4 luku

Pietari ja Johannes vangitaan; useat uskovat 1 – 4 Pietari todistaa myöskin neuvostolle ramman parantuneen Jeesuksen nimen kautta ja pelastuksen olevan yksin Jeesuksessa 5 – 12 Heitä uhataan, mutta heidät päästetään irti 13 – 22; tultuaan uskonveljiensä luo he yhdessä rukoilevat, tulevat täytetyksi Pyhällä Hengellä ja puhuvat rohkeasti Jumalan sanaa 23 – 31 Ensimmäiset kristityt pitävät omaisuuttansa yhteisenä 32 – 37.

1 Mutta kun he puhuivat kansalle, astuivat papit ja pyhäkön vartioston päällikkö ja saddukeukset heidän eteensä,

1 Mutta kun he puhuivat kansalle, astuivat papit ja pyhäkön vartioston päällikkö ja saddukeukset heidän eteensä

1. Mutta kuin he kansalle puhuivat, niin papit ja templin esimies ja Saddukealaiset tulivat sinne,

1. COsca he Canssalle puhuit nijn Papit ja Templin Esimies ja Sadduceuxet tulit sinne

1. COska he nyt Canssalle puhuit/ nin Papit ia Templin Esimies ia ne Saduceuset tulit sinne (Koska he nyt kansalle puhuit/ niin papit ja templin esimies ja ne saddukeukset tulit sinne.)

1. Λαλούντων δὲ αὐτῶν πρὸς τὸν λαὸν ἐπέστησαν αὐτοῖς οἱ ἱερεῖς καὶ ὁ στρατηγὸς τοῦ ἱεροῦ καὶ οἱ Σαδδουκαῖοι,

1. λαλουντων δε αυτων προς τον λαον επεστησαν αυτοις οι ιερεις και ο στρατηγος του ιερου και οι σαδδουκαιοι 1. laloυnton de aυton pros ton laon epestesan aυtois oi iereis kai o strategos toυ ieroυ kai oi saddoυkaioi

1 Now (while) speaking to the people, the priests and the magistrate of the temple and the Sadducees stood by them,

1. And as they spake unto the people, the priests, and the captain of the temple, and the Sadducees, came upon them,

1. Men der de talede til Folket, kom Præsterne og Templets Høvedsmand og Sadducæerne over dem,

1. Då de nu talade till folket, kommo dertill Presterna, och föreståndaren i templet, och de Sadduceer;

1. Agga kui nemmad rahwa wasto rääksid, tullid preestrid ja pühha koia pealik ja Sadduserid nende liggi,

1. Jiems dar kalbant miniai, prie jų priėjo kunigų, šventyklos apsaugos viršininkas ir sadukiejų,

1. Als sie aber zum Volk redeten, traten zu ihnen die Priester und der Hauptmann des Tempels und die Sadduzäer

1. Mais comme Pierre et Jean parlaient au peuple, les sacrificateurs, le capitaine du temple et les sadducéens vinrent vers eux,

1. Y HABLANDO ellos al pueblo, sobrevinieron los sacerdotes, y el magistrado del templo, y los Saduceos,

1 En terwijl zij tot het volk spraken, kwamen daarover tot hen de priesters, en de hoofdman des tempels, en de Sadduceen;

1. A gdy to oni mówili do ludu, nadeszli ich kapłani i hetmani kościelni, i Saduceuszowie.

1. Míg ők azonban a néphez szólottak, oda léptek hozzájuk a papok és a templom felügyelője [1†] és a [2†] sadduczeusok,

1 Когда они говорили к народу, к ним приступили священники и начальники стражи при храме и саддукеи,

1. Як же вони промовляли до народу, приступили до них священики та старшина церковна та Садукеї,

2 närkästyneinä siitä, että he opettivat kansaa ja julistivat Jeesuksessa ylösnousemusta kuolleista.

2 närkästyneinä siitä, että he opettivat kansaa ja julistivat Jeesuksen ylösnousemusta kuolleista.

2. Ja närkästyivät, että he kansaa opettivat ja ilmoittivat Jesuksen kautta ylösnousemisen kuolleista,

2. ( Ja närkästyit että he Canssa opetit ja ilmoitit Jesuxen cautta ylösnousemisen cuolleista )

2. (ia nerckestuit ette he opetit Canssa/ ia ilmoitit Iesusen cautta Ylesnousemisen coolluista) ((ja närkästyit että he opetit kansaa/ ja ilmoitit Jesuksen kautta ylösnousemisen kuolleista))

2. διαπονούμενοι διὰ τὸ διδάσκειν αὐτοὺς τὸν λαὸν καὶ καταγγέλλειν ἐν τῷ Ἰησοῦ τὴν ἀνάστασιν τὴν ἐκ νεκρῶν·

2. διαπονουμενοι δια το διδασκειν αυτους τον λαον και καταγγελλειν εν τω ιησου την αναστασιν την εκ νεκρων 2. diaponoυmenoi dia to didaskein aυtoυs ton laon kai kataggellein en to iesoυ ten anastasin ten ek nekron

2 being pained, because they taught the people and proclaimed (the) resurrection of the dead in Jesus.

2. Being grieved that they taught the people, and preached through Jesus the resurrection from the dead.

2. hvilke forstøde paa, at de lærte Folket og kundgjorde i Jesus Opstandelsen fra de Døde.

2. Och togo det illa vid sig, att de lärde folket, och förkunnade, i Jesu, uppståndelsen ifrå de döda;

2. Ja nende meel olli pahha, et nemmad rahwast öppetasid, ja kulutasid Jesusse sees üllestousmist surnust.

2. kurie buvo labai pasipiktinę, kad apaštalai mokė žmones ir skelbė mirusiųjų prisikėlimą Jėzuje.

2. (sie verdroß, daß sie das Volk lehrten und verkündigten an Jesu die Auferstehung von den Toten)

2. Étant fort en peine, et de ce qu'ils enseignaient le peuple, et de ce qu'ils annonçaient la résurrection des morts en Jésus.

2. Pesándoles de que enseñasen al pueblo, y anunciasen en el nombre de Jesús la resurrección de los muertos.

2 Zeer ontevreden zijnde, omdat zij het volk leerden, en verkondigden in Jezus de opstanding uit de doden.

2. Obrażając się, iż uczyli lud, a opowiadali w Jezusie powstanie od umarłych.

2. Neheztelve a miatt, hogy ők a népet tanítják, és hirdetik a Jézusban a [3†] halálból való feltámadást;

2 досадуя на то, что они учат народ и проповедуют в Иисусе воскресение из мертвых;

2. сердячись, що вони навчають народ і проповідують в Ісусї воскресеннє з мертвих.

3 Ja he kävivät heihin käsiksi ja panivat heidät vankeuteen seuraavaan päivään asti, sillä oli jo ehtoo.

3 Niin he kävivät heihin käsiksi ja panivat heidät vankilaan seuraavaan päivään, sillä oli jo ilta.

3. Ja heittivät kätensä heidän päällensä ja panivat heidät huomeneksi kiinni; sillä jo oli ehtoo.

3. Ja heitit kätens heidän päällens ja panit heidän huomenexi kijnni: sillä jo oli ehto.

3. ia he heitit kätens heiden pälen/ ia panit heidet kijni Hoomenexi/ Sille ette Echto io oli. (ja he heitit kätensä heidän päällen/ ja panit heidät kiinni huomeneksi/ Sillä että ehtoo jo oli.)

3. καὶ ἐπέβαλον αὐτοῖς τὰς χεῖρας καὶ ἔθεντο εἰς τήρησιν εἰς τὴν αὔριον· ἦν γὰρ ἑσπέρα ἤδη.

3. και επεβαλον αυτοις τας χειρας και εθεντο εις τηρησιν εις την αυριον ην γαρ εσπερα ηδη 3. kai epeβalon aυtois tas cheiras kai ethento eis teresin eis ten aυrion en gar espera ede

3 And they put hands on them and placed them in jail to the next-day; for* it was already dusk.

3. And they laid hands on them, and put them in hold unto the next day: for it was now eventide.

3. Og de lagde Haand paa dem og satte dem i Fængsel til den anden Dag; thi det var allerede Aften.

3. Och togo fatt på dem, och satte dem i häktelse, till annan dagen; ty det var redo aftonen.

3. Ja nemmad pistsid käed nende külge, ja pannid neid wangi homseks, sest se olli jo öhto.

3. Jie suėmė juos ir įkalino iki kitos dienos, nes jau buvo vakaras.

3. und legten die Hände an sie und setzten sie ein bis auf morgen; denn es war jetzt Abend.

3. Et ils mirent les mains sur eux, et les jetèrent en prison jusqu'au lendemain, parce qu'il était déjà tard.

3. Y les echaron mano, y los pusieron en la cárcel hasta el día siguiente; porque era ya tarde.

3 En zij sloegen de handen aan hen, en zetten ze in bewaring tot den anderen dag; want het was nu avond.

3. I wrzucili na nie ręce, a podali je do więzienia aż do jutra; bo już był wieczór.

3. És rájuk veték kezüket, és veték őket őrizet [4†] alá másnapig, mert már este vala.

3 и наложили на них руки и отдали их под стражу до утра; ибо уже был вечер.

3. І наложили на них руки, і оддали їх під сторожу до ранку, бо вже був вечір.

4 Mutta monet niistä, jotka olivat kuulleet sanan, uskoivat, ja miesten luku nousi noin viiteentuhanteen.

4 Mutta monet niistä, jotka olivat kuulleet sanan, uskoivat, ja miesten luku nousi noin viiteen tuhanteen.

4. Mutta monta niistä, jotka sanan kuulivat, uskoivat ja miesten luku tuli lähes viisituhatta.

4. Mutta monda nijstä jotca sanan cuulit uscoit ja miesten lucu tuli wijsi tuhatta.

4. Mutta monda nijste/ iotca sanan cwlit/ wskoit/ ia tuli Miesten Lucu Wijsi tuhatta. (Mutta monta niistä/ jotka sanan kuulit/ uskoit/ ja tuli miesten luku wiisi tuhatta.)

4. πολλοὶ δὲ τῶν ἀκουσάντων τὸν λόγον ἐπίστευσαν, καὶ ἐγενήθη ἀριθμὸς τῶν ἀνδρῶν ὡσεὶ χιλιάδες πέντε.

4. πολλοι δε των ακουσαντων τον λογον επιστευσαν και εγενηθη ο αριθμος των ανδρων ωσει χιλιαδες πεντε 4. polloi de ton akoυsanton ton logon episteυsan kai egenethe o arithmos ton andron osei chiliades pente

4 But many of those who heard the word believed, and (the) number of the men happened to be approximately five thousand.

4. Howbeit many of them which heard the word believed; and the number of the men was about five thousand.

4. Men mange af dem, som havde hørt Ordet, troede, og Tallet paa Mændene blev henved fem tusinde.

4. Men månge af dem, som orden hört hade, trodde; och vardt talet på männerna vid femtusend.

4. Agga paljo neist, kes sedda sanna kuulsid, uskusid; ja nende meeste arro olli liggi wiis tuhhat.

4. Bet daugelis, girdėjusių žodį, įtikėjo, ir tikinčiųjų skaičius padidėjo maždaug iki penkių tūkstančių.

4. Aber viele unter denen, die dem Wort zuhörten, wurden gläubig; und ward die Zahl der Männer bei fünftausend.

4. Mais plusieurs de ceux qui avaient entendu la parole, crurent, et le nombre des hommes fut d'environ cinq mille.

4. Mas muchos de los que habían oido la palabra creyeron; y fué hecho el número de los hombres, como cinco mil.

4 En velen van degenen, die het woord gehoord hadden, geloofden; en het getal der mannen werd omtrent vijf duizend.

4. A wiele z tych, którzy one słowa słyszeli, uwierzyli; i była liczba mężów około pięciu tysięcy.

4. Sokan pedig azok közül, kik hallgaták az ígét, hivének; és lőn a férfiak száma mintegy ötezer.

4 Многие же из слушавших слово уверовали; и было число таковых людей около пяти тысяч.

4. Многі ж з них, що слухали слово, увірували; було ж число людей вірних тисяч з пять.

5 Seuraavana päivänä heidän hallitusmiehensä ja vanhimpansa ja kirjanoppineensa kokoontuivat Jerusalemissa,

5 Seuraavana päivänä tapahtui, että heidän hallitusmiehensä ja vanhimpansa ja kirjanoppineensa kokoontuivat Jerusalemissa,

5. Mutta toisena päivänä tapahtui, että heidän ylimmäisensä ja vanhimpansa kokoontuivat ja kirjanoppineet Jerusalemissa,

5. MUtta toisna päiwänä tapahdui että heidän ylimmäisens ja wanhimbans ja Kirjanoppenet Jerusalemis.

5. Mutta toisna peiuen tapachtui/ ette heiden Ylimeiset ia Wanhimat/ ia Kirianoppenut Jerusalemis/ (Ja toisena päiwänä tapahtui/ että heidän ylimmäiset ja wanhimmat/ ja kirjanoppineet Jerusalemissa/)

5. Ἐγένετο δὲ ἐπὶ τὴν αὔριον συναχθῆναι αὐτῶν τοὺς ἄρχοντας καὶ τοὺς πρεσβυτέρους καὶ γραμματεῖς εἰς Ἱερουσαλήμ,

5. εγενετο δε επι την αυριον συναχθηναι αυτων τους αρχοντας και πρεσβυτερους και γραμματεις 5. egeneto de epi ten aυrion sυnachthenai aυton toυs archontas kai presβυteroυs kai grammateis

5 Now it happened upon the next-day, that their rulers and the elders and scribes were gathered together in Jerusalem;

5. And it came to pass on the morrow, that their rulers, and elders, and scribes,

5. Men det skete Dagen derefter, at deres Øverster og Ældste og Skriftkloge forsamlede sig i Jerusalem,

5. Så begaf det sig dagen derefter, att deras öfverste och äldste, och Skriftlärde i Jerusalem;

5. Agga teisel päwal sündis, et nende üllemad ja wannemad, ja kirjatundiad Jerusalemma kokko tullid;

5. Rytojaus dieną Jeruzalėje susirinko tautos vadovai, vyresnieji ir Rašto žinovai,

5. Als es nun kam auf den Morgen, versammelten sich ihre Obersten und Ältesten und Schriftgelehrten gen Jerusalem,

5. Mais il arriva, le lendemain, que les chefs du peuple, les anciens et les scribes s'assemblèrent à Jérusalem,

5. Y aconteció el día siguiente, que los príncipes de ellos se juntaron, y los ancianos, y los escribas, en Jerusalem,

5 En het geschiedde des anderen daags, dat hun oversten en ouderlingen en Schriftgeleerden te Jeruzalem vergaderden;

5. I stało się nazajutrz, że się zebrali przełożeni ich i starsi, i nauczeni w Piśmie w Jeruzalemie,

5. Lőn pedig, hogy másnapra [5†] egybegyűlének azoknak fejei, vénei és írástudói Jeruzsálembe.

5 На другой день собрались в Иерусалим начальники их и старейшины, и книжники,

5. І сталось, зібрались уранцї князї їх та старші, та письменники в Єрусалимі,

6 niin myös ylimmäinen pappi Hannas ja Kaifas ja Johannes ja Aleksander sekä kaikki, jotka olivat ylimmäispapillista sukua.

6 niin myös ylipappi Hannas ja Kaifas ja Johannes ja Aleksanteri sekä kaikki, jotka olivat ylipapillista sukua.

6. Ja Hannas ylimmäinen pappi, ja Kaiphas, ja Johannes, ja Aleksander, ja niin monta kuin ylimmäisten pappein suvusta oli,

6. Ja Hannas ylimmäinen Pappi ja Caiphas ja Johannes ja Alexander ja nijn monda cuin ylimmäisten Pappein sugusta oli cocoisit heidäns.

6. ia Hannas se Ylimeinen pappi ia Caiphas ia Johannes ia Alexander/ ia nin monda quin olit Ylimeisten Pappedhen Sughusta/ cokosit heidens/ (ja Hannas se ylimmäinen pappi ja Kaiphas ja Johannes ja Alexander/ ja niin monta kuin olit ylimmäisten pappien suwusta/ kokosit heidäns/)

6. καὶ Ἅνναν τὸν ἀρχιερέα καὶ Καϊάφαν καὶ Ἰωάννην καὶ Ἀλέξανδρον καὶ ὅσοι ἦσαν ἐκ γένους ἀρχιερατικοῦ,

6. εις ιερουσαλημ και ανναν τον αρχιερεα και καιαφαν και ιωαννην και αλεξανδρον και οσοι ησαν εκ γενους αρχιερατικου 6. eis ieroυsalem kai annan ton archierea kai kaiafan kai ioannen kai aleksandron kai osoi esan ek genoυs archieratikoυ

6 and Annas the high-priest (was there) and Caiaphas and John and Alexander and as many as were from (the) high-priestly race.

6. And Annas the high priest, and Caiaphas, and John, and Alexander, and as many as were of the kindred of the high priest, were gathered together at Jerusalem.

6. saa og Annas, den Ypperstepræst og Caiphas og Johannes og Alexander og saa mange, som vare af ypperstepræstelig Slægt.

6. Och Hannas öfverste Prest, och Caiphas, och Johannes, och Alexander, och så månge som voro af öfversta Prestaslägtet, församlade sig;

6. Ja üllem-preester Annas ja Kaiwas ja Joannes ja Aleksander, ja ni mitto neid olli üllema-preestri suggust,

6. taip pat vyriausiasis kunigas Anas, Kajafas, Jonas, Aleksandras ir kiti vyriausiojo kunigo giminės.

6. Hannas, der Hohepriester, und Kaiphas und Johannes und Alexander und wie viel ihrer waren vom Hohenpriestergeschlecht;

6. Avec Anne, le souverain sacrificateur, Caïphe, Jean, Alexandre et tous ceux qui étaient de race sacerdotale;

6. Y Annás, sumo sacerdote, y Caifás, y Juan, y Alejandro, y todos los que eran de la parentela del sumo sacerdote.

6 En Annas, de hogepriester, en Kajafas, en Johannes, en Alexander, en zovele er van het hogepriesterlijk geslacht waren.

6. I Annasz, najwyższy kapłan, i Kaifasz, i Jan, i Aleksander, i ile ich było z rodu najwyższych kapłanów;

6. És Annás, [6†] a főpap, és Kajafás és János és Sándor, és a kik csak főpapi nemzetségbeliek valának.

6 и Анна первосвященник, и Каиафа, и Иоанн, и Александр,и прочие из рода первосвященнического;

6. та Анна архиєрей, та Каяфа, та Йоан, та Александр і скільки було з родини архиєрейської,

7 Ja he asettivat heidät eteensä ja kysyivät: "Millä voimalla tai kenen nimeen te tämän teitte?"

7 Asetettuaan heidät keskelle, he kysyivät: "Millä voimalla tai kenen nimeen teitte tämän?"

7. Ja asettivat heidät keskellensä ja kysyivät heiltä: millä voimalla taikka kenenkä nimeen te olette tämän tehneet?

7. Ja asetit heidän keskelläns ja kysyit heille sanoden: millä woimalla taicka kenengä nimeen te oletta tämän tehnet?

7. ia asetit heite Keskellens/ ia kysyit heille. Mille woimalla taicka minge Nimeen/ te oletta temen tehnet? (ja asetit heitä keskellensä/ ja kysyit heiltä. Millä woimalla taikka minkä nimeen/ te olette tämän tehneet?)

7. καὶ στήσαντες αὐτοὺς ἐν τῷ μέσῳ ἐπυνθάνοντο· Ἐν ποίᾳ δυνάμει ἢ ἐν ποίῳ ὀνόματι ἐποιήσατε τοῦτο ὑμεῖς;

7. και στησαντες αυτους εν τω μεσω επυνθανοντο εν ποια δυναμει η εν ποιω ονοματι εποιησατε τουτο υμεις 7. kai stesantes aυtoυs en to meso epυnthanonto en poia dυnamei e en poio onomati epoiesate toυto υmeis

7 And having stood them in (the) middle, they were inquiring, In what power or in what name, did you° do this?

7. And when they had set them in the midst, they asked, By what power, or by what name, have ye done this?

7. Og de stillede dem frem og spurgte: af hvad magt, eller i hvilken Navn have I gjort dette?

7. Och hade dem fram för sig, och frågade dem: Af hvad magt, eller i hvad namn, hafven I detta gjort?

7. Ja nemmad pannid neid kesk paika seisma, ja küssisid neilt: Missuggusest wäest, ehk kelle nimmel ollete teie sedda teinud?

7. Pasistatę apaštalus viduryje, jie paklausė: ‘‘Kokia jėga ar kieno vardu jūs tai padarėte?’‘

7. und stellten sie vor sich und fragten sie: Aus welcher Gewalt oder in welchem Namen habt ihr das getan?

7. Et ayant fait comparaître les apôtres au milieu d'eux, ils leur dirent: Par quel pouvoir, ou au nom de qui avez-vous fait ceci?

7. Y haciéndolos presentar en medio, les preguntaron: ¿Con qué poder, o en qué nombre habéis hecho vosotros esto?

7 En als zij hen in het midden gesteld hadden, vraagden zij: Door wat kracht, of door wat naam hebt gijlieden dit gedaan?

7. A postawiwszy je w pośrodku, pytali ich: Którą mocą a któremeście to imieniem uczynili?

7. És mikor őket a középre állaták, tudakozzák vala: Micsoda [7†] hatalommal, vagy micsoda név által cselekedtétek ti ezt?

7 и, поставив их посреди, спрашивали: какою силою или каким именем вы сделали это?

7. і, поставивши їх посерединї, питали: Якою силою, або яким імям, зробили ви се?

8 Silloin Pietari, Pyhää Henkeä täynnä, sanoi heille: "Kansan hallitusmiehet ja vanhimmat!

8 Silloin Pietari täynnä Pyhää Henkeä sanoi heille: "Kansan hallitusmiehet ja (Israelin) vanhimmat!

8. Niin Pietari, täynnänsä Pyhää Henkeä, sanoi heille: te kansan ylimmäiset ja Israelin vanhimmat!

8. NIin Petari täynäns Pyhä Henge sanoi heille: Te Canssan ylimmäiset ja Israelin wanhimmat:

8. Nin Petari teunens pyhe Henge/ sanoi heille/ Te Ylimeiset Canssast/ ia te Wanhimat Israelis/ (Niin Petari täynnänsä Pyhää Henkeä/ sanoi heille/ Te ylimmäiset kansasta/ ja te wanhimmat Israelissa/)

8. τότε Πέτρος πλησθεὶς Πνεύματος ἁγίου εἶπε πρὸς αὐτούς· Ἄρχοντες τοῦ λαοῦ καὶ πρεσβύτεροι τοῦ Ἰσραὴλ,

8. τοτε πετρος πλησθεις πνευματος αγιου ειπεν προς αυτους αρχοντες του λαου και πρεσβυτεροι του ισραηλ 8. tote petros plestheis pneυmatos agioυ eipen pros aυtoυs archontes toυ laoυ kai presβυteroi toυ israel

8 Then Peter, having been filled with (the) Holy Spirit, said to them, You° rulers of the people and elders of Israel,

8. Then Peter, filled with the Holy Ghost, said unto them, Ye rulers of the people, and elders of Israel,

8. Da sagde Peter, fyldt af den Hellig Aand, til dem: I Folkets Øvester og Israels Ældste!

8. Petrus, full med den Helga Anda, sade till dem: I öfverste för folket, och äldste i Israel;

8. Siis ütles Peetrus täis pühha Waimo nende wasto: Rahwa üllemad ja Israeli wannemad;

8. Tada Petras, kupinas Šventosios Dvasios, jiems atsakė: ‘‘Tautos vadovai ir Izraelio vyresnieji!

8. Petrus, voll des Heiligen Geistes, sprach zu ihnen: Ihr Obersten des Volkes und ihr Ältesten von Israel,

8. Alors Pierre rempli du Saint-Esprit, leur dit: Chefs du peuple, et anciens d'Israël,

8. Entónces Pedro, lleno del Espíritu Santo, les dijo: Príncipes del pueblo, y ancianos de Israel:

8 Toen zeide Petrus, vervuld zijnde met den Heiligen Geest, tot hen: Gij oversten des volks, en gij ouderlingen van Israel!

8. Tedy Piotr, będąc pełen Ducha Świętego, rzekł do nich: Przełożeni ludu i starsi Izraelscy!

8. Akkor Péter, Szent Lélekkel [8†] megtelve, monda nékik: Népnek fejedelmei és Izráelnek vénei!

8 Тогда Петр, исполнившись Духа Святаго, сказал им: начальники народа и старейшины Израильские!

8. Тодї Петр, сповнившись Духом сьвятим, рече до них: Князї людські та старші Ізраїлеві!

9 Jos meitä tänään kuulustellaan sairaalle miehelle tehdystä hyvästä työstä ja siitä, kenen kautta hän on parantunut,

9 Jos meitä tänään kuulustellaan sairaalle miehelle tehdyn hyvän työn vuoksi — miten hän on parantunut —

9. Jos me tänäpänä tuomitaan sen hyvän työn edestä sille sairaalle miehelle, jonka kautta hän parannettu on,

9. Että me tänäpän duomitamme sen hywän tegon edest cuin me teimme sille sairalle miehelle jonga cautta hän parattu on:

9. Ette me tenepene Domitamma/ sen Hyuenteghon polest/ quin me teim sen Sairan Miehen cochtan/ mille moto hen ombi parattu/ (Että me tänäpänä tuomitaamme/ sen hywän teon puolesta/ kuin me teimme sen sairaan miehen kohtaan/ millä muotoa hän ompi parattu/)

9. εἰ ἡμεῖς σήμερον ἀνακρινόμεθα ἐπὶ εὐεργεσίᾳ ἀνθρώπου ἀσθενοῦς, ἐν τίνι οὗτος σέσῳσται,

9. ει ημεις σημερον ανακρινομεθα επι ευεργεσια ανθρωπου ασθενους εν τινι ουτος σεσωσται 9. ei emeis semeron anakrinometha epi eυergesia anthropoυ asthenoυs en tini oυtos sesostai

9 if we are examined today on (the basis of) a good* work (done to) a sick man and by what (means) this one has been cured.

9. If we this day be examined of the good deed done to the impotent man, by what means he is made whole;

9. Efterdi vi i Dag forhøres angaaende den Velgjerning mod det skrøbelige Menneske, ved hvem han har erholdt Frelse,

9. Efter vi i dag blifve dömde för denna välgerningen på denna sjuka mannen, genom hvilka han är helbregda vorden;

9. Kui meilt tänna kohtus küssitakse se heateggemisse pärrast, mis selle wiggase innimessele on sündinud, kelle läbbi sesinnane on terweks sanud;

9. Jeigu dėl gero darbo ligotam žmogui šiandien mus klausinėjate, kaip jis buvo išgydytas,

9. so wir heute werden gerichtet über dieser Wohltat an dem kranken Menschen, durch welche er ist geheilt worden,

9. Puisque nous sommes aujourd'hui recherchés pour avoir fait du bien à un homme impotent, et afin de savoir par qui il a été guéri;

9. Pues que somos hoy demandados acerca del beneficio hecho a un hombre enfermo, es a saber, de qué manera éste haya sido sanado;

9 Alzo wij heden rechterlijk onderzocht worden over de weldaad aan een krank mens geschied, waardoor hij gezond geworden is;

9. Ponieważ my dziś mamy być sądzeni dla dobrodziejstwa człowiekowi niemocnemu uczynionego, jakoby on był uzdrowiony;

9. Ha e mai napon mi egy nyavalyás emberrel való jótétemény felől hallgattatunk ki, mi által gyógyult meg ez:

9 Если от нас сегодня требуют ответа вблагодеянии человеку немощному, как он исцелен,

9. коли в нас оце допитують ся про добре дїло (зроблене) недужому чоловікові, чим сей спас ся,

10 niin olkoon teille kaikille ja koko Israelin kansalle tiettävä, että Jeesuksen Kristuksen, Nasaretilaisen, nimen kautta, hänen, jonka te ristiinnaulitsitte, mutta jonka Jumala kuolleista herätti, hänen nimensä kautta tämä seisoo terveenä teidän edessänne.

10 niin olkoon teille kaikille ja koko Israelin kansalle tiettävä, että Jeesuksen Kristuksen, Nasaretilaisen, nimen voimasta, Hänen, jonka te naulitsitte ristiin, mutta jonka Jumala herätti kuolleista, Hänen ansiostaan tämä seisoo edessänne terveenä.

10. Niin olkoon teille ja kaikelle Israelin kansalle tiettävä, että Jesuksen Kristuksen Natsarealaisen nimeen, jonka te ristiinnaulitsitte, jonka Jumala kuolleista herätti, sen kautta tämä seisoo teidän edessänne terveenä.

10. Nijn olcon teille ja caikelle Canssalle tiettäwä että Jesuxen Christuxen Nazarenuxen nimeen jonga te ristinnaulidzitte ja Jumala cuolleista herätti: hänen cauttans tämä seiso terwenä teidän edesän.

10. Nin se olcon teille/ ia caikelle Israelin Canssalle tietteue/ ette IesuSEn Christusen Nazarenusen Nimeen quin te Ristinnaulitzit/ Jo'ga Jumala cooluista ylesheretti henen cauttans seiso Teme teruene teiden edesen. (Niin se olkoon teille/ ja kaikelle Israelin kansalle tiettäwä/ että Jesuksen Kristuksen Nazarenuksen nimeen kuin te ristiinnaulitsit/ Jonka Jumala kuolleista ylösherätti hänen kauttansa seisoo tämä terweenä teidän edessän.)

10. γνωστὸν ἔστω πᾶσιν ὑμῖν καὶ παντὶ τῷ λαῷ Ἰσραὴλ ὅτι ἐν τῷ ὀνόματι Ἰησοῦ Χριστοῦ τοῦ Ναζωραίου, ὃν ὑμεῖς ἐσταυρώσατε, ὃν ὁ Θεὸς ἤγειρεν ἐκ νεκρῶν, ἐν τούτῳ οὗτος παρέστηκεν ἐνώπιον ὑμῶν ὑγιής.

10. γνωστον εστω πασιν υμιν και παντι τω λαω ισραηλ οτι εν τω ονοματι ιησου χριστου του ναζωραιου ον υμεις εσταυρωσατε ον ο θεος ηγειρεν εκ νεκρων εν τουτω ουτος παρεστηκεν ενωπιον υμων υγιης 10. gnoston esto pasin υmin kai panti to lao israel oti en to onomati iesoυ christoυ toυ nazoraioυ on υmeis estaυrosate on o theos egeiren ek nekron en toυto oυtos paresteken enopion υmon υgies

10 Let it be known to you°all (here) and to all the people of Israel, that in the name of Jesus Christ the Nazarene, whom you° crucified, whom God raised (up) from (the) dead; in him, this one who is standing in your° sight (is) healthy.

10. Be it known unto you all, and to all the people of Israel, that by the name of Jesus Christ of Nazareth, whom ye crucified, whom God raised from the dead, even by him doth this man stand here before you whole.

10. da skal det være Eder alle og alt det israelitiske Folk vitterligt, at ved Jesu Christi Nazaræi Navn, hvilken I have korsfæstet, hvilken Gud har opreist fra de Døde, ved dette staaer denne helbredet her for Eder Øine.

10. Så skall det eder allom vetterligit vara, och allo Israels folke, att genom Jesu Christi Nazareni Namn, den I korsfäst hafven, den Gud uppväckt hafver ifrå de döda, står nu denne helbregda för eder.

10. Siis olgo teile keikile ja keige Israeli-rahwale teäda, et Jesusse Kristusse nim̃el Naatsarettist, kedda teie ollete risti lönud, kedda Jum̃al surnust on üllesärratanud, sellesinnatse läbbi seisab sesinnane siin teie ees terwe:

10. tai tebūnie jums visiems ir visai Izraelio tautai žinoma: vardu Jėzaus Kristaus iš Nazareto, kurį jūs nukryžiavote ir kurį Dievas prikėlė iš numirusių! Jo dėka šis vyras jūsų akivaizdoje stovi sveikas.

10. so sei euch und allem Volk von Israel kundgetan, daß in dem Namen Jesu Christi von Nazareth, welchen ihr gekreuzigt habt, den Gott von den Toten auferweckt hat, steht dieser allhier vor euch gesund.

10. Sachez, vous tous, et tout le peuple d'Israël, que c'est au nom de Jésus-Christ de Nazareth, que vous avez crucifié et que Dieu a ressuscité des morts; c'est par lui que cet homme se présente guéri devant vous.

10. Sea notorio a todos vosotros, y a todo el pueblo de Israel, que en el nombre de Jesu Cristo, el Nazareno, el que vosotros crucificasteis, el que Dios resucitó de los muertos, aun por él éste está en vuestra presencia sano.

10 Zo zij u allen kennelijk, en het ganse volk Israel, dat door den Naam van Jezus Christus, den Nazarener, Dien gij gekruist hebt, Welken God van de doden heeft opgewekt, door Hem, zeg ik, staat deze hier voor u gezond.

10. Niech wam wszystkim wiadomo będzie i wszystkiemu ludowi Izraelskiemu, że w imieniu Jezusa Chrystusa Nazareóskiego, któregoście wy ukrzyżowali, którego Bóg wzbudził od umarłych, przez tego ten stoi przed wami zdrowym.

10. Legyen tudtotokra mindnyájotoknak és az Izráel egész népének, hogy a názáretbeli Jézus Krisztusnak neve [9†] által, a kit ti megfeszítettetek, kit Isten feltámasztott halottaiból, az által áll ez ti előttetek épségben.

10 то да будет известно всем вам и всему народу Израильскому, что именем Иисуса Христа Назорея, Которого вы распяли, Которого Бог воскресил из мертвых, Им поставлен он перед вами здрав.

10. то нехай знане буде всїм вам і всьому народові Ізраїлевому, що в імя Ісуса Христа Назорея, котрого ви розпяли, котрого Бог воскресив з мертвих; Ним сей стоїть перед вами здоровий.

11 Hän on 'se kivi, jonka te, rakentajat, hylkäsitte, mutta joka on kulmakiveksi tullut'.

11 Hän on 'se kivi, jonka te rakentajat hylkäsitte, mutta joka on tullut päätöskiveksi'.

11. Hän on se kivi, joka teiltä rakentajilta hyljätty on, joka on nurkkakiveksi tullut.

11. Hän on se kiwi joca teildä rakendailda hyljätty on ja on culmakiwexi tullut eikä yhdesäkän toises ole autuutta.

11. Se ombi se Kiui/ ioca teilde Rakendailda hyliettu on/ Joca nyt on Culmakiuexi tullut/ ei ole yhdheseke toises Terueys. (Se ompi se kiwi/ joka teiltä rakentajailta hyljätty on/ Joka nyt on kulmakiweksi tullut/ ei ole yhdessäkään toisessa terweys.)

11. οὗτός ἐστιν ὁ λίθος ὁ ἐξουθενηθεὶς ὑφ’ ὑμῶν τῶν οἰκοδομούντων, ὁ γενόμενος εἰς κεφαλὴν γωνίας.

11. ουτος εστιν ο λιθος ο εξουθενηθεις υφ υμων των οικοδομουντων ο γενομενος εις κεφαλην γωνιας 11. oυtos estin o lithos o eksoυthenetheis υf υmon ton oikodomoυnton o genomenos eis kefalen gonias

11 He is, ‘The stone that was scorned by you°, the builders, which became the head of the corner.’ {Psa 118:22}

11. This is the stone which was set at nought of you builders, which is become the head of the corner.

11. Han er den Steen, som er agtet for Intet af Eder, I bygningsmænd! hvilken er bleven til en Hovedhjørnesteen.

11. Han är den stenen, som af eder, byggningsmännerna, förkastad är; och är vorden en hörnsten;

11. Sesinnane on se kiwwi, mis teitest koiaehhitajist on ärrapöltud, kes nurgakiwwiks on sanud:

11. Jėzus yra ‘akmuo, kurį jūs, statytojai, atmetėte ir kuris tapo kertiniu akmeniu’.

11. Das ist der Stein, von euch Bauleuten verworfen, der zum Eckstein geworden ist.

11. Ce Jésus est la pierre, qui a été rejetée par vous qui bâtissez, qui a été faite la principale pierre de l'angle.

11. Este es la piedra reprobada de vosotros los edificadores, la cual es puesta por cabeza de la esquina.

11 Deze is de Steen, Die van u, de bouwlieden, veracht is, Welke tot een hoofd des hoeks geworden is.

11. Tenci jest kamieó on wzgardzony od was budujących, który się stał głową węgielną.

11. Ez ama kő, [10†] melyet ti építők megvetettetek, mely lett a szegeletnek fejévé.

11 Он есть камень, пренебреженный вами зиждущими, носделавшийся главою угла, и нет ни в ком ином спасения,

11. Се камінь, зневажений од вас будівничих, що став ся головою угла;

12 Eikä ole pelastusta yhdessäkään toisessa; sillä ei ole taivaan alla muuta nimeä ihmisille annettu, jossa meidän pitäisi pelastuman."

12 Eikä ole pelastusta yhdessäkään toisessa. Sillä ei ole taivaan alla muuta nimeä ihmisille annettu, jossa meidän täytyy pelastua."

12. Ja ei yhdessäkään toisessa ole autuutta; sillä ei myös ole muuta nimeä taivaan alla ihmisille annettu, jossa meidän pitää autuaaksi tuleman.

12. Ei myös ole muuta Nime Taiwan alla ihmisille annettu josa me autuaxi tulemma.

12. Eike mös ole mwta Nime Taiuan alla Inhimisille annettu/ iossa meiden pite wapadhexi tuleman. (Eikä myös ole muuta nimeä taiwaan alla ihmisille annettu/ jossa meidän pitää wapaaksi tuleman.)

12. καὶ οὐκ ἔστιν ἐν ἄλλῳ οὐδενὶ ἡ σωτηρία· οὐδὲ γὰρ ὄνομά ἐστιν ἕτερον ὑπὸ τὸν οὐρανὸν τὸ δεδομένον ἐν ἀνθρώποις ἐν ᾧ δεῖ σωθῆναι ἡμᾶς.

12. και ουκ εστιν εν αλλω ουδενι η σωτηρια ουτε γαρ ονομα εστιν ετερον υπο τον ουρανον το δεδομενον εν ανθρωποις εν ω δει σωθηναι ημας 12. kai oυk estin en allo oυdeni e soteria oυte gar onoma estin eteron υpo ton oυranon to dedomenon en anthropois en o dei sothenai emas

12 And there is salvation in none other; for* neither is there any other name (under the heavens), that has been given among men, in which it is essential (for) us to be saved.

12. Neither is there salvation in any other: for there is none other name under heaven given among men, whereby we must be saved.

12. Og der er ikke Frelse i nogen Anden; thi der er og ikke noget andet Navn under Himmelen givet iblandt Mennesker, ved hvilket vi skulle vorde frelste.

12. Och i ingom androm är salighet; ty det är icke heller något annat Namn under himmelen menniskomen gifvet, i hvilko vi skole salige varda.

12. Ja ühhegi mu sees ep olle önnistust; sest ühtegi muud nimmet ei olle taewa al innimestele antud, kenne läbbi meie peame önsaks sama.

12. Ir nėra niekame kitame išgelbėjimo, nes neduota žmonėms po dangumi kito vardo, kuriuo turime būti išgelbėti’‘.

12. Und ist in keinem andern-Heil, ist auch kein andrer Name unter dem Himmel den Menschen gegeben, darin wir sollen selig werden.

12. Et il n'y a de salut en aucun autre; car sous le ciel il n'y a pas un autre nom, qui ait été donné aux hommes, par lequel nous devions être sauvés.

12. Y en ningún otro hay salud; porque no hay otro nombre debajo del cielo, dado a los hombres, en que nos sea necesario ser salvos.

12 En de zaligheid is in geen Anderen; want er is ook onder den hemel geen andere Naam, Die onder de mensen gegeven is, door Welken wij moeten zalig worden.

12. I nie masz w żadnym innym zbawienia; albowiem nie masz żadnego imienia pod niebem, danego ludziom, przez które byśmy mogli być zbawieni.

12. És nincsen senkiben másban idvesség: mert nem is adatott emberek között az ég alatt más név, [11†] mely által kellene nékünk megtartatnunk.

12 ибо нет другого имени под небом, данного человекам, которым надлежало бы нам спастись.

12. і нема нї в кому другому спасення, бо й нема иншого імя під небом, даного людям, щоб ним спасатись нам.

13 Mutta kun he näkivät Pietarin ja Johanneksen rohkeuden ja havaitsivat heidän olevan koulunkäymättömiä ja oppimattomia miehiä, he ihmettelivät; ja he tunsivat heidät niiksi, jotka olivat olleet Jeesuksen kanssa.

13 Mutta nähdessään Pietarin ja Johanneksen rohkeuden ja havaitessaan heidän olevan koulunkäymättömiä ja oppimattomia miehiä; he ihmettelivät. Ja he tunsivat heidät — että he olivat olleet Jeesuksen kanssa.

13. Mutta kuin he näkivät Pietarin ja Johanneksen puheen rohkeuden, sillä he ymmärsivät heidät oppimattomiksi ja kirjantaitamattomiksi miehiksi, ihmettelivät he ja tunsivat heidät, että he Jesuksen kanssa olleet olivat.

13. CUin he näit Petarin ja Johannexen puhen rohkeuden nijn he ihmettelit: sillä he kyllä tiesit heidän oppemattomixi ja kirjantaitamattomixi miehixi ja hywäst heidän tunsit että he Jesuxen cansa ollet olit

13. Quin he nyt näit Petarin ia Johannesen puhen rohckeudhen/ ia ihmettelit. Sille he vissist tiesit/ ette he olit oppemattomat/ ia Kiriantaitamattomat Miehet/ ia hyuesti heijet tunsit/ ette he Iesusen cansa olit olleet. (Kuin he nyt näit Petarin ja Johanneksen puheen rohkeuden/ ja ihmettelit. Sillä he wissiste tiesit/ että he olit oppimattomat/ ja kirjantaitamattomat miehet/ ja hywästi heidät tunsit/ että he Jesuksen kanssa olit olleet.)

13. Θεωροῦντες δὲ τὴν τοῦ Πέτρου παρρησίαν καὶ Ἰωάννου, καὶ καταλαβόμενοι ὅτι ἄνθρωποι ἀγράμματοί εἰσι καὶ ἰδιῶται, ἐθαύμαζον, ἐπεγίνωσκόν τε αὐτοὺς ὅτι σὺν τῷ Ἰησοῦ ἦσαν,

13. θεωρουντες δε την του πετρου παρρησιαν και ιωαννου και καταλαβομενοι οτι ανθρωποι αγραμματοι εισιν και ιδιωται εθαυμαζον επεγινωσκον τε αυτους οτι συν τω ιησου ησαν 13. theoroυntes de ten toυ petroυ parresian kai ioannoυ kai katalaβomenoi oti anthropoi agrammatoi eisin kai idiotai ethaυmazon epeginoskon te aυtoυs oti sυn to iesoυ esan

13 Now viewing the boldness of Peter and John, they were marveling, having comprehended that they were illiterate and unskilled men. And they recognized them, that they had been together with Jesus.

13. Now when they saw the boldness of Peter and John, and perceived that they were unlearned and ignorant men, they marvelled; and they took knowledge of them, that they had been with Jesus.

13. Men der de saae Peters og Johannes' Frimodighed og havde fornummet at de vare ulærte Mænd og læg Folk, forundrede de sig, og de kjendte dem at de havde været med Jesus.

13. När de sågo sådana allvarlighet i Petro och Johanne, och funno dock att de voro olärde och lekmän, förundrade de sig, och drogo känslo på dem, att de hade varit med Jesus.

13. Agga kui nemmad Peetrusse ja Joannesse julgust näggid, ja teäda said, et nemmad kirjatundmatta ja öppimatta mehhed ollid, pannid nem̃ad sedda immeks, ja tundsid neid, et nemmad ollid Jesussega olnud.

13. Matydami Petro ir Jono drąsą ir patyrę, kad tai nemokyti, paprasti žmonės, jie labai stebėjosi; be to, atpažino juos buvus kartu su Jėzumi.

13. Sie sahen aber an die Freudigkeit des Petrus und Johannes und verwunderten sich; denn sie waren gewiß, daß es ungelehrte Leute und Laien waren, kannten sie auch wohl, daß sie mit Jesu gewesen waren.

13. Voyant la hardiesse de Pierre et de Jean, et sachant que c'étaient des hommes sans lettres et du commun peuple, ils étaient dans l'étonnement, et ils reconnaissaient qu'ils avaient été avec Jésus.

13. Entónces viendo la constancia de Pedro y de Juan, sabido que eran hombres sin letras e idiotas, se maravillaban; y los conocían que habían estado con Jesús.

13 Zij nu, ziende de vrijmoedigheid van Petrus en Johannes, en vernemende, dat zij ongeleerde en slechte mensen waren, verwonderden zich, en kenden hen, dat zij met Jezus geweest waren.

13. Widząc tedy bezpieczność Piotrową i Janową, i zrozumiawszy, iż ludźmi byli nieuczonymi i prostakami, dziwowali się i poznali je, iż byli z Jezusem.

13. Mikor pedig látták Péternek és Jánosnak a szólásban való bátorságukat, és megértették, hogy írástudatlan és közönséges emberek, csodálkoznak vala; meg is ismerék őket, hogy a Jézussal voltak vala.

13 Видя смелость Петра и Иоанна и приметив, что они люди некнижные и простые, они удивлялись, между тем узнавали их, что они были с Иисусом;

13. Як же побачили вони сьміливість Петра та Йоана, і постерегли, що се люде невчені і прості, то дивувались; і пізнали їх, що вони були з Ісусом,

14 Ja nähdessään parannetun miehen seisovan heidän kanssansa he eivät voineet mitään vastaansanoa,

14 Ja nähdessään parannetun miehen seisovan heidän kanssaan he eivät kyenneet mitään vastaan väittämään,

14. Mutta kuin he näkivät sen ihmisen seisovan heidän kanssansa, joka parannettu oli, ei he taitaneet mitään sitä vastaan puhua.

14. Ja he näit seisowan sen ihmisen heidän cansans joca parattu oli ja ei tainnet mitän sitä wastan puhua.

14. Ja he neit heiden cansans seisouan sen Inhimisen/ ioca parattu oli/ ia eiuet Woinut miten site wastanpuhua. (Ja he näit heidän kanssansa seisowan sen ihmisen/ joka parattu oli/ ja eiwät woineet mitään sitä wastaan puhua.)

14. τόν δὲ ἄνθρωπον βλέποντες σὺν αὐτοῖς ἑστῶτα τὸν τεθεραπευμένον, οὐδὲν εἶχον ἀντειπεῖν.

14. τον δε ανθρωπον βλεποντες συν αυτοις εστωτα τον τεθεραπευμενον ουδεν ειχον αντειπειν 14. ton de anthropon βlepontes sυn aυtois estota ton tetherapeυmenon oυden eichon anteipein

14 But seeing the man who had been healed, standing together with them, they had nothing to speak against it.

14. And beholding the man which was healed standing with them, they could say nothing against it.

14. Men der de saae det Menneske, som var helbredet, staae hos dem, havde de Intet at sige derimod.

14. Och mannen sågo de ståndandes der när dem, som helbregda var gjorder; ty de kunde der intet emot säga;

14. Agga kui nemmad sedda innimest, kes terweks olli sanud, nende jures näggid seiswad, siis ep olnud neil se wasto middagi räkimist.

14. Bet, matydami stovintį su jais pagydytąjį, jie neturėjo ką pasakyti prieš.

14. Sie sahen aber den Menschen, der geheilt worden war, bei ihnen stehen und hatten nichts dawider zu reden.

14. Et voyant que l'homme qui avait été guéri, était présent avec eux, ils n'avaient rien à opposer.

14. Y viendo al hombre que había sido sanado, que estaba con ellos, no podían decir nada en contra.

14 En ziende den mens bij hen staan, die genezen was, hadden zij niets daartegen te zeggen.

14. Widząc też onego człowieka z nimi stojącego, który był uzdrowiony, nie mieli co przeciwko temu mówić.

14. Mikor azonban látták, hogy a mely ember meggyógyult vala, ő velök együtt ott áll, semmit nem bírtak ellenök szólni.

14 видя же исцеленного человека, стоящего с ними, ничего не могли сказать вопреки.

14. і, бачивши чоловіка з ними стоячого сцїленого, не мали нїчого сказати проти.

15 vaan käskettyään heidän astua ulos neuvostosta he pitivät keskenänsä neuvoa

15 vaan käskettyään heidän astua ulos neuvostosta he neuvottelivat keskenään

15. Mutta he käskivät heitä ulos raadista mennä pois, ja pitivät neuvoa keskenänsä,

15. Mutta he käskit heitä Raadista poismennä ja pidit neuwo keskenäns sanoden:

15. Mutta he keskit heite Neuuosta Wlosmenne/ nin he neuuo pitelit keskenens/ ia sanoit/ (Mutta he käskit heitä neuwostosta ulos mennä/ ja he neuwoa pitelit keskenänsä/ ja sanoit/)

15. κελεύσαντες δὲ αὐτοὺς ἔξω τοῦ συνεδρίου ἀπελθεῖν, συνέβαλλον πρὸς ἀλλήλους

15. κελευσαντες δε αυτους εξω του συνεδριου απελθειν συνεβαλον προς αλληλους 15. keleυsantes de aυtoυs ekso toυ sυnedrioυ apelthein sυneβalon pros alleloυs

15 But having commanded them to go outside the council, they were pondering (these things) with one another,

15. But when they had commanded them to go aside out of the council, they conferred among themselves,

15. Men de bøde dem træde ud fra Raadet og raadførte sig med hverandre og sagde:

15. Utan bödo dem gå ut af Rådet, och handlade sedan emellan sig;

15. Agga nem̃ad käsksid neid wäljaminna surest kohtust, ja piddasid issekeskes nou, ja ütlesid:

15. Tada liepė jiems išeiti iš sinedriono ir ėmė tartis:

15. Da hießen sie sie hinausgehen aus dem Rat und handelten miteinander und sprachen:

15. Alors leur ayant commandé de sortir du Sanhédrin, ils délibérèrent entre eux,

15. Mas mandándoles que se saliesen fuera del concilio, conferían entre sí,

15 En hun geboden hebbende uit te gaan buiten den raad, overlegden zij met elkander,

15. A rozkazawszy im precz ustąpić z rady, radzili się między sobą,

15. Mikor pedig őket a gyűlésből kiküldötték, tanácskoztak maguk közt, mondván:

15 И, приказав им выйти вон из синедриона, рассуждали между собою,

15. Звелївши ж їм вийти з ради, радились між собою,

16 ja sanoivat: "Mitä me teemme näille miehille? Sillä että heidän kauttansa on tapahtunut ilmeinen ihme, sen kaikki Jerusalemin asukkaat tietävät, emmekä me voi sitä kieltää.

16 ja sanoivat: "Mitä teemme näille miehille? Sillä kaikkien Jerusalemin asukasten tiedossa on, että heidän toimestaan on tapahtunut ilmeinen tunnusteko, emmekä voi sitä kiistää.

16. Sanoen: mitä me näille miehille teemme? Sillä julkinen merkki on heidän kauttansa tehty, joka kaikille Jerusalemin asuvaisille tiettävä on, ja emme taida kieltää.

16. Mitä me näille miehille temme? Sillä julkinen mercki on heidän cauttans tehty joca caikille Jerusalemin asuwaisille tiettäwä on jota en me myös taida kieldä.

16. Mite me teem neinen Miesten? Sille ette iulkinen Mercki ombi heide' cauttans tehcty/ ia on caikille Jerusalemis asuuaisille tietteue/ ia emme me site woi kieldä. (Mitä me teemme näiden miesten? Sillä että julkinen merkki ompi heidän kauttansa tehty/ ja on kaikille Jerusalemissa asuwaisille tiettäwä/ ja emme me sitä woi kieltää.)

16. λέγοντες· Τί ποιήσωμεν τοῖς ἀνθρώποις τούτοις; ὅτι μὲν γὰρ γνωστὸν σημεῖον γέγονε δι’ αὐτῶν, πᾶσι τοῖς κατοικοῦσιν Ἱερουσαλὴμ φανερόν καὶ οὐ δυνάμεθα ἀρνήσασθαι·

16. λεγοντες τι ποιησομεν τοις ανθρωποις τουτοις οτι μεν γαρ γνωστον σημειον γεγονεν δι αυτων πασιν τοις κατοικουσιν ιερουσαλημ φανερον και ου δυναμεθα αρνησασθαι 16. legontes ti poiesomen tois anthropois toυtois oti men gar gnoston semeion gegonen di aυton pasin tois katoikoυsin ieroυsalem faneron kai oυ dυnametha arnesasthai

16 saying, What will we do to these men? For* that indeed a known sign has happened through them and apparent to all who are dwelling in Jerusalem, and we are not able to deny (it).

16. Saying, What shall we do to these men? for that indeed a notable miracle hath been done by them is manifest to all them that dwell in Jerusalem; and we cannot deny it.

16. hvad skulle vi gjøre med disse Mennesker? thi et vitterligt Tegn er skeet ved dem, som er aabenbart for alle dem, som boe i Jerusalem, og vi kunne det ikke nægte.

16. Sägande: Hvad skole vi göra åt dessa männerna? Ty ett uppenbart tecken är gjordt af dem, och är kunnigt allom dem som bo i Jerusalem; och vi kunne icke neka det.

16. Mis peame meie nende innimestega teggema, sest se teädaw imme-täht on nende läbbi sündinud, ja on kulus keikile, kes Jerusalemmas ellawad, ja meie ei woi sedda mitte sallata;

16. ‘‘Ką daryti su šitais žmonėmis? Juk visiems Jeruzalės gyventojams žinomas jų padarytas akivaizdus stebuklas, ir mes to negalime nuneigti.

16. Was wollen wir diesen Menschen tun? Denn das offenbare Zeichen, durch sie geschehen, ist allen kund, die zu Jerusalem wohnen, und wir können's nicht leugnen.

16. Disant: Que ferons-nous à ces hommes? car c'est une chose connue de tous les habitants de Jérusalem, qu'ils ont fait un miracle évident, et nous ne pouvons pas le nier.

16. Diciendo: ¿Qué hemos de hacer con estos hombres? porque cierto un milagro manifiesto ha sido hecho por ellos, notorio a todos los que moran en Jerusalem, y no lo podemos negar.

16 Zeggende: Wat zullen wij dezen mensen doen? Want dat er een bekend teken door hen geschied is, is openbaar aan allen, die te Jeruzalem wonen, en wij kunnen het niet loochenen.

16. Mówiąc: Cóż uczynimy tym ludziom? Bo, że jawny cud przez nie jest uczyniony, to wszystkim mieszkającym w Jeruzalemie wiadomo jest, a nie możemy tego zaprzeć.

16. Mit cselekedjünk ez emberekkel? Mert hogy nyilvánvaló csoda lőn általok, mindazoknak, kik Jeruzsálemben laknak, tudtokra van, és el nem tagadhatjuk.

16 говоря: что нам делать с этими людьми? Ибо всем,живущим в Иерусалиме, известно, что ими сделано явное чудо, и мы не можем отвергнуть сего ;

16. говорячи: Що нам робити з сими людьми? бо велика ознака сталась через них усїм явна, що домують у Єрусалимі, і не можемо відректи.

17 Mutta ettei se leviäisi laajemmalle kansaan, niin kieltäkäämme ankarasti heitä enää tähän nimeen puhumasta yhdellekään ihmiselle."

17 Mutta jottei se leviäisi laajemmalle kansaan, kieltäkäämme uhkauksin heitä enää puhumasta kenellekään ihmiselle tässä nimessä.”

17. Mutta ettei se enempi kansan keskelle hajoisi, niin haastakaamme heitä kovin, ettei he tästedes yhdellekään ihmiselle tästä nimestä puhuisi.

17. Mutta ettei se enämbi Canssan keskelle hajo nijn haastacam heitä cowin ettei he tästedes yhdellengän ihmiselle tästä nimestä puhuis.

17. Waan senpäle/ ettei se enämbi haijo Canssan Keskelle/ nin haastacam Hartasti heite/ Ettei he testedes puhuisi Ydhellecke Inhimiselle teste Nimeste. (Waan sen päälle/ ettei se enempi hajoa kansan keskelle/ niin haastakaamme hartaasti heitä/ Ettei he tästedes puhuisi yhdellekään ihmiselle tästä nimestä.)

17. ἀλλ’ ἵνα μὴ ἐπὶ πλεῖον διανεμηθῇ εἰς τὸν λαόν, ἀπειλῇ ἀπειλησώμεθα αὐτοῖς μηκέτι λαλεῖν ἐπὶ τῷ ὀνόματι τούτῳ μηδενὶ ἀνθρώπων.

17. αλλ ινα μη επι πλειον διανεμηθη εις τον λαον απειλη απειλησωμεθα αυτοις μηκετι λαλειν επι τω ονοματι τουτω μηδενι ανθρωπων 17. all ina me epi pleion dianemethe eis ton laon apeile apeilesometha aυtois meketi lalein epi to onomati toυto medeni anthropon

17 But in order that it should not circulate on more-than (this) into the people, we will threaten them with (more) threatening, to no longer speak to any man in this name.

17. But that it spread no further among the people, let us straitly threaten them, that they speak henceforth to no man in this name.

17. Men at det skal ikke komme videre ud iblandt Folket, da lader os alvorligen true dem, at de herefter ikke tale til noget Menneske i dette Navn.

17. Men på det att det icke skall vidare utkomma ibland folket, vilje vi allvarliga förbjuda dem, att de härefter icke tala i detta Namnet för någro mennisko.

17. Agga et sedda mitte laiemale ei lauta rahwa sekka, siis ähwardagem neid kowwaste, et nemmad ei pea mitte ennam räkima ei ühhelegi innimessele sel nimmel.

17. Bet kad dalykas neišplistų žmonėse, griežtai uždrauskime, kad jie nė vienam žmogui daugiau nekalbėtų tuo vardu’‘.

17. Aber auf daß es nicht weiter einreiße unter das Volk, lasset uns ernstlich sie bedrohen, daß sie hinfort keinem Menschen von diesem Namen sagen.

17. Mais afin que cela ne se répande pas davantage parmi le peuple, défendons-leur, avec de grandes menaces, de parler à qui que ce soit en ce nom-là.

17. Todavía, porque no se divulgue más por el pueblo, amenacémosles que no hablen de aquí adelante a hombre alguno en este nombre.

17 Maar opdat het niet meer en meer onder het volk verspreid worde, laat ons hen scherpelijk dreigen, dat zij niet meer tot enig mens in dezen Naam spreken.

17. Ale aby się to więcej nie rozsławiało między ludźmi, zagroźmy im srodze, aby więcej w tem imieniu żadnemu człowiekowi nie mówili.

17. De hogy tovább ne terjedjen a nép között, fenyegetéssel fenyegessük meg őket, hogy többé egy embernek se szóljanak ebben a névben.

17 но, чтобы более не разгласилось это в народе, с угрозою запретим им, чтобы не говорили об имени сем никому из людей.

17. Тільки ж, щоб більш не ширилось між народом, то заказом закажімо їм, щоб більш не говорили в імя сеє нїкому з людей.

18 Niin he kutsuivat heidät ja kielsivät heitä mitään puhumasta ja opettamasta Jeesuksen nimeen.

18 Ja kutsuttuaan heidät he kielsivät heitä mitään puhumasta ja opettamasta Jeesuksen nimessä.

18. Ja he kutsuivat heidät ja kaiketi kielsivät heitä puhumasta ja opettamasta Jesuksen nimeen.

18. Ja he cudzuit heidän ja kielsit heitä puhumast ja opettamast Jesuxen nimeen.

18. Ja he cutzuit heite/ ia kielsit/ ettei heiden swingan pitenyt puhuman eikä opettaman Iesusen Nimeen. (Ja he kutsuit heitä/ ja kielsit/ ettei heidän suinkaan pitänyt puhumaan eikä opettamaan Jesuksen nimeen.)

18. καὶ καλέσαντες αὐτοὺς παρήγγειλαν αὐτοῖς τὸ καθόλου μὴ φθέγγεσθαι μηδὲ διδάσκειν ἐπὶ τῷ ὀνόματι τοῦ Ἰησοῦ.

18. και καλεσαντες αυτους παρηγγειλαν αυτοις το καθολου μη φθεγγεσθαι μηδε διδασκειν επι τω ονοματι του ιησου 18. kai kalesantes aυtoυs pareggeilan aυtois to katholoυ me ftheggesthai mede didaskein epi to onomati toυ iesoυ

18 And they called them (back) and commanded them not to speak nor teach entirely upon the name of Jesus.

18. And they called them, and commanded them not to speak at all nor teach in the name of Jesus.

18. Og de kaldte dem og bøde dem, at de aldeles ikke skulde tale, ei heller lærte i Jesu Navn.

18. Och de kallade dem, och bödo, att de ingalunda mer tala eller lära skulle i Jesu Namn.

18. Ja nemmad kutsusid neid, ja andsid neile teäda, et nemmad ei paigastki piddand räkima egga öppetama Jesusse nimmel;

18. Ir vėl juos pasišaukę, įsakė jiems išvis neskelbti ir nemokyti Jėzaus vardu.

18. Und sie riefen sie und geboten ihnen, daß sie sich allerdinge nicht hören ließen noch lehrten in dem Namen Jesu.

18. Et les ayant rappelés, ils leur défendirent absolument de parler, et d'enseigner au nom de Jésus.

18. Y llamándolos les mandaron que en ninguna manera hablasen, ni enseñasen en el nombre de Jesús.

18 En als zij hen geroepen hadden, zeiden zij hun aan, dat zij ganselijk niet zouden spreken, noch leren, in den Naam van Jezus.

18. A zawoławszy ich, zakazali im, aby koniecznie nie mówili, ani uczyli w imieniu Jezusowem.

18. Azért beszólítván őket, megparancsolák nékik, hogy teljességgel ne szóljanak és ne tanítsanak a [12†] Jézus nevében.

18 И, призвав их, приказали им отнюдь не говорить и не учить о имени Иисуса.

18. І, покликавши їх, заповіли їм зовсїм не говорити анї навчати в імя Ісусове.

19 Mutta Pietari ja Johannes vastasivat heille ja sanoivat: "Päättäkää itse, onko oikein Jumalan edessä kuulla teitä enemmän kuin Jumalaa;

19 Mutta Pietari ja Johannes vastasivat ja sanoivat heille: "Päättäkää te, onko oikein Jumalan edessä kuulla enemmän teitä kuin Jumalaa;

19. Mutta Pietari ja Johannes vastasivat heitä ja sanoivat: tuomitkaat itse, jos se on oikia Jumalan edessä, että me teitä enemmän kuulemme kuin Jumalaa.

19. Mutta Petari ja Johannes wastaisit ja sanoit: duomitcat idze jos se on oikia Jumalan edes että me teitä enämmän cuulemma cuin Jumalata:

19. Mutta Petari ia Johannes wastasit/ ia sanoit heille/ Itze te Domitca/ Jos se on Jumalan edes oikea/ ette me teite enämen cwlema quin Jumalata. (Mutta Petari ja Johannes wastasit/ ja sanoit heille/ Itse te tuomitkaa/ Jos se on Jumalan edes oikea/ että me teitä enemmin kuulemme kuin Jumalata.)

19. ὁ δὲ Πέτρος καὶ Ἰωάννης ἀποκριθέντες πρὸς αὐτοὺς εἶπον· Εἰ δίκαιόν ἐστιν ἐνώπιον τοῦ Θεοῦ ὑμῶν ἀκούειν μᾶλλον ἢ τοῦ Θεοῦ, κρίνατε.

19. ο δε πετρος και ιωαννης αποκριθεντες προς αυτους ειπον ει δικαιον εστιν ενωπιον του θεου υμων ακουειν μαλλον η του θεου κρινατε 19. o de petros kai ioannes apokrithentes pros aυtoυs eipon ei dikaion estin enopion toυ theoυ υmon akoυein mallon e toυ theoυ krinate

19 But Peter and John answered and said to them, Judge° (for yourselves) if it is righteous in God’s sight to listen to you° rather than to God.

19. But Peter and John answered and said unto them, Whether it be right in the sight of God to hearken unto you more than unto God, judge ye.

19. Men Peter og Johannes svarede og sagde til dem: dømmer selv, om det er ret for Gud, at lyde Eder mere end Gud.

19. Då svarade Petrus och Johannes, och sade till dem: Om det är rättfärdigt för Gudi, att vi höre eder mer än Gud, derom mån I sjelfve döma.

19. Agga Peetrus ja Joannes kostsid neile ja ütlesid: Kas se öige on Jummala ees, teid ennam kuulda kui Jummalat, moistke isse.

19. Tačiau Petras ir Jonas jiems atsakė: ‘‘Spręskite patys, ar teisinga Dievo akivaizdoje jūsų klausyti labiau negu Dievo!

19. Petrus aber und Johannes antworteten und sprachen zu ihnen: Richtet ihr selbst, ob es vor Gott recht sei, daß wir euch mehr gehorchen denn Gott.

19. Mais Pierre et Jean leur répondirent: Jugez s'il est juste devant Dieu, de vous obéir plutôt qu'à Dieu.

19. Entónces Pedro y Juan respondiendo, les dijeron: Juzgád, si es justo delante de Dios obedecer ántes a vosotros que a Dios.

19 Maar Petrus en Johannes, antwoordende, zeiden tot hen: Oordeelt gij, of het recht is voor God, ulieden meer te horen dan God.

19. Lecz Piotr i Jan odpowiedziawszy rzekli do nich: Jeźliż to sprawiedliwa przed obliczem Bożem, was raczej słuchać niż Boga, rozsądźcie.

19. Péter és János pedig felelvén, mondának nékik: Vajjon igaz dolog-é Isten előtt, rátok hallgatnunk inkább, hogynem Istenre, [13†] ítéljétek meg!

19 Но Петр и Иоанн сказали им в ответ: судите, справедливо ли пред Богом слушатьвас более, нежели Бога?

19. Петр же та Йоан, озвавшись до них, рекли: Чи праведно перед Богом слухати вас більш нїж Бога, - судїть.

20 mutta me emme voi olla puhumatta siitä, mitä olemme nähneet ja kuulleet".

20 sillä me emme saata olla puhumatta siitä, mitä olemme nähneet ja kuulleet."

20. Sillä emme taida niitä puhumatta olla, joita me nähneet ja kuulleet olemme.

20. Sillä en me taida sijtä wait olla cuin me nähnet ja cuullet olemma.

20. Sille emme me taidha swingan wai olla site/ iota me neim ia cwlima. (Sillä emme me taida suinkaan waiti olla sitä/ jota me näimme ja kuulimme.)

20. οὐ δυνάμεθα γὰρ ἡμεῖς ἃ εἴδομεν καὶ ἠκούσαμεν μὴ λαλεῖν.

20. ου δυναμεθα γαρ ημεις α ειδομεν και ηκουσαμεν μη λαλειν 20. oυ dυnametha gar emeis a eidomen kai ekoυsamen me lalein

20 For* we are not able to speak, but the things which we saw and heard.

20. For we cannot but speak the things which we have seen and heard.

20. Thi vi kunne ikke andet end tale det, som vi have seet og hørt.

20. Ty vi kunne icke förtiga det vi sett och hört hafve.

20. Sest meie ei woi sedda mitte räkimatta jätta, mis meie olleme näinud ja kuulnud;

20. Juk mes negalime nekalbėti apie tai, ką matėme ir girdėjome’‘.

20. Wir können's ja nicht lassen, daß wir nicht reden sollten, was wir gesehen und gehört haben.

20. Car pour nous, nous ne pouvons pas ne pas parler des choses que nous avons vues et entendues.

20. Porque no podemos dejar de hablar lo que hemos visto y oido.

20 Want wij kunnen niet laten te spreken, hetgeen wij gezien en gehoord hebben.

20. Albowiem my nie możemy tego, cośmy widzieli i słyszeli, nie mówić.

20. Mert nem [14†] tehetjük, hogy a miket láttunk és hallottunk, azokat ne szóljuk.

20 Мы не можем не говорить того, что видели и слышали.

20. Не можна бо нам того, що видїли й що чули, не говорити.

21 Niin he uhkasivat heitä vielä enemmän ja päästivät heidät, koska eivät kansan tähden keksineet, miten rangaista heitä, sillä kaikki ylistivät Jumalaa siitä, mitä tapahtunut oli.

21 Uhattuaan heitä vielä enemmän, he päästivät heidät, kun eivät kansan vuoksi keksineet mitään, miten rangaista heitä, sillä kaikki ylistivät Jumalaa siitä, mitä oli tapahtunut.

21. Mutta he uhkasivat heitä, ja antoivat heidän mennä, ja ei löytäneet mitään, josta he olisivat heitä vaivanneet, kansan tähden; sillä kaikki kiittivät Jumalaa sen edestä mikä tapahtunut oli.

21. Mutta he uhcaisit heitä ja annoit heidän mennä ja ei löynnet mitän josta he olisit heitä waiwannet Canssan tähden jotca caicki kijtit Jumalata sen edest cuin tapahtunut oli.

21. Mutta he whckasit Heite/ ia annoit Heiet me'ne/ ia eiuet miten leunyet miste he olisit heite pijnaneet canssan tede'/ Sille ette he caiki kijtit Jumalata/ sen edhest quin tapachtanut oli. (Mutta he uhkasit heitä/ ja annoit heidät mennä/ ja eiwät mitään löytäneet mistä he olisit heitä piinanneet kansan tähden/ Sillä että he kaikki kiitit Jumalata/ sen edestä kuin tapahtunut oli.)

21. οἱ δὲ προσαπειλησάμενοι ἀπέλυσαν αὐτούς, μηδὲν εὑρίσκοντες τὸ πῶς κολάσονται αὐτούς, διὰ τὸν λαόν, ὅτι πάντες ἐδόξαζον τὸν Θεὸν ἐπὶ τῷ γεγονότι·

21. οι δε προσαπειλησαμενοι απελυσαν αυτους μηδεν ευρισκοντες το πως κολασωνται αυτους δια τον λαον οτι παντες εδοξαζον τον θεον επι τω γεγονοτι 21. oi de prosapeilesamenoi apelυsan aυtoυs meden eυriskontes to pos kolasontai aυtoυs dia ton laon oti pantes edoksazon ton theon epi to gegonoti

21 But having additionally threatened (them), they released them, finding nothing (as to) how they will punish them, because of the people, because all were glorifying God for what has happened.

21. So when they had further threatened them, they let them go, finding nothing how they might punish them, because of the people: for all men glorified God for that which was done.

21. Men de truede dem end mere og lode dem løs, der de ikke fandt, hvorledes de skulde straffe dem, for Folkets Skyld; thi de lovede alle Gud for det, som var skeet.

21. Då hotade de dem, och läto gå dem, intet finnandes huruledes de kunde pina dem, för folkets skull; ty alle prisade Gud för det som skedt var.

21. Agga nemmad ähwardasid neid, ja lasksid neid lahti, ja ei leidnud rahwa pärrast middagi, mispärrast nemmad neid piddid nuhtlema; sest nemmad kiitsid keik Jummalat se eest, mis olli sündinud:

21. Prigrasinę jie paleido juos, nerasdami už ką bausti,­dėl žmonių, nes visi garbino Dievą už tai, kas buvo įvykę.

21. Aber sie drohten ihnen und ließen sie gehen und fanden nicht, wie sie sie peinigten, um des Volkes willen; denn sie lobten alle Gott über das, was geschehen war.

21. Ils les renvoyèrent donc avec de grandes menaces, ne trouvant pas le moyen de les punir, à cause du peuple; parce que tous glorifiaient Dieu de ce qui était arrivé.

21. Ellos entónces no hallando en qué castigarlos, los enviaron amenazándoles, por causa del pueblo; porque todos glorificaban a Dios de lo que había sido hecho.

21 Maar zij dreigden hen nog meer, en lieten ze gaan, niets vindende, hoe zij hen straffen zouden, om des volks wil; want zij verheerlijkten allen God over hetgeen er geschied was.

21. A oni zagroziwszy im, wypuścili je, nic nie znalazłszy, jakoby je skarać dla ludu i wszyscy chwalili Boga za to, co się było stało.

21. Amazok pedig nem találván semmi módot, hogyan büntessék meg őket, még megfenyegetvén, elbocsáták őket a nép miatt, mert mindnyájan dicsőítik vala az Istent azért, a mi történt.

21 Они же, пригрозив, отпустили их, не находя возможности наказать их, по причине народа; потому что все прославляли Бога за происшедшее.

21. Вони ж заказавши, відпустили їх, не знайшовши нїчого, за що б їх покарати, задля народу; бо всї прославляли Бога за те, що стало ся.

22 Sillä sivu neljänkymmenen oli jo vuosiltaan se mies, jossa tämä parantumisen ihme oli tapahtunut.

22 Sillä se mies, jossa tämä parantamisen tunnusteko oli tapahtunut, oli yli neljänkymmenen vuoden ikäinen.

22. Sillä se ihminen oli ylitse neljänkymmenen ajastajan vanha, jossa tämä parantamisen tunnusmerkki tehty oli.

22. Sillä se ihminen oli ylidze neljänkymmenen ajastajan wanha josa tämä terweyden mercki tehty oli.

22. Sille/ se Inhiminen oli Wanha ylitze nelienkymenen aiastaijan/ ionga päle teme Terueydhen Mercki tehcty oli. (Sillä/ se ihminen oli wanha ylitse neljänkymmenen ajastajan/ jonka päälle tämä terweyden merkki tehty oli.)

22. ἐτῶν γὰρ ἦν πλειόνων τεσσαράκοντα ὁ ἄνθρωπος ἐφ’ ὃν ἐγεγόνει τὸ σημεῖον τοῦτο τῆς ἰάσεως.

22. ετων γαρ ην πλειονων τεσσαρακοντα ο ανθρωπος εφ ον εγεγονει το σημειον τουτο της ιασεως 22. eton gar en pleionon tessarakonta o anthropos ef on egegonei to semeion toυto tes iaseos

22 For* the man was more-than forty years old, on whom this sign of healing had happened.

22. For the man was above forty years old, on whom this miracle of healing was shewed.

22. Thi den Mand, paa hvem dette Helbredelsestegn var skeet, var mere end fyrretyve Aar gammel.

22. Ty mannen var öfver fyratio år, på hvilkom detta helbregda tecknet skedt var.

22. Sest se innimenne oli jo ennam kui nellikümmend aastat wanna, kellele se imme-täht sündinud, et ta olli terweks tehtud.

22. Vyras, kuris patyrė tą išgydymo stebuklą, buvo daugiau nei keturiasdešimties metų.

22. Denn der Mensch war über vierzig Jahre alt, an welchem dies Zeichen der Gesundheit geschehen war.

22. Car l'homme sur qui cette miraculeuse guérison avait été faite, avait plus de quarante ans.

22. Porque el hombre en quien había sido hecho este milagro de sanidad, era de más de cuarenta años.

22 Want de mens was meer dan veertig jaren oud, aan welken dit teken der genezing geschied was.

22. Bo onemu człowiekowi było więcej niż czterdzieści lat, nad którym się stał ten cud uzdrowienia.

22. Mert több vala negyven esztendősnél az az ember, kin a gyógyításnak ez a csodája lett vala.

22 Ибо лет более сорока было тому человеку, над которым сделалось сие чудо исцеления.

22. Було бо більш сорока років чоловікові тому, на котрому стала ся ся ознака сцїлення.

23 Ja päästyään vapaiksi he menivät omiensa tykö ja kertoivat kaiken, mitä ylipapit ja vanhimmat olivat heille sanoneet.

23 Päästyään vapaiksi he menivät omiensa luo ja kertoivat kaiken, mitä ylipapit ja vanhimmat olivat heille sanoneet.

23. Mutta kuin he päästetyt olivat, tulivat he omainsa tykö ja ilmoittivat, mitä pappein päämiehet ja vanhimmat heille sanoneet olivat.

23. MUtta cuin he päästettin tulit he omains tygö ja ilmoitit nijlle mitä Pappein Päämiehet ja wanhimmat heille sanonet olit.

23. Mutta quin he poislaskettin nin he tulit omains tyge/ ia ilmoittit nijlle mitke Pappeden pämiehet ia Wanhimat olit sanoneet. (Mutta kuin he pois laskettiin niin he tulit omainsa tykö/ ja ilmoitit niille mitkä pappeuden päämiehet ja wanhimmat olit sanoneet.)

23. Ἀπολυθέντες δὲ ἦλθον πρὸς τοὺς ἰδίους καὶ ἀπήγγειλαν ὅσα πρὸς αὐτοὺς οἱ ἀρχιερεῖς καὶ οἱ πρεσβύτεροι εἶπον.

23. απολυθεντες δε ηλθον προς τους ιδιους και απηγγειλαν οσα προς αυτους οι αρχιερεις και οι πρεσβυτεροι ειπον 23. apolυthentes de elthon pros toυs idioυs kai apeggeilan osa pros aυtoυs oi archiereis kai oi presβυteroi eipon

23 Now having been released, they came to their own (brethren) and reported how-much the high-priests and the elders had said to them.

23. And being let go, they went to their own company, and reported all that the chief priests and elders had said unto them.

23. Der de nu var løsladte, kom de til deres Egne og forkyndte dem, hvad de Ypperstepræsterog de Ældste havde sagde til dem.

23. Sedan de läto dem gå, kommo de till sina, och kungjorde dem allt det de öfverste Presterna och äldste till dem sagt hade.

23. Agga kui nemmad lahti said, tullid nemmad ommade jure, ja kulutasid, mis need üllemad preestrid ja wannemad neile ollid üttelnud.

23. Paleisti jie atėjo pas saviškius ir išpasakojo, ką jiems sakė aukštieji kunigai ir vyresnieji.

23. Und als man sie hatte gehen lassen, kamen sie zu den Ihren und verkündigten ihnen, was die Hohenpriester und Ältesten zu ihnen gesagt hatten.

23. Après qu'on les eut relâchés, ils vinrent vers les leurs, et racontèrent tout ce que les principaux sacrificateurs et les anciens leur avaient dit.

23. Y sueltos ellos, vinieron a los suyos, y contaron lo que los príncipes de los sacerdotes, y los ancianos les habían dicho.

23 En zij, losgelaten zijnde, kwamen tot de hunnen, en verkondigden al wat de overpriesters en de ouderlingen tot hen gezegd hadden.

23. A gdy je wypuszczono, przyszli do swoich i oznajmili im, cokolwiek do nich przedniejsi kapłani i starsi mówili.

23. Mikor pedig elbocsáttattak, menének az övéikhez, és elbeszélék, a miket a főpapok és a vének mondottak nékik.

23 Быв отпущены, они пришли к своим и пересказали, что говорили им первосвященники и старейшины.

23. Відпущені ж прийшли до своїх і сповістили, що казали до них архиєреї та старші.

24 Sen kuultuansa he yksimielisesti korottivat äänensä Jumalan puoleen ja sanoivat: "Herra, sinä, joka olet tehnyt taivaan ja maan ja meren ja kaikki, mitä niissä on!

24 Tämän kuultuaan he yksimielisesti korottivat äänensä Jumalan puoleen ja sanoivat: "Herra, sinä *olet Jumala, joka on* tehnyt taivaan ja maan ja meren ja kaikki mitä niissä on.

24. Kuin he sen kuulivat, korottivat he yksimielisesti äänensä Jumalan tykö ja sanoivat: Herra, sinä olet Jumala, joka taivaan ja maan ja meren, ja kaikki, mitä niissä on, tehnyt olet,

24. Cosca he sen cuulit corgotit he yximielisest änens Jumalan tygö ja sanoit: HERra sinä olet Jumala joca Taiwan ja maan ja meren ja caicki mitä nijsä on tehnyt olet:

24. Coska he sen cwlit/ yleskorghotit he yximielisest heiden änens Jumalan tyge/ ia sanoit/ HERRA/ sine olet Jumala/ ioca Taiuan ia Maan/ ia Meren/ ia caiki mite nijsse on tehnyt olet/ (Koska he sen kuulit/ ylöskorotit he yksimielisesti heidän äänensä Jumalan tykö/ ja sanoit/ HERRA/ sinä olet Jumala/ joka taiwaan ja maan/ ja meren/ ja kaikki mitä niissä on tehnyt olet/)

24. οἱ δὲ ἀκούσαντες ὁμοθυμαδὸν ἦραν φωνὴν πρὸς τὸν Θεὸν καὶ εἶπον· Δέσποτα, σὺ ὁ ποιήσας τὸν οὐρανὸν καὶ τὴν γῆν καὶ τὴν θάλασσαν καὶ πάντα τὰ ἐν αὐτοῖς,

24. οι δε ακουσαντες ομοθυμαδον ηραν φωνην προς τον θεον και ειπον δεσποτα συ ο θεος ο ποιησας τον ουρανον και την γην και την θαλασσαν και παντα τα εν αυτοις 24. oi de akoυsantes omothυmadon eran fonen pros ton theon kai eipon despota sυ o theos o poiesas ton oυranon kai ten gen kai ten thalassan kai panta ta en aυtois

24 Now they, having heard (it), lifted up their voice to God united and said, Master, you (are) the God who made* the heaven and the earth and the sea and all the things in them;

24. And when they heard that, they lifted up their voice to God with one accord, and said, Lord, thou art God, which hast made heaven, and earth, and the sea, and all that in them is:

24. Men de, der de hørte det, opløftede samdrægteligen Røsten til Gud og sagde: Herre, du Gud! som har gjort Himmelen og Jorden og Havet og alle Ting, som ere i dem,

24. Då de det hörde, upphofvo de endrägteliga sina röst till Gud, och sade: Herre, du äst Gud, som gjort hafver himmel och jord, hafvet, och allt det som deruti är;

24. Agga kui nemmad sedda kuulsid, töstsid nemmad ühhel melel omma heäle Jummala pole, ja ütlesid: Issand, sinna olled se Jummal, kes on teinud taewast ja maad, ja merd, ja keik, mis nende sees on.

24. Išklausę visi vieningai pakėlė balsus į Dievą ir sakė: ‘‘Valdove, Tu esi Dievas, sutvėręs dangų, žemę, jūrą ir visa, kas juose yra.

24. Da sie das hörten, hoben sie ihre Stimme auf einmütig zu Gott und sprachen: HERR, der du bist der Gott, der Himmel und Erde und das Meer und alles, was darinnen ist, gemacht hat;

24. Eux l'ayant entendu, élevèrent d'un commun accord leur voix à Dieu, et dirent: Seigneur, tu es le Dieu qui as fait le ciel, la terre, et la mer, et toutes les choses qui y sont;

24. Los cuales habiéndolo oido, alzaron unánimes la voz a Dios, y dijeron: Señor, tú eres Dios, que hiciste el cielo y la tierra, la mar, y todas las cosas que en ellos están:

24 En als dezen dat hoorden, hieven zij eendrachtelijk hun stem op tot God, en zeiden: Heere! Gij zijt de God, Die gemaakt hebt den hemel, en de aarde, en de zee, en alle dingen, die in dezelve zijn.

24. Którzy usłyszawszy to, jednomyślnie podnieśli głos swój ku Bogu i rzekli: Panie! tyś jest Bóg, któryś uczynił niebo i ziemię, i morze i wszystko, co w nich jest:

24. Ezek pedig mikor hallották, egy szívvel-lélekkel felemelék szavokat az Istenhez, [15†] és mondának: Urunk, te vagy az Isten, ki teremtetted a mennyet és a földet, a tengert és minden azokban levő dolgot.

24 Они же, выслушав, единодушно возвысили голос к Богу и сказали: Владыко Боже, сотворивший небо и землю и море и все, что в них!

24. Вони ж, вислухавши те, однодушно підняли голос до Бога й промовили: Владико, Ти єси Бог, що сотворив небо, і землю, і море, і все, що в них;

25 Sinä, joka Pyhän Hengen kautta, isämme Daavidin, sinun palvelijasi, suun kautta, olet puhunut: 'Miksi pakanat pauhaavat ja kansat turhia ajattelevat?

25 Sinä* olet palvelijasi Daavidin suulla puhunut: 'Miksi pakanat pauhaavat ja kansat turhia ajattelevat?

25. Joka Davidin sinun palvelias suun kautta puhunut olet: miksi pakanat kiukuitsevat ja kansat turhaa aikovat?

25. Sinä joca Dawidin sinun palwelias suun cautta puhunut olet: mixi pacanat kiucuidzewat ja Canssat turha aicoiwat?

25. Sine ioca Dauidin/ sinun Paluelias suun cautta puhunut olet/ Mixi Paicanat kiuckuuat/ ia Canssat turha etensottauat? (Sinä joka Dawidin/ sinun palwelijasi suun kautta puhunut olet/ Miksi pakanat kiukkuawat/ ja kansat turhaa eteensä ottawat?)

25. ὁ διὰ στόματος Δαυῒδ παιδός σου εἰπών· ἵνα τί ἐφρύαξαν ἔθνη καὶ λαοὶ ἐμελέτησαν κενά;

25. ο δια στοματος δαβιδ του παιδος σου ειπων ινα τι εφρυαξαν εθνη και λαοι εμελετησαν κενα 25. o dia stomatos daβid toυ paidos soυ eipon ina ti efrυaksan ethne kai laoi emeletesan kena

25 who through the mouth of our father David your young-servant, said, ‘Why did the Gentiles rage and the peoples meditate on empty things?

25. Who by the mouth of thy servant David hast said, Why did the heathen rage, and the people imagine vain things?

25. som har sagt ved Davids din Tjeners Mund: hvorfor fnysede Hederningerne, og Folkene oplagde forfængelige Raad?

25. Du, som genom din tjenares Davids mun sagt hafver: Hvi hafva Hedningarna upprest sig, och folket tagit sig före det fåfängt är?

25. Sinna olled omma sullase Taweti su läbbi üttelnud: Mikspärrast tewad pagganad tülli, ja rahwas mötlewad tühja?

25. Tu kalbėjai savo tarno Dovydo lūpomis: ‘Kodėl niršta pagonys, kam veltui tautos sąmokslus rengia?

25. der du durch den Mund Davids, deines Knechtes, gesagt hast: "Warum empören sich die Heiden, und die Völker nehmen vor, was umsonst ist?

25. Et qui as dit par la bouche de David ton serviteur: Pourquoi les nations sont-elles en rumeur, et pourquoi les peuples projettent-ils des choses vaines?

25. Que por la boca de David tu siervo dijiste: ¿Por qué han bramado los paganos, y los pueblos han pensado cosas vanas?

25 Die door den mond van David Uw knecht, gezegd hebt: Waarom woeden de heidenen, en hebben de volken ijdele dingen bedacht?

25. Któryś Duchem Świętym przez usta Dawida, sługi swego, powiedział: Przeczże się zburzyli narodowie, a ludzie próżne rzeczy przemyślali?

25. Ki Dávidnak, a te szolgádnak szája által ezt [16†] mondottad: Miért zúgolódtak a pogányok, és gondoltak a népek hiábavalókat?

25 Ты устами отца нашего Давида, раба Твоего, сказал Духом Святым: что мятутся язычники, и народы замышляют тщетное?

25. котрий устами Давида, слуги Твого, промовив: Чого збунтувались погане, і люде задумують марні речі?

26 Maan kuninkaat nousevat, ja ruhtinaat kokoontuvat yhteen Herraa ja hänen Voideltuansa vastaan.'

26 Maan kuninkaat nousevat ja hallitusmiehet kokoontuvat yhteen Herraa vastaan ja Hänen Kristustansa* vastaan.'

26. Vaan kuninkaat yhteen menevät ja päämiehet kokoovat heitänsä Herraa vastaan ja hänen Kristustansa vastaan?

26. Maan Cuningat yhten menewät ja päämiehet cocowat heitäns HERra ja hänen Christustans wastan?

26. Mailman Kuningat ychtenastuuat/ ia Pämiehet heitens ychten cokouat/ HERRA Wastan/ ia henen Christusens wasta'? (Maailman kuninkaat yhteen astuwat/ ja päämiehet heitänsä yhteen kokoawat/ HERRAA wastaan/ ja hänen Kristuksen wastaan?)

26. παρέστησαν οἱ βασιλεῖς τῆς γῆς καὶ οἱ ἄρχοντες συνήχθησαν ἐπὶ τὸ αὐτὸ κατὰ τοῦ Κυρίου καὶ κατὰ τοῦ Χριστοῦ αὐτοῦ.

26. παρεστησαν οι βασιλεις της γης και οι αρχοντες συνηχθησαν επι το αυτο κατα του κυριου και κατα του χριστου αυτου 26. parestesan oi βasileis tes ges kai oi archontes sυnechthesan epi to aυto kata toυ kυrioυ kai kata toυ christoυ aυtoυ

26 The kings of the earth stood (up) and the rulers were gathered in the same (place), against the Lord and against his Christ.’ {Psa 2:1-2}

26. The kings of the earth stood up, and the rulers were gathered together against the Lord, and against his Christ.

26. Jordens konger reiste sig, og Fyrsterne forsamlede sig tilhobe mod Herren og mod hans Christus.

26. Jorderikes Konungar trädde tillhopa, och Förstarna församlade sig ihop, emot Herran, och emot hans Christ.

26. Ma-ilma kunningad tullewad ette, ja üllemad kogguwad ühte ISSANDA wasto ja temma Kristusse wasto.

26. Žemės karaliai sukilo, valdovai susibūrė draugėn prieš Viešpatį ir Jo Kristų’.

26. Die Könige der Erde treten zusammen, und die Fürsten versammeln sich zuhauf wider den HERRN und wider seinen Christus":

26. Les rois de la terre se sont levés, et les princes se sont assemblés contre le Seigneur et contre son Oint.

26. Se levantaron los reyes de la tierra, y los príncipes se juntaron a una contra el Señor, y contra su Cristo.

26 De koningen der aarde zijn te zamen opgestaan, en de oversten zijn bijeenvergaderd tegen den Heere, en tegen Zijn Gezalfde.

26. Stanęli królowie ziemi i książęta zebrali się wespół przeciwko Panu i przeciwko pomazaócowi jego.

26. Felállottak a földnek királyai, és a fejedelmek egybegyűltek az Úr ellen és az ő Krisztusa ellen.

26 Восстали цари земные, и князи собрались вместе на Господа и на Христа Его.

26. Повставали царі земні, і князї зібрались докупи на Господа й на Христа Його.

27 Sillä totisesti, tässä kaupungissa kokoontuivat sinun pyhää Poikaasi Jeesusta vastaan, jonka sinä olet voidellut, sekä Herodes että Pontius Pilatus pakanain ja Israelin sukukuntain kanssa,

27 Sillä totisesti kokoontuivat tässä kaupungissa pyhää Poikaasi Jeesusta vastaan, jonka sinä olet voidellut, sekä Herodes että Pontius Pilatus pakanain ja Israelin sukukuntain kanssa

27. Sillä he ovat tosin kokoontuneet sinun pyhää Poikaas Jesusta vastaan, jonka sinä voitelit, sekä Herodes että Pontius Pilatus pakanain ja Israelin kansan kanssa,

27. He owat nyt tosin cocondunet sinun pyhä Poicas Jesusta wastan jonga sinä woitelit: sekä Herodes että Pontius Pilatus pacanain ja Israelin Canssan cansa:

27. Sille he ouat tosin cokonduneet/ wastoin sinun pyhe Poicas Iesusta/ iongas woitelit/ seke HERODES/ ette Pontius Pilatus/ Pacanain ia Israelin Canssan cansa/ (Sillä he owat tosin kokoontuneet/ wastoin sinun pyhää Poikasi Jesusta/ jonkas woitelit/ sekä Herodes/ että Pontius Pilatus/ pakanain ja Israelin kansan kanssa/)

27. συνήχθησαν γὰρ ἐπ’ ἀληθείας ἐπὶ τὸν ἅγιον παῖδά σου Ἰησοῦν, ὃν ἔχρισας, Ἡρῴδης τε καὶ Πόντιος Πιλᾶτος σὺν ἔθνεσι καὶ λαοῖς Ἰσραήλ,

27. συνηχθησαν γαρ επ αληθειας επι τον αγιον παιδα σου ιησουν ον εχρισας ηρωδης τε και ποντιος πιλατος συν εθνεσιν και λαοις ισραηλ 27. sυnechthesan gar ep aletheias epi ton agion paida soυ iesoυn on echrisas erodes te kai pontios pilatos sυn ethnesin kai laois israel

27 For* against truth, against your holy young-servant Jesus, whom you anointed, both Herod and Pontius Pilate, together with the Gentiles and the peoples of Israel, were gathered together

27. For of a truth against thy holy child Jesus, whom thou hast anointed, both Herod, and Pontius Pilate, with the Gentiles, and the people of Israel, were gathered together,

27. Thi de have i Sandhed forsamlet sig mod dit hellige Barn Jesus, hvilken du har salvet, baade Herodes og Pontius Pilatus med Heningerne og Israels Folk,

27. Sannerliga församlade sig emot din heliga Son, Jesum, den du smort hafver, både Herodes, och Pontius Pilatus, med Hedningarna och Israels folk;

27. Sest Herodes ja Pontsius Pilatus ka, need on töe polest kokko tulnud pagganattega ja Israeli rahwaga sinno pühha Poia Jesusse wasto, kedda sa olled woidnud,

27. Prieš Tavo šventąjį Sūnų Jėzų, kurį Tu patepei, iš tiesų susibūrė Erodas, Poncijus Pilotas su pagonimis ir Izraelio tauta,

27. wahrlich ja, sie haben sich versammelt über deinen heiligen Knecht Jesus, welchen du gesalbt hast, Herodes und Pontius Pilatus mit den Heiden und dem Volk Israel,

27. En effet, Hérode et Ponce-Pilate, avec les Gentils et le peuple d'Israël, se sont assemblés contre ton saint Fils Jésus, que tu as oint,

27. Porque verdaderamente se juntaron contra tu Santo Hijo Jesús, al cual ungiste, Heródes, y Poncio Pilato, con los Gentiles, y el pueblo de Israel,

27 Want in der waarheid zijn vergaderd tegen Uw heilig Kind Jezus, Welken Gij gezalfd hebt, beiden Herodes en Pontius Pilatus, met de heidenen en de volken Israels;

27. Albowiem się zebrali prawdziwie przeciwko świętemu Synowi twemu Jezusowi, któregoś pomazał, Herod i Poncki Piłat z pogany i z ludem Izraelskim.

27. Mert bizony egybegyűltek a te szent Fiad, a Jézus ellen, a kit felkentél, Heródes [17†] és Ponczius Pilátus a pogányokkal és Izráel népével,

27 Ибо поистине собрались в городе сем на Святаго Сына Твоего Иисуса, помазанного Тобою, Ирод и Понтий Пилат с язычниками и народом Израильским,

27. Бо зібрали ся справдї на сьвятого Сина Твого Ісуса, що Його помазав єси, і Ірод, і Понтийський Пилат з поганами й людьми Ізраїлськими,

28 tekemään kaiken, minkä sinun kätesi ja päätöksesi oli edeltämäärännyt tapahtuvaksi.

28 tekemään kaiken, minkä valtasi* ja päätöksesi oli ennalta määrännyt tapahtuvaksi.

28. Tekemään mitä sinun kätes ja neuvos ennen aikonut oli, että tapahtuman pitäis.

28. Tekemän mitä sinun kätes ja neuwos ennen aicoinut oli että tapahtuman pidäis.

28. tekemen/ mite sinun Kätes/ ia sinun Neuuos ennen aikonut oli/ ette tapachtaman pideis. (tekemään/ mitä sinun kätesi/ ja sinun neuwosi ennen aikonut oli/ että tapahtuman pitäisi.)

28. ποιῆσαι ὅσα ἡ χείρ σου καὶ ἡ βουλή σου προώρισε γενέσθαι.

28. ποιησαι οσα η χειρ σου και η βουλη σου προωρισεν γενεσθαι 28. poiesai osa e cheir soυ kai e βoυle soυ proorisen genesthai

28 to do as many things as your hand and your council determined beforehand to happen.

28. For to do whatsoever thy hand and thy counsel determined before to be done.

28. at gjøre det, som din Haand og dit Raad havde forud besluttet at skulle skee.

28. Till att göra hvad din hand och råd tillförene beslutit hade, att ske skulle.

28. Et nemmad piddid teggema sedda, mis sinno kässi ja nou olli enne seädnud, et se piddi sündima.

28. kad įvykdytų, ką Tavo ranka ir sprendimas iš anksto buvo nulėmę įvykti.

28. zu tun, was deine Hand und dein Rat zuvor bedacht hat, daß es geschehen sollte.

28. Pour faire toutes les choses que ta main et ton conseil avaient décidé d'avance devoir être faites.

28. Para hacer lo que tu mano y tu consejo ántes habían determinado que había de ser hecho.

28 Om te doen al wat Uw hand en Uw raad te voren bepaald had, dat geschieden zou.

28. Aby uczynili, cokolwiek ręka twoja i rada twoja przedtem postanowiła, aby się stało.

28. Hogy véghezvigyék, a mikről a te kezed és a te tanácsod eleve elvégezte volt, [18†] hogy megtörténjenek.

28 чтобы сделать то, чему быть предопределила рука Твоя и совет Твой.

28. зробити, що Твоя рука і рада Твоя наперед призначили статись.

29 Ja nyt, Herra, katso heidän uhkauksiansa ja anna palvelijaisi kaikella rohkeudella puhua sinun sanaasi;

29 Ja nyt, Herra, katso heidän uhkauksiansa ja salli palvelijaisi täysin rohkeasti puhua sanaasi

29. Ja nyt Herra, katso heidän uhkaustansa ja anna sinun palveliais kaikella uskalluksella sinun sanaas puhua.

29. Ja HERra cadzo nyt heidän uhcaustans ja anna sinun palwelias caikella uscalluxella sinun sanas puhua.

29. Ja nyt HERRA/ catzo heiden whckauxens päle/ ia anna sinun Paluelias caikelle wscaluxel sinun Sanas puhua/ (Ja nyt HERRA/ katso heidän uhkauksensa päälle/ ja anna sinun palwelijasi kaikellä uskalluksella sinun sanaasi puhua/)

29. καὶ τὰ νῦν, Κύριε, ἔπιδε ἐπὶ τὰς ἀπειλὰς αὐτῶν, καὶ δὸς τοῖς δούλοις σου μετὰ παρρησίας πάσης λαλεῖν τὸν λόγον σου

29. και τα νυν κυριε επιδε επι τας απειλας αυτων και δος τοις δουλοις σου μετα παρρησιας πασης λαλειν τον λογον σου 29. kai ta nυn kυrie epide epi tas apeilas aυton kai dos tois doυlois soυ meta parresias pases lalein ton logon soυ

29 And hereafter, Lord, look upon their threats and give to your bondservants to speak your word with all boldness,

29. And now, Lord, behold their threatenings: and grant unto thy servants, that with all boldness they may speak thy word,

29. Og nu, Herre! see til deres Trusler, og giv dine Tjenere at tale dit ord med al Frimodighed,

29. Och nu, Herre, se till deras trug, och gif dina tjenare, att de med all tröst tala din ord;

29. Sepärrast wata nüüd, Issand, nende ähwardamiste peäle, ja anna omma sullastele keige julgussega so omma sanna räkida,

29. O dabar, Viešpatie, pažvelk į jų grasinimus ir duok savo tarnams su didžia drąsa skelbti Tavo žodį,

29. Und nun, HERR, siehe an ihr Drohen und gib deinen Knechten, mit aller Freudigkeit zu reden dein Wort,

29. Et maintenant, Seigneur, considère leurs menaces, et donne à tes serviteurs d'annoncer ta parole avec une pleine hardiesse;

29. Y ahora, Señor, pon los ojos en sus amenazas, y da a tus siervos que con toda confianza hablen tu palabra.

29 En nu dan, Heere, zie op hun dreigingen, en geef Uw dienstknechten met alle vrijmoedigheid Uw woord te spreken;

29. Przetoż teraz, Panie! wejrzyj na pogróżki ich, a daj sługom twoim ze wszystkiem bezpieczeóstwem mówić słowo twoje,

29. Most azért, Urunk, tekints az ő fenyegetéseikre: és adjad a te szolgáidnak, hogy teljes bátorsággal szólják a te beszédedet,

29 И ныне, Господи, воззри на угрозы их, и дай рабам Твоим со всею смелостью говорить слово Твое,

29. І нинї, Господи, споглянь на закази їх, і дай слугам Твоїм з усякою одвагою промовляти слово Твоє,

30 ja ojenna kätesi, niin että sairaat parantuvat ja tunnustekoja ja ihmeitä tapahtuu sinun pyhän Poikasi Jeesuksen nimen kautta."

30 samalla kun ojennat kätesi parantamaan ja tunnustekoja ja ihmeitä tapahtuu pyhän Poikasi* Jeesuksen nimessä."

30. Ja ojenna kätes parantamaan, ja että merkit ja ihmeet sinun pyhän Poikas Jesuksen nimen kautta tehtäisiin.

30. Ja ojenna kätes että terweys ja merkit ja ihmet sinun pyhän lapses Jesuxen nimen cautta tehdäisin.

30. Ja wlosoijenna sinun Kätes/ sitewarten ette Terueys ia Merckit/ ia Ihmet tedheisin sinu' pyhen Lapses Iesusen Nimen cautta. (Ja ulos ojenna sinun kätesi/ sitä warten että terweys ja merkit/ ja ihmeet tehtäisiin sinun pyhän lapsesi Jesuksen nimen kautta.)

30. ἐν τῷ τὴν χεῖρά σου ἐκτείνειν σε εἰς ἴασιν καὶ σημεῖα καὶ τέρατα γίνεσθαι διὰ τοῦ ὀνόματος τοῦ ἁγίου παιδός σου Ἰησοῦ.

30. εν τω την χειρα σου εκτεινειν σε εις ιασιν και σημεια και τερατα γινεσθαι δια του ονοματος του αγιου παιδος σου ιησου 30. en to ten cheira soυ ekteinein se eis iasin kai semeia kai terata ginesthai dia toυ onomatos toυ agioυ paidos soυ iesoυ

30 in that you stretched out your hand *for healing, and signs and wonders to happen through the name of your holy young-servant Jesus.

30. By stretching forth thine hand to heal; and that signs and wonders may be done by the name of thy holy child Jesus.

30. idet du udrækker din Haand til Helbredelse, at Tegn og Under kunne skee ved dit hellige Barns Jesu Navn.

30. Uträckandes dina hand dertill, att sundhet, och tecken, och under måga göras genom din heliga Sons Jesu Namn.

30. Ja sirruta omma kät, et sa terweks teed, ja et imme-tähhed ja teud woiksid sündida sinno pühha Poia Jesusse nimme läbbi.

30. ištiesdamas savo ranką išgydymams, ir kad būtų daromi ženklai bei stebuklai Tavo šventojo Sūnaus Jėzaus vardu’‘.

30. und strecke deine Hand aus, daß Gesundheit und Zeichen und Wunder geschehen durch den Namen deines heiligen Knechtes Jesus.

30. En étendant ta main, afin qu'il se fasse des guérisons, des miracles et des merveilles par le nom de ton saint Fils Jésus.

30. Extendiendo tu mano para que sanidades, y milagros, y prodigios sean hechos por el nombre de tu Santo Hijo Jesús.

30 Daarin, dat Gij Uw hand uitstrekt tot genezing, en dat tekenen en wonderen geschieden door den Naam van Uw heilig Kind Jezus.

30. Ściągając rękę twoję ku uzdrawianiu i ku czynieniu znamion i cudów, przez imię świętego Syna twego Jezusa.

30. A te kezedet kinyújtván gyógyításra; és hogy jelek és csodák [19†] történjenek a te szent Fiadnak, a Jézusnak neve által.

30 тогда как Ты простираешь руку Твою на исцеления и насоделание знамений и чудес именем Святаго Сына Твоего Иисуса.

30. і простягай руку Твою на сцїленнє, і нехай ознаки й чудеса стають ся через імя сьвятого Сина Твого Ісуса.

31 Ja kun he olivat rukoilleet, vapisi se paikka, jossa he olivat koolla, ja he tulivat kaikki Pyhällä Hengellä täytetyiksi ja puhuivat Jumalan sanaa rohkeasti.

31 Heidän rukoiltuaan vapisi se paikka, jossa he olivat koolla, ja he kaikki täyttyivät Pyhällä Hengellä ja puhuivat Jumalan sanaa rohkeasti.

31. Ja kuin he rukoilleet olivat, liikkui se paikka, jossa he koossa olivat, ja he täytettiin kaikki Pyhällä Hengellä ja puhuivat Jumalan sanaa uskalluksella.

31. Ja cuin he rucoillet olit lijckui se paicka josa he coosa olit ja he täytettin caicki Pyhällä Hengellä ja puhuit Jumalan sana uscalluxella.

31. Ja quin he Rucolluet olit/ lijkui se Sija iossa he coghossa olit/ ia teutettin Caiki pyhelle Hengelle/ ia puhuit Jumalan sana wscaluxella. (Ja kuin he rukoilleet olit/ liikkui se sija jossa he koossa olit/ ja täytettiin kaikki Pyhällä Hengellä/ ja puhuit Jumalan sanaa uskalluksella.)

31. καὶ δεηθέντων αὐτῶν ἐσαλεύθη ὁ τόπος ἐν ᾧ ἦσαν συνηγμένοι, καὶ ἐπλήσθησαν ἅπαντες Πνεύματος ἁγίου, καὶ ἐλάλουν τὸν λόγον τοῦ Θεοῦ μετὰ παρρησίας.

31. και δεηθεντων αυτων εσαλευθη ο τοπος εν ω ησαν συνηγμενοι και επλησθησαν απαντες πνευματος αγιου και ελαλουν τον λογον του θεου μετα παρρησιας 31. kai deethenton aυton esaleυthe o topos en o esan sυnegmenoi kai eplesthesan apantes pneυmatos agioυ kai elaloυn ton logon toυ theoυ meta parresias

31 And having besought (the Lord), the place was shaken in which they were gathered together, and they were all filled with (the) Holy Spirit and they were speaking the word of God with boldness.

31. And when they had prayed, the place was shaken where they were assembled together; and they were all filled with the Holy Ghost, and they spake the word of God with boldness.

31. Og der de havde bedet, bevægedes Stedet, hvor de vare forsamlede, og de bleve alle fyldte med den Hellig Aand og talede Guds Ord med Frimodighed.

31. Och då de bedit hade, rördes rummet, der de uti församlade voro; och de vordo alle fulle af dem Helga Anda, och talade Guds ord med tröst.

31. Ja kui nemmad said Jummalat pallunud, köikus se paik, kus nemmad kous ollid, ja nemmad said keik täis pühha Waimo, ja rääksid Jummala sanna julgeste.

31. Jiems pasimeldus, sudrebėjo susirinkimo vieta, visi prisipildė Šventosios Dvasios ir drąsiai skelbė Dievo žodį.

31. Und da sie gebetet hatten, bewegte sich die Stätte, da sie versammelt waren; und sie wurden alle voll des Heiligen Geistes und redeten das Wort Gottes mit Freudigkeit.

31. Lorsqu'ils eurent prié, le lieu où ils étaient assemblés trembla; et ils furent tous remplis du Saint-Esprit, et ils annonçaient la Parole de Dieu avec hardiesse.

31. Y como hubieron orado, el lugar en que estaban congregados se conmovió; y todos fueron llenos del Espíritu Santo, y hablaron animosamente la palabra de Dios.

31 En als zij gebeden hadden, werd de plaats, in welke zij vergaderd waren, bewogen. En zij werden allen vervuld met den Heiligen Geest, en spraken het Woord Gods met vrijmoedigheid.

31. A gdy się oni modlili, zatrząsnęło się ono miejsce, na którem byli zgromadzeni, i napełnieni są wszyscy Duchem Świętym i mówili słowo Boże z bezpieczeóstwem.

31. És minekutána könyörögtek, megmozdula a hely, a hol egybegyűltek; és betelének mindnyájan Szent Lélekkel, és az Isten beszédét bátorsággal szólják vala.

31 И, по молитве их, поколебалось место, где они были собраны, и исполнились все Духа Святаго, и говорили слово Божие с дерзновением.

31. А як помолились вони, захитало ся місце, де зібрались, і сповнились усї Духом сьвятим, і промовляли слово Боже з одвагою.

32 Ja uskovaisten suuressa joukossa oli yksi sydän ja yksi sielu; eikä kenkään heistä sanonut omaksensa mitään siitä, mitä hänellä oli, vaan kaikki oli heillä yhteistä.

32 Uskovaisten suuressa joukossa oli yksi sydän ja yksi sielu, eikä kukaan sanonut omakseen mitään siitä, mitä hänellä oli, vaan kaikki oli heillä yhteistä.

32. Ja niiden paljoudessa, jotka uskoivat, oli yksi sydän ja yksi sielu, ei myös kenkään heistä sanonut mitään omaksensa, mitä hänellä oli, vaan kaikki olivat heillä yhteiset.

32. JA uscollisten paljoudes oli yxi sydän ja yxi sielu ei myös kengän heistä sanonut mitän omaxens cuin hänellä oli waan caicki oli heillä yhteiset.

32. Ja nijnen Wskolisten Palioudhes/ oli yxi Sydhen/ ia yxi Sielu. Eike kengen heiste/ sanonut miteken omaxens/ iota henelle oli/ Waan caiki oli heille ychteitzet. (Ja niiden uskollisten paljoudessa/ oli yksi sydän/ ja yksi sielu. Eikä kenkään heistä/ sanonut mitäkään omaksensa/ jota hänellä oli/ Waan kaikki oli heille yhteiset.)

32. Τοῦ δὲ πλήθους τῶν πιστευσάντων ἦν ἡ καρδία καὶ ἡ ψυχὴ μία, καὶ οὐδὲ εἷς τι τῶν ὑπαρχόντων αὐτῷ ἔλεγεν ἴδιον εἶναι, ἀλλ’ ἦν αὐτοῖς ἅπαντα κοινά.

32. του δε πληθους των πιστευσαντων ην η καρδια και η ψυχη μια και {VAR1: ουδε } {VAR2: ουδ } εις τι των υπαρχοντων αυτω ελεγεν ιδιον ειναι αλλ ην αυτοις απαντα κοινα 32. toυ de plethoυs ton pisteυsanton en e kardia kai e psυche mia kai {VAR1: oυde } {VAR2: oυd } eis ti ton υparchonton aυto elegen idion einai all en aυtois apanta koina

32 Now the multitude of those who believed were of one heart and soul and not one (of them) said that anything of his own possessions was theirs, but they had all things common.

32. And the multitude of them that believed were of one heart and of one soul: neither said any of them that ought of the things which he possessed was his own; but they had all things common.

32. Men de Troendes Mængde havde eet Hjerte og een Sjæl; og end ikke Een sagde noget af sit Gods at være hans eget; men alle Ting vare dem tilfælles.

32. Och uti hela hopen, som trodde, var ett hjerta och en själ; och ingen af dem sade något vara sitt af det han ägde; utan all ting voro dem menlig.

32. Ja sel hulgal, kes usksid, olli üks südda ja meel; ja ei ükski üttelnud ommast warrandussest, et se piddi temma omma ollema, waid keik olli neil ühhes.

32. Visa tikinčiųjų daugybė buvo vienos širdies ir vienos sielos. Ką turėjo, nė vienas nevadino savo nuosavybe, bet visa jiems buvo bendra.

32. Die Menge aber der Gläubigen war ein Herz und eine Seele; auch keiner sagte von seinen Gütern, daß sie sein wären, sondern es war ihnen alles gemein.

32. Or, la multitude de ceux qui avaient cru n'était qu'un cœur et qu'une âme; et personne ne disait que rien de ce qu'il possédait fût à lui; mais toutes choses étaient communes entre eux.

32. Y de la multitud de los que habían creido era un corazón y una alma; y ninguno decía ser suyo algo de lo que poseían, mas todas las cosas les eran comunes.

32 En de menigte van degenen, die geloofden, was een hart en een ziel; en niemand zeide, dat iets van hetgeen hij had, zijn eigen ware, maar alle dingen waren hun gemeen.

32. A onego mnóstwa wierzących było serce jedno i dusza jedna, a żaden z majętności swoich nie zwał nic swojem własnem, ale mieli wszystkie rzeczy spólne.

32. A hívők sokaságának pedig szíve-lelke egy vala; és senki semmi marháját nem mondá magáénak, hanem nékik mindenök [20†] köz vala.

32 У множества же уверовавших было одно сердце и однадуша; и никто ничего из имения своего не называл своим, но все у них было общее.

32. Множество ж вірних мали одно серце й одну душу; й нї один, що мав, не казав, що се його, а було в них усе спільнє.

33 Ja apostolit todistivat suurella voimalla Herran Jeesuksen ylösnousemuksesta, ja suuri armo oli heillä kaikilla.

33 Ja apostolit todistivat suurella voimalla Herran Jeesuksen ylösnousemuksesta, ja suuri armo oli heillä kaikilla.

33. Ja apostolit todistivat suurella voimalla Herran Jesuksen ylösnousemisesta, ja suuri armo oli kaikkein heidän päällänsä.

33. Ja Apostolit todistit suurella woimalla HERran Jesuxen ylösnousemisesta ja suuri armo oli caickein heidän päälläns.

33. Ja swrella awulla annoit Apostolit todhistuxen HERRAN Iesusen Ylesnousemasta/ Ja swri armo oli heiden caikein pälens. (Ja suurella awulla annoit apostolit todistuksen HERRAN Jesuksen ylösnousemasta/ Ja suuri armo oli heidän kaikkein päällänsä.)

33. καὶ μεγάλῃ δυνάμει ἀπεδίδουν τὸ μαρτύριον οἱ ἀπόστολοι τῆς ἀναστάσεως τοῦ Κυρίου Ἰησοῦ χάρις τε μεγάλη ἦν ἐπὶ πάντας αὐτούς.

33. και μεγαλη δυναμει απεδιδουν το μαρτυριον οι αποστολοι της αναστασεως του κυριου ιησου χαρις τε μεγαλη ην επι παντας αυτους 33. kai megale dυnamei apedidoυn to martυrion oi apostoloi tes anastaseos toυ kυrioυ iesoυ charis te megale en epi pantas aυtoυs

33 Now the apostles were giving their testimony of the resurrection of the Lord Jesus with great power and great favor was upon them all.

33. And with great power gave the apostles witness of the resurrection of the Lord Jesus: and great grace was upon them all.

33. Og Apostlene gave Vidnesbyrd med stor Kraft om den Herres Jesu Opstandelse, og der var stor Naade over dem alle.

33. Och Apostlarna båro med stora kraft vittnesbörd till Herrans Jesu Christi uppståndelse; och stor nåd var öfver dem alla.

33. Ja Apostlid tunnistasid sure wäega Issanda Jesusse üllestousmist, ja suur arm olli nende keikide jures:

33. Apaštalai su didžiule jėga liudijo apie Viešpaties Jėzaus prisikėlimą, ir gausi malonė buvo su jais visais.

33. Und mit großer Kraft gaben die Apostel Zeugnis von der Auferstehung des HERRN Jesu, und war große Gnade bei ihnen allen.

33. Et les apôtres rendaient témoignage, avec beaucoup de force, de la résurrection du Seigneur Jésus; et une grande grâce était sur eux tous.

33. Y los apóstoles daban testimonio de la resurrección del Señor Jesús con grande poder; y gran gracia estaba sobre todos ellos.

33 En de apostelen gaven met grote kracht getuigenis van de opstanding van den Heere Jezus; en er was grote genade over hen allen.

33. A wielką mocą Apostołowie dawali świadectwo o zmartwychwstaniu Pana Jezusowem i była wielka łaska nad nimi wszystkimi.

33. És az apostolok nagy erővel tesznek vala bizonyságot az Úr Jézus feltámadásáról; és nagy kegyelem vala mindnyájukon.

33 Апостолы же с великою силою свидетельствовали о воскресении Господа Иисуса Христа; и великая благодать была на всех их.

33. І з великою силою давали апостоли сьвідченнє воскресення Господа Ісуса, й ласка велика була на всїх їх.

34 Ei myöskään ollut heidän seassaan ketään puutteenalaista; sillä kaikki, joilla oli maatiloja tai taloja, myivät ne ja toivat myytyjen hinnan

34 Eikä heissä ollut ketään puutteen alaista; sillä kaikki, joilla oli maatiloja tai taloja, myivät ne ja toivat myytyjen hinnan

34. Ja ei myös ollut yhtään tarvitsevaa heissä; sillä niin monta, joilla pellot eli huoneet olivat, ne myivät ja toivat myytyin hinnan,

34. Ja ei myös ollut yhtän tarwidzepa heisä: sillä nijn monda joilla peldo eli huone oli ne he myit:

34. Ja ei mös ollut yxiken heiden keskenens taruitzepa/ Sille ette nin monda/ ioilla Pelto eli Hone oli/ he myidh ne/ (Ja ei myös ollut yksikään heidän keskenänsä tarwitsewa/ Sillä että niin monta/ joilla pelto eli huone oli/ he myit ne.)

34. οὐδὲ γὰρ ἐνδεής τις ὑπῆρχεν ἐν αὐτοῖς· ὅσοι γὰρ κτήτορες χωρίων ἢ οἰκιῶν ὑπῆρχον, πωλοῦντες ἔφερον τὰς τιμὰς τῶν πιπρασκομένων καὶ ἐτίθουν παρὰ τοὺς πόδας τῶν ἀποστόλων·

34. ουδε γαρ ενδεης τις υπηρχεν εν αυτοις οσοι γαρ κτητορες χωριων η οικιων υπηρχον πωλουντες εφερον τας τιμας των πιπρασκομενων 34. oυde gar endees tis υperchen en aυtois osoi gar ktetores chorion e oikion υperchon poloυntes eferon tas timas ton pipraskomenon

34 For* neither anyone among them was* needy. For* as many as were* owners of parcels of ground or houses, were selling (them) and were bringing the prices of the things which were sold*,

34. Neither was there any among them that lacked: for as many as were possessors of lands or houses sold them, and brought the prices of the things that were sold,

34. Der var ei heller nogen Trængende iblandt dem; thi saa Mange, som eiede Agre eller Huse, solgte dem og frembare Værdien af det Solgte,

34. Och ingen var heller ibland dem, som något fattades; ty så månge, som åkrar eller hus ägde, de sålde dem, och båro värdet för det som de sålt hade;

34. Sest ükski sant ep olnud nende seas; sest ni mitto, kellel pöllud ehk koiad ollid, need müsid neid , ja töid nende ärramüdud asjade hinna,

34. Tarp jų nebuvo stokojančių, nes visi, kurie turėjo žemės sklypus ar namus, juos parduodavo, o už tai gautus pinigus atnešdavo

34. Es war auch keiner unter ihnen, der Mangel hatte; denn wie viel ihrer waren, die da Äcker oder Häuser hatten, die verkauften sie und brachten das Geld des verkauften Guts

34. Car il n'y avait aucun indigent parmi eux; parce que tous ceux qui possédaient des terres ou des maisons, les vendaient, et apportaient le prix de ce qu'ils avaient vendu.

34. Ni había entre ellos ningún necesitado; porque los que poseían heredades o casas, vendiéndolas, traían el precio de lo vendido,

34 Want er was ook niemand onder hen, die gebrek had; want zovelen als er bezitters waren van landen of huizen, die verkochten zij, en brachten den prijs der verkochte goederen, en legden dien aan de voeten der apostelen.

34. Bo żadnego nie było między nimi niedostatecznego; gdyż którzykolwiek mieli role albo domy, sprzedawając przynosili pieniądze za to, co posprzedawali,

34. Mert szűkölködő sem vala ő közöttük senki; mert valakik földek vagy házak birtokosai voltak, eladván, elhozák az eladottak árát,

34 Не было между ними никого нуждающегося; ибо все,которые владели землями или домами, продавая их, приносили цену проданного

34. Та й в недостатку нїхто між ними не був; хто бо був властительом земель або домів, ті, продавши, приносили гроші за продане,

35 ja panivat apostolien jalkojen juureen; ja jokaiselle jaettiin sen mukaan, kuin hän tarvitsi.

35 ja panivat apostolien jalkain juureen. Ja jokaiselle jaettiin sen mukaan kuin kukin tarvitsi.

35. Ja panivat apostolien jalkain eteen: ja jokaiselle jaettiin niinkuin kukin tarvitsi.

35. Ja panit sen myydyn tawaran hinnan Apostolitten jalcain eteen.

35. ia panit sen myydhyn Tauaran Hinnan Apostoliten ialcain eten/ (ja panit sen myydyn tawaran hinnan apostolien jalkain eteen/)

35. διεδίδοτο δὲ ἑκάστῳ καθότι ἄν τις χρείαν εἶχεν.

35. και ετιθουν παρα τους ποδας των αποστολων διεδιδοτο δε εκαστω καθοτι αν τις χρειαν ειχεν 35. kai etithoυn para toυs podas ton apostolon diedidoto de ekasto kathoti an tis chreian eichen

35 and were laying them beside the apostles’ feet and were being distributed to each, insomuch as anyone was having a need.

35. And laid them down at the apostles' feet: and distribution was made unto every man according as he had need.

35. og lagde det for Apostlenes Fødder; men der blev uddelt til enhver eftersom han havde behov.

35. Och lade fram för Apostlarnas fötter; och delades hvarjom och enom, efter som honom behof var.

35. Ja pannid sedda Apostlide jalgade ette; agga iggaühhe kätte jaeti sedda möda, kui iggaühhel tarwis olli.

35. ir sudėdavo prie apaštalų kojų, ir kiekvienam buvo dalijama, kiek kam reikėjo.

35. und legten es zu der Apostel Füßen; und man gab einem jeglichen, was ihm not war.

35. Ils le mettaient aux pieds des apôtres; et on le distribuait à chacun selon qu'il en avait besoin.

35. Y lo depositaban a los piés de los apóstoles, y era repartido a cada uno como tenía la necesidad.

35 En aan een iegelijk werd uitgedeeld, naar dat elk van node had.

35. I kładli przed nogi apostolskie, i rozdawano to każdemu, ile komu było potrzeba.

35. És letevék az apostolok lábainál: aztán elosztatott az egyesek közt, a mint kinek-kinek szüksége vala.

35 и полагали к ногам Апостолов; и каждому давалось, в чем кто имел нужду.

35. та й клали у ногах у апостолів, і роздавали кожному, як кому треба було.

36 Niinpä Joosef, jota apostolit kutsuivat Barnabaaksi — se on käännettynä: kehoittaja — leeviläinen, syntyisin Kyprosta,

36 Myös Jooses* jota apostolit kutsuivat Barnabaaksi — se on käännettynä 'kehoituksen poika' — leeviläinen, syntyään kyproslainen,

36. Mutta Joses, joka liialta nimeltä apostoleilta kutsutaan Barnabas (se on niin paljo sanottu kuin lohdutuksen poika) Leviläinen, Kypristä sukuisin,

36. Ja jocaidzelle annettin nijncuin cukin tarwidzi.

36. Ja annettin iocaitzen/ quin cukin taruitzi. (Ja annettiin jokaisen/ kuin kukin tarwitsi.)

36. Ἰωσὴς δὲ ὁ ἐπικληθεὶς Βαρνάβας ὑπὸ τῶν ἀποστόλων, ὅ ἐστι μεθερμηνευόμενον υἱὸς παρακλήσεως, Λευῒτης, Κύπριος τῷ γένει,

36. ιωσης δε ο επικληθεις βαρναβας υπο των αποστολων ο εστιν μεθερμηνευομενον υιος παρακλησεως λευιτης κυπριος τω γενει 36. ioses de o epikletheis βarnaβas υpo ton apostolon o estin methermeneυomenon υios parakleseos leυites kυprios to genei

36 Now Joses, who was surnamed Barnabas from the apostles, (which is, being translated, Son of Encouragement), a Levite from Cyprus by birth,

36. And Joses, who by the apostles was surnamed Barnabas, (which is, being interpreted, The son of consolation,) a Levite, and of the country of Cyprus,

36. Men Joses, som af Apostlerne havde faaet det Tilnavn Barnabas, (Det er udlagt: trøstens Søn), en Levit, født paa Cypern, solgte en Ager, som han havde og bragte Pengene og lagde dem for Apostlernes Fødder.

36. Men Joses, som ock kallades af Apostlarna Barnabas, det uttydt är, hugsvalelsens son, en Levit, bördig af Cypren;

36. Ja Joses, kedda Apostlidest liignimmelt hüti Parnabas, (se on ärraselletud: trööstimisse poeg) olli Lewit, ja Kiiprusse saarest pärrit:

36. Jozė, apaštalų pramintas Barnabu (išvertus tai reiškia: ‘‘Paguodos sūnus’‘), levitas, kilęs iš Kipro,

36. Joses aber, mit dem Zunamen Barnabas (das heißt: ein Sohn des Trostes), von Geschlecht ein Levit aus Zypern,

36. Ainsi Joses, surnommé par les apôtres Barnabas, c'est-à-dire, fils de consolation, Lévite et originaire de Cypre,

36. Entónces Joses, que fué llamado de los apóstoles por sobrenombre Barnabás, que es, interpretado, hijo de consolación, Levita, y natural de Chipre,

36 En Joses, van de apostelen toegenaamd Barnabas (hetwelk is, overgezet zijnde, een zoon der vertroosting), een Leviet, van geboorte uit Cyprus,

36. Tedy Jozes, który nazwany był od Apostołów Barnabaszem, (co się wykłada: syn pociechy), Lewita, z Cypru rodem,

36. József is, ki az apostoloktól Barnabásnak neveztetett el (a mi megmagyarázva annyi, mint Vígasztalás Fia), Lévita, származása szerint ciprusi.

36 Так Иосия, прозванный от Апостолов Варнавою, что значит - сын утешения, левит, родом Кипрянин,

36. Так Йосія, названий від апостолів Варнава (що єсть перекладом: Син одради), левит, родом Кипрянин,

37 myi omistamansa pellon, toi rahat ja pani ne apostolien jalkojen juureen.

37 jolla oli pelto, myi sen ja toi rahasumman ja pani sen apostolien jalkain juureen.

37. Hänellä oli pelto, sen hän myi, ja toi hinnan ja pani apostolitten jalkain eteen.

37. MUtta Joses joca myös lijalda nimeldä Apostoleilda cudzutan Barnabas ( se on lohdutuxen poica ) Lewita Cyprist sucuisin hänellä oli peldo sen hän myi ja toi hinnan ja pani Apostolitten jalcain eteen.

37. Mutta Joses ioca mös lialdanimeldä Apostoleist cutzuttin Barnabas (se on tulkittu/ Lohutus Poica) sughusta yxi Leuita Cyprist/ henelle oli yxi Pelto/ sen hen myi/ ia edestoi Hinnan/ ia pani sen Apostoliten ialcain eten. (Mutta Joses jota myös liialta nimeltä apostoleista kutsuttiin Barnabas ( se on tulkittu/ lohdutuspoika) suwusta yksi lewita Kyprost/ hänellä oli yksi pelto/ sen hän myi/ ja edestoi hinnan/ ja pani sen apostolien jalkain eteen.)

37. ὑπάρχοντος αὐτῷ ἀγροῦ, πωλήσας ἤνεγκε τὸ χρῆμα καὶ ἔθηκε παρὰ τοὺς πόδας τῶν ἀποστόλων.

37. υπαρχοντος αυτω αγρου πωλησας ηνεγκεν το χρημα και εθηκεν παρα τους ποδας των αποστολων 37. υparchontos aυto agroυ polesas enegken to chrema kai etheken para toυs podas ton apostolon

37 sold a field, possessed by him, and brought the monies and placed it beside the apostles’ feet.

37. Having land, sold it, and brought the money, and laid it at the apostles' feet.

37. Han hade en åker, den sålde han; och bar fram värdet, och ladet för Apostlarnas fötter.

37. Temmal olli üks pöld, ja temma müüs sedda ärra, ja töi se hinna, ja panni sedda Apostlide jalgage ette;

37. pardavęs savo žemės sklypą, atnešė pinigus ir padėjo apaštalams po kojų.

37. der hatte einen Acker und verkaufte ihn und brachte das Geld und legte es zu der Apostel Füßen.

37. Ayant un champ, le vendit, et en apporta le prix, et le mit aux pieds des apôtres.

37. Como tuviese una heredad, la vendió, y trajo el precio, y lo depositó a los piés de los apóstoles.

37 Alzo hij een akker had, verkocht dien, en bracht het geld, en legde het aan de voeten der apostelen.

37. Mając rolę, sprzedawszy ją, przyniósł pieniądze i położył je u nóg apostolskich.

37. Mivelhogy néki mezeje vala, eladván, a pénzt elhozá, és az apostolok lábainál letevé.

37 у которого была своя земля, продав ее, принес деньги и положил к ногам Апостолов.

37. мавши поле, продав, та й принїс гроші, та й положив у ногах у апостолів.