12 luku

Herodes mestauttaa Jaakobin ja vangituttaa Pietarin, jonka Herran enkeli vapauttaa 1 – 11 Pietari käy Markuksen äidin, Marian, talossa seurakuntalaisten luona 12 – 17 Herodes rankaisee vanginvartijoita 18, 19; hän ottaa itselleen jumalallisen kunnian ja saa surmansa 20 – 23 Jumalan sana leviää; Barnabas ja Saulus palaavat ja tuovat mukanaan Markuksen Jerusalemista Antiokiaan 24, 25.

1 Siihen aikaan kuningas Herodes otatti muutamia seurakunnan jäseniä kiinni kiduttaaksensa heitä.

1 Siihen aikaan kuningas Herodes kävi käsiksi muutamiin seurakunnan jäseniin rääkätäkseen heitä.

1. Mutta sillä ajalla otti kuningas Herodes muutamia seurakunnasta kiinni, vaivataksensa,

1. SIllä ajalla otti Cuningas Herodes muutamita Seuracunnasta kijnni waiwataxens.

1. Sille samalla aijalla/ otti Herodes Kuningas monicachtoi kijni Seuraku'nasta pijnataxens. (Sillä samalla ajalla/ otti Herodes kuningas monikahtoja kiinni seurakunnasta piinataksensa.)

1. Κατ’ ἐκεῖνον δὲ τὸν καιρὸν ἐπέβαλεν Ἡρῴδης ὁ βασιλεὺς τὰς χεῖρας κακῶσαί τινας τῶν ἀπὸ τῆς ἐκκλησίας.

1. κατ εκεινον δε τον καιρον επεβαλεν ηρωδης ο βασιλευς τας χειρας κακωσαι τινας των απο της εκκλησιας 1. kat ekeinon de ton kairon epeβalen erodes o βasileυs tas cheiras kakosai tinas ton apo tes ekklesias

1 {March 44 AD. Jerusalem.} Now throughout that time, Herod the king put his hands upon some from the congregation* to mistreat (them).

1. Now about that time Herod the king stretched forth his hands to vex certain of the church.

1. Men ved det samme Tid lagde Kong Herodes Haand paa Nogle af Menigheden for at mishandle dem.

1. På samma tid tog Konung Herodes fatt på några af församlingene, till att pina dem.

1. Agga sel aial pistis kunningas Herodes kät nende külge, et ta monnile sest koggodussest piddi kurja teggema,

1. Tuo metu karalius Erodas pakėlė ranką prieš kai kuriuos bažnyčios žmones.

1. Um diese Zeit legte der König Herodes die Hände an etliche von der Gemeinde, sie zu peinigen.

1. En ce même temps, le roi Hérode se mit à maltraiter quelques-uns de l'Église.

1. Y EN el mismo tiempo el rey Heródes tendió las manos para maltratar a algunos de la iglesia.

1 En omtrent denzelfden tijd sloeg de koning Herodes de handen aan sommigen van de Gemeente, om die kwalijk te handelen.

1. A pod onże czas, udał się na to Herod król, aby trapił niektóre ze zboru.

1. Abban az időben pedig Heródes király elkezde kegyetlenkedni némelyekkel, a gyülekezetből valók közül.

1 В то время царь Ирод поднял руки на некоторых из принадлежащих к церкви, чтобы сделать им зло,

1. Під той же час здвигнув цар Ірод руки, щоб мучити деяких із церкви.

2 Ja hän mestautti miekalla Jaakobin, Johanneksen veljen.

2 Ja hän mestautti* miekalla Jaakobin, Johanneksen veljen.

2. Ja mestasi Jakobin, Johanneksen veljen miekalla.

2. Ja mestais Jacobin Johannexen weljen miecalla.

2. Nin hen mestasi Jacobin Johannesen welien miecalla. (Niin hän mestasi Jakobin Johanneksen weljen miekalla.)

2. ἀνεῖλε δὲ Ἰάκωβον τὸν ἀδελφὸν Ἰωάννου μαχαίρᾳ.

2. ανειλεν δε ιακωβον τον αδελφον ιωαννου μαχαιρα 2. aneilen de iakoβon ton adelfon ioannoυ machaira

2 Now he assassinated James the brother of John with a sword. {April 44 AD.}

2. And he killed James the brother of John with the sword.

2. Men han lod Jakob, Johannes' Broder henrette med Sværd.

2. Och drap han Jacobum, Johannis broder, med svärd.

2. Ja temma tappis ärra Jakobust Joannesse wenda moögaga.

2. Jis nukirsdino kalaviju Jokūbą, Jono brolį.

2. Er tötete aber Jakobus, den Bruder des Johannes, mit dem Schwert.

2. Il fit mourir par l'épée Jacques, frère de Jean;

2. Y mató a Santiago el hermano de Juan a espada.

2 En hij doodde Jakobus, den broeder van Johannes, met het zwaard.

2. I zabił Jakóba, brata Janowego, mieczem.

2. Megöleté pedig Jakabot, Jánosnak testvérét, fegyverrel.

2 и убил Иакова, брата Иоаннова, мечом.

2. Вбив же Якова, брата Йоанового, мечем,

3 Ja kun hän näki sen olevan juutalaisille mieleen, niin hän sen lisäksi vangitutti Pietarinkin. Silloin olivat happamattoman leivän päivät.

3 Nähtyään sen olevan juutalaisille mieleen hän vangitsi lisäksi Pietarinkin. Silloin oli hapattomain leipäin päivät.

3. Ja kuin hän näki sen Juudalaisille kelpaavan, pyysi hän myös Pietaria käsittää, (ja se oli makian leivän päivänä.)

3. Ja cuin hän näki sen Judalaisille kelpawan pyysi hän myös Petarita käsittä ja se oli makianleiwän päiwänä.

3. Ja quin hen näki sen Juttaille kelpaua'/ nin hen mös pysi Petari käsitte. Ja se oli iuri Makianleiuen peiuinä. (Ja kuin hän näki sen juuttaille kelpaawan/ niin hän myös pyysi Petarin käsittää. Ja se oli juuri makeanleiwän päiwinä.)

3. καὶ ἰδὼν ὅτι ἀρεστόν ἐστι τοῖς Ἰουδαίοις, προσέθετο συλλαβεῖν καὶ Πέτρον· ἦσαν δὲ αἱ ἡμέραι τῶν ἀζύμων·

3. και ιδων οτι αρεστον εστιν τοις ιουδαιοις προσεθετο συλλαβειν και πετρον ησαν δε ημεραι των αζυμων 3. kai idon oti areston estin tois ioυdaiois prosetheto sυllaβein kai petron esan de emerai ton azυmon

3 And having seen that it is pleasing to the Jews, he also adds Peter to take. (And these were the days of unleavened bread {i.e. Passover} .)

3. And because he saw it pleased the Jews, he proceeded further to take Peter also. (Then were the days of unleavened bread.)

3. Og der han saae, at det behagede Jøderne, gik han videre og lod ogsaa Peter gribe. (Men det var de usyrede Brøds Dage).

3. Och då han såg, att det behagade Judomen väl, tog han ock fatt på Petrus; och det var om Sötebrödsdagarna.

3. Ja kui ta näggi, et se Juda-rahwa mele pärrast olli, siis hakkas temma ka Peetrust kinniwotma; (agga siis ollid hapnematta leibade päwad.)

3. Pamatęs, kad tai patinka žydams, įsakė suimti ir Petrą. Buvo Neraugintos duonos dienos.

3. Und da er sah, daß es den Juden gefiel, fuhr er fort und fing Petrus auch. Es waren aber eben die Tage der süßen Brote.

3. Et voyant que cela était agréable aux Juifs, il fit aussi arrêter Pierre.

3. Y viendo que había agradado a los Judíos, pasó adelante para prender también a Pedro. (Eran entónces los dias de los panes sin levadura.)

3 En toen hij zag, dat het den Joden behagelijk was, voer hij voort, om ook Petrus te vangen (en het waren de dagen der ongehevelde broden);

3. A widząc, że się to podobało Żydom, umyślił pojmać i Piotra: (a były dni przaśników).

3. És látván, hogy ez tetszik a zsidóknak, föltette magában, hogy elfogatja Pétert is. (Valának pedig a kovásztalan kenyerek [1†] napjai.)

3 Видя же, что это приятно Иудеям, вслед за тем взял и Петра, - тогда были дни опресноков, -

3. а видївши, що се подобаєть ся Жидам, постановив схопити й Петра. (Були ж днї опрісноків.)

4 Ja otettuaan hänet kiinni hän pani hänet vankeuteen ja jätti neljän nelimiehisen sotilasvartioston vartioitavaksi, aikoen pääsiäisen jälkeen asettaa hänet kansan eteen.

4 Otettuaan hänet kiinni hän pani hänet vankilaan. Jätettyään hänet neljän nelimiehisen sotilasvartioston vartioitavaksi, hän aikoi pääsiäisen jälkeen asettaa hänet kansan eteen.

4. Jonka hän myös käsitti, ja pani vankiuteen, ja antoi hänen neljän sotamiesten neljänneksen haltuun vartioida häntä, ja ajatteli pääsiäisen jälkeen asettaa hänen kansan eteen.

4. Cosca hän oli hänen käsittänyt pani hän hänen fangiuteen ja andoi hänen neljän sotamiesten neljännexen haldun wartioita ja ajatteli hänen Pääsiäisen jälken asetta Canssan eteen.

4. Coska he' nyt oli henen käsittenyt/ pani hen henen Fangiuxen/ ia annoi henen nelien Sotamiesten neliennexen haltun wartioita/ ia aijatteli henen Päsieisen ielkin asetta Canssan eten. (Koska hän nyt oli hänen käsittänyt/ pani hän hänen wankeuteen/ ja antoi hänen neljän sotamiesten neljänneksen haltuun wartijoita/ ja ajatteli hänen Pääsiäisen jälkeen asettaa kansan eteen.)

4. ὃν καὶ πιάσας ἔθετο εἰς φυλακήν, παραδοὺς τέσσαρσι τετραδίοις στρατιωτῶν φυλάσσειν αὐτόν, βουλόμενος μετὰ τὸ πάσχα ἀναγαγεῖν αὐτὸν τῷ λαῷ.

4. ον και πιασας εθετο εις φυλακην παραδους τεσσαρσιν τετραδιοις στρατιωτων φυλασσειν αυτον βουλομενος μετα το πασχα αναγαγειν αυτον τω λαω 4. on kai piasas etheto eis fυlaken paradoυs tessarsin tetradiois stratioton fυlassein aυton βoυlomenos meta to pascha anagagein aυton to lao

4 He also arrested him, (and) placed him in prison and gave him up to four Quarternions of soldiers {i.e. sixteen soldiers} to guard him; planning to lead him (out) to the people after the Passover.

4. And when he had apprehended him, he put him in prison, and delivered him to four quaternions of soldiers to keep him; intending after Easter to bring him forth to the people.

4. Der han havde grevet ham, satte han ham og i Fængsel og overantvordede ham at bevogtes af fire Vagtskifter, hvert paa fire mand, da han efter Paasken vilde føre ham frem for Folket.

4. Då han nu fick fatt på honom, satte han honom i fängelse, antvardandes honom fyra qvarter krigsknektar, till att förvaran; aktandes efter Påskana hafva honom ut för folket.

4. Ja kui ta tedda sai kinniwotnud, heitis temma tedda wangitorni, ja andis tedda nelja neljandikko söameeste kätte hoida, ja tahtis pärrast Pasa-Pühha tedda rahwa ette tua.

4. Suėmęs jį, įmesdino į kalėjimą ir pavedė saugoti keturgubai sargybai po keturis kareivius, o po Paschos ketino išvesti jį prieš minią.

4. Da er ihn nun griff, legte er ihn ins Gefängnis und überantwortete ihn vier Rotten, je von vier Kriegsknechten, ihn zu bewahren, und gedachte, ihn nach Ostern dem Volk vorzustellen.

4. C'était pendant les jours des pains sans levain. L'ayant donc fait arrêter, il le fit mettre en prison, et le donna à garder à quatre escouades, de quatre soldats chacune, voulant l'exposer au supplice devant le peuple, après la Pâque.

4. El cual prendido, le echó en la cárcel, entregándole a cuatro cuaterniones de soldados que le guardasen: queriendo sacarle al pueblo después de la páscua.

4 Denwelken ook gegrepen hebbende, hij in de gevangenis zette, en gaf hem over aan vier wachten, elk van vier krijgsknechten, om hem te bewaren, willende na het paas feest hem voorbrengen voor het volk.

4. Którego pojmawszy, podał do więzienia, poruczywszy go szesnastu żołnierzom, aby go strzegli, chcąc go po wielkanocy wywieść ludowi.

4. Kit el is fogatván, tömlöczbe veté, átadván négy négyes katonai szakasznak, hogy őrizzék őt; husvét után akarván őt a nép elé vezettetni.

4 и, задержав его, посадил в темницу, и приказал четырем четверицам воинов стеречь его, намереваясь после Пасхивывести его к народу.

4. І схопивши його, посадив у темницю, передавши чотиром четверицям воїнів стерегти його, задумавши після пасхи вивести його перед народ.

5 Niin pidettiin siis Pietaria vankeudessa; mutta seurakunta rukoili lakkaamatta Jumalaa hänen edestänsä.

5 Pietaria säilytettiin siis vankilassa, mutta seurakunta rukoili lakkaamatta Jumalaa hänen puolestaan.

5. Niin Pietari pidettiin tornissa; mutta seurakunnassa tapahtuivat rukoukset hartaasti hänen edestänsä Jumalan tykö.

5. Ja Petari pidettin tornis: mutta Seuracunda rucoili lackamata hänen edestäns Jumalata.

5. Ja Petari tosin pidhettin Tornis. Mutta Seurakunda Rucoli lackamat henen edestens Jumalata. (Ja Petari tosi pidettiin tornissa. Mutta seurakunta rukoili lakkaamat hänen edestänsä Jumalata.)

5. ὁ μὲν οὖν Πέτρος ἐτηρεῖτο ἐν τῇ φυλακῇ· προσευχὴ δὲ ἦν ἐκτενῶς γινομένη ὑπὸ τῆς ἐκκλησίας πρὸς τὸν Θεὸν ὑπὲρ αὐτοῦ.

5. ο μεν ουν πετρος ετηρειτο εν τη φυλακη προσευχη δε ην εκτενης γινομενη υπο της εκκλησιας προς τον θεον υπερ αυτου 5. o men oυn petros etereito en te fυlake proseυche de en ektenes ginomene υpo tes ekklesias pros ton theon υper aυtoυ

5 Therefore indeed, Peter was being kept in the prison, but intense prayer was happening by the congregation* to God on his behalf.

5. Peter therefore was kept in prison: but prayer was made without ceasing of the church unto God for him.

5. Saa blev da Peter bevogtet i Fængslet; men der skete af Menigheden ivrig Bøn til Gud for ham.

5. Och Petrus förvarades i fängelset. Men församlingen hade bön till Gud för honom, utan återvändo.

5. Ja Peetrust peti kül wangis; agga koggodussest tehti löpmatta palwet Jummala pole temma eest.

5. Taigi Petras buvo uždarytas kalėjime. O bažnyčia nepaliaujamai meldėsi už jį Dievui.

5. Und Petrus ward zwar im Gefängnis gehalten; aber die Gemeinde betete ohne Aufhören für ihn zu Gott.

5. Pierre était donc gardé dans la prison; mais l'Église faisait sans cesse des prières à Dieu pour lui.

5. Así que, Pedro era guardado en la cárcel; mas la iglesia hacía oración a Dios sin cesar por él.

5 Petrus dan werd in de gevangenis bewaard; maar van de Gemeente werd een gedurig gebed tot God voor hem gedaan.

5. Tedy strzeżono Piotra w więzieniu, a modlitwa ustawiczna działa się od zboru do Boga za nim.

5. Péter azért őrizteték a fogságban; a gyülekezet pedig szüntelen könyörög vala az Istennek ő érette.

5 Итак Петра стерегли в темнице, между тем церковьприлежно молилась о нем Богу.

5. Стережено ж Петра в темницї; церква ж без перестану молилась Богу за него.

6 Ja yöllä sitä päivää vasten, jona Herodeksella oli aikomus viedä hänet oikeuden eteen, Pietari nukkui kahden sotamiehen välissä, sidottuna kaksilla kahleilla; ja vartijat vartioitsivat oven edessä vankilaa.

6 Mutta kun Herodeksella oli aikomus asettaa hänet tuomioistuimen eteen, niin Pietari nukkui edellisenä* yönä kahden sotamiehen välissä sidottuna kaksilla kahleilla, ja vartijat vartioivat oven edessä vankilaa.

6. Ja kuin Herodes tahtoi hänen ottaa edes, makasi Pietari sinä yönä kahden sotamiehen vaiheella, sidottuna kaksilla kahleilla, ja vartiat oven edessä vartioitsivat tornia.

6. Ja cuin Herodes tahdoi hänen edesotta macais Petari sinä yönä cahden sotamiehen waihella sidottuna caxilla cahleilla ja wartiat olit owen edes ja wartoidzit tornia.

6. Ja quin Herodes tachtoi henen edestodha/ sen saman öön Petari macais cadhen Sotamiehen waihella/ sidhottuna cahcteen kahlein/ Ja Wartiat owen edes olit ia wartioitzit Tornia. (Ja kuin Herodes tahtoi hänen edestuoda/ sen saman yön Petari makasi kahden sotamiehen waiheilla/ sidottuna kahdin kahlein/ Ja wartijat owen edessä olit ja wartioitsit tornia.)

6. Ὅτε δὲ ἤμελλεν αὐτὸν προάγειν ὁ Ἡρῴδης, τῇ νυκτὶ ἐκείνῃ ἦν ὁ Πέτρος κοιμώμενος μεταξὺ δύο στρατιωτῶν δεδεμένος ἁλύσεσι δυσί, φύλακές τε πρὸ τῆς θύρας ἐτήρουν τὴν φυλακήν.

6. οτε δε εμελλεν αυτον προαγειν ο ηρωδης τη νυκτι εκεινη ην ο πετρος κοιμωμενος μεταξυ δυο στρατιωτων δεδεμενος αλυσεσιν δυσιν φυλακες τε προ της θυρας ετηρουν την φυλακην 6. ote de emellen aυton proagein o erodes te nυkti ekeine en o petros koimomenos metaksυ dυo stratioton dedemenos alυsesin dυsin fυlakes te pro tes thυras eteroυn ten fυlaken

6 But when Herod was about to lead him (out), in that same night Peter, falling-asleep between two soldiers, had been bound with two chains, and guards before the door were guarding the prison.

6. And when Herod would have brought him forth, the same night Peter was sleeping between two soldiers, bound with two chains: and the keepers before the door kept the prison.

6. Men der Herodes vilde føre ham frem, sov Peter i den samme Nat imellem to Stridsmænd, bunden med to Lænker, og Vagten for Døren tog vare paa Fængslet.

6. När nu Herodes ville haft honom före, i den samma nattene sof Petrus emellan två krigsknektar, bunden med två kedjor; och vaktarena voro för dörrene, och togo vara på fängelset.

6. Ja kui Herodes tedda tahtis wäljatua, siis maggas Peetrus sel ösel kahhe söamehhe wahhel, kahhes raud-ahhelas kinni, ja hoidiad ukse ees hoidsid wangitorni.

6. Paskutinę naktį prieš Erodui išvedant Petrą, tas, supančiotas dviem grandinėmis, miegojo tarp dviejų kareivių. Prie durų kalėjimą saugojo sargybiniai.

6. Und da ihn Herodes wollte vorstellen, in derselben Nacht schlief Petrus zwischen zwei Kriegsknechten, gebunden mit zwei Ketten, und die Hüter vor der Tür hüteten das Gefängnis.

6. Et la nuit d'avant le jour où Hérode devait l'envoyer au supplice, Pierre dormait entre deux soldats, lié de deux chaînes; et des gardes devant la porte, gardaient la prison.

6. Y cuando Heródes le había de sacar, aquella misma noche, estaba Pedro durmiendo entre dos soldados, preso con dos cadenas, y los guardas delante de la puerta que guardaban la cárcel.

6 Toen hem nu Herodes zou voorbrengen, sliep Petrus dienzelfden nacht tussen twee krijgsknechten, gebonden met twee ketenen; en de wachters voor de deur bewaarden de gevangenis.

6. A gdy go już miał wywieść Herod, onejże nocy spał Piotr między dwoma żołnierzami, związany dwoma łaócuchami, a stróże przed drzwiami strzegli więzienia.

6. Mikor pedig Heródes őt elő akará vezettetni, azon az éjszakán aluszik vala Péter két vitéz között, megkötözve két lánczczal; és őrök őrizék az ajtó előtt a tömlöczöt.

6 Когда же Ирод хотел вывести его, в ту ночь Петр спал между двумя воинами, скованныйдвумя цепями, и стражи у дверей стерегли темницу.

6. Як же мав його вивести Ірод, спав тієї ночи Петр між двома воїнами, скований двома залїзами; а сторожі перед дверима стерегли темницї.

7 Ja katso, hänen edessään seisoi Herran enkeli, ja huoneessa loisti valo, ja enkeli sysäsi Pietaria kylkeen ja herätti hänet sanoen: "Nouse nopeasti!" Ja kahleet putosivat hänen käsistään.

7 Ja katso, Herran enkeli seisoi hänen vieressään ja huoneessa loisti valo. Sysäten Pietaria kylkeen hän herätti hänet sanoen: "Nouse nopeasti!" Ja kahleet putosivat hänen käsistään.

7. Ja katso, Herran enkeli seisoi hänen tykönänsä ja kirkkaus paisti huoneessa, lykkäsi Pietaria kylkeen, herätti hänen ja sanoi: nouse nopiasti. Ja kahleet putosivat hänen käsistänsä.

7. JA cadzo HERran Engeli seisoi hänen tykönäns ja kirckaus paisti huonesa lyckäis Petarita kylkeen herätti hänen ja sanoi: nouse nopiast. Ja cahlet putoisit hänen käsistäns.

7. Ja catzo HERRAN Engeli seisoi henen tykenens/ ia yxi Kircaus paisti Hoonesa/ Lyckesi Petarin kylkeen ia Hereytti henen ia sanoi/ Nouse nopiast yles. Ja ne Cahlet putoisit henen Käsistens. (Ja katso HERRAN enkeli seisoi hänen tykönänsä/ ja yksi kirkkaus paisti huoneessa/ Lykkäsi Petarin kylkeen herätti hänen ja sanoi/ Nouse nopeasti ylös. Ja ne kahleet putosit hänen käsistänsä.)

7. καὶ ἰδοὺ ἄγγελος Κυρίου ἐπέστη καὶ φῶς ἔλαμψεν ἐν τῷ οἰκήματι· πατάξας δὲ τὴν πλευρὰν τοῦ Πέτρου ἤγειρεν αὐτὸν λέγων· Ἀνάστα ἐν τάχει· καὶ ἐξέπεσον αὐτοῦ αἱ ἁλύσεις ἐκ τῶν χειρῶν.

7. και ιδου αγγελος κυριου επεστη και φως ελαμψεν εν τω οικηματι παταξας δε την πλευραν του πετρου ηγειρεν αυτον λεγων αναστα εν ταχει και εξεπεσον αυτου αι αλυσεις εκ των χειρων 7. kai idoυ aggelos kυrioυ epeste kai fos elampsen en to oikemati pataksas de ten pleυran toυ petroυ egeiren aυton legon anasta en tachei kai eksepeson aυtoυ ai alυseis ek ton cheiron

7 And behold, a messenger of the Lord stood by (him) and a light shined in the cell and having struck Peter on the ribs, he lifted him up, saying, Stand up quickly. And his chains fell off from his hands.

7. And, behold, the angel of the Lord came upon him, and a light shined in the prison: and he smote Peter on the side, and raised him up, saying, Arise up quickly. And his chains fell off from his hands.

7. Og see, Herrens Engel stod for ham, og et Lys skinnede i Fængslet; men han slog Peter paa Siden og vakte ham op og sagde: staa hastig op! og Lænkerne faldt ham af Hænderne.

7. Och si, Herrans Ängel stod för honom, och ett sken lyste i huset, och stötte Petrum på sidona, och väckte honom upp, sägandes: Statt upp snarliga. Och kedjorna föllo utaf hans händer.

7. Ja wata, Issanda ingel seisis seäl, ja walgus paistis seäl toas; agga temma löi Peetrusse külge ja ärratas tedda ülles, ja ütles: Touse ussinaste ülles; ja temma ahhelad langsid temma kätte peält mahha.

7. Ir štai ten atsirado Viešpaties angelas, ir kamerą nutvieskė šviesa. Jis sudavė Petrui į šoną ir žadindamas tarė: ‘‘Kelkis greičiau!’‘ Ir nukrito jam grandinės nuo rankų.

7. Und siehe, der Engel des HERRN kam daher, und ein Licht schien in dem Gemach; und er schlug Petrus an die Seite und weckte ihn und sprach: Stehe behende auf! Und die Ketten fielen ihm von seinen Händen.

7. Et voici, un ange du Seigneur survint, une lumière resplendit dans la prison, et l'ange, poussant Pierre par le côté, l'éveilla, en disant: Lève-toi promptement. Et les chaînes tombèrent de ses mains.

7. Y, he aquí, el ángel del Señor sobrevino, y una luz resplandeció en la cárcel: e hiriendo a Pedro en el lado, le despertó, diciendo: Levántate prestamente. Y las cadenas se le cayeron de las manos.

7 En ziet, een engel des Heeren stond daar, en een licht scheen in de woning, en slaande de zijde van Petrus, wekte hij hem op, zeggende: Sta haastelijk op. En zijn ketenen vielen af van de handen.

7. A oto Anioł Paóski przystąpił, a światłość się rozświeciła w gmachu; a trąciwszy w bok Piotra, obudził go, mówiąc: Wstaó rychło! I opadły łaócuchy z rąk jego.

7. És ímé az Úrnak angyala [2†] eljöve, és világosság fénylék a tömlöczben: és meglökvén Péter oldalát, felkölté őt, mondván: Kelj föl hamar! És leesének a lánczok kezeiről.

7 И вот, Ангел Господень предстал, и свет осиял темницу. Ангел , толкнув Петра в бок, пробудил его и сказал: встань скорее. И цепи упали с рук его.

7. І ось ангел Господень став перед ним, і сьвітло засияло в будинку; торкнувши ж у бік Петра, підвів його, говорячи: Уставай боржій. І поспадали кайдани з рук його.

8 Ja enkeli sanoi hänelle: "Vyötä itsesi ja sido paula-anturat jalkaasi". Ja hän teki niin. Vielä enkeli sanoi hänelle: "Heitä vaippa yllesi ja seuraa minua".

8 Enkeli sanoi hänelle: "Vyötä itsesi ja sido sannikkaat jalkaasi." Hän teki niin. Enkeli* sanoi vielä hänelle: "Ota vaippasi yllesi ja seuraa minua."

8. Niin enkeli sanoi hänelle: sonnusta ja kengitä sinus. Ja hän teki niin. Ja hän sanoi vielä hänelle: pue itses vaatteisiis ja seuraa minua.

8. Nijn Engeli sanoi hänelle: sonnusta ja kengitä sinus ja hän teki nijn. Ja hän sanoi wielä hänelle? pue idzes waatteisis ja seura minua.

8. Nin Engeli sanoi henelle/ Sonnusta ia kengite sinus. Ja hen teki nijn. Nin he' sanoi henelle/ Pue sinun waattees/ ia seura minua. (Niin enkeli sanoi hänelle/ Sonnusta ja kengitä sinus. Ja hän teki niin. Niin hän sanoi hänelle/ Pue sinun waatteesi/ ja seuraa minua.)

8. εἶπέ τε ὁ ἄγγελος πρὸς αὐτόν· Περίζωσαι καὶ ὑπόδησαι τὰ σανδάλιά σου. ἐποίησε δὲ οὕτω· καὶ λέγει αὐτῷ· Περιβαλοῦ τὸ ἱμάτιόν σου καὶ ἀκολούθει μοι.

8. ειπεν τε ο αγγελος προς αυτον περιζωσαι και υποδησαι τα σανδαλια σου εποιησεν δε ουτως και λεγει αυτω περιβαλου το ιματιον σου και ακολουθει μοι 8. eipen te o aggelos pros aυton perizosai kai υpodesai ta sandalia soυ epoiesen de oυtos kai legei aυto periβaloυ to imation soυ kai akoloυthei moi

8 And the messenger said to him, Gird yourself and tie on your sandals. Now he did so. And he says to him, Put your garment around you and follow me.

8. And the angel said unto him, Gird thyself, and bind on thy sandals. And so he did. And he saith unto him, Cast thy garment about thee, and follow me.

8. Og Englen sagde til ham: bind op om dig og paabind dine Saaler. Men han gjorde saa. Og han sagde til ham: Kast din Kjortel om dig og følg mig.

8. Och sade Ängelen till honom: Bind om dig, och tag dina skor uppå; han ock så gjorde. Och han sade till honom: Tag din kjortel uppå, och följ mig.

8. Ja se ingel ütles temma wasto: Panne wö wöle, ja panne ommad kingad jalga; ja ta teggi nenda; ja se ingel ütles temmale: Panne ennese kue selga, ja käi minno järrel.

8. Angelas kalbėjo toliau: ‘‘Susijuosk ir apsiauk sandalus!’‘ Jis taip ir padarė. Angelas tęsė: ‘‘Užsimesk apsiaustą ir eik paskui mane!’‘

8. Und der Engel sprach zu ihm: Gürte dich und tu deine Schuhe an! Und er tat also. Und er sprach zu ihm: Wirf deinen Mantel um dich und folge mir nach!

8. Et l'ange lui dit: Ceins-toi, et chausse tes sandales; et il le fit. Puis l'ange lui dit: Enveloppe-toi de ton manteau et suis-moi.

8. Y le dijo el ángel: Ciñete, y átate tus sandalias. Y lo hizo así. Y le dijo: Rodéate tu ropa, y sígueme.

8 En de engel zeide tot hem: Omgord u, en bind uw schoenzolen aan. En hij deed alzo. En hij zeide tot hem: Werp uw mantel om, en volg mij.

8. I rzekł Anioł do niego: Opasz się, a powiąż obuwie twoje. I uczynił tak. I rzekł mu: Odziej się w płaszcz twój, a pójdź za mną.

8. És monda néki az angyal: Övezd fel magadat, és kösd fel saruidat. És úgy cselekedék. És monda néki: Vedd rád felsőruhádat és kövess engem!

8 И сказал ему Ангел: опояшься и обуйся. Он сделал так. Потом говорит ему: надень одежду твою и иди за мною.

8. І рече ангел до него: Підпережись та підвяжи постоли твої. Зробив же так. І рече йому: Надїнь одежу твою, та йди за мною.

9 Ja Pietari lähti ja seurasi häntä, mutta ei tiennyt, että se, mikä enkelin vaikutuksesta tapahtui, oli totta, vaan luuli näkevänsä näyn.

9 Niin Pietari* lähti ja seurasi häntä, mutta ei tiennyt, että se mikä enkelin toimesta tapahtui oli totta, vaan luuli näkevänsä näyn.

9. Ja hän meni ulos ja seurasi häntä, eikä tietänyt sitä todeksi, mitä enkeliltä tehtiin, vaan luuli näyn näkevänsä.

9. Ja hän meni ulos ja seurais händä eikä usconut sitä todexi cuin Engelildä tehtin waan hän luuli näyn näkewäns.

9. Ja nin hen wlosmeni ia seurasi hende. Ja ei he' tietenyt site todhexi quin Engelin cautta techtin/ waan hen lwli näkeuens ydhen Näwyn. (Ja hän ulos meni ja seurasi häntä. Ja ei hän tietänyt sitä todeksi kuin enkelin kautta tehtiin/ waan hän luuli näkewänsä yhden näyn.)

9. καὶ ἐξελθὼν ἠκολούθει αὐτῷ, καὶ οὐκ ᾔδει ὅτι ἀληθές ἐστι τὸ γινόμενον διὰ τοῦ ἀγγέλου, ἐδόκει δὲ ὅραμα βλέπειν.

9. και εξελθων ηκολουθει αυτω και ουκ ηδει οτι αληθες εστιν το γινομενον δια του αγγελου εδοκει δε οραμα βλεπειν 9. kai ekselthon ekoloυthei aυto kai oυk edei oti alethes estin to ginomenon dia toυ aggeloυ edokei de orama βlepein

9 And having gone out, he was following him, and he did not know (if) true what is happening through the messenger, but he was thinking that he is seeing a vision.

9. And he went out, and followed him; and wist not that it was true which was done by the angel; but thought he saw a vision.

9. Og han gik ud og fulgte ham og vidste ikke, at det, som skete ved Englen var virkeligt, men meente, at han saae et Syn.

9. Och så gick han ut, och följde honom; och visste icke, att det var sant, som skedde af Ängelen, utan mente att han hade sett en syn.

9. Ja ta tulli wälja, ja käis temma järrel, ja ei teädnud mitte, et se piddi tössi ollema, mis ingli läbbi sündis, waid temma mötles ennast näggemist näggewad.

9. Petras išėjo ir sekė paskui jį, nesuvokdamas, kad angelo veiksmai tikri, nes jis tarėsi matąs regėjimą.

9. Und er ging hinaus und folgte ihm und wußte nicht, daß ihm wahrhaftig solches geschähe durch den Engel; sondern es deuchte ihn, er sähe ein Gesicht.

9. Et Pierre, étant sorti, le suivait, sans savoir que ce que l'ange faisait se fît réellement, mais il croyait qu'il avait une vision.

9. Y saliendo, le seguía; y no sabía que era verdad lo que hacía el ángel: mas pensaba que veía una visión.

9 En uitgaande volgde hij hem, en wist niet, dat het waarachtig was, hetgeen door den engel geschiedde, maar hij meende, dat hij een gezicht zag.

9. Tedy wyszedłszy Piotr, szedł za nim, a nie wiedział, że się to działo po prawdzie, co się działo przez Anioła; lecz mniemał, że widzenie widział.

9. És kimenvén, követé őt; és nem tudta, hogy valóság az, a mi történik az angyal által, hanem azt hitte, hogy látást lát.

9 Петр вышел и следовал за ним, не зная, чтоделаемое Ангелом было действительно, а думая, что видит видение.

9. І, вийшовши, пійшов слїдом за ним, і не знав, що се правда, що сталось через ангела; думав же, що видїннє бачить.

10 Ja he kulkivat läpi ensimmäisen vartion ja toisen ja tulivat rautaportille, joka vei kaupunkiin. Se aukeni heille itsestään, ja he menivät ulos ja kulkivat eteenpäin muutamaa katua; ja yhtäkkiä enkeli erkani hänestä.

10 Kuljettuaan ensimmäisen ja toisen vartion läpi he tulivat rautaportille, joka vei kaupunkiin. Se aukeni heille itsestään, ja käytyään ulos he kulkivat eteenpäin erästä katua, ja kohta enkeli erosi hänestä.

10. Mutta kuin he menivät ensimäisen ja toisen vartion lävitse, ja tulivat rautaiseen porttiin, joka vie kaupunkiin, niin se aukeni heille itsestänsä; ja he menivät siitä ulos, käyden katua myöten, ja kohta erkani enkeli hänestä.

10. Nijn he menit ensimäisen ja toisen wartion läpidze ja tulit rautaiseen porttijn joca wie Caupungijn ja se aukeni heille idzestäns he menit sijtä ulos käyden yhtä catua myöden ja Engeli ercani cohta hänestä.

10. Nin he edeskeuit sen ensimeisen ia toisen Wartiuxen lepitze/ ia tulit sen Rautaisen Portin tyge/ ioca Caupungijn wiepi/ ioca mös itzestens heille aukeni. Ja he keuit sijte wlgos/ edeskieudhen ychte Catu mödhen. Ja cochta sillens Engeli erkani heneste. (Niin he edeskäwit sen ensimmäisen ja toisen wartion läwitse/ ja tulit sen rautaisen portin tykö/ joka kaupunkiin wiepi/ joka myös itsestänsä heille aukeni. Ja he käwit siita ulos/ edeskäyden yhtä katua myöten. Ja kohta sillens enkeli erkani hänestä.)

10. διελθόντες δὲ πρώτην φυλακὴν καὶ δευτέραν ἦλθον ἐπὶ τὴν πύλην τὴν σιδηρᾶν τὴν φέρουσαν εἰς τὴν πόλιν, ἥτις αὐτομάτη ἠνοίχθη αὐτοῖς, καὶ ἐξελθόντες προῆλθον ῥύμην μίαν, καὶ εὐθέως ἀπέστη ὁ ἄγγελος ἀπ’ αὐτοῦ.

10. διελθοντες δε πρωτην φυλακην και δευτεραν ηλθον επι την πυλην την σιδηραν την φερουσαν εις την πολιν ητις αυτοματη ηνοιχθη αυτοις και εξελθοντες προηλθον ρυμην μιαν και ευθεως απεστη ο αγγελος απ αυτου 10. dielthontes de proten fυlaken kai deυteran elthon epi ten pυlen ten sideran ten feroυsan eis ten polin etis aυtomate enoichthe aυtois kai ekselthontes proelthon rυmen mian kai eυtheos apeste o aggelos ap aυtoυ

10 Now having gone through (the) first and second prison, they came upon the iron gate that brings (them) into the city; which opened by itself for them, and they went out and went forward one lane, and immediately the messenger withdrew from him.

10. When they were past the first and the second ward, they came unto the iron gate that leadeth unto the city; which opened to them of his own accord: and they went out, and passed on through one street; and forthwith the angel departed from him.

10. Men de gik igjennem den første og anden Vagt og kom til den Jernport, ad hvilken man gaaer til Staden; denne oplodes af sig selv for dem, og de kom ud og gik en Gade frem, og strax skiltes Englen fra ham.

10. Och de gingo fram genom den första och andra vakten, och kommo till jernporten, som drog åt staden; den öppnades dem af sig sjelf; och de gingo derut, dragandes framåt en gato långt; och i det samma kom Ängelen ifrå honom.

10. Agga kui nemmad essimessest ja teisest wahhist said läbbiläinud, said nemmad raud-wärrawa ette, mis liñna lähhäb, se läks isseennesest neile lahti; ja nemmad läksid wälja, ja käisid üht ulitsat möda eddasi, ja se ingel lahkus seddamaid temmast ärra.

10. Praėję pro pirmą ir antrą sargybą, jie prisiartino prie geležinių vartų į miestą, kurie savaime atsidarė. Išėję pro juos, jie leidosi tolyn viena gatve. Staiga šalia ėjęs angelas nuo jo pasitraukė.

10. Sie gingen aber durch die erste und andere Hut und kamen zu der eisernen Tür, welche zur Stadt führt; die tat sich ihnen von selber auf. Und sie traten hinaus und gingen hin eine Gasse lang; und alsobald schied der Engel von ihm.

10. Et quand ils eurent passé la première et la seconde garde, ils vinrent à la porte de fer, qui conduit dans la ville, et elle s'ouvrit à eux d'elle-même. Et étant sortis, ils parcoururent une rue; et aussitôt l'ange se retira d'avec lui.

10. Y como pasaron la primera y la segunda guarda, vinieron a la puerta de hierro, que va a la ciudad, la cual se les abrió de suyo; y salidos, pasaron adelante por una calle; y luego el ángel se apartó de él.

10 En als zij door de eerste en tweede wacht gegaan waren, kwamen zij aan de ijzeren poort, die naar de stad leidt; dewelke van zelve hun geopend werd. En uitgegaan zijnde, gingen zij een straat voort, en terstond scheidde de engel van hem.

10. A gdy minęli pierwszą i wtórą straż, przyszli do bramy żelaznej, która wiedzie do miasta; a ta się im sama przez się otworzyła. A wyszedłszy, przeszli jednę ulicę, a zarazem odstąpił Anioł od niego.

10. Mikor pedig általmentek az első őrsön és a másodikon, jutának a vaskapuhoz, mely a városba visz; mely magától megnyílék előttük: és kimenvén, egy utczán előremenének; és azonnal eltávozék az angyal ő tőle.

10 Пройдя первую и вторую стражу, они пришли к железным воротам, ведущим в город, которые сами собою отворились им: они вышли, и прошли одну улицу, и вдруг Ангела не стало с ним.

10. Минувши ж перву сторожу й другу, прийшли до залїзних воріт, що вели в город, котрі самі собою відчинились їм; і вийшовши пройшли одну улицю, і зараз відступив ангел від него.

11 Kun Pietari tointui, sanoi hän: "Nyt minä totisesti tiedän, että Herra on lähettänyt enkelinsä ja pelastanut minut Herodeksen käsistä ja kaikesta, mitä Juudan kansa odotti".

11 Toinnuttuaan Pietari sanoi: "Nyt tiedän totisesti, että Herra lähetti enkelinsä ja pelasti minut Herodeksen käsistä ja kaikesta, mitä juutalaiskansa odotti."

11. Ja kuin Pietari tointui entisellensä, sanoi hän: nyt minä totisesti tiedän, että Herra on enkelinsä lähettänyt, ja minun Herodeksen käsistä päästänyt ja kaikesta Juudan kansan toivosta.

11. Ja cuin Petari toindui endisellens sanoi hän: nyt minä totisest tiedän että HERra on Engelins lehettänyt ja minun Herodexen käsist päästänyt nijn myös caiken Judan Canssan toiwosta.

11. Ja quin Petari toindui entisellens/ sanoi hen/ Nyt mine totisest tiedhe'/ Ette HERRA o'bi lehettenyt henen Engelins/ ia minun pästenyt herodesen käsist/ ia caiken Juttan Canssan toiwoxest. (Ja kuin Petari tointui entisellensä/ sanoi hän/ Nyt minä totisesti tiedän/ että HERRA ompi lähettänyt hänen enkelinsä/ ja minun päästänyt Herodeksen käsistä/ ja kaikkein juuttaan kansan toiwouksesta.)

11. καὶ ὁ Πέτρος γενόμενος ἐν ἑαυτῷ εἶπε· Νῦν οἶδα ἀληθῶς ὅτι ἐξαπέστειλε Κύριος τὸν ἄγγελον αὐτοῦ καὶ ἐξείλετό με ἐκ χειρὸς Ἡρῴδου καὶ πάσης τῆς προσδοκίας τοῦ λαοῦ τῶν Ἰουδαίων.

11. και ο πετρος γενομενος εν εαυτω ειπεν νυν οιδα αληθως οτι εξαπεστειλεν κυριος τον αγγελον αυτου και εξειλετο με εκ χειρος ηρωδου και πασης της προσδοκιας του λαου των ιουδαιων 11. kai o petros genomenos en eaυto eipen nυn oida alethos oti eksapesteilen kυrios ton aggelon aυtoυ kai ekseileto me ek cheiros erodoυ kai pases tes prosdokias toυ laoυ ton ioυdaion

11 And Peter, became (awake) in himself, and said, Now I truly know, that the Lord sent forth his messenger and liberated me out of the hand of Herod and all the expectation of the people of the Jews.

11. And when Peter was come to himself, he said, Now I know of a surety, that the Lord hath sent his angel, and hath delivered me out of the hand of Herod, and from all the expectation of the people of the Jews.

11. Og der Peter kom til sig selv, sagde han: nu veed jeg i Sandhed, at Herren udsendte sin Engel og udfriede mig fra Herodes' Haand og fra alt det jødiske Folks Forventelse.

11. Då Petrus kom till sig igen, sade han: Nu vet jag förvisso, att Herren hafver sändt sin Ängel, och tagit mig utu Herodis hand, och ifrån all Judiska folkens åstundan.

11. Ja kui Peetrus enneses hakkas jälle öiete moistma, ütles temma: Nüüd tean ma töeste, et Issand omma ingli on läkkitanud, ja mind on ärrapeästnud Herodesse käest, ja keigest Juda-rahwa ootmissest.

11. Petras atsipeikėjęs tarė: ‘‘Dabar tikrai žinau, kad Viešpats atsiuntė savo angelą ir išvadavo mane iš Erodo rankų ir nuo viso to, ko tikėjosi žydų minia’‘.

11. Und da Petrus zu sich selber kam, sprach er: Nun weiß ich wahrhaftig, daß der HERR seinen Engel gesandt hat und mich errettet aus der Hand des Herodes und von allen Warten des jüdischen Volkes.

11. Et Pierre, étant revenu à lui, dit: Maintenant je sais certainement que le Seigneur a envoyé son ange, et qu'il m'a délivré de la main d'Hérode, et de tout ce que le peuple juif attendait.

11. Entónces Pedro, volviendo en sí, dijo: Ahora entiendo verdaderamente, que el Señor ha enviado su ángel, y me ha librado de la mano de Heródes, y de toda la expectación del pueblo de los Judíos.

11 En Petrus, tot zichzelven gekomen zijnde, zeide: Nu weet ik waarachtiglijk dat de Heere Zijn engel uitgezonden heeft, en mij verlost heeft uit de hand van Herodes, en uit al de verwachting van het volk der Joden.

11. Tedy Piotr przyszedłszy do siebie rzekł: Teraz znam prawdziwie, iż posłał Pan Anioła swego i wyrwał mię z ręki Herodowej i ze wszystkiego oczekiwania ludu żydowskiego.

11. És Péter magához térve monda: Most tudom igazán, hogy az Úr elbocsátotta az ő angyalát, [3†] és megszabadított engem Heródes kezéből és a zsidók népének egész várakozásától.

11 Тогда Петр, придя в себя, сказал: теперь я вижувоистину, что Господь послал Ангела Своего и избавил меня из руки Ирода и от всего, чего ждал народИудейский.

11. І, прийшовши Петр до себе, рече: Тепер знаю справдї, що післав Господь ангела свого, і вирвав мене з руки Іродової і від усього дожидання народу Жидівського.

12 Ja päästyään siitä selville hän kulki kohti Marian, Johanneksen äidin, taloa, sen Johanneksen, jota myös Markukseksi kutsuttiin. Siellä oli monta koolla rukoilemassa.

12 Päästyään siitä selville hän meni Marian, sen Johanneksen äidin talolle, jota Markukseksi kutsuttiin. Siellä oli monta koolla rukoilemassa.

12. Ja kuin hän tätä ajatellut oli, tuli hän Marian, Johanneksen äidin, huoneen tykö, joka Markukseksi kutsuttiin, jossa monta oli koossa, ja rukoilivat.

12. JA cuin hän tätä ajatellut oli tuli hän Marian Johannexen äitin huonen tygö joca Marcuxexi cudzuttin josa monda oli coosa ja rucoilit.

12. Ja quin hen oli teste aijatellut/ tuli hen Marian/ Johannesen Eitin Hoonen tyge/ ioca Marcus cutzuttin/ cussa monda coosa olit ia rucolit. (Ja kuin hän oli tästä ajatellut/ tuli hän Marian/ Johanneksen äidin huoneen tykö/ joka Markus kutsuttiin/ kussa monta koossa olit ja rukoilit.)

12. συνιδών τε ἦλθεν ἐπὶ τὴν οἰκίαν Μαρίας τῆς μητρὸς Ἰωάννου τοῦ ἐπικαλουμένου Μάρκου οὗ ἦσαν ἱκανοὶ συνηθροισμένοι καὶ προσευχόμενοι.

12. συνιδων τε ηλθεν επι την οικιαν μαριας της μητρος ιωαννου του επικαλουμενου μαρκου ου ησαν ικανοι συνηθροισμενοι και προσευχομενοι 12. sυnidon te elthen epi ten oikian marias tes metros ioannoυ toυ epikaloυmenoυ markoυ oυ esan ikanoi sυnethroismenoi kai proseυchomenoi

12 And (after) he was conscious (of it), he came upon the house of Mary the mother of John whose surname was Mark, where a considerable (number) was accumulating together and (were) praying.

12. And when he had considered the thing, he came to the house of Mary the mother of John, whose surname was Mark; where many were gathered together praying.

12. Og som han besindede sig, kom han for Marias Huus, som var Moder til Johannes ved Tilnavn Marcus, hvor Mange vare forsamlede og bade.

12. Och då han besinnade sig, kom han till Marie hus, som var Johannis moder, den ock kallades Marcus; och der voro månge församlade, och bådo.

12. Ja kui ta keik sai järrele möttelnud, siis tulli temma Maria Joannesse emma koia jure, kelle liignimmi olli Markus, kuhho mitto ollid kokko tulnud, ja luggesid.

12. Tai supratęs, jis atėjo prie Morkumi vadinamo Jono motinos Marijos namų, kuriuose daug susirinkusiųjų meldėsi.

12. Und als er sich besann, kam er vor das Haus Marias, der Mutter des Johannes, der mit dem Zunamen Markus hieß, da viele beieinander waren und beteten.

12. Et s'étant reconnu, il alla à la maison de Marie, mère de Jean, sur-nommé Marc, où plusieurs personnes étaient assemblées et priaient.

12. Y habiendo considerado, llegó a casa de María la madre de Juan, el que tenía por sobrenombre Marcos, donde muchos estaban congregados, y orando.

12 En als hij alles overlegd had, ging hij naar het huis van Maria, de moeder van Johannes, die toegenaamd was Markus, alwaar velen samenvergaderd en biddende waren.

12. A obaczywszy się, przyszedł do domu Maryi, matki Janowej, którego nazywano Markiem, gdzie się ich było wiele zgromadziło i modlili się.

12. És miután ezt megértette, elméne Máriának, a János anyjának házához, ki Márknak [4†] neveztetik; hol sokan valának egybegyűlve és könyörögnek vala.

12 И, осмотревшись, пришел к дому Марии, матери Иоанна, называемого Марком, где многие собрались и молились.

12. І зміркувавши, прийшов до хати Мариї, матери Йоана, званого Марком, де многі зібрались і молились.

13 Ja kun Pietari kolkutti eteisen ovea, tuli siihen palvelijatar, nimeltä Rode, kuulostamaan;

13 Pietarin kolkutettua portin oveen, tuli palvelijatar nimeltä Rode kuulostamaan.

13. Mutta kuin Pietari porstuan oveen kolkutti, tuli piika, Roode nimeltä, kuultelemaan.

13. Cosca Petari porstuan oween colcutti meni pijca Rhode nimeldä cuuldeleman.

13. Coska sis Petari alati colkutti Porstuan owen päle/ wlosmeni yxi Pica/ Rode nimelde/ cwldeleman. (Koska siis Petari alati kolkutti porstuan owen päälle/ ulos meni yksi piika/ Rode nimeltä/ kuuntelemaan.)

13. κρούσαντος δὲ αὐτοῦ τὴν θύραν τοῦ πυλῶνος προσῆλθε παιδίσκη ὑπακοῦσαι ὀνόματι Ρόδη,

13. κρουσαντος δε του πετρου την θυραν του πυλωνος προσηλθεν παιδισκη υπακουσαι ονοματι ροδη 13. kroυsantos de toυ petroυ ten thυran toυ pυlonos proselthen paidiske υpakoυsai onomati rode

13 Now (after) Peter knocked (at) the door of the gate, a maidservant, Rhoda by name, came near to listen (to who was there).

13. And as Peter knocked at the door of the gate, a damsel came to hearken, named Rhoda.

13. Men da Peter bankede paa Forstuens Dør, kom en Pige, ved Navn Rhode, frem for at høre, hvo der var.

13. Då Petrus klappade på porten, gick en piga ut att höra ho der var, benämnd Rode.

13. Agga kui Peetrus jalgwärrawa peäle kopputas, tulli üks tüdruk, Rode nimmi, wälja kulama,

13. Petrui beldžiantis į vartų duris, tarnaitė, vardu Rodė, atėjo paklausti, kas ten.

13. Als aber Petrus an die Tür des Tores klopfte, trat hervor eine Magd, zu horchen, mit Namen Rhode.

13. Quand il eut frappé à la porte d'entrée, une servante, nommée Rhode (Rose), s'avança, pour écouter.

13. Y tocando Pedro a la puerta del portal, salió una muchacha, para escuchar, que se llamaba Rode.

13 En als Petrus aan de deur van de voorpoort klopte, kwam een dienstmaagd voor om te luisteren, met name Rhode.

13. A gdy Piotr kołatał we drzwi u przysionka, wyszła dzieweczka, imieniem Rode, aby posłuchała:

13. És mikor Péter zörgetett a tornácz ajtaján, egy Rhodé nevű szolgálóleány méne oda, hogy hallgatózzék:

13 Когда же Петр постучался у ворот, то вышла послушать служанка, именем Рода,

13. Як же постукав Петр у сїнешні двері, вийшла послухати дївчина, на ймя Рода;

14 ja tunnettuaan Pietarin äänen hän ilossansa ei avannut eteistä vaan juoksi sisään ja kertoi Pietarin seisovan portin takana.

14 Tunnettuaan Pietarin äänen hän ei ilossaan avannut ovea, vaan juoksi sisään ja kertoi Pietarin seisovan portin takana.

14. Ja kuin hän Pietartin äänen tunsi, ei hän ovea ilon tähden avannutkaan, vaan juoksi sisälle ja ilmoitti heille Pietarin porstuan edessä seisovan.

14. Ja cuin hän Petarin änen tunsi ei hän owe ilon tähden awainnutcan waan juoxi ja ilmoitte heille Petarin owen edes seisowan.

14. Ja quin hen Petarin änen tunsi/ ei hen auanut Oue ilon tedhen/ waan siselleiooxi ia ilmotti sen heille/ ette Petari seisoi ouen edes. (Ja kuin hän Petarin äänen tunsi/ ei hän awannut owea ilon tähden/ waan sisälle juoksi ja ilmoitti sen heille/ että Petari seisoi owen edessä.)

14. καὶ ἐπιγνοῦσα τὴν φωνὴν τοῦ Πέτρου, ἀπὸ τῆς χαρᾶς οὐκ ἤνοιξε τὸν πυλῶνα, εἰσδραμοῦσα δὲ ἀπήγγειλεν ἑστάναι τὸν Πέτρον πρὸ τοῦ πυλῶνος.

14. και επιγνουσα την φωνην του πετρου απο της χαρας ουκ ηνοιξεν τον πυλωνα εισδραμουσα δε απηγγειλεν εσταναι τον πετρον προ του πυλωνος 14. kai epignoυsa ten fonen toυ petroυ apo tes charas oυk enoiksen ton pυlona eisdramoυsa de apeggeilen estanai ton petron pro toυ pυlonos

14 And having recognized the voice of Peter, (full) from the joy, she did not open the gate. But having ran in, she reported Peter to be standing before the gate.

14. And when she knew Peter's voice, she opened not the gate for gladness, but ran in, and told how Peter stood before the gate.

14. Og da hun kjendte Peters Røst, abbnede hun af Glæde ikke Døren, men løb ind og forkyndte dem, at Peter stod for Døren.

14. Och då hon kände Petri röst, lät hon icke upp porten, för glädjes skull; utan lopp in, och bådade dem att Petrus stod för porten.

14. Ja kui ta Peetrusse heält kulis, ei teinud temma wärrawat mitte lahti römo pärrast, waid jooksis sisse ja kulutas, et Peetrus wärrawa tagga seisis.

14. Pažinusi Petro balsą, ji iš džiaugsmo pamiršo atidaryti vartus, bet nubėgo vidun ir pranešė, jog Petras stovįs už vartų.

14. Und als sie des Petrus Stimme erkannte, tat sie das Tor nicht auf vor Freuden, lief aber hinein und verkündigte es ihnen, Petrus stünde vor dem Tor.

14. Et ayant reconnu la voix de Pierre, de la joie qu'elle en eut, elle n'ouvrit point le porche; mais elle courut annoncer que Pierre était devant le porche.

14. La cual como conoció la voz de Pedro, de gozo no abrió la puerta, sino corriendo dentro, dió la nueva, que Pedro estaba ante la puerta.

14 En zij de stem van Petrus bekennende, deed van blijdschap de voorpoort niet open, maar liep naar binnen en boodschapte, dat Petrus voor aan de voorpoort stond.

14. A poznawszy głos Piotrowy, od radości nie otworzyła drzwi, ale wbieżawszy oznajmiła, iż Piotr stoi u drzwi.

14. És megismervén a Péter szavát, örömében nem nyitá meg a kaput, hanem befutván, hírül adá, hogy Péter áll a kapu előtt.

14 и, узнав голос Петра, от радости не отворила ворот, но, вбежав, объявила, что Петр стоит у ворот.

14. і, пізнавши голос Петра, з радощів не відчинила дверей, а вбігши, сповістила, що Петр стоїть під дверима.

15 He sanoivat hänelle: "Sinä hourit". Mutta hän vakuutti puheensa todeksi. Niin he sanoivat: "Se on hänen enkelinsä".

15 Mutta he sanoivat hänelle: "Sinä hourit." Hän väitti kuitenkin varmasti niin olevan. Niin he sanoivat: "Se on hänen enkelinsä."

15. Niin he sanoivat hänelle: oletkos hullu? Vaan hän sanoi totisesti niin olevan. Niin he sanoivat: se on hänen enkelinsä.

15. Nijn he sanoit hänelle: oletcos hullu? Nijn hän sanoi totisest hänen olewan. Waan he sanoit: se on hänen Engelins.

15. Nin ne sanoit henelle/ Hullutacos? Nin hen todhisti sen nijn oleuan. Nin he sanoit/ Henen Engelins se ombi. (Niin ne sanoit hänelle/ Hullutatkos? Niin hän todisti sen niin olewan. Niin he sanoit/ Hänen enkelinsä se ompi.)

15. οἱ δὲ πρὸς αὐτὴν εἶπον· Μαίνῃ. ἡ δὲ διισχυρίζετο οὕτως ἔχειν. οἱ δὲ ἔλεγον· Ὁ ἄγγελος αὐτοῦ ἐστιν.

15. οι δε προς αυτην ειπον μαινη η δε διισχυριζετο ουτως εχειν οι δ ελεγον ο αγγελος αυτου εστιν 15. oi de pros aυten eipon maine e de diischυrizeto oυtos echein oi d elegon o aggelos aυtoυ estin

15 But they said to her, You are insane. But she was stoutly affirming to have (this) so. And they were saying, It is his messenger.

15. And they said unto her, Thou art mad. But she constantly affirmed that it was even so. Then said they, It is his angel.

15. Da sagde de til hende: du raser. Men hun stod fast derpaa, at det var saaledes. Men de sagde: det er hans Engel.

15. Då sade de till henne: Du äst icke vid din sinne. Då stod hon fast derpå, att det var så. Då sade de: Hans Ängel äret.

15. Agga nemmad ütlesid temma wasto: Sa jamsid; agga ta tunnistas kowwaste, et se nenda olli; ja nemmad ütlesid: Se on temma ingel.

15. Jie jai sakė: ‘‘Tu pakvaišai!’‘ Bet ji tvirtino savo. Tada jie tarė: ‘‘Tai jo angelas’‘.

15. Sie aber sprachen zu ihr: Du bist unsinnig. Sie aber bestand darauf, es wäre also. Sie sprachen: Es ist sein Engel.

15. Et ils lui dirent: Tu es folle. Mais elle assurait que la chose était ainsi; et ils dirent: C'est son ange.

15. Y ellos le dijeron: Estás loca: mas ella afirmaba que era así. Entónces ellos decían: Su ángel es.

15 En zij zeiden tot haar: Gij raast. Doch zij bleef er sterk bij, dat het alzo was. En zij zeiden: Het is zijn engel.

15. A oni rzekli do niej: Szalejesz! Wszakże ona twierdziła, iż się tak rzecz ma. A oni rzekli: Anioł jego jest.

15. Azok pedig mondának néki: Elment az eszed. Ő azonban erősíté, hogy úgy van. Azok pedig mondának: Az ő angyala az.

15 А те сказали ей: в своем ли ты уме? Но она утверждала свое. Они же говорили: это Ангел его.

15. Вони ж сказали до неї: Збожеволїла єси. Вона ж таки говорила, що се так. Вони ж казали: Се ангел його.

16 Mutta Pietari kolkutti yhä; ja kun he avasivat, näkivät he hänet ja hämmästyivät.

16 Mutta Pietari kolkutti yhä, ja avattuaan he näkivät hänet ja hämmästyivät.

16. Mutta Pietari kolkutti lakkaamatta. Kuin he avasivat, niin he näkivät hänen ja hämmästyivät.

16. Mutta Petari colcutti lackamat. Cosca he awaisit nijn he näit hänen ja hämmästyit mutta hän wijttais kädelläns heitä waickeneman.

16. Mutta Petari quitengi colkutti. Coska he sis auasi/ Neit he henen ia ihmettelit/ Mutta hen wijttasi heille kädhellens/ ette heiden piti waickeneman. (Mutta Petari kuitenkin kolkutti. Koska he siis awasi/ Näit he hänen ja ihmettelit/ Mutta hän wiittasi heille kädellänsä/ että heidän piti waikeneman.)

16. ὁ δὲ Πέτρος ἐπέμενε κρούων. ἀνοίξαντες δὲ εἶδον αὐτὸν καὶ ἐξέστησαν.

16. ο δε πετρος επεμενεν κρουων ανοιξαντες δε ειδον αυτον και εξεστησαν 16. o de petros epemenen kroυon anoiksantes de eidon aυton kai eksestesan

16 But Peter was remaining (and kept) knocking. Now having opened (the door), they saw him and were astonished.

16. But Peter continued knocking: and when they had opened the door, and saw him, they were astonished.

16. Men Peter blev ved at banke paa, og der de lode op, saae de ham og bleve saare forfærdede.

16. Men Petrus höll uppå att klappa. När de då uppläto, fingo de se honom, och förundrade sig.

16. Agga Peetrus jäi weel kopputama; ja kui nemmad lahti teggid, siis näggid nemmad tedda, ja ehmatasid särra.

16. Tuo tarpu Petras toliau beldė. Atidarę jie pamatė Petrą ir nustėro.

16. Petrus klopfte weiter an. Da sie aber auftaten, sahen sie ihn und entsetzten sich.

16. Cependant, Pierre continuait à frapper, et quand ils eurent ouvert, ils le virent, et furent ravis hors d'eux-mêmes.

16. Empero Pedro perseveraba en llamar; y como le abrieron la puerta, le vieron, y se espantaron.

16 Maar Petrus bleef kloppende: en als zij opengedaan hadden, zagen zij hem, en ontzetten zich.

16. Ale Piotr nie przestał kołatać; a gdy otworzyli, ujrzeli go i zdumieli się.

16. Péter pedig szüntelen zörget vala: mikor azért felnyitották, megláták őt és elálmélkodának.

16 Между тем Петр продолжал стучать. Когда же отворили,то увидели его и изумились.

16. Петр же не перестав стукати; відчинивши ж, увидїли його, та й здивувались.

17 Niin hän viittasi kädellään heitä vaikenemaan ja kertoi heille, kuinka Herra oli vienyt hänet ulos vankeudesta, ja sanoi: "Ilmoittakaa tämä Jaakobille ja veljille". Ja hän lähti pois ja meni toiseen paikkaan.

17 Viitattuaan kädellään heitä vaikenemaan hän kertoi heille, kuinka Herra vei hänet ulos vankilasta. Ja hän sanoi: "Ilmoittakaa tämä Jaakobille ja veljille." Sitten hän lähti pois ja meni toiseen paikkaan.

17. Mutta hän viittasi kädellänsä heitä vaikenemaan, ja jutteli heille, kuinka Herra oli hänen vankiudesta johdattanut ulos, ja sanoi: ilmoittakaat näitä Jakobille ja veljille. Ja läksi ulos ja meni toiseen paikkaan.

17. Ja hän jutteli heille cuinga HERra oli heidän tornista wapahtanut ja sanoi: ilmoittacat näitä Jacobille ja weljille. Ja meni sijtte toiseen paickan.

17. Ja hen iutteli heille quinga HErra oli henen wapachtanut Tornista/ ia sanoi/ Ilmoittacat neite Jacobille ia Welille. Ja hen wlosmeni toisehen paikan. (Ja hän jutteli heille kuinka Herran oli hänen wapahtanut tornista/ ja sanoi/ Ilmoittakaat näitä Jakobille ja weljille. Ja hän ulos meni toiseen paikkaan.)

17. κατασείσας δὲ αὐτοῖς τῇ χειρὶ σιγᾶν διηγήσατο αὐτοῖς πῶς ὁ Κύριος ἐξήγαγεν αὐτὸν ἐκ τῆς φυλακῆς, εἶπε δέ· Ἀπαγγείλατε Ἰακώβῳ καὶ τοῖς ἀδελφοῖς ταῦτα. καὶ ἐξελθὼν ἐπορεύθη εἰς ἕτερον τόπον.

17. κατασεισας δε αυτοις τη χειρι σιγαν διηγησατο αυτοις πως ο κυριος αυτον εξηγαγεν εκ της φυλακης ειπεν δε απαγγειλατε ιακωβω και τοις αδελφοις ταυτα και εξελθων επορευθη εις ετερον τοπον 17. kataseisas de aυtois te cheiri sigan diegesato aυtois pos o kυrios aυton eksegagen ek tes fυlakes eipen de apaggeilate iakoβo kai tois adelfois taυta kai ekselthon eporeυthe eis eteron topon

17 But he, having beckoned to them with the hand to be silent, described to them how the Lord had led him out of the prison. Now he said, Report° these things to James and to the brethren. And having gone out, he traveled to a different place.

17. But he, beckoning unto them with the hand to hold their peace, declared unto them how the Lord had brought him out of the prison. And he said, Go shew these things unto James, and to the brethren. And he departed, and went into another place.

17. Da vinkede han ad dem med Haanden, at de skulde tie; og han fortalte dem, hvorledes Herren havde ført ham ud af Fængslet, og han sagde: forkynder Jakob og Brødrene dette. Og han gik ud og drog til et andet Sted.

17. Då tecknade han dem med handene, att de skulle tiga; och förtäljde dem, huru Herren hade frälst honom utu fängelset; och han sade: Görer Jacobo och bröderna båd härom. Sedan gick han derut, och drog bort på en annan stad.

17. Agga tem̃a löi käega nende pole, et nem̃ad piddid wait ollema, ja räkis neile, kuida Issand tedda olli wangitornist wäljasaatnud, ja ütles: Kulutage sedda Jakobussele ja wendadele; ja ta läks wälja ja läks ärra teise paika.

17. Ranka davęs ženklą laikytis tyliai, jis jiems papasakojo, kaip Viešpats išvedė jį iš kalėjimo. Jis dar pridūrė: ‘‘Praneškite apie tai Jokūbui ir kitiems broliams’‘. Ir išėjęs jis nuėjo į kitą vietą.

17. Er aber winkte ihnen mit der Hand, zu schweigen, und erzählte ihnen, wie ihn der HERR hatte aus dem Gefängnis geführt, und sprach: Verkündiget dies Jakobus und den Brüdern. Und ging hinaus und zog an einen andern Ort.

17. Mais lui, leur faisant signe de la main de se taire, leur raconta comment le Seigneur l'avait fait sortir de la prison; et il dit: Faites savoir cela à Jacques et à nos frères; après quoi il sortit, et s'en alla dans un autre lieu.

17. Mas él, haciéndoles señal con la mano que callasen, les contó como el Señor le había sacado de la cárcel; y dijo: Hacéd saber esto a Santiago y a los hermanos. Y salido, se partió a otro lugar.

17 En als hij hen met de hand gewenkt had, dat zij zwijgen zouden, verhaalde hij hun, hoe hem de Heere uit de gevangenis uitgeleid had, en zeide: Boodschapt dit aan Jakobus en de broederen. En hij uitgegaan zijnde, reisde naar een andere plaats.

17. A skinąwszy na nie ręką, aby umilknęli, rozpowiedział im, jako go Pan wywiódł z więzienia i rzekł: Oznajmijcie to Jakóbowi i braciom. A wyszedłszy, szedł na inne miejsce.

17. Miután pedig kezével hallgatást intett nékik, elbeszélé nékik, mimódon hozta ki őt az Úr a tömlöczből. És monda: Adjátok tudtára ezeket Jakabnak [5†] és az atyafiaknak. És kimenvén elméne más helyre.

17 Он же, дав знак рукою, чтобы молчали,рассказал им, как Господь вывел его из темницы, и сказал: уведомьте о сем Иакова и братьев. Потом, выйдя, пошел в другое место.

17. Махнувши ж їм рукою, щоб мовчали, оповів їм, як Господь вивів його з темницї. Рече ж: Сповістїть Якова та братів про се. І, вийшовши, пійшов у друге місце.

18 Mutta kun päivä koitti, tuli sotamiehille kova hätä siitä, mihin Pietari oli joutunut.

18 Mutta kun päivä koitti, tuli sotamiehille kova hätä siitä, miten Pietarin olikaan käynyt.

18. Mutta kuin päivä tuli, niin ei sotamiehillä ollut vähin kapina, kuhunka Pietari tullut oli.

18. COsca päiwä tuli nijn ei sotamiehillä ollut wähin suru cunga Petari tullut oli.

18. Coska sis peiue tuli/ nousi Sotamiesten kesken ei wehin suru/ mite Petarist liene tullut. (Koska siis päiwä tuli/ nousi sotamiesten kesken ei wähin suru/ mitä Petarista lienee tullut.)

18. Γενομένης δὲ ἡμέρας ἦν τάραχος οὐκ ὀλίγος ἐν τοῖς στρατιώταις, τί ἄρα ὁ Πέτρος ἐγένετο.

18. γενομενης δε ημερας ην ταραχος ουκ ολιγος εν τοις στρατιωταις τι αρα ο πετρος εγενετο 18. genomenes de emeras en tarachos oυk oligos en tois stratiotais ti ara o petros egeneto

18 Now (when) it became day, there was not (just) a small disturbance among the soldiers, (as to) what then had become of Peter.

18. Now as soon as it was day, there was no small stir among the soldiers, what was become of Peter.

18. Men der det blev Dag, var der ikke liden Forvirring iblandt Stridsmændene, hvor Peter var bleven.

18. Men då dager vardt, var icke litet bekymmer ibland krigsknektarna, hvad af Petro skulle vordit.

18. Agga kui walge sai, siis ei olnud pissut murret neil söameestel, mis Peetrussele olli sündinud.

18. Išaušus dienai tarp kareivių kilo nemenkas sąmyšis dėl to, kas galėję nutikti Petrui.

18. Da es aber Tag ward, war eine nicht kleine Bekümmernis unter den Kriegsknechten, wie es doch mit Petrus gegangen wäre.

18. Quand il fut jour, il y eut un grand trouble parmi les soldats, pour savoir ce que Pierre était devenu.

18. Siendo pues de día, había no poco alboroto entre los soldados, sobre qué se había hecho de Pedro.

18 En als het dag was geworden, was er geen kleine beroerte onder de krijgsknechten, wat toch aan Petrus mocht geschied zijn.

18. A gdy był dzieó, stał się rozruch niemały między żołnierzami o to, co by się z Piotrem stało.

18. Mikor pedig megvirradt, nem csekély háborúság támada a vitézek között, mi történt hát Péterrel.

18 По наступлении дня между воинами сделалась большая тревога о том, что сделалось с Петром.

18. Скоро ж настав день, зробивсь немалий переполох між воїнами, що стало ся з Петром.

19 Ja kun Herodes oli haettanut häntä eikä löytänyt, tutki hän vartijoita ja käski viedä heidät rangaistaviksi. Sitten hän meni Juudeasta Kesareaan ja oleskeli siellä.

19 Ja kun Herodes oli etsinyt häntä, eikä löytänyt, hän tutki vartijoita ja käski kuljettaa heidät pois rangaistaviksi. Ja mentyään Juudeasta alas Kesareaan hän oleskeli siellä.

19. Ja kuin Herodes piti sanan hänen perässänsä, eikä häntä löytänyt, antoi hän vartiat tutkia ja käski heitä rangaista. Ja meni Juudeasta alas Kesareaan ja viipyi siellä.

19. Ja cuin Herodes piti sanan hänen peräsäns eikä händä löytänyt andoi hän wartiat tutkia ja käski poiswiedä.

19. Ja quin Herodes piti sanan hene' ielkins/ ia ei leutenyt hende/ nin hen annoi Warttiat cwlelta/ ia keski heite poiswiedhä. (Ja kuin Herodes piti sanan hänen jälkeensä/ ja ei löytänyt häntä/ niin hän antoi wartiat kuulustella/ ja käski heitä pois wiedä.)

19. Ἡρῴδης δὲ ἐπιζητήσας αὐτὸν καὶ μὴ εὑρὼν, ἀνακρίνας τοὺς φύλακας ἐκέλευσεν ἀπαχθῆναι, καὶ κατελθὼν ἀπὸ τῆς Ἰουδαίας εἰς τὴν Καισάρειαν διέτριβεν.

19. ηρωδης δε επιζητησας αυτον και μη ευρων ανακρινας τους φυλακας εκελευσεν απαχθηναι και κατελθων απο της ιουδαιας εις την καισαρειαν διετριβεν 19. erodes de epizetesas aυton kai me eυron anakrinas toυs fυlakas ekeleυsen apachthenai kai katelthon apo tes ioυdaias eis ten kaisareian dietriβen

19 Now Herod sought him and did not find him, having examined the guards, he commanded (them) to be led away (for execution). And he went down from Judea to Caesarea and was staying there. {Around May 44 AD. Caesarea. Herod Agrippa dies. Palestine reunited to Rome.}

19. And when Herod had sought for him, and found him not, he examined the keepers, and commanded that they should be put to death. And he went down from Judaea to Caesarea, and there abode.

19. Men der Herodes lod ham søge og ikke fandt ham, forhørte han Vagten og befoel, at de skulde afstraffes. Og han drog ned fra Judæa til Cæsarea og opholdt sig der.

19. Och Herodes hade båd efter honom, och fann honom icke; ty lät han ransaka vakterna, och hafva dem bort; och for ned af Judeen till Cesareen, och dvaldes der.

19. Agga kui Herodes tedda otsis, ja ei leidnud, siis laskis ta nende hoidjatte peäl kohhut käia, ja käskis neid ärrawia; ja isse läks temma Juda-maalt Keisarea, ja wibis senna.

19. Erodas, paieškojęs jo ir neradęs, ištardė sargybinius ir įsakė nubausti juos mirtimi. Po to iš Judėjos nuvyko į Cezarėją ir ten pasiliko.

19. Herodes aber, da er ihn forderte und nicht fand, ließ die Hüter verhören und hieß sie wegführen; und zog von Judäa hinab gen Cäsarea und hielt allda sein Wesen.

19. Et Hérode, l'ayant fait chercher sans qu'on pût le trouver, fit le procès aux gardes, et il commanda qu'on les menât au supplice. Puis il descendit de Judée à Césarée, où il s'arrêta.

19. Mas Heródes, como le buscó, y no le halló, hecha inquisición de los guardas, los mandó llevar a la muerte. Y descendiendo de Judea a Cesarea, se quedó allí.

19 En als Herodes hem gezocht had, en niet vond, en de wachters rechtelijk ondervraagd had, gebood hij, dat zij weggeleid zouden worden. En hij vertrok van Judea naar Cesarea, en hield zich aldaar.

19. Lecz Herod, gdy się o nim wywiadywał, a nie znalazł go, uczyniwszy sąd o stróżach, kazał je na stracenie wywieść; a wyjechawszy z Judzkiej ziemi do Cezaryi, mieszkał tam.

19. Heródes pedig mikor előkérte őt és nem találta, kivallatván az őröket, parancsolá, hogy kivégeztessenek. És lemenvén Júdeából Czézáreába, ott időzött.

19 Ирод же, поискав его и не найдя, судил стражей и велел казнить их. Потом он отправился из Иудеи в Кесарию и там оставался.

19. Ірод же, пошукавши його, й не знайшовши, судив сторожів, та й звелїв покарати їх. І перейшовши з Юдеї в Кисарию, жив (там).

20 Ja Herodes oli vihoissansa tyyrolaisille ja siidonilaisille. Mutta nämä tulivat yksissä neuvoin hänen luoksensa, ja suostutettuaan puolelleen Blastuksen, kuninkaan kamaripalvelijan, he anoivat rauhaa; sillä heidän maakuntansa sai elatuksensa kuninkaan maasta.

20 Herodes oli vihoissaan tyyrolaisille ja siidonilaisille. Mutta he tulivat yksimielisesti hänen luokseen ja suostuteltuaan puolelleen Blastuksen, kuninkaan kamaripalvelijan, he anoivat rauhaa. Sillä heidän alueensa sai elatuksen kuninkaan maasta.

20. Ja Herodes oli vihoissansa Tyron ja Sidonin asuvaisille; mutta he tulivat yksimielisesti hänen tykönsä ja lepyttivät kuninkaan kamaripalvelian Blastuksen, ja anoivat rauhaa; sillä heidän maakuntansa sai kuninkaan maasta elatuksensa.

20. Ja meni Judeast alas Cesarean ja wijwyi siellä. Ja Herodes oli Tyrolle ja Sidonille wihoisans: jotca yximielisest tulit hänen tygöns ja lepytit Cuningan Camaripalwelian Blastuxen ja anoit rauha: sillä heidän maacundans sai Cuningan maalda elatuxens.

20. Ja lexi alasmenemen Judeast Cesareahan/ ia sielle hen wipui. Ja Herodesen mieli oli caruas Tyron ia Sidonin päle. Mutta nin he tulit yximielisesta hene' tygens/ ia vskotit Blastum/ ioca Kuningan Rahanhaltia oli/ ia anoit rauha/ sille ette heiden Makundans sai elatoxens Kuningan maalda. (Ja läksi alas menemään Judeasta Kesareaan/ ja siellä hän wiipyi. Ja Herodeksen mieli oli karwas Tyron ja Sidonin päälle. Mutta niin he tulit yksimielisesti hänen tykönsä/ ja uskotit Blastum/ joka kuninkaan rahanhaltija oli/ ja anoit rauhaa/ sillä että heidän maakuntansa sai elatuksensa kuninkaan maalta.)

20. Ἦν δὲ Ἡρῴδης θυμομαχῶν Τυρίοις καὶ Σιδωνίοις· ὁμοθυμαδόν τε παρῆσαν πρὸς αὐτόν, καὶ πείσαντες Βλάστον τὸν ἐπὶ τοῦ κοιτῶνος τοῦ βασιλέως ᾐτοῦντο εἰρήνην, διὰ τὸ τρέφεσθαι αὐτῶν τὴν χώραν ἀπὸ τῆς βασιλικῆς.

20. ην δε ο ηρωδης θυμομαχων τυριοις και σιδωνιοις ομοθυμαδον δε παρησαν προς αυτον και πεισαντες βλαστον τον επι του κοιτωνος του βασιλεως ητουντο ειρηνην δια το τρεφεσθαι αυτων την χωραν απο της βασιλικης 20. en de o erodes thυmomachon tυriois kai sidoniois omothυmadon de paresan pros aυton kai peisantes βlaston ton epi toυ koitonos toυ βasileos etoυnto eirenen dia to trefesthai aυton ten choran apo tes βasilikes

20 Now Herod was quarreling furiously with those from Tyre and Sidon. But they were united here with him, and having persuaded Blastus, the one over the king’s bedroom, they were asking for peace, because their region is nourished from the king’s (region).

20. And Herod was highly displeased with them of Tyre and Sidon: but they came with one accord to him, and, having made Blastus the king's chamberlain their friend, desired peace; because their country was nourished by the king's country.

20. Men Herodes var fjendtlig sindet imod de Tyrier og Sidonier. Men de kom samdrægteligen til ham, og fik Blastus, som var Kongens øverste bade om Fred, fordi deres Land fik tilførsel fra Kongens.

20. Och Herodes var illa tillfrids med dem af Tyro och Sidon. Men de kommo endrägteliga till honom, och talade vid Blastum, som Konungens kamererare var, och begärade frid; ty deras landsände hade sin näring af Konungens land.

20. Ja Herodes tahtis Tirusse ja Sidoni rahwaga söddida; agga nemmad tullid ühhel melel temma jure ja melitasid Plastust kunninga kambri-üllemat, ja pallusid rahho, sest et nende Ma piddi kunninga maast ennast toitma.

20. Erodas nirto ant Tyro ir Sidono gyventojų. Bet jie susitarę atvyko pas jį ir, palenkę savo pusėn karaliaus rūmininką Blastą, prašė taikos, nes jų kraštas maitinosi iš karaliaus.

20. Denn er gedachte, wider die von Tyrus und Sidon zu kriegen. Sie aber kamen einmütig zu ihm und überredeten des Königs Kämmerer, Blastus, und baten um Frieden, darum daß ihre Lande sich nähren mußten von des Königs Land.

20. Or, Hérode était en hostilité avec les Tyriens et les Sidoniens. Mais ils vinrent le trouver d'un commun accord, et ayant gagné Blastus, chambellan du roi, ils demandèrent la paix, parce que leur pays tirait sa subsistance de celui du roi.

20. Y Heródes estaba enojado contra los de Tiro, y los de Sidón; mas ellos vinieron de acuerdo a él; y habiendo sobornado a Blasto, que era el camarero del rey, pedían paz; porque las tierras de ellos eran mantenidas por las del rey.

20 En Herodes had in den zin tegen de Tyriers en Sidoniers te krijgen; maar zij kwamen eendrachtelijk tot hem, en Blastus, die des konings kamerling was, overreed hebbende, begeerden vrede, omdat hun land gespijzigd werd van des konings land.

20. A natenczas Herod myślił o wojnie przeciwko Tyryjczykom i Sydoóczykom; ale oni jednomyślnie przyszli do niego, a namówiwszy Blasta, podkomorzego królewskiego, prosili o pokój, dlatego iż kraina ich miała żywność z dzierżawy królewskiej.

20. Heródes pedig ellenséges indulattal vala a tirusiak és sidoniak iránt; de azok egyakarattal eljövének ő hozzá, és Blástust, a király kamarását megnyervén, békességet kérének, mivelhogy az ő tartományuk a királyéból [6†] élelmeztetik vala.

20 Ирод был раздражен на Тирян и Сидонян; они же,согласившись, пришли к нему и, склонив на свою сторону Власта, постельника царского, просили мира, потому что область их питалась от области царской.

20. Лютував же Ірод на Тирян та на Сидонян. Прийшовши ж однодушно до него, й приєднавши Бласта, царського постельника, просили примирря; бо земля їх живилась од царської.

21 Niin Herodes määrättynä päivänä pukeutui kuninkaalliseen pukuun, istui istuimelleen ja piti heille puheen;

21 Niin Herodes määräpäivänä kuninkaalliseen pukuun pukeutuneena istuutui istuimelleen ja piti heille puheen.

21. Mutta määrättynä päivänä oli Herodes puetettu kuninkaallisissa vaatteissa, istuen tuomioistuimella, ja piti puheen heidän tykönsä.

21. MUtta määrättynä päiwänä oli Herodes puetettu Cuningalisisa waatteisa istuen duomioistuimella ja puhui heidän cansans.

21. Mutta ychten märättyne peiuen oli Herodes puietettu Kuningan waattein/ ia istui Domiostolin päle ia piti puhen heidhen ca'sans. (Mutta yhtenä määrättynä päiwän oli Herodes puetettu kuninkaan waattein/ ja istui tuomiotuolin päälle ja piti puheen heidän kanssansa.)

21. τακτῇ δὲ ἡμέρᾳ ὁ Ἡρῴδης ἐνδυσάμενος ἐσθῆτα βασιλικὴν καὶ καθίσας ἐπὶ τοῦ βήματος ἐδημηγόρει πρὸς αὐτούς.

21. τακτη δε ημερα ο ηρωδης ενδυσαμενος εσθητα βασιλικην και καθισας επι του βηματος εδημηγορει προς αυτους 21. takte de emera o erodes endυsamenos estheta βasiliken kai kathisas epi toυ βematos edemegorei pros aυtoυs

21 Now on an appointed day, Herod clothed himself in royal apparel, and having sat upon the judicial-seat, he was (publicly) addressing them.

21. And upon a set day Herod, arrayed in royal apparel, sat upon his throne, and made an oration unto them.

21. Men paa en bestemt Dag iførte Herodes sig et kongeligt Klædebon og satte sig paa Thronen og holdt en Tale for dem.

21. Då bestämde Herodes en dag, och klädde sig uti Konungslig kläder, och satte sig på domstolen, och hade ett tal till dem;

21. Agga ühhel seätud päwal panni Herodes kunninglikkud rided selga, ja istus kohtojärje peäl, ja könneles nende wasto.

21. Nustatytą dieną Erodas, apsivilkęs karališkais drabužiais, atsisėdo į sostą ir sakė jiems prakalbą.

21. Aber auf einen bestimmten Tag tat Herodes das königliche Kleid an, setzte sich auf den Richtstuhl und tat eine Rede zu ihnen.

21. Au jour fixé, Hérode, revêtu de ses habits royaux, assis sur son trône, les harangua.

21. Y en un día señalado, Heródes vestido de ropa real, se sentó en su trono, y les arengaba.

21 En op een gezetten dag, Herodes, een koninklijk kleed aangedaan hebbende, en op den rechterstoel gezeten zijnde, deed een rede tot hen.

21. A dnia pewnego Herod oblekłszy się w szatę królewską i siadłszy na stolicy, uczynił rzecz do nich.

21. Egy kitűzött napon pedig Heródes királyi ruhájába felöltözve és székibe ülve nyilvánosan szóla hozzájuk.

21 В назначенный день Ирод, одевшись в царскую одежду, сел на возвышенном месте и говорил к ним;

21. Призначеного ж дня Ірод, одігшись у царські шати і сївши на престолї, промовляв до них:

22 siihen kansa huusi: "Jumalan ääni, eikä ihmisen!"

22 Silloin kansa huusi: "Jumalan ääni eikä ihmisen!"

22. Mutta kansa huusi: Jumalan ääni, ja ei ihmisen.

22. Mutta Canssa huusi: se on Jumalan äni ja ei ihmisen.

22. Mutta se Canssa hwsi/ Se on Jumala' äni/ ia ei Inhimisen. (Mutta se kansa huusi/ Se on Jumalan ääni/ ja ei ihmisen.)

22. ὁ δὲ δῆμος ἐπεφώνει· Θεοῦ φωνὴ καὶ οὐκ ἀνθρώπου.

22. ο δε δημος επεφωνει θεου φωνη και ουκ ανθρωπου 22. o de demos epefonei theoυ fone kai oυk anthropoυ

22 Now the public was shouting out, (saying), (This is) a voice of a god and not of a man!

22. And the people gave a shout, saying, It is the voice of a god, and not of a man.

22. Men Folket raabte til ham: det er Guds Røst og ikke et Menneskes.

22. Och folket ropade: Guds röst är detta, och icke menniskors.

22. Agga rahwas kissendas: Se on Jummala, ja ei mitte innimesse heäl.

22. Liaudis ėmė šaukti: ‘‘Tai dievo, ne žmogaus balsas!’‘

22. Das Volk aber rief zu: Das ist Gottes Stimme und nicht eines Menschen!

22. Et le peuple s'écria: Voix d'un dieu, et non point d'un homme!

22. Y el pueblo aclamaba, diciendo: Esta es la voz de un dios, y no de un hombre.

22 En het volk riep hem toe: Een stem Gods, en niet eens mensen!

22. A lud wołał: Głos Boży a nie człowieczy.

22. A nép pedig felkiálta: Isten szava ez és nem emberé.

22 а народ восклицал: это голос Бога, а не человека.

22. Народ же покликував: Голос Бога, а не чоловіка!

23 Mutta heti löi häntä Herran enkeli, sentähden ettei hän antanut kunniaa Jumalalle; ja madot söivät hänet, ja hän heitti henkensä.

23 Mutta häntä löi heti Herran enkeli, koska hän ei antanut kunniaa Jumalalle. Ja matojen syömänä hän heitti henkensä.

23. Ja Herran enkeli löi kohta häntä, ettei hän kunniaa Jumalalle antanut. Ja hän syötiin madoilta, ja antoi henkensä.

23. Ja HERran Engeli löi cohta händä ettei hän sitä cunniata Jumalalle andanut. Ja hän syötin madoilda ja andoi hengens.

23. Ja cochta HERRAn Engeli löi henen/ sille ettei hen site Cunniata Jumalalle andanut/ Ja he' ylessötin madhoilda/ ia andoi Hengens. (Ja kohta HERRAN enkeli löi hänen/ sillä ettei hän sitä kunniata Jumalalle antanut/ ja hän ylös syötiin madoilta/ ja antoi henkensä.)

23. παραχρῆμα δὲ ἐπάταξεν αὐτὸν ἄγγελος Κυρίου ἀνθ’ ὧν οὐκ ἔδωκε τὴν δόξαν τῷ Θεῷ, καὶ γενόμενος σκωληκόβρωτος ἐξέψυξεν.

23. παραχρημα δε επαταξεν αυτον αγγελος κυριου ανθ ων ουκ εδωκεν την δοξαν τω θεω και γενομενος σκωληκοβρωτος εξεψυξεν 23. parachrema de epataksen aυton aggelos kυrioυ anth on oυk edoken ten doksan to theo kai genomenos skolekoβrotos eksepsυksen

23 But instantly a messenger of the Lord struck him, because he did not give God (the) glory and he expired, and became maggot-eaten.

23. And immediately the angel of the Lord smote him, because he gave not God the glory: and he was eaten of worms, and gave up the ghost.

23. Men strax slog Herrens Engel ham, fordi han ikke gav Gud Æren; og han blev fortæret af Orme og opgav Aanden.

23. Och straxt slog honom Herrans Ängel, derföre att han icke gaf Gudi ärona; och han vardt uppfräten af matkar, och gaf upp andan.

23. Agga seddamaid löi tedda Issanda ingel, sepärrast et ta es olle Jummalale au annud, ja tedda södi ärra ussidest, ja temma heitis hinge.

23. Ir beregint jį ištiko Viešpaties angelas, kad neatidavė Dievui garbės. Ir jis mirė, kirminų suėstas.

23. Alsbald schlug ihn der Engel des HERRN, darum daß er die Ehre nicht Gott gab; und ward gefressen von den Würmern und gab den Geist auf.

23. Mais à l'instant un ange du Seigneur le frappa, parce qu'il n'avait pas donné gloire à Dieu; et il mourut rongé des vers.

23. Y luego el ángel del Señor le hirió, por cuanto no dió la gloria a Dios; y comido de gusanos espiró.

23 En van stonde aan sloeg hem een engel des Heeren, daarom dat hij Gode de eer niet gaf; en hij werd van de wormen gegeten, en gaf den geest.

23. A zarazem uderzył go Anioł Paóski, przeto, że nie dał chwały Bogu, a będąc roztoczony od robactwa, zdechł.

23. És azonnal megveré őt az Úrnak angyala, [7†] azért, hogy nem az Istennek adá a dicsőséget; [8†] és a férgektől megemésztetvén, meghala.

23 Но вдруг Ангел Господень поразил его за то, что он не воздал славы Богу; и он, быв изъеден червями, умер.

23. Зараз же поразив його ангел Господень за те, що не віддав слави Богу; і з'їли його черви, і вмер.

24 Mutta Jumalan sana menestyi ja levisi.

24 Mutta Jumalan sana menestyi ja levisi.

24. Mutta Jumalan sana kasvoi ja eneni.

24. Mutta Jumalan sana caswoi ja enäni.

24. Mutta Jumalan Sana caswoi ia enäni. (Mutta Jumalan sana kaswoi ja eneni..)

24. Ὁ δὲ λόγος τοῦ Θεοῦ ηὔξανε καὶ ἐπληθύνετο.

24. ο δε λογος του θεου ηυξανεν και επληθυνετο 24. o de logos toυ theoυ eυksanen kai eplethυneto

24 But the word of God was growing and being multiplied. {Spring 44 AD. Antioch to Jerusalem back to Antioch (Acts 11:30), sending relief.}

24. But the word of God grew and multiplied.

24. Men Guds Ord havde Fremgang og udbredtes.

24. Men Guds ord växte och förökades.

24. Agga Jum̃ala sanna kaswis ja wössus.

24. O Viešpaties žodis augo ir plito.

24. Das Wort Gottes aber wuchs und mehrte sich.

24. Or la parole du Seigneur croissait, et se répandait.

24. Mas la palabra del Señor crecía, y se multiplicaba.

24 En het Woord Gods wies, en vermenigvuldigde.

24. A słowo Paóskie rozrastało się i rozmnażało.

24. Az Istennek ígéje [9†] pedig növekedik és terjed vala,

24 Слово же Божие росло и распространялось.

24. Слово ж Боже росло і множилось.

25 Ja Barnabas ja Saulus palasivat Jerusalemista toimitettuansa avustustehtävän ja toivat sieltä mukanaan Johanneksen, jota myös Markukseksi kutsuttiin.

25 Toimitettuaan palvelustehtävän Barnabas ja Saulus palasivat Jerusalemista ottaen mukaan (myös) Johanneksen, jota Markukseksi kutsuttiin.

25. Mutta Barnabas ja Saulus palasivat Jerusalemista, kuin he olivat palveluksen päättäneet, ja ottivat Johanneksen kanssansa, joka myös Markukseksi kutsuttiin.

25. Ja Barnabas ja Pawali palaisit Jerusalemiijn cosca he olit palweluxens päättänet ja otit Johannexen cansans joca myös Marcuxexi cudzuttin.

25. Mutta Barnabas ia Saulus palaisit Jerusalemin/ Ja poisannoit tykens sen Aun/ ia he otit cansans Johannem/ ioca mös Marcus cutzuttin. (Mutta Barnabas ja Saulus palasit Jerusalemiin/ Ja pois annoit tykönsä se awun/ jaa he otit kanssansa Johanneksen/ joka myös Markus kutsuttiin.)

25. Βαρνάβας δὲ καὶ Σαῦλος ὑπέστρεψαν ἐξ Ἱερουσαλὴμ πληρώσαντες τὴν διακονίαν, συμπαραλαβόντες καὶ Ἰωάννην τὸν ἐπικληθέντα Μᾶρκον.

25. βαρναβας δε και σαυλος υπεστρεψαν εξ ιερουσαλημ πληρωσαντες την διακονιαν συμπαραλαβοντες και ιωαννην τον επικληθεντα μαρκον 25. βarnaβas de kai saυlos υpestrepsan eks ieroυsalem plerosantes ten diakonian sυmparalaβontes kai ioannen ton epiklethenta markon

25 Now Barnabas and Saul returned to Jerusalem, having fulfilled the service (and) having taken together with them also John, who was surnamed Mark.

25. And Barnabas and Saul returned from Jerusalem, when they had fulfilled their ministry, and took with them John, whose surname was Mark.

25. Men Barnabas og Saulus kom tilbage fra Jerusalem, efterat de havde fuldført deres Ærinde, og de havde med sig Johannes med Tilnavn Marcus.

25. Men Barnabas och Paulus foro igen till Jerusalem, och fingo den undsättning ifrå sig; och togo med sig Johannes, som ock kallades Marcus.

25. Agga Parnabas ja Saulus tullid taggasi Jerusalemmast, kui nemmad omma ammeti said löppetanud, ja ollid ennestega wotnud ka Joannest, kedda lianimmega Markusseks hüti.

25. Barnabas ir Saulius, atlikę savo uždavinį ir paėmę su savimi Joną, vadinamą Morkumi, sugrįžo iš Jeruzalės.

25. Barnabas aber und Saulus kehrten wieder von Jerusalem, nachdem sie überantwortet hatten die Handreichung, und nahmen mit sich Johannes, mit dem Zunamen Markus.

25. Et Barnabas et Saul, après s'être acquittés de leur ministère, s'en retournèrent de Jérusalem, ayant aussi pris avec eux Jean, surnommé Marc.

25. Y Barnabás y Saulo volvieron de Jerusalem, cumplido su ministerio, tomando consigo a Juan, el que tenía por sobrenombre Márcos.

25 Barnabas nu en Saulus keerden wederom van Jeruzalem, als zij den dienst volbracht hadden, medegenomen hebbende ook Johannes, die toegenaamd werd Markus.

25. A Barnabasz i Saul wrócili się z Jeruzalemu, wykonawszy posługę, wziąwszy z sobą Jana, którego nazywano Markiem.

25. Barnabás és Saulus pedig visszatérének Jeruzsálemből, betöltvén szolgálatukat, [10†] maguk mellé véve Jánost is, kinek mellékneve Márk vala.

25 А Варнава и Савл, по исполнении поручения, возвратились из Иерусалима в Антиохию, взяв с собою и Иоанна, прозванного Марком.

25. Варнава ж та Савло вернулись із Єрусалиму, сповнивши службу, і взявши з собою Йоана, званого Марком.