20 luku

Paavali matkustaa Makedoniaan ja Kreikkaan ja lähtee, vaikutettuaan Kreikassa kolme kuukautta, paluumatkalle ja saapuu Trooaaseen 1 – 6, jossa herättää Eutykuksen 7 – 12, kulkee maitse Assoon ja sieltä laivalla Miletoon 13 – 17, pitää siellä Efeson vanhimmille jäähyväispuheen; tässä hän muistuttaa toimestaan Efesossa 18 – 21, ilmaisee ahdistusten kohtaavan häntä Jerusalemissa 22 – 27, kehoittaa seurakunnan kaitsijoita uskollisuuteen 28 – 31 ja osoittaa olleensa heille esikuvana 32 – 35 Hän rukoilee heidän kanssaan ja lähtee laivaan 36 – 38.

1 Kun meteli oli asettunut, kutsui Paavali opetuslapset luoksensa; ja rohkaistuaan heitä hän jätti heidät hyvästi ja lähti matkustamaan Makedoniaan.

1 Kun meteli oli asettunut, kutsui Paavali opetuslapset luokseen. [Rohkaistuaan heitä] hän jätti hyvästit ja lähti matkaamaan Makedoniaan.

1. Sittekuin kapina lakkasi, kutsui Paavali opetuslapset tykönsä ja tervehti heitä, ja läksi matkaansa Makedoniaan.

1. SIjttecuin capina lackais cudzui Pawali Opetuslapset tygöns ja terwehti heitä ja läxi matcans Macedoniaan.

1. SIttequin se Capina lackasi/ cutzui Pauali Opetuslapset tygens ia teruecti heite/ ia lexi matkans Macedonian menemen. (Sittenkuin se kapina lakkasi/ kutsui Pawali opetuslapset tykönsä ja terwehti heitä/ ja läksi matkaansa Makedoniaan menemään.)

1. Μετὰ δὲ τὸ παύσασθαι τὸν θόρυβον προσκαλεσάμενος ὁ Παῦλος τοὺς μαθητὰς καὶ ἀσπασάμενος ἐξῆλθε πορευθῆναι εἰς Μακεδονίαν.

1. μετα δε το παυσασθαι τον θορυβον προσκαλεσαμενος ο παυλος τους μαθητας και ασπασαμενος εξηλθεν πορευθηναι εις την μακεδονιαν 1. meta de to paυsasthai ton thorυβon proskalesamenos o paυlos toυs mathetas kai aspasamenos ekselthen poreυthenai eis ten makedonian

1 {May 58 to March 59 AD. Games in honor of Artemis at Ephesus. 10 months in Europe (Macedonia & Greece). Paul’s Second Letter to the Corinthians is written.} Now after the uproar ceased, having called the disciples, Paul hugged (them). (Then) he came out to travel into Macedonia.

1. And after the uproar was ceased, Paul called unto him the disciples, and embraced them, and departed for to go into Macedonia.

1. Men efterat denne Larm var stillet, kaldte Paulus Disciplene til sig, og tog afsked og begav sig derfra, for at reise til Macedonien.

1. Då nu upploppet vardt stilladt, kallade Paulus Lärjungarna till sig, och helsade dem, och for sina färde, till att draga in uti Macedonien.

1. Kui nüüd se kärrin olli waigistud, kutsus Paulus jüngrid ennese jure, ja kui ta neid sai Jummalaga jätnud, läks temma ärra Makedonia-male minnema.

1. Sąmyšiui pasibaigus, Paulius susikvietė mokinius ir atsisveikinęs iškeliavo į Makedoniją.

1. Da nun die Empörung aufgehört, rief Paulus die Jünger zu sich und segnete sie und ging aus, zu reisen nach Mazedonien.

1. Après que le tumulte fut apaisé, Paul fit venir les disciples, et leur ayant dit adieu, partit pour aller en Macédoine.

1. Y DESPUÉS que cesó el albo- roto, llamando Pablo a los discípulos, habiéndolos abrazado, se partió para ir a Macedonia.

1 Nadat nu het oproer gestild was, Paulus, de discipelen tot zich geroepen en gegroet hebbende, ging uit om naar Macedonie te reizen.

1. A gdy się on rozruch uciszył, zwoławszy Paweł uczniów i z nimi się pożegnawszy, wyszedł stamtąd, aby szedł do Macedonii.

1. Minekutána pedig megszűnt a háborúság, magához híván Pál a tanítványokat és tőlük búcsút vévén, elindula, hogy Maczedóniába [1†] menjen.

1 По прекращении мятежа Павел, призвав учеников и дав им наставления и простившись с ними, вышел ипошел в Македонию.

1. А, як утихомирилась буча, покликав Павел учеників і попрощавшись, вийшов у дорогу до Македониї.

2 Ja kuljettuaan niiden paikkakuntien läpi ja puhuttuaan siellä monta kehoituksen sanaa hän tuli Kreikkaan.

2 Kuljettuaan niitten paikkakuntien läpi ja rohkaistuaan heitä monin sanoin hän tuli Kreikkaan.

2. Ja kuin hän ne maakunnat vaelsi, ja oli heitä monilla sanoilla neuvonut, tuli hän Grekan maalle,

2. Ja cuin hän ne maacunnat waelsi ja oli heitä monilla sanoilla neuwonut tuli hän Grecan maalle ja wijwyi siellä colme Cuucautta.

2. Ja quin hen ne Makunnat lepitzewaelsi/ ia oli heite neuuonut monilla sanoilla/ tuli hen Grekin maalle/ ia wipyi sielle colme Cwcautta. (Ja kuin hän ne maakunnat läwitse waelsi/ ja oli heitä neuwonut monilla sanoilla/ ja tuli hän Krekin maalle/ ja wiipyi siellä kolme kuukautta.)

2. διελθὼν δὲ τὰ μέρη ἐκεῖνα καὶ παρακαλέσας αὐτοὺς λόγῳ πολλῷ ἦλθεν εἰς τὴν Ἑλλάδα·

2. διελθων δε τα μερη εκεινα και παρακαλεσας αυτους λογω πολλω ηλθεν εις την ελλαδα 2. dielthon de ta mere ekeina kai parakalesas aυtoυs logo pollo elthen eis ten ellada

2 Now having gone through those parts and having encouraged them with much speech, he came into Greece.

2. And when he had gone over those parts, and had given them much exhortation, he came into Greece,

2. Og der han var dragen igjennem disse Egne, og havde formanet dem med megen Tale, kom han til Grækenland.

2. Och när han hade vandrat genom de landsändar, och förmanat dem med mycket tal, kom han in i Grekeland;

2. Agga kui ta need Ma-kohhad sai läbbikäinud, ja neid mitme sannaga maenitsenud, tulli temma Kreka-male.

2. Keliaudamas per anuos kraštus ir skatindamas mokinius gausiais žodžiais, jis atvyko į Graikiją,

2. Und da er diese Länder durchzogen und sie ermahnt hatte mit vielen Worten, kam er nach Griechenland und verzog allda drei Monate.

2. Quand il eut parcouru ces quartiers-là, et qu'il eut exhorté les frères par plusieurs discours, il vint en Grèce.

2. Y cuando hubo andado por aquellas partes, y les hubo exhortado con abundancia de palabra, vino a Grecia.

2 En als hij die delen doorgereisd, en hen met vele redenen vermaand had, kwam hij in Griekenland.

2. A przeszedłszy one strony i napomniawszy je szerokiemi słowy, przyszedł do Grecyi.

2. Miután pedig azokat a tartományokat eljárta, és intette őket bő beszéddel, Görögországba méne.

2 Пройдя же те места и преподав верующим обильные наставления, пришел в Елладу.

2. Пройшовши ж ті сторони і напімнувши їх многими словами, прийшов у Грецію.

3 Siellä hän oleskeli kolme kuukautta. Ja kun juutalaiset olivat tehneet häntä vastaan salahankkeen hänen aikoessaan lähteä meritse Syyriaan, päätti hän tehdä paluumatkansa Makedonian kautta.

3 Siellä hän viipyi kolme kuukautta. Juutalaisten tehtyä häntä vastaan salahankkeen hänen aikoessaan purjehtia Syyriaan, heräsi hänessä ajatus palata Makedonian kautta.

3. Ja viipyi siellä kolme kuukautta, ja että Juudalaiset väijyivät häntä, kuin hänen piti Syriaan menemään, aikoi hän palata Makedonian kautta.

3. Ja että Judalaiset wäjyit händä cosca hänen piti Syriaan menemän aicoi hän palaita Macedonian cautta.

3. Ja ette Juttat wäghuit hende/ coska henen piti Sirian menemen/ otti hen neuuoxens/ iellens palataxens Macedonian cautta. (Ja että juuttaat wäiyit häntä/ koska hänen piti Syrian menemään/ otti hän neuwoksensa/ jällens palataksensa Makedonian kautta.)

3. ποιήσας τε μῆνας τρεῖς, γενομένης αὐτῷ ἐπιβουλῆς ὑπὸ τῶν Ἰουδαίων μέλλοντι ἀνάγεσθαι εἰς τὴν Συρίαν, ἐγένετο γνώμη τοῦ ὑποστρέφειν διὰ Μακεδονίας.

3. ποιησας τε μηνας τρεις γενομενης αυτω επιβουλης υπο των ιουδαιων μελλοντι αναγεσθαι εις την συριαν εγενετο γνωμη του υποστρεφειν δια μακεδονιας 3. poiesas te menas treis genomenes aυto epiβoυles υpo ton ioυdaion mellonti anagesthai eis ten sυrian egeneto gnome toυ υpostrefein dia makedonias

3 And he spent three months (there). {AD 58, Paul’s Letter to the Romans is written. Luke joins Paul.} (After) it became (known) to him of a pact by the Jews, (while) being about to set-sail *for Syria, it became (his) intention to return through Macedonia.

3. And there abode three months. And when the Jews laid wait for him, as he was about to sail into Syria, he purposed to return through Macedonia.

3. Der tøvede han i tre Maaneder, og da Jøderne havde et Anslag for imod ham, naar han vilde reise til Syrien, blev han tilsinds at vende tilbage igjennem Marcedonien.

3. Och han blef der i tre månader. Och efter Judarna hade satt försåt för honom, när han skulle fara in i Syrien, fick han för råd att vända om igen genom Macedonien.

3. Ja kui ta senna kolm kuud olli wibinud, ja Juda-rahwas tedda sallaja takkakiusasid, kui temma piddi Siria-male laewaga minnema, siis olli temmal se nou, Makedonia-maalt läbbi taggasi tulla.

3. kur pasiliko tris mėnesius. Kai jam besirengiant plaukti į Siriją žydai ėmė ruošti prieš jį sąmokslą, jis nutarė grįžti atgal per Makedoniją.

3. Da aber ihm die Juden nachstellten, als er nach Syrien wollte fahren, beschloß er wieder umzuwenden durch Mazedonien.

3. Et quand il y eut demeuré trois mois, les Juifs lui ayant dressé des embûches, lorsqu'il allait s'embarquer pour la Syrie, on fut d'avis qu'il revînt par la Macédoine.

3. Y habiendo estado tres meses allí, y estando para navegar a Siria, fuéronle puestas asechanzas por los Judíos; y tomó consejo de volverse por Macedonia.

3 En als hij aldaar drie maanden overgebracht had, en hem van de Joden lagen gelegd werden, als hij naar Syrie zoude varen, zo werd hij van zin weder te keren door Macedonie.

3. A tam zamieszkawszy przez trzy miesiące, gdzie naó Żydowie zasadzkę uczynili, gdy miał płynąć do Syryi, umyślił się powrócić przez Macedoniję.

3. És ott töltött három hónapot. És mivelhogy a zsidók lest hánytak néki, a mint Siriába [2†] készült hajózni, úgy végezé, hogy Maczedónián át tér vissza.

3 Там пробыл он три месяца. Когда же, по случаю возмущения, сделанного против него Иудеями, он хотел отправиться в Сирию, то пришло ему намысль возвратиться через Македонию.

3. Поживши ж (там) три місяцї, як засїли на него Жиди, коли хотїв був плисти в Сирию, надумавсь вернутись через Македонию.

4 Ja häntä seurasivat berealainen Soopater, Pyrruksen poika, ja tessalonikalaisista Aristarkus ja Sekundus, derbeläinen Gaius, Timoteus sekä aasialaiset Tykikus ja Trofimus.

4 Häntä seurasivat (Aasiaan saakka) berealainen Soopater [, Pyrruksen poika,] ja tessalonikalaisista Aristarkus ja Sekundus, derbeläinen Gaius, Timoteus sekä aasialaiset Tykikus ja Trofimus.

4. Mutta Sopater Bereasta seurasi häntä Asiaan asti, ja Tessalonikasta Aristarkus ja Sekundus, ja Gajus Derbestä, ja Timoteus; mutta Asiasta Tykikus ja Trophimus.

4. Mutta Sopater Berreast seurais händä Asian asti waan Thessalonicast Aristarchus ja Secundus ja Gajus Derbenist ja Timotheus.

4. Mutta Sopater Berreast seurasi hende Asian asti/ waan Tessaloniast Aristarchus ia Secundus/ ia Gaius Derbenist/ ia Timotheus. (Mutta Sopater Berreasta seurasi häntä Asiaan asti/ waan Tessalonikasta Aristarchus ja Sekundus/ ja Gaius Derbenistä/ ja Timotheus.)

4. συνείπετο δὲ αὐτῷ ἄχρι τῆς Ἀσίας Σώπατρος Βεροιαῖος, Θεσσαλονικέων δὲ Ἀρίσταρχος καὶ Σεκοῦνδος, καὶ Γάϊος Δερβαῖος καὶ Τιμόθεος, Ἀσιανοὶ δὲ Τυχικὸς καὶ Τρόφιμος.

4. συνειπετο δε αυτω αχρι της ασιας σωπατρος βεροιαιος θεσσαλονικεων δε αρισταρχος και σεκουνδος και γαιος δερβαιος και τιμοθεος ασιανοι δε τυχικος και τροφιμος 4. sυneipeto de aυto achri tes asias sopatros βeroiaios thessalonikeon de aristarchos kai sekoυndos kai gaios derβaios kai timotheos asianoi de tυchikos kai trofimos

4 Now Sopater from Berea, and (the) Thessalonians, Aristarchus and Secundus, and Gaius from Derbe, and Timothy and Tychicus and Trophimus of Asia, were accompanying him to Asia.

4. And there accompanied him into Asia Sopater of Berea; and of the Thessalonians, Aristarchus and Secundus; and Gaius of Derbe, and Timotheus; and of Asia, Tychicus and Trophimus.

4. Da drog med ham indtil Asia Sopater fra Beroea, men af Thessalonikerne Aristarchus og Secundus, og Cajus fra Derbe og Timotheus, men af Asiaterne Tychicus og Trophimus.

4. Och följde honom allt intill Asien Sopater af Bereen; och af Thessalonica Aristarchus, och Secundus, och Gajus af Derbe, och Timotheus; och af Asien Tychicus, och Trophimus.

4. Agga Sopatrus, kes Peroest, satis tedda Asia-maast sadik, ja Tessalonika-rahwa hulgast saatsid tedda Aristarkus ja Sekundus, ja Kajus, kes Terbenist, ja Timoteus; agga Asia-ma mehhed ollid temmaga, Tigikus ja Trowimus:

4. Iki Azijos jį lydėjo Sopatras iš Berėjos, Aristarchas ir Sekundas iš Tesalonikos, Gajus iš Derbės ir Timotiejus, Tichikas ir Trofimas iš Azijos.

4. Es zogen aber mit ihm bis nach Asien Sopater von Beröa, von Thessalonich aber Aristarchus und Sekundus, und Gajus von Derbe und Timotheus, aus Asien aber Tychikus und Trophimus.

4. Et il fut accompagné jusqu'en Asie par Sopater de Bérée, par Aristarque et Second de Thessalonique, Gaïus de Derbe, Timothée, et par Tychique et Trophime, d'Asie.

4. Y le acompañaron hasta Asia Sopater de Berea; y de los Tesalonicenses, Aristarco y Segundo; y Gayo de Derbe; y Timoteo; y de Asia, Tiquico y Trófimo.

4 En hem vergezelschapte tot in Azie Sopater van Berea; en van de Thessalonicensen Aristarchus en Sekundus; en Gajus van Derbe, en Timotheus en van die van Azie Tychikus en Trofimus.

4. I puścił się z nim aż do Azyi Sopater, Bereeóczyk, a z Tesaloóczyków Arystarchus i Sekundus, i Gajus Derbejczyk, i Tymoteusz;

4. Kíséré [3†] pedig őt Ázsiáig a béreai Sopater, [4†] a Thessalonikabeliek közül pedig Aristárkhus [5†] és Sekundus, és a derbei Gájus és Timótheus; Ázsiabeliek pedig Tikhikus [6†] és Trofimus. [7†]

4 Его сопровождали до Асии Сосипатр Пирров, Вериянин, и изФессалоникийцев Аристарх и Секунд, и Гаий Дервянин и Тимофей, и Асийцы Тихик и Трофим.

4. Товаришували йому до Азиї Сосипатр Вериєць і Солуняне Аристарх та Секунд, та Гай Дервянин, та Тимотей, і Азияне Тихик та Трофим.

5 Nämä menivät edeltä ja odottivat meitä Trooaassa;

5 Mentyään edeltä nämä odottivat meitä Trooassa.

5. Nämät läksivät edellä ja odottivat meitä Troadassa.

5. Mutta Asiasta Tychicus ja Trophimus. Nämät läxit edellä ja odotit meitä Troadas.

5. Mutta Asiasta Tychicus ia Trophimus. Nämet lexit edhelle/ ia odhotit meite Troadas. (Mutta Asiasta Tychikus ja Trophimus. Nämät läksit edelle/ ja odotit meitä Troadassa.)

5. οὗτοι προελθόντες ἔμενον ἡμᾶς ἐν Τρῳάδι·

5. ουτοι προελθοντες εμενον ημας εν τρωαδι 5. oυtoi proelthontes emenon emas en troadi

5 But these having gone (ahead), were remaining in Troas for us.

5. These going before tarried for us at Troas.

5. Disse gik forud og biede paa os i Troas.

5. Desse foro framföre, och bidde oss i Troade.

5. Need läksid ele ärra, ja ootsid meid Troas.

5. Šie iškeliavo pirmiau ir laukė mūsų Troadėje.

5. Diese gingen voran und harrten unser zu Troas.

5. Ceux-ci étant allés devant, nous attendirent à Troas.

5. Estos yendo delante, nos esperaron en Troas.

5 Dezen, vooraf heengegaan zijnde, wachtten ons te Troas.

5. A z Azyjatczyków Tychykus i Trofimus, którzy wprzód poszedłszy, czekali nas w Troadzie.

5. Ezek előremenvén, megvárának minket Troásban.

5 Они, пойдя вперед, ожидали нас в Троаде.

5. Сї, пійшовши попереду, підождали нас у Троядї.

6 mutta me purjehdimme happamattoman leivän juhlan jälkeen Filippistä ja tulimme viidentenä päivänä heidän luoksensa Trooaaseen ja viivyimme siellä seitsemän päivää.

6 Mutta me purjehdimme hapattomain leipäin juhlan jälkeen Filippistä ja tulimme viidentenä päivänä heidän luokseen Trooaaseen, jossa viivyimme seitsemän päivää.

6. Mutta me purjehdimme jälkeen pääsiäisen Philipistä ja tulimme heidän tykönsä Troadaan viitenä päivänä, ja viivyimme siellä seitsemän päivää.

6. Mutta me purjehdimma jälken Pääsiäisen Philippistä ja tulimma heidän tygöns Troadaan wijdesä päiwäsä ja wijwyimme siellä seidzemen päiwä.

6. Mutta me puriectima ielken Päsieisen Philippiste/ ia tulima heiden tygens Troadaan widhen peiuen siselle/ ia wiwuyime sielle seitzemen peiue. (Mutta me purjehdimme jälkeen Pääsiäisen Philippistä/ ja tulimme heidän tykönsä Troadaan wiiden päiwän sisälle/ ja wiiwyimme siellä seitsemän päiwää.)

6. ἡμεῖς δὲ ἐξεπλεύσαμεν μετὰ τὰς ἡμέρας τῶν ἀζύμων ἀπὸ Φιλίππων καὶ ἤλθομεν πρὸς αὐτοὺς εἰς τὴν Τρῳάδα ἄχρι ἡμερῶν πέντε, οὗ διετρίψαμεν ἡμέρας ἑπτά.

6. ημεις δε εξεπλευσαμεν μετα τας ημερας των αζυμων απο φιλιππων και ηλθομεν προς αυτους εις την τρωαδα αχρις ημερων πεντε ου διετριψαμεν ημερας επτα 6. emeis de eksepleυsamen meta tas emeras ton azυmon apo filippon kai elthomen pros aυtoυs eis ten troada achris emeron pente oυ dietripsamen emeras epta

6 Now we sailed away from Philippi after the days of unleavened (bread) {i.e. Passover} , and came to them in Troas until {i.e. within} five days, where we stayed seven days.

6. And we sailed away from Philippi after the days of unleavened bread, and came unto them to Troas in five days; where we abode seven days.

6. Men efter de usyrede Brøds Dage seilede vi ud fra Philippe, og kom paa femte Dag til dem til Troas, hvor vi tøvede syv Dage.

6. Men vi seglade af Philippis, efter Påskadagarna, och kommom till dem i Troade innan fem dagar; och töfvade der i sju dagar.

6. Agga meie läksime laewaga pärrast neid hapnematta leibade päiwi Wilippist ärra, ja saime nende jure Troa wiendamal päwal, ja ollime seäl seitse päwa.

6. Po Neraugintos duonos dienų mes išplaukėme iš Filipų ir per penkias dienas atvykome pas juos į Troadę; ten išbuvome septynias dienas.

6. Wir aber schifften nach den Ostertagen von Philippi bis an den fünften Tag und kamen zu ihnen gen Troas und hatten da unser Wesen sieben Tage.

6. Pour nous, après les jours des pains sans levain, nous nous embarquâmes à Philippes, et en cinq jours nous les rejoignîmes à Troas, où nous demeurâmes sept jours.

6. Y nosotros, pasados los dias de los panes sin levadura, navegámos desde Filipos, y vinimos a ellos a Troas en cinco dias, donde estuvimos siete dias.

6 Wij nu scheepten af van Filippi na de dagen der ongehevelde broden, en kwamen in vijf dagen bij hen te Troas, alwaar wij ons zeven dagen onthielden.

6. A my po dniach przaśników odpłynęliśmy z Filipowa i przyszliśmy do nich do Troady za pięć dni, gdzieśmy zamieszkali siedm dni.

6. Mi pedig a kovásztalan kenyerek napjai [8†] után kievezénk Filippiből, és menénk ő hozzájok Troásba öt nap alatt; hol hét napot tölténk.

6 А мы, после дней опресночных, отплыли из Филипп и дней в пять прибыли к ним в Троаду, где пробыли семь дней.

6. Ми ж поплили після опрісночних днїв із Филип, та й прибули до них за пять днїв у Трояду, де пробули сїм день.

7 Ja kun viikon ensimmäisenä päivänä olimme kokoontuneet murtamaan leipää, niin Paavali, joka seuraavana päivänä aikoi matkustaa pois, keskusteli heidän kanssansa ja pitkitti puhettaan puoliyöhön saakka.

7 Kun *opetuslapset olivat* viikon ensimmäisenä päivänä kokoontuneet murtamaan leipää, niin Paavali, joka seuraavana päivänä aikoi matkustaa pois, keskusteli heidän kanssaan ja jatkoi puhetta keskiyöhön saakka.

7. Mutta ensimmäisenä viikonpäivänä, kuin opetuslapset kokoontuivat leipää taittamaan, saarnasi heille Paavali, ja aikoen toisena päivänä matkustaa, pitensi saarnan puoli-yöhön asti.

7. MUtta ensimäisnä lepopäiwänä cosca Opetuslapset cocounsit leipä taittaman saarnais heille Pawali. Ja toisna päiwänä tahdoi hän matcusta ja pidensi saarnans haman puoli yöhön asti.

7. Mutta ychten Lepopeiuen/ coska Opetuslapset cokounsit Leipe taittaman/ sarnasi heille Pauali. Ja toisna peiuen hen tachtoi matkusta/ ia wenytti sarnans haman poli öön asti. (Mutta yhtenä lepopäiwänä/ koska opetuslapset kokounsit leipää taittamaan/ saarnasi heille Pawali. Ja toisena päiwän hän tahtoi matkustaa/ ja wenytti saarnansa hamaan puoli yöhön asti.)

7. Ἐν δὲ τῇ μιᾷ τῶν σαββάτων συνηγμένων τῶν μαθητῶν κλάσαι ἄρτον, ὁ Παῦλος διελέγετο αὐτοῖς, μέλλων ἐξιέναι τῇ ἐπαύριον, παρέτεινέ τε τὸν λόγον μέχρι μεσονυκτίου.

7. εν δε τη μια των σαββατων συνηγμενων των μαθητων του κλασαι αρτον ο παυλος διελεγετο αυτοις μελλων εξιεναι τη επαυριον παρετεινεν τε τον λογον μεχρι μεσονυκτιου 7. en de te mia ton saββaton sυnegmenon ton matheton toυ klasai arton o paυlos dielegeto aυtois mellon eksienai te epaυrion pareteinen te ton logon mechri mesonυktioυ

7 Now on the first (day) of the week, (the) disciples having been gathered together with (us) to break bread, Paul was reasoning (many things) with them, being about to go-forth on the next-day, and he was prolonging the speech {Or: sermon} till midnight.

7. And upon the first day of the week, when the disciples came together to break bread, Paul preached unto them, ready to depart on the morrow; and continued his speech until midnight.

7. Men paa den første Dag i Ugen, der Disciplene vare forsamlede at bryde Brødet, holdt Paulus en Tale til dem, da han vilde den anden Dag reiste bort og forlængede Talen indtil Midnat.

7. På en Sabbath, då Lärjungarna kommo tillsammans, till att bryta brödet, hade Paulus ett tal för dem, efter han ville annan dagen färdas; och fördröjde han talet intill midnatt.

7. Agga essimessel näddala päwal, kui jüngrid ollid kokkotulnud leiba murdma, räkis Paulus nendega, ja tahtis teisel päwal ärraminna, ja jätkas omma könne kesk öni.

7. Pirmą savaitės dieną, mokiniams susirinkus laužyti duonos, Paulius mokė juos ir, kadangi žadėjo rytojaus dieną iškeliauti, tai užtęsė savo kalbą iki vidurnakčio.

7. Am ersten Tage der Woche aber, da die Jünger zusammenkamen, das Brot zu brechen, predigte ihnen Paulus, und wollte des andern Tages weiterreisen und zog die Rede hin bis zu Mitternacht.

7. Et le premier jour de la semaine, les disciples étant assemblés pour rompre le pain, Paul discourait avec eux, devant partir le lendemain, et il prolongea son discours jusqu'à minuit.

7. Y el primer día de la semana, juntados los discípulos para romper el pan, Pablo les predicaba, habiendo de partir al día siguiente; y alargó su sermón hasta la media noche.

7 En op den eersten dag der week, als de discipelen bijeengekomen waren om brood te breken, handelde Paulus met hen, zullende des anderen daags verreizen; en hij strekte zijne rede uit tot den middernacht.

7. Tedy pierwszy dzieó po sabacie, gdy się uczniowie zgromadzili na łamanie chleba, Paweł rozmawiał z nimi, mając iść precz nazajutrz, i przedłużył mowę aż do północy.

7. A hétnek első napján pedig a tanítványok egybegyűlvén a kenyér [9†] megszegésére, Pál prédikál vala nékik, mivelhogy másnap el akara menni; és a tanítást megnyújtá éjfélig.

7 В первый же день недели, когда ученики собрались для преломления хлеба, Павел, намереваясь отправиться в следующий день, беседовал с ними и продолжил слово до полуночи.

7. Первого ж дня в тижнї, як зібрались ученики на ломаннє хлїба, проповідував їм Павел, хотячи вийти назавтра, і продовжив слово до півночи.

8 Ja monta lamppua oli palamassa yläsalissa, jossa me olimme koolla.

8 Ja yläsalissa, jossa * he olivat * koolla, oli monta lamppua palamassa.

8. Ja monta kynttilää oli sytytetty salissa, jossa me olimme koossa.

8. Ja monda kyntilätä oli sytytetyt Salisa josa me olimma cogosa.

8. Ja monda Kynttele olit sytytetyt Salisa iossa me olima cokoneet. (Ja monta kynttilää olit sytytetyt salissa jossa me olimme kokoontuneet.)

8. ἦσαν δὲ λαμπάδες ἱκαναὶ ἐν τῷ ὑπερῴῳ οὗ ἦμεν συνηγμένοι.

8. ησαν δε λαμπαδες ικαναι εν τω υπερωω ου ησαν συνηγμενοι 8. esan de lampades ikanai en to υperoo oυ esan sυnegmenoi

8 Now a considerable (number of) lamps were in the upstairs-room where we were gathering together with (them).

8. And there were many lights in the upper chamber, where they were gathered together.

8. Men der vare mange Lamper paa Salen, hvor de vare forsamlede.

8. Och mång ljus voro upptänd i salen, der de församlade voro.

8. Agga seäl olli mitto lampi üllemas toas, kussa nemmad kous ollid.

8. Aukštutiniame kambaryje, kur jie buvo susirinkę, degė daug žibintų.

8. Und es waren viel Lampen auf dem Söller, da sie versammelt waren.

8. Or, il y avait beaucoup de lampes dans la chambre haute où ils étaient assemblés.

8. Y había muchas lámparas en el cenadero donde estaban congregados.

8 En er waren vele lichten in de opperzaal waar zij vergaderd waren.

8. A było wiele lamp na onej sali, gdzie byli zgromadzeni.

8. Vala pedig elegendő szövétnek abban a felházban, a hol egybe valának gyülekezve.

8 В горнице, где мы собрались, было довольно светильников.

8. Було ж сьвітла много в гірницї, де ми зібрали ся.

9 Niin eräs nuorukainen, nimeltä Eutykus, istui ikkunalla, ja kun Paavalin puhe kesti niin kauan, vaipui hän sikeään uneen ja putosi unen vallassa kolmannesta kerroksesta maahan; ja hänet nostettiin ylös kuolleena.

9 Mutta muuan nuorukainen nimeltä Eutykus istui ikkunalla sikeään uneen vaipuneena, kun Paavali puhui kauan. Unen valtaamana hän putosi kolmannesta kerroksesta alas ja hänet nostettiin ylös kuolleena.

9. Niin nuorukainen, nimeltä Eutykus, istui akkunalla, ja raukesi syvään uneen, ja Paavalin kauvan puhuessa, tuli hän unelta voitetuksi ja putosi alas kolmannesta ullakosta, ja otettiin kuolleena ylös.

9. Nijn yxi nuorucainen nimeldä Eutychus istui ackunalla ja raukeis sikiään uneen Pawalin cauwan puhues ja raukeis wielä enämmin uneen ja langeis alas colmannest ullacost ja otettin cuolluna ylös.

9. Nin yxi Noricainen/ nimelde Eutychus/ istui ackonalla/ ia raukes sikieen wnehen/ Paualin cauuan puhuues/ ia wnehen enemin raukesi/ ia alaslangesi colmanest wllacost/ ia cooluna ylesotettijn. (Niin yksi nuorukainen/ nimeltä Eutychus/ istui akkunalla/ ja raukesi sikeään unehen/ Pawalin kauan puhuessa/ ja unehen enemmin raukesi/ ja alas lankesi kolmannesta ullakosta/ ja kuolleena ylös otettiin.)

9. καθήμενος δέ τις νεανίας ὀνόματι Εὔτυχος ἐπὶ τῆς θυρίδος, καταφερόμενος ὕπνῳ βαθεῖ διαλεγομένου τοῦ Παύλου ἐπὶ πλεῖον, κατενεχθεὶς ἀπὸ τοῦ ὕπνου ἔπεσεν ἀπὸ τοῦ τριστέγου κάτω καὶ ἤρθη νεκρός.

9. καθημενος δε τις νεανιας ονοματι ευτυχος επι της θυριδος καταφερομενος υπνω βαθει διαλεγομενου του παυλου επι πλειον κατενεχθεις απο του υπνου επεσεν απο του τριστεγου κατω και ηρθη νεκρος 9. kathemenos de tis neanias onomati eυtυchos epi tes thυridos kataferomenos υpno βathei dialegomenoυ toυ paυloυ epi pleion katenechtheis apo toυ υpnoυ epesen apo toυ tristegoυ kato kai erthe nekros

9 But a certain young-man, Eutychus by name, (while) sitting in (the) window, having been carried away by deep sleep, (while) Paul (is) reasoning on (even) more, fell downward, having (finally) been carried away by his sleep, from the third story and was lifted (up being) dead.

9. And there sat in a window a certain young man named Eutychus, being fallen into a deep sleep: and as Paul was long preaching, he sunk down with sleep, and fell down from the third loft, and was taken up dead.

9. Men der sat en ung Karl, ved Navn Eutychus, udi et Vindue; han var falden i en dyb Søvn, der Paulus talede saa længe, og betagen af Søvnen faldt han ned fra tredie Loft og blev tagen død op.

9. Så satt der en yngling uti ett fenster, benämnd Eutychus, och var förtyngd af svår sömn; och vid Paulus länge talade, tog sömnen honom så svårliga, att han föll ned af tredje bottnen, och vardt upptagen döder.

9. Agga üks noormees, Eitikus nimmi, istus akna peäl, ja raske unni tulli temma peäle, kui Paulus kaueminne räkis; kui nüüd unni tedda woitis, langes temma kolmandamast toast, mis üllestikko olli, mahha, ja tedda tösteti surnud ülles.

9. Vienas jaunuolis, vardu Eutichas, sėdėjęs ant lango, giliai įmigo ir, Pauliui ilgiau bedėstant, miego įveiktas, iš trečio aukšto nukrito žemėn. Kai jį pakėlė, jis buvo nebegyvas.

9. Es saß aber ein Jüngling mit namen Eutychus in einem Fenster und sank in tiefen Schlaf, dieweil Paulus so lange redete, und ward vom Schlaf überwältigt und fiel hinunter vom dritten Söller und ward tot aufgehoben.

9. Et un jeune homme, nommé Eutyche, qui était assis sur la fenêtre, fut accablé d'un profond sommeil, pendant le long discours de Paul, et tout endormi, il tomba du troisième étage en bas, et fut relevé mort.

9. Y un mancebo llamado Eutico, que estaba sentado en una ventana, tomado de un sueño profundo, como Pablo razonaba luengamente, derribado del sueño, cayó desde el tercer piso abajo; y fué alzado muerto.

9 En een zeker jongeling, met name Eutychus, zat in het venster en met een diepen slaap overvallen zijnde, alzo Paulus lang tot hen sprak, door den slaap nederstortende, viel van de derde zoldering nederwaarts, en werd dood opgenomen.

9. Tam siedząc niektóry młodzieniec, imieniem Eutychus, w oknie, będąc ciężkim snem zdjęty, gdy tak Paweł długo mówił, snem zmorzony padł na dół z trzeciego piętra i podniesiony jest umarły.

9. Egy Eutikhus nevű ifjú pedig ül vala az ablakban, mély álomba merülve: és mivelhogy Pál sok ideig prédikála, elnyomatván az álom által, aláesék a harmadik rend házból, és halva véteték föl.

9 Во время продолжительной беседы Павловой один юноша, именем Евтих, сидевший на окне, погрузился в глубокий сон и, пошатнувшись, сонный упал вниз с третьего жилья, и поднят мертвым.

9. Сидїв же один молодець, на ймя Євтих, на вікнї, та й обняв його твердий сон; і, як Павел промовляв много, похилившись зі сну, упав з третього поверху до долу, і підняли його мертвого.

10 Mutta Paavali meni alas, heittäytyi hänen ylitsensä, kiersi kätensä hänen ympärilleen ja sanoi: "Älkää hätäilkö, sillä hänessä on vielä henki".

10 Mutta mentyään alas Paavali heittäytyi hänen ylitsensä, kiersi kätensä hänen ympärilleen ja sanoi: ”Älkää olko levottomia, sillä hänen henkensä on hänessä.”

10. Niin Paavali astui alas, ja laski itsensä hänen päällensä, ja otti syliinsä, ja sanoi: älkäät kapinoitko; sillä hänen sielunsa on vielä hänessä.

10. Nijn Pawali astui alas ja laski idzens hänen päällens ja otti sylijns ja sanoi: älkät capinoitco sillä hänen sieluns on wielä hänes.

10. Nin Pauali alasastui/ ia panihin henen pälens ia otti sylihins ia sanoi/ Elkä murehtico/ sille henen Sieluns ombi wiele henes. (Niin Pawali alas astui/ ja panihin hänen päällensä ja otti syliinsä ja sanoi/ Älkää murehtiko/ sillä hänen sielunsa ompi wielä hänessä.)

10. καταβὰς δὲ ὁ Παῦλος ἐπέπεσεν αὐτῷ καὶ συμπεριλαβὼν εἶπε· Μὴ θορυβεῖσθε· ἡ γὰρ ψυχὴ αὐτοῦ ἐν αὐτῷ ἐστιν.

10. καταβας δε ο παυλος επεπεσεν αυτω και συμπεριλαβων ειπεν μη θορυβεισθε η γαρ ψυχη αυτου εν αυτω εστιν 10. kataβas de o paυlos epepesen aυto kai sυmperilaβon eipen me thorυβeisthe e gar psυche aυtoυ en aυto estin

10 Now Paul went-down and fell upon him, and having embraced him, said, Do° not be in an uproar, for* his life is in him.

10. And Paul went down, and fell on him, and embracing him said, Trouble not yourselves; for his life is in him.

10. Men Paulus gik ned og kastede sig over ham og omfavnede ham og sagde: gjører ingen Larm; thi hans Sjæl er i ham.

10. Då steg Paulus ned, och lade sig på honom, och tog omkring honom, och sade: Varer icke bedröfvade; ty själen är ännu uti honom.

10. Agga Paulus läks alla, ja heitis ennast temma peäle, ja hakkas temma ümber kinni, ja ütles: Ärge tehke tülli, sest temma hing on temma sees.

10. Nulipęs žemyn, Paulius pasilenkė ir, apglėbęs jį, tarė: ‘‘Nekelkite triukšmo, gyvybė tebėra jame’‘.

10. Paulus aber ging hinab und legte sich auf ihn, umfing ihn und sprach: Machet kein Getümmel; denn seine Seele ist in ihm.

10. Mais Paul étant descendu, se pencha sur lui, et le prenant entre ses bras, il dit: Ne vous troublez point, car son âme est en lui.

10. Mas descendiendo Pablo, derribóse sobre él, y abrazándole, dijo: No os alborotéis, que su vida está en él.

10 Doch Paulus, afgekomen zijnde, viel op hem, en hem omvangende, zeide hij: Weest niet beroerd; want zijn ziel is in hem.

10. A Paweł zstąpiwszy na dół, przypadł naó, a ujrzawszy go, rzekł: Nie trwożcie się; boć w nim jest dusza jego.

10. Pál pedig alámenvén, reá [10†] borula, és magához ölelve monda: Ne háborogjatok; mert a lelke benne van.

10 Павел, сойдя, пал на него и, обняв его, сказал: не тревожьтесь, ибо душа его в нем.

10. Зійшовши ж Павел у низ, припав до него, й обнявши рече: Не трівожтесь, душа бо його в йому.

11 Niin hän meni jälleen ylös, mursi leipää ja söi; ja hän puhui kauan heidän kanssansa, päivän koittoon asti, ja lähti sitten matkalle.

11 Niin hän meni ylös, mursi leipää ja söi. Hän puhui kauan, päivän koittoon asti, ja lähti sitten matkaan.

11. Niin hän nousi, ja taitti leipää, ja söi, ja puheli kauvan heidän kanssansa, päivän koittamaan asti, niin hän läksi matkaansa.

11. Nijn hän nousi ja taitti leipä ja söi ja puheli cauwan heidän cansans haman päiwän coittaman asti ja nijn läxi hän matcans.

11. Nin hen ylesastui/ ia taittoi Leiuen ia söi/ ia cauuan puheli heiden cansans/ haman peiuencoittaman asti/ ia nin hen matkaans lexi. (Niin hän ylös astui/ ja taittoi leiwän ja söi/ ja kauan puheli heidän kanssansa/ hamaan päiwän koittamaan asti/ niin hän matkaansa läksi.)

11. ἀναβὰς δὲ καὶ κλάσας ἄρτον καὶ γευσάμενος ἐφ’ ἱκανόν τε ὁμιλήσας ἄχρις αὐγῆς, οὕτως ἐξῆλθεν.

11. αναβας δε και κλασας αρτον και γευσαμενος εφ ικανον τε ομιλησας αχρις αυγης ουτως εξηλθεν 11. anaβas de kai klasas arton kai geυsamenos ef ikanon te omilesas achris aυges oυtos ekselthen

11 Now having gone-up and broken the bread and eaten, and (Paul) conversed on (for) a considerable (time) till dawn, so he went away.

11. When he therefore was come up again, and had broken bread, and eaten, and talked a long while, even till break of day, so he departed.

11. Men han gik op igjen og brød brødet og nød deraf, og talede endnu længe med dem indtil Dagningen, og derpaa drog ham bort.

11. Sedan gick han upp igen, och bröt brödet, och åt; och talade sedan länge med dem, tilldess det dagades; och så färdades han.

11. Ja temma läks ülles, ja murdis leiba ja söi, ja könneles paljo koidoni, ja läks nenda ärra.

11. Vėl užlipęs aukštyn, jis laužė ir valgė duoną. Dar ilgai jis kalbėjo, lig pat aušros, ir tada iškeliavo.

11. Da ging er hinauf und brach das Brot und aß und redete viel mit ihnen, bis der Tag anbrach; und also zog er aus.

11. Puis étant remonté, et ayant rompu le pain, et mangé, il parla longtemps jusqu'au point du jour, après quoi il partit.

11. Y subiendo, y rompiendo el pan, y comiendo, habló largamente hasta el alba, y así se partió.

11 En als hij weder boven gegaan was, en brood gebroken en wat gegeten had, en lang, tot den dageraad toe, met hen gesproken had, vertrok hij alzo.

11. A wstąpiwszy zasię, łamał chleb i jadł, i kazał im długo aż do świtania; potem odszedł precz.

11. Azután fölméne, és megszegé a kenyeret és evék, és sokáig, mind virradatig beszélgetvén, úgy indula el.

11 Взойдя же и преломив хлеб и вкусив, беседовал довольно, даже до рассвета, и потом вышел.

11. Зійшовши ж угору, переломив хлїб, і попоївши, бесїдував богато аж до зорі, та й пійшов.

12 Ja he veivät pojan sieltä elävänä ja tulivat suuresti lohdutetuiksi.

12 Mutta he veivät pojan elävänä ja tulivat suuresti lohdutetuiksi.

12. Niin he toivat nuorukaisen elävänä ja tulivat siitä lohdutetuksi.

12. Nijn he toit sen nuorucaisen eläwänä ja tulit sijtä suurest lohdutetuxi.

12. Nin he edestoit sen Nnoricaisen eleuenä/ ia tulit sijte ei wähen lohutetuxi. (Niin he edestoit sen nuorukaisen eläwänä/ ja tulit siitä ei wähän lohdutetuksi.)

12. ἤγαγον δὲ τὸν παῖδα ζῶντα, καὶ παρεκλήθησαν οὐ μετρίως.

12. ηγαγον δε τον παιδα ζωντα και παρεκληθησαν ου μετριως 12. egagon de ton paida zonta kai pareklethesan oυ metrios

12 And they led the living child (Eutychus upstairs), and they were immeasurably comforted.

12. And they brought the young man alive, and were not a little comforted.

12. Men de bragte det unge Menneske levende, og vare ikke lidet trøstede.

12. Och hade de den ynglingen fram lefvandes; och voro deraf icke litet tröstade.

12. Agga nemmad töid se poismehhe ellawalt, ja ei saand mitte pissut römustud.

12. O jaunuolį atvedė gyvą, ir tai buvo nemaža paguoda.

12. Sie brachten aber den Knaben lebendig und wurden nicht wenig getröstet.

12. Or, on emmena le jeune homme vivant, et ils furent extrêmement consolés.

12. Y trajeron al mancebo vivo, y fueron consolados no poco.

12 En zij brachten den knecht levende, en waren bovenmate vertroost.

12. I przywiedli onego młodzieóca żywego, i byli nader ucieszeni.

12. Felhozák pedig az ifjat elevenen, és felette igen megvigasztalódának.

12 Между тем отрока привели живого, и немало утешились.

12. Привели ж хлопця живого і втішились немало.

13 Mutta me menimme edeltäpäin ja astuimme laivaan ja purjehdimme Assoon. Sieltä aioimme ottaa Paavalin laivaan, sillä hän oli niin määrännyt, aikoen itse kulkea maitse.

13 Mentyämme edeltä nousimme laivaan ja purjehdimme Assoon. Sieltä aioimme ottaa Paavalin laivaan, sillä hän oli niin määrännyt aikoen itse kulkea jalan.

13. Mutta me astuimme edellä haahteen ja purhjehdimme Assoon, aikoen siellä ottaa Paavalin sisälle; sillä hän oli niin käskenyt, ja tahtoi itse maata myöten mennä.

13. MUtta me astuimma hahten ja purjehdimma Assonijn ja tahdoimma siellä Pawalin otta sisälle: sillä hän oli hanginnut maata myöden menemän.

13. Mutta me astuime Hachten/ ia puriectima Assonijn/ ia tadhoima sielle Paualin siselle otta/ Sille ette hen oli nin Hanginut/ ette hen tachtoi maise mennä. (Mutta me astuimme haahteen/ ja purjehdimme Assoniin/ ja tahdoimme siellä Pawalin sisälle ottaa/ Sillä että hän oli niin hankinnut/ että hän tahtoi maissa mennä.)

13. Ἡμεῖς δὲ προελθόντες ἐπὶ τὸ πλοῖον ἀνήχθημεν εἰς τὴν Ἆσσον, ἐκεῖθεν μέλλοντες ἀναλαμβάνειν τὸν Παῦλον· οὕτω γὰρ ἦν διατεταγμένος, μέλλων αὐτὸς πεζεύειν.

13. ημεις δε προελθοντες επι το πλοιον ανηχθημεν εις την ασσον εκειθεν μελλοντες αναλαμβανειν τον παυλον ουτως γαρ ην διατεταγμενος μελλων αυτος πεζευειν 13. emeis de proelthontes epi to ploion anechthemen eis ten asson ekeithen mellontes analamβanein ton paυlon oυtos gar en diatetagmenos mellon aυtos pezeυein

13 But having gone on the ship, we set-sail to Assos, being about to take up Paul from there; for* so he had commanded, he himself being about to go on foot.

13. And we went before to ship, and sailed unto Assos, there intending to take in Paul: for so had he appointed, minding himself to go afoot.

13. Men vi, som vare gangne forud tilskibs, fore til Assus og vilde derfra tage Paulus ind; thi saaledes havde han anordnet, da han selv vilde gaae tillands.

13. Men vi stegom till skepps, och forom dädan till Asson, aktande der intaga Paulum; ty han hade så skickat, och han ville fara landvägen.

13. Agga meie läksime ele laewa peäle, ja saime Assoni liñna, ja tahtsime Paulust seält ennese jure wotta, sest nenda olli ta käsknud, ja temma isse tahtis jalla tulla.

13. Mes, nuėję ir įsėdę į laivą, išplaukėme į Asą, kur ketinome paimti Paulių, nes jis buvo taip patvarkęs, pats norėdamas ten nuvykti pėsčias.

13. Wir aber zogen voran auf dem Schiff und fuhren gen Assos und wollten daselbst Paulus zu uns nehmen; denn er hatte es also befohlen, und er wollte zu Fuße gehen.

13. Pour nous, ayant pris les devants sur le navire, nous fîmes voile vers Assos, où nous devions reprendre Paul; car il l'avait ainsi ordonné, parce qu'il voulait faire le chemin à pied.

13. Y nosotros subiendo en la nave navegámos a Asos, para recibir de allí a Pablo; porque así lo había determinado, queriendo él mismo ir a pié.

13 Maar wij, vooruit naar het schip gegaan zijnde, voeren af naar Assus, waar wij Paulus zouden innemen; want hij had het alzo bevolen, en hij zelf zou te voet gaan.

13. A my przyszedłszy wprzód do okrętu, puściliśmy się do Assonu, abyśmy stamtąd wzięli Pawła; albowiem tak był postanowił, mając sam pieszo iść.

13. Mi pedig előremenvén a hajóra, Assusba evezénk, ott akarván fölvenni Pált; mert így rendelkezett, ő maga gyalog akarván jőni.

13 Мы пошли вперед на корабль и поплыли в Асс, чтобы взять оттуда Павла; ибо он так приказал нам, намереваясь сам идти пешком.

13. Ми ж, прийшовши до корабля, поплили в Асон, хотївши звідтіля взяти Павла, так бо звелїв, хотївши сам ійти пішки.

14 Ja kun hän yhtyi meihin Assossa, otimme hänet laivaan ja kuljimme Mityleneen.

14 Kun hän yhtyi meihin Assossa otimme hänet laivaan ja tulimme Mityleneen.

14. Kuin hän Assossa meidän kanssamme yhteen tuli, otimme me hänen sisälle ja tulimme Mityleneen.

14. Cosca me Assonis yhdyimme otimma me hänen sisälle ja tulimma Mitylenaan.

14. Coska me sis yhdyime Assonis/ nin me henen siselle otim/ ia tulima sijtte Mitylenaan. (Koska me siis yhdyimme Assonissa/ niin me hänen sisälle otimme/ ja tulimme sitten Mitylenaan.)

14. ὡς δὲ συνέβαλεν ἡμῖν εἰς τὴν Ἆσσον, ἀναλαβόντες αὐτὸν ἤλθομεν εἰς Μιτυλήνην·

14. ως δε συνεβαλεν ημιν εις την ασσον αναλαβοντες αυτον ηλθομεν εις μιτυληνην 14. os de sυneβalen emin eis ten asson analaβontes aυton elthomen eis mitυlenen

14 Now as he confronted us in Assos, we took him up and went to Mitylene.

14. And when he met with us at Assos, we took him in, and came to Mitylene.

14. Men der han kom til os i Assus, toge vi ham ind og kom til Mytilene.

14. När vi tillhopakommom i Asson, togom vi honom in, och kommom sedan till Mitylenen.

14. Kui ta nüüd meiega kokko sai Assonis, wotsime meie tedda enneste jure, ja tullime Mitilene liñna.

14. Kai jis susitiko su mumis Ase, paėmę jį, nuplaukėme į Mitilėnę.

14. Als er nun zu uns traf zu Assos, nahmen wir ihn zu uns und kamen gen Mitylene.

14. Quand donc il nous eut rejoints à Assos, nous le prîmes et nous vînmes à Mitylène.

14. Y como se juntó con nosotros en Asos, tomándole vinimos a Mitilene.

14 En als hij zich te Assus bij ons gevoegd had, namen wij hem in, en kwamen te Mitylene.

14. A gdy się z nami zszedł w Assonie, wziąwszy go, przyjechaliśmy do Mityleny.

14. Mikor pedig Assusban összetalálkozott velünk, felvévén őt, menénk Mitilénébe.

14 Когда же он сошелся с нами в Ассе, то, взяв его, мы прибыли в Митилину.

14. Як же зійшов ся з нами в Асонї, узявши його, прибули ми в Митилену.

15 Sieltä me purjehdimme ja saavuimme toisena päivänä Kion kohdalle; seuraavana päivänä laskimme Samoon. (Viivyttyämme Trogyllionissa), ja tulimme sen jälkeisenä päivänä Miletoon.

15 Purjehdittuamme sieltä saavuimme seuraavana päivänä Kion kohdalle ja toisena* päivänä purjehdimme Samoon. (Viivyttyämme Trogyllionissa), tulimme seuraavana päivänä Miletoon.

15. Sieltä me purhjehdimme ja tulimme toisena päivänä Kion kohdalle. Ja taas pävää jälkeen tulimme me Samoon, ja viivyimme Trogylliossa. Ja päivää jälkeen tulimme me Miletoon.

15. Sieldä me purjehdimma ja tulimma toisna päiwänä Chion cohdalle. Ja taas päiwä jälken tulimma me Samoon ja wijwyimme Trogiliosa.

15. Sielde me puriectima/ ia tulima toisna peiuen Chion cohdalle. Ja nin taas peiuen perest/ tulima me Samum/ ia wiwyime Trogiliosa. (Sieltä me purjehdimme/ ja tulimme toisena päiwän Chion kohdalle. Ja niin taas päiwän perästä/ tulmme se Samoon/ ja wiiwyimme Trogiliossa.)

15. κἀκεῖθεν ἀποπλεύσαντες τῇ ἐπιούσῃ κατηντήσαμεν ἀντικρὺ Χίου, τῇ δὲ ἑτέρᾳ παρεβάλομεν εἰς Σάμον, καὶ μείναντες ἐν Τρωγυλίῳ τῇ ἐχομένῃ ἤλθομεν εἰς Μίλητον.

15. κακειθεν αποπλευσαντες τη επιουση κατηντησαμεν αντικρυ χιου τη δε ετερα παρεβαλομεν εις σαμον και μειναντες εν τρωγυλλιω τη εχομενη ηλθομεν εις μιλητον 15. kakeithen apopleυsantes te epioυse katentesamen antikrυ chioυ te de etera pareβalomen eis samon kai meinantes en trogυllio te echomene elthomen eis mileton

15 And having sailed from there, we arrived the next (day) opposite Chios, and we put (the ship) in at Samos in another (day). And having remained in Trogyllium, we came to Miletus on the next (day).

15. And we sailed thence, and came the next day over against Chios; and the next day we arrived at Samos, and tarried at Trogyllium; and the next day we came to Miletus.

15. Og vi sejlede derfra og kom anden Dagen ligeoverfor Chios; Dagen derpaa lagde vil til Samus, og blev over i Trogilium, og kom næste Dag til Miletus.

15. Dädan seglade vi, och kommom dagen nästefter in mot Chium; och så dagen derefter kommom vi till Samum, och töfvade i Trogillio; och nästa dagen efter kommom vi till Miletum.

15. Ja seält läksime meie ärra laewaga, ja saime teisel päwal Kioni sare kohta, ja teisel päwal läksime meie Samusse sare, ja jäime Trogillioni liñna, ja teisel päwal saime meie Miletusse liñna.

15. Iš ten plaukdami toliau, kitą dieną atsidūrėme priešais Chiją. Rytojaus dieną pasiekėme Samą ir, pabuvę Trogilione, dar po dienos atvykome į Miletą.

15. Und von da schifften wir und kamen des andern Tages hin gegen Chios; und des folgenden Tages stießen wir an Samos und blieben in Trogyllion; und des nächsten Tages kamen wir gen Milet.

15. Nous y étant embarqués, nous arrivâmes le lendemain vis-à-vis de Chios. Le jour suivant, nous abordâmes à Samos, et nous étant arrêtés à Trogylle, le jour d'après, nous vînmes à Milet.

15. Y navegando de allí, al día siguiente vinimos delante de Chio, y al otro día tomámos puerto en Samo; y habiendo reposado en Trogilio, el día siguiente vinimos a Mileto.

15 En van daar afgescheept zijnde, kwamen wij den volgenden dag tegen Chios over, en des anderen daags legden wij aan te Samos, en bleven te Trogyllion, en den dag daaraan kwamen wij te Milete.

15. A stamtąd odpłynąwszy, drugiego dnia przyszliśmy przeciw Chyju, a trzeciego dnia przypłynęliśmy do Samu, a pomieszkawszy w Trogillu, nazajutrz przyszliśmy do Miletu.

15. És onnét elevezvén, másnap eljutánk Khius ellenébe; a következőn pedig áthajózánk Sámusba; és Trogilliumban megszállván, másnap mentünk Milétusba.

15 И, отплыв оттуда, в следующий день мы остановились против Хиоса, а на другой пристали к Самосу и, побывав в Трогиллии, в следующий день прибыли в Милит,

15. А відпливши звідтіля, причалили ми другого дня проти Хиоса, на другий же день поплили в Самос, та, побувши в Трогилиї, другого дня прийшли в Милет.

16 Sillä Paavali oli päättänyt purjehtia Efeson ohitse, ettei häneltä kuluisi aikaa Aasiassa; sillä hän kiiruhti joutuakseen, jos suinkin mahdollista, helluntaiksi Jerusalemiin.

16 Paavali oli näet päättänyt purjehtia Efeson ohi, jottei tulisi kuluttaneeksi aikaa Aasiassa, sillä hän kiirehti ollakseen, jos se oli hänelle mahdollista, helluntaipäivänä Jerusalemissa.

16. Sillä Paavali oli päättänyt purjehtia Epheson ohitse, ettei hän Asiassa aikaa kuluttaisi; sillä hän kiiruhti, jos hänelle olis mahdollinen ollut, helluntaiksi Jerusalemiin.

16. Ja lähimmäistä päiwä jälken tulimma me Miletumijn: sillä Pawali oli aicoinut purjehtia Epheson ohidze ettei hän Asias aica culutais: sillä hän kijruhti ( jos hänelle olis mahdollinen ollut ) Heluntaixi Jerusalemijn.

16. Ja lehimeisen peiuen ielken/ tulima me Miletum/ Sille ette Pauali oli aikonut Ephesin ohitze puriechtia/ ettei hen aica culutais Asias. Sille ette hen kijructi (ios henelle olis madholinen ollut) Heluntaixi tulla Jerusalemijn. (Ja lähimmäisen päiwän jälkeen/ tulimme me Miletoon/ Sillä että Pawali oli aikonut Ephesin ohitse purjehtia/ ettei hän aikaa kuluttaisi Asiassa. Sillä että hän kiiruusti (jos hänellä olisi mahdollinen ollut) Helluntaiksi tulla Jerusalemiin.)

16. ἔκρινε γὰρ ὁ Παῦλος παραπλεῦσαι τὴν Ἔφεσον, ὅπως μὴ γένηται αὐτῷ χρονοτριβῆσαι ἐν τῇ Ἀσίᾳ· ἔσπευδε γὰρ, εἰ δυνατὸν ἦν αὐτῷ, τὴν ἡμέραν τῆς πεντηκοστῆς γενέσθαι εἰς Ἱεροσόλυμα.

16. εκρινεν γαρ ο παυλος παραπλευσαι την εφεσον οπως μη γενηται αυτω χρονοτριβησαι εν τη ασια εσπευδεν γαρ ει δυνατον ην αυτω την ημεραν της πεντηκοστης γενεσθαι εις ιεροσολυμα 16. ekrinen gar o paυlos parapleυsai ten efeson opos me genetai aυto chronotriβesai en te asia espeυden gar ei dυnaton en aυto ten emeran tes pentekostes genesthai eis ierosolυma

16 For* Paul (had) decided to sail by Ephesus; for* he was hurrying, *that it might not happen to him to loiter in Asia; if it was possible for him to come* into Jerusalem (on) the day of Pentecost. {Early 59 AD. Miletus.}

16. For Paul had determined to sail by Ephesus, because he would not spend the time in Asia: for he hasted, if it were possible for him, to be at Jerusalem the day of Pentecost.

16. Thi Paulus havde besluttet at sejle Ephesus forbi, at det ikke skulde hændes, at han blev opholdt i Asia; thi han hastede for at være i Jerusalem paa Pintsedagen, om det var ham muligt.

16. Ty Paulus hade satt sig före att segla framom Ephesus, på det att han icke skulle förtöfva sig i Asien; ty han hastade sig, om möjeligit hade varit, att han kunde varit i Jerusalem om Pingesdagarna.

16. Sest Paulusse nou olli Ewesussest mödaminna laewaga, et temmal ei piddand tarwis ollema Asia-male aega wita; sest temma töttis Nellipühhi päwaks Jerusalemma sada, kui ta jouaks.

16. Kad netektų gaišti Azijoje, Paulius nutarė aplenkti Efezą, nes jis skubėjo, norėdamas, jei įmanoma, Sekminių dieną būti Jeruzalėje.

16. Denn Paulus hatte beschlossen, an Ephesus vorüberzuschiffen, daß er nicht müßte in Asien Zeit zubringen; denn er eilte, auf den Pfingsttag zu Jerusalem zu sein, so es ihm möglich wäre.

16. Car Paul avait résolu de passer Éphèse, pour ne pas perdre de temps en Asie, parce qu'il se hâtait d'être à Jérusalem, si cela était possible, le jour de la Pentecôte.

16. Porque Pablo había propuesto de pasar adelante de Efeso, por no detenerse en Asia; porque se apresuraba por estar el día de Pentecóstes, si le fuese posible, en Jerusalem.

16 Want Paulus had voorgenomen Efeze voorbij te varen, opdat hij niet den tijd in Azie zou verslijten; want hij spoedde zich, om (zo het hem mogelijk ware) op den pinksterdag te Jeruzalem te zijn.

16. Albowiem Paweł umyślił był minąć Efez, aby mu nie przyszło czasu trawić w Azyi, bo się kwapił, jeźliby mu można, aby na dzieó świąteczny był w Jeruzalemie.

16. Mert elvégezé Pál, hogy Efézus mellett elhajózik, hogy ne kelljen néki időt múlatni Ázsiában; mert siet vala, hogy ha lehetne néki, pünkösd napjára Jeruzsálemben legyen.

16 ибо Павлу рассудилось миновать Ефес, чтобы не замедлить ему в Асии; потому что он поспешал, если можно, в день Пятидесятницы быть в Иерусалиме.

16. Надумавсь бо Павел плисти мимо Єфеса, щоб не гаятись в Азиї, а поспішав, коли можна, щоб йому бути в день пятидесятницї в Єрусалимі.

17 Mutta Miletosta hän lähetti sanan Efesoon ja kutsui tykönsä seurakunnan vanhimmat.

17 Miletosta hän lähetti sanan Efesoon ja kutsui luokseen seurakunnan vanhimmat.

17. Mutta hän lähetti Miletosta sanan Ephesoon ja kutsutti seurakunnan vanhimmat.

17. MUtta hän lähetti Miletumist sanan Ephesoon ja cudzutti Seuracunnan wanhimmat tygöns.

17. Mutta hen lehetti Miletumist sanan Ephesin/ ia cutzutti Seurakunnan Wanhimmat tygens. (Mutta hän lähetti Miletosta sanan Ephesiin/ ja kutsutti seurakunnan wanhimmat tykönsä.)

17. Ἀπὸ δὲ τῆς Μιλήτου πέμψας εἰς Ἔφεσον μετεκαλέσατο τοὺς πρεσβυτέρους τῆς ἐκκλησίας.

17. απο δε της μιλητου πεμψας εις εφεσον μετεκαλεσατο τους πρεσβυτερους της εκκλησιας 17. apo de tes miletoυ pempsas eis efeson metekalesato toυs presβυteroυs tes ekklesias

17 Now from Miletus, he sent to Ephesus and called the elders of the congregation*.

17. And from Miletus he sent to Ephesus, and called the elders of the church.

17. Men fra Miletus sendte han til Ephesus, og lod kalde til sig Menighedens Ældste.

17. Och sände han af Mileto båd till Ephesum, och kallade till sig Presterna i församlingene.

17. Agga Miletussest läkkitas temma Ewesusse liñna, ja kutsus koggodusse wannemad ennese jure.

17. Iš Mileto jis pasiuntė į Efezą pakviesti bažnyčios vyresniųjų.

17. Aber von Milet sandte er gen Ephesus und ließ fordern die Ältesten von der Gemeinde.

17. Mais il envoya de Milet à Éphèse, pour faire venir les anciens de l'Église.

17. Y enviando desde Mileto a Efeso, hizo llamar a los ancianos de la iglesia.

17 Maar hij zond van Milete naar Efeze, en hij ontbood de ouderlingen der Gemeente.

17. Tedy z Miletu posławszy do Efezu, przyzwał do siebie starszych zborowych.

17. Milétusból azonban küldvén Efézusba, magához hívatá a [11†] gyülekezet véneit.

17 Из Милита же послав в Ефес, он призвал пресвитеров церкви,

17. З Милета ж, піславши в Єфес, прикликав старших церковних.

18 Ja kun he saapuivat hänen tykönsä, sanoi hän heille: "Te tiedätte ensimmäisestä päivästä asti, kun minä Aasiaan tulin, miten minä kaiken aikaa olen ollut teidän kanssanne;

18 Heidän saavuttuaan hänen luokseen hän sanoi heille: "Tiedätte, kuinka ensimmäisestä päivästä lähtien, jona tulin Aasiaan, olen kaiken aikaa ollut kanssanne;

18. Kuin he tulivat hänen tykönsä, sanoi hän heille: te tiedätte, kuinka minä olen ollut kaiken ajan teidän tykönänne ensimmäisestä päivästä, jona minä Asiaan tulin,

18. Cosca he tulit sanoi hän heille: te tiedätte cuinga minä olen ollut aina teidän tykönän ensimäisest päiwäst asti cuin minä Asiaan tulin:

18. Coska he nyt tulit henen tygens/ sanoi hen heille/ Te tiedhette quinga mine olen ollut aina teiden tykenen/ sijte ensimeisest peiuest asti/ quin mine Asian tulin/ (Koska he nyt tulit hänen tykönsä/ sanoi hän heille/ Te tiedätte kuinka minä olen ollut aina teidän tykönän/ siitä ensimmäisestä päiwästä asti/ kuin minä Asiaan tulin/)

18. ὡς δὲ παρεγένοντο πρὸς αὐτὸν, εἶπεν αὐτοῖς· Ὑμεῖς ἐπίστασθε, ἀπὸ πρώτης ἡμέρας ἀφ’ ἧς ἐπέβην εἰς τὴν Ἀσίαν, πῶς μεθ’ ὑμῶν τὸν πάντα χρόνον ἐγενόμην,

18. ως δε παρεγενοντο προς αυτον ειπεν αυτοις υμεις επιστασθε απο πρωτης ημερας αφ ης επεβην εις την ασιαν πως μεθ υμων τον παντα χρονον εγενομην 18. os de paregenonto pros aυton eipen aυtois υmeis epistasthe apo protes emeras af es epeβen eis ten asian pos meth υmon ton panta chronon egenomen

18 Now as they came* to him, he said to them, You° know, from the first day of which I stepped into Asia, how I happened (to be) with you° all the time,

18. And when they were come to him, he said unto them, Ye know, from the first day that I came into Asia, after what manner I have been with you at all seasons,

18. Men der de kom til ham, sagde ham til dem: I vide, hvorledes jeg har været hos Eder den ganske Tid igjennem, fra den første Dag jeg kom fra Asia,

18. När de kommo till honom, sade han till dem: I veten, huruledes jag hafver varit när eder alltid, ifrå första dagen jag kom in i Asien;

18. Agga kui nemmad temma jure tullid, ütles temma neile: Teie teate sest essimessest päwast, kui minna Asia-male tullin, kuida ma iggal aial teie jures ollen olnud,

18. Kai jie pas jį atvyko, Paulius prabilo: ‘‘Jūs žinote, kaip nuo pirmosios dienos, kurią įžengiau į Aziją, visą laiką pas jus elgiausi,

18. Als aber die zu ihm kamen, sprach er zu ihnen: Ihr wisset, von dem Tage an, da ich bin nach Asien gekommen, wie ich allezeit bin bei euch gewesen

18. Et lorsqu'ils furent venus vers lui, il leur dit: Vous savez de quelle manière je me suis toujours conduit avec vous, depuis le premier jour que je suis entré en Asie;

18. Los cuales como vinieron a él, les dijo: Vosotros sabéis desde el primer día que entré en Asia, como he sido con vosotros por todo el tiempo,

18 En als zij tot hem gekomen waren, zeide hij tot hen: Gijlieden weet, van den eersten dag af, dat ik in Azie ben aangekomen, hoe ik bij u den gansen tijd geweest ben;

18. Którzy gdy do niego przyszli, rzekł im: Wy wiecie od pierwszego dnia, któregom przyszedł do Azyi, jakom z wami po wszystek czas był,

18. Mikor pedig hozzá mentek, monda nékik: Ti tudjátok, hogy az első naptól fogva, melyen Ázsiába jöttem, mint viseltem magamat ti köztetek az egész idő alatt,

18 и, когда они пришли к нему, он сказал им: вы знаете, как я с первого дня, в который пришелв Асию, все время был с вами,

18. Як же прийшли до него, рече їм: Ви знаєте з первого дня, як прийшов я в Азию, яким робом пробував я з вами всякого часу,

19 kuinka minä olen palvellut Herraa kaikella nöyryydellä ja kyynelillä, koettelemuksissa, jotka ovat kohdanneet minua juutalaisten salahankkeiden tähden;

19 palvellen Herraa kaikessa nöyränä ja (monin) kyynelin, koettelemuksissa, jotka ovat kohdanneet minua juutalaisten salahankkeitten vuoksi;

19. Palvellen Herraa kaikella sydämen nöyryydellä, ja monilla kyyneleillä, ja kiusauksilla, jotka minulle Juudalaisten väijymisistä tapahtuivat:

19. Palwellen HERra caikella sydämen nöyrydellä ja monilla kyyneleillä ja kiusauxilla jotca minun cohtani Judalaisten wäjymisest tulit:

19. paluellen HERRA caiken sydhemen neurydhen cansa/ ia monilla Kynelille/ ia kiusauxilla/ iotca minun cochtani tulit Juttain wäghymisest/ (palwellen HERRAA kaiken sydämen nöyryyden kanssa/ ja monilla kyyneleillä/ ja kiusauksilla/ jotka minun kohtaani tuli juuttain wäijymisestä/)

19. δουλεύων τῷ Κυρίῳ μετὰ πάσης ταπεινοφροσύνης καὶ πολλῶν δακρύων καὶ πειρασμῶν τῶν συμβάντων μοι ἐν ταῖς ἐπιβουλαῖς τῶν Ἰουδαίων,

19. δουλευων τω κυριω μετα πασης ταπεινοφροσυνης και πολλων δακρυων και πειρασμων των συμβαντων μοι εν ταις επιβουλαις των ιουδαιων 19. doυleυon to kυrio meta pases tapeinofrosυnes kai pollon dakrυon kai peirasmon ton sυmβanton moi en tais epiβoυlais ton ioυdaion

19 serving* the Lord with all humility and from many tears, and from tests which befell me among the pacts of the Jews;

19. Serving the Lord with all humility of mind, and with many tears, and temptations, which befell me by the lying in wait of the Jews:

19. at jeg har tjent Herren med al Ydmyghed og under mange Taarer og Fristelser, som mig ere vederfarne ved Jødernes Efterstræbelser;

19. Tjenandes Herranom med all ödmjukhet, och med många tårar och frestelser, som mig vederforos af Judarnas försåt;

19. Issandat tenides keige allandussega ja paljo silma-weega, ja kiusatustega, mis mulle juhtusid Juda-rahwa sallaja takkakiusamiste läbbi.

19. tarnaudamas Viešpačiui su visu nusižeminimu, ašaromis ir išbandymais, kurie ištiko mane dėl žydų pinklių.

19. und dem HERRN gedient habe mit aller Demut und mit viel Tränen und Anfechtung, die mir sind widerfahren von den Juden, so mir nachstellten;

19. Servant le Seigneur en toute humilité, avec beaucoup de larmes et au milieu des épreuves qui me sont survenues par les embûches des Juifs;

19. Sirviendo al Señor con toda humildad de ánimo, y con muchas lágrimas y tentaciones que me han venido por las asechanzas de los Judíos.

19 Dienende den Heere met alle ootmoedigheid, en vele tranen, en verzoekingen, die mij overkomen zijn door de lagen der Joden;

19. Służąc Panu ze wszelką uniżonością i z wielą łez i pokus, które na mię przychadzały z zasadzek żydowskich.

19. Szolgálván az Úrnak teljes alázatossággal és sok könnyhullatás és kisértetek közt, [12†] melyek én rajtam a zsidóknak utánam való [13†] leselkedése miatt estek;

19 работая Господу со всяким смиренномудрием и многими слезами, среди искушений, приключавшихся мне по злоумышлениям Иудеев;

19. служачи Господеві з усякою покорою і многими слїзми і спокусами, які прилучали ся менї од Жидівського чигання,

20 kuinka minä en ole vetäytynyt pois julistamasta teille sitä, mikä hyödyllistä on, ja opettamasta teitä sekä julkisesti että huone huoneelta,

20 kuinka en ole salannut mitään julistaessani teille sitä, mikä on hyödyllistä ja opettaessani teitä julkisesti ja huone huoneelta.

20. Etten minä ole mitään tarpeellista teiltä salannut, jota en minä ole teille ilmoittanut, ja olen teille opettanut julkisesti ja huone huoneelta,

20. En ole minä myös mitän tarpellista teildä salannut jota en minä ole teille ilmoittanut mutta olen teitä opettanut julkisest ja erinäns.

20. Quinga mine mös en ole miteken tarpelista teilde salanut/ iota em mine ole teille ilmoittanut/ ia opettanut teite iulkisesta ia erinense/ (Kuinka minä myös en ole mitäkään tarpeellista teiltä salannut/ jota en minä ole teille ilmoittanut/ ja opettanut teitä julkisesti ja erinensä/)

20. ὡς οὐδὲν ὑπεστειλάμην τῶν συμφερόντων τοῦ μὴ ἀναγγεῖλαι ὑμῖν καὶ διδάξαι ὑμᾶς δημοσίᾳ καὶ κατ’ οἴκους,

20. ως ουδεν υπεστειλαμην των συμφεροντων του μη αναγγειλαι υμιν και διδαξαι υμας δημοσια και κατ οικους 20. os oυden υpesteilamen ton sυmferonton toυ me anaggeilai υmin kai didaksai υmas demosia kai kat oikoυs

20 how I did not retreat back (in) anything of what is advantageous for you°, proclaiming and teaching you° in public and in every house,

20. And how I kept back nothing that was profitable unto you, but have shewed you, and have taught you publickly, and from house to house,

20. hvorledes jeg har Intet forholdet af det, som kunde være nyttigt, at jeg jo forkyndte Eder det og lærte Eder offentligen og i Eders egne Huse,

20. Så att jag hafver intet försummat, det eder kunde vara till nytto, att jag ju hafver förkunnat eder, och lärt eder uppenbarliga och synnerliga;

20. Kuitao ma polle middagi teie eest sallaja piddanud, mis teile tarwis piddi ollema, mis minna ei olleks teile kulutanud, ja teid öppetanud awwalikult ja koddasid möda,

20. Kaip nieko nenutylėjau, kas naudinga, bet kalbėjau ir mokiau jus tiek viešumoje, tiek po namus,

20. wie ich nichts verhalten habe, das da nützlich ist, daß ich's euch nicht verkündigt hätte und euch gelehrt, öffentlich und sonderlich;

20. Et que je n'ai rien caché des choses qui vous étaient utiles, et n'ai pas manqué de vous les annoncer et de vous instruire en public, et de maison en maison;

20. Como nada que os fuese útil, me he retraido de anunciaros, enseñando públicamente, y de casa en casa,

20 Hoe ik niets achtergehouden heb van hetgeen nuttig was, dat ik u niet zou verkondigd en u geleerd hebben, in het openbaar en bij de huizen;

20. Jakom się nie schraniał niczego, co by było pożyteczne, abym wam nie oznajmił i nie uczył was jawnie i po domach.

20. Hogy semmitől sem vonogattam magamat, a mi hasznos, hogy hirdessem néktek, és tanítsalak titeket nyilvánosan és házanként,

20 как я не пропустил ничего полезного, о чем вам не проповедывал бы и чему не учил бы вас всенародно и по домам,

20. і що я нї від чого корисного не вхиляв ся, щоб не звістити вам і не навчати вас прилюдно і по домам,

21 vaan olen todistanut sekä juutalaisille että kreikkalaisille parannusta kääntymyksessä Jumalan puoleen ja uskoa meidän Herraamme Jeesukseen Kristukseen.

21 Olen vakaasti julistanut sekä juutalaisille että kreikkalaisille mielenmuutosta Jumalan suhteen ja uskoa Herraamme Jeesukseen Kristukseen.

21. Todistain sekä Juudalaisille että Grekiläisille sitä kääntymystä, joka Jumalan tykö on, ja sitä uskoa, joka meidän Herran Jesuksen Kristuksen päälle on.

21. Todistain sekä Judalaisten että Grekein edes sitä parannust cuin Jumalan edes on ja sitä usco joca meidän HERran Jesuxen Christuxen päälle on.

21. todhistain seke Juttain ette Grekein edes site Paranost/ ioca on Jumalan edes/ Ja sen Wskon/ ioca on meiden HERRAN Iesusen Christusen päle. (todistan seka juuttain että krekein edessä sitä parannusta/ joka on Jumalan edessä/ Ja sen uskon/ joka on meidän HERRAN Jesuksen Kristuksen päälle.)

21. διαμαρτυρόμενος Ἰουδαίοις τε καὶ Ἕλλησι τὴν εἰς τὸν Θεὸν μετάνοιαν καὶ πίστιν τὴν εἰς τὸν Κύριον ἡμῶν Ἰησοῦν Χριστόν.

21. διαμαρτυρομενος ιουδαιοις τε και ελλησιν την εις τον θεον μετανοιαν και πιστιν την εις τον κυριον ημων ιησουν χριστον 21. diamartυromenos ioυdaiois te kai ellesin ten eis ton theon metanoian kai pistin ten eis ton kυrion emon iesoυn christon

21 thoroughly testifying both to Jews and to Greeks the repentance toward God and faith toward our Lord Jesus.

21. Testifying both to the Jews, and also to the Greeks, repentance toward God, and faith toward our Lord Jesus Christ.

21. idet jeg vidnede baade for Jøder og Græker om Omvendelse til Gud og Tro til vor Herre Jesus Christus.

21. Betygandes både för Judar och Greker den bättring som är inför Gud, och den tro som är till vår Herra Jesum Christum.

21. Ja ollen tunnistanud ni hästi Juda- kui Kreka-rahwale mele-parrandamist Jummala pole, ja usko meie Issanda Jesusse Kristusse sisse.

21. liudydamas žydams ir graikams apie atgailą prieš Dievą ir tikėjimą mūsų Viešpačiu Jėzumi Kristumi.

21. und habe bezeugt, beiden, den Juden und Griechen, die Buße zu Gott und den Glauben an unsern HERRN Jesus Christus.

21. Prêchant et aux Juifs et aux Grecs, la repentance envers Dieu, et la foi en Jésus-Christ notre Seigneur.

21. Testificando a los Judíos, y también a los Griegos el arrepentimiento hacia Dios, y la fé hacia nuestro Señor Jesu Cristo.

21 Betuigende, beiden Joden en Grieken, de bekering tot God en het geloof in onzen Heere Jezus Christus.

21. Świadectwo wydawając i Żydom, i Grekom o pokucie ku Bogu i o wierze w Pana naszego Jezusa Chrystusa.

21. Bizonyságot tévén mind zsidóknak, mind görögöknek az Istenhez való megtérés, [14†] és a mi Urunk Jézus Krisztusban való hit [15†] felől.

21 возвещая Иудеям и Еллинам покаяние пред Богом и веру в Господа нашего Иисуса Христа.

21. сьвідкуючи й Жидам і Єленянам покаяннє перед Богом і віру в Господа нашого Ісуса Христа.

22 Ja nyt, katso, minä matkustan, sidottuna hengessä, Jerusalemiin, enkä tiedä, mikä minua siellä kohtaa.

22 Mutta nyt, katso, matkustan hengessä sidottuna Jerusalemiin tietämättä, mitä minulle siellä tapahtuu,

22. Ja nyt katso, minä sidottuna hengessä matkustan Jerusalemiin, enkä tiedä, mitä minulle siellä tapahtuman pitää:

22. Ja cadzo minä sidottuna Hengesä matcustan Jerusalemijn engä tiedä mitä minulle siellä tapahtu:

22. Ja nyt catzos/ Mine Hengesse sidhottuna/ matkustan Jerusalemijn/ en tiedhe mite minun cochtani sielle tuleua ombi/ (Ja nyt katsos/ Minä hengessä sidottuna/ matkustan Jerusalemiin/ en tiedä mitä minun kohtaani siellä tulewa ompi/)

22. καὶ νῦν ἰδοὺ ἐγὼ δεδεμένος τῷ πνεύματι πορεύομαι εἰς Ἱερουσαλήμ, τὰ ἐν αὐτῇ συναντήσοντά μοι μὴ εἰδώς,

22. και νυν ιδου εγω δεδεμενος τω πνευματι πορευομαι εις ιερουσαλημ τα εν αυτη συναντησοντα μοι μη ειδως 22. kai nυn idoυ ego dedemenos to pneυmati poreυomai eis ieroυsalem ta en aυte sυnantesonta moi me eidos

22 And now, behold, I travel to Jerusalem, having been bound in the spirit, not knowing the things which will be meeting with me (there),

22. And now, behold, I go bound in the spirit unto Jerusalem, not knowing the things that shall befall me there:

22. Og nu see, tvungen af Aanden drager jeg til Jerusalem, og veed ikke, hvad mig der skal vederfares,

22. Och nu si, jag, bunden i Andanom, färdas till Jerusalem, icke vetandes hvad mig der öfvergå skall;

22. Ja nüüd wata, minna waimus seutud lähhän Jerusalemma, ja ei tea mitte, mis mulle seäl woib juhtuda,

22. Ir štai dabar aš, dvasios kalinys, keliauju į Jeruzalę, nežinodamas, kas man ten nutiks,

22. Und nun siehe, ich, im Geiste gebunden, fahre hin gen Jerusalem, weiß nicht, was mir daselbst begegnen wird,

22. Et maintenant, lié par l'Esprit, je vais à Jérusalem, ne sachant pas ce qui m'y arrivera;

22. Y ahora he aquí, que yo, constreñido del Espíritu, voy a Jerusalem sin saber lo que allá me ha de acontecer:

22 En nu ziet, ik, gebonden zijnde door den Geest, reis naar Jeruzalem, niet wetende, wat mij daar ontmoeten zal;

22. A oto teraz ja będąc związany duchem, idę do Jeruzalemu, nie wiedząc co tam na mię przyjść ma.

22. És most ímé én a Lélektől kényszerítve megyek Jeruzsálembe, nem tudván, mik következnek ott én reám.

22 И вот, ныне я, по влечению Духа, иду в Иерусалим, не зная, что там встретится со мною;

22. І ось я, звязаний духом, ійду в Єрусалим, не знаючи, що в йому приключить ся менї.

23 Sen vain tiedän, että Pyhä Henki jokaisessa kaupungissa todistaa minulle ja sanoo, että kahleet ja ahdistukset minua odottavat.

23 paitsi että Pyhä Henki joka kaupungissa todistaa minulle sanoen, että kahleet ja ahdistukset minua odottavat.

23. Vaan että Pyhä Henki jokaisessa kaupungissa tunnustaa ja sanoo siteet ja murheet minun edessäni olevan.

23. Waan että Pyhä Hengi jocaidzes Caupungis ennusta ja sano sitet ja murhet minua siellä odottawan.

23. Waan ette se Pyhe Hengi/ iocaitzes Caupungis ennusta ia sano/ Ette Siteit ia Murehet odhottauat minua sielle. (Waan että se Pyhä Henki/ jokaisessa kaupungissa ennustaa ja sanoo/ Että siteet ja murheet odottawat minua siellä.)

23. πλὴν ὅτι τὸ Πνεῦμα τὸ ἅγιον κατὰ πόλιν διαμαρτύρεται λέγον ὅτι δεσμά με καὶ θλίψεις μένουσιν.

23. πλην οτι το πνευμα το αγιον κατα πολιν διαμαρτυρεται λεγον οτι δεσμα με και θλιψεις μενουσιν 23. plen oti to pneυma to agion kata polin diamartυretai legon oti desma me kai thlipseis menoυsin

23 other-than, that the Holy Spirit is thoroughly testifying to me in every city, saying that bonds and afflictions are remaining (for) me.

23. Save that the Holy Ghost witnesseth in every city, saying that bonds and afflictions abide me.

23. uden at den Hellig Aand vidner i hver Stad og siger, at Baand og Trængsler bie paa mig.

23. Utan den Helge Ande i alla städer betygar och säger, att bojor och bedröfvelse står mig före.

23. Kui agga sedda, et pühha Waim iggas liñnas tunnistab ja ütleb, et köidikkud ja willetsussed mind ootwad.

23. tiktai Šventoji Dvasia kiekviename mieste man liudija, sakydama, kad manęs laukia pančiai ir suspaudimai.

23. nur daß der heilige Geist in allen Städten bezeugt und spricht, Bande und Trübsal warten mein daselbst.

23. Si ce n'est que le Saint-Esprit m'avertit de ville en ville, que des liens et des afflictions m'attendent.

23. Solo que el Espíritu Santo por todas las ciudades me da testimonio, diciendo: Que prisiones y tribulaciones me esperan.

23 Dan dat de Heilige Geest van stad tot stad betuigt, zeggende, dat mij banden en verdrukkingen aanstaande zijn.

23. Tylko że Duch Święty po miastach świadczy, powiadając, że mię więzienie i uciski czekają.

23. Kivéve, hogy a Szent Lélek városonként bizonyságot tesz, [16†] mondván, hogy én reám fogság és nyomorúság következik.

23 только Дух Святый по всем городам свидетельствует, говоря, что узы и скорби ждут меня.

23. Тільки що Дух сьвятий по городам сьвідкує слово, що кайдани мене та муки ждуть.

24 En minä kuitenkaan pidä henkeäni itselleni minkään arvoisena, kunhan vain täytän juoksuni ja sen viran, jonka minä Herralta Jeesukselta olen saanut: Jumalan armon evankeliumin todistamisen.

24 Mutta en (mistään välitä enkä) pidä henkeäni itselleni kalliina*, jotta (iloiten) täyttäisin juoksuni ja sen viran, jonka Herralta Jeesukselta olen saanut: Jumalan armon ilosanoman todistamisen.

24. Mutta en minä siitä lukua pidä, enkä tottele paljon hengestäni: että minä juoksuni päättäisin ilolla ja sen viran, jonka minä olen Herralta Jesukselta saanut, todistaakseni evankeliumia Jumalan armosta.

24. Mutta en minä nijstä lucua pidä engä tottele paljo hengestäni että minä juoxuni täytäisin ilolla ja sen wiran jonga minä olen HERralda Jesuxelda ottanut todistaxeni Evangeliumi Jumalan armosta.

24. Mutta em mine nijste miten tottele/ Enge mös palio lucu pidhe He'gesteni. Senpäle ette mine teutteisin minun Jooxoni ilolla/ ia sen Wirghan ionga mine ottanut olen Herralda Iesuselda/ todhistaxen Euangeliumi Jumalan armoista. (Mutta en minä niistä mitään tottele/ Enkä myös paljon lukua pidä hengestäni. Sen päälle että minä täyttäisin minun juoksuni ilolla/ ja sen wiran jonka minä ottanun olen Herralta Jesukselta/ todistaaksen ewankeliumin Jumalan armosta.)

24. ἀλλ’ οὐδενὸς λόγον ποιοῦμαι οὐδὲ ἔχω τὴν ψυχήν μου τιμίαν ἐμαυτῷ, ὡς τελειώσαι τὸν δρόμον μου μετὰ χαρᾶς καὶ τὴν διακονίαν ἣν ἔλαβον παρὰ τοῦ Κυρίου Ἰησοῦ, διαμαρτύρασθαι τὸ εὐαγγέλιον τῆς χάριτος τοῦ Θεοῦ.

24. αλλ ουδενος λογον ποιουμαι ουδε εχω την ψυχην μου τιμιαν εμαυτω ως τελειωσαι τον δρομον μου μετα χαρας και την διακονιαν ην ελαβον παρα του κυριου ιησου διαμαρτυρασθαι το ευαγγελιον της χαριτος του θεου 24. all oυdenos logon poioυmai oυde echo ten psυchen moυ timian emaυto os teleiosai ton dromon moυ meta charas kai ten diakonian en elaβon para toυ kυrioυ iesoυ diamartυrasthai to eυaggelion tes charitos toυ theoυ

24 But I make* account of nothing, nor am I holding my life as precious to myself, as (I desire) to complete my course with joy, and the service which I received from the Lord Jesus, to thoroughly testify the good-news of the favor of God.

24. But none of these things move me, neither count I my life dear unto myself, so that I might finish my course with joy, and the ministry, which I have received of the Lord Jesus, to testify the gospel of the grace of God.

24. Men jeg agter Intet, holder og ikke mit Liv selv dyrebart, paa det jeg kan fuldkomme mit Løb med Glæde og den Tjeneste, som jeg har annammet af den Herre Jesus, at forkynde Guds Naades Evangelium.

24. Dock aktar jag det intet, ej heller är mig sjelfvom mitt lif kärt; på det jag skall fullkomna mitt lopp med glädje, och det ämbete som jag anammat hafver af Herranom Jesu, till att betyga Evangelium om Guds nåd.

24. Agga minna ei holi sest middagi, ei pea ka omma ello isse mitte kalliks, et minna agga omma ello korra römoga löppetan, ja se ammeti, mis ma ollen sanud Issanda Jesusse käest, et ma pean tunnistama Jummala armo Ewangeliummit.

24. Bet tai man nesvarbu, ir aš nebranginu savo gyvybės. Svarbu, kad tik su džiaugsmu baigčiau savo bėgimą ir tarnavimą, kurį gavau iš Viešpaties Jėzaus: liudyti Dievo malonės Evangeliją.

24. Aber ich achte der keines, ich halte mein Leben auch nicht selbst teuer, auf daß ich vollende meinen Lauf mit Freuden und das Amt, das ich empfangen habe von dem HERRN Jesus, zu bezeugen das Evangelium von der Gnade Gottes.

24. Mais je ne me mets en peine de rien, et ma vie ne m'est point précieuse, pourvu que j'achève avec joie ma course et le ministère que j'ai reçu du Seigneur Jésus, pour annoncer la bonne nouvelle de la grâce de Dieu.

24. Mas de ninguna de estas cosas hago caso, ni tengo mi vida por cosa preciosa a mí mismo, con tal que acabe mi carrera con gozo, y el ministerio que recibí del Señor Jesús, para dar testimonio del evangelio de la gracia de Dios.

24 Maar ik acht op geen ding, noch houde mijn leven dierbaar voor mijzelven, opdat ik mijn loop met blijdschap mag volbrengen, en den dienst, welken ik, van den Heere Jezus ontvangen heb, om te betuigen het Evangelie der genade Gods.

24. Wszakże ja na nic nie dbam i nie jest mi tak droga dusza moja, bym tylko bieg mój z radością wykonał i posługę, którąm wziął od Pana Jezusa na oświadczenie Ewangielii łaski Bożej.

24. De semmivel sem gondolok, még az én életem sem drága [17†] nékem, csakhogy elvégezhessem az én futásomat örömmel, és azt a szolgálatot, [18†] melyet vettem az Úr Jézustól, hogy bizonyságot tegyek az Isten kegyelmének evangyéliomáról.

24 Но я ни на что не взираю и не дорожу своею жизнью, только бы с радостью совершить поприще мое и служение, которое я принял от Господа Иисуса, проповедать Евангелие благодати Божией.

24. Та нї про що я не дбаю, й не дорога менї душа моя, аби з радістю скінчити путь мій і ту службу, що прийняв я од Господа Ісуса, щоб сьвідкувати євангелию благодати Божої.

25 Ja nyt, katso, minä tiedän, ettette enää saa nähdä minun kasvojani, ei kukaan teistä, joiden keskuudessa minä olen vaeltanut ja saarnannut valtakuntaa.

25 Ja nyt, katso, tiedän, ettei kasvojani enää näe kukaan teistä, joitten keskellä olen vaeltanut saarnaten Jumalan valtakuntaa.

25. Ja nyt katso, minä tiedän, ettette silleen saa nähdä minun kasvojani, kaikki te, joiden kautta minä olen vaeltanut ja Jumalan valtakuntaa saarnannut.

25. Ja cadzo minä tiedän ettet te sillen saa nähdä minun caswojani caicki te joidenga cautta minä olen waeldanut ja Jumalan waldacunda saarnannut.

25. Ja nyt catzos/ mine tiedhen ettei te sillen saa nähdä minun Casuotani caiki te ioinenga cautta mine olen waeltanut/ ia sarnanut Jumalan Waldakunda. (Ja nyt katsos/ minä tiedän ettei te silleen saa nähdä minun kaswojani kaikki te joinenka kautta minä olen waeltanut/ ja saarnannut Jumalan waltakuntaa.)

25. καὶ νῦν ἰδοὺ ἐγὼ οἶδα ὅτι οὐκέτι ὄψεσθε τὸ πρόσωπόν μου ὑμεῖς πάντες, ἐν οἷς διῆλθον κηρύσσων τὴν βασιλείαν τοῦ Θεοῦ.

25. και νυν ιδου εγω οιδα οτι ουκετι οψεσθε το προσωπον μου υμεις παντες εν οις διηλθον κηρυσσων την βασιλειαν του θεου 25. kai nυn idoυ ego oida oti oυketi opsesthe to prosopon moυ υmeis pantes en ois dielthon kerυsson ten βasileian toυ theoυ

25 And now, behold, I know that you° all, among whom I went through preaching the kingdom of God, will be seeing my face no more,

25. And now, behold, I know that ye all, among whom I have gone preaching the kingdom of God, shall see my face no more.

25. Og nu see, jeg veed, at I alle, iblandt hvilke jeg har vandret og prædiket Guds Rige, ikke mere skulle se mit Ansigt.

25. Och nu si, jag vet, att härefter fån I icke se mitt ansigte, I alle, der jag framfarit hafver och predikat Guds rike.

25. Ja nüüd wata, ma tean, et teie keik ei sa ial ennam minno silmi nähha, kelle jurest ma ollen läbbiläinud, Jummala riki kulutades.

25. Ir štai dabar aš žinau, kad jūs visi, su kuriais buvau skelbdamas Dievo karalystę, daugiau nebematysite mano veido.

25. Und nun siehe, ich weiß, daß ihr mein Angesicht nicht mehr sehen werdet, alle die, bei welchen ich durchgekommen bin und gepredigt habe das Reich Gottes.

25. Et maintenant voici, je sais que vous ne verrez plus mon visage, vous tous parmi lesquels j'ai passé en prêchant le royaume de Dieu.

25. Y ahora he aquí, yo sé que ninguno de todos vosotros por entre quienes he pasado predicando el reino de Dios, verá más mi rostro.

25 En nu ziet, ik weet, dat gij allen, waar ik doorgegaan ben, predikende het Koninkrijk Gods, mijn aangezicht niet meer zien zult.

25. A teraz oto ja wiem, że już więcej nie oglądacie oblicza mojego wy wszyscy, między którymim chodził, każąc królestwo Boże.

25. És most íme én tudom, hogy nem látjátok többé az én orczámat ti mindnyájan, kik között általmentem, prédikálván az Istennek országát.

25 И ныне, вот, я знаю, что уже не увидите лица моего все вы, между которыми ходил я, проповедуя Царствие Божие.

25. І тепер ось я знаю, що більш не бачити мете лиця мого ви всї, між котрими ходив я, проповідуючи царство Боже.

26 Sentähden minä todistan teille tänä päivänä, että minä olen viaton kaikkien vereen.

26 Sen vuoksi todistan teille tänä päivänä, että olen viaton kaikkien vereen.

26. Sentähden minä todistan teille tänäpänä, että minä olen viatoin kaikkein verestä.

26. Sentähden minä todistan teille tänäpän että minä olen wiatoin caickein werestä:

26. Senteden mine todhistan teille tenepene/ Ette mine wiatoin olen caikein Wereste/ (Sentähden minä todistan teille tänäpänä/ että minä wiatoin olen kaikkein werestä/)

26. διό μαρτύρομαι ὑμῖν ἐν τῇ σήμερον ἡμέρᾳ ὅτι καθαρός ἐγὼ ἀπὸ τοῦ αἵματος πάντων·

26. διο μαρτυρομαι υμιν εν τη σημερον ημερα οτι καθαρος εγω απο του αιματος παντων 26. dio martυromai υmin en te semeron emera oti katharos ego apo toυ aimatos panton

26 because I testify to you° on this very day, that I am clean from the blood of all (men).

26. Wherefore I take you to record this day, that I am pure from the blood of all men.

26. Derfor vidner jeg for Eder paa denne Dag, at jeg er reen fra Alles Blod;

26. Derföre betygar jag eder på denna dagen, att jag oskyldig är för allas blod;

26. Sepärrast tunnistan minna teile tännasel päwal, et ma puhhas ollen keikide werrest.

26. Todėl šiandien jums liudiju, jog esu švarus nuo visų kraujo.

26. Darum bezeuge ich euch an diesem heutigen Tage, daß ich rein bin von aller Blut;

26. C'est pourquoi je proteste aujourd'hui devant vous, que je suis net du sang de vous tous.

26. Por tanto yo os protesto el día de hoy, que yo estoy limpio de la sangre de todos.

26 Daarom betuig ik ulieden op dezen huidigen dag, dat ik rein ben van het bloed van u allen.

26. Przetoż oświadczam się wam dnia dzisiejszego, żem ja jest czysty od krwi wszystkich.

26. Azért bizonyságot teszek előttetek a mai napon, hogy én mindeneknek vérétől [19†] tiszta vagyok.

26 Посему свидетельствую вам в нынешний день, что чистя от крови всех,

26. Тим я сьвідкую вам сьогоднї, що чистий я від крові всїх.

27 Sillä minä en ole vetäytynyt pois julistamasta teille kaikkea Jumalan tahtoa.

27 Sillä en ole vetäytynyt pois julistamasta teille kaikkea Jumalan päätöstä.

27. Sillä en minä ole estänyt itsiäni ilmoittamasta teille kaikkea Jumalan neuvoa.

27. Sillä en minä ole mitän teildä salannut waan olen teille caiken Jumalan neuwon ilmoittanut.

27. Sille em mine ole miteken salanut teilde/ iota em mine ole teille ilmoittanut/ caiken Jumalan neuuon. (Sillä en minä ole mitäkään salannut teiltä/ jota en minä ole teille ilmoittanut/ kaiken Jumalan neuwon.)

27. οὐ γὰρ ὑπεστειλάμην τοῦ μὴ ἀναγγεῖλαι ὑμῖν πᾶσαν τὴν βουλὴν τοῦ Θεοῦ.

27. ου γαρ υπεστειλαμην του μη αναγγειλαι υμιν πασαν την βουλην του θεου 27. oυ gar υpesteilamen toυ me anaggeilai υmin pasan ten βoυlen toυ theoυ

27 For* I did not retreat back from proclaiming to you° all the plan of God.

27. For I have not shunned to declare unto you all the counsel of God.

27. thi jeg forholdt ikke, at jeg jo forkyndte Eder alt Guds Raad.

27. Ty jag hafver icke försummat, med mindre jag hafver förkunnat eder allt Guds råd.

27. Sest ma polle ühtegi Jummala noud teie eest sallaja piddanud, mis ma teile ei olleks kulutanud.

27. Aš nevengiau jums paskelbti visų Dievo nutarimų.

27. denn ich habe euch nichts verhalten, daß ich nicht verkündigt hätte all den Rat Gottes.

27. Car je vous ai annoncé tout le dessein de Dieu, sans en rien cacher.

27. Porque no me he retraido de anunciaros todo el consejo de Dios.

27 Want ik heb niet achtergehouden, dat ik u niet zou verkondigd hebben al den raad Gods.

27. Albowiem nie chroniłem się, żebym wam nie miał oznajmić wszelkiej rady Bożej.

27. Mert nem vonogattam magamat, hogy hirdessem néktek az Istennek teljes akaratát.

27 ибо я не упускал возвещать вам всю волю Божию.

27. Бо я не вхилявсь обявляти вам усяку волю Божу.

28 Ottakaa siis itsestänne vaari ja kaikesta laumasta, johon Pyhä Henki on teidät pannut kaitsijoiksi, paimentamaan Herran seurakuntaa, jonka hän omalla verellänsä on itselleen ansainnut.

28 Ottakaa siis vaari itsestänne ja koko laumasta, johon Pyhä Henki on pannut teidät kaitsijoiksi, paimentamaan Jumalan seurakuntaa, jonka Hän omalla verellään on itselleen ansainnut.

28. Niin ottakaat siis itsestänne vaari ja kaikesta laumasta, johon Pyhä Henki on teidät piispoiksi pannut, kaitsemaan Jumalan seurakuntaa, jonka hän omalla verellänsä ansainnut on.

28. NIjn ottacat sijs idzestänne waari ja caikesta laumasta johon Pyhä Hengi on teidän Pispaxi pannut caidzeman Jumalan Seuracunda jonga hän werelläns on woittanut.

28. Nin ottacat sis nyt itzesten waari/ ia caikesta Laumasta/ ioillen pyhe Hengi ombi teite pannut Pispaxi/ caitzemaan Jumalan seurakunda/ ionga hen on Werens cautta woittanut. (Niin ottakaat siis nyt itsestänne waari/ ja kaikesta laumasta/ joillen Pyhä Henki ompi teitä pannut piispaksi/ kaitsemaan Jumalan seurakuntaa/ jonka hän on werensä kautta woittanut.)

28. προσέχετε οὖν ἑαυτοῖς καὶ παντὶ τῷ ποιμνίῳ, ἐν ᾧ ὑμᾶς τὸ Πνεῦμα τὸ ἅγιον ἔθετο ἐπισκόπους, ποιμαίνειν τὴν ἐκκλησίαν τοῦ Κυρίου καὶ Θεοῦ, ἣν περιεποιήσατο διὰ τοῦ ἰδίου αἵματος.

28. προσεχετε ουν εαυτοις και παντι τω ποιμνιω εν ω υμας το πνευμα το αγιον εθετο επισκοπους ποιμαινειν την εκκλησιαν του θεου ην περιεποιησατο δια του ιδιου αιματος 28. prosechete oυn eaυtois kai panti to poimnio en o υmas to pneυma to agion etheto episkopoυs poimainein ten ekklesian toυ theoυ en periepoiesato dia toυ idioυ aimatos

28 Therefore, take-heed° to yourselves and to all the flock, in which the Holy Spirit placed you° (as) overseers, to shepherd the congregation* of the Lord and God, which (the Lord) acquired through his own blood.

28. Take heed therefore unto yourselves, and to all the flock, over the which the Holy Ghost hath made you overseers, to feed the church of God, which he hath purchased with his own blood.

28. Saa giver Agt paa Eder selv og den ganske Hjord, blandt hvilken den Hellig Aand satte Eder som Tilsyndmænd, at vogte Guds Menighed, hvilken han forhvervede med sit eget Blod.

28. Så hafver nu akt på eder, och på allan hjorden, i hvilkom den Helge Ande hafver eder satt till Biskopar, att regera Guds församling, hvilka han hafver förvärfvat med sitt blod.

28. Sepärrast pange isseennast ja keik karja tähhele, kelle peäle teid pühha Waim on ülle-watajaks pannud, et teie peate kui karjatsed hoidma Jummala koggodust, mis ta omma ennese werre läbbi ennesele on saatnud.

28. Būkite rūpestingi sau ir visai kaimenei, kuriai Šventoji Dvasia jus paskyrė prižiūrėtojais, kad ganytumėte Dievo bažnyčią, kurią Jis įsigijo savo krauju.

28. So habt nun acht auf euch selbst und auf die ganze Herde, unter welche euch der heilige Geist gesetzt hat zu Bischöfen, zu weiden die Gemeinde Gottes, welche er durch sein eigen Blut erworben hat.

28. Prenez donc garde à vous-mêmes, et à tout le troupeau sur lequel le Saint-Esprit vous a établis évêques, pour paître l'Église de Dieu, qu'il a acquise par son propre sang.

28. Por tanto mirád por vosotros, y por todo el rebaño sobre el que el Espíritu Santo os ha puesto por sobreveedores, para apacentar la iglesia de Dios, la cual él ganó con su propia sangre.

28 Zo hebt dan acht op uzelven, en op de gehele kudde, over dewelke u de Heilige Geest tot opzieners gesteld heeft, om de Gemeente Gods te weiden, welke Hij verkregen heeft door Zijn eigen bloed.

28. Pilnujcież tedy samych siebie i wszystkiej trzody, w której was Duch Święty postanowił biskupami, abyście paśli zbór Boży, którego nabył przez własną krew.

28. Viseljetek gondot [20†] azért magatokra és az egész nyájra, [21†] melyben a Szent Lélek titeket vigyázókká tett, az Isten anyaszentegyházának legeltetésére, melyet tulajdon vérével [22†] szerzett.

28 Итак внимайте себе и всему стаду, в котором Дух Святый поставил вас блюстителями, пасти Церковь Господа и Бога, которую Он приобрел Себе Кровию Своею.

28. Тим достерегайте себе і все стадо, в котрому вас Дух сьвятий настановив єпископами, щоб пасти церкву Божу, котру придбав кровю своєю.

29 Minä tiedän, että minun lähtöni jälkeen teidän keskuuteenne tulee julmia susia, jotka eivät laumaa säästä,

29 Sillä tiedän (sen), että lähtöni jälkeen keskellenne tulee julmia susia, jotka eivät laumaa säästä.

29. Sillä minä tiedän minun lähtemiseni jälkeen tulevan teidän sekaanne hirmuiset sudet, jotka ei laumaa säästä.

29. Sillä minä tiedän minun lähtemiseni jälken tulewan teidän secaan hirmuiset sudet jotca ei lauma armahda.

29. Sille sen mine tiedhen/ ette minun lechtemisen ielken/ tuleuat teiden secaan hirmuiset Sudhet/ iotca eiuet Lauman päle armaitze. (Sillä sen minä tiedän/ että minun lähtemisen jälkeen/ tulewat teidän sekaan hirmuiset sudet/ jotka eiwät lauman päälle armaitse.)

29. ἐγὼ γὰρ οἶδα τοῦτο, ὅτι εἰσελεύσονται μετὰ τὴν ἄφιξίν μου λύκοι βαρεῖς εἰς ὑμᾶς μὴ φειδόμενοι τοῦ ποιμνίου·

29. εγω γαρ οιδα τουτο οτι εισελευσονται μετα την αφιξιν μου λυκοι βαρεις εις υμας μη φειδομενοι του ποιμνιου 29. ego gar oida toυto oti eiseleυsontai meta ten afiksin moυ lυkoi βareis eis υmas me feidomenoi toυ poimnioυ

29 For* I know this: after my goodbye, cruel wolves will be entering into you°, not sparing the flock;

29. For I know this, that after my departing shall grievous wolves enter in among you, not sparing the flock.

29. Thi jeg veed dette, at der skal indkomme svare Ulve ibland Eder efter min Bortgang, som ikke skulle spare Hjorden.

29. Ty jag vet det att, sedan jag skiljs ifrån eder, skola komma ibland eder svåra ulfvar, de der hjorden icke spara skola.

29. Sest ma tean sedda, et pärrast minno ärraminnemist teie sekka tullewad hirmsad hundid, kes karjale armo ei anna.

29. Nes aš žinau, kad, man pasitraukus, įsibraus pas jus žiaurių vilkų, kurie nepagailės kaimenės.

29. Denn das weiß ich, daß nach meinem Abschied werden unter euch kommen greuliche Wölfe, die die Herde nicht verschonen werden.

29. Car je sais qu'après mon départ, il s'introduira parmi vous des loups ravissants, qui n'épargneront point le troupeau;

29. Porque yo sé, que después de mi partida entrarán entre vosotros graves lobos, que no perdonarán al rebaño;

29 Want dit weet ik, dat na mijn vertrek zware wolven tot u inkomen zullen, die de kudde niet sparen.

29. Boć ja to wiem, że po odejściu mojem wnijdą między was wilcy okrutni, którzy trzodzie folgować nie będą.

29. Mert én tudom azt, hogy az én eltávozásom után jőnek ti közétek gonosz farkasok, [23†] kik nem kedveznek a nyájnak.

29 Ибо я знаю, что, по отшествии моем, войдут к вам лютые волки, не щадящие стада;

29. Я бо знаю се, що після виходу мого прийдуть вовки хижі між вас, що не пощадять стада.

30 ja teidän omasta joukostanne nousee miehiä, jotka väärää puhetta puhuvat, vetääkseen opetuslapset mukaansa.

30 Ja omasta joukostanne nousee miehiä, jotka puhuvat väärää puhetta, vetääkseen opetuslapset mukaansa.

30. Ja itse teistänne nousevat miehet, jotka vääryyttä puhuvat, vetääksensä pois opetuslapsia peräänsä.

30. Ja teidän seastan nousewat miehet jotca wäärä opetusta puhuwat ja wetäwät Opetuslapsia tygöns.

30. Ja mös teiste itzestenne ylesnouseuat Miehet/ iotca wären Opetuxen puhuuat/ ia wetäuet Opetuslapsi tygens. (Ja myös teistä itsestänne ylös nousewat miehet/ jotka wäärän opetuksen puhuwat/ ja wetäwät opetuslapsia tykönsä.)

30. καὶ ἐξ ὑμῶν αὐτῶν ἀναστήσονται ἄνδρες λαλοῦντες διεστραμμένα τοῦ ἀποσπᾶν τοὺς μαθητὰς ὀπίσω αὐτῶν.

30. και εξ υμων αυτων αναστησονται ανδρες λαλουντες διεστραμμενα του αποσπαν τους μαθητας οπισω αυτων 30. kai eks υmon aυton anastesontai andres laloυntes diestrammena toυ apospan toυs mathetas opiso aυton

30 and men will be standing up from among yourselves, speaking perverse things, to pull away the disciples after themselves.

30. Also of your own selves shall men arise, speaking perverse things, to draw away disciples after them.

30. Og af Eder selv skulle opstaae Mænd, som skulle tale forvendte Ting at drage Disciplene efter sig.

30. Och af eder sjelfvom skola män uppkomma, som tala skola det orätt är, och draga lärjungar till sig.

30. Ka teie enneste seast sawad tousma mehhed, kes pöratsed könned räkiwad, et nemmad woiksid jüngrid ennese järrele haukutada.

30. Net iš jūsų atsiras tokių, kurie kreivomis kalbomis stengsis patraukti paskui save mokinius.

30. Auch aus euch selbst werden aufstehen Männer, die da verkehrte Lehren reden, die Jünger an sich zu ziehen.

30. Et qu'il s'élèvera parmi vous des hommes qui annonceront des doctrines pernicieuses, afin d'attirer les disciples après eux.

30. Y que de entre vosotros mismos se levantarán también hombres, que hablen cosas perversas, para llevar discípulos en pos de sí.

30 En uit uzelven zullen mannen opstaan, sprekende verkeerde dingen, om de discipelen af te trekken achter zich.

30. A z was samych powstaną mężowie, mówiący rzeczy przewrotne, aby za sobą pociągnęli uczniów.

30. Sőt ti magatok közül is támadnak férfiak, kik fonák dolgokat beszélnek, hogy a tanítványokat magok után vonják.

30 и из вас самих восстанут люди, которыебудут говорить превратно, дабы увлечь учеников за собою.

30. І з вас самих устануть люде, говорячи розворотне, щоб потягти учеників за собою.

31 Valvokaa sentähden ja muistakaa, että minä olen kolme vuotta lakkaamatta yötä ja päivää kyynelin neuvonut teitä itsekutakin.

31 Valvokaa siis, muistaen, että kolmeen vuoteen en ole lakannut yötä päivää kyynelin neuvomasta itse kutakin.

31. Sentähden valvokaat, muistain etten minä kolmena ajastaikana ole lakannut yöllä ja päivällä teitä kyyneleillä neuvomasta itsekutakin.

31. Sentähden olcat walpat ja muistacat etten minä colmena ajastaicana ole lacainnut öillä ja päiwillä cutakin teitä kyyneleillä neuwomasta.

31. Senteden olcat walpat ia muistacat sen päle/ Etten mine colmen aijastaian siselle/ ole lacannut öille ia peiuille/ itzecutakin teite kynelden cansa neuuomasta. (Sen tähden olkaat walppaat ja muistakaat sen päälle/ Etten minä kolmen ajastajan sisällä/ ole lakannut yöllä ja päiwälla/ itsekutakin teitä kyynelten kanssa neuwomasta.)

31. διὸ γρηγορεῖτε, μνημονεύοντες ὅτι τριετίαν νύκτα καὶ ἡμέραν οὐκ ἐπαυσάμην μετὰ δακρύων νουθετῶν ἕνα ἕκαστον.

31. διο γρηγορειτε μνημονευοντες οτι τριετιαν νυκτα και ημεραν ουκ επαυσαμην μετα δακρυων νουθετων ενα εκαστον 31. dio gregoreite mnemoneυontes oti trietian nυkta kai emeran oυk epaυsamen meta dakrυon noυtheton ena ekaston

31 Hence watch°, remembering (that for) three years I ceased not (from) admonishing each one (of you)° night and day with tears.

31. Therefore watch, and remember, that by the space of three years I ceased not to warn every one night and day with tears.

31. Derfor vaager og kommer ihu, at jeg har ikke afladet i tre Aar, Nat og Dag, at paaminde enhver af Eder med Taarer.

31. Derföre vaker, och tänker uppå, att jag i tre år, natt och dag, icke hafver återvändt förmana hvar och en, med tårar.

31. Sepärrast walwage ja möttelge, et minna kolm aastat, ööd ja päwad ei olle jätnud iggaüht silma-weega maenitsematta.

31. Todėl budėkite ir nepamirškite, kad aš per trejus metus dieną ir naktį nepaliaudamas, su ašaromis įspėjinėjau kiekvieną.

31. Darum seid wach und denket daran, daß ich nicht abgelassen habe drei Jahre, Tag und Nacht, einen jeglichen mit Tränen zu vermahnen.

31. Veillez donc, vous souvenant que durant trois ans je n'ai cessé, nuit et jour, d'avertir chacun de vous avec larmes.

31. Por tanto velád, acordándoos que por tres años, de noche y de día, no he cesado de amonestar con lágrimas a cada uno de vosotros.

31 Daarom waakt, en gedenkt, dat ik drie jaren lang nacht en dag, niet opgehouden heb een iegelijk met tranen te vermanen.

31. Przetoż czujcie, pomnąc, żem przez trzy lata w nocy i we dnie nie przestawał napominać ze łzami każdego z was.

31. Azért vigyázzatok, megemlékezvén arról, hogy én három esztendeig éjjel [24†] és nappal meg nem szüntem könnyhullatással inteni mindenkit.

31 Посему бодрствуйте, памятуя, что я три года день и ночь непрестанно со слезами учил каждого из вас.

31. Тим пильнуйте, памятаючи, що три роки ніч і день не переставав я із слїзми напоминати кожного.

32 Ja nyt minä uskon teidät Jumalan ja hänen armonsa sanan haltuun, hänen, joka on voimallinen rakentamaan teitä ja antamaan teille perintöosan kaikkien pyhitettyjen joukossa.

32 Ja nyt uskon teidät (,veljet,) Jumalan ja Hänen armonsa* sanan haltuun, Hänen, joka on voimallinen rakentamaan teitä ja antamaan teille perintöosan kaikkien pyhitettyjen joukossa.

32. Ja nyt, rakkaat veljet, minä annan teidät Jumalan ja hänen armonsa sanan haltuun, joka väkevä on teitä rakentamaan ja antamaan teille perinnön kaikkein pyhitettyin seassa.

32. Ja rackat weljet minä annan teidän Jumalan ja hänen armons sanan halduun joca wäkewä on teitä rakendaman ja andaman teille perinnön caickein pyhitettyin seasa.

32. Ja nyt/ rackat Weliet/ Mine annan teiden Jumalan/ ia henen Armoins Sanan haltun/ ioca wäkeue on teite ylesrakendamaan/ ia andaman teille Perimisen caikein Pyhitettyen seas. (Ja nyt/ rakkaat weljet/ Minä annan teidän Jumalan/ ja hänen armonsa sanan haltuun/ joka wäkewä on teitä ylös rakentamaan/ ja antamaan teille perimisen kaikkein pyhitettyjen seassa.)

32. καὶ τὰ νῦν παρατίθεμαι ὑμᾶς, ἀδελφοί, τῷ Θεῷ καὶ τῷ λόγῳ τῆς χάριτος αὐτοῦ τῷ δυναμένῳ ἐποικοδομῆσαι καὶ δοῦναι ὑμῖν κληρονομίαν ἐν τοῖς ἡγιασμένοις πᾶσιν.

32. και {VAR1: τανυν } {VAR2: τα νυν } παρατιθεμαι υμας αδελφοι τω θεω και τω λογω της χαριτος αυτου τω δυναμενω εποικοδομησαι και δουναι υμιν κληρονομιαν εν τοις ηγιασμενοις πασιν 32. kai {VAR1: tanυn } {VAR2: ta nυn } paratithemai υmas adelfoi to theo kai to logo tes charitos aυtoυ to dυnameno epoikodomesai kai doυnai υmin kleronomian en tois egiasmenois pasin

32 And hereafter I consign you° brethren to God, and to the word of his favor, which is able to build you° up and to give you° an inheritance among all those who have been made holy.

32. And now, brethren, I commend you to God, and to the word of his grace, which is able to build you up, and to give you an inheritance among all them which are sanctified.

32. Og nu, Brødre! befaler jeg Eder Gud og hans Naades Ord, som er mægtigt at opbygge Eder, og at give Eder Arv iblandt alle de Helligede.

32. Och nu, bröder, befaller jag eder Gudi, och hans nåds orde, hvilken mägtig är uppbygga eder, och gifva eder arfvedel ibland allom dem som helgade varda.

32. Ja nüüd annan miña teid, wennad, Jummala ja temma armo sanna holeks, kes wäggew on üllesehhitama, ja teile andma pärrandust keikide seas, kes on pühhitsetud.

32. O dabar, broliai, pavedu jus Dievui ir Jo malonės žodžiui, kuris turi galią jus išugdyti ir duoti jums paveldėjimą tarp visų pašventintųjų.

32. Und nun, liebe Brüder, ich befehle euch Gott und dem Wort seiner Gnade, der da mächtig ist, euch zu erbauen und zu geben das Erbe unter allen, die geheiligt werden.

32. Et maintenant, frères, je vous recommande à Dieu et à la parole de sa grâce, lui qui peut vous édifier et vous donner l'héritage avec tous les saints.

32. Y ahora, hermanos, os encomiendo a Dios, y a la palabra de su gracia, la cual es poderosa para edificaros, y daros herencia con todos los que son santificados.

32 En nu, broeders, ik bevele u Gode, en den woorde Zijner genade, Die machtig is u op te bouwen, en u een erfdeel te geven onder al de geheiligden.

32. A teraz, bracia! poruczam was Bogu i słowu łaski jego, który może pobudować i dać wam dziedzictwo między wszystkimi poświęconymi.

32. És most, atyámfiai, ajánlak titeket az Istennek és az ő kegyelmessége ígéjének, a ki felépíthet és adhat néktek örökséget minden [25†] megszenteltek közt.

32 И ныне предаю вас, братия, Богу и слову благодати Его, могущему назидать вас более и дать вам наследие со всеми освященными.

32. А тепер передаю вас, брати, Богові і слову благодати Його, котрим може збудувати вас і дати вам наслїддє між усїма осьвяченими.

33 En minä ole halunnut kenenkään hopeata tai kultaa tai vaatteita;

33 En ole halunnut kenenkään hopeaa tai kultaa tai vaatteita.

33. En minä ole yhdenkään hopiaa eikä kultaa eikä vaatteita pyytänyt.

33. En minä ole yhdengän hopiata eli culda elickä waatteita pyytänyt:

33. Em mine ole ydhengen Hopia eli Culda elike Waatteita pytenyt/ (En minä ole yhdenkään hopeaa eli kultaa elika waatteita pyytänyt/)

33. ἀργυρίου ἢ χρυσίου ἢ ἱματισμοῦ οὐδενὸς ἐπεθύμησα·

33. αργυριου η χρυσιου η ιματισμου ουδενος επεθυμησα 33. argυrioυ e chrυsioυ e imatismoυ oυdenos epethυmesa

33 I lusted (after) no one’s silver or gold or garment.

33. I have coveted no man's silver, or gold, or apparel.

33. Jeg har ikke begjeret Nogens Sølv, eller Guld eller Klædebon.

33. Ingens mans silfver, eller guld, eller kläder hafver jag begärat.

33. Minna ep olle ühhegi höbbedat, egga kulda, egga ridid ihhaldanud.

33. Nė iš vieno negeidžiau nei sidabro, nei aukso, nei drabužio.

33. Ich habe euer keines Silber noch Gold noch Kleid begehrt.

33. Je n'ai désiré ni l'argent, ni l'or, ni les vêtements de personne.

33. La plata, o el oro, o el vestido de nadie he codiciado.

33 Ik heb niemands zilver, of goud, of kleding begeerd.

33. Srebra albo złota, albo szaty nie pożądałem od nikogo.

33. Senkinek ezüstjét, vagy aranyát, vagy ruháját [26†] nem kívántam:

33 Ни серебра, ни золота, ни одежды я ни от кого не пожелал:

33. Срібла або золота або одежі, - нїчого не жадав я.

34 te tiedätte itse, että nämä minun käteni ovat työllänsä hankkineet, mitä minä ja seuralaiseni olemme tarvinneet.

34 (vaan) tiedätte itse, että nämä käteni ovat palvelleet minun ja seuralaisteni tarpeita.

34. Vaan te itse tiedätte, että nämät kädet ovat minua tarpeissani ja niitä, jotka minun kanssani olivat, palvelleet.

34. Sillä idze te kyllä tiedätte että nämät kädet owat minun tarpeni ja nijden jotca minun cansani olit saattanet.

34. Sille te itze kylle tiedhette ette nämet Kädhet ouat minun Tarpeheni/ ia ninen iotca minun cansani olit/ saattanet. (Sillä te itse kyllä tiedätte että nämät kädet owat minun tarpeeni/ ja niiden jotka minun kanssani olit/ saattaneet.)

34. αὐτοὶ γινώσκετε ὅτι ταῖς χρείαις μου καὶ τοῖς οὖσι μετ’ ἐμοῦ ὑπηρέτησαν αἱ χεῖρες αὗται.

34. αυτοι δε γινωσκετε οτι ταις χρειαις μου και τοις ουσιν μετ εμου υπηρετησαν αι χειρες αυται 34. aυtoi de ginoskete oti tais chreiais moυ kai tois oυsin met emoυ υperetesan ai cheires aυtai

34 You° yourselves know that these hands attended to my needs, and to those who are with me.

34. Yea, ye yourselves know, that these hands have ministered unto my necessities, and to them that were with me.

34. Men I vide selv, at disse Hænder havde tjent for min Nødtørft og for dem, som ere med mig.

34. Men I veten sjelfve, att dessa händerna hafva tjent till min nödtorft, och deras som med mig voro.

34. Agga teie teate isse, et needsinnatsed käed on abbiks olnud minno ja nende tarwidusseks, kes minnoga ollid.

34. Jūs žinote, kad mano ir buvusiųjų su manimi reikalams tarnavo šitos va mano rankos.

34. Denn ihr wisset selber, daß mir diese Hände zu meiner Notdurft und derer, die mit mir gewesen sind, gedient haben.

34. Et vous savez vous-mêmes que ces mains ont pourvu à mes besoins et à ceux des personnes qui étaient avec moi.

34. Ántes vosotros sabéis, que para lo que me ha sido necesario, y a los que estaban conmigo, estas manos me han servido.

34 En gijzelve weet, dat deze handen tot mijn nooddruft, en dergenen, die met mij waren, gediend hebben.

34. Owszem sami wiecie, że moim potrzebom i tych, którzy są ze mną, służyły te ręce,

34. Sőt magatok tudjátok, hogy a magam szükségeiről és a velem valókról ezek a kezek [27†] gondoskodtak.

34 сами знаете, что нуждам моим и нуждам бывшихпри мне послужили руки мои сии.

34. Сами ж знаєте, що потребинам моїм і тим, хто бував зо мною, служили оцї руки мої.

35 Kaikessa minä olen osoittanut teille, että näin työtä tehden tulee huolehtia heikoista ja muistaa nämä Herran Jeesuksen sanat, jotka hän itse sanoi: 'Autuaampi on antaa kuin ottaa'."

35 Olen teille kaikessa osoittanut, että näin työtä tehden tulee huolehtia heikoista ja muistaa Herran Jeesuksen sanat — että Hän itse sanoi: 'Autuaampi on antaa kuin ottaa.'”

35. Kaikki olen minä teille osoittanut, että niin pitää työtä tehtämän: heikkoja korjattaman ja muistettaman Herran Jesuksen sanoja, jotka hän sanoi: autuaampi on antaa kuin ottaa.

35. Minä olen teille caicki ilmoittanut että nijn pitä työtä tehtämän: corjaman heickoja ja muistaman HERran Jesuxen sanoja cuin hän sanoi: autuambi on anda cuin otta.

35. Mine olen teille caiki ilmoittanut/ Ette nin töte tehden pite coriaman nijte heickoia/ Ja muistaman HERRAN IesuSEN sanan päle/ iota hen sanoi/ Autuambi on anda quin otta. (Minä olen teille kaikki ilmoittanut/ Että niin työtä tehden pitää korjaaman niitä heikkoja/ Ja muistaman HERRAN Jesuksen sanan päälle/ jota hän sanoi/ Autuaampi on antaa kuin ottaa.)

35. πάντα ὑπέδειξα ὑμῖν ὅτι οὕτω κοπιῶντας δεῖ ἀντιλαμβάνεσθαι τῶν ἀσθενούντων, μνημονεύειν τε τῶν λόγων τοῦ Κυρίου Ἰησοῦ, ὅτι αὐτὸς εἶπε· μακάριόν ἐστι μᾶλλον διδόναι ἢ λαμβάνειν.

35. παντα υπεδειξα υμιν οτι ουτως κοπιωντας δει αντιλαμβανεσθαι των ασθενουντων μνημονευειν τε των λογων του κυριου ιησου οτι αυτος ειπεν μακαριον εστιν διδοναι μαλλον η λαμβανειν 35. panta υpedeiksa υmin oti oυtos kopiontas dei antilamβanesthai ton asthenoυnton mnemoneυein te ton logon toυ kυrioυ iesoυ oti aυtos eipen makarion estin didonai mallon e lamβanein

35 I showed to you° (an example) in all things, that so laboring, it is essential to help the weak and to remember the words of the Lord Jesus, that he himself said, It is more fortunate to give than to receive.

35. I have shewed you all things, how that so labouring ye ought to support the weak, and to remember the words of the Lord Jesus, how he said, It is more blessed to give than to receive.

35. Jeg viste Eder i alle Ting, at det bør os saaledes at arbeide og komme de Srøbelige til Hjælp, og at ihukomme den Herres Jesu Ord, hvorledes han selv har sagt: saligt er det at give, hellere end at tage.

35. All ting hafver jag vist eder, att så måste man arbeta, och upptaga de svaga, och tänka på Herrans Jesu ord, som han sade: Saligare är gifva än taga.

35. Ma ollen teile keik näitnud, et nenda tööd tehhes, neid nödro peab wastowoetama, ja Issanda Jesusse sanno meles petama, mis ta on isse öölnud: Önsam on anda, kui wotta.

35. Ir aš jums visur rodydavau, kad, šitaip triūsiant, reikia paremti silpnuosius ir atminti Viešpaties Jėzaus pasakytus žodžius: ‘Labiau palaiminta duoti negu imti’ ‘‘.

35. Ich habe es euch alles gezeigt, daß man also arbeiten müsse und die Schwachen aufnehmen und gedenken an das Wort des HERRN Jesus, daß er gesagt hat: "Geben ist seliger denn Nehmen!"

35. Je vous ai montré en toutes choses, que c'est ainsi qu'en travaillant, il faut secourir les faibles, et se souvenir des paroles du Seigneur Jésus, qui a dit lui-même: Il y a plus de bonheur à donner qu'à recevoir.

35. En todo os he enseñado, que trabajando así, debéis sobrellevar a los enfermos, y acordaros del dicho del Señor Jesús, el cual dijo: Más bienaventurado es dar, que recibir.

35 Ik heb u in alles getoond, dat men, alzo arbeidende, de zwakken moet opnemen, en gedenken aan de woorden van den Heere Jezus, dat Hij gezegd heeft: Het is zaliger te geven, dan te ontvangen.

35. Wszystkomci wam okazał, iż tak pracując, musimy podejmować słabe, a pamiętać na słowa Pana Jezusowe, że on rzekł: Szczęśliwsza jest rzecz dawać, niżeli brać.

35. Mindenestől megmutattam [28†] néktek, hogy ily módon munkálkodva kell az erőtlenekről gondot viselni, és megemlékezni az Úr Jézus szavairól, mert ő mondá: Jobb adni, mint venni.

35 Во всем показал я вам, что, так трудясь, надобно поддерживать слабых и памятовать слова Господа Иисуса, ибо Он Сам сказал: „блаженнее давать, нежели принимать".

35. У всьому показав я вам, що, так працюючи, треба помагати малосильним і памятати слова Господа Ісуса, що Він глаголав: Більше щастє давати, нїж приймати.

36 Ja tämän sanottuaan hän polvistui ja rukoili kaikkien heidän kanssansa.

36 Tämän sanottuaan hän polvistui ja rukoili kaikkien heidän kanssaan.

36. Ja kuin hän nämät sanonut oli, lankesi hän polvillensa ja rukoili kaikkein heidän kanssansa.

36. Ja cuin hän nämät sanonut oli langeis hän polwillens ja rucoili caickein heidän cansans.

36. Ja quin hen näme sanonut oli/ langesi hen poluillens ia Rucoli heiden caikein cansa. (Ja kuin hän nämä sanonut oli/ lankesi hän polwillensa ja rukoili heidän kaikkein kanssa.)

36. καὶ ταῦτα εἰπὼν, θεὶς τὰ γόνατα αὐτοῦ σὺν πᾶσιν αὐτοῖς προσηύξατο.

36. και ταυτα ειπων θεις τα γονατα αυτου συν πασιν αυτοις προσηυξατο 36. kai taυta eipon theis ta gonata aυtoυ sυn pasin aυtois proseυksato

36 And having said these things, he placed (himself on his) knees and prayed together with them all.

36. And when he had thus spoken, he kneeled down, and prayed with them all.

36. Og der han havde sagt dette, faldt han paa sine Knæ og bad med dem alle.

36. Och när han detta sagt hade, föll han på sin knä, och bad med allom dem.

36. Ja kui ta sedda sai üttelnud, laskis temma ennast omma pölwede peäle mahha, ja pallus Jummalat nende keikidega.

36. Tai pasakęs, jis atsiklaupė ir kartu su visais pasimeldė.

36. Und als er solches gesagt, kniete er nieder und betete mit ihnen allen.

36. Quand il eut dit cela, il se mit à genoux, et pria avec eux tous.

36. Y como hubo dicho estas cosas, puesto de rodillas oró con todos ellos.

36 En als hij dit gezegd had, heeft hij nederknielende met hen allen gebeden.

36. A to powiedziawszy, klęknął na kolana swoje i modlił się z nimi wszystkimi.

36. És mikor ezeket mondotta, térdre esve imádkozék mindazokkal egybe.

36 Сказав это, он преклонил колени свои и со всеми ими помолился.

36. І се промовивши, упав на колїна свої, і моливсь із усїма ними.

37 Ja he ratkesivat kaikki haikeasti itkemään ja lankesivat Paavalin kaulaan ja suutelivat häntä,

37 Kaikki itkivät haikeasti, heittäytyivät Paavalin kaulaan ja suutelivat häntä rakkaasti.

37. Ja suuri itku tuli heille kaikille ja lankesivat Paavalin kaulaan ja suuta antoivat hänen,

37. Ja suuri itcu tuli heille caikille ja langeisit Pawalin caulaan ja suuta annoit hänelle murehtien enimmitten sen sanan tähden cuin hän oli sanonut:

37. Ja tuli swri idku heille caikille/ Ja langesit Paualin caulan/ ia swtannoit henen murechtien/ Enimitten sen sanan tedhen/ quin hen oli sanonut/ (Ja tuli suuri itku heille kaikille/ Ja lankesit Pawalin kaulaan/ ja suuta annoit hänen murehtien/ Enimmitten sen sanan tähden/ kuin hän oli sanonut/)

37. ἱκανὸς δὲ ἐγένετο κλαυθμὸς πάντων, καὶ ἐπιπεσόντες ἐπὶ τὸν τράχηλον τοῦ Παύλου κατεφίλουν αὐτόν,

37. ικανος δε εγενετο κλαυθμος παντων και επιπεσοντες επι τον τραχηλον του παυλου κατεφιλουν αυτον 37. ikanos de egeneto klaυthmos panton kai epipesontes epi ton trachelon toυ paυloυ katefiloυn aυton

37 But there became considerable weeping from all, and having fallen upon Paul’s neck, they were kissing him,

37. And they all wept sore, and fell on Paul's neck, and kissed him,

37. Og de brast alle i heftig Graad, og de faldt om Paulus' Hals og kyssede ham.

37. Och vardt en stor gråt med allom dem; och de föllo Paulo om halsen, och kysste honom;

37. Agga suur nutt tulli keikile, ja nemmad hakkasid Paulusse ümber kaela, ja andsid temmale suud.

37. Visi pradėjo graudžiai verkti ir, puldami Pauliui ant kaklo, jį bučiavo.

37. Es war aber viel Weinen unter ihnen allen, und sie fielen Paulus um den Hals und küßten ihn,

37. Alors tous fondirent en larmes, et se jetant au cou de Paul, ils le baisaient,

37. Entónces hubo un gran llanto de todos; y derribándose sobre el cuello de Pablo, le besaban,

37 En er werd een groot geween van hen allen; en zij, vallende om den hals van Paulus, kusten hem;

37. I stał się wielki płacz wszystkich, a upadając na szyję Pawłową, całowali go;

37. Mindnyájan pedig nagy sírásra fakadtak; és Pálnak nyakába borulva csókolgaták őt.

37 Тогда немалый плач был у всех, и, падая на выю Павла, целовали его,

37. Доволї ж було плачу у всїх, і, впавши на шию Павлові, цїлували його,

38 ja enimmän suretti heitä se sana, jonka hän oli sanonut, etteivät he enää saisi nähdä hänen kasvojansa. Ja he saattoivat hänet laivaan.

38 Eniten heitä suretti se sana jonka hän oli sanonut, etteivät he enää näkisi hänen kasvojaan. Ja he saattoivat hänet laivaan.

38. Murehtien suuresti sen sanan tähden, jonka hän oli sanonut, ettei heidän pitänyt enempi hänen kasvojansa näkemän. Ja he saattivat häntä haahteen.

38. Ettei heidän pitänyt enämbi hänen caswojans näkemän. Ja saatit händä hahten.

38. Ettei heiden pitenyt enembi henen Caswotans näkemen. Ja nin he saatit hende Hachteen. (Ettei heidän pitänyt enempi hänen kaswojansa näkemän. Ja niin he saatit häntä haahteen.)

38. ὀδυνώμενοι μάλιστα ἐπὶ τῷ λόγῳ ᾧ εἰρήκει, ὅτι οὐκέτι μέλλουσι τὸ πρόσωπον αὐτοῦ θεωρεῖν. προέπεμπον δὲ αὐτὸν εἰς τὸ πλοῖον.

38. οδυνωμενοι μαλιστα επι τω λογω ω ειρηκει οτι ουκετι μελλουσιν το προσωπον αυτου θεωρειν προεπεμπον δε αυτον εις το πλοιον 38. odυnomenoi malista epi to logo o eirekei oti oυketi melloυsin to prosopon aυtoυ theorein proepempon de aυton eis to ploion

38 sorrowing especially upon the word which he had spoken, because they are about to view his face no more. Now they were sending him onward to the ship.

38. Sorrowing most of all for the words which he spake, that they should see his face no more. And they accompanied him unto the ship.

38. Og meest smertede dem det Ord, han havde sagt, at de ikke mere skulde see hans Ansigt. Men de ledsagede ham til Skibet.

38. Sörjande mest för det ordets skull, som han sagt hade, att de skulle icke mer få se hans ansigte. Och så följde de honom till skepps.

38. Keigeennamiste teggi neile se sanna haiget, mis ta üttelnud, et nemmad temma silmi ei piddand ennam nähha sama; ja nemmad saatsid tedda laewa peäle.

38. Jie ypač nuliūdo dėl žodžių, kad daugiau nebematysią jo veido. Po to jie palydėjo jį į laivą.

38. am allermeisten betrübt über das Wort, das er sagte, sie würden sein Angesicht nicht mehr sehen; und geleiteten ihn in das Schiff.

38. Affligés principalement de ce qu'il avait dit, qu'ils ne verraient plus son visage. Et ils le conduisirent jusqu'au vaisseau.

38. Dolíendose sobre todo por la palabra que dijo, que no habían de ver más su rostro. Y le acompañaron hasta la nave.

38 Zeer bedroefd zijnde, allermeest over het woord, dat hij gezegd had, dat zij zijn aangezicht niet meer zien zouden; en zij geleidden hem naar het schip.

38. Smucąc się bardzo, najwięcej tych słów, które im rzekł, że już więcej nie mieli oglądać oblicza jego. I prowadzili go do okrętu.

38. Keseregve kiváltképen azon a szaván, a melyet mondott, hogy többé az ő orczáját nem fogják látni. Aztán elkísérték őt a hajóra.

38 скорбя особенно от сказанного им слова, что они уже не увидят лица его. И провожали его до корабля.

38. смуткуючи найбільш про те слово, що промовив, що більш не мають лиця його видїти. І провели його до корабля.