: Läkki lähhämatte liñnade sisse, et miña ka seäl woin Jum̃ala sanna kulutada, sest seks ollen miña wäljaläinud.

38. Jis atsakė: ‘‘Eikime kitur, į gretimus miestelius, kad ir ten pamokslaučiau, nes tam esu atėjęs’‘.

38. Und er sprach zu ihnen: Laßt uns in die nächsten Städte gehen, daß ich daselbst auch predige; denn dazu bin ich gekommen.

38. Et il leur dit: Allons dans les bourgades voisines, afin que j'y prêche aussi; car c'est pour cela que je suis venu.

38. Y les dice: Vamos a las aldeas vecinas, para que predique también allí; porque para esto he venido.

38 En Hij zeide tot hen: Laat ons in de bijliggende vlekken gaan, opdat Ik ook daar predike; want daartoe ben Ik uitgegaan.

38. Tedy im on rzekł: Idźmy do przyległych miasteczek, abym i tam kazał; bom na to przyszedł.

38. És ő monda nékik: Menjünk a közel való városokba, hogy ott is prédikáljak, mert azért jöttem.

38 Он говорит им: пойдем в ближние селения и города, чтобы Мне и там проповедывать, ибо Я для того пришел.

38. І рече до них: Ходїмо в близькі містечка, щоб і там проповідував; на те бо прийшов я.

39 Ja hän meni ja saarnasi heidän synagoogissaan koko Galileassa ja ajoi ulos riivaajat.

39 Ja Hän [meni ja] saarnasi heidän synagoogissaan koko Galileassa ja ajoi ulos riivaajat.

39. Ja hän saarnasi heidän synagogissansa, koko Galileassa, ja ajoi ulos perkeleitä.

39. Ja hän saarnais heidän Synagogisans coco Galileas ja ajoi ulos Perkeleitä.

39. Ja hen sarnasi heiden Sinagogasans coko Galileas/ ia wlgosaijoi perchelet. (Ja hän saarnasi heidän synagogassansa koko Galileassa/ ja ulos ajoi perkeleet.)

39. καὶ ἦν κηρύσσων ἐν ταῖς συναγωγαῖς αὐτῶν εἰς ὅλην τὴν Γαλιλαίαν καὶ τὰ δαιμόνια ἐκβάλλων.

39. και ην κηρυσσων εν ταις συναγωγαις αυτων εις ολην την γαλιλαιαν και τα δαιμονια εκβαλλων 39. kai en kerυsson en tais sυnagogais aυton eis olen ten galilaian kai ta daimonia ekβallon

39 And he was preaching and casting out demons in their synagogues in the whole (of) Galilee. {Mar 1:40-45 & Mat 8:2-4 & Luk 5:12-16.}

39. And he preached in their synagogues throughout all Galilee, and cast out devils.

39. Og han prædikede i deres Synagoger udi al Galilæa, og uddrev Djævle.

39. Och han predikade i deras Synagogor, öfver hela Galileen, och utdref djeflar.

39. Ja temma piddas jutlust koggodusse koddade sees keik Kalilea-maad läbbi, ja aias kurjad waimud wälja.

39. Ir Jis pamokslavo jų sinagogose po visą Galilėją ir išvarinėjo demonus.

39. Und er predigte in ihren Schulen in ganz Galiläa und trieb die Teufel aus.

39. Et il prêchait dans leurs synagogues, par toute la Galilée, et il chassait les démons.

39. Y predicaba en las sinagogas de ellos en toda la Galilea, y echaba fuera los demonios.

39 En Hij predikte in hun synagogen, door geheel Galilea, en wierp de duivelen uit.

39. I kazał w bóżnicach ich po wszystkiej Galilei, i wyganiał dyjabły.

39. És prédikál vala azoknak zsinagógáiban, egész Galileában, és ördögöket űz vala.

39 И Он проповедывал в синагогах их по всей Галилее и изгонял бесов.

39. І проповідував по школах їх скрізь по всїй Галилеї, і виганяв біси.

40 Ja hänen tykönsä tuli pitalinen mies, rukoili häntä, polvistui ja sanoi hänelle: "Jos tahdot, niin sinä voit minut puhdistaa".

40 Hänen luokseen tuli pitaalinen mies, rukoili Häntä, polvistui (Hänen eteensä) ja sanoi Hänelle: "Jos tahdot, voit puhdistaa minut."

40. Ja hänen tykönsä tuli spitalinen, rukoili häntä, lankesi polvillensa hänen eteensä ja sanoi hänelle: jos sinä tahdot, niin sinä voit minun puhdistaa.

40. Ja hänen tygöns tuli yxi spitalinen rucoili händä langeis polwillens hänen eteens ja sanoi hänelle: Jos sinä tahdot sinä woit minun puhdista.

40. Ja tuli henen tygens yxi Spitalinen rucoli hende/ langesi poluillens henen etens/ ia sanoi henelle/ Jos sine tahdot/ sine woit minun puhdista. (Ja tuli hänen tykönsä yksi spitalinen rukoili häntä/ lankesi polwillensa hänen eteensä/ ja sanoi hänelle/ Jos sinä tahdot/ sinä woit minun puhdistaa.)

40. Καὶ ἔρχεται πρὸς αὐτὸν λεπρὸς παρακαλῶν αὐτὸν καὶ γονυπετῶν αὐτὸν καὶ λέγων αὐτῷ ὅτι Ἐὰν θέλῃς δύνασαί με καθαρίσαι.

40. και ερχεται προς αυτον λεπρος παρακαλων αυτον και γονυπετων αυτον και λεγων αυτω οτι εαν θελης δυνασαι με καθαρισαι 40. kai erchetai pros aυton lepros parakalon aυton kai gonυpeton aυton kai legon aυto oti ean theles dυnasai me katharisai

40 And a leper comes to him, pleading to him, and kneeling (down) to him and saying to him, If you are willing, you are able to cleanse me.

40. And there came a leper to him, beseeching him, and kneeling down to him, and saying unto him, If thou wilt, thou canst make me clean.

40. Og der kom en Spedalsk til ham, bad ham, og faldt paa Knæ for ham, og sagde til ham: dersom du vil, kan du rense mig.

40. Och till honom kom en spitelsk man, och bad honom, föll på knä för honom, och sade till honom: Vill du, så kan du göra mig ren.

40. Ja temma jure tulli üks piddalitöbbine, se pallus tedda, ja heitis temma ette pölweli mahha ja ütles temmale: Kui sa tahhad, woid sa mind puhtaks tehha.

40. Pas Jį atėjo raupsuotasis ir atsiklaupęs maldavo: ‘‘Jeigu nori, gali mane padaryti švarų’‘.

40. Und es kam zu ihm ein Aussätziger, der bat ihn, kniete vor ihm und sprach: Willst du, so kannst du mich wohl reinigen.

40. Et un lépreux vint à lui, se jeta à genoux, le pria et lui dit: Si tu veux, tu peux me nettoyer.

40. Y un leproso vino a él, rogándole; e hincada la rodilla, le dice: Si quieres, puedes limpiarme.

40 En tot Hem kwam een melaatse, biddende Hem, en vallende voor Hem op de knieen, en tot Hem zeggende: Indien Gij wilt, Gij kunt mij reinigen.

40. Tedy przyszedł do niego trędowaty, prosząc go i upadając przed nim na kolana, i mówiąc mu: Jeźli chcesz, możesz mię oczyścić.

40. És jöve hozzá egy bélpoklos, kérvén őt és leborulván előtte és mondván néki: Ha akarod, megtisztíthatsz engem.

40 Приходит к Нему прокаженный и, умоляя Его и падая пред Ним на колени, говорит Ему: если хочешь, можешь меня очистить.

40. І приходить до Него прокажений, і благаючи Його, впавши на колїна перед Ним, каже до Него: Коли хочеш, зможеш мене очистити.

41 Niin Jeesuksen kävi häntä sääliksi, ja ojentaen kätensä hän kosketti häntä ja sanoi hänelle: "Minä tahdon; puhdistu".

41 Niin Jeesus säälin valtaamana ojensi kätensä*, kosketti häntä ja sanoi hänelle: "Minä tahdon, puhdistu."

41. Ja Jesus armahti häntä ja ojensi kätensä, rupesi häneen ja sanoi hänelle: minä tahdon, ole puhdas.

41. Ja Jesus armahti händä ja ojensi kätens rupeis häneen ja sanoi hänelle: Minä tahdon ole puhdas.

41. Ja Iesus armachti henen pälens/ ia wlgosoijensi kätens/ rupesi heneen/ ia sanoi henelle/ Mine tahdon/ ole puhdas. (Ja Jesus armahti hänen päällensä/ ja ulos ojensi kätensä/ rupesi häneen/ ja sanoi hänelle/ Minä tahdon/ ole puhdas.)

41. ὁ δὲ Ἰησοῦς σπλαγχνισθεὶς, ἐκτείνας τὴν χεῖρα ἥψατο αὐτοῦ καὶ λέγει αὐτῷ· Θέλω, καθαρίσθητι·

41. ο δε ιησους σπλαγχνισθεις εκτεινας την χειρα ηψατο αυτου και λεγει αυτω θελω καθαρισθητι 41. o de iesoυs splagchnistheis ekteinas ten cheira epsato aυtoυ kai legei aυto thelo katharistheti

41 Now Jesus, having compassion on (him), stretched out his hand, touched him and says to him, I am willing. Be cleansed.

41. And Jesus, moved with compassion, put forth his hand, and touched him, and saith unto him, I will; be thou clean.

41. Men Jesus ynkedes inderligen, og udrakte Haanden og rørte ved ham, og sagde til ham: jeg vil; vorde reen!

41. Då varkunnade sig Jesus öfver honom, och uträckte sina hand, och tog uppå honom, och sade: Jag vill, var ren.

41. Ja Jesussel olli halle südda temma peäle, sirrutas kät, ja putus temmasse, ja ütles temmale: Minna tahhan, sa puhtaks.

41. Jėzus, apimtas gailesčio, ištiesė ranką, palietė jį ir tarė: ‘‘Noriu, būk švarus!’‘

41. Und es jammerte Jesum, und er reckte die Hand aus, rührte ihn an und sprach: Ich will's tun; sei gereinigt!

41. Et Jésus, ému de compassion, étendit la main, le toucha, et lui dit: Je le veux, sois nettoyé.

41. Y Jesús teniendo misericordia de él, extendió su mano, y le tocó, y le dice: Quiero, sé limpio.

41 En Jezus, met barmhartigheid innerlijk bewogen zijnde, strekte de hand uit, en raakte hem aan, en zeide tot hem: Ik wil, word gereinigd!

41. A tak Jezus użaliwszy się, wyciągnął rękę, a dotknął się go i rzekł mu: Chcę, bądź oczyszczony!

41. Jézus pedig könyörületességre indulván, kezét kinyújtva megérinté őt, és monda néki: Akarom, tisztulj meg.

41 Иисус, умилосердившись над ним, простер руку, коснулся его и сказал ему: хочу, очистись.

41. Ісус же, змилосердившись, простяг руку, доторкнувсь до него, й рече йому: Хочу; очистись.

42 Ja kohta pitali lähti hänestä, ja hän puhdistui.

42 Heti (Hänen käskettyään) pitaali lähti hänestä ja hän puhdistui.

42. Ja kuin hän sen oli sanonut, niin spitali läksi hänestä kohta pois, ja hän tuli puhtaaksi.

42. Ja cuin hän sen oli sanonut nijn spitali läxi hänestä cohta pois ja hän tuli puhtaxi.

42. Ja quin hen oli sanonut/ cochta spitali heneste poislexi/ ia hen tuli puchtaxi. (Ja kuin hän oli sanonut/ kohta spitali hänestä poisläksi/ ja hän tuli puhtaaksi.)

42. καὶ εἰπόντος αὐτοῦ εὐθέως ἀπῆλθεν ἀπ’ αὐτοῦ ἡ λέπρα, καὶ ἐκαθαρίσθη.

42. και ειποντος αυτου ευθεως απηλθεν απ αυτου η λεπρα και εκαθαρισθη 42. kai eipontos aυtoυ eυtheos apelthen ap aυtoυ e lepra kai ekatharisthe

42 And having said (that), the leprosy immediately went away from him and he was cleansed.

42. And as soon as he had spoken, immediately the leprosy departed from him, and he was cleansed.

42. Og da han det sagde, gik Spedalskheden strax af ham, og han blev renset.

42. Och när han det sagt hade, gick straxt spitelskan af honom, och han vardt ren.

42. Ja kui temma sedda sai üttelnud, läks se piddalitöbbi seddamaid temmast ärra, ja temma sai puhtaks.

42. Jam tai ištarus, raupsai iškart pranyko, ir jis tapo švarus.

42. Und als er so sprach, ging der Aussatz alsbald von ihm, und er ward rein.

42. Et dès qu'il eut dit cela, la lèpre quitta aussitôt cet homme, et il fut nettoyé.

42. Y habiendo él dicho esto, luego la lepra se fué de él, y fué limpio.

42 En als Hij dit gezegd had, ging de melaatsheid terstond van hem, en hij werd gereinigd.

42. A gdy to Pan rzekł, zarazem odszedł trąd od niego, i był oczyszczony.

42. És a mint ezt mondja vala, azonnal eltávozék tőle a poklosság és megtisztula.

42 После сего слова проказа тотчас сошла с него, и он стал чист.

42. І, як Він сказав, зараз зникла з него проказа, й очистив ся.

43 Ja varoittaen häntä ankarasti hän laski hänet heti menemään

43 Puhuteltuaan häntä ankarasti Hän heti lähetti hänet menemään

43. Ja Jesus haasti häntä, ja lähetti hänen kohta pois tyköänsä,

43. Ja Jesus haasti händä ja lähetti cohta pois tyköäns ja sanoi hänelle:

43. Ja Iesus hastoi hende/ ia cochta tyköens poislehetti/ ia sanoi henelle/ (Ja Jesus haastoi häntä/ ja kohta tyköänsä pois lähetti/ ja sanoi hänelle/)

43. καὶ ἐμβριμησάμενος αὐτῷ εὐθέως ἐξέβαλεν αὐτόν καὶ λέγει αὐτῷ·

43. και εμβριμησαμενος αυτω ευθεως εξεβαλεν αυτον 43. kai emβrimesamenos aυto eυtheos ekseβalen aυton

43 And he scolded him and immediately put him out,

43. And he straitly charged him, and forthwith sent him away;

43. Og han drev ham strax fra sig, idet han bød ham strengeligen,

43. Och Jesus hotade honom, och sänden straxt ifrå sig;

43. Ja temma kelis tedda kowwaste, ja satis tedda warsi ärra,

43. Jėzus liepė jam tuojau pasišalinti ir griežtai įspėjo:

43. Und Jesus bedrohte ihn und trieb ihn alsbald von sich

43. Et Jésus le renvoya aussitôt avec de sévères recommandations, et lui dit:

43. Y le encargó estrechamente, y luego le echó,

43 En als Hij hem strengelijk verboden had, deed Hij hem terstond van Zich gaan;

43. A srodze mu przygroziwszy Jezus, zaraz go odprawił;

43. És [11†] erősen megfenyegetvén, azonnal elküldé őt,

43 И, посмотрев на него строго, тотчас отослал его

43. І, заказавши йому, зараз відослав його,

44 ja sanoi hänelle: "Katso, ettet puhu tästä kenellekään mitään, vaan mene ja näytä itsesi papille ja uhraa puhdistumisestasi se, minkä Mooses on säätänyt, todistukseksi heille".

44 ja sanoi hänelle: "Katso, ettet kenellekään kerro tästä mitään, vaan mene, näytä itsesi papille ja uhraa puhdistumisestasi, mitä Mooses on säätänyt, todistukseksi heille."

44. Ja sanoi hänelle: katso, ettes kellenkään mitään sano, mutta mene, osoita itses papille ja uhraa puhdistukses edestä ne, mitkä Moses käski, heille todistukseksi.

44. Cadzo ettes kellengän mitän sano mutta mene osota idzes Papille ja uhra puhdistuxes edestä cuin Moses on heille käskenyt todistuxexi.

44. Catzos ettes kellengen miten sanone/ mutta mene osotta itzes papille/ ia wffra sinun puhdistoxes edheste/ mitke Moses on käskenyt/ heille todhistuxexi. (Katsos ettes kellenkään mitään sanone/ mutta mene osoita itsesi papille/ ja uhraa sinun puhdistuksesi edestä/ mitkä Moses on käskenyt/ heille todistukseksi.)

44. Ὅρα μηδενὶ μηδὲν εἴπῃς, ἀλλ’ ὕπαγε σεαυτὸν δεῖξον τῷ ἱερεῖ καὶ προσένεγκε περὶ τοῦ καθαρισμοῦ σου ἃ προσέταξε Μωϋσῆς, εἰς μαρτύριον αὐτοῖς.

44. και λεγει αυτω ορα μηδενι μηδεν ειπης αλλ υπαγε σεαυτον δειξον τω ιερει και προσενεγκε περι του καθαρισμου σου α προσεταξεν μωσης εις μαρτυριον αυτοις 44. kai legei aυto ora medeni meden eipes all υpage seaυton deikson to ierei kai prosenegke peri toυ katharismoυ soυ a prosetaksen moses eis martυrion aυtois

44 and says to him, See (that) you say nothing to anyone, but go; show yourself to the priest, and offer the things which Moses commanded concerning your cleansing *for a testimony to them. {Lev 13:49, 14:2-4}

44. And saith unto him, See thou say nothing to any man: but go thy way, shew thyself to the priest, and offer for thy cleansing those things which Moses commanded, for a testimony unto them.

44. og sagde til ham: see til, at du siger Ingen Noget herom; men gak hen, besee dig for Præsten, og offre for din Renselse, det, som Moses har befalet, dem til et Vidnesbyrd.

44. Och sade honom: Se till, att du säger ingom detta; utan gack bort, och visa dig Prestenom, och offra, för din rening, det Mose budit hafver, till ett vittnesbörd öfver dem.

44. Ja ütles temmale: Katsu, et sa ühhelegi middagi ei rägi, waid minne, näita eñast preestrile, ja ohwerda omma puhhastamisse eest, mis Moses on käsknud, neile tunnistusseks.

44. ‘‘Žiūrėk, kad niekam nieko nepasakotum! Eik, pasirodyk kunigui ir aukok už apvalymą Mozės įsakytą atnašą jiems paliudyti’‘.

44. und sprach zu ihm: Siehe zu, daß du niemand davon sagest; sondern gehe hin und zeige dich dem Priester und opfere für deine Reinigung, was Mose geboten hat, zum Zeugnis über sie.

44. Garde-toi d'en rien dire à personne; mais va-t'en et montre-toi au sacrificateur, et offre pour ta purification ce que Moïse a commandé, afin que cela leur serve de témoignage.

44. Y le dice: Mira que no digas a nadie nada; sino vé, muéstrate al sacerdote, y ofrece por tu limpieza lo que Moisés mandó para que les conste.

44 En zeide tot hem: Zie, dat gij niemand iets zegt; maar ga heen en vertoon uzelven den priester, en offer voor uw reiniging, hetgeen Mozes geboden heeft, hun tot een getuigenis.

44. I rzekł mu: Patrz, abyś nikomu nic nie powiadał, ale idź, a ukaż się kapłanowi, i ofiaruj za oczyszczenie twoje to, co rozkazał Mojżesz, na świadectwo przeciwko nim.

44. És monda néki: Meglásd, hogy senkinek semmit ne szólj; hanem eredj el, mutasd meg magadat a papnak, és vidd fel a te tisztulásodért, a [12†] mit Mózes parancsolt, bizonyságul nékik.

44 и сказал ему: смотри, никому ничего не говори, но пойди, покажись священнику и принеси за очищение твое, что повелел Моисей, во свидетельство им.

44. і рече до него: Гледи ж, нїкому нїчого не кажи, а йди, покажись священикові, і принеси за очищеннє твоє, що повелїв Мойсей на сьвідкуваннє їм.

45 Mutta mentyään pois tämä rupesi laajalti julistamaan ja asiasta tietoa levittämään, niin ettei Jeesus enää saattanut julkisesti mennä kaupunkeihin, vaan oleskeli niiden ulkopuolella autioissa paikoissa; ja kaikkialta tultiin hänen tykönsä.

45 Mutta mentyään tämä alkoi laajalti kertoa ja levittää tietoa asiasta, niin ettei Jeesus* voinut enää julkisesti mennä kaupunkiin, vaan oleskeli niitten ulkopuolella autioissa paikoissa. Mutta kaikkialta tultiin Hänen luokseen.

45. Mutta kuin hän meni ulos, rupesi hän paljon saarnaamaan ja ilmoittamaan sitä asiaa, niin ettei hän sitte taitanut julkisesti kaupunkiin mennä; mutta oli ulkona erinäisissä paikoissa, ja joka taholta tultiin hänen tykönsä.

45. Mutta cosca hän meni ulos rupeis hän paljo saarnaman ja ilmoittaman sitä työtä nijn ettei hän sijtte tainnut julkisesta Caupungijn mennä mutta oli ulcona erinäisis paicois ja joca tahwolda tuldin hänen tygöns.

45. Mutta coska hen wlgoskeui/ rupesi hen sarnamaa' palio ia ilmoittaman site Töte/ Nin ettei Iesus sijtte tainud iulkisesta caupugijn siselletulla/ mutta wlcona erineisis Sijoisa hen oli/ ia caikilda polilda he tulit hene' tygens. (Mutta koska hän uloskäwi/ rupesi hän saarnaaman paljon ja ilmoittamaan sitä työtä/ Niin ettei Jesus siitä tainnut julkisesti kaupunkiin sisälle tulla/ mutta ulkona erinäisissä sijoissa hän oli/ ja kaikilta puolilta he tulit hänen tykönsä.)

45. ὁ δὲ ἐξελθὼν ἤρξατο κηρύσσειν πολλὰ καὶ διαφημίζειν τὸν λόγον, ὥστε μηκέτι αὐτὸν δύνασθαι φανερῶς εἰς πόλιν εἰσελθεῖν, ἀλλ’ ἔξω ἐν ἐρήμοις τόποις ἦν· καὶ ἤρχοντο πρὸς αὐτὸν πάντοθεν.

45. ο δε εξελθων ηρξατο κηρυσσειν πολλα και διαφημιζειν τον λογον ωστε μηκετι αυτον δυνασθαι φανερως εις πολιν εισελθειν αλλ εξω εν ερημοις τοποις ην και ηρχοντο προς αυτον πανταχοθεν 45. o de ekselthon erksato kerυssein polla kai diafemizein ton logon oste meketi aυton dυnasthai faneros eis polin eiselthein all ekso en eremois topois en kai erchonto pros aυton pantachothen

45 But he went out and began to preach (it) much, and to broadcast the word, so-that he {i.e. Jesus} was no longer able to openly enter into (the) city, but was outside in desolate places, and they were coming to him from everywhere.

45. But he went out, and began to publish it much, and to blaze abroad the matter, insomuch that Jesus could no more openly enter into the city, but was without in desert places: and they came to him from every quarter.

45. Men der han kom ud, begyndte han at fortælle Meget derom og udsprede Rygtet om denne Sag, saa at han ikke mere kunde gaae aabenbare ind i en Stad; men han var udenfor paa øde Steder, og allevegne fra kom de til ham.

45. Men då han utgången var, begynte han förkunna mycket, och berykta det som skedt var; så att han icke nu mer kunde uppenbarliga gå in uti staden, utan blef ute i öde rum; och de kommo till honom af alla ändar.

45. Agga kui temma sai wäljaläinud, hakkas temma paljo kulutama, ja sedda asja laiale lautama, nenda et temma ennam ei woinud awwalikkult liñna miñna, waid temma olli wäljas tühjes paikus, ja nemmad tullid temma jure keigelt polelt.

45. Bet šis išėjęs pradėjo taip plačiai skelbti ir skleisti tą įvykį, jog Jėzus nebegalėjo viešai pasirodyti mieste. Jis laikėsi už miesto, negyvenamose vietose, bet žmonės iš visur rinkosi pas Jį.

45. Er aber, da er hinauskam, hob er an und sagte viel davon und machte die Geschichte ruchbar, also daß er hinfort nicht mehr konnte öffentlich in die Stadt gehen; sondern er war draußen in den wüsten Örtern, und sie kamen zu ihm von allen Enden.

45. Mais cet homme étant sorti, se mit à publier hautement la chose et à la divulguer, en sorte que Jésus ne pouvait plus entrer ouvertement dans la ville; mais il se tenait dehors dans des lieux écartés, et de toutes parts on venait à lui.

45. Y él salido, comenzó a publicar, y a divulgar grandemente el negocio, de manera que ya Jesús no podía entrar manifiestamente en la ciudad; mas estaba fuera en los lugares desiertos, y venían a él de todas partes.

45 Maar hij uitgegaan zijnde, begon vele dingen te verkondigen, en dat woord te verbreiden, alzo dat Hij niet meer openbaar in de stad kon komen, maar was buiten in de woeste plaatsen; en zij kwamen tot Hem van alle kanten.

45. Ale on odszedłszy, począł wiele opowiadać i rozsławiać tę rzecz, tak iż już nie mógł Jezus jawnie wnijść do miasta, ale był na ustroniu na miejscach pustych. I schodzili się do niego zewsząd.

45. Az pedig kimenvén, kezde sokat beszélni és terjeszteni a dolgot, annyira, hogy nyilvánosan immár be sem mehetett Jézus a városba, hanem künn puszta helyeken vala, és mennek vala hozzá mindenfelől.

45 А он, выйдя, начал провозглашать и рассказывать опроисшедшем, так что Иисус не мог уже явно войти в город, но находился вне, в местах пустынных. И приходили к Нему отовсюду.

45. Він же, вийшовши, почав проповідувати багато, й ширити кругом чутку; так, що Він не міг уже явно ввійти в город, а пробував осторонь у пустих місцях; і приходили до Него звідусюди.