23 luku

Paavali alottaa puheensa neuvoston edessä, mutta ylimmäinen pappi käskee lyödä häntä suulle 1 – 5; kun hän sanoo uskovansa ylösnousemisen, syntyy riita fariseusten ja saddukeusten kesken 6 – 9 Päällikkö vie hänet kasarmiin, jossa Herra yöllä rohkaisee häntä 10, 11 Juutalaiset vannovat tappavansa Paavalin, mutta salahanke tulee ilmi 12 – 22, ja päällikkö lähettää hänet Kesareaan maaherra Feeliksin tutkittavaksi 23 – 35.

1 Niin Paavali loi katseensa neuvostoon ja sanoi: "Miehet, veljet, minä olen kaikessa hyvällä omallatunnolla vaeltanut Jumalan edessä tähän päivään asti".

1 Niin Paavali katsoi kiinteästi neuvostoon ja sanoi: "Miehet, veljet, olen tähän asti vaeltanut Jumalan edessä omatunto täysin puhtaana."

1. Niin Paavali katsahti raadin päälle ja sanoi: miehet, rakkaat veljet! minä olen kaikella hyvällä tunnolla vaeltanut Jumalan edessä tähän päivään asti.

1. NIin Pawali cadzahti Raadin päälle ja sanoi: Miehet rackat weljet minä olen hywällä tunnolla waeldanut Jumalan edes tähän päiwän asti.

1. NIn Pauali catzachti Radhin päle ia sanoi/ Te Miehet ia rackat Weliet/ Mine olen hyuelle omallatunnolla waeldanut Jumalan edes/ tehen peiuen asti. (Niin Pawali katsahti raadin päälle ja sanoi/ Te miehet ja rakkaat weljet/ Minä olen hywällä omalla tunnolla waeltanut Jumalan edes/ tähän päiwään asti.)

1. Ἀτενίσας δὲ ὁ Παῦλος τῷ συνεδρίῳ εἶπεν· Ἄνδρες ἀδελφοί, ἐγὼ πάσῃ συνειδήσει ἀγαθῇ πεπολίτευμαι τῷ Θεῷ ἄχρι ταύτης τῆς ἡμέρας.

1. ατενισας δε ο παυλος τω συνεδριω ειπεν ανδρες αδελφοι εγω παση συνειδησει αγαθη πεπολιτευμαι τω θεω αχρι ταυτης της ημερας 1. atenisas de o paυlos to sυnedrio eipen andres adelfoi ego pase sυneidesei agathe pepoliteυmai to theo achri taυtes tes emeras

1 Now Paul, having stared to(ward) the council, said, Men, brethren, I have behaved-as a (Jewish) citizen to(ward) God in all good conscience till this day.

1. And Paul, earnestly beholding the council, said, Men and brethren, I have lived in all good conscience before God until this day.

1. Da saae Paulus stivt paa Raadet og sagde: I Mænd, Brødre! jeg har med al god Samvittighed vandret for Gud indtil denne Dag.

1. Då såg Paulus på Rådet, och sade: I män och bröder, jag hafver vandrat för Gudi uti ett godt samvet, allt intill denna dag.

1. Agga Paulus watis üksi silmi sure kohto peäle ja ütles: Mehhed, weñad, ma ollen keige hea süddame tunnistussega Jum̃ala ees ellanud sesinnatse päwani.

1. Skvarbiu žvilgsniu permetęs sinedrioną, Paulius prabilo: ‘‘Vyrai broliai! Iki šios dienos elgiausi Dievo akivaizdoje visiškai gryna sąžine’‘.

1. Paulus aber sah den Rat an und sprach: Ihr Männer, liebe Brüder, ich habe mit allem guten Gewissen gewandelt vor Gott bis auf diesen Tag.

1. Paul, les yeux arrêtés sur le Sanhédrin, dit: Mes frères, j'ai vécu jusqu'à présent devant Dieu en toute bonne conscience.

1. ENTÓNCES Pablo, poniendo los ojos en el concilio, dijo: Varones y hermanos: yo con toda buena conciencia he vivido delante de Dios hasta el día de hoy.

1 En Paulus, de ogen op den raad houdende, zeide: Mannen broeders! ik heb met alle goed geweten voor God gewandeld tot op dezen dag.

1. A Paweł pilnie patrząc na onę radę rzekł: Mężowie bracia! ja ze wszystkiego sumienia dobrego chodziłem przed Bogiem aż do dnia tego.

1. Mikor pedig a tanácsra vetette szemét Pál, monda: Atyámfiai, férfiak, én teljes jó lelkiismerettel [1†] szolgáltam az Istennek mind e mai napig.

1 Павел, устремив взор на синедрион, сказал: мужи братия! я всею доброю совестью жил пред Богом до сего дня.

1. Поглянувши ж Павел пильно на раду рече: Мужі брати, я жив у всїй добрій совістї перед Богом до сього дня.

2 Mutta ylimmäinen pappi Ananias käski lähellä seisovia lyömään häntä vasten suuta.

2 Mutta ylin pappi Ananias käski hänen lähellään seisovia lyömään häntä vasten suuta.

2. Niin ylimmäinen pappi Ananias käski niitä, jotka läsnä seisoivat, lyödä häntä vasten suuta.

2. Nijn ylimmäinen Pappi Ananias käski nijtä cuin läsnä seisoit lyödä händä wasta suuta.

2. Nin keski se ylimeinen Pappi Ananias nijte iotca lesse seisoit/ lödhe he'de wastaswta. (Niin käski se ylimmäinen pappi Ananias niitä jotka läsnä seisoit/ lyödä häntä wastaan suuta.)

2. ὁ δὲ ἀρχιερεὺς Ἀνανίας ἐπέταξε τοῖς παρεστῶσιν αὐτῷ τύπτειν αὐτοῦ τὸ στόμα.

2. ο δε αρχιερευς ανανιας επεταξεν τοις παρεστωσιν αυτω τυπτειν αυτου το στομα 2. o de archiereυs ananias epetaksen tois parestosin aυto tυptein aυtoυ to stoma

2 But the high-priest Ananias commanded to those who are standing beside him to beat his mouth.

2. And the high priest Ananias commanded them that stood by him to smite him on the mouth.

2. Men den Ypperstepræst Ananias befoel dem, som stode hos ham, at slaae ham paa Munden.

2. Då böd den öfverste Presten Ananias dem som der när stodo, att de skulle slå honom på munnen.

2. Agga üllempreester Ananias käskis neid, kes temma liggi seisid, temma su peäle lüa.

2. Bet vyriausiasis kunigas Ananijas įsakė šalia stovintiesiems smogti jam per burną.

2. Der Hohepriester aber, Ananias, befahl denen, die um ihn standen, daß sie ihm aufs Maul schlügen.

2. Sur cela, le souverain sacrificateur Ananias commanda à ceux qui étaient près de lui, de le frapper au visage.

2. Y el sumo sacerdote, Ananías, mandó a los que estaban cerca de él que le hiriesen en la boca.

2 Maar de hogepriester Ananias beval dengenen, die bij hem stonden, dat zij hem op den mond zouden slaan.

2. Tedy Ananijasz, najwyższy kapłan, rozkazał go tym, którzy przy nim stali, bić w gębę.

2. Ananiás főpap pedig megparancsolá azoknak, kik ő mellette állanak vala, hogy üssék őt [2†] szájon.

2 Первосвященник же Анания стоявшим перед ним приказал бить его по устам.

2. Архиєрей же Ананїя звелїв тим, що стояли перед ним, бити його в лице.

3 Silloin Paavali sanoi hänelle: "Jumala on lyövä sinua, sinä valkeaksi kalkittu seinä; istutko sinä tuomitsemassa minua lain mukaan ja käsket vastoin lakia lyödä minua?"

3 Silloin Paavali sanoi hänelle: "Jumala on lyövä sinua, valkeaksi kalkittu seinä. Istutko sinä tuomitsemassa minua lain mukaan ja käsket vastoin lakia lyömään minua?"

3. Paavali sanoi hänelle: lyököön sinua Jumala, sinä valkeaksi tehty seinä! istutko sinä ja tuomitset minua lain jälkeen, ja käsket minua lyödä vastoin lakia?

3. Pawali sanoi hänelle: lyökön sinua Jumala sinä walkexi tehty seinä istutco sinä ja duomidzet minua Lain jälken ja käsket minua lyödä wastoin Lakia?

3. Nin Pauali sanoi henelle Lökön sinua Jumala sine walkexi tecty seine/ Istutco sine ia domitzet minua Lain ielken/ ia kesket minua löte wastoin laki? (Niin Pawali sanoi hänelle Lyököön sinua Jumala sinä walkeaksi tehty seinä/ Istutkos sinä ja tuomitset minua lain jälkeen/ ja käsket minua lyödä wastoin lakia?)

3. τότε ὁ Παῦλος πρὸς αὐτὸν εἶπε· Τύπτειν σε μέλλει ὁ Θεός, τοῖχε κεκονιαμένε· καὶ σὺ κάθῃ κρίνων με κατὰ τὸν νόμον, καὶ παρανομῶν κελεύεις με τύπτεσθαι!

3. τοτε ο παυλος προς αυτον ειπεν τυπτειν σε μελλει ο θεος τοιχε κεκονιαμενε και συ καθη κρινων με κατα τον νομον και παρανομων κελευεις με τυπτεσθαι 3. tote o paυlos pros aυton eipen tυptein se mellei o theos toiche kekoniamene kai sυ kathe krinon me kata ton nomon kai paranomon keleυeis me tυptesthai

3 Then Paul said to him, God is about to beat you, the whitewashed wall. And you sit judging me according to the law, and (yet) violating the law, you are commanding me to be beaten.

3. Then said Paul unto him, God shall smite thee, thou whited wall: for sittest thou to judge me after the law, and commandest me to be smitten contrary to the law?

3. Da sagde Paulus til ham: Gud skal slaae dig, du kalkede Væg! du sidder for at dømme mig efter Loven, og tvert imod Loven befaler du, at jeg skal slaaes.

3. Då sade Paulus till honom: Gud skall slå dig, du hvitmenada vägg. Sitter du och skall döma mig efter lagen, och bjuder slå mig emot lagen?

3. Siis ütles Paulus tem̃a wasto: Kül Jummal sind lööb, siña wikkitud sein! istud siña, ja moistad kässo järrel mo peäle kohhut, ja kässid mind lüa wasto käsko tehjes?

3. Tuomet Paulius jam tarė: ‘‘Tau smogs Dievas, tu, pabaltinta siena! Tu čia sėdi, kad mane teistum pagal Įstatymą, o liepi mane mušti prieš Įstatymą?’‘

3. Da sprach Paulus zu ihm: Gott wird dich schlagen, du getünchte Wand! Sitzt du, mich zu richten nach dem Gesetz, und heißt mich schlagen wider das Gesetz?

3. Alors Paul lui dit: Dieu te frappera, muraille blanchie; car tu es assis pour me juger selon la loi; et, transgressant la loi, tu commandes qu'on me frappe.

3. Entónces Pablo le dijo: Herirte ha Dios a tí, pared blanqueada; porque tú estas sentado para juzgarme conforme a la ley: ¿Y contra la ley me mandas herir?

3 Toen zeide Paulus tot hem: God zal u slaan, gij gewitte wand! Zit gij ook om mij te oordelen naar de wet, en beveelt gij, tegen de wet, dat men mij zal slaan?

3. Tedy rzekł Paweł do niego: Uderzy cię Bóg, ściano pobielana! i ty siedzisz, sądząc mię według zakonu, a rozkazujesz mię bić przeciwko zakonowi?

3. Akkor Pál monda néki: Megver az Isten téged, te kimeszelt fal! [3†] És te leülsz engem a törvény [4†] szerint megítélni, és törvényellenesen [5†] cselekedve parancsolod, hogy engem verjenek?

3 Тогда Павел сказал ему: Бог будет бить тебя, стена подбеленная! ты сидишь, чтобы судить по закону, и, вопреки закону, велишь бить меня.

3. Тодї рече Павел до него: Бити ме тебе Бог, стїно побіляна; і ти сидиш, щоб судити мене по закону, а проти закону велиш мене бити?

4 Niin ne, jotka seisoivat lähellä, sanoivat: "Herjaatko sinä Jumalan ylimmäistä pappia?"

4 Niin ne jotka seisoivat lähellä, sanoivat: "Herjaatko Jumalan ylintä pappia?"

4. Mutta ne, jotka läsnä seisoivat, sanoivat: kiroiletko sinä ylimmäistä Jumalan pappia?

4. Mutta ne cuin läsnä seisoit sanoit: kiroiletco sinä ylimmäistä Jumalan Pappia?

4. Mutta ne quin lesseseisoit/ sanoit/ Kiroletco sine Ylimeiste Jumala' Pappi? (Mutta ne kuin läsnä seisoit/ sanoit/ Kiroiletko sinä ylimmäista Jumalan pappia?)

4. οἱ δὲ παρεστῶτες εἶπον· Τὸν ἀρχιερέα τοῦ Θεοῦ λοιδορεῖς;

4. οι δε παρεστωτες ειπον τον αρχιερεα του θεου λοιδορεις 4. oi de parestotes eipon ton archierea toυ theoυ loidoreis

4 But those who are standing beside (him) said, Are you reviling God’s high-priest?

4. And they that stood by said, Revilest thou God's high priest?

4. Mende, som stode hos, sagde: skjælder du Guds Ypperstepræst?

4. Och de der när stodo sade: Bannar du Guds öfversta Prest?

4. Agga need, kes temma liggi seisid, ütlesid: Söimad sa Jummala üllemapreestri?

4. Šalia esantys tarė: ‘‘Tu keiki vyriausiąjį Dievo kunigą?!’‘

4. Die aber umherstanden sprachen: Schiltst du den Hohenpriester Gottes?

4. Or, ceux qui étaient présents, lui dirent: Injuries-tu le souverain sacrificateur de Dieu?

4. Y los que estaban presentes dijeron: ¿Al sumo sacerdote de Dios vilipendias?

4 En die daarbij stonden, zeiden: Scheldt gij den hogepriester Gods?

4. Zatem ci, którzy tam stali, rzekli: Najwyższemu kapłanowi Bożemu złorzeczysz?

4. Az ott állók pedig mondának: Az Istennek főpapját szidalmazod-é?

4 Предстоящие же сказали: первосвященника Божия поносишь?

4. Ті ж, що стояли, сказали: Ти архиєрея Божого злорічиш?

5 Ja Paavali sanoi: "En tiennyt, veljet, että hän on ylimmäinen pappi; sillä kirjoitettu on: 'Kansasi ruhtinasta älä kiroa'".

5 Paavali vastasi: "En tiennyt, veljet, että hän on ylin pappi; sillä on kirjoitettu: 'Kansasi ruhtinasta älä solvaa!'"

5. Paavali sanoi: en minä tietänyt, rakkaat veljet, häntä ylimmäiseksi papiksi; sillä kirjoitettu on: sinun kansas ylimmäistä ei sinun pidä kiroileman.

5. Pawali sanoi: en minä tiennyt rackat weljet händä ylimmäisexi Papixi: sillä kirjoitettu on: sinun Canssas ylimmäistä ei sinun pidä kiroileman.

5. Nin sanoi sis Pauali/ Embe mine tienyt rackat Weliet/ ette hen oli Ylimeinen Pappi/ Sille kirioitettu on/ Sinun Canssas Ylimeiste ei sinun pidhe kiroleman. (Niin sanoi siis Pawali/ Empä minä tiennyt rakkaat weljet/ että hän oli ylimmäinen pappi/ Sillä kirjoitettu on/ Sinun kansasi ylimäistä ei sinun pidä kiroileman.)

5. ἔφη τε ὁ Παῦλος· Οὐκ ᾔδειν, ἀδελφοί, ὅτι ἐστὶν ἀρχιερεύς· γέγραπται γάρ· ἄρχοντα τοῦ λαοῦ σου οὐκ ἐρεῖς κακῶς.

5. εφη τε ο παυλος ουκ ηδειν αδελφοι οτι εστιν αρχιερευς γεγραπται γαρ αρχοντα του λαου σου ουκ ερεις κακως 5. efe te o paυlos oυk edein adelfoi oti estin archiereυs gegraptai gar archonta toυ laoυ soυ oυk ereis kakos

5 And Paul said, Brethren, I did not know that he was (the) high-priest; for* it has been written, ‘You will not speak evilly of a ruler of your people.’ {Exo 22:28}

5. Then said Paul, I wist not, brethren, that he was the high priest: for it is written, Thou shalt not speak evil of the ruler of thy people.

5. Og Paulus sagde: Brødre! jeg vidste ikke, at det var den Ypperstepræst; thi der er skrevet: dit Folks Øverste skal du ikke udskjælde.

5. Då sade Paulus: Jag visste icke, käre bröder, att han var öfverste Prest; ty det är skrifvet: Du skall icke banna dins folks öfversta.

5. Ja Paulus ütles: Wennad, ei ma teädnud mitte, et ta üllempreester on, sest se on kirjotud: Sinna ei pea omma rahwa üllemat mitte söimama.

5. Paulius atsiliepė: ‘‘Broliai, aš nežinojau, kad jis vyriausiasis kunigas. Juk parašyta: ‘Nepiktžodžiauk savo tautos vadovui’ ‘‘.

5. Und Paulus sprach: Liebe Brüder, ich wußte nicht, daß er der Hohepriester ist. Denn es steht geschrieben: "Dem Obersten deines Volkes sollst du nicht fluchen."

5. Paul répondit: Frères, je ne savais pas que ce fût le souverain sacrificateur; car il est écrit: Tu ne maudiras point le prince de ton peuple.

5. Y Pablo dijo: No sabía yo, hermanos, que era el sumo sacerdote; porque escrito está: No hablarás mal del gobernador de tu pueblo.

5 En Paulus zeide: Ik wist niet, broeders! dat het de hogepriester was; want er is geschreven: Den overste uws volks zult gij niet vloeken.

5. A Paweł rzekł: Nie wiedziałem, bracia! żeby był najwyższym kapłanem; bo napisano: Książęciu ludu twego złorzeczyć nie będziesz.

5. Pál pedig monda: Nem tudtam, atyámfiai, hogy főpap. Mert meg van írva: A [6†] te néped fejedelmét ne átkozd!

5 Павел сказал: я не знал, братия, что он первосвященник;ибо написано: начальствующего в народе твоем не злословь.

5. Рече ж Павел: Не знав я, брати, що се архиєрей: писано бо: Не казати меш лихого на князя народу твого.

6 Mutta koska Paavali tiesi osan heistä olevan saddukeuksia ja toisen osan fariseuksia, huusi hän neuvoston edessä: "Miehet, veljet, minä olen fariseus, fariseusten jälkeläinen; toivon ja kuolleitten ylösnousemuksen tähden minä olen tuomittavana".

6 Mutta kun Paavali tiesi osan heistä olevan saddukeuksia ja toisen fariseuksia, hän huusi neuvoston edessä: "Miehet, veljet, olen fariseus, * fariseuksen poika*. Kuolleitten ylösnousemustoivon vuoksi olen tuomittavana."

6. Kuin Paavali tiesi, että heitä oli yksi osa Saddukealaisia ja toinen osa Pharisealaisia, huusi hän raadin edessä: miehet, rakkaat veljet! minä olen Pharisealainen ja Pharisealaisen poika. Minun päälleni kannetaan toivon ja kuolleiden ylösnousemisen tähden.

6. COsca Pawali tiesi että heitä oli yxi osa Sadduceuxista ja toinen osa Phariseuxista huusi hän Raadin edes: miehet rackat weljet minä olen Phariseus ja Phariseuxen poica minun päälleni cannetan toiwon ja cuolluitten ylösnousemisen tähden.

6. Coska nyt Pauali tiesi/ ette yxi osa Saduceit oli/ ia toinen poli Phariseuset/ nin hen hwsi Radhin edes/ Te Miehet rackat Weliet/ Mine olen Phariseus/ ia Phariseusen poica/ minun päleni cannetan Toiuon ia Coolluten ylesnousemisen tedhen. (Koska nyt Pawali tiesi/ että yksi osa saddukeita oli/ ja toinen puoli phariseukset/ niin hän huusi raadin edessä/ Te miehet rakkaat weljet/ Minä olen phariseus/ ja phariseuksen poika/ minun päälleni kannetaan toiwon ja kuolleitten ylösnousemisen tähden.)

6. γνοὺς δὲ ὁ Παῦλος ὅτι τὸ ἓν μέρος ἐστὶ Σαδδουκαίων, τὸ δὲ ἕτερον Φαρισαίων, ἔκραξεν ἐν τῷ συνεδρίῳ· Ἄνδρες ἀδελφοί, ἐγὼ Φαρισαῖός εἰμι, υἱὸς Φαρισαίου· περὶ ἐλπίδος καὶ ἀναστάσεως νεκρῶν ἐγὼ κρίνομαι.

6. γνους δε ο παυλος οτι το εν μερος εστιν σαδδουκαιων το δε ετερον φαρισαιων εκραξεν εν τω συνεδριω ανδρες αδελφοι εγω φαρισαιος ειμι υιος φαρισαιου περι ελπιδος και αναστασεως νεκρων εγω κρινομαι 6. gnoυs de o paυlos oti to en meros estin saddoυkaion to de eteron farisaion ekraksen en to sυnedrio andres adelfoi ego farisaios eimi υios farisaioυ peri elpidos kai anastaseos nekron ego krinomai

6 But (after) Paul knew that the one part were Sadducees and the other Pharisees, he cried out in the council, Men, brethren, I am a Pharisee, a son of a Pharisee. I am being judged concerning the hope and resurrection of the dead.

6. But when Paul perceived that the one part were Sadducees, and the other Pharisees, he cried out in the council, Men and brethren, I am a Pharisee, the son of a Pharisee: of the hope and resurrection of the dead I am called in question.

6. Men der Paulus vidste, at den ene Deel var Saducæer, men den anden Pharisæer, raabte han i Raadet: I Mænd, Brødre! Jeg er en Pharisæer, Pharisæers Søn, jeg dømmes for Haab og for de dødes Opstandelse.

6. Och efter Paulus väl visste, att en part af dem voro Sadduceer, och annan parten Phariseer, ropade han inför Rådet: I män och bröder, jag är en Pharisee, och en Pharisees son; jag varder dömder för hoppet och de dödas uppståndelses skull.

6. Agga kui Paulus teädis, et teine ossa olli Sadduseridest, ja teine Wariseridest, kissendas temma sure kohto ees: Mehhed, wennad, ma ollen Wariseer, ja Wariseri poeg, minno peäle moistetakse kohhut lotusse ja surnutte üllestousmisse pärrast.

6. Supratęs, kad viena dalis buvo sadukiejai, o kita­fariziejai, Paulius sušuko sinedrionui: ‘‘Vyrai broliai, aš fariziejus, fariziejaus sūnus, ir esu teisiamas už mirusiųjų prisikėlimo viltį!’‘

6. Da aber Paulus wußte, daß ein Teil Sadduzäer war und der andere Teil Pharisäer, rief er im Rat: Ihr Männer, liebe Brüder, ich bin ein Pharisäer und eines Pharisäers Sohn; ich werde angeklagt um der Hoffnung und Auferstehung willen der Toten.

6. Or Paul, sachant qu'une partie des juges étaient Sadducéens, et l'autre Pharisiens, s'écria dans le Sanhédrin: Hommes frères, je suis Pharisien, fils de Pharisien, et mis en cause pour l'espérance et la résurrection des morts.

6. Entónces Pablo, viendo que la una parte era de Saduceos, y la otra de Fariseos, clamó en el concilio: Varones y hermanos, yo Fariseo soy, hijo de Fariseo, de la esperanza y de la resurrección de los muertos soy yo juzgado.

6 En Paulus wetende dat het ene deel was van de Sadduceen, en het andere van de Farizeen, riep in den raad: Mannen broeders, ik ben een Farizeer, eens Farizeers zoon; ik word over de hoop en opstanding der doden geoordeeld.

6. A poznawszy Paweł, że ich jedna część była Saduceuszów a druga Faryzeuszów, zawołał w onej radzie: Mężowie bracia! jam jest Faryzeusz, syn Faryzeusza: o nadzieję i o powstanie umarłych mię tu dziś sądzą.

6. Mikor pedig Pál eszébe vette, hogy az egyik részök a sadduczeusok, a másik pedig a farizeusok közül való, felkiálta a tanács előtt: Atyámfiai, férfiak, én farizeus vagyok, [7†] farizeus fia, a halottak reménysége és feltámadása miatt vádoltatom én.

6 Узнав же Павел, что тут одна часть саддукеев, а другая фарисеев, возгласил в синедрионе: мужи братия! я фарисей, сын фарисея; за чаяние воскресения мертвых меня судят.

6. Постерігши ж Павел, що одна часть (людей) Садукейська, а друга Фарисейська, покликнув у радї: Мужі брати! я Фарисей, син Фарисеїв; за надїю воскресення мертвих мене судять.

7 Tuskin hän oli tämän sanonut, niin nousi riita fariseusten ja saddukeusten kesken, ja kokous jakautui.

7 Kun hän oli tämän sanonut, nousi riita fariseusten ja saddukeusten kesken, ja joukko jakautui.

7. Ja kuin hän sen sanonut oli, tuli riita Pharisealaisten ja Saddukealaisten välille, ja joukko erkani.

7. Ja cuin hän sen sanonut oli: tuli rijta Phariseusten ja Sadduceusten wälille ja he ercanit.

7. Ja quin hen sen sanonut oli/ nin tuli yxi rijta Phariseuste' ia Saduceusten wälille/ Ja se wäki eransi. (Ja kuin hän sen sanonut oli/ niin tuli yksi riita phariseusten ja saddukeusten wälille/ Ja se wäki erkani.)

7. τοῦτο δὲ αὐτοῦ λαλήσαντος ἐγένετο στάσις τῶν Φαρισαίων καὶ τῶν Σαδδουκαίων, καὶ ἐσχίσθη τὸ πλῆθος.

7. τουτο δε αυτου λαλησαντος εγενετο στασις των φαρισαιων και των σαδδουκαιων και εσχισθη το πληθος 7. toυto de aυtoυ lalesantos egeneto stasis ton farisaion kai ton saddoυkaion kai eschisthe to plethos

7 But (after) he spoke this, there became a dissension from the Pharisees and the multitude was split-apart.

7. And when he had so said, there arose a dissension between the Pharisees and the Sadducees: and the multitude was divided.

7. Men der han dette havde sagt, opkom der Strid imellem Pharisæerne og Sadducæerne, og Forsamlingen blev splidagtig.

7. Och då han det sagt hade, vardt en tvedrägt emellan de Phariseer och de Sadduceer; och hopen vardt söndrad.

7. Agga kui ta sedda sai räkinud, tousis kärra Wariseride ja Sadduseride wahhele, ja se hulk lahkus ühhest ärra.

7. Jam tai pasakius, tarp fariziejų ir sadukiejų kilo barnis, ir susirinkimas suskilo.

7. Da er aber das sagte, ward ein Aufruhr unter den Pharisäern und Sadduzäern, und die Menge zerspaltete sich.

7. Et quand il eut dit cela, la discorde se mit entre les Pharisiens et les Sadducéens; et l'assemblée fut divisée.

7. Y como hubo dicho esto, fué hecha disensión entre los Fariseos y los Saduceos; y la multitud fué dividida.

7 En als hij dit gesproken had, ontstond er tweedracht tussen de Farizeen en de Sadduceen, en de menigte werd verdeeld.

7. A gdy on to mówił, wszczął się rozruch między Faryzeuszami i Saduceuszami, i rozerwało się ono mnóstwo.

7. A mint pedig ő ezt mondta, meghasonlás támada a farizeusok és a sadduczeusok között, és a sokaság megoszlott.

7 Когда же он сказал это, произошла распря между фарисеями и саддукеями, и собрание разделилось.

7. Як ж се промовив, постала незгода між Фарисеями та Садукеями; і роздїлилась громада.

8 Sillä saddukeukset sanovat, ettei ylösnousemusta ole, ei enkeliä eikä henkeä, mutta fariseukset tunnustavat kumpaisetkin.

8 Sillä saddukeukset sanovat, ettei ole ylösnousemusta, ei enkeliä eikä henkeä, mutta fariseukset tunnustavat molemmat.

8. Sillä Saddukealaiset sanovat: ettei kuolleiden ylösnousemista, eikä enkeleitä, eikä henkeä ole; mutta Pharisealaiset tunnustavat molemmat olevan.

8. Sillä ei Sadduceuxet sano olewan cuolluitten ylösnousemista eikä Engelitä eikä Hengiä: mutta Phariseuxet tunnustawat molemmat olewan.

8. Sille ette ne Saduceit sanouat/ ei oleuan Coolluten ylesnousemista/ eikä Engelite/ eike Hengie/ Mutta ne Phariseuset tunnustauat molemat oleuan. (Sillä että ne saddukeit sanowat/ ei olewan kuolleitten ylösnousemista/ eikä enkeleitä/ eikä henkiä/ Mutta ne phariseukset tunnustawat molemmat olewan.)

8. Σαδδουκαῖοι μὲν γὰρ λέγουσι μὴ εἶναι ἀνάστασιν μήτε ἄγγελον μήτε πνεῦμα, Φαρισαῖοι δὲ ὁμολογοῦσι τὰ ἀμφότερα.

8. σαδδουκαιοι μεν γαρ λεγουσιν μη ειναι αναστασιν μηδε αγγελον μητε πνευμα φαρισαιοι δε ομολογουσιν τα αμφοτερα 8. saddoυkaioi men gar legoυsin me einai anastasin mede aggelon mete pneυma farisaioi de omologoυsin ta amfotera

8 (For* the Sadducees indeed say that there is no resurrection, neither messenger nor spirit, but the Pharisees are confessing both.)

8. For the Sadducees say that there is no resurrection, neither angel, nor spirit: but the Pharisees confess both.

8. Thi Sadducæerne sige, at der er ingen Opstandelse, ei heller Engel, ei heller Aand; men Pharisæerne antage begge Dele.

8. Ty de Sadduceer säga, att ingen uppståndelse är, och ingen Ängel, och ingen Ande; men de Phariseer bekänna båda.

8. Sest Sadduserid ei ütle ollewad üllestousmist, egga inglid, egga waimo, agga Wariserid tunnistawad mollemad ollewad.

8. Mat sadukiejai sako, kad nėra nei prisikėlimo, nei angelų, nei dvasios, o fariziejai tuos dalykus pripažįsta.

8. (Denn die Sadduzäer sagen: Es sei keine Auferstehung noch Engel noch Geist; die Pharisäer aber bekennen beides.)

8. Car les Sadducéens disent qu'il n'y a ni résurrection, ni ange, ni esprit; mais les Pharisiens reconnaissent l'un et l'autre.

8. (Porque los Saduceos dicen que no hay resurrección, ni ángel, ni espíritu; mas los Fariseos confiesan ambas cosas.)

8 Want de Sadduceen zeggen, dat er geen opstanding is, noch engel, noch geest, maar de Farizeen belijden het beide.

8. Albowiem Saduceuszowie mówią, iż nie masz zmartwychwstania, ani Anioła, ani ducha; ale Faryzeuszowie to oboje wyznawają.

8. Mert a sadduczeusok azt mondják, hogy nincs feltámadás, sem angyal, sem lélek; a farizeusok pedig mind a kettőt vallják. [8†]

8 Ибо саддукеи говорят, что нет воскресения, ни Ангела, ни духа; а фарисеи признают и то и другое.

8. Садукеї бо кажуть, що нема воскресення, нї ангела, нї духа, а Фарисеї визнають обох.

9 Ja syntyi suuri huuto, ja muutamat kirjanoppineet fariseusten puolueesta nousivat ja väittelivät kiivaasti ja sanoivat: "Emme löydä mitään pahaa tässä miehessä; entäpä jos henki tai enkeli on hänelle puhunut? (Älkäämme taistelko Jumalaa vastaan.)"

9 Syntyi suuri huuto, ja muutamat fariseusten puolueen kirjanoppineet nousivat kiivaasti väittelemään sanoen: "Emme huomaa mitään pahaa tässä miehessä. Entä jos henki tai enkeli on hänelle puhunut? (Älkäämme taistelko Jumalaa vastaan.)"

9. Niin tuli suuri huuto, ja kirjanoppineet Pharisealaisten lahkosta nousivat, kilvoittelivat ja sanoivat: emme mitään pahaa löydä tässä miehessä: jos henki taikka enkeli on hänelle puhunut, niin emme mahda Jumalaa vastaan sotia.

9. Nijn tuli suuri parcu ja Kirjanoppenet Phariseusten Lahgosta nousit kilwoittelit ja sanoit: en me mitän wääryttä löydä täsä miehesä jos Hengi taicka Engeli on hänelle puhunut nijn en me taida Jumalata wastan sotia.

9. Nin nousi swri parcku/ Ja ne Kirianoppeneet ninen Phariseuste' Lahgosta ylesnousit/ ia kiluoittelit ia sanoit/ Eipe me miten wärytte leudhe tesse Miehese. Jos nyt Hengi/ eli Engeli ombi puhunut henelle/ nin emme me taidha Jumalan wastan sotia. (Niin nousi suuri parku/ Ja ne kirjanoppineet niiden phariseusten lahkosta ylös nousit/ ja kilwoittelit ja sanoit/ Eipä me mitään wääryyttä löydä tässä miehessä. Jos nyt Henki/ eli enkeli ompi puhunut hänelle/ niin emme me taida Jumalan wastaan sotia.)

9. ἐγένετο δὲ κραυγὴ μεγάλη, καὶ ἀναστάντες οἱ γραμματεῖς τοῦ μέρους τῶν Φαρισαίων διεμάχοντο λέγοντες· Οὐδὲν κακὸν εὑρίσκομεν ἐν τῷ ἀνθρώπῳ τούτῳ· εἰ δὲ πνεῦμα ἐλάλησεν αὐτῷ ἢ ἄγγελος, μὴ θεομαχῶμεν.

9. εγενετο δε κραυγη μεγαλη και ανασταντες οι γραμματεις του μερους των φαρισαιων διεμαχοντο λεγοντες ουδεν κακον ευρισκομεν εν τω ανθρωπω τουτω ει δε πνευμα ελαλησεν αυτω η αγγελος μη θεομαχωμεν 9. egeneto de kraυge megale kai anastantes oi grammateis toυ meroυs ton farisaion diemachonto legontes oυden kakon eυriskomen en to anthropo toυto ei de pneυma elalesen aυto e aggelos me theomachomen

9 Now there became a great outcry, and part of the scribes of the Pharisees stood up and were quarreling, saying, We are finding no evil in this man, but if a spirit or a messenger spoke to him, we should not quarrel against God.

9. And there arose a great cry: and the scribes that were of the Pharisees' part arose, and strove, saying, We find no evil in this man: but if a spirit or an angel hath spoken to him, let us not fight against God.

9. Men der blev en stærk Raaben; og de Skriftkloge af Pharisæernes Parti stode op, strede hardt og sagde: vi finde intet Ondt hos dette Menneske; men dersom en Aand eller en Engel har talet til ham, da lader os ikke stride mod Gud.

9. Och så vardt ett stort rop. Och de Skriftlärde af det Phariseiska parti stodo upp, och begynte kämpas, och sade: Vi finnom intet ondt med den mannen; om så kan hända, att Anden hafver talat med honom, eller en Ängel, så låt oss icke strida emot Gud.

9. Agga suur karjuminne tousis, ja kirjatundiad Wariseride hulgast wotsid kätte, riidlesid ja ütlesid: Meie ei leia kurja sest innimessest; ons agga üks waim ellik ingel temmaga räkinud, siis ärge pangem mitte Jummala wasto.

9. Todėl kilo didelis triukšmas. Atsistoję fariziejų pusės Rašto žinovai griežtai prieštaravo, sakydami: ‘‘Mes nerandame nieko blogo šitame žmoguje. O jeigu jam kalbėjo dvasia arba angelas, nesipriešinkime Dievui!’‘

9. Es ward aber ein großes Geschrei; und die Schriftgelehrten von der Pharisäer Teil standen auf, stritten und sprachen: Wir finden nichts Arges an diesem Menschen; hat aber ein Geist oder ein Engel mit ihm geredet, so können wir mit Gott nicht streiten.

9. Il y eut donc une grande clameur. Et les Scribes du parti des Pharisiens se levant, disputaient et disaient: Nous ne trouvons aucun mal en cet homme, et si un esprit ou un ange lui a parlé, ne combattons point contre Dieu.

9. Hubo, pues, un gran clamor; y levantándose los escribas que estaban de la parte de los Fariseos, contendían, diciendo: Ningún mal hallamos en este hombre: que si algún espíritu le ha hablado, o un ángel, no peleemos contra a Dios.

9 En er geschiedde een groot geroep; en de Schriftgeleerden van de zijde der Farizeen stonden op, en streden, zeggende: Wij vinden geen kwaad in dezen mens; en indien een geest tot hem gesproken heeft, of een engel, laat ons tegen God niet strijden.

9. I wszczęło się wołanie wielkie. A powstawszy nauczeni w Piśmie z strony Faryzeuszów, spierali się mówiąc: Niceśmy złego nie znaleźli w tym człowieku; i jeźli mu co powiedział duch albo Anioł, nie walczmyż z Bogiem.

9. Támada azért nagy kiáltozás: és felkelvén az írástudók a farizeusok pártjából, tusakodnak vala, mondván: Semmi rosszat sem találunk ez emberben; ha pedig lélek szólott néki, vagy angyal, ne tusakodjunk [9†] Isten ellen.

9 Сделался большой крик; и, встав, книжники фарисейскойстороны спорили, говоря: ничего худого мы не находим вэтом человеке; если же дух или Ангел говорил ему, не будем противиться Богу.

9. Постав же крик великий; і, вставши письменники части Фарисейської, змагались, говорячи: Нїчого лихого не знаходимо в чоловікові сему; коли ж дух промовив до него або ангел, то не воюймо з Богом.

10 Ja kun riita yhä kiihtyi, pelkäsi päällikkö, että he repisivät Paavalin kappaleiksi, ja käski sotaväen tulla alas ja temmata hänet heidän keskeltään ja viedä hänet kasarmiin.

10 Kun nousi suuri riita, komentaja pelkäsi, että he repisivät Paavalin kappaleiksi ja käski sotaväenosaston astua alas ja temmata hänet heidän keskeltään Ja kuljettaa kasarmiin.

10. Ja että suuri kapina nousi, pelkäsi sodanpäämies, ettei he Paavalia rikki repäisisi, ja käski sotaväen mennä alas, ja temmata pois häntä heidän seastansa, ja leiriin viedä.

10. Ja että suuri capina nousi pelkäis Sodanpäämies ettei he Pawalita ricki rewäisis ja käski sotawäen alasmennä ja poistemmata händä heidän seastans ja Scantzijn wiedä.

10. Ja ette swri Capina ylesnousi/ nin pelkesi se Sodhanpämies/ ettei he pauali Rickireweisisi/ ia keski Sotawäen alasme'nä/ ia hende poistemmata heiden seastans/ ia Scantzijn wiemen. (Ja että suuri kapina ylös nousi/ niin pelkäsi se sadanpäämies/ ettei he Pawalia rikki rewäisisi/ ja käski sotawäen alas mennä/ ja häntä pois temmata heidän seastansa/ ja skantziin wiemän.)

10. πολλῆς δὲ γενομένης στάσεως εὐλαβηθεὶς ὁ χιλίαρχος μὴ διασπασθῇ ὁ Παῦλος ὑπ’ αὐτῶν, ἐκέλευσε τὸ στράτευμα καταβῆναι καὶ ἁρπάσαι αὐτὸν ἐκ μέσου αὐτῶν ἄγειν τε εἰς τὴν παρεμβολήν.

10. πολλης δε γενομενης στασεως ευλαβηθεις ο χιλιαρχος μη διασπασθη ο παυλος υπ αυτων εκελευσεν το στρατευμα καταβαν αρπασαι αυτον εκ μεσου αυτων αγειν τε εις την παρεμβολην 10. polles de genomenes staseos eυlaβetheis o chiliarchos me diaspasthe o paυlos υp aυton ekeleυsen to strateυma kataβan arpasai aυton ek mesoυ aυton agein te eis ten paremβolen

10 Now (after) much dissension happened, the commander, was scared, lest Paul might be torn to shreds by them, (and) commanded the army to go-down and seize him from the midst of them, and lead him (back) into the encampment.

10. And when there arose a great dissension, the chief captain, fearing lest Paul should have been pulled in pieces of them, commanded the soldiers to go down, and to take him by force from among them, and to bring him into the castle.

10. Men da Striden blev heftig, frygtede Øæversten, at Paulus skulde sønderslides af dem, og befoel krigsfolket at gaa ned at rive dem ud fra dem og føre ham i Fæstningen.

10. Och efter det begynte varda ett stort upplopp, fruktade öfverste höfvitsmannen, att de skulle sönderslita Paulum, och lät krigsknektarna gå ned, och rycka honom bort ifrå dem, och föra honom i lägret.

10. Agga kui se tülli sureks läks, kartis se üllempealik, et Paulust neist piddi löhki kistama, ja käskis söddawägge allaminna, ja tedda nende seast ärrakiskuda ja kantsi wia.

10. Įsisiautėjus smarkiam ginčui, tribūnas, bijodamas, kad jie nesudraskytų Pauliaus, įsakė kareivių daliniui nusileisti žemyn, išplėšti Paulių iš jų ir nuvesti į kareivines.

10. Da aber der Aufruhr groß ward, besorgte sich der oberste Hauptmann, sie möchten Paulus zerreißen, und hieß das Kriegsvolk hinabgehen und ihn von ihnen reißen und in das Lager führen.

10. Et comme une grande dispute s'était engagée, le tribun, craignant que Paul ne fût mis en pièces par eux, commanda que les soldats descendissent, pour l'enlever du milieu d'eux, et le conduire dans la forteresse.

10. Y habiendo grande disensión, el tribuno temiendo que Pablo no fuese despedazado por ellos, mandó venir soldados y arrebatarle de en medio de ellos, y llevarle a la fortaleza.

10 En als er grote tweedracht ontstaan was, de overste, vrezende, dat Paulus van hen verscheurd mocht worden, gebood, dat het krijgsvolk zou afkomen, en hem uit het midden van hen wegrukken, en in de legerplaats brengen.

10. A gdy się wszczął wielki rozruch, obawiając się hetman, aby Pawła między sobą nie rozszarpali, rozkazał iść żołnierzom na dół, a wydrzeć go z pośrodku ich i odwieść do obozu.

10. Mikor pedig nagy hasonlás támadt, félvén az ezredes, hogy Pál szétszaggattatik azoktól, parancsolá, hogy a sereg alájővén, ragadja ki őt közülök, és vigye el a várba.

10 Но как раздор увеличился, то тысяченачальник, опасаясь, чтобы они не растерзали Павла, повелел воинам сойти взять его из среды их и отвести в крепость.

10. І, як постала буча велика, тисячник, опасуючись, щоб вони не розірвали Павла, звелїв воїнам зійти, та, вхопивши його з посеред них, привести в замок.

11 Mutta seuraavana yönä Herra seisoi Paavalin tykönä ja sanoi: "Ole turvallisella mielellä (Paavali,), sillä niinkuin sinä olet todistanut minusta Jerusalemissa, niin sinun pitää todistaman minusta myös Roomassa".

11 Mutta seuraavana yönä Herra seisoi hänen luonaan ja sanoi: "Ole turvallisella mielellä, (Paavali,) sillä niin kuin olet todistanut minusta Jerusalemissa, niin sinun pitää todistaa myös Roomassa."

11. Mutta yöllä sen jälkeen seisoi Herra hänen tykönänsä ja sanoi: ole vahvassa turvassa, Paavali! sillä niinkuin sinä olet minusta Jerusalemissa todistanut, niin sinun pitää Roomissakin todistaman.

11. MUtta yöllä sen jälken seisoi HERra hänen tykönäns ja sanoi: ole wahwas turwas Pawali Sillä nijncuin sinä olet minusta Jerusalemis todistanut nijn sinun pitä Romisakin todistaman.

11. Mutta öölle sen ielkin/ seisoi HERRA henen tykenens/ ia sanoi/ Ole wahwas turuas Pauali/ Sille ette ninquin sine olet minusta todhistanut Jerusalemis/ nin sinun tule mös Romis todhista. (Muttä yöllä sen jälkeen/ seisoi HERRA hänen tykönänsä/ ja sanoi/ Ole wahwassa turwassa Pawali/ Sillä että niinkuin sinä olet minusta todistanut Jerusalemissa/ niin sinun tulee myös Roomissa todistaa.)

11. Τῇ δὲ ἐπιούσῃ νυκτὶ ἐπιστὰς αὐτῷ ὁ Κύριος εἶπε· Θάρσει, Παῦλε· ὡς γὰρ διεμαρτύρω τὰ περὶ ἐμοῦ εἰς Ἱερουσαλὴμ, οὕτω σε δεῖ καὶ εἰς Ρώμην μαρτυρῆσαι.

11. τη δε επιουση νυκτι επιστας αυτω ο κυριος ειπεν θαρσει παυλε ως γαρ διεμαρτυρω τα περι εμου εις ιερουσαλημ ουτως σε δει και εις ρωμην μαρτυρησαι 11. te de epioυse nυkti epistas aυto o kυrios eipen tharsei paυle os gar diemartυro ta peri emoυ eis ieroυsalem oυtos se dei kai eis romen martυresai

11 Now (when) the Lord stood by him the next night, he said, Paul, have courage; for* as you (have) thoroughly testified concerning me in Jerusalem, so it is essential (for) you to also testify in Rome.

11. And the night following the Lord stood by him, and said, Be of good cheer, Paul: for as thou hast testified of me in Jerusalem, so must thou bear witness also at Rome.

11. Men Natten derefter stod Herren for ham og sagde: vær frimodig, Paulus! thi ligesom du har vidnet om mig i Jerusalem, saaledes bør dig og at vidne i Rom.

11. Om nattena derefter stod Herren när honom, och sade: Var vid ett godt mod, Paule; ty såsom du hafver vittnat om mig i Jerusalem, så måste du ock vittna i Rom.

11. Agga teisel ösel seisis Issand temma jures ja ütles: Olle julge Paulus ; sest otse kui sa need asjad minnust Jerusalemmas olled tunnistanud, nenda pead siña ka Roma-liñnas tunnistama.

11. Kitą naktį šalia jo stojo Viešpats ir tarė: ‘‘Būk drąsus, Pauliau! Kaip liudijai apie mane Jeruzalėje, taip turėsi liudyti ir Romoje’‘.

11. Des andern Tages aber in der Nacht stand der HERR bei ihm und sprach: Sei getrost, Paulus! denn wie du von mir zu Jerusalem gezeugt hast, also mußt du auch zu Rom zeugen.

11. La nuit suivante, le Seigneur étant venu à lui, lui dit: Paul, aie bon courage; car, comme tu as rendu témoignage à Jérusalem de ce qui me concerne, il faut aussi que tu rendes témoignage à Rome.

11. Y la noche siguiente, presentándosele el Señor, le dijo: Confía Pablo: que como has testificado de mí en Jerusalem, así has de testificar también en Roma.

11 En den volgenden nacht stond de Heere bij hem, en zeide: Heb goeden moed, Paulus, want gelijk gij te Jeruzalem van Mij betuigd hebt alzo moet gij ook te Rome getuigen.

11. A drugiej nocy stanąwszy przy nim Pan, rzekł: Bądź dobrego serca, Pawle! albowiem jakoś o mnie świadczył w Jeruzalemie, tak musisz świadczyć i w Rzymie.

11. A következő éjszakán pedig melléállván néki az Úr, [10†] monda: Bízzál Pál! Mert miképen bizonyságot tettél az én felőlem való dolgokról Jeruzsálemben, azonképen kell néked Rómában [11†] is bizonyságot tenned.

11 В следующую ночь Господь, явившись ему, сказал: дерзай, Павел; ибо, как ты свидетельствовал о Мне в Иерусалиме, так надлежит тебе свидетельствовать и в Риме.

11. Другої ж ночи став перед ним Господь і рече: Бодрись, Павле; як бо ти сьвідкував про мене в Єрусалимі, так ти маєш і в Римі сьвідкувати.

12 Mutta päivän tultua juutalaiset tekivät salaliiton ja vannoivat valan, etteivät söisi eivätkä joisi, ennenkuin olivat tappaneet Paavalin.

12 Mutta päivän tultua (eräät) juutalaiset *lyöttäytyivät yhteen* ja sitoutuivat kirouksen uhalla, sanoen olevansa syömättä ja juomatta, kunnes olivat tappaneet Paavalin.

12. Ja kuin päivä tuli, kokoontuivat muutamat Juudalaisista ja sadattelivat itsiänsä, sanoen, ettei heidän pitänyt ennen syömän eikä juoman, kuin he Paavalin olisivat tappaneet.

12. JA cosca päiwä tuli cocoisit heidäns muutamat Judalaisista ja sadattelit idzens ettei heidän pitänyt ennen syömän eikä juoman cuin he Pawalin tappaisit.

12. Ja quin sis peiue tuli/ cokosit heidens monicadhat Juttaista/ ia sadhattelit itziens/ ettei heiden pitenyt eikä sömen eikä iooman/ sihenasti quin he piti Paualin tappaman. (Ja kuin siis päiwä tuli/ kokosit heidäns monikahdat juuttaista/ ja sadattelit itseäns/ ettei heidän pitänyt eikä syömän eikä juoman/ siihen asti kuin he piti Pawalin tappaman.)

12. Γενομένης δὲ ἡμέρας ποιήσαντες τινες τῶν Ἰουδαίων συστροφὴν ἀνεθεμάτισαν ἑαυτοὺς, λέγοντες μήτε φαγεῖν μήτε πιεῖν ἕως οὗ ἀποκτείνωσι τὸν Παῦλον.

12. γενομενης δε ημερας ποιησαντες τινες των ιουδαιων συστροφην ανεθεματισαν εαυτους λεγοντες μητε φαγειν μητε πιειν εως ου αποκτεινωσιν τον παυλον 12. genomenes de emeras poiesantes tines ton ioυdaion sυstrofen anethematisan eaυtoυs legontes mete fagein mete piein eos oυ apokteinosin ton paυlon

12 Now (after) it became day, some of the Jews made* a conspiracy and they vowed (for) themselves, saying, (they were) neither to eat nor to drink until they should kill Paul.

12. And when it was day, certain of the Jews banded together, and bound themselves under a curse, saying that they would neither eat nor drink till they had killed Paul.

12. Men der det var blevet Dag, sloge nogle af Jøderne sig sammen og lovede hverandre under Forbandelser, at de vilde hverken æde eller drikke, førend de havde slaget Paulus ihjel.

12. Då dager vardt, slogo sig tillhopa någre af Judarna, och förbannade sig, att de varken äta eller dricka skulle, tilldess de hade dräpit Paulum.

12. Kui nüüd walge sai, wotsid monningad Juda-mehhed üht nou piddada, wandusid isseennast ärra, ja ütlesid, et nemmad ei tahtnud süa egga jua, ennego nemmad piddid Paulust sama ärratapnud.

12. Dieną slaptai susirinko žydų būrys ir prisiekė nei valgyti, nei gerti, kol nužudys Paulių.

12. Da es aber Tag ward, schlugen sich etliche Juden zusammen und verschworen sich, weder zu essen noch zu trinken, bis daß sie Paulus getötet hätten.

12. Lorsqu'il fut jour, quelques Juifs formèrent un complot, et firent des imprécations contre eux-mêmes, en disant qu'ils ne mangeraient ni ne boiraient qu'ils n'eussent tué Paul.

12. Y venido el día, algunos de los Judíos se juntaron, y prometieron debajo de maldición, diciendo, que ni comerían ni beberían hasta que hubiesen muerto a Pablo.

12 En als het dag geworden was, maakten sommigen van de Joden een samenrotting, en vervloekten zichzelven, zeggende, dat zij noch eten noch drinken zouden, totdat zij Paulus zouden gedood hebben.

12. A gdy był dzieó, zszedłszy się niektórzy z Żydów, zawiązali się klątwą, mówiąc: Że nie mieli jeść ani pić, ażby Pawła zabili.

12. Midőn pedig nappal lőn, a zsidók közül némelyek összeszövetkezvén, átok alatt kötelezék el magokat, mondván, hogy sem nem esznek, sem nem isznak addig, míg meg nem ölik Pált.

12 С наступлением дня некоторые Иудеи сделали умысел, и заклялись не есть и не пить, доколе не убьют Павла.

12. Як же настав день, зложивши змову деякі з Жидів, заклялись, говорячи, що нї їсти муть, нї пити муть, доки не вбють Павла.

13 Ja niitä oli viidettäkymmentä miestä, jotka yhtyivät tähän valaan.

13 Niitä oli yli neljänkymmenen, jotka solmivat tämän valaliiton.

13. Ja niitä oli enempi kuin neljäkymmentä miestä, jotka tämän valan tehneet olivat.

13. Ja nijtä oli enämbi cuin neljäkymmendä miestä jotca walan tehnet olit.

13. Ja heite oli enämbi quin neliekymende Mieste/ iotca temen wannomisen olit tehneet. (Ja heitä oli enempi kuin neljäkymmentä miestä/ jotka tämän wannomisen olit tehneet.)

13. ἦσαν δὲ πλείους τεσσαράκοντα οἱ ταύτην τὴν συνωμοσίαν πεποιηκότες·

13. ησαν δε πλειους τεσσαρακοντα οι ταυτην την συνωμοσιαν πεποιηκοτες 13. esan de pleioυs tessarakonta oi taυten ten sυnomosian pepoiekotes

13 Now they were more-than forty who had made* this gang;

13. And they were more than forty which had made this conspiracy.

13. Men der var flere end fyrretyve, som havde gjort denne Sammensværgelse.

13. Och voro mer än fyratio män, som så hade svorit sig tillhopa.

13. Agga neid olli ennam kui nellikümmend, kes nenda ollid ühhes wandunud.

13. Tokią sankalbą padarė daugiau negu keturiasdešimt žmonių.

13. Ihrer aber waren mehr denn vierzig, die solchen Bund machten.

13. Ils étaient plus de quarante qui avaient fait cette conjuration.

13. Y eran más de cuarenta los que habían hecho esta conjuración:

13 En zij waren meer dan veertig, die dezen eed te zamen gedaan hadden;

13. A było ich więcej niż czterdzieści, którzy to przysiężenie uczynili.

13. Többen valának pedig negyvennél, kik ezt az összeesküvést szőtték.

13 Было же более сорока сделавших такое заклятие.

13. Було ж більш сорока, що сю клятьбу зробили.

14 He menivät ylipappien ja vanhinten luo ja sanoivat: "Me olemme kirouksen uhalla vannoneet, ettemme mitään maista, ennenkuin olemme tappaneet Paavalin.

14 He menivät ylipappien ja vanhinten luo ja sanoivat: "Olemme kirouksen uhalla sitoutuneet olemaan maistamatta mitään ennen kuin olemme tappaneet Paavalin.

14. Ne menivät ylimmäisten pappein ja vanhimpain tykö, ja sanoivat: me olemme sadatuksilla meitämme kironneet, ei ennen einettä maistavamme kuin me Paavalin tapamme.

14. Ne menit ylimmäisten Pappein ja wanhimbain tygö ja sanoit: me olemma sadatuxilla meitäm kironnet ei ennen einettä maistawam cuin me Pawalin tapamme.

14. Ne keuit nine' ylimeiste' Pappein/ ia wa'himbain tyge ia sanoit/ Me olema sadhatuxilla meitem kironeet/ ei ennen Einechte maistauan/ quin me Paualin tapa'ma. (Ne käwit niiden ylimmäisten pappein/ ja wanhimpaiden tykö ja sanoit/ Me olemme sadatuksella meidän kironneet/ ei ennen einestä maistawan/ kuin me Pawalin tapamme.)

14. οἵτινες προσελθόντες τοῖς ἀρχιερεῦσι καὶ τοῖς πρεσβυτέροις εἶπον· Ἀναθέματι ἀνεθεματίσαμεν ἑαυτοὺς μηδενὸς γεύσασθαι ἕως οὗ ἀποκτείνωμεν τὸν Παῦλον.

14. οιτινες προσελθοντες τοις αρχιερευσιν και τοις πρεσβυτεροις ειπον αναθεματι ανεθεματισαμεν εαυτους μηδενος γευσασθαι εως ου αποκτεινωμεν τον παυλον 14. oitines proselthontes tois archiereυsin kai tois presβυterois eipon anathemati anethematisamen eaυtoυs medenos geυsasthai eos oυ apokteinomen ton paυlon

14 who came near to the high-priests and the elders and said, We vowed (that) ourselves (are) to be accursed, to taste nothing until we should kill Paul.

14. And they came to the chief priests and elders, and said, We have bound ourselves under a great curse, that we will eat nothing until we have slain Paul.

14. Disse gik til de ypperstepræster og de Ældste og sagde: vi have under Forbandelser svoret, ikke at smage Noget, førend vi have slaget Paulus ihjel.

14. Desse gingo till de öfversta Presterna, och till de äldsta, och sade: Vi hafve, vid förbannelse, bepligtat oss sjelfva ingenting smaka, tilldess vi hafve dräpit Paulum.

14. Need läksid üllematte preestride ja wannematte jure, ja ütlesid: Meie olleme ennast kowwaste ärrawandunud ei ühtegi suhho wotta, ennego meie Paulust olleme ärratapnud.

14. Jie nuėjo pas aukštuosius kunigus bei vyresniuosius ir pasakė: ‘‘Mes siekte prisiekėme nieko neragauti, kol nužudysime Paulių.

14. Die traten zu den Hohenpriestern und Ältesten und sprachen: Wir haben uns hart verschworen, nichts zu essen, bis wir Paulus getötet haben.

14. Et ils s'adressèrent aux principaux sacrificateurs et aux Anciens, et leur dirent: Nous nous sommes engagés avec des imprécations contre nous-mêmes, à ne rien manger, que nous n'ayons tué Paul.

14. Los cuales se fueron a los príncipes de los sacerdotes, y a los ancianos, y dijeron: Nosotros hemos hecho voto debajo de maldición, que no hemos de gustar nada hasta que hayamos muerto a Pablo.

14 Dewelke gingen tot de overpriesters en de ouderlingen, en zeiden: Wij hebben ons zelven met vervloeking vervloekt, niets te zullen nuttigen, totdat wij Paulus zullen gedood hebben.

14. Którzy przyszedłszy do przedniejszych kapłanów i do starszych, rzekli: Klątwąśmy się zawiązali, że nic nie ukusimy, ażbyśmy Pawła zabili.

14. Ezek elmenvén a főpapokhoz és a vénekhez, mondának: Átok alatt megesküdtünk, [12†] hogy semmit nem ízlelünk addig, míg meg nem öljük Pált.

14 Они, придя к первосвященникам и старейшинам, сказали: мы клятвою заклялись не есть ничего, пока не убьем Павла.

14. Приступивши вони до архиєреїв та старших, казали: клятьбою поклялись ми нїчого не їсти, доки не вбємо Павла.

15 Pyytäkää te siis nyt yhdessä neuvoston kanssa päälliköltä, että hän toisi hänet alas teidän luoksenne, ikäänkuin aikoisitte tarkemmin tutkia hänen asiaansa. Mutta me olemme valmiit tappamaan hänet, ennenkuin hän pääsee perille."

15 Tehkää nyt siis neuvoston kanssa komentajalle ilmianto, jotta hän toisi hänet (huomenna) alas luoksenne ikään kuin aikoisitte tarkemmin tutkia hänen asiaansa. Mutta olemme valmiit tappamaan hänet ennen kuin hän tulee perille*."

15. Nyt siis ilmoittakaat sodanpäämiehelle ja raadille, että hän huomenna tois hänen teidän eteenne, niinkuin te tahtoisitte jotakin todempaa häneltä tiedustaa; mutta ennenkuin hän lähestyy, olemme me valmiit häntä tappamaan.

15. Nijn ilmoittacat sijs Sodanpäämiehelle ja Raadille että hän huomenna tois hänen teidän eteen nijncuin te tahdoisitta jotakin todembata häneldä tiedusta mutta ennencuin hän pääse edes olemma me walmit händä tappaman.

15. Nin te sis ilmoittaca Sodhanpämiehelle ia Radhille/ ette hen Homenna henen tois teiden eten/ ninquin te tadhoisitta iotakin todhembata henelde tiedhusta. Mutta ennenquin hen edestule/ nin me olema walmijt hende tappamaan. (Niin te siis ilmoittakaa sadanpäämiehelle ja raadille/ että hän huomenna hänen toisi teidän eteen/ niinnkuin te tahtoisitte jotakin todempaa häneltä tiedustaa. Mutta ennenkuin hän edestulee/ niin me olemme walmiit häntä tappamaan.)

15. νῦν οὖν ὑμεῖς ἐμφανίσατε τῷ χιλιάρχῳ σὺν τῷ συνεδρίῳ ὅπως αὔριον αὐτὸν καταγάγῃ πρὸς ὑμᾶς, ὡς μέλλοντας διαγινώσκειν ἀκριβέστερον τὰ περὶ αὐτοῦ· ἡμεῖς δὲ πρὸ τοῦ ἐγγίσαι αὐτὸν ἕτοιμοί ἐσμεν τοῦ ἀνελεῖν αὐτόν.

15. νυν ουν υμεις εμφανισατε τω χιλιαρχω συν τω συνεδριω οπως αυριον αυτον καταγαγη προς υμας ως μελλοντας διαγινωσκειν ακριβεστερον τα περι αυτου ημεις δε προ του εγγισαι αυτον ετοιμοι εσμεν του ανελειν αυτον 15. nυn oυn υmeis emfanisate to chiliarcho sυn to sυnedrio opos aυrion aυton katagage pros υmas os mellontas diaginoskein akriβesteron ta peri aυtoυ emeis de pro toυ eggisai aυton etoimoi esmen toυ anelein aυton

15 Therefore now, you°, together with the council, disclose° (it) to the commander *that he should be led to you° the next-day, as (if) being about to investigate more accurately the things concerning him. Now we are ready to assassinate him before he draws near.

15. Now therefore ye with the council signify to the chief captain that he bring him down unto you to morrow, as though ye would enquire something more perfectly concerning him: and we, or ever he come near, are ready to kill him.

15. Saa giver nu I tilligemed Raadet Øversten tilkjende, at han i Morgen fører ham ned til Eder, som om I vilde nøiere forfare om ham; men vi ere rede til at ombringe ham, førend han kommer for Eder.

15. Så mån I nu förkunna öfversta höfvitsmannenom och Rådet, att han hafver honom fram för oss i morgon, lika som vi ville få veta något vissare om honom; men förr än han kommer fram, äre vi redo till att dräpa honom.

15. Sepärrast andke teie nüüd sure kohtoga teäda üllema pealikkule, et ta tedda hom̃e teie ette toob, otsekui tahhaksitte teie tem̃a asja parreminne kuulda; agga meie olleme walmis tedda ärratapma, ennego temma teie ette saab.

15. Todėl dabar jūs kartu su sinedrionu prašykite tribūną, kad jis pristatytų jį jums rytoj, lyg norėtumėte tiksliau ištirti jo bylą. Tuo tarpu mes būsime pasiruošę užmušti jį kelyje’‘.

15. So tut nun kund dem Oberhauptmann und dem Rat, daß er ihn morgen zu euch führe, als wolltet ihr ihn besser verhören; wir aber sind bereit, ihn zu töten, ehe er denn vor euch kommt.

15. Vous donc, maintenant, avec le Sanhédrin, dites au tribun de le faire descendre demain au milieu de vous, comme si vous deviez vous informer plus exactement de son affaire; et nous sommes prêts à le tuer avant qu'il approche.

15. Ahora pues vosotros con el concilio hacéd saber al tribuno, que le saque mañana a vosotros, como que queréis entender de él alguna cosa más cierta; y nosotros, ántes que él llegue, estamos aparejados para matarle.

15 Gij dan nu, laat den overste weten met den raad, dat hij hem morgen tot u afbrenge, alsof gij nadere kennis zoudt nemen van zijn zaken; en wij zijn bereid hem om te brengen, eer hij bij u komt.

15. Przetoż wy teraz dajcie znać hetmanowi z pozwoleniem wszystkiej rady, aby go jutro do was wywiódł, jakobyście się chcieli dostateczniej wywiedzieć o sprawach jego, a my, pierwej niż tu przyjdzie, jesteśmy gotowi go zabić.

15. Most azért ti jelentsétek be az ezredesnek a tanácscsal egybe, hogy holnap hozza le őt ti hozzátok, mintha az ő dolgának tüzetesebben végére akarnátok járni. Mi pedig, minekelőtte ő ide érne, készek vagyunk őt megölni.

15 Итак ныне же вы с синедрионом дайте знать тысяченачальнику, чтобы он завтра вывел его к вам, как будто вы хотите точнее рассмотреть дело о нем; мы же, прежде нежели он приблизится, готовы убить его.

15. Тепер же ви дайте знати тисячникові й радї, щоб завтра вивів його до вас, нїби хочете розвідатись пильнїще про справу його; ми ж, поки ще він наближить ся, готові будемо вбити його.

16 Mutta Paavalin sisarenpoika, joka oli saanut kuulla väijytyksestä, saapui kasarmille, meni sisälle ja ilmoitti sen Paavalille.

16 Mutta kun Paavalin sisaren poika kuuli väijytyksestä, hän tuli kasarmille, meni sisälle ja ilmoitti asian Paavalille.

16. Kuin Paavalin sisaren poika heidän väijymisensä kuuli, meni hän leiriin ja ilmoitti nämät Paavalille.

16. COsca Pawalin sisaren poica heidän wäjymisens cuuli meni hän Scantzijn ja ilmoitti nämät Pawalille.

16. Coska sis Paualin Sisarenpoica heiden Wägymisens cwli/ tuli hen ia meni Scantzin siselle/ ia ilmoitti nämet Paualille. (Koska siis Pawalin sisarenpoika hänen wäijymisensä kuuli/ tuli hän ja meni skantziin sisälle/ ja ilmoitti nämät Pawalille.)

16. ἀκούσας δὲ ὁ υἱὸς τῆς ἀδελφῆς Παύλου τὸ ἔνεδρον, παραγενόμενος καὶ εἰσελθὼν εἰς τὴν παρεμβολὴν ἀπήγγειλε τῷ Παύλῳ.

16. ακουσας δε ο υιος της αδελφης παυλου {VAR1: το ενεδρον } {VAR2: την ενεδραν } παραγενομενος και εισελθων εις την παρεμβολην απηγγειλεν τω παυλω 16. akoυsas de o υios tes adelfes paυloυ {VAR1: to enedron } {VAR2: ten enedran } paragenomenos kai eiselthon eis ten paremβolen apeggeilen to paυlo

16 But Paul’s sister’s son, having heard of their (murderous) plot, came* and entered into the encampment and reported to Paul.

16. And when Paul's sister's son heard of their lying in wait, he went and entered into the castle, and told Paul.

16. Men Paulus' Søstersøn, som havde hørt dette Anslag, kom og gik ind i Fæstningen og forkyndte Paulus det.

16. Då Pauli systerson hörde sådana försåt, kom han, och gick in i lägret, och bådade det Paulo.

16. Agga kui Paulusse öe poeg se warritsemisse nou kulis, läks temma ja tulli kantsi, ja kulutas sedda Paulussele.

16. Apie šį suokalbį nugirdo Pauliaus sesers sūnus. Jis atėjo į kareivines ir pranešė Pauliui.

16. Da aber des Paulus Schwestersohn den Anschlag hörte, ging er hin und kam in das Lager und verkündete es Paulus.

16. Mais le fils de la sœur de Paul, ayant entendu ce complot, vint, et étant entré dans la forteresse, en informa Paul.

16. Entónces el hijo de la hermana de Pablo, oyendo de las asechanzas, vino, y entró en la fortaleza, y dió aviso a Pablo.

16 En als de zoon van Paulus' zuster deze lage gehoord had, kwam hij daar, en ging in de legerplaats, en boodschapte het Paulus.

16. A gdy usłyszał siostrzeniec Pawła o tej zasadzce, przyszedł, a wszedłszy do obozu, oznajmił to Pawłowi.

16. Meghallván azonban a Pál nőtestvérének fia e cselvetést, megjelenvén és bemenvén a várba, tudtára adá Pálnak.

16 Услышав о сем умысле, сын сестры Павловой пришел и,войдя в крепость, уведомил Павла.

16. Прочувши ж син сестри Павлової про їх задум на него, прийшовши і ввійшовши в замок, сказав Павлові.

17 Niin Paavali kutsui luoksensa erään sadanpäämiehen ja sanoi: "Vie tämä nuorukainen päällikön luo, sillä hänellä on jotakin hänelle ilmoitettavaa".

17 Silloin Paavali kutsui luokseen yhden sadanpäämiehistä ja sanoi: "Vie tämä nuorukainen komentajan luo, sillä hänellä on jotain hänelle ilmoitettavaa."

17. Niin Paavali kutsui yhden sadanpäämiehistä tykönsä ja sanoi: vie tämä nuorukainen sodanpäämiehen tykö; sillä hänellä on jotakin hänelle sanomista.

17. Nijn Pawali cudzui yhden Sadanpäämiehistä tygöns ja sanoi: wie tämä nuorucainen Sodanpäämiehen tygö: sillä hänellä on jotakin hänelle sanomist.

17. Nin cutzui Pauali ydhen Sadanpämiehiste tygens ia sanoi/ Wie teme Noricainen Sodhanpämiehen tyge/ Sille ette henelle ombi iotaki henelle sanomista. (Niin kutsui Pawali yhden sadanpäämiehistä tykönsä ja sanoi/ Wie tämä nuorukainen sadanpäämiehen tykö/ Sillä että hänellä ompi jotakin hänelle sanomista.)

17. προσκαλεσάμενος δὲ ὁ Παῦλος ἕνα τῶν ἑκατοντάρχων ἔφη· Τὸν νεανίαν τοῦτον ἀπάγαγε πρὸς τὸν χιλίαρχον· ἔχει γάρ τι ἀπαγγεῖλαι αὐτῷ.

17. προσκαλεσαμενος δε ο παυλος ενα των εκατονταρχων εφη τον νεανιαν τουτον απαγαγε προς τον χιλιαρχον εχει γαρ τι απαγγειλαι αυτω 17. proskalesamenos de o paυlos ena ton ekatontarchon efe ton neanian toυton apagage pros ton chiliarchon echei gar ti apaggeilai aυto

17 Now Paul, having called one of the centurions, said, Lead this young-man away to the commander; for* he has something to report to him.

17. Then Paul called one of the centurions unto him, and said, Bring this young man unto the chief captain: for he hath a certain thing to tell him.

17. Men Paulus kaldte en af Høvedsmændene til sig og sagde: før dette unge Menneske hen til Øversten; thi han har Noget at forkynde ham.

17. Då kallade Paulus till sig en af de underhöfvitsmän, och sade: Haf denna ynglingen bort till öfversta höfvitsmannen; ty han hafver något undervisa honom.

17. Siis kutsus Paulus ennese jure ühhe neist pealikkuist, ja ütles: Wi se pois üllemapealikko jure, sest temmal on middagi temmale kulutamist.

17. Tada Paulius, pasivadinęs vieną šimtininką, paprašė: ‘‘Nuvesk šį jaunuolį pas tribūną. Jis turi jam kai ką pranešti’‘.

17. Paulus aber rief zu sich einen von den Unterhauptleuten und sprach: Diesen Jüngling führe hin zu dem Oberhauptmann; denn er hat ihm etwas zu sagen.

17. Et Paul, ayant appelé un des centeniers, lui dit: Mène ce jeune homme vers le tribun, car il a quelque chose à lui rapporter.

17. Y Pablo llamando a uno de los centuriones, dijo: Lleva a este mancebo al tribuno, porque tiene cierto aviso que darle.

17 En Paulus riep tot zich een van de hoofdmannen over honderd, en zeide: Leid dezen jongeling heen tot den overste; want hij heeft hem wat te boodschappen.

17. Tedy Paweł zawoławszy jednego z setników, rzekł: Zaprowadź tego młodzieóca do hetmana, bo mu coś ma powiedzieć.

17. Pál pedig egyet a századosok közül magához hívatván, monda: Ezt az ifjat vezesd az ezredeshez; mert valamit akar néki jelenteni.

17 Павел же, призвав одного из сотников, сказал: отведи этого юношу к тысяченачальнику, ибо он имеет нечто сказать ему.

17. Покликавши ж Павел одного з сотників, рече: Одведи хлопця сього до тисячника; має бо щось сказати йому.

18 Niin hän otti hänet mukaansa, vei hänet päällikön luo ja sanoi: "Vanki Paavali kutsui minut luokseen ja pyysi tuomaan sinun luoksesi tämän nuorukaisen, jolla on jotakin puhuttavaa sinulle".

18 Niin tämä otti hänet mukaansa, vei komentajan luo ja sanoi: "Vanki Paavali kutsui minut luokseen ja pyysi tuomaan luoksesi tämän nuorukaisen, jolla on jotain puhuttavaa sinulle."

18. Niin hän otti sen ja saatti hänen sodanpäämiehen tykö, ja sanoi: sidottu Paavali kutsui minun tykönsä ja rukoili minua tätä nuorukaista sinun tykös saattaa, jolla on sinulle jotakin sanomista.

18. Nijn hän otti sen ja saatti hänen Sodanpäämiehen tygö ja sanoi: sidottu Pawali cudzui minun tygöns ja rucoili minua tätä nuorucaista sinun tygös saatta jolla on sinulle jotakin sanomist.

18. Nin hen otti sen tygens/ ia saattoi henen Sodhanpämiehen tyge ia sanoi/ Se Sidhottu Pauali cutzui minun tygens/ ia rucoli minua temen Noricaisen sinun tyges saatta/ iolla ombi sinulle iotakin sanomista. (Niin hän otti sen tykönsä/ ja saattoi hänen sadanpäämiehen tykö ja sanoi/ Se sidottu Pawali kutsui minun tykönsä/ ja rukoili minua tämän nuorukaisen sinun tykösi saattaa/ jolla ompi sinulla jotakin sanomista.)

18. ὁ μὲν οὖν παραλαβὼν αὐτὸν ἤγαγε πρὸς τὸν χιλίαρχον καί φησιν· Ὁ δέσμιος Παῦλος προσκαλεσάμενός με ἠρώτησε τοῦτον τὸν νεανίαν ἀγαγεῖν πρός σε, ἔχοντά τι λαλῆσαί σοι.

18. ο μεν ουν παραλαβων αυτον ηγαγεν προς τον χιλιαρχον και φησιν ο δεσμιος παυλος προσκαλεσαμενος με ηρωτησεν τουτον τον νεανιαν αγαγειν προς σε εχοντα τι λαλησαι σοι 18. o men oυn paralaβon aυton egagen pros ton chiliarchon kai fesin o desmios paυlos proskalesamenos me erotesen toυton ton neanian agagein pros se echonta ti lalesai soi

18 Therefore indeed, he took him and led him to the commander and says, Paul the prisoner, having called me, asked me to lead this young-man to you, who has something to say to you.

18. So he took him, and brought him to the chief captain, and said, Paul the prisoner called me unto him, and prayed me to bring this young man unto thee, who hath something to say unto thee.

18. Da tog han ham og førte ham til Øversten og sagde: den fangne Paulus kaldte mig og bad mig føre dette unge Menneske til dig, da han har Noget at sige dig.

18. Och han tog honom med sig, och hade honom till öfversta höfvitsmannen, och sade: Paulus, som bunden är, kallade mig till sig, och bad att jag skulle hafva denna ynglingen till dig, som något hafver säga dig.

18. Se wottis siis tedda, ja satis üllemapealikko jure, ja ütles: Paulus se wang kutsus mind ennese jure, ja pallus se poisi sinno jure wia, sest temmal on middagi sulle räkimist.

18. Tas, paėmęs jį, nuvedė pas tribūną ir paaiškino: ‘‘Kalinys Paulius pasišaukė mane ir paprašė, kad atvesčiau pas tave šitą jaunuolį. Jis turįs tau kai ką pasakyti’‘.

18. Der nahm ihn und führte ihn zum Oberhauptmann und sprach: der gebundene Paulus rief mich zu sich und bat mich, diesen Jüngling zu dir zu führen, der dir etwas zu sagen habe.

18. Le centurion l'ayant pris, le mena vers le tribun, et lui dit: Le prisonnier Paul, m'ayant appelé, m'a prié de t'amener ce jeune homme, qui a quelque chose à te dire.

18. El entónces tomándole, le llevó al tribuno, y dijo: El preso Pablo llamándome, me rogó que trajese a tí este mancebo, que tiene algo que hablarte.

18 Deze dan nam hem en bracht hem tot den overste, en zeide: Paulus, de gevangene, heeft mij tot zich geroepen, en begeerd, dat ik dezen jongeling tot u zou brengen, die u wat heeft te zeggen.

18. A tak on wziąwszy go, wiódł go do hetmana i rzekł: Paweł więzieó, zawoławszy mię, prosił, abym tego młodzieóca przywiódł do ciebie, któryć ma coś powiedzieć.

18. Az annakokáért maga mellé vévén őt, vivé az ezredeshez, és monda: A fogoly Pál magához hivatván engem, kéré, hogy ez ifjat hozzád vezessem, mert valamit akar néked mondani.

18 Тот, взяв его, привел к тысяченачальнику и сказал: узник Павел, призвав меня, просил отвести к тебе этого юношу, который имеет нечто сказать тебе.

18. Він же, взявши його, повів до тисячника, й каже: Вязник Павел, покликавши мене, просив привести до тебе сього хлопця; має бо щось сказати тобі.

19 Niin päällikkö tarttui hänen käteensä, vei hänet erikseen ja kysyi: "Mitä sinulla on minulle ilmoitettavaa?"

19 Niin komentaja tarttui hänen käteensä, vei hänet erilleen ja kysyi: "Mitä sinulla on minulle ilmoitettavaa?"

19. Niin sodanpäämies rupesi hänen käteensä, ja vei hänen erinänsä, ja kyseli häneltä: mitä se on, mitä sinulla on minulle ilmoittamista?

19. Nijn Sodanpäämies rupeis hänen käteens ja wei hänen erinäns ja kyseli häneldä: mitä hän hänelle tahdois sanoa?

19. Nin rupeis se Sodhanpämies henen Käteens/ ia wei henen cansans erisijan/ ia kyseli henelde/ Mite se on iota sine tadhot minulle sano? (Niin rupesi se sadanpäämies hänen käteensä/ ja wei hänen kanssansa eri sijaan/ ja kyseli häneltä/ Mitä se on jota sinä tahdot minulle sanoa?)

19. ἐπιλαβόμενος δὲ τῆς χειρὸς αὐτοῦ ὁ χιλίαρχος καὶ ἀναχωρήσας κατ’ ἰδίαν ἐπυνθάνετο· Τί ἐστιν ὃ ἔχεις ἀπαγγεῖλαί μοι;

19. επιλαβομενος δε της χειρος αυτου ο χιλιαρχος και αναχωρησας κατ ιδιαν επυνθανετο τι εστιν ο εχεις απαγγειλαι μοι 19. epilaβomenos de tes cheiros aυtoυ o chiliarchos kai anachoresas kat idian epυnthaneto ti estin o echeis apaggeilai moi

19 Now the commander grabbed his hand and departed privately, and was inquiring, What is it that you have to report to me?

19. Then the chief captain took him by the hand, and went with him aside privately, and asked him, What is that thou hast to tell me?

19. Men Øversten tog ham ved Haanden, gik hen til en Side og spurge: hvad er det, som du har at forkynde mig?

19. Då tog öfversta höfvitsmannen honom vid handena, och gick afsides med honom, och frågade honom: Hvad är det som du hafver undervisa mig?

19. Agga se üllempealik wottis tedda kätpiddi, ja wiis tedda körwale, ja küssis temmalt: Mis se on, mis sul on mulle kulutamist?

19. Tribūnas, paėmęs jį už rankos, pasivedė į šalį ir paklausė: ‘‘Ką turi man pranešti?’‘

19. Da nahm ihn der Oberhauptmann bei der Hand und wich an einen besonderen Ort und fragte ihn: Was ist's, das du mir zu sagen hast?

19. Et le tribun, le prenant par la main, et l'ayant tiré à part, lui demanda: Qu'as-tu à m'annoncer?

19. Y el tribuno tomándole de la mano, y apartándose aparte con él, le preguntó: ¿Qué es lo que tienes de que darme aviso?

19 De overste nu nam hem bij de hand, en bezijden gegaan zijnde, vraagde hij: Wat is het dat gij mij hebt te boodschappen?

19. Tedy hetman wziąwszy go za rękę i ustąpiwszy na stronę, wywiadywał się: Cóż to jest, co mi masz powiedzieć?

19. Az ezredes pedig őt kézen fogván, és félrevonulván külön, tudakolá: Micsoda az, a mit nékem jelenteni akarsz?

19 Тысяченачальник, взяв его за руку и отойдя с ним всторону, спрашивал: что такое имеешь ты сказать мне?

19. Узявши ж його за руку тисячник, і відійшовши на самоту, питав його: Про що ти маєш звістити менї?

20 Hän sanoi: "Juutalaiset ovat päättäneet anoa sinulta, että huomenna veisit Paavalin alas neuvostoon, ikäänkuin aikoisit vielä tarkemmin tutkia hänen asiaansa.

20 Hän sanoi: "Juutalaiset ovat päättäneet pyytää sinulta, että huomenna veisit Paavalin alas neuvostoon ikään kuin *he aikoisivat* vielä tarkemmin kysellä jotain hänestä.

20. Niin hän sanoi: Juudalaiset ovat päättäneet sinua rukoilla, ettäs huomenna tuottaisit Paavalin raadin eteen, niinkuin he jotakin todempaa häneltä kuuntelisivat.

20. Nijn hän sanoi: Judalaiset owat wannonet sinua rucoilla ettäs huomenna tuotaisit Pawalin Raadin eteen nijncuin he jotakin todembata häneldä cuuldelisit.

20. Nin sanoi hen/ Ne Juttat ouat ychtenwa'noneet sinua rucoella/ Ettes Home'na totaisit Paualin Radhin eten/ ninquin he iotakin todembata henelde cwldelisit/ (Niin sanoi hän/ Ne juuttaat owat yhteen wannoneet sinua rukoilla/ Että huomenna tuottaisit Pawalin raadin eteen/ niinkuin he jotakin todempata häneltä kuuntelisit/)

20. εἶπε δὲ ὅτι Οἱ Ἰουδαῖοι συνέθεντο τοῦ ἐρωτῆσαί σε ὅπως αὔριον εἰς τὸ συνέδριον καταγάγῃς τὸν Παῦλον, ὡς μελλόντων τι ἀκριβέστερον πυνθάνεσθαι περὶ αὐτοῦ.

20. ειπεν δε οτι οι ιουδαιοι συνεθεντο του ερωτησαι σε οπως αυριον εις το συνεδριον καταγαγης τον παυλον ως μελλοντες τι ακριβεστερον πυνθανεσθαι περι αυτου 20. eipen de oti oi ioυdaioi sυnethento toυ erotesai se opos aυrion eis to sυnedrion katagages ton paυlon os mellontes ti akriβesteron pυnthanesthai peri aυtoυ

20 Now he said, The Jews themselves covenanted together to ask you *that you should lead Paul into the (Jewish) council the next-day, as (if) being about to inquire more accurately something concerning him.

20. And he said, The Jews have agreed to desire thee that thou wouldest bring down Paul to morrow into the council, as though they would enquire somewhat of him more perfectly.

20. Men han sagde: Jøderne have overlagt med hinanden at bede dig, at du skal lade Paulus føre for Raadet i Morgen, som om de vilde nøiere underløge hans Sag.

20. Då sade han: Judarna hafva samfällt sig att de vilja bedja dig, att du skall i morgon låta Paulum komma ut för Rådet, såsom de ville utfråga något vissare om honom.

20. Agga temma ütles: Juda-mehhed on ühte nousse heitnud sind palluda, et sa Paulust hom̃e sure kohto ette pead laskma wia, otsekui piddid nemmad temma pärrast parreminne kulama.

20. Tas atsakė: ‘‘Žydai susitarė prašyti tave, kad rytoj nuvestum Paulių į sinedrioną, neva norėdami tiksliau ištirti jo bylą.

20. Er aber sprach: Die Juden sind eins geworden, dich zu bitten, daß du morgen Paulus vor den Hohen Rat bringen lassest, als wollten sie ihn besser verhören.

20. Il dit: Les Juifs sont convenus de te prier de faire descendre demain Paul dans le Sanhédrin, comme s'ils voulaient s'informer plus exactement de son affaire.

20. Y él dijo: Los Judíos han concertado rogarte que mañana saques a Pablo al concilio, como que han de inquirir de él alguna cosa más cierta.

20 En hij zeide: De Joden zijn overeengekomen, om van u te begeren, dat gij Paulus morgen in den raad zoudt afbrengen, alsof zij iets van hem nader zouden onderzoeken.

20. A on rzekł: Postanowili Żydowie prosić cię, abyś jutro wywiódł Pawła przed radę, jakoby się chcieli co dostateczniejszego wywiedzieć o nim.

20. Az pedig monda: A zsidók elvégezték, hogy megkérnek téged, hogy Pált holnap vidd le a tanács elé, mintha valamit tüzetesebben meg akarnának tudakozni ő felőle.

20 Он отвечал, что Иудеи согласились просить тебя, чтобы ты завтра вывел Павла пред синедрион, как будто они хотят точнее исследовать дело о нем.

20. Він же каже, що Жиди змовились просити тебе, щоб завтра привів Павла до них у раду, наче б хотїли лучче розпитатись про него.

21 Mutta älä sinä siihen suostu, sillä viidettäkymmentä miestä heidän joukostaan on häntä väijymässä, ja he ovat vannoneet valan, etteivät syö eivätkä juo, ennenkuin ovat tappaneet hänet. Ja nyt he ovat valmiina ja odottavat sinun suostumustasi."

21 Mutta älä sinä suostu heihin, sillä heitä on enemmän kuin neljäkymmentä miestä väijymässä häntä. He ovat kirouksen uhalla sitoutuneet olemaan syömättä ja juomatta ennen kuin ovat tappaneet hänet. Ja he ovat nyt valmiina odottaen sinulta suostumusta."

21. Mutta älä heitä tottele; sillä enempi kuin neljäkymmentä miestä väijyy häntä, jotka ovat heitänsä sadattaneet, ei ennen syövänsä eikä juovansa, kuin he hänen tappaisivat: ja he ovat nyt valmiit odottamassa sinun lupaamistas.

21. Mutta älä heitä tottele? sillä enämbi cuin neljäkymmendä miestä wäjy händä jotca owat heitäns sadattanet ei ennen syöwäns eikä juowans cuin he hänen tappaisit ja he owat nyt walmit odottamas sinun lupamistas.

21. Mutta ele sine heite tottele/ Sille ette enämbi quin Neliekymmende Mieste heiste wäghyuet hende/ iotca sadhattanuet ouat heitens/ eike söuens eike ioouans ennenquin he henen tappaisit/ Ja nyt he ouat walmijt/ ia odhottauat sinun Lupamistas. (Mutta älä sinä heitä tottele/ Sillä että enempi kuin neljäkymmentä miestä heistä wäijywät häntä/ jotka sadattaneet owat heitänsä/ eikä syöwänsä eikä juowansa ennenkuin he hänen tappaisit/ Ja nyt he owat walmiit/ ja odottawat sinun lupaamistasi.)

21. σὺ οὖν μὴ πεισθῇς αὐτοῖς· ἐνεδρεύουσι γὰρ αὐτὸν ἐξ αὐτῶν ἄνδρες πλείους τεσσαράκοντα, οἵτινες ἀνεθεμάτισαν ἑαυτοὺς μήτε φαγεῖν μήτε πιεῖν ἕως οὗ ἀνέλωσιν αὐτόν, καὶ νῦν ἕτοιμοί εἰσι προσδεχόμενοι τὴν ἀπὸ σοῦ ἐπαγγελίαν.

21. συ ουν μη πεισθης αυτοις ενεδρευουσιν γαρ αυτον εξ αυτων ανδρες πλειους τεσσαρακοντα οιτινες ανεθεματισαν εαυτους μητε φαγειν μητε πιειν εως ου ανελωσιν αυτον και νυν ετοιμοι εισιν προσδεχομενοι την απο σου επαγγελιαν 21. sυ oυn me peisthes aυtois enedreυoυsin gar aυton eks aυton andres pleioυs tessarakonta oitines anethematisan eaυtoυs mete fagein mete piein eos oυ anelosin aυton kai nυn etoimoi eisin prosdechomenoi ten apo soυ epaggelian

21 Therefore you, do not be persuaded by them; for* more-than forty men out of them are plotting against him, who vowed (for) themselves neither to eat nor to drink until they should assassinate him, and they are ready now, waiting for the promise from you.

21. But do not thou yield unto them: for there lie in wait for him of them more than forty men, which have bound themselves with an oath, that they will neither eat nor drink till they have killed him: and now are they ready, looking for a promise from thee.

21. Lad du dig derfor ikke overtale af dem: thi flere end fyrretyve Mænd af dem lure paa ham, hvilke under Forbandeler lovet, hverken at æde eller at drikke, førend de have ombragt ham; og de ere nu rede og forvendte Besked fra dig.

21. Men lyd dem intet; ty mer än fyratio män af dem vilja vara i försåt för honom, de sig förbannat hafva, att de icke skola äta eller dricka, tilldess de hafva dräpit honom; och nu äro de redo, och vänta att du det utlofva skall.

21. Agga ärra wotta sinna mitte neid uskuda, sest ennam kui nellikümmend meest nende seast wahhiwad tedda, need on ennast ärrawandnud, et nemmad ei tahha süa egga jua, ennego nemmad tedda sawad ärratapnud, ja nüüd on nemmad walmis, ja ootwad sinno tootust.

21. Netikėk jais! Nes jo tyko daugiau negu keturiasdešimt vyrų, kurie prisiekė nei valgyti, nei gerti, kol jį nužudys. Jie jau dabar pasiruošę ir laukia tavo sutikimo’‘.

21. Du aber traue ihnen nicht; denn es lauern auf ihn mehr als vierzig Männer unter ihnen, die haben sich verschworen, weder zu essen noch zu trinken, bis sie Paulus töten; und sind jetzt bereit und warten auf deine Verheißung.

21. Mais ne te fie point à eux; car plus de quarante d'entre eux lui dressent des embûches, et se sont engagés avec des imprécations contre eux-mêmes, à ne manger ni boire qu'ils ne l'aient tué; et maintenant ils sont prêts, attendant ta réponse.

21. Mas tú no confies de ellos; porque más de cuarenta varones de ellos le asechan, los cuales han hecho voto, debajo de maldición, de no comer ni beber hasta que le hayan muerto; y ahora están apercibidos esperando tu promesa.

21 Doch geloof hen niet; want meer dan veertig mannen uit hen leggen hem lagen, welke zichzelven met een vervloeking verbonden hebben noch te eten noch te drinken, totdat zij hem zullen omgebracht hebben; en zij zijn nu gereed, verwachtende de toezegging van u.

21. Ale ty nie pozwalaj im tego; bo się naó nasadziło z nich więcej niż czterdzieści mężów, którzy się klątwą zawiązali, iż nie mają ani jeść ani pić, ażby go zabili; i są już w pogotowiu, czekając od ciebie odpowiedzi.

21. Te azért ne engedj nékik: mert közülök negyvennél több férfiú leselkedik ő utána, kik átok alatt kötelezték el magukat, hogy sem nem esznek, sem nem isznak addig, míg meg nem ölik őt. És immár készen vannak, várakozva a te izenetedre.

21 Но ты не слушай их; ибо его подстерегают более сорока человек из них, которые заклялись не есть и не пить, доколе не убьют его;и они теперь готовы, ожидая твоего распоряжения.

21. Ти ж не слухай їх: засїдаєть ся бо їх на него більш сорока чоловік, що закляли ся не їсти й не пити, доки не вбють його; і тепер готові вони, дожидаючи від тебе обіцянки.

22 Niin päällikkö päästi nuorukaisen menemään ja sanoi hänelle: "Älä virka kenellekään, että olet ilmaissut tämän minulle".

22 Niin komentaja päästi nuorukaisen menemään ja kielsi häntä: "Älä paljasta kenellekään, että olet ilmaissut tämän minulle."

22. Niin sodanpäämies laski nuorukaisen matkaansa ja haasti häntä kellenkään sanomasta, että hän nämät hänelle ilmoittanut oli.

22. NIin Sodanpäämies laski nuorucaisen matcans ja haasti händä kellengän sanomast että hän nämät hänelle ilmoittanut oli.

22. Nin se Sodhanpämies laski sen Noricaisen matkaans/ ia haastoi hende kellenge sanomasta/ Ettes nämet ole minulle ilmoittanut/ (Niin se sadanpäämies laski nuorukaisen matkaansa/ ja haastoi häntä kellenkään sanomasta/ Ettäs nämät ole minulle ilmoittanut/)

22. ὁ μὲν οὖν χιλίαρχος ἀπέλυσε τὸν νεανίαν, παραγγείλας μηδενὶ ἐκλαλῆσαι ὅτι ταῦτα ἐνεφάνισας πρός με.

22. ο μεν ουν χιλιαρχος απελυσεν τον νεανιαν παραγγειλας μηδενι εκλαλησαι οτι ταυτα ενεφανισας προς με 22. o men oυn chiliarchos apelυsen ton neanian paraggeilas medeni eklalesai oti taυta enefanisas pros me

22 Therefore indeed, the commander dismissed the young-man, having commanded him to tell no one that you disclosed these things to me. {May 25, 59 AD. Paul is sent to the political capital at Caesarea.}

22. So the chief captain then let the young man depart, and charged him, See thou tell no man that thou hast shewed these things to me.

22. Da lod Øversten det unge Menneske gaae og bød ham: du skal Ingen sige, at du har givet mig dette tilkjende.

22. Sedan lät öfversta höfvitsmannen ynglingen gå sina färde, och böd honom att han för ingom säga skulle, att han honom sådant undervist hade;

22. Siis laskis se üllempealik se poisi ärra, ja käskis tedda: Sa ei pea ühhelegi üllesräkima, et sa sedda mulle olled teäda annud.

22. Tribūnas atleido jaunuolį ir griežtai įsakė: ‘‘Niekam nesakyk, kad tu man tai pranešei’‘.

22. Da ließ der Oberhauptmann den Jüngling von sich und gebot ihm, daß niemand sagte, daß er ihm solches eröffnet hätte,

22. Le tribun renvoya le jeune homme, après lui avoir recommandé de ne dire à personne qu'il lui eût donné cet avis.

22. Entónces el tribuno despidió al mancebo, mandándole qué a nadie dijese que le había dado aviso de esto.

22 De overste dan liet den jongeling gaan, hem gebiedende: Zeg niemand voort, dat gij mij zulks geopenbaard hebt.

22. Tedy hetman odprawił onego młodzieóca, przykazawszy mu, aby tego przed nikim nie powiadał, iż mu to oznajmił.

22. Az ezredes tehát elbocsátá az ifjat, meghagyván néki, hogy el ne mondd senkinek, hogy ezeket megjelentetted nékem.

22 Тогда тысяченачальник отпустил юношу, сказав: никомуне говори, что ты объявил мне это.

22. Тисячник же відпустив хлопця, звелївши нїкому не казати, що се виявив єси передо мною.

23 Sitten hän kutsui luoksensa kaksi sadanpäämiestä ja sanoi heille: "Pitäkää yön kolmannesta hetkestä lähtien kaksisataa sotamiestä valmiina lähtemään Kesareaan ja seitsemänkymmentä ratsumiestä ja kaksisataa keihäsmiestä,

23 Kutsuttuaan luokseen tietyt kaksi sadanpäämiestä hän sanoi: "Pitäkää yön kolmannesta tunnista* lähtien valmiina kaksisataa sotamiestä lähtemään Kesareaan asti ja seitsemänkymmentä ratsumiestä ja kaksisataa keihäsmiestä.

23. Ja hän kutsui tykönsä kaksi sadanpäämiestä ja sanoi: valmistakaat kaksisataa sotamiestä menemään Kesareaan, ja seitsemänkymmentä ratsasmiestä, ja kaksisataa keihäsmiestä kolmannella hetkellä yöstä.

23. Ja hän cudzui tygöns caxi Sadanpäämiestä ja sanoi: walmistacat caxi sata sotamiestä menemän Cesareaan ja seidzemenkymmendä radzasmiestä ja caxi sata keihäsmiestä colmannella hetkellä yöstä:

23. Ja hen tygenskutzui caxi Sadhanpämieste ia sanoi/ Walmistacat caxi sata Sotamieste/ ette he meneuet Cesarean asti/ ia seitzemenkymmende Ratzasmieste/ ia caxi sata Keihesmieste colmanella hetkelle ööste/ (Ja hän tykönsä kutsui kaksi sadanpäämiestä ja sanoi/ Walmistakaat kaksisataa sotamiestä/ että he menewät Kesareaan asti/ ja seitsemänkymmentä ratsasmiestä/ ja kaksisataa keihäsmiestä kolmannella hetkellä yöstä/)

23. Καὶ προσκαλεσάμενος δύο τινὰς τῶν ἑκατοντάρχων εἶπεν· Ἑτοιμάσατε στρατιώτας διακοσίους ὅπως πορευθῶσιν ἕως Καισαρείας, καὶ ἱππεῖς ἑβδομήκοντα καὶ δεξιολάβους διακοσίους, ἀπὸ τρίτης ὥρας τῆς νυκτός,

23. και προσκαλεσαμενος δυο τινας των εκατονταρχων ειπεν ετοιμασατε στρατιωτας διακοσιους οπως πορευθωσιν εως καισαρειας και ιππεις εβδομηκοντα και δεξιολαβους διακοσιους απο τριτης ωρας της νυκτος 23. kai proskalesamenos dυo tinas ton ekatontarchon eipen etoimasate stratiotas diakosioυs opos poreυthosin eos kaisareias kai ippeis eβdomekonta kai deksiolaβoυs diakosioυs apo trites oras tes nυktos

23 And having called to him a certain two of the centurions, he said, Prepare° at the third hour of the night {i.e. 9:00 PM} two hundred soldiers and seventy horsemen and two hundred spearmen, *that they should travel to Caesarea,

23. And he called unto him two centurions, saying, Make ready two hundred soldiers to go to Caesarea, and horsemen threescore and ten, and spearmen two hundred, at the third hour of the night;

23. Og han kaldte til sig to af Høvedsmændene og sagde: holder to hundrede Stridsmænd rede, at de kunne drage til Cæsarea, og halvfjerdsindstyve Ryttere og to hundrede Stykker fra detrede Time af Natten;

23. Och kallade till sig två underhöfvitsmän, och sade: Görer redo tuhundrade krigsknektar, att de fara till Cesareen; och sjutio resenärar, och tuhundrade skyttar, till tredje timman på natten.

23. Ja temma kutsus ennese jure kaks pealikko, ja ütles: Pange walmis kaks sadda söameest, et nem̃ad Keisarea lähhäwad, ja seitseküm̃end rüütlit ja kakssadda pikimeest kolmandamal ö tuñil,

23. Pasišaukęs du šimtininkus, tribūnas pasakė: ‘‘Nuo trečios valandos nakties laikykite parengtyje žygiuoti į Cezarėją du šimtus kareivių, septyniasdešimt raitelių ir du šimtus ietininkų.

23. und rief zu sich zwei Unterhauptleute und sprach: Rüstet zweihundert Kriegsknechte, daß sie gen Cäsarea ziehen, und siebzig Reiter und zweihundert Schützen auf die dritte Stunde der Nacht;

23. Et ayant appelé deux des centeniers, il leur dit: Tenez prêts deux cents soldats, soixante et dix cavaliers et deux cents archers, pour aller jusqu'à Césarée dès la troisième heure de la nuit.

23. Y llamados dos centuriones, les mandó que apercibiesen doscientos soldados, que fuesen hasta Cesarea, y setenta de a caballo, con doscientos lanceros para la tercera hora de la noche;

23 En zekere twee van de hoofdmannen over honderd tot zich geroepen hebbende, zeide hij: Maakt tweehonderd krijgsknechten gereed, opdat zij naar Cesarea trekken, en zeventig ruiters, en tweehonderd schutters, tegen de derde ure des nachts;

23. A zawoławszy dwóch niektórych z setników, rzekł: Nagotujcie dwieście żołnierzy, aby szli aż do Cezaryi; do tego siedmdziesiąt jezdnych i dwieście drabantów na trzecią godzinę w nocy;

23. És magához hivatván kettőt a századosok közül, monda: Készítsetek föl kétszáz vitézt, hogy induljanak Czézáreába, és hetven lovast, és kétszáz parittyást, az éjszakának harmadik órájától fogva.

23 И, призвав двух сотников, сказал: приготовьте мневоинов пеших двести, конных семьдесят и стрелков двести, чтобы стретьего часа ночи шли в Кесарию.

23. І, покликавши двох із сотників, каже: Наготовте дві сотнї воїнів, щоб ішли в Кесарию, та сїмдесять комонників, та дві сотнї стрельцїв на третю годину ночи;

24 ja varatkaa ratsuja pannaksenne Paavalin ratsaille ja viedäksenne hänet vahingoittumatonna maaherra Feeliksin luo".

24 Varatkaa myös ratsuja pannaksenne Paavalin ratsaille ja viedäksenne hänet vahingoittumattomana maaherra Feeliksin luo."

24. Ja valmistakaat muutamia juhtia, että he Paavalin niiden päälle istuttavat ja vievät terveenä maanvanhimman Feliksen tykö.

24. Ja walmistacat muutamita juhtia että he Pawalin nijden päälle istuttawat ja wiewät terwenä Felixen Maanwanhimman tygö:

24. ia walmistacat mutomita Juchtia/ ette he Paualin ninen päle istuttauat/ ia wieuet henen teruena Felixen tyge sen Maanwanhiman/ (Ja walmistakaat muutamia juhtia/ että he Pawalin niiden päälle istuttawat/ ja wiewät hänen terweenä Feliksen tykö sen maanwanhimman/)

24. κτήνη τε παραστῆναι, ἵνα ἐπιβιβάσαντες τὸν Παῦλον διασώσωσι πρὸς Φήλικα τὸν ἡγεμόνα,

24. κτηνη τε παραστησαι ινα επιβιβασαντες τον παυλον διασωσωσιν προς φηλικα τον ηγεμονα 24. ktene te parastesai ina epiβiβasantes ton paυlon diasososin pros felika ton egemona

24 and animals to be present, in order that (after) they mounted Paul upon (one of them), they might save him for Felix the governor.

24. And provide them beasts, that they may set Paul on, and bring him safe unto Felix the governor.

24. og at de skulle have Lastdyr tilstede at sætte Paulus paa, og føre ham sikkert til Landshøvdingen Felix.

24. Och tillreder någon fartyg, der man kan sätta Paulum uppå, att de måga föra honom oskaddan till landshöfdingan Felicem.

24. Ja käskis lojuksed walmis piddada, et nemmad Paulust ühhe selga woiksid panna, ja terwelt sata Mawallitseja Welikse jure,

24. Parūpinkite ir arklių, kad raitą Paulių saugiai nugabentų pas valdytoją Feliksą’‘.

24. und die Tiere richtet zu, daß sie Paulus draufsetzen und bringen ihn bewahrt zu Felix, dem Landpfleger.

24. Préparez aussi des montures, afin de faire monter Paul, et de le conduire en sûreté au gouverneur Félix.

24. Y que aparejasen cabalgaduras para en que poniendo a Pablo, le llevasen en salvo a Félix el gobernador;

24 En laat ze zadel beesten bestellen, opdat zij Paulus daarop zetten, en behouden overbrengen tot den stadhouder Felix.

24. Nagotować też bydlęta, aby wsadziwszy Pawła na nie, zdrowo go zaprowadzono do Feliksa starosty;

24. És hogy barmokat is adjanak melléjük, hogy Pált felültetve békességgel vigyék Félix tiszttartóhoz.

24 Приготовьте также ослов, чтобы, посадив Павла, препроводить его к правителю Феликсу.

24. і скотину наготовити, щоб, посадивши Павла, одвели цїлого до старости Феликса.

25 Ja hän kirjoitti kirjeen, joka kuului näin:

25 Ja hän kirjoitti näin kuuluvan kirjeen:

25. Ja kirjoitti kirjan tällä tavalla:

25. Ja kirjoitti Kirjan tällä tawalla.

25. ia kirioitti Breiuin telle modholla. (ja kirjoitti breiwin tällä muodolla.)

25. γράψας ἐπιστολὴν περιέχουσαν τὸν τύπον τοῦτον·

25. γραψας επιστολην περιεχουσαν τον τυπον τουτον 25. grapsas epistolen periechoυsan ton tυpon toυton

25 (Now) he wrote a letter (in) this pattern containing:

25. And he wrote a letter after this manner:

25. Og han skrev et Brev af dette Indhold:

25. Och skref ett bref vid detta sinnet:

25. Ja kirjotas ramato nende sannadega:

25. Ir jis parašė tokio turinio laišką:

25. Und schrieb einen Brief, der lautete also:

25. Il écrivit une lettre, ainsi conçue:

25. Escribiendo una carta que en suma contenía esto:

25 En hij schreef een brief, hebbende dezen inhoud:

25. Napisawszy list w ten sposób:

25. Levelet is írt, melynek tartalma ez vala:

25 Написал и письмо следующего содержания:

25. Написав же й лист такого змісту:

26 Klaudius Lysias lausuu tervehdyksen korkea-arvoiselle maaherralle Feeliksille.

26”Klaudius Lysias tervehtii korkea-arvoista maaherraa Feeliksiä.

26. Klaudius Lysias sille jalolle maanvanhimmalle Felikselle terveyttä!

26. CLaudius Lysias sille jalolle Maanwanhimmalle Felixelle ilo:

26. Claudius Lysias/ Site ialo Maanwanhinda Felix/ teruecte. (Claudius Lysias/ Sitä jaloa maanwanhinta Feliksiä/ terwehtää.)

26. Κλαύδιος Λυσίας τῷ κρατίστῳ ἡγεμόνι Φήλικι χαίρειν.

26. κλαυδιος λυσιας τω κρατιστω ηγεμονι φηλικι χαιρειν 26. klaυdios lυsias to kratisto egemoni feliki chairein

26 Claudius Lysias to the most-excellent governor Felix. Hail (to you).

26. Claudius Lysias unto the most excellent governor Felix sendeth greeting.

26. Claudius Lysias hilser de mægtige Landshævding Felix.

26. Claudius Lysias, dem mägtiga landshöfdinganom Felici, helso.

26. Klaudius Lüsias läkkitab kalli Mawallitseja Weliksile paljo terwit.

26. ‘‘Klaudijus Lisijas kilniausiajam valdytojui Feliksui siunčia sveikinimą.

26. Klaudius Lysias dem teuren Landpfleger Felix Freude zuvor!

26. Claude Lysias, au très excellent gouverneur Félix, salut!

26. Claudio Lisias a Félix gobernador excelente, salud.

26 Claudius Lysias aan den machtigsten stadhouder Felix groetenis.

26. Klaudyjusz Lizyjasz najmożniejszemu staroście Feliksowi zdrowia życzy.

26. Klaudius Lisiás a nemes Félix tiszttartónak üdvöt!

26 „Клавдий Лисий достопочтенному правителю Феликсу - радоваться.

26. Клавдий Лизия вельможному старостї Феликсові: радуй ся.

27 Tämän miehen ottivat juutalaiset kiinni ja olivat vähällä hänet tappaa; silloin minä tulin saapuville sotaväen kanssa ja pelastin hänet, saatuani tietää, että hän on Rooman kansalainen.

27 Tämän miehen juutalaiset ottivat kiinni ja olivat vähällä tappaa. Niin menin sinne sotaväen kanssa ja pelastin hänet saatuani tietää, että hän on roomalainen.

27. Tämän miehen olivat Juudalaiset ottaneet kiinni ja tahtoivat hänen tappaa. Niin tulin minä parhaallansa sotaväellä sekaan ja tempasin hänen pois, että minä ymmärsin hänen Roomalaisen olevan.

27. Tämän miehen olit Judalaiset kijnniottanet ja tahdoit hänen tappa. Nijn tulin minä parhallans sotawäellä secaan ja temmaisin hänen pois että minä ymmärsin hänen Romalaisen olewan.

27. Temen Miehen olit Juttat kijniottaneet/ ia tachtoit henen tappa. Nin tulin mine parahallans secaan Sotawäen cansa/ ia temmasin henen pois/ ette mine ymmersin henen oleuan Romalaisen. (Tämän miehen olit juuttaat kiinni ottaneet/ ja tahtoit hänen tappaa. Niin tulin minä parhaallansa sekaan sotawäen kanssa/ ja tempasin hänen pois/ että minä ymmärsin hänen olewan romalaisen.)

27. τὸν ἄνδρα τοῦτον συλληφθέντα ὑπὸ τῶν Ἰουδαίων καὶ μέλλοντα ἀναιρεῖσθαι ὑπ’ αὐτῶν ἐπιστὰς σὺν τῷ στρατεύματι ἐξειλόμην αὐτόν, μαθὼν ὅτι Ρωμαῖός ἐστι.

27. τον ανδρα τουτον συλληφθεντα υπο των ιουδαιων και μελλοντα αναιρεισθαι υπ αυτων επιστας συν τω στρατευματι εξειλομην αυτον μαθων οτι ρωμαιος εστιν 27. ton andra toυton sυllefthenta υpo ton ioυdaion kai mellonta anaireisthai υp aυton epistas sυn to strateυmati ekseilomen aυton mathon oti romaios estin

27 (When) this man was taken by the Jews and being about to be assassinated by them, I stood up together with the soldiers and liberated him, having learned that he was a Roman.

27. This man was taken of the Jews, and should have been killed of them: then came I with an army, and rescued him, having understood that he was a Roman.

27. Denne mand havde Jøderne grebet og vilde have ihjelslaget ham; men jeg kom til med Krigsfolket og udfriede ham, da jeg erfarede, at han var en Romer.

27. Denna mannen hade Judarna gripit, och ville dödat honom; och der kom jag till med krigsfolket, och tog honom ifrå dem, efter jag förnam att han var en Romare.

27. Sellesinnatse mehhe ollid Juda-rahwas kinniwotnud, ja püüdsid tedda ärratappa, siis tullin ma söawäega peäle, ja wotsin tedda nende käest, ja sain teäda, et ta Roma-mees olli.

27. Šitą vyrą žydai buvo nutvėrę ir norėjo nužudyti. Aš, atėjęs su kareiviais, jį išgelbėjau, sužinojęs esant Romos pilietį.

27. Diesen Mann hatten die Juden gegriffen und wollten ihn getötet haben. Da kam ich mit dem Kriegsvolk dazu und riß ihn von ihnen und erfuhr, daß er ein Römer ist.

27. Les Juifs s'étaient saisis de cet homme et allaient le tuer, lorsque survenant avec la garnison, je l'ai tiré de leurs mains, ayant appris qu'il était Romain.

27. A este varón, tomado por los Judíos, y que le comenzaban a matar, libré yo, sobreviniendo con una compañía de soldados, entendiendo que era Romano.

27 Alzo deze man van de Joden gegrepen was, en van hen omgebracht zou geworden zijn, ben ik daarover gekomen met het krijgsvolk, en heb hem hun ontnomen, bericht zijnde, dat hij een Romein is.

27. Tego męża pojmanego od Żydów, gdy już od nich miał być zabity, przypadłszy z rotą, odjąłem go, dowiedziawszy się, iż jest Rzymianinem.

27. Ezt a férfiút, kit a zsidók megfogtak és meg akartak ölni, oda menvén a sereggel, kiszabadítám, megértvén, hogy római.

27 Сего человека Иудеи схватили и готовы были убить; я, придя с воинами, отнял его, узнав, что он Римский гражданин.

27. Чоловіка сего Жиди схопили і мали вбити; я ж, пристигши з військом, одняв його, довідавшись, що він Римлянин.

28 Ja koska tahdoin tietää, mistä asiasta he häntä syyttivät, vein hänet heidän neuvostoonsa

28 Koska halusin tietää, mistä asiasta he häntä syyttivät, vein hänet alas heidän neuvostoonsa.

28. Ja kuin minä pyysin syytä tietää, mistä he häntä nuhtelivat, niin minä vein hänen heidän raatinsa eteen,

28. Ja cosca minä pyysin syytä tietä mistä he händä nuhtelit nijn minä wein hänen heidän Raadins eteen:

28. Ja coska mine pydhin tiete syyn/ miste he he'de nuchtelit/ nin mine wein hene' heiden Radhijns/ (Ja koska minä pyysin tietää syyn/ mistä he häntä nuhtelit/ niin minä wein hänen heidän raatiinsa/)

28. βουλόμενος δὲ γνῶναι τὴν αἰτίαν δι’ ἣν ἐνεκάλουν αὐτῷ, κατήγαγον αὐτὸν εἰς τὸ συνέδριον αὐτῶν·

28. βουλομενος δε γνωναι την αιτιαν δι ην ενεκαλουν αυτω κατηγαγον αυτον εις το συνεδριον αυτων 28. βoυlomenos de gnonai ten aitian di en enekaloυn aυto kategagon aυton eis to sυnedrion aυton

28 But planning to know the accusation (because of which they were accusing him), I led him into their council;

28. And when I would have known the cause wherefore they accused him, I brought him forth into their council:

28. Men der jeg vilde vide Sagen, hvorfor de beskyldte ham, førte jeg ham for deres Raad,

28. Och när jag ville veta sakena, som de hade emot honom, lät jag honom komma inför deras Råd.

28. Agga kui ma tahtsin teäda sada, mis sü pärrast nemmad temma peäle kaebasid, wisin ma tedda nende sure kohto ette.

28. Norėdamas patirti jo apkaltinimo priežastį, nuvedžiau jį į jų sinedrioną.

28. Da ich aber erkunden wollte die Ursache, darum sie ihn beschuldigten, führte ich ihn in ihren Rat.

28. Or, voulant savoir le motif pour lequel ils l'accusaient, je l'ai fait descendre dans leur Sanhédrin.

28. Y queriendo saber la causa por qué le acusaban, le llevé al concilio de ellos.

28 En willende de zaak weten, waarover zij hem beschuldigden, bracht ik hem af in hun raad;

28. A chcąc wiedzieć przyczynę, dla której by naó skarżyli, wywiodłem go przed ich radę;

28. Meg akarván pedig tudni az okát, miért vádolják őt, levivém őt az ő tanácsuk elébe.

28 Потом, желая узнать, в чем обвиняли его, привел его в синедрион их

28. Хотївши ж довідатись про причину, за що обвинували його, увів його в раду їх,

29 ja havaitsin, että häntä syytettiin heidän lakiaan koskevista riitakysymyksistä, mutta ettei ollut kannetta mistään, mikä ansaitsisi kuoleman tai kahleet.

29 Havaitsin häntä syytettävän heidän lakiaan koskevista riitakysymyksistä, mutta ettei hän ollut syytteessä mistään, mikä ansaitsisi kuoleman tai kahleet.

29. Ja löysin kannettavan hänen päällensä heidän lakinsa kysymyksistä. Ja ei kuitenkaan heillä ollut yhtään kuoleman eli sidetten syytä.

29. Ja löysin cannettawan hänen päällens heidän Lakins kysymyxistä. Ja ei cuitengan heillä ollut yhtän cuoleman eli sitehin syytä.

29. Nin mine leusin cannettauan henen pälens heiden Lain Kysymisiste. Ja ei quite'ga heille ollut ychten syyte Colemaan eli Sitehin kelpauata. (Niin minä löysin kannettawan hänen päällensä heidän lain kysymisistä. Ja ei kuitenkaan heillä ollut yhtään syytä kuolemaan eli siteisiin kelpaawaa.)

29. ὃν εὗρον ἐγκαλούμενον περὶ ζητημάτων τοῦ νόμου αὐτῶν, μηδὲν δὲ ἄξιον θανάτου ἢ δεσμῶν ἔγκλημα ἔχοντα.

29. ον ευρον εγκαλουμενον περι ζητηματων του νομου αυτων μηδεν δε αξιον θανατου η δεσμων εγκλημα εχοντα 29. on eυron egkaloυmenon peri zetematon toυ nomoυ aυton meden de aksion thanatoυ e desmon egklema echonta

29 whom I found to be accused concerning debates of their law, having nothing (in way of) an accusation worthy of death or of bonds.

29. Whom I perceived to be accused of questions of their law, but to have nothing laid to his charge worthy of death or of bonds.

29. og fandt ham beskyldt for nogle Spørgsmaal af deres Lov, men uden nogen Beskyldning, som fortjente Død eller Fængsel.

29. Så fann jag att han skyllder vardt om någor spörsmål i deras lag; och dock ingen skuld hade, som död eller häktelse värd var.

29. Siis moistsin minna, et temma peäle kaebati nende kässo-öppetusse waidlemiste pärrast, agga ühtegi kaebmist ep olnud surma egga kinnipannemisse wäärt.

29. Radau, kad jis kaltinamas dėl jų Įstatymo klausimų, o ne dėl kokio nusikaltimo, baustino mirtimi ar kalėjimu.

29. Da befand ich, daß er beschuldigt ward von wegen Fragen ihres Gesetzes, aber keine Anklage hatte, des Todes oder der Bande wert.

29. Et j'ai trouvé qu'il est accusé sur des questions de leur loi, mais qu'il n'est chargé d'aucun crime qui mérite la mort ou la prison.

29. Y hallé que le acusaban de algunas cuestiones de la ley de ellos, mas que ningún crímen tenía digno de muerte, o de prisión.

29 Welken ik bevond beschuldigd te worden over vragen hunner wet; maar geen beschuldiging tegen hem te zijn, die den dood of banden waardig is.

29. I znalazłem, że naó skarżą o jakieś gadki z strony zakonu ich, a że nie ma żadnej winy, dla której by był godzien śmierci albo więzienia.

29. És úgy találtam, hogy ő az ő törvényüknek kérdései felől vádoltatik, de semmi halálra vagy fogságra méltó vétke nincs.

29 и нашел, что его обвиняют в спорных мнениях, касающихсязакона их, но что нет в нем никакой вины, достойной смерти или оков.

29. і знайшов, що обвинували його про питання закону їх, та нїякої вини, достойної смерти або кайданів, нема в йому.

30 Mutta kun minulle on annettu ilmi, että miestä vastaan on tekeillä (juutalaisten) salahanke, lähetän hänet nyt heti sinun luoksesi; olen myös kehoittanut hänen syyttäjiään sanomaan sanottavansa häntä vastaan sinun edessäsi."

30 Kun minulle ilmaistiin, että miestä vastaan on tekeillä (juutalaisten) salahanke, lähetin hänet heti luoksesi käskettyäni myös syyttäjiä esittämään sanottavansa häntä vastaan sinun edessäsi. (Jää hyvästi.)"

30. Ja kuin minulle siitä väijymisestä ilmoitettiin, jota Juudalaiset hänelle valmistivat, lähetin minä kohta hänen sinun tykös, ja sanoin hänen päällekantajillensa: mitä teillä on häntä vastaan, niin sanokaat maanvanhimman edessä. Ole hyvästi!

30. Ja cuin minulle sijtä wäjymisestä ilmoitettin jota Judalaiset hänelle walmistit lähetin minä cohta hänen sinun tygös ja sanoin hänen rijtaweljillens: mitä teillä on händä wastan nijn sanocat Maanwanhimman edesä. Ole hywästi.

30. Ja quin minulle ilmoitettijn sijte Wäghymisesta/ ionga Juttat henelle walmistit/ nin mine cochta lehetin henen sinu' tyges/ ia keskin henen Rijtaweliense/ ette mite heille ombi henen wastans/ sen he sanokat sinun edeses. Ole hyuesti. (Ja kuin minulle ilmoitettiin siitä wäijymisestä/ jonka juuttaat hänelle walmistit/ niin minä kohta lähetän hänen sinun tykösi/ ja käskin hänen riitaweljensä/ että mitä heillä ompi hänen wastaansa/ sen he sanokaat sinun edessäsi. Ole hywästi.)

30. μηνυθείσης δέ μοι ἐπιβουλῆς εἰς τὸν ἄνδρα μέλλειν ἔσεσθαι ὑπὸ τῶν Ἰουδαίων, ἐξαυτῆς ἔπεμψα πρός σε, παραγγείλας καὶ τοῖς κατηγόροις λέγειν τὰ πρὸς αὐτὸν ἐπὶ σοῦ. ἔρρωσο.

30. μηνυθεισης δε μοι επιβουλης εις τον ανδρα μελλειν εσεσθαι υπο των ιουδαιων εξαυτης επεμψα προς σε παραγγειλας και τοις κατηγοροις λεγειν τα προς αυτον επι σου ερρωσο 30. menυtheises de moi epiβoυles eis ton andra mellein esesthai υpo ton ioυdaion eksaυtes epempsa pros se paraggeilas kai tois kategorois legein ta pros aυton epi soυ erroso

30 But (after) it was divulged to me of a future pact by the Jews *for the man, I promptly sent him to you, having also commanded his accusers to speak the things to him in front of you. Good-bye.

30. And when it was told me how that the Jews laid wait for the man, I sent straightway to thee, and gave commandment to his accusers also to say before thee what they had against him. Farewell.

30. Men som jeg fik Underretning om, at der skulde være et hemmeligt Anslag af Jøderne imod Manden, har jeg strax sendt ham til dig og befalet Anklagerne at fremføre for dig, hvad de have imod ham. Far vel.

30. Och vardt mig undervist om försåt, som Judarna hade beställt för honom; och straxt sände jag honom till dig, och böd hans åklagare att, hvad de hafva emot honom, det skola de säga dig. Farväl.

30. Agga kui mulle teäda anti, et Juda-rahwas selle mehhele kawwalust tahtsid tehha, läkkitasin minna tedda seddamaid sinno jure, ja käsksin ka need kaebajad öölda sinno ees, mis neil temma wasto piddi ollema. Jä Jummalaga.

30. Kadangi man buvo pranešta apie žydų ruošiamą pasikėsinimą į šį vyrą, tai nedelsdamas siunčiu jį pas tave, nurodęs ir kaltintojams, kad jie tau pateiktų prieš jį turimus kaltinimus. Lik sveikas’‘.

30. Und da vor mich kam, daß etliche Juden auf ihn lauerten, sandte ich ihn von Stund an zu dir und entbot den Klägern auch, daß sie vor Dir sagten, was sie wider ihn hätten. Gehab dich wohl!

30. Et comme on m'a dénoncé des embûches que les Juifs lui avaient dressées, je te l'ai aussitôt envoyé, en ordonnant à ses accusateurs de dire devant toi ce qu'ils ont contre lui. Adieu.

30. Mas siéndome dado aviso de asechanzas que le habían aparejado los Judíos, en la misma hora le envié a tí: mandando también a los acusadores que traten delante de tí lo que tienen contra él. Bien hayas.

30 En als mij te kennen gegeven was, dat van de Joden een lage tegen deze man gelegd zou worden, zo heb ik hem terstond aan u gezonden; gebiedende ook den beschuldigers voor u te zeggen, hetgeen zij tegen hem hadden. Vaarwel.

30. A gdy mi powiedziano o zasadzce, którą mieli uczynić Żydzi na tego męża, zarazem go posłał do ciebie, opowiedziawszy też tym, co naó skarżyli, aby przed tobą mówili to, co by przeciwko niemu mieli. Miej się dobrze.

30. Minthogy pedig nékem megjelentették, hogy a zsidók e férfiú után ólálkodni akarnak, azonnal hozzád küldém, meghagyva vádolóinak is, hogy a mi dolguk van ő ellene, te előtted mondják meg. Légy jó egészségben!

30 А как до меня дошло, что Иудеи злоумышляют на этого человека, то я немедленно послал его к тебе, приказав и обвинителям говорить на него перед тобою. Будь здоров".

30. Як же сказано менї про зраду, що мала бути од Жидів на чоловіка сього, зараз післав я його до тебе, звелївши і винувателям його говорити перед тобою, що мають на него. Бувай здоров.

31 Niin sotamiehet, saamansa käskyn mukaan, ottivat Paavalin ja veivät hänet yötä myöten Antipatrikseen.

31 Niin sotamiehet saamansa käskyn mukaan ottivat Paavalin ja veivät yötä myöten Antipatrikseen.

31. Ja sotamiehet ottivat Paavalin, niinkuin heille käsketty oli, ja veivät hänen yöllä Antipatrideen.

31. JA Sotamiehet otit Pawalin nijncuin heille käsketty oli ja weit hänen yöllä Antipatrideen.

31. Nin otit Sotamiehet Paualin/ quin heille oli kesketty/ ia weit henen öölle Antipatriden. (Niin otit sotamiehet Pawalin/ kuin heille oli käsketty/ ja weit hänen yöllä Antipatrideen.)

31. Οἱ μὲν οὖν στρατιῶται κατὰ τὸ διατεταγμένον αὐτοῖς ἀναλαβόντες τὸν Παῦλον ἤγαγον διὰ τῆς νυκτὸς εἰς τὴν Ἀντιπατρίδα,

31. οι μεν ουν στρατιωται κατα το διατεταγμενον αυτοις αναλαβοντες τον παυλον ηγαγον δια της νυκτος εις την αντιπατριδα 31. oi men oυn stratiotai kata to diatetagmenon aυtois analaβontes ton paυlon egagon dia tes nυktos eis ten antipatrida

31 Therefore indeed, the soldiers, according to what had been commanded to them, took Paul and led him through the night to Antipatris.

31. Then the soldiers, as it was commanded them, took Paul, and brought him by night to Antipatris.

31. Da tog Stridsmændene Paulus, eftersom det dem var befalet, og førte ham om Natten til Antipatris.

31. Då togo krigsknektarna Paulum, efter som dem befaldt var, och förde honom om nattena till Antipatridem.

31. Siis wotsid söamehhed Paulust, nenda kui neid olli kästud, ja wisid tedda ärra läbbi öid Antipatri liñna.

31. Kareiviai, vykdydami įsakymą, paėmė ir nugabeno nakčia Paulių į Antipatridę.

31. Die Kriegsknechte, wie ihnen befohlen war, nahmen Paulus und führten ihn bei der Nacht gen Antipatris.

31. Les soldats prirent donc Paul, selon l'ordre qu'ils avaient reçu, et le menèrent de nuit à Antipatris.

31. Entónces los soldados tomaron a Pablo, como les era mandado, y le trajeron de noche a Antipatris.

31 De krijgsknechten dan, gelijk hun bevolen was, namen Paulus, en brachten hem des nachts tot Antipatris.

31. Żołnierze tedy tak, jako im było rozkazano, wziąwszy Pawła, prowadzili go nocą do Antypatrydy.

31. A vitézek tehát, a mint nékik megparancsolták, Pált felvévén, elvivék azon éjszakán Antipatrisba.

31 Итак воины, по данному им приказанию, взявПавла, повели ночью в Антипатриду.

31. Воїни ж, як звелено їм, узявши Павла, повели в ночі в Антипатриду.

32 Seuraavana päivänä he antoivat ratsumiesten jatkaa hänen kanssaan matkaa, mutta itse he palasivat kasarmiin.

32 Jätettyään seuraavana päivänä ratsumiehet jatkamaan matkaa hänen kanssaan, he palasivat kasarmiin.

32. Ja toisena päivän antoivat he ratsasmiesten häntä seurata ja palasivat leiriin.

32. Ja toisna päiwänä annoit he radzasmiesten händä seurata ja palaisit Scantzijn.

32. Ja toisna peiuen annoit he Ratzasmiesten hende seurata/ ia he iellenspalasit Scantzijn. (Ja toisena päiwän annoit he ratsasmiesten häntä seurata/ ja he jällens palasit scantziin.)

32. τῇ δὲ ἐπαύριον ἐάσαντες τοὺς ἱππεῖς πορεύεσθαι σὺν αὐτῷ, ὑπέστρεψαν εἰς τὴν παρεμβολήν·

32. τη δε επαυριον εασαντες τους ιππεις πορευεσθαι συν αυτω υπεστρεψαν εις την παρεμβολην 32. te de epaυrion easantes toυs ippeis poreυesthai sυn aυto υpestrepsan eis ten paremβolen

32 But on the next-day, having permitted the horsemen to travel together with him, they returned to the encampment,

32. On the morrow they left the horsemen to go with him, and returned to the castle:

32. Men anden Dagen lode de Rytterne drage med ham og vendte tilbage til Fæstningen.

32. Och dagen derefter läto de resenärarna följa honom, och de kommo igen i lägret.

32. Agga teisel päwal lasksid nem̃ad rüütlid temmaga miñna, ja tullid taggasi sinna kantsi.

32. Rytojaus dieną jie pasiuntė su juo raitelius, o patys sugrįžo į kareivines.

32. Des andern Tages aber ließen sie die Reiter mit ihm ziehen und wandten wieder um zum Lager.

32. Et le lendemain, ayant laissé les cavaliers aller avec lui, ils s'en retournèrent à la forteresse.

32. Y el día siguiente, dejando a los de a caballo que fuesen con él, se volvieron a la fortaleza.

32 En des anderen daags, latende de ruiters met hem trekken, keerden zij wederom naar de legerplaats.

32. A nazajutrz, zostawiwszy jezdne, aby z nim jechali, wrócili się do obozu.

32. Másnap pedig hagyván a lovagokat tovább menni ő vele, visszatérének a várba.

32 А на другой день, предоставив конным идти с ним, возвратились в крепость.

32. А назавтра, зоставивши комонників ійти з ним, вернулись у замок.

33 Kun ratsumiehet tulivat Kesareaan, antoivat he kirjeen maaherralle ja veivät myös Paavalin hänen eteensä.

33 Kun nämä tulivat, he antoivat kirjeen maaherralle ja veivät myös Paavalin hänen eteensä.

33. Kuin he tulivat Kesareaan ja antoivat kirjan maanvanhimmalle, niin he asettivat myös Paavalin hänen eteensä.

33. Cosca he tulit Cesareaan ja annoit Kirjan Maanwanhimmalle nijn he asetit myös Pawalin hänen eteens.

33. Coska he tulit Cesarean/ ia Breiuin annoit Maanwanhimalle/ nin he mös asetit Paualin henen eteens. (Koska he tulit Kesareaan/ ja breiwin annoit maanwanhimmalle/ niin he myös asetit Pawalin hänen eteensä.)

33. οἵτινες εἰσελθόντες εἰς τὴν Καισάρειαν καὶ ἀναδόντες τὴν ἐπιστολὴν τῷ ἡγεμόνι παρέστησαν καὶ τὸν Παῦλον αὐτῷ.

33. οιτινες εισελθοντες εις την καισαρειαν και αναδοντες την επιστολην τω ηγεμονι παρεστησαν και τον παυλον αυτω 33. oitines eiselthontes eis ten kaisareian kai anadontes ten epistolen to egemoni parestesan kai ton paυlon aυto

33 who, having entered into Caesarea, and having given over the letter to the governor, also presented Paul to him.

33. Who, when they came to Caesarea, and delivered the epistle to the governor, presented Paul also before him.

33. Der hine kom til Cæsarea og havde overgivet Landshøvdingen Brevet, fremstillede de ogsaa Paulus for ham.

33. När de kommo till Cesareen, och fingo landshöfdingan brefvet, hade de ock desslikes Paulum fram för honom.

33. Kui need Keisarea said, andsid nemmad ramato Mawallitseja kätte, ja jätsid Paulust temma jure.

33. Anie, atvykę į Cezarėją, įteikė valdytojui laišką ir pristatė Paulių.

33. Da die gen Cäsarea kamen, überantworteten sie den Brief dem Landpfleger und stellten ihm Paulus auch dar.

33. Les cavaliers étant arrivés à Césarée, et ayant remis la lettre au gouverneur, lui présentèrent aussi Paul.

33. Y como llegaron a Cesarea, y dieron la carta al gobernador, presentaron también a Pablo delante de él.

33 Dewelken als zij te Cesarea gekomen waren, en den brief den stadhouder overgeleverd hadden, hebben zij ook Paulus voor hem gesteld.

33. Którzy przyjechawszy do Cezaryi, a oddawszy list staroście, stawili przed nim i Pawła.

33. Azok pedig eljutván Czézáreába, és átadván a levelet a tiszttartónak, Pált is elébe [13†] állaták.

33 А те, придя в Кесарию и отдав письмо правителю, представили ему и Павла.

33. Вони ж, ввійшовши в Кесарию і оддавши лист старостї, поставили перед ним і Павла.

34 Luettuaan kirjeen hän kysyi, mistä maakunnasta Paavali oli; ja saatuaan tietää, että hän oli Kilikiasta,

34 Kirjeen luettuaan maaherra* kysyi, mistä maakunnasta hän oli, ja saatuaan tietää, että hän on Kilikiasta,

34. Kuin maanvanhin oli kirjan lukenut ja kysynyt, kusta maakunnasta hänen piti oleman; ja että hän ymmärsi hänen Kilikiasta olevan,

34. Cosca Maanwanhin oli Kirjan lukenut ja kysynyt custa maacunnasta hänen piti oleman ja että hän ymmärsi hänen Ciliciasta olewan sanoi hän:

34. Cosca sis Maanwanhin oli Breiuin lukenut/ ia kysynyt custa makunnasta henen piti oleman/ ia quin hen ymmersi henen oleuan Ciliciasta/ (Koska siis maanwanhin oli breiwin lukenut/ ja kysynyt kusta maakunnasta hänen piti oleman/ ja kuin hän ymmärsi hänen olewan Kililkiasta/)

34. ἀναγνοὺς δὲ ὁ ἡγεμὼν καὶ ἐπερωτήσας ἐκ ποίας ἐπαρχίας ἐστί, καὶ πυθόμενος ὅτι ἀπὸ Κιλικίας,

34. αναγνους δε ο ηγεμων και επερωτησας εκ ποιας επαρχιας εστιν και πυθομενος οτι απο κιλικιας 34. anagnoυs de o egemon kai eperotesas ek poias eparchias estin kai pυthomenos oti apo kilikias

34 Now the governor read (the letter) and having asked: What province is he from? And having inquired: (he is) from Cilicia.

34. And when the governor had read the letter, he asked of what province he was. And when he understood that he was of Cilicia;

34. Men der Landshøvdingen havde læst Brevet og spurgt, fra hvilket Landskab han var, og havde erfaret at han var fra Cilicia, sagde han:

34. Då landshöfdingen hade läsit brefvet, och frågat honom, af hvad land han var, och hade förstått, att han var af Cilicien, sade han:

34. Kui nüüd Mawallitseja se ramato lugges, küssis temma, kust rigist ta piddi ollema? ja kui ta teäda sai, et temma Kilikia maalt olli,

34. Perskaitęs laišką, jis pasiteiravo, iš kokios provincijos tas esąs. Sužinojęs, kad iš Kilikijos,

34. Da der Landpfleger den Brief las, fragte er, aus welchem Lande er wäre. Und da er erkundet, daß er aus Zilizien wäre sprach er:

34. Et le gouverneur l'ayant lue, demanda de quelle province était Paul; et ayant appris qu'il était de Cilicie,

34. Y el gobernador, leida la carta, preguntó de qué provincia era; y entendiendo que era de Cilicia:

34 En de stadhouder, den brief gelezen hebbende, vraagde, uit wat provincie hij was; en verstaande, dat hij van Cilicie was,

34. A starosta list przeczytawszy, spytał go, z której by był krainy, a zrozumiawszy, że był z Cylicyi,

34. Mikor pedig elolvasta a tiszttartó, és megkérdezte, melyik tartományból való, és megértette, hogy Czilicziából,

34 Правитель, прочитав письмо, спросил, из какой он области, и, узнав, что из Киликии, сказал:

34. Прочитавши ж староста і спитавши, з якої він країни, та довідавшись, що з Киликиї,

35 hän sanoi: "Minä kuulustelen sinua, kun syyttäjäsikin saapuvat". Ja hän käski vartioida häntä Herodeksen linnassa.

35 hän sanoi: "Kuulustelen sinua, kun syyttäjäsikin saapuvat." Ja hän käski vartioida häntä Herodeksen linnassa.

35. Minä tahdon sinua kuulla, sanoi hän, kuin myös sinun päällekantajas tulevat edes. Ja käski kätkeä hänen Herodeksen raatihuoneeseen.

35. Minä tahdon sinua cuulla sinun rijtaweljeis läsnä olles. Ja käski hänen kätke Herodexen Raadihuonesen.

35. nin hen sanoi/ Mine cwlen sinua coska sinun Rijtawelies lesne ouat. Ja keski henen ketkettä Herodesen Radhinhonesa. (niin hän sanoi/ Minä kuulen sinua koska sinun riitaweljesi läsnä owat. Ja käski hänen kätkettää Herodeksen raatihuoneelssa.)

35. Διακούσομαί σοι, ἔφη, ὅταν καὶ οἱ κατήγοροί σου παραγένωνται· ἐκέλευσέ τε αὐτόν ἐν τῷ πραιτωρίῳ τοῦ Ἡρῴδου φυλάσσεσθαι.

35. διακουσομαι σου εφη οταν και οι κατηγοροι σου παραγενωνται εκελευσεν τε αυτον εν τω πραιτωριω του ηρωδου φυλασσεσθαι 35. diakoυsomai soυ efe otan kai oi kategoroi soυ paragenontai ekeleυsen te aυton en to praitorio toυ erodoυ fυlassesthai

35 He was saying, I will hear you fully whenever your accusers also come*. And he commanded him to be guarded in Herod’s palace.

35. I will hear thee, said he, when thine accusers are also come. And he commanded him to be kept in Herod's judgment hall.

35. jeg vil forhøre dig, naar ogsaa dine Anklagere komme tilstede. Og han bød ham at forvares i Herodes' Palads.

35. Jag vill höra dig, när dine åklagare komma ock tillstädes; och lät förvara honom uti Herodis Rådhus.

35. Ütles temma: Ma tahhan sind kuulda, kui sinno kaebajad ka seia sawad; ja käskis tedda hoida Herodesse kohto-koias.

35. jis pasakė: ‘‘Aš tave išklausysiu, kai atvyks tavo kaltintojai’‘. Ir liepė jį saugoti Erodo pretorijuje.

35. Ich will dich verhören, wenn deine Verkläger auch da sind. Und hieß ihn verwahren in dem Richthause des Herodes.

35. Il lui dit: Je t'entendrai quand tes accusateurs seront venus. Et il ordonna qu'on le gardât dans le prétoire d'Hérode.

35. Te oiré, dijo, cuando vinieren también tus acusadores. Y mandó que le guardasen en la audiencia de Heródes.

35 Zeide hij: Ik zal u horen, als ook uw beschuldigers hier zullen gekomen zijn. En hij beval, dat hij in het rechthuis van Herodes zou bewaard worden.

35. Rzekł: Będę cię słuchał, gdy też przybędą ci, którzy na cię skarżą. I rozkazał go strzec na ratuszu Herodowym.

35. Monda: Majd kihallgatlak, mikor vádlóid is eljőnek. És parancsolá, hogy a Héródes palotájában őrizzék őt.

35 я выслушаю тебя, когда явятся твои обвинители. Иповелел ему быть под стражеюв Иродовой претории.

35. слухати му тебе, каже, як прийдуть винувателї твої. І звелїв стерегти його в преториї Іродовій.