1 luku

Alkulause 1 – 4 Enkeli ilmoittaa Sakariaalle Johannes Kastajan syntyväksi 5 – 25 ja ilmestyy Marialle 26 – 38 Marian käynti Elisabetin luona 39 – 45 ja hänen kiitosvirtensä 46 – 56 Johanneksen syntyminen 57 – 66 ja Sakariaan kiitosvirsi 67 – 80.

1 Koska monet ovat ryhtyneet tekemään kertomusta meidän keskuudessamme tosiksi tunnetuista tapahtumista,

1 Koska monet ovat ryhtyneet tekemään kertomusta keskellämme toteutuneista tapahtumista

1. Että moni on ruvennut järjestänsä kirjoittamaan niistä asioista, joista meillä täydellinen tieto on,

1. ETtä moni on ruwennut kirjoittaman järjestäns näistä asioista jotca meidän seasam tapahtunet owat

1. ETte monet ouat ruuenet szätemen ne Puhet nijste iotca meiden keskenem waghimast ouat pätetyd/ (Että monet ovat ruvenneet säätämään ne puheet niistä, jotka meidän keskenämme wanhimmasta owat päätetyt/)

1. Ἐπειδήπερ πολλοὶ ἐπεχείρησαν ἀνατάξασθαι διήγησιν περὶ τῶν πεπληροφορημένων ἐν ἡμῖν πραγμάτων,

1. επειδηπερ πολλοι επεχειρησαν αναταξασθαι διηγησιν περι των πεπληροφορημενων εν ημιν πραγματων 1. epeideper polloi epecheiresan anataksasthai diegesin peri ton pepleroforemenon en emin pragmaton

1 {Luk 1:1-4 Introduction; no parallel.} Since many undertook the task to compile a narrative concerning the matters which have been fully assured among us,

1. Forasmuch as many have taken in hand to set forth in order a declaration of those things which are most surely believed among us,

1. Efterdi Mange have taget sig for at forfatte en Historie om de Ting, som vitterligen ere fuldbyrdede iblandt os,

1. Efter månge hafva tagit sig före att beskrifva de ting, som ibland oss aldravissast äro;

1. Et mitto on kätte wötnud ühte järge üllespanna nende asjade juttustamist, mis peäle meie isseenneses julged olleme,

1. Kadangi daugelis rašė pasakojimą apie pas mus buvusius įvykius,

1. Sintemal sich's viele unterwunden haben, Bericht zu geben von den Geschichten, so unter uns ergangen sind,

1. Plusieurs ayant entrepris d'écrire l'histoire des choses dont la vérité a été pleinement établie parmi nous;

1. HABIENDO muchos tentado a poner en órden la historia de las cosas que entre nosotros han sido del todo certificadas,

1 Nademaal velen ter hand genomen hebben, om in orde te stellen een verhaal van de dingen, die onder ons volkomen zekerheid hebben;

1. Ponieważ wiele się ich podjęło sporządzić historyję o tych sprawach, o których my pewną wiadomość mamy;

1. Mivelhogy sokan kezdették rendszerint megírni azoknak a dolgoknak az elbeszélését, a melyek minálunk beteljesedtek,

1 Как уже многие начали составлять повествования о совершенно известных между нами событиях,

1. Яко ж бо многі заходились споряджувати повість про добре знані нам речі,

2 sen mukaisesti kuin meille ovat kertoneet ne, jotka alusta asti ovat omin silmin ne nähneet ja olleet sanan palvelijoita,

2 sen mukaan kuin meille ovat kertoneet ne, jotka alusta asti ovat olleet Sanan silminnäkijöitä ja palvelijoita,

2. Niinkuin ne meille sanoneet ovat, jotka sen alusta itse nähneet ja sananpalveliat olleet ovat:

2. Nijncuin ne meille sanonet owat jotca sen algusta idze nähnet owat ja sanan palweliat ollet owat:

2. Ninquin ne meille sanonuet ouat/ iotca sen algusta itze nähnyet ouat/ ia sen Sana' palueliat ouat olluet/ (Niinkuin ne meille sanoneet owat/ jotka sen alusta itse nähneet owat/ ja sen Sanan palwelijat owat olleet/)

2. καθὼς παρέδοσαν ἡμῖν οἱ ἀπ’ ἀρχῆς αὐτόπται καὶ ὑπηρέται γενόμενοι τοῦ λόγου,

2. καθως παρεδοσαν ημιν οι απ αρχης αυτοπται και υπηρεται γενομενοι του λογου 2. kathos paredosan emin oi ap arches aυtoptai kai υperetai genomenoi toυ logoυ

2 just-as they gave them to us, who from (the) beginning became eyewitnesses and attendants of the word,

2. Even as they delivered them unto us, which from the beginning were eyewitnesses, and ministers of the word;

2. saaledes som de have overantvordet os det, som fra Begyndelsen have været Øienvidner og Ordets Tjenere:

2. Såsom de oss sagt hafva, som af begynnelsen det med sin ögon sågo, och sjelfve en del voro af det de sade;

2. Nenda kui meie kätte on annud need, kes issi algmissest näggiad ja selle sanna sullased olnud;

2. kaip mums perdavė nuo pradžios savo akimis mačiusieji ir buvusieji žodžio tarnai,

2. wie uns das gegeben haben, die es von Anfang selbst gesehen und Diener des Worts gewesen sind:

2. Selon que nous les ont transmises ceux qui dès le commencement les ont vues eux-mêmes, et qui ont été les ministres de la Parole;

2. Como nos las enseñaron los que desde el principio fueron testigos de vista, y ministros de la palabra:

2 Gelijk ons overgeleverd hebben, die van den beginne zelven aanschouwers en dienaars des Woords geweest zijn;

2. Tak jako nam podali ci, którzy od początku sami widzieli, i sługami tego słowa byli;

2. A mint nékünk előnkbe adták, a kik kezdettől fogva szemtanúi és szolgái voltak az ígének:

2 как передали нам то бывшие с самого начала очевидцами и служителями Слова,

2. як передали нам ті, що з почину були самовидцями й слугами слова;

3 niin olen minäkin, tarkkaan tutkittuani alusta alkaen kaikki, päättänyt kirjoittaa ne järjestyksessään sinulle, korkea-arvoinen Teofilus,

3 päätin minäkin, tarkkaan tutkittuani alusta alkaen kaikki, kirjoittaa järjestyksessä sinulle, korkea-arvoinen Teofilus,

3. Näkyy myös minulle se hyväksi, sitte kuin minä alusta kaikki visusti tutkinut olen, että minä niitä järjestänsä sinulle kirjoittaisin, hyvä Teophilus:

3. Näky myös minulle se cohtullisexi olewan sijtte cuin minä algusta caicki cappalet wisust tutkinut olen että minä sinullekin ( hywä Teophile ) sijtte järjestäns kirjoitaisin:

3. näky mös minulle se coctolinen oleua/ sijtequin mine algusta caiki cappalet wisusta ole' tutkinut että mine sinulle (O paras Teophile) sitelehin iärghestens kirioitaisin/ (näkyy myös minulle se kohtuullinen olewan/ siitäkuin minä alusta kaikki kappaleet wisusti olen tutkinut että minä sinulle (O paras Teophile) siitä lähin järjestänsä kirjoittaisin/)

3. ἔδοξε κἀμοὶ παρηκολουθηκότι ἄνωθεν πᾶσιν ἀκριβῶς καθεξῆς σοι γράψαι, κράτιστε Θεόφιλε,

3. εδοξεν καμοι παρηκολουθηκοτι ανωθεν πασιν ακριβως καθεξης σοι γραψαι κρατιστε θεοφιλε 3. edoksen kamoi parekoloυthekoti anothen pasin akriβos kathekses soi grapsai kratiste theofile

3 it also seemed (good) to me, having followed accurately in all things from the start, to write to you afterwards, most-excellent Theophilus;

3. It seemed good to me also, having had perfect understanding of all things from the very first, to write unto thee in order, most excellent Theophilus,

3. saa har ogsaa jeg anseet for godt, efter nøie at have udforsket Alt forfra, i Sammenhæng at skrive dig derom, ædle Theophilus!

3. Syntes ock mig, sedan jag af begynnelsen all ting granneliga utfrågat hafver, ordenteligen skrifva dig till, min gode Theophile;

3. Sepärrast, et ma algmissest keik ollen öiete hästi ärrakulanud, ollen minnage heaks arwanud ühte järge sulle kirjotada, kallis Teowilus:

3. tai ir aš, rūpestingai viską nuo pradžios ištyręs, nusprendžiau surašyti tau, garbingasis Teofiliau, sutvarkytą pasakojimą,

3. habe ich's auch für gut angesehen, nachdem ich's alles von Anbeginn mit Fleiß erkundet habe, daß ich's dir, mein guter Theophilus, in Ordnung schriebe,

3. J'ai cru aussi, très excellent Théophile, que je devais te les écrire par ordre, moi qui les ai toutes examinées avec soin;

3. Háme parecido bueno también a mí, después de haber entendido todas las cosas desde el principio con diligencia, escribirtelas por orden, oh muy buen Téofilo,

3 Zo heeft het ook mij goed gedacht, hebbende alles van voren aan naarstiglijk onderzocht, vervolgens aan u te schrijven, voortreffelijke Theofilus!

3. Zdało się też i mnie, którym tego wszystkiego z początku pilnie doszedł, tobie to porządnie wypisać, zacny Teofilu!

3. Tetszék énnékem is, ki eleitől fogva mindeneknek szorgalmasan végére jártam, hogy azokról rendszerint írjak néked, [1†] jó Theofilus,

3 то рассудилось и мне, по тщательном исследовании всего сначала, по порядку описать тебе, достопочтенный Феофил,

3. то здалось і менї гаразд, довідавшись од почину про все пильно, поряду тобі написати, високоповажний Теофиле,

4 että oppisit tuntemaan, kuinka varmat ne asiat ovat, jotka sinulle on opetettu.

4 jotta oppisit tuntemaan niitten asiain luotettavuuden, jotka sinulle on opetettu.

4. Ettäs ymmärtäisit selkiästi niiden asiain vahvan totuuden, joista sinä opetettu olet.

4. Ettäs ymmärräisit selkiäst ne asiat joista sinä opetettu olet.

4. Senpäle ettes tundisit nijnen cappaleidhen wissituxen/ ioista sine neuuottu olet. (Sen päälle ettäs tuntisit niiden kappaleitten wissituksen/ joista sinä neuwottu olet.)

4. ἵνα ἐπιγνῷς περὶ ὧν κατηχήθης λόγων τὴν ἀσφάλειαν.

4. ινα επιγνως περι ων κατηχηθης λογων την ασφαλειαν 4. ina epignos peri on katechethes logon ten asfaleian

4 in order that you might fully know the certainty concerning the words in which you were instructed. {Luk 1:5-25 Jerusalem 6 BC; no parallel.}

4. That thou mightest know the certainty of those things, wherein thou hast been instructed.

4. paa det du kan indsee Visheden af de Ting, hvorom du er bleven mundtligen underviist.

4. Att du må förfara vissa sanningen om de stycker, der du om undervister äst.

4. Et sa piddid ärratundma sedda kindlat töt neist asjust, mis sees sa olled su-sannaga öppetud.

4. kad įsitikintum tikrumu mokymo, kurio buvai išmokytas.

4. auf das du gewissen Grund erfahrest der Lehre, in welcher du unterrichtet bist.

4. Afin que tu reconnaisses la certitude des choses dont tu as été instruit.

4. Para que conozcas la verdad de las cosas, en las cuales has sido enseñado.

4 Opdat gij moogt kennen de zekerheid der dingen, waarvan gij onderwezen zijt.

4. Abyś poznał pewność tych rzeczy, których cię nauczono.

4. Hogy megtudhasd azoknak a dolgoknak bizonyosságát, a melyekre taníttatál.

4 чтобы ты узнал твердое основание того учения, в котором был наставлен.

4. щоб знав певноту того, чого тебе навчено.

5 Herodeksen, Juudean kuninkaan, aikana oli pappi, nimeltä Sakarias, Abian osastoa. Ja hänen vaimonsa oli Aaronin tyttäriä, ja tämän nimi oli Elisabet.

5 Herodeksen, Juudean kuninkaan päivinä oli muuan pappi nimeltä Sakarias, Abian osastoa. Hänen vaimonsa oli Aaronin tyttäriä ja hänen nimensä oli Elisabet.

5. Herodeksen, Juudean kuninkaan, aikana oli pappi, Sakarias nimeltä, Abian vuorosta; ja hänen emäntänsä Aaronin tyttäristä, ja hänen nimensä Elisabet.

5. HErodexen Judean Cuningan aicana oli yxi Pappi Zacharias nimeldä Abian wuorosta ja hänen emändäns Aaronin tyttäreistä ja hänen nimens oli Elizabeth.

5. OLi Herodesen Judea' Kuninga' aicana yxi Pappi/ Zacharias nimelde/ Abian worosta/ ia henen Eme'dens Aaronin Tyttereist/ ia henen nimens Elizabeth. (Oli Herodeksen Judean kuninkaan aikana yksi pappi/ Zacharias nimeltä/ Abian wuorosta/ ja hänen emäntänsä Aaronin tyttäristä/ ja hänen nimensä Elisabeth.)

5. Ἐγένετο ἐν ταῖς ἡμέραις Ἡρῴδου τοῦ βασιλέως τῆς Ἰουδαίας ἱερεύς τις ὀνόματι Ζαχαρίας ἐξ ἐφημερίας Ἀβιά, καὶ γυνὴ αὐτῷ ἐκ τῶν θυγατέρων Ἀαρών, καὶ τὸ ὄνομα αὐτῆς Ἐλισάβετ.

5. εγενετο εν ταις ημεραις ηρωδου του βασιλεως της ιουδαιας ιερευς τις ονοματι ζαχαριας εξ εφημεριας αβια και η γυνη αυτου εκ των θυγατερων ααρων και το ονομα αυτης ελισαβετ 5. egeneto en tais emerais erodoυ toυ βasileos tes ioυdaias iereυs tis onomati zacharias eks efemerias aβia kai e gυne aυtoυ ek ton thυgateron aaron kai to onoma aυtes elisaβet

5 It happened in the days of Herod, the king of Judea, (there was) a certain priest, Zacharias by name, from the class* of Abijah and he had a wife from the daughters of Aaron and her name (was) Elisabeth.

5. There was in the days of Herod, the king of Judaea, a certain priest named Zacharias, of the course of Abia: and his wife was of the daughters of Aaron, and her name was Elisabeth.

5. I Herodes', Judæas Konges Dage var der en Præst af Abias Skifte ved Navn Zacharias; og hans Hustru var af Arons Døttre, og hendes Navn var Elisabeth.

5. Uti Herodis, Judee Konungs, tid, var en Prest, utaf Abie skifte, benämnd Zacharias; och hans hustru, af Aarons döttrar, benämnd Elisabet.

5. Herodesse Juda-ma kunninga aial olli üks preester Sakarias nimmi, Abia korrast, ja temma naene olli Aaroni tütredest, Elisabet nimmi.

5. Judėjos karaliaus Erodo dienomis gyveno kunigas, vardu Zacharijas, iš Abijos skyriaus. Jis turėjo žmoną, vardu Elžbietą, iš Aarono palikuonių.

5. Zu der Zeit des Herodes, des Königs von Judäa, war ein Priester von der Ordnung Abia, mit Namen Zacharias, und sein Weib war von den Töchtern Aarons, welche hieß Elisabeth.

5. Au temps d'Hérode, roi de Judée, il y avait un sacrificateur nommé Zacharie, du rang d'Abia; sa femme était de la race d'Aaron, et elle s'appelait Élisabeth.

5. HUBO en los dias de Heródes rey de Judea, un sacerdote llamado Zacarías, de la clase de Abías; y su mujer era de las hijas de Aarón, llamada Elisabet.

5 In de dagen van Herodes, den koning van Judea, was een zeker priester, met name Zacharias, van de dagorde van Abia; en zijn vrouw was uit de dochteren van Aaron, en haar naam Elizabet.

5. Był za dni Heroda, króla Judzkiego, kapłan niektóry, imieniem Zacharyjasz, z przemiany Abijaszowej, a żona jego była z córek Aaronowych, której imię było Elżbieta.

5. Heródesnek, a Júdea királyának idejében vala egy Zakariás nevű pap az Abia rendjéből; [2†] az ő felesége pedig az Áron leányai közül való vala, és annak neve Erzsébet.

5 Во дни Ирода, царя Иудейского, был священник из Авиевой чреды, именем Захария, и жена его из рода Ааронова, имя ей Елисавета.

5. Був за Ірода, царя Юдейського, один сьвященик, на ймя Захарія, з черги Авиїної, а жінка його з дочок Ааронових, а ймя її Єлисавета.

6 He olivat molemmat hurskaita Jumalan edessä, vaeltaen kaikissa Herran käskyissä ja säädöksissä nuhteettomina.

6 He olivat molemmat hurskaita Jumalan edessä ja vaelsivat nuhteettomina kaikissa Herran käskyissä ja säännöksissä.

6. Ja he olivat molemmat hurskaita Jumalan edessä, vaeltavaiset kaikissa Herran käskyissä ja säädyissä laittamattomasti,

6. Ja he olit molemmat hurscat Jumalan edes waeldawaiset caikisa HERran käskyisä ja säädyisä laittamattomat.

6. Mutta he olit molemat hurskat JUMALAN edes waeltawaiset caikisa HERRAN käskyise ia Sädhyise laittamattomat. (Mutta he olit molemmat hurskaat JUMALAN edes waeltawaiset kaikissa HERRAN käskyissä ja säädyissä laittamattomat.)

6. ἦσαν δὲ δίκαιοι ἀμφότεροι ἐναντίον τοῦ Θεοῦ, πορευόμενοι ἐν πάσαις ταῖς ἐντολαῖς καὶ δικαιώμασιν τοῦ Κυρίου ἄμεμπτοι.

6. ησαν δε δικαιοι αμφοτεροι ενωπιον του θεου πορευομενοι εν πασαις ταις εντολαις και δικαιωμασιν του κυριου αμεμπτοι 6. esan de dikaioi amfoteroi enopion toυ theoυ poreυomenoi en pasais tais entolais kai dikaiomasin toυ kυrioυ amemptoi

6 Now they were both righteous (and) blameless in God’s sight, conducting-themselves in all the commandments and ordinances of the Lord.

6. And they were both righteous before God, walking in all the commandments and ordinances of the Lord blameless.

6. Men de vare begge retfærdige for Gud og vandrede ustraffelige i alle Herrens Bud og Anordninger

6. De voro både rättfärdige för Gud, vandrande i all Herrans bud och stadgar ostraffeliga.

6. Agga nemmad ollid mollemad öiged Jummala ees, ja ellasid keige käskude ja Issanda öigusse seädmiste sees laitmatta.

6. Jie abu buvo teisūs Dievo akyse ir nepriekaištingai vykdė visus Viešpaties įsakymus bei nuostatus.

6. Sie waren aber alle beide fromm vor Gott und wandelten in allen Geboten und Satzungen des HERRN untadelig.

6. Ils étaient tous deux justes devant Dieu, et ils suivaient tous les commandements et toutes les ordonnances du Seigneur, d'une manière irréprochable.

6. Y eran ámbos justos delante de Dios, andando en todos los mandamientos y estatutos del Señor sin reprensión.

6 En zij waren beiden rechtvaardig voor God, wandelende in al de geboden en rechten des Heeren, onberispelijk.

6. A byli oboje sprawiedliwymi przed obliczem Bożem, chodząc we wszystkich przykazaniach i usprawiedliwieniach Paóskich bez nagany.

6. És mind a ketten igazak valának az Isten előtt, kik az Úrnak minden parancsolataiban és rendeléseiben feddhetetlenül jártak.

6 Оба они были праведны пред Богом, поступая по всем заповедям и уставам Господним беспорочно.

6. Були ж праведні обоє перед Богом, ходячи у всїх заповідях та наказах Господнїх безпорочні.

7 Mutta heillä ei ollut lasta, sillä Elisabet oli hedelmätön; ja he olivat molemmat tulleet iällisiksi.

7 Mutta heillä ei ollut lasta, sillä Elisabet oli hedelmätön, ja molemmat olivat käyneet iäkkäiksi.

7. Ja heillä ei ollut lasta; sillä Elisabet oli hedelmätöin, ja he olivat jo molemmat ijälliset.

7. Ja ei heillä ollut lasta: sillä Elizabeth oli hedelmätöin ja he olit molemmat ijälliset.

7. Ja ei ollut heille Lasta/ Sille ette Elizabet oli Hedhelmetoin/ Ja molemat olit io ijäliset. (Ja ei ollut heillä lasta/ Sillä että Elisabeth oli hedelmätöin/ Ja molemmat olit jo iälliset.)

7. καὶ οὐκ ἦν αὐτοῖς τέκνον, καθότι ἡ Ἐλισάβετ ἦν στεῖρα, καὶ ἀμφότεροι προβεβηκότες ἐν ταῖς ἡμέραις αὐτῶν ἦσαν.

7. και ουκ ην αυτοις τεκνον καθοτι η ελισαβετ ην στειρα και αμφοτεροι προβεβηκοτες εν ταις ημεραις αυτων ησαν 7. kai oυk en aυtois teknon kathoti e elisaβet en steira kai amfoteroi proβeβekotes en tais emerais aυton esan

7 And there was no child to them, insomuch as Elisabeth was barren, and they were both advanced in their days.

7. And they had no child, because that Elisabeth was barren, and they both were now well stricken in years.

7. Og de havde intet Barn; thi Elisabeth var ufrugtbar, og de vare begge bedagede.

7. Och de hade inga barn; ty Elisabet var ofruktsam, och både voro de framlidne i sin ålder.

7. Ja neil ei olnud last; sepärrast et Elisabet olli siggimatta, ja nemmad mollemad ollid wägga ellatand.

7. Juodu neturėjo vaikų, nes Elžbieta buvo nevaisinga, ir abu sulaukę senyvo amžiaus.

7. Und sie hatten kein Kind; denn Elisabeth war unfruchtbar, und waren beide wohl betagt.

7. Ils n'avaient point d'enfants, parce qu'Élisabeth était stérile, et qu'ils étaient tous deux avancés en âge.

7. Y no tenían hijo; porque Elisabet era estéril, y ámbos eran ya avanzados en sus dias.

7 En zij hadden geen kind, omdat Elizabet onvruchtbaar was, en zij beiden verre op hun dagen gekomen waren.

7. I nie mieli potomstwa, przeto iż Elżbieta była niepłodna, a byli oboje podeszłymi w latach swoich.

7. És nem volt nékik gyermekük, mert Erzsébet meddő vala, és mind a ketten immár idős emberek valának.

7 У них не было детей, ибо Елисавета была неплодна, и оба были уже в летах преклонных.

7. І не було в них дитини: бо Єлисавета була неплідна, й обоє постарілись у днях своїх.

8 Niin tapahtui, kun hänen osastonsa palvelusvuoro tuli ja hän toimitti papillisia tehtäviä Jumalan edessä,

8 Niin tapahtui *Sakariaan suorittaessa* papillisia tehtäviä osastonsa vuorolla Jumalan edessä,

8. Ja tapahtui, kuin hän vuorollansa papin virkaa toimitti Jumalan edessä,

8. JA tapahtui cosca hän wuorollans Papin wirca piti Jumalan edes Pappiuden tawan jälken:

8. Ja se tapachtui/ coska hen worollans Papin wircka piti JUmala' edes/ Pappiude' tauan ielkin/ (Ja se tapahtui/ koska hän wuorollansa papin wirkaa piti JUMALAN edessä/ pappiuden tawan jälkeen/)

8. Ἐγένετο δὲ ἐν τῷ ἱερατεύειν αὐτὸν ἐν τῇ τάξει τῆς ἐφημερίας αὐτοῦ ἔναντι τοῦ Θεοῦ,

8. εγενετο δε εν τω ιερατευειν αυτον εν τη ταξει της εφημεριας αυτου εναντι του θεου 8. egeneto de en to ierateυein aυton en te taksei tes efemerias aυtoυ enanti toυ theoυ

8 Now it happened, while* he was doing priestly duties in front of God in the order of his class*,

8. And it came to pass, that while he executed the priest's office before God in the order of his course,

8. Men det begav sig, der han forrettede Præsteembede i sin Skiftes Orden for Gud,

8. Så begaf det sig, då han i sitt skifte skulle hålla sitt Prestaämbete för Gudi,

8. Agga se sündis, kui ta preestri ammetis olli omma korra aial Jummala ees.

8. Kartą Zacharijas, atėjus eilei, tarnavo Dievui kaip kunigas ir, pagal paprotį,

8. Und es begab sich, da er des Priesteramtes pflegte vor Gott zur Zeit seiner Ordnung,

8. Or, il arriva comme Zacharie faisait les fonctions de sacrificateur devant Dieu, selon l'ordre de son rang,

8. Y aconteció, que administrando Zacarías el sacerdocio delante de Dios en el órden de su clase,

8 En het geschiedde, dat, als hij het priesterambt bediende voor God, in de beurt zijner dagorde.

8. Stało się tedy, gdy odprawiał urząd kapłaóski w porządku przemiany swojej przed Bogiem.

8. Lőn pedig, hogy mikor ő rendjének sorában papi szolgálatot végzett az Isten előtt,

8 Однажды, когда он в порядке своей чреды служил пред Богом,

8. Стало ся ж, як служив він порядком черги своєї перед Богом,

9 että hän tavanmukaisessa pappistehtävien arpomisessa sai osaksensa mennä Herran temppeliin suitsuttamaan.

9 että hän pappistehtävien tavan mukaan sai arvonnassa osakseen mennä Herran temppeliin suitsuttamaan.

9. Papin viran tavan jälkeen, lankesi arpa hänelle, että hänen piti suitsuttaman, sitte kuin hän oli mennyt sisälle Herran templiin.

9. Ja arpa langeis hänelle että hänen piti suidzuttaman nijn hän meni HERran Templijn.

9. ia arpa la'gesi henelle/ ette henen piti haijud sytyttäme'/ meni hen HErran Te'plin siselle. (ja arpa lankesi hänelle/ että hänen piti hajut sytyttämän/ ja hän meni Herran templiin sisälle.)

9. κατὰ τὸ ἔθος τῆς ἱερατείας ἔλαχε τοῦ θυμιᾶσαι εἰσελθὼν εἰς τὸν ναὸν τοῦ Κυρίου·

9. κατα το εθος της ιερατειας ελαχεν του θυμιασαι εισελθων εις τον ναον του κυριου 9. kata to ethos tes ierateias elachen toυ thυmiasai eiselthon eis ton naon toυ kυrioυ

9 according to the custom of the priest’s office, his lot was to burn-incense, (after) he entered into the temple of the Lord.

9. According to the custom of the priest's office, his lot was to burn incense when he went into the temple of the Lord.

9. tilfaldt Røgningen ham efter Præstedømmets Sædvane, og han gik ind i Herrens Tempel.

9. Efter Presterskapets sed, och det föll på honom, att han skulle upptända rökelse, gick han in i Herrans tempel;

9. Ja temma kord tulli selle preestri ammeti kombe pärrast suitsetada, siis läks ta Issanda templisse.

9. kunigų burtu teko jam, įėjus į Viešpaties šventyklą, smilkyti smilkalus.

9. nach Gewohnheit des Priestertums, und an ihm war, daß er räuchern sollte, ging er in den Tempel des HERRN.

9. Qu'il lui échut par le sort, selon la coutume de la sacrificature, d'entrer dans le temple du Seigneur, pour y offrir les parfums.

9. Conforme a la costumbre del sacerdocio, salió en suerte a quemar incienso, entrando en el templo del Señor.

9 Naar de gewoonte der priesterlijke bediening, hem te lote was gevallen, dat hij zoude ingaan in den tempel des Heeren om te reukofferen.

9. Że według zwyczaju urzędu kapłaóskiego przypadł naó los, aby kadził, wszedłszy do kościoła Paóskiego.

9. A papi tiszt szokása szerint reá jutott a sor, hogy bemenvén [3†] az Úrnak templomába, jó illatot gerjesszen.

9 по жребию, как обыкновенно было у священников, досталось ему войти в храм Господень для каждения,

9. то, звичаєм сьвященства, довелось йому кадити, увійшовши в церкву Господню.

10 Ja kaikki kansa oli suitsuttamisen aikana ulkopuolella rukoilemassa.

10 Ja koko kansanjoukko oli suitsuttamisen aikana ulkopuolella rukoilemassa.

10. Ja kaikki kansan paljous rukoili ulkona suitsutuksen aikana.

10. Ja caicki Canssan paljous oli ulcona ja rucoili suidzutuxen aicana.

10. Ja caiki Canssan palious oli vlcona ia rucoli sen Haijun aigan. (Ja kaikki kansan paljous oli ulkona ja rukoili sen hajun ajan.)

10. καὶ πᾶν τὸ πλῆθος ἦν τοῦ λαοῦ προσευχόμενον ἔξω τῇ ὥρᾳ τοῦ θυμιάματος.

10. και παν το πληθος του λαου ην προσευχομενον εξω τη ωρα του θυμιαματος 10. kai pan to plethos toυ laoυ en proseυchomenon ekso te ora toυ thυmiamatos

10 And all the multitude of the people were praying outside in the hour of incense.

10. And the whole multitude of the people were praying without at the time of incense.

10. Og al Folkets Mangfoldighed bad udenfor under Røgningen.

10. Och allt folket var utantill, och bad, så länge rökelsen skedde.

10. Ja keik se hulk rahwast olli oues Jummalat pallumas suitsetamisse tunnil.

10. Smilkymo valandą lauke meldėsi gausi žmonių minia.

10. Und die ganze Menge des Volks war draußen und betete unter der Stunde des Räucherns.

10. Et toute la multitude du peuple était dehors en prières, à l'heure des parfums.

10. Y toda la multitud del pueblo estaba fuera orando a la hora del incienso.

10 En al de menigte des volks was buiten, biddende, ten ure des reukoffers.

10. A wszystko mnóstwo ludu było na dworze, modląc się w godzinę kadzenia.

10. És a népnek egész sokasága imádkozék kívül a jó illatozás idején;

10 а все множество народа молилось вне во время каждения, –

10. А все множество народу молилось ізнадвору під час кадження.

11 Silloin ilmestyi hänelle Herran enkeli seisoen suitsutusalttarin oikealla puolella.

11 Silloin hänelle ilmestyi Herran enkeli seisoen suitsutusalttarin oikealla puolella.

11. Mutta hänelle ilmestyi Herran enkeli, seisoin suitsutusalttarin oikealla puolella.

11. NIin ilmestyi hänelle HERran Engeli seisoin suidzutusaltarin oikialla puolella.

11. Nin ilmestui henelle HERRAN Engeli seisodhen Haiju' altarin oikealla polella. (Niin ilmestyi hänelle HERRAN enkeli seisoen hajun alttarin oikealla puolella.)

11. ὤφθη δὲ αὐτῷ ἄγγελος Κυρίου ἑστὼς ἐκ δεξιῶν τοῦ θυσιαστηρίου τοῦ θυμιάματος.

11. ωφθη δε αυτω αγγελος κυριου εστως εκ δεξιων του θυσιαστηριου του θυμιαματος 11. ofthe de aυto aggelos kυrioυ estos ek deksion toυ thυsiasterioυ toυ thυmiamatos

11 And a messenger of the Lord was seen by him, standing at the right (side) of (the) altar of incense.

11. And there appeared unto him an angel of the Lord standing on the right side of the altar of incense.

11. Men Herrens Engel aabenbaredes for ham og stod ved den høire Side af Røgelsealteret.

11. Så syntes honom Herrans Ängel, ståndandes på högra sidon vid rökaltaret.

11. Agga Issanda ingel näitis ennast temmale, ja seisis suitsetamisse-altari parramal polel.

11. Tada jam pasirodė Viešpaties angelas, stovintis smilkymo aukuro dešinėje.

11. Es erschien ihm aber der Engel des HERRN und stand zur rechten Hand am Räucheraltar.

11. Alors un ange du Seigneur lui apparut, se tenant debout au côté droit de l'autel des parfums.

11. Y le apareció el ángel del Señor que estaba a la mano derecha del altar del incienso.

11 En van hem werd gezien een engel des Heeren, staande ter rechter zijde van het altaar des reukoffers.

11. Tedy mu się pokazał Anioł Paóski, stojący po prawej stronie ołtarza, na którym kadzono.

11. Néki pedig megjelenék az Úrnak angyala, állván a füstölő oltár jobbja felől.

11 тогда явился ему Ангел Господень, стоя по правую сторону жертвенника кадильного.

11. Явив ся ж йому ангел Господень, стоячи правобіч жертівнї кадильної.

12 Ja hänet nähdessään Sakarias hämmästyi, ja hänet valtasi pelko.

12 Nähdessään hänet Sakarias hämmästyi ja hänet valtasi pelko.

12. Ja kuin Sakarias hänen näki, hämmästyi hän ja pelko lankesi hänen päällenssä.

12. Ja cuin Zacharias hänen näki hämmästyi hän ja pelco langeis hänen päällens.

12. Ja quin Zacharias henen näki hämmestui hen/ ia pelcous langesi henen pälens. (Ja kuin Zacharias hänen näki hämmästyi hän/ ja pelkous lankesi hänen päällensä.)

12. καὶ ἐταράχθη Ζαχαρίας ἰδών, καὶ φόβος ἐπέπεσεν ἐπ’ αὐτόν.

12. και εταραχθη ζαχαριας ιδων και φοβος επεπεσεν επ αυτον 12. kai etarachthe zacharias idon kai foβos epepesen ep aυton

12 And Zacharias, having seen (him), was disturbed, and fear fell upon him.

12. And when Zacharias saw him, he was troubled, and fear fell upon him.

12. Og da Zacharias saae ham, forfærdedes han, og Frygt faldt paa ham.

12. Och Zacharias vardt förskräckt, då han såg honom, och en räddhåge föll öfver honom.

12. Ja kui Sakarias tedda näggi, ehmatas temma ärra, ja hirm tulli temma peäle.

12. Pamatęs jį, Zacharijas sumišo, ir jį apėmė baimė.

12. Und als Zacharias ihn sah, erschrak er, und es kam ihn eine Furcht an.

12. Et Zacharie le voyant, fut troublé, et la frayeur le saisit.

12. Y se turbó Zacarías viéndole, y cayó temor sobre él.

12 En Zacharias, hem ziende, werd ontroerd, en vreze is op hem gevallen.

12. I zatrwożył się Zacharyjasz ujrzawszy go, a bojaźó przypadła naó.

12. És láttára megrettene Zakariás, és félelem szállá meg őt.

12 Захария, увидев его, смутился, и страх напал на него.

12. І вжахнув ся Захарія побачивши, і страх обняв його.

13 Mutta enkeli sanoi hänelle: "Älä pelkää, Sakarias; sillä sinun rukouksesi on kuultu, ja vaimosi Elisabet on synnyttävä sinulle pojan, ja sinun on annettava hänelle nimi Johannes.

13 Mutta enkeli sanoi hänelle: "Älä pelkää, Sakarias, sillä sinun rukouksesi on kuultu ja vaimosi Elisabet on synnyttävä sinulle pojan, ja sinun on annettava hänelle nimi Johannes.

13. Mutta enkeli sanoi hänelle: älä pelkää, Sakarias! sillä sinun rukoukses on kuultu ja sinun emäntäs Elisabet synnyttää sinulle pojan, ja sinun pitää kutsuman hänen nimensä Johannes.

13. Mutta Engeli sanoi hänelle: älä pelkä Zacharia sillä sinun rucouxes on cuulttu. Ja sinun emändas Elizabeth synnyttä sinulle pojan jonga nimen sinun pitä cudzuman Johannes.

13. Mutta se Engeli sanoi henelle/ Ele pelke Zacharia/ Sille sinun Rucouxes on cwltu. Ja sinun Emendes Elizabet synnyttepi sinulle poijan/ ionga nimen sinun pite cutzuman Johannes/ (Mutta se enkeli sanoi hänelle/ Älä pelkää Zacharia/ Sillä sinun rukouksesi on kuultu. Ja sinun emäntäsi Elisabet synnyttääpi sinulle pojan/ jonka nimen sinun pitää kutsuman Johannes/)

13. εἶπε δὲ πρὸς αὐτὸν ὁ ἄγγελος· Μὴ φοβοῦ, Ζαχαρία· διότι εἰσηκούσθη ἡ δέησίς σου, καὶ ἡ γυνή σου Ἐλισάβετ γεννήσει υἱόν σοι, καὶ καλέσεις τὸ ὄνομα αὐτοῦ Ἰωάννην·

13. ειπεν δε προς αυτον ο αγγελος μη φοβου ζαχαρια διοτι εισηκουσθη η δεησις σου και η γυνη σου ελισαβετ γεννησει υιον σοι και καλεσεις το ονομα αυτου ιωαννην 13. eipen de pros aυton o aggelos me foβoυ zacharia dioti eisekoυsthe e deesis soυ kai e gυne soυ elisaβet gennesei υion soi kai kaleseis to onoma aυtoυ ioannen

13 But the messenger said to him, Do not fear, Zacharias, because your supplication was heard and your wife Elisabeth will be giving-birth to a son to you and you will call his name John.

13. But the angel said unto him, Fear not, Zacharias: for thy prayer is heard; and thy wife Elisabeth shall bear thee a son, and thou shalt call his name John.

13. Men Engelen sagde til ham: frygt ikke, Zacharias; thi din Bøn er hørt, og din Hustru Elisabeth skal føde dig en Søn, og du skal kalde hans Navn Johannes.

13. Så sade Ängelen till honom: Var icke förfärad, Zacharia; ty din bön är hörd, och din hustru Elisabet skall föda dig en son, hvilkens namn du skall kalla Johannes.

13. Agga se ingel ütles temma wasto: Ärra karda Sakarias, sest sinno palwe on kuuldud; ja sinno naene Elisabet peab sulle ühhe poia ilmale toma, ja sinna pead temmale nimmi pannema Joannes.

13. Bet angelas jam tarė: ‘‘Nebijok, Zacharijau, nes tavo malda išklausyta. Tavo žmona Elžbieta pagimdys tau sūnų, o tu jį pavadinsi Jonu.

13. Aber der Engel sprach zu ihm: Fürchte dich nicht, Zacharias! denn dein Gebet ist erhört, und dein Weib Elisabeth wird dir einen Sohn gebären, des Namen sollst du Johannes heißen.

13. Mais l'ange lui dit: Zacharie, ne crains point; car ta prière est exaucée, et Élisabeth ta femme t'enfantera un fils, et tu lui donneras le nom de Jean.

13. Mas el ángel le dijo: Zacarías, no temas; porque tu oración ha sido oida; y tu mujer Elisabet te parirá un hijo, y llamarás su nombre Juan;

13 Maar de engel zeide tot hem: Vrees niet, Zacharias! want uw gebed is verhoord, en uw vrouw Elizabet zal u een zoon baren, en gij zult zijn naam heten Johannes.

13. I rzekł do niego Anioł: Nie bój się, Zacharyjaszu! boć jest wysłuchana modlitwa twoja, a Elżbieta, żona twoja, urodzi ci syna, i nazwiesz imię jego Jan,

13. Monda pedig az angyal néki: Ne félj Zakariás; mert meghallgattatott a te könyörgésed, és a te feleséged Erzsébet szül néked fiat, és nevezed az ő nevét Jánosnak.

13 Ангел же сказал ему: не бойся, Захария, ибо услышана молитва твоя, и жена твоя Елисавета родит тебе сына, и наречешь ему имя: Иоанн;

13. Рече ж до него ангел: Не лякай ся, Захаріє: бо вислухана молитва твоя, і жінка твоя Єлисавета вродить сина тобі, й даси ймя йому Йоан.

14 Ja hän on oleva sinulle iloksi ja riemuksi, ja monet iloitsevat hänen syntymisestään.

14 Hän on sinulle iloksi ja riemuksi, ja monet iloitsevat hänen syntymästään.

14. Ja sinulle tulee ilo ja ihastus, ja monta iloitsevat hänen syntymisestänsä.

14. Ja sinulle tule ilo ja ihastus. Ja monda iloidzewat hänen syndymisestäns.

14. ia sinun ilo ia ihastus tulepi. Ja monda iloitzeuat ylitze henen syndymisens. (ja sinun ilo ja ihastus tuleepi. Ja monta iloitsewat ylitse hänen syntymisensä.)

14. καὶ ἔσται χαρά σοι καὶ ἀγαλλίασις, καὶ πολλοὶ ἐπὶ τῇ γενέσει αὐτοῦ χαρήσονται.

14. και εσται χαρα σοι και αγαλλιασις και πολλοι επι τη γεννησει αυτου χαρησονται 14. kai estai chara soi kai agalliasis kai polloi epi te gennesei aυtoυ charesontai

14 And there will be joy and gladness to you, and many will be rejoicing at his birth.

14. And thou shalt have joy and gladness; and many shall rejoice at his birth.

14. Og du skal have Glæde og Fryd af ham, og Mange skulle glædes over hans Fødsel.

14. Och dig skall varda glädje och fröjd; och månge skola fröjdas af hans födelse;

14. Ja sul peab rööm ja wägga hea meel ollema, ja paljo peawad temma sündimisse pärrast röömsad ollema.

14. Tau bus džiaugsmas ir linksmybė, ir daugelis džiaugsis jo gimimu,

14. Und du wirst des Freude und Wonne haben, und viele werden sich seiner Geburt freuen.

14. Il sera pour toi un sujet de joie et de ravissement, et plusieurs se réjouiront de sa naissance.

14. Y tendrás gozo y alegría, y muchos se gozarán de su nacimiento;

14 En u zal blijdschap en verheuging zijn, en velen zullen zich over zijn geboorte verblijden.

14. Z którego będziesz miał radość i wesele, i wiele ich radować się będą z narodzenia jego.

14. És lészen tenéked örömödre és vigasságodra, és sokan fognak örvendezni az ő születésén;

14 и будет тебе радость и веселие, и многие о рождении его возрадуются,

14. І буде радість тобі й веселість; і многі різдвом його радувати муть ся.

15 Sillä hän on oleva suuri Herran edessä; viiniä ja väkijuomaa hän ei juo, ja hän on oleva täytetty Pyhällä Hengellä hamasta äitinsä kohdusta.

15 Sillä hän on oleva suuri Herran edessä. Hän ei juo viiniä eikä väkijuomaa, ja hän on oleva täytetty Pyhällä Hengellä jo äitinsä kohdusta asti.

15. Sillä hän tulee suureksi Herran edessä, ja viinaa ja väkevää juomaa ei hän juo, ja hän täytetään Pyhällä Hengellä jo äitinsä kohdusta.

15. Sillä hän tule suurexi HERran edes. Wijna ja wäkewätä juoma ei hän juo. Ja hän täytetän Pyhällä Hengellä jo Äitins cohdus.

15. Sille ette hen tulepi swrexi HERRAN edhes. Wina ia wäkeuete iooma ei hen ioo. Ja pyhelle Hengelle hen teuteten io hamast hene' Eitins Cohdusta. (Sillä että hän tuleepi suureksi HERRAN edessä. Wiinaa ja wäkewätä juomaa ei hän juo. Ja Pyhällä Hengellä hän täytetään jo hamasta hänen äitinsä kohdusta.)

15. ἔσται γὰρ μέγας ἐνώπιον τοῦ Κυρίου, καὶ οἶνον καὶ σίκερα οὐ μὴ πίῃ, καὶ Πνεύματος ἁγίου πλησθήσεται ἔτι ἐκ κοιλίας μητρὸς αὐτοῦ,

15. εσται γαρ μεγας ενωπιον του κυριου και οινον και σικερα ου μη πιη και πνευματος αγιου πλησθησεται ετι εκ κοιλιας μητρος αυτου 15. estai gar megas enopion toυ kυrioυ kai oinon kai sikera oυ me pie kai pneυmatos agioυ plesthesetai eti ek koilias metros aυtoυ

15 For* he will be great in the Lord’s sight, and he should never drink wine or liquor, and he will be filled more with (the) Holy Spirit (even) from his mother’s womb.

15. For he shall be great in the sight of the Lord, and shall drink neither wine nor strong drink; and he shall be filled with the Holy Ghost, even from his mother's womb.

15. Thi han skal være stor for Herren; Viin og stærk Drik skal han ei drikke, og han skal fyldes med den Hellig Aand alt fra Moders Liv,

15. Ty han skall varda stor för Herranom; vin och starka drycker skall han icke dricka; och skall straxt i moderlifvet uppfylld varda med den Helga Anda;

15. Sest temma peab Issanda ees suur ollema, ja wina ja wäggewat jomaaega ei pea temma mitte joma, ja tedda peab jo omma emma ihhus pühha Waimoga täidetama.

15. nes jis bus didis Viešpaties akyse. Jis negers vyno nei stiprių gėrimų. Ir nuo pat gimimo jis bus kupinas Šventosios Dvasios,

15. Denn er wird groß sein vor dem HERRN; Wein und starkes Getränk wird er nicht trinken und wird noch im Mutterleibe erfüllt werden mit dem heiligen Geist.

15. Car il sera grand devant le Seigneur; il ne boira ni vin, ni boisson forte, et il sera rempli du Saint-Esprit dès le sein de sa mère;

15. Porque será grande delante de Dios; y no beberá vino ni sidra; y será lleno del Espíritu Santo aun desde el vientre de su madre.

15 Want hij zal groot zijn voor den Heere; noch wijn, noch sterken drank zal hij drinken, en hij zal met den Heiligen Geest vervuld worden, ook van zijner moeders lijf aan.

15. Albowiem będzie wielkim przed obliczem Paóskiem; wina i napoju mocnego nie będzie pił, a Duchem Świętym będzie napełniony zaraz z żywota matki swojej.

15. Mert nagy lészen az Úr előtt, és bort és részegítő italt nem iszik; [4†] és betelik Szent Lélekkel még az ő anyjának méhétől fogva.

15 ибо он будет велик пред Господом; не будет пить вина и сикера, и Духа Святаго исполнится еще от чрева матери своей;

15. Буде бо великий перед Господем, і вина нї міцного напитку не пити ме; й Духом сьвятим сповнить ся ще з утроби матери своєї.

16 Ja hän kääntää monta Israelin lapsista Herran, heidän Jumalansa, tykö.

16 Hän kääntää monet Israelin lapsista Herran, heidän Jumalansa puoleen.

16. ja hän kääntää monta Israelin lapsista Herran, heidän Jumalansa tykö.

16. Ja hän käändä monda Israelin lapsist heidän HERrans Jumalans tygö.

16. Ja monda Israelin Lapsista hen kiendepi heiden HERRANS JUMALANS tyge. (Ja monta Israelin lapsista hän kääntääpi heidän HERRANSA JUMALANSA tykö.)

16. καὶ πολλοὺς τῶν υἱῶν Ἰσραὴλ ἐπιστρέψει ἐπὶ Κύριον τὸν Θεὸν αὐτῶν.

16. και πολλους των υιων ισραηλ επιστρεψει επι κυριον τον θεον αυτων 16. kai polloυs ton υion israel epistrepsei epi kυrion ton theon aυton

16 And he will be turning many of the sons of Israel to the Lord their God.

16. And many of the children of Israel shall he turn to the Lord their God.

16. og omvende mange af Israels Børn til Herren deres Gud.

16. Och han skall omvända många af Israels barn till Herran, deras Gud.

16. Ja temma peab paljo Israeli lapsi Issanda nende Jummala pole pöörma.

16. ir daugybę Izraelio vaikų atvers į Viešpatį, jų Dievą.

16. Und er wird der Kinder Israel viele zu Gott, ihrem HERRN, bekehren.

16. Il convertira plusieurs des enfants d'Israël au Seigneur leur Dieu,

16. Y a muchos de los hijos de Israel convertirá al Señor Dios de ellos;

16 En hij zal velen der kinderen Israels bekeren tot den Heere, hun God.

16. A wielu z synów Izraelskich obróci ku Panu, Bogu ich.

16. És az Izrael fiai közül sokakat megtérít az Úrhoz, az ő Istenükhöz.

16 и многих из сынов Израилевых обратит к Господу Богуих;

16. І многих синів Ізраїлевих наверне до Господа Бога їх.

17 Ja hän käy hänen edellään Eliaan hengessä ja voimassa, kääntääksensä isien sydämet lasten puoleen ja tottelemattomat vanhurskasten mielenlaatuun, näin Herralle toimittaaksensa valmistetun kansan."

17 Ja hän käy Hänen edellään Elian hengessä ja voimassa kääntääkseen isien sydämet lasten puoleen ja tottelemattomat vanhurskasten mielenlaatuun, Herralle toimittaakseen valmistetun kansan."

17. Ja hän käy edellä hänen edessänsä Eliaan Hengellä ja voimalla, kääntäin isäin sydämet lasten tykö ja tottelemattomat hurskasten toimen tykö, toimittaakseen Herralle valmistetun kansan.

17. Ja käy hänen edelläns Elian hengellä ja woimalla käändäin Isäin sydämet lastens tygö ja tottelemattomat hurscasten toimen tygö ja walmista HERralle walmin Canssan.

17. Ja hen edheskeupi henen edhelle's Elian Hengen ia Auwun cansa/ ette henen kiendemen pite Iseden sydhemet Lasteins tyge/ ia ne tottelemattomat hurskaste' toimen tyge/ ia walmistaman Herralle teudhelisen Canssan. (Ja hän edeskäypi hänen edellänsä Elian hengen ja awun kanssa/ että hänen kääntämään piti isien sydämet lasteinsa tykö/ ja ne tottelemattomat hurskasten toimen tykö/ ja walmistamaan Herralle täydellisen kansan.)

17. καὶ αὐτὸς προελεύσεται ἐνώπιον αὐτοῦ ἐν πνεύματι καὶ δυνάμει Ἠλίου, ἐπιστρέψαι καρδίας πατέρων ἐπὶ τέκνα καὶ ἀπειθεῖς ἐν φρονήσει δικαίων, ἑτοιμάσαι Κυρίῳ λαὸν κατεσκευασμένον.

17. και αυτος προελευσεται ενωπιον αυτου εν πνευματι και δυναμει ηλιου επιστρεψαι καρδιας πατερων επι τεκνα και απειθεις εν φρονησει δικαιων ετοιμασαι κυριω λαον κατεσκευασμενον 17. kai aυtos proeleυsetai enopion aυtoυ en pneυmati kai dυnamei elioυ epistrepsai kardias pateron epi tekna kai apeitheis en fronesei dikaion etoimasai kυrio laon kateskeυasmenon

17 And he will be going beforehand, in his sight, in (the) spirit and power of Elijah, to turn the hearts of the fathers again to (their) children, and (to turn the) disobedient by (the) prudence of (the) righteous; to make-ready a people who have been prepared for (the) Lord.

17. And he shall go before him in the spirit and power of Elias, to turn the hearts of the fathers to the children, and the disobedient to the wisdom of the just; to make ready a people prepared for the Lord.

17. Og han skal gaae frem for ham i Elias' Aand og Kraft, og vende Fædrenes Hjerter til Børnene, og de Gjenstridige til de Retfærdiges Sind, at berede Herren et velskikket Folk.

17. Och han skall gå för honom, med Elie anda och kraft, till att omvända fädernas hjerta till barnen, och de ohöriga till de rättfärdigas snällhet; och göra Herranom ett beredt folk.

17. Ja temma peab temma eel käima Elia waimus ja wäes, et ta pörab issade süddamed lastega, ja neid, kes sannakuulmatta öigede tarkusse pole, et ta walmistab Issandale üht walmistud rahwast.

17. Elijo dvasia ir jėga jis eis pirma Viešpaties, kreipdamas tėvų širdis į vaikus ir neklusniuosius į teisiųjų nusistatymą, kad parengtų Viešpačiui paruoštą tautą’‘.

17. Und er wird vor ihm her gehen im Geist und Kraft des Elia, zu bekehren die Herzen der Väter zu den Kindern und die Ungläubigen zu der Klugheit der Gerechten, zuzurichten dem HERRN ein bereitet Volk.

17. Et il marchera devant lui dans l'esprit et avec la vertu d'Élie, pour tourner les cœurs des pères vers les enfants, et les rebelles à la sagesse des justes, afin de préparer au Seigneur un peuple bien disposé.

17. Porque él irá delante de él con el espíritu y virtud de Elías, para convertir los corazones de los padres a los hijos, y los rebeldes a la prudencia de los justos, para aparejar al Señor pueblo perfecto.

17 En hij zal voor Hem heengaan, in den geest en de kracht van Elias, om te bekeren de harten der vaderen tot de kinderen, en de ongehoorzamen tot de voorzichtigheid der rechtvaardigen, om den Heere te bereiden een toegerust volk.

17. Bo on pójdzie wprzód przed obliczem jego w duchu i w mocy Elijaszowej, aby obrócił serca ojców ku dzieciom, a odporne ku roztropności sprawiedliwych, aby sporządził Panu lud gotowy.

17. És ez Ő előtte fog járni az Illés lelkével és erejével, [5†] hogy az atyák szívét a fiakhoz térítse, és az engedetleneket az igazak bölcsességére, hogy készítsen az Úrnak tökéletes népet.

17 и предъидет пред Ним в духе и силе Илии, чтобы возвратить сердца отцов детям, и непокоривым образ мыслей праведников, дабы представить Господу народ приготовленный.

17. І йти ме він перед Ним духом і силою Ілиї, щоб навернути серця батьків до дїтей, і неслухняних до мудрости праведних, приготовити Господеві людей готових.

18 Niin Sakarias sanoi enkelille: "Kuinka minä tämän käsittäisin? Sillä minä olen vanha, ja minun vaimoni on iälliseksi tullut."

18 Niin Sakarias sanoi enkelille: "Kuinka tämän ymmärrän? Sillä olen vanha mies, ja vaimoni on käynyt iäkkääksi."

18. Ja Sakarias sanoi enkelille: mistä minä sen ymmärrän? sillä minä olen vanha ja emäntäni on jo ijällinen.

18. Ja Zacharias sanoi Engelille: mistä minä sen ymmärrän? sillä minä olen wanha ja minun emändän on jo ijällinen.

18. Ja sanoi Zacharias Engelille/ Miste mine sen tunnen? Sille mine olen wanha/ ia minun Emenden on io ijälinen. (Ja sanoi Zacharias enkelille/ Mistä minä sen tunnen? Sillä minä olen wanha/ ja minun emäntän on jo iällinen.)

18. καὶ εἶπε Ζαχαρίας πρὸς τὸν ἄγγελον· Κατὰ τί γνώσομαι τοῦτο; ἐγὼ γάρ εἰμι πρεσβύτης καὶ ἡ γυνή μου προβεβηκυῖα ἐν ταῖς ἡμέραις αὐτῆς.

18. και ειπεν ζαχαριας προς τον αγγελον κατα τι γνωσομαι τουτο εγω γαρ ειμι πρεσβυτης και η γυνη μου προβεβηκυια εν ταις ημεραις αυτης 18. kai eipen zacharias pros ton aggelon kata ti gnosomai toυto ego gar eimi presβυtes kai e gυne moυ proβeβekυia en tais emerais aυtes

18 And Zacharias said to the messenger, According to what, will I know this? For* I am an elderly-man and my wife is advanced in her days.

18. And Zacharias said unto the angel, Whereby shall I know this? for I am an old man, and my wife well stricken in years.

18. Og Zacharias sagde til Engelen: hvorpaa skal jeg kjende dette? thi jeg er gammel, og min Hustru er bedaget.

18. Då sade Zacharias till Ängelen: Hvaraf skall jag detta veta? Ty jag är gammal, och min hustru är framliden i åldren.

18. Ja Sakarias ütles ingli wasto: Kust ma sedda pean tundma, sest ma ollen wanna ja mo naene on wägga ellatand?

18. Tada Zacharijas atsakė angelui: ‘‘Kaip tai aš patirsiu? Aš gi jau senas, ir mano žmona nebejauna’‘.

18. Und Zacharias sprach zu dem Engel: Wobei soll ich das erkennen? Denn ich bin alt und mein Weib ist betagt.

18. Et Zacharie dit à l'ange: A quoi connaîtrai-je cela? Car je suis vieux, et ma femme est avancée en âge?

18. Y dijo Zacarías al ángel: ¿En qué conoceré esto? porque yo soy viejo, y mi mujer avanzada en dias.

18 En Zacharias zeide tot den engel: Waarbij zal ik dat weten? Want ik ben oud, en mijn vrouw is verre op haar dagen gekomen.

18. I rzekł Zacharyjasz do Anioła: Po czemże to poznam? bom ja jest stary, a żona moja podeszła w dniach swych.

18. És monda Zakariás az angyalnak: Miről tudhatom én ezt meg? mert én vén vagyok, és az én feleségem is igen idős.

18 И сказал Захария Ангелу: по чему я узнаю это? ибо я стар, и жена моя в летахпреклонных.

18. І рече Захарія до ангела: По чім же знати му се? я бо старий, і жінка моя ізстарілась у днях своїх.

19 Enkeli vastasi ja sanoi hänelle: "Minä olen Gabriel, joka seison Jumalan edessä, ja minä olen lähetetty puhumaan sinulle ja julistamaan sinulle tämän ilosanoman.

19 Enkeli vastasi ja sanoi hänelle: "Olen Gabriel, joka seison Jumalan edessä, ja minut on lähetetty puhumaan sinulle ja julistamaan sinulle tämä ilosanoma.

19. Niin enkeli vastasi ja sanoi hänelle: minä olen Gabriel, joka seison Jumalan edessä, ja olen lähetetty puhumaan sinulle ja saattamaan näitä iloisia sanomia sinulle.

19. Nijn Engeli wastais ja sanoi hänelle: minä olen Gabriel joca seison Jumalan edes ja olen lähetetty puhuman sinun cansas ja saattaman näitä iloisia sanomita sinulle.

19. Nin Engeli wastasi ia sanoi henelle/ Mine ole' Gabriel ioca seison JUMALAN edes/ ia olen lehetetty puhuman sinun tyges/ ia saattaman neite ilolisi sanomita sinulle. (Niin enkeli wastasi ja sanoi hänelle/ Minä olen Gabriel joka seison JUMALAN edessä/ ja olen lähetetty puhumaan sinun tykösi/ ja saattaman näitä iloisia sanomia sinulle.)

19. καὶ ἀποκριθεὶς ὁ ἄγγελος εἶπεν αὐτῷ· Ἐγώ εἰμι Γαβριὴλ ὁ παρεστηκὼς ἐνώπιον τοῦ Θεοῦ, καὶ ἀπεστάλην λαλῆσαι πρός σε καὶ εὐαγγελίσασθαί σοι ταῦτα.

19. και αποκριθεις ο αγγελος ειπεν αυτω εγω ειμι γαβριηλ ο παρεστηκως ενωπιον του θεου και απεσταλην λαλησαι προς σε και ευαγγελισασθαι σοι ταυτα 19. kai apokritheis o aggelos eipen aυto ego eimi gaβriel o parestekos enopion toυ theoυ kai apestalen lalesai pros se kai eυaggelisasthai soi taυta

19 And the messenger answered and said to him, I am Gabriel, who stands in God’s sight, and I was sent to speak to you and to proclaim to you this good-news.

19. And the angel answering said unto him, I am Gabriel, that stand in the presence of God; and am sent to speak unto thee, and to shew thee these glad tidings.

19. Og Englen svarede og sagde til ham: jeg er Gabriel, som staaer for Gud, og jeg er udsendt at tale til dig og at forkynde dig dette til Glæde.

19. Ängelen svarade, och sade till honom: Jag är Gabriel, som står i Guds åsyn, och är utsänd till att tala dig till, och båda dig denna goda tidenden.

19. Ja se ingel wastas ja ütles temmale: Ma ollen Kaabriel, kes Jum̃ala ees seisab, ja mind on läkkitud sulle räkima, ja sulle need head sannumed kulutama.

19. Angelas jam atsakė: ‘‘Aš esu Gabrielius, stovintis Dievo akivaizdoje. Esu atsiųstas kalbėti su tavimi ir pranešti tau šią linksmą žinią.

19. Der Engel antwortete und sprach zu ihm: Ich bin Gabriel, der vor Gott steht, und bin gesandt, mit dir zu reden, daß ich dir solches verkündigte.

19. Et l'ange lui répondit: Je suis Gabriel, qui assiste devant Dieu; et j'ai été envoyé pour te parler et t'annoncer ces bonnes nouvelles.

19. Y respondiendo el ángel, le dijo: Yo soy Gabriel, que estoy delante de Dios; y soy enviado a hablarte, y a darte estas buenas nuevas.

19 En de engel antwoordde en zeide tot hem: Ik ben Gabriel, die voor God sta, en ben uitgezonden, om tot u te spreken, en u deze dingen te verkondigen.

19. A odpowiadając Anioł, rzekł mu: Jam jest Gabryjel, który stoję przed obliczem Bożem, a posłanym jest, abym mówił do ciebie, a iżbym ci to wesołe poselstwo odniósł.

19. És felelvén az angyal, monda néki: Én [6†] Gábriel vagyok, ki az Isten előtt állok; és küldettem, hogy szóljak veled, és ez örvendetes dolgokat jelentsem néked.

19 Ангел сказал ему в ответ: я Гавриил, предстоящий пред Богом, и послан говорить с тобою и благовестить тебе сие;

19. І озвавшись ангел, рече йому: Я Гавриїл, що стою перед Господем; і послано мене промовити до тебе та сповістити тебе про се.

20 Ja katso, sinä tulet mykäksi etkä kykene mitään puhumaan siihen päivään saakka, jona tämä tapahtuu, sentähden ettet uskonut minun sanojani, jotka käyvät aikanansa toteen."

20 Katso, sinä tulet mykäksi etkä kykene puhumaan siihen päivään asti, jona tämä tapahtuu, koska et uskonut sanojani, jotka toteutuvat aikanaan."

20. Ja katso, sinä tulet kielettömäksi ja et saa puhua hamaan siihen päivään asti, jona nämä tapahtuvat, ettet uskonut sanojani, jotka ajallansa täytetään.

20. Ja cadzo sinä tulet mykäxi ja et saa puhua haman sijhen päiwän asti jona nämät tapahtuwat ettes usconut minun sanojani jotca ajallans täytetän.

20. Ja catzo sine tulet kielettömexi/ ia ed woi puhua haman sihen peiuen asti/ iona nemet tapactuuat/ Senteden ettet sine vskonut minun Sanoiani iotca aijalans teuteten. (Ja katso sinä tulet kielettömäksi/ ja et woi puhua hamaan siihen päiwään asti/ jona nämät tapahtuwat/ Sentähden ettet sinä uskonun minun sanojani jotka ajallansa täytetään.)

20. καὶ ἰδοὺ ἔσῃ σιωπῶν καὶ μὴ δυνάμενος λαλῆσαι ἄχρι ἧς ἡμέρας γένηται ταῦτα, ἀνθ’ ὧν οὐκ ἐπίστευσας τοῖς λόγοις μου, οἵτινες πληρωθήσονται εἰς τὸν καιρὸν αὐτῶν.

20. και ιδου εση σιωπων και μη δυναμενος λαλησαι αχρι ης ημερας γενηται ταυτα ανθ ων ουκ επιστευσας τοις λογοις μου οιτινες πληρωθησονται εις τον καιρον αυτων 20. kai idoυ ese siopon kai me dυnamenos lalesai achri es emeras genetai taυta anth on oυk episteυsas tois logois moυ oitines plerothesontai eis ton kairon aυton

20 And behold, you will be silent and not able to speak, till the day that these things should happen, because you did not believe my words, which will be fulfilled in their time.

20. And, behold, thou shalt be dumb, and not able to speak, until the day that these things shall be performed, because thou believest not my words, which shall be fulfilled in their season.

20. Og see, du skal vorde stum og ikke kunne tale indtil den Dag, da dette skeer, fordi du ikke troede mine Ord, hvilke skulle fuldkommes i deres Tid.

20. Och si, du skall varda mållös, och skall intet kunna tala, intill den dagen, då detta sker; derföre, att du icke trodde minom ordom, hvilke skola fullkomnad varda i sin tid.

20. Ja wata, sa pead keletumaks jäma, ja ei pea woima räkida selle päwani, kui se sünnib: sepärrast et sa ei olle mo sanno usknud, mis ommal aial peawad toeks sama.

20. Štai tu tapsi nebylys ir negalėsi kalbėti iki tos dienos, kurią tai įvyks, nes nepatikėjai mano žodžiais, kurie išsipildys savo metu’‘.

20. Und siehe, du wirst verstummen und nicht reden können bis auf den Tag, da dies geschehen wird, darum daß du meinen Worten nicht geglaubt hast, welche sollen erfüllt werden zu ihrer Zeit.

20. Et voici, tu vas devenir muet, et tu ne pourras parler jusqu'au jour où ces choses arriveront, parce que tu n'as pas cru à mes paroles, qui s'accompliront en leur temps.

20. Y he aquí, serás mudo, y no podrás hablar, hasta el día que esto sea hecho; por cuanto no creiste a mis palabras, las cuales se cumplirán a su tiempo.

20 En zie, gij zult zwijgen, en niet kunnen spreken, tot op den dag, dat deze dingen geschied zullen zijn; om dies wil, dat gij mijn woorden niet geloofd hebt, welke vervuld zullen worden op hun tijd.

20. A oto oniemiejesz, i nie będziesz mógł mówić aż do onego dnia, którego się to stanie, dlatego, żeś nie uwierzył słowom moim, które się wypełnią czasu swego.

20. És ímé megnémulsz és nem szólhatsz mindama napig, a melyen ezek meglesznek: mivelhogy nem hittél az én beszédimnek, a melyek beteljesednek az ő idejökben.

20 и вот, ты будешь молчать и не будешь иметь возможности говорить до того дня, как это сбудется, за то, что тыне поверил словам моим, которые сбудутся в свое время.

20. І ось замовкнеш і не зможеш говорити, аж по день, коли станеть ся се, за те що не поняв віри словам моїм, котрі справдять ся пори своєї.

21 Ja kansa oli odottamassa Sakariasta, ja he ihmettelivät, että hän niin kauan viipyi temppelissä.

21 Ja kansa oli odottamassa Sakariasta ja he ihmettelivät hänen temppelissä viipymistään.

21. Mutta kansa odotti Sakariasta, ja ihmettelivät, että hän niin templissä viipyi.

21. JA Canssa odotti Zachariast ja ihmetteli että hän nijn Templis wijwyi.

21. Ja se Canssa odhotti Zachariast/ ia imehtteli ette hen nijn wiwyi Te'plis. (Ja se kansa odotti Zachariasta/ ja ihmettelit että hän niin wiipyi templissä.)

21. καὶ ἦν ὁ λαὸς προσδοκῶν τὸν Ζαχαρίαν, καὶ ἐθαύμαζον ἐν τῷ χρονίζειν αὐτόν ἐν τῷ ναῷ.

21. και ην ο λαος προσδοκων τον ζαχαριαν και εθαυμαζον εν τω χρονιζειν αυτον εν τω ναω 21. kai en o laos prosdokon ton zacharian kai ethaυmazon en to chronizein aυton en to nao

21 And the people (were) expecting Zacharias and they were marveling at his delaying in the temple.

21. And the people waited for Zacharias, and marvelled that he tarried so long in the temple.

21. Og Folket biede efter Zacharias, og de forundrede sig, at han tøvede i Templet.

21. Och folket förbidde Zachariam, och förundrade sig, att han så länge dvaldes i templet.

21. Ja rahwas ootsid Sakariast, ja pannid immeks, et ta ni kaua templisse wibis.

21. Tuo tarpu žmonės laukė Zacharijo ir stebėjosi, kad jis taip ilgai užtrunka šventykloje.

21. Und das Volk wartete auf Zacharias und verwunderte sich, daß er so lange im Tempel verzog.

21. Cependant, le peuple attendait Zacharie, et s'étonnait de ce qu'il tardait si longtemps dans le temple.

21. Y el pueblo estaba esperando a Zacarías, y se maravillaban que él se tardase tanto en el templo.

21 En het volk was wachtende op Zacharias, en zij waren verwonderd, dat hij zo lang vertoefde in den tempel.

21. A lud oczekiwał Zacharyjasza; i dziwowali się, że tak długo bawił w kościele.

21. A nép pedig várja vala Zakariást, és csodálkozék, hogy a templomban késik.

21 Между тем народ ожидал Захарию и дивился, что он медлит в храме.

21. І ждав народ Захарії, і дивував ся, що барить ся він у церкві.

22 Mutta ulos tullessaan hän ei kyennyt puhumaan heille; silloin he ymmärsivät, että hän oli nähnyt näyn temppelissä. Ja hän viittoi heille ja jäi mykäksi.

22 Mutta ulos tullessaan hän ei kyennyt puhumaan heille. Niin he ymmärsivät, että hän oli nähnyt näyn temppelissä. Ja hän viittoili heille ja jäi mykäksi.

22. Vaan kuin hän tuli ulos, niin ei hän saanut puhua heille. Ja he ymmärsivät, että hän oli näyn templissä nähnyt. Ja hän viittasi heille, ja jäi mykäksi.

22. Ja cuin hän tuli ulos nijn ei hän saanut puhua. Ja he ymmärsit että hän oli jongun näyn Templis nähnyt. Ja hän wijttais heille ja jäi mykäxi.

22. Ja quin hen vloskeui/ ei hen sanut heille puhua. Ja he ymmersit ette hen oli ionghu' Nägön Te'plis nähnyt. Ja hen wijttasi heille/ ia ieij mykexi. (Ja kuin hän uloskäwi/ ei hän saanut heille puhua. Ja he ymmärsit että hän oli jonkun näyn templissä nähnyt. Ja hän wiittasi heille/ ja jäi mykäksi.)

22. ἐξελθὼν δὲ οὐκ ἠδύνατο λαλῆσαι αὐτοῖς, καὶ ἐπέγνωσαν ὅτι ὀπτασίαν ἑώρακεν ἐν τῷ ναῷ· καὶ αὐτὸς ἦν διανεύων αὐτοῖς, καὶ διέμενεν κωφός.

22. εξελθων δε ουκ ηδυνατο λαλησαι αυτοις και επεγνωσαν οτι οπτασιαν εωρακεν εν τω ναω και αυτος ην διανευων αυτοις και διεμενεν κωφος 22. ekselthon de oυk edυnato lalesai aυtois kai epegnosan oti optasian eoraken en to nao kai aυtos en dianeυon aυtois kai diemenen kofos

22 But (after) he came out, he was not able to speak to them, and they recognized that he had seen a vision in the temple, and he was signaling to them and was remaining mute.

22. And when he came out, he could not speak unto them: and they perceived that he had seen a vision in the temple: for he beckoned unto them, and remained speechless.

22. Og der han gik ud, kunde han ikke tale til dem, og de mærkede, at han havde seet et Syn i Templet; og han nikkede ad dem og forblev stum.

22. Men då han utgick, kunde han intet tala med dem; och så förmärkte de, att han hade sett någon syn i templet; och han tecknade dem, och blef mållös.

22. Agga kui ta wälja tulli, ei woinud temma mitte nendega räkida, ja nemmad moistsid, et ta näggemist olli templis näinud. Ja temma isse näitis nende pole käega, ja jäi keletumaks.

22. Išėjęs jis negalėjo prakalbėti, ir jie suprato, kad jis turėjęs šventykloje regėjimą. Jis aiškinosi jiems ženklais ir pasiliko nebylys.

22. Und da er herausging, konnte er nicht mit ihnen reden; und sie merkten, daß er ein Gesicht gesehen hatte im Tempel. Und er winkte ihnen und blieb stumm.

22. Et quand il fut sorti, il ne pouvait leur parler, et ils connurent qu'il avait eu une vision dans le temple, parce qu'il le leur faisait entendre par des signes; et il demeura muet.

22. Y saliendo, no les podía hablar; y entendieron que había visto visión en el templo; y él les hablaba por señas; y quedó mudo.

22 En als hij uitkwam, kon hij tot hen niet spreken; en zij bekenden, dat hij een gezicht in den tempel gezien had. En hij wenkte hun toe, en bleef stom.

22. A wyszedłszy nie mógł do nich mówić; i poznali, że widzenie widział w kościele; bo im przez znaki ukazywał, i został niemym.

22. És kijövén, nem szólhata nékik; eszökbe vevék azért, hogy látást látott a templomban; mert ő csak integetett nékik, és néma maradt.

22 Он же, выйдя, не мог говорить к ним; и они поняли, что он видел видение в храме; и он объяснялся с ними знаками, и оставался нем.

22. Вийшовши ж він, не зміг промовити до них; і постерегли вони, що видїннє бачив у церкві; бо він кивав до них, і зоставсь нїмий.

23 Ja kun hänen virkatoimensa päivät olivat päättyneet, meni hän kotiinsa.

23 Kun hänen virkatoimensa päivät olivat päättyneet, hän meni kotiinsa.

23. Ja tapahtui, että hänen virkansa päivät olivat täytetyt, niin hän meni kotiansa.

23. Ja cosca hänen wircans päiwät olit täytetyt nijn hän meni cotians.

23. Ja se tapachtui ette henen wirghans peiuet olit teytetyd/ meni hen cotians. (Ja se tapahtui että hänen wirkansa päiwät olit täytetyt/ meni hän kotiansa.)

23. καὶ ἐγένετο ὡς ἐπλήσθησαν αἱ ἡμέραι τῆς λειτουργίας αὐτοῦ ἀπῆλθεν εἰς τὸν οἶκον αὐτοῦ.

23. και εγενετο ως επλησθησαν αι ημεραι της λειτουργιας αυτου απηλθεν εις τον οικον αυτου 23. kai egeneto os eplesthesan ai emerai tes leitoυrgias aυtoυ apelthen eis ton oikon aυtoυ

23 And it happened, as the days of his ministry* were fulfilled, he went away to his house.

23. And it came to pass, that, as soon as the days of his ministration were accomplished, he departed to his own house.

23. Og det begav sig, der hans Tjenestes Dage vare fuldendte, gik han hjem til sit Huus.

23. Och det begaf sig, då hans ämbetsdagar ute voro, gick han hem i sitt hus.

23. Ja se sündis, kui temma tenistusse korra päwad täis said, läks ta omma koio.

23. Tarnavimo dienoms pasibaigus, jis grįžo namo.

23. Und es begab sich, da die Zeit seines Amts aus war, ging er heim in sein Haus.

23. Et lorsque les jours de son ministère furent achevés, il s'en alla en sa maison.

23. Y fué, que cumplidos los dias de su ministerio, se vino a su casa.

23 En het geschiedde, als de dagen zijner bediening vervuld waren, dat hij naar zijn huis ging.

23. I stało się, gdy się wypełniły dni posługiwania jego, odszedł do domu swego.

23. És lőn, hogy mikor leteltek az ő szolgálatának napjai, elméne haza.

23 А когда окончились дни службы его, возвратился в дом свой.

23. І сталось, як сповнились днї служення його, пійшов до господи своєї.

24 Ja niiden päiväin perästä Elisabet, hänen vaimonsa, tuli raskaaksi ja pysytteli salassa viisi kuukautta, sanoen:

24 Näitten päivien jälkeen hänen vaimonsa Elisabet tuli raskaaksi ja pysytteli salassa viisi kuukautta, ja hän sanoi:

24. Mutta niiden päiväin jälkeen tuli hänen emäntänsä Elisabet raskaaksi ja salasi itsensä viisi kuukautta, sanoen:

24. Ja nijden päiwäin jälken tuli hänen emändäns Elizabeth rascaxi ja salais idzens wijsi Cuucautta sanoden:

24. Ja ninen peiueden ielkin tuli henen Eme'dens Elizabeth raskaxi/ ia salasi itzens wijsi Cucautta/ sanoden/ (Ja niiden päiwien jälkeen tuli hänen emäntänsä Elisabeth raskaaksi/ ja salasi itsensä wiisi kuukautta/ sanoen/)

24. Μετὰ δὲ ταύτας τὰς ἡμέρας συνέλαβεν Ἐλισάβετ ἡ γυνὴ αὐτοῦ· καὶ περιέκρυβεν ἑαυτὴν μῆνας πέντε,

24. μετα δε ταυτας τας ημερας συνελαβεν ελισαβετ η γυνη αυτου και περιεκρυβεν εαυτην μηνας πεντε λεγουσα 24. meta de taυtas tas emeras sυnelaβen elisaβet e gυne aυtoυ kai periekrυβen eaυten menas pente legoυsa

24 Now after these days, Elisabeth his wife conceived, and she was hiding herself (for) five months, saying,

24. And after those days his wife Elisabeth conceived, and hid herself five months, saying,

24. Men efter de Dage blev hans Hustru Elisabeth frugtsommelig og skjulte sig fem Maaneder og sagde:

24. Och efter de dagar vardt hans hustru Elisabet hafvandes; och fördolde sig i fem månader, och sade:

24. Ja pärrast neid päiwi sai temma naene Elisabet käima peäle, ja hoidis ennast warjul wiis kuud, ja ütles:

24. Praslinkus kiek laiko, jo žmona Elžbieta pastojo ir penkis mėnesius slėpėsi, sakydama:

24. Und nach den Tagen ward sein Weib Elisabeth schwanger und verbarg sich fünf Monate und sprach:

24. Quelque temps après, Élisabeth sa femme conçut; elle se cacha durant cinq mois, et disait:

24. Y después de aquellos dias concibió su mujer Elisabet, y se escondió por cinco meses, diciendo:

24 En na die dagen werd Elizabet, zijn vrouw, bevrucht; en zij verborg zich vijf maanden, zeggende:

24. A po onych dniach poczęła Elżbieta, żona jego, i kryła się przez pięć miesięcy, mówiąc:

24. E napok után pedig fogada méhében Erzsébet az ő felesége, és elrejtőzék öt hónapig, mondván:

24 После сих дней зачала Елисавета, жена его, и таилась пять месяцев и говорила:

24. Після ж тих днїв зачала Єлисавета, жінка його, й таїлась пять місяцїв, говорячи:

25 Näin on Herra tehnyt minulle niinä päivinä, jolloin hän katsoi minun puoleeni poistaaksensa minusta ihmisten ylenkatseen.

25 ”Näin on Herra tehnyt minulle niinä päivinä, jolloin Hän katsoi puoleeni poistaakseen minusta ihmisten ylenkatseen.”

25. Ja näin on Herra minulle tehnyt niinä päivinä, kuin hän minun puoleeni katsoi, että hän ottais pois minun ylönkatseeni ihmisten seassa.

25. Näin on HERra minulle tehnyt nijnä päiwinä cuin hän minun puoleni cadzoi että hän poisottais minun ylöncadzeni ihmisten seas.

25. Nein ombi HErra minulle tehnyt nijnä peiuine/ quina hen minu' poleeni catzoi ette hen poisotais minu' yle'catzeni Inhimisten seas. (Näin ompi Herra minulle tehnyt niinä päiwinä/ kuina (joina) hän minun puoleeni katsoi että hän pois ottaisi minun ylenkatseeni ihmisten seassa.)

25. λέγουσα ὅτι Οὕτω μοι πεποίηκεν ὁ Κύριος ἐν ἡμέραις αἷς ἐπεῖδεν ἀφελεῖν τό ὄνειδός μου ἐν ἀνθρώποις.

25. οτι ουτως μοι πεποιηκεν ο κυριος εν ημεραις αις επειδεν αφελειν το ονειδος μου εν ανθρωποις 25. oti oυtos moi pepoieken o kυrios en emerais ais epeiden afelein to oneidos moυ en anthropois

25 Thus the Lord has done to me in the days in which he looked upon (me), to take away my reproach among men. {Luk 1:26-38 Nazareth 5 BC; no parallel.}

25. Thus hath the Lord dealt with me in the days wherein he looked on me, to take away my reproach among men.

25. saaledes har Herren gjort imod mig i de Dage, da han saae til mig, for at borttage min Forsmædelse iblandt Menneskene.

25. Så hafver nu Herren gjort med mig, i de dagar, då han såg till mig, på det han skulle borttaga min försmädelse ibland menniskorna.

25. Nenda on Issand mulle teinud neil päiwil, millal tem̃a minno peäle on waatnud, et ta piddi mo teotust iñimeste seast ärrawotma.

25. ‘‘Tai Viešpats man davė; Jis dabar teikėsi atimti mano pažeminimą žmonių akyse’‘.

25. Also hat mir der HERR getan in den Tagen, da er mich angesehen hat, daß er meine Schmach unter den Menschen von mir nähme.

25. C'est là ce que le Seigneur a fait en ma faveur, au jour où il a jeté les yeux sur moi, pour ôter mon opprobre du milieu des hommes.

25. Porque el Señor me hizo esto en los dias en que miró para quitar mi afrenta entre los hombres.

25 Alzo heeft mij de Heere gedaan, in de dagen, in welke Hij mij aangezien heeft, om mijn versmaadheid onder de mensen weg te nemen.

25. Iż mi tak Pan uczynił we dni, w które na mię wejrzał, aby odjął haóbę moję między ludźmi.

25. Így cselekedett velem az Úr a napokban, a melyekben reám tekinte, hogy elvegye az én gyalázatomat az [7†] emberek között.

25 так сотворил мне Господь во дни сии, в которые призрел на меня, чтобы снять с меня поношение между людьми.

25. Що так менї дав Господь у ті днї, як зглянув ся, зняти з мене докір між людьми.

26 Kuudentena kuukautena sen jälkeen Jumala lähetti enkeli Gabrielin Galilean kaupunkiin, jonka nimi on Nasaret,

26 Kuudentena kuukautena Jumala lähetti enkeli Gabrielin,Galilean kaupunkiin, jonka nimi on Nasaret,

26. Mutta kuudentena kuukautena lähetettiin enkeli Gabriel Jumalalta Galilean kaupunkiin, jonka nimi oli Nasaret,

26. Mutta cuudendena Cuucautena lähetettin Gabriel Engeli Jumalalda yhteen Galilean Caupungijn jonga nimi oli Nazareth:

26. Mutta cudhena Cwcaunna/ lehetettin JUMALAST Engeli Gabriel ychten Galilean Caupungin/ ionga nimi oli Nazareth/ (Mutta kuudentena kuukautena/ lähetettiin JUMALASTA enkeli Gabriel yhteen Galilean kaupunkiin/ jonka nimi on Nazareth/)

26. Ἐν δὲ τῷ μηνὶ τῷ ἕκτῳ ἀπεστάλη ὁ ἄγγελος Γαβριὴλ ἀπὸ τοῦ Θεοῦ εἰς πόλιν τῆς Γαλιλαίας, ᾗ ὄνομα Ναζαρὲτ,

26. εν δε τω μηνι τω εκτω απεσταλη ο αγγελος γαβριηλ υπο του θεου εις πολιν της γαλιλαιας η ονομα {VAR1: ναζαρετ } {VAR2: ναζαρεθ } 26. en de to meni to ekto apestale o aggelos gaβriel υpo toυ theoυ eis polin tes galilaias e onoma {VAR1: nazaret } {VAR2: nazareth }

26 Now in the sixth month Gabriel the messenger was sent by God to a city of Galilee, whose name (was) Nazareth,

26. And in the sixth month the angel Gabriel was sent from God unto a city of Galilee, named Nazareth,

26. Men i den sjette Maaned blev Englen Gabriel sendt af Gud til en Stad i Galilæa, som hedder Nazareth,

26. Uti sjette månaden vardt Gabriel Ängel utsänd af Gudi, uti en stad i Galileen, benämnd Nazareth;

26. Agga kuendamal kuul läkkitati ingel Kaabriel Jummalast Kalilea-male ühte liñna, Naatsaret nimmi,

26. Šeštame mėnesyje angelas Gabrielius buvo Dievo pasiųstas į Galilėjos miestą Nazaretą

26. Und im sechsten Monat ward der Engel Gabriel gesandt von Gott in eine Stadt in Galiläa, die heißt Nazareth,

26. Or, au sixième mois, Dieu envoya l'ange Gabriel dans une ville de Galilée,

26. Y al sexto mes el ángel Gabriel fué enviado de Dios a una ciudad de Galilea, que se llama Nazaret,

26 En in de zesde maand werd de engel Gabriel van God gezonden naar een stad in Galilea, genaamd Nazareth;

26. A w miesiącu szóstym posłany jest Anioł Gabryjel od Boga do miasta Galilejskiego, które zwano Nazaret,

26. A hatodik hónapban pedig elküldeték Gábriel angyal Istentől Galileának városába, a melynek neve Názáret,

26 В шестой же месяц послан был Ангел Гавриил от Бога в город Галилейский, называемый Назарет,

26. Місяця ж шестого післав Бог ангела Гавриїла в город Галилейський, званий Назарет,

27 neitsyen tykö, joka oli kihlattu Joosef nimiselle miehelle Daavidin suvusta; ja neitsyen nimi oli Maria.

27 neitsyen luo, joka oli kihlattu Joosef-nimiselle miehelle Daavidin suvusta, ja neitsyen nimi oli Maria.

27. Neitseen tykö, joka oli kihlattu miehelle, jonka nimi oli Joseph, Davidin huoneesta; ja neitseen nimi oli Maria.

27. Yhden Neidzen tygö joca oli kihlattu miehelle jonga nimi oli Joseph Dawidin huonesta ja Neidzen nimi oli Maria.

27. yhden Neitzen tyge/ iota oli kihlattu miehelle ionga nimi oli Joseph/ Dauidin honesta/ ia Neitzen nimi oli Maria. (Yhden neitseen tykö/ jota oli kihlattu miehelle jonka nimi oli Joseph/ Dawidin huoneesta/ ja neitseen nimi oli Maria.)

27. πρὸς παρθένον μεμνηστευμένην ἀνδρὶ, ᾧ ὄνομα Ἰωσὴφ, ἐξ οἴκου Δαυῒδ, καὶ τὸ ὄνομα τῆς παρθένου Μαριάμ.

27. προς παρθενον μεμνηστευμενην ανδρι ω ονομα ιωσηφ εξ οικου δαβιδ και το ονομα της παρθενου μαριαμ 27. pros parthenon memnesteυmenen andri o onoma iosef eks oikoυ daβid kai to onoma tes parthenoυ mariam

27 to a virgin who has been engaged to a man whose name was Joseph, from the house of David, and the virgin’s name was Mary.

27. To a virgin espoused to a man whose name was Joseph, of the house of David; and the virgin's name was Mary.

27. til en Jomfru, som var trolovet en Mand ved Navn Joseph, af Davids Huus; og Jomfruen hedte Maria.

27. Till en jungfru, som förlofvad var enom man, hvilkens namn var Joseph, af Davids hus; och jungfrunes namn Maria.

27. Ühhe neitsi jure, kes olli kihlatud ühhe mehhele, Josep nimmi, kes Taweti suggu, ja selle neitsi nimmi olli Maria.

27. pas mergelę, sužadėtą su vyru, vardu Juozapas, iš Dovydo namų; o mergelės vardas buvo Marija.

27. zu einer Jungfrau, die vertraut war einem Manne mit Namen Joseph, vom Hause David: und die Jungfrau hieß Maria.

27. appelée Nazareth, à une vierge fiancée à un homme nommé Joseph, de la maison de David; et cette vierge s'appelait Marie.

27. A una vírgen desposada con un varón que se llamaba José de la casa de David; y el nombre de la vírgen era María.

27 Tot een maagd, die ondertrouwd was met een man, wiens naam was Jozef, uit den huize Davids; en de naam der maagd was Maria.

27. Do Panny poślubionej mężowi, któremu imię było Józef, z domu Dawidowego, a imię Panny Maryja.

27. Egy szűzhöz, a ki a Dávid házából való József nevű [8†] férfiúnak volt eljegyezve. A szűznek neve pedig Mária.

27 к Деве, обрученной мужу, именем Иосифу, из дома Давидова; имя же Деве: Мария.

27. до дїви, зарученої чоловікові, на ймя Йосифові, з дому Давидового; а ймя дїви Мария.

28 Ja tullessaan sisälle hänen tykönsä enkeli sanoi: "Terve, armoitettu! Herra olkoon sinun kanssasi." (Siunattu sinä vaimojen joukossa.)"

28 Tullessaan sisälle hänen luokseen enkeli sanoi: "Ole tervehditty, sinä armoitettu! Herra kanssasi. (Siunattu sinä vaimojen joukossa.)"

28. Ja enkeli tuli sisälle hänen tykönsä ja sanoi: terve, armoitettu! Herra on sinun kanssas: siunattu sinä vaimoin seassa!

28. Ja Engeli tuli hänen tygöns ja sanoi: Terwe armoitettu HERra on sinun cansas siunattu olet sinä waimoin seas.

28. Ja Engeli tuli siselle henen tygens ia sanoi/ Terue armoitettu/ HErra on sinun cansas * hyuestisiugnattu olet sine waimoden seas. (Ja enkeli tuli sisälle hänen tykönsä ja sanoi/ Terwe armoitettu/ Herra on sinun kanssasi hywästi siunattu olet sinä waimojen seassa.)

28. καὶ εἰσελθὼν ὁ ἄγγελος πρὸς αὐτὴν εἶπε· Χαῖρε, κεχαριτωμένη· ὁ Κύριος μετὰ σοῦ· εὐλογημένη σὺ ἐν γυναιξίν.

28. και εισελθων ο αγγελος προς αυτην ειπεν χαιρε κεχαριτωμενη ο κυριος μετα σου ευλογημενη συ εν γυναιξιν 28. kai eiselthon o aggelos pros aυten eipen chaire kecharitomene o kυrios meta soυ eυlogemene sυ en gυnaiksin

28 And the messenger entered to her, said, Hail! She who has been favored. The Lord (is) with you. You have been blessed among women.

28. And the angel came in unto her, and said, Hail, thou that art highly favoured, the Lord is with thee: blessed art thou among women.

28. Og Englen kom ind til hende og sagde: hil være dig, du Benaadede! Herren er med deig, du Velsignede iblandt Kvinderne!

28. Och Ängelen kom in till henne, och sade: Hel, full med nåd! Herren är med dig; välsignad du ibland qvinnor.

28. Ja se ingel tulli temma jure, ja ütles: Terre, kes sa olled armo sanud, Issand olgo sinnoga, sinna önnistud naeste seas.

28. Atėjęs pas ją, angelas tarė: ‘‘Sveika, malonėmis apdovanotoji! Viešpats su tavimi! Palaiminta tu tarp moterų!’‘

28. Und der Engel kam zu ihr hinein und sprach: Gegrüßet seist du, Holdselige! Der HERR ist mit dir, du Gebenedeite unter den Weibern!

28. Et l'ange étant entré auprès d'elle, lui dit: Je te salue, toi qui as été reçue en grâce; le Seigneur est avec toi; tu es bénie entre les femmes.

28. Y entrando el ángel a donde estaba ella, dijo: Tengas gozo, altamente favorecida, el Señor es contigo: bendita tú entre las mujeres.

28 En de engel tot haar ingekomen zijnde, zeide: Wees gegroet, gij begenadigde; de Heere is met u; gij zijt gezegend onder de vrouwen.

28. A wszedłszy Anioł do niej, rzekł: Bądź pozdrowiona, łaską udarowana, Pan jest z tobą; błogosławionaś ty między niewiastami.

28. És bemenvén az angyal ő hozzá, monda néki: Örülj, kegyelembe fogadott! Az Úr veled van, áldott vagy te az asszonyok között.

28 Ангел, войдя к Ней, сказал: радуйся, Благодатная! Господь с Тобою; благословенна Ты между женами.

28. І прийшовши ангел до неї, рече: Радуй ся, благодатная, Господь з тобою; благословенна єси між женами.

29 Mutta (nähdessään enkelin), hän hämmästyi suuresti siitä puheesta ja mietti, mitä tämä tervehdys mahtoi tarkoittaa.

29 Mutta (nähdessään enkelin), hän hämmästyi kovin *hänen puheestaan* ja mietti, mitä tämä tervehdys mahtoi merkitä.

29. Mutta kuin hän näki hänen, hämmästyi hän hänen puheestansa ja ajatteli, millinen se tervehdys oli.

29. Mutta cuin hän näki hänen hämmästyi hän hänen puhestans ja ajatteli millinen se terwetys oli.

29. Mutta quin hen näki henen/ hämmestui hen henen puhestans/ ia aijatteli millinen olis se teruetys. (Mutta kuin hän näki hänen/ hämmästyi hän hänen puheestansa/ ja ajatteli millainen olisi se terwehdys.)

29. ἡ δὲ ἰδοῦσα διεταράχθη ἐπὶ τῷ λόγῳ αὐτοῦ, καὶ διελογίζετο ποταπὸς εἴη ὁ ἀσπασμὸς οὗτος.

29. η δε ιδουσα διεταραχθη επι τω λογω αυτου και διελογιζετο ποταπος ειη ο ασπασμος ουτος 29. e de idoυsa dietarachthe epi to logo aυtoυ kai dielogizeto potapos eie o aspasmos oυtos

29 But having seen him, she was (very) disturbed at his speech, and was reasoning what sort of greeting this might be.

29. And when she saw him, she was troubled at his saying, and cast in her mind what manner of salutation this should be.

29. Men der hun saae ham, forfærdedes hun over hans Tale, og hun tænkte, hvad denne skulle være for en Hilsen.

29. Då hon såg honom, vardt hon förfärad af hans tal, och tänkte uppå, hurudana helsning detta var.

29. Agga kui ta tedda nähha sai, ehmatas ta temma sanna pärrast wägga ärra, ja mötles, mähhärdune terretaminne se piddi ollema?

29. Jį pamačiusi, ji sumišo nuo jo žodžių ir galvojo, ką toks pasveikinimas reiškia.

29. Da sie aber ihn sah, erschrak sie über seine Rede und gedachte: Welch ein Gruß ist das?

29. Et ayant vu l'ange, elle fut troublée de son discours, et elle pensait en elle-même ce que pouvait être cette salutation.

29. Mas ella, como le vió, se turbó de su hablar; y pensaba que salutación fuese esta.

29 En als zij hem zag, werd zij zeer ontroerd over dit zijn woord, en overleide, hoedanig deze groetenis mocht zijn.

29. Ale ona ujrzawszy go, zatrwożyła się na słowa jego, i myślała, jakie by to było pozdrowienie.

29. Az pedig látván, megdöbbene az ő beszédén, és elgondolkodék, hogy micsoda köszöntés ez?!

29 Она же, увидев его, смутилась от слов его и размышляла, что бы это было за приветствие.

29. Вона ж, побачивши його, вжахнулась словами його, та й подумала, що б се було за витаннє таке.

30 Niin enkeli sanoi hänelle: "Älä pelkää, Maria; sillä sinä olet saanut armon Jumalan edessä.

30 Niin enkeli sanoi hänelle: "Älä pelkää, Maria, sillä olet saanut armon Jumalan edessä."

30. Ja enkeli sanoi hänelle: älä pelkää, Maria! sillä sinä löysit armon Jumalan tykönä.

30. Ja Engeli sanoi hänelle: älä pelkä Maria: sillä sinä löysit armon Jumalan tykönä.

30. Ja sanoi Engeli henelle/ Ele pelke Maria/ Sille sine * leudhit Armon JUMALAN tykene. (Ja sanoi enkeli hänelle/ Älä pelkää Maria/ Sillä sinä löysit armon JUMALAN tykönä)

30. καὶ εἶπεν ὁ ἄγγελος αὐτῇ· Μὴ φοβοῦ, Μαριάμ· εὗρες γὰρ χάριν παρὰ τῷ Θεῷ.

30. και ειπεν ο αγγελος αυτη μη φοβου μαριαμ ευρες γαρ χαριν παρα τω θεω 30. kai eipen o aggelos aυte me foβoυ mariam eυres gar charin para to theo

30 And the messenger said to her, Do not fear, Mary; for* you found favor with God.

30. And the angel said unto her, Fear not, Mary: for thou hast found favour with God.

30. Og Englen sagde til hende: frygt ikke, Maria! thi du har fundet Naade hos Gud.

30. Då sade Ängelen till henne: Frukta dig icke, Maria; ty du hafver funnit nåd för Gudi.

30. Ja se ingel ütles temma wasto: Ärra karda Maria, sest sinna olled armo leidnud Jummala jurest.

30. O angelas jai tarė: ‘‘Nebijok, Marija, tu radai malonę pas Dievą!

30. Und der Engel sprach zu ihr: Fürchte dich nicht, Maria! du hast Gnade bei Gott gefunden.

30. Alors l'ange lui dit: Marie, ne crains point, car tu as trouvé grâce devant Dieu.

30. Entónces el ángel le dijo: María, no temas, porque has hallado gracia delante de Dios.

30 En de engel zeide tot haar: Vrees niet, Maria, want gij hebt genade bij God gevonden.

30. I rzekł jej Anioł: Nie bój się, Maryjo! albowiem znalazłaś łaskę u Boga.

30. És monda néki az angyal: Ne félj Mária, mert kegyelmet találtál az Istennél.

30 И сказал Ей Ангел: не бойся, Мария,ибо Ты обрела благодать у Бога;

30. І рече ангел їй: Не лякай ся, Мариє: знайшла бо єси ласку в Бога.

31 Ja katso, sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan, ja sinun on annettava hänelle nimi Jeesus.

31 Katso, tulet raskaaksi ja synnytät pojan, ja *sinun on annettava Hänelle nimi* Jeesus.

31. Ja katso, sinä siität kohdussas ja synnytät Pojan, ja sinun pitää kutsua hänen nimensä Jesus.

31. Ja cadzo sinä sijtät cohdusas ja synnytät Pojan ja sinun pitä cudzuman hänen nimens JESUS.

31. Catzo sine sijtet cohdusas ia synnytet poian/ ia sinun pite cutzuman henen Nime's IesuM. (Katso sinä siität kohdussasi ja synnytät pojan/ ja sinun pitää kutsuman hänen nimensä Jesus.)

31. καὶ ἰδοὺ συλλήψῃ ἐν γαστρὶ καὶ τέξῃ υἱόν, καὶ καλέσεις τὸ ὄνομα αὐτοῦ Ἰησοῦν.

31. και ιδου συλληψη εν γαστρι και τεξη υιον και καλεσεις το ονομα αυτου ιησουν 31. kai idoυ sυllepse en gastri kai tekse υion kai kaleseis to onoma aυtoυ iesoυn

31 And behold, you will conceive in your womb and will be bearing a son and will call his name Jesus.

31. And, behold, thou shalt conceive in thy womb, and bring forth a son, and shalt call his name JESUS.

31. Og see, du skal undfange og føde en Søn, og du skal kalde hans Navn Jesus.

31. Si, du skall afla i ditt lif, och föda en son, hvilkens Namn du skall kalla JESUS.

31. Ja wata, sa pead käima peäle sama ja Poia ilmale toma, ja sinna pead temmale nimme pannema JESUS.

31. Štai tu pradėsi įsčiose ir pagimdysi Sūnų, kurį pavadinsi Jėzumi.

31. Siehe, du wirst schwanger werden und einen Sohn gebären, des Namen sollst du Jesus heißen.

31. Et tu concevras et tu enfanteras un fils, et tu appelleras son nom JÉSUS.

31. Y he aquí, que concibirás en el vientre, y parirás un hijo, y llamarás su nombre Jesús.

31 En zie, gij zult bevrucht worden, en een Zoon baren, en zult Zijn naam heten JEZUS.

31. A oto poczniesz w żywocie i porodzisz syna, i nazwiesz imię jego Jezus.

31. És ímé fogansz a te méhedben, [9†] és szülsz fiat, és nevezed az ő nevét [10†] JÉZUSNAK.

31 и вот, зачнешь во чреве, и родишь Сына, и наречешь Ему имя: Иисус.

31. І ось зачнеш ти в утробі твоїй, і вродиш Сина, й наречеш імя Йому Ісус.

32 Hän on oleva suuri, ja hänet pitää kutsuttaman Korkeimman Pojaksi, ja Herra Jumala antaa hänelle Daavidin, hänen isänsä, valtaistuimen,

32 Hän on oleva suuri ja Häntä kutsutaan Korkeimman Pojaksi, ja Herra Jumala antaa Hänelle Daavidin, Hänen isänsä, valtaistuimen.

32. Sen pitää oleman suuren ja pitää kutsuttaman Ylimmäisen Pojaksi. Ja Herra Jumala antaa hänelle Davidin hänen isänsä istuimen,

32. Sen pitä oleman suuren ja pitä cudzuttaman ylimmäisen Pojaxi. Ja HERra Jumala anda hänelle Dawidin hänen Isäns istuimen.

32. Sen pite oleman swren/ ia pite cutzuttaman ylimeisen Poiaxi. Ja HERra JUMALA andapi henelle Dauidin henen Isens istumen/ (Sen pitää oleman suuren/ ja pitää kutsuttaman ylimmäisen pojaksi. Ja Herra JUMALA antaapi hänelle Dawidin hänen isänsä istuimen/)

32. οὗτος ἔσται μέγας καὶ υἱὸς ὑψίστου κληθήσεται, καὶ δώσει αὐτῷ Κύριος ὁ Θεὸς τὸν θρόνον Δαυῒδ τοῦ πατρὸς αὐτοῦ,

32. ουτος εσται μεγας και υιος υψιστου κληθησεται και δωσει αυτω κυριος ο θεος τον θρονον δαβιδ του πατρος αυτου 32. oυtos estai megas kai υios υpsistoυ klethesetai kai dosei aυto kυrios o theos ton thronon daβid toυ patros aυtoυ

32 He will be great and will be called the Son of the Highest and the Lord God will be giving to him the throne of his father David,

32. He shall be great, and shall be called the Son of the Highest: and the Lord God shall give unto him the throne of his father David:

32. Han skal blive stor og kaldes den Høiestes Søn; og Gud Herren skal give ham Davids, hans Faders, Throne.

32. Han skall varda stor, och kallas dens Högstas Son; och Herren Gud skall gifva honom hans faders Davids säte;

32. Sesinnane peab suur ollema, ja Keigekörgema Poiaks hütama; ja ISSAND Jummal tahhab temmale anda temma issa Taweti aujärge.

32. Jis bus didis ir vadinsis Aukščiausiojo Sūnus. Viešpats Dievas duos Jam Jo tėvo Dovydo sostą;

32. Der wird groß sein und ein Sohn des Höchsten genannt werden; und Gott der HERR wird ihm den Stuhl seines Vaters David geben;

32. Il sera grand, et sera appelé Fils du Très-Haut, et le Seigneur Dieu lui donnera le trône de David son père.

32. Este será grande, e Hijo del Altísimo será llamado, y le dará el Señor Dios el trono de David su padre;

32 Deze zal groot zijn, en de Zoon des Allerhoogsten genaamd worden; en God, de Heere, zal Hem den troon van Zijn vader David geven.

32. Ten będzie wielki, a Synem Najwyższego będzie nazwany, i da mu Pan Bóg stolicę Dawida, ojca jego;

32. Ez nagy lészen, és a Magasságos Fiának hivattatik; és néki adja az Úr Isten a Dávidnak, az ő atyjának, [11†] királyi székét;

32 Он будет велик и наречется Сыном Всевышнего, и даст Ему Господь Бог престол Давида, отца Его;

32. Сей буде великий, і Сином Вишнього звати меть ся, і дасть Йому Господь Бог престол Давида, отця Його:

33 ja hän on oleva Jaakobin huoneen kuningas iankaikkisesti, ja hänen valtakunnallansa ei pidä loppua oleman."

33 Hän hallitsee Jaakobin huonetta ikuisesti*, eikä Hänen valtakunnallaan ole loppua."

33. Ja hänen pitää Jakobin huoneen kuningas ijankaikkisesti oleman ja hänen valtakunnallansa ei pidä loppua oleman.

33. Ja hänen pitä Jacobin huonen Cuningas ijancaickisest oleman ja hänen waldacunnnallans ei pidä loppua oleman.

33. ia hen hallitzepi ylitze Jacobin honen ijancaikisesta/ ia henen Waldakunnallans ei pide oleman loppu. (ja hän hallitseepi ylitse Jakobin huoneen iankaikkisesti/ ja hänen waltakunnallansa ei pidä olemaan loppua.)

33. καὶ βασιλεύσει ἐπὶ τὸν οἶκον Ἰακὼβ εἰς τοὺς αἰῶνας, καὶ τῆς βασιλείας αὐτοῦ οὐκ ἔσται τέλος.

33. και βασιλευσει επι τον οικον ιακωβ εις τους αιωνας και της βασιλειας αυτου ουκ εσται τελος 33. kai βasileυsei epi ton oikon iakoβ eis toυs aionas kai tes βasileias aυtoυ oυk estai telos

33 and he will be reigning over the house of Jacob forever, and there will be no end of his kingdom.

33. And he shall reign over the house of Jacob for ever; and of his kingdom there shall be no end.

33. Og han skal være Konge over Jakobs Huus evindelig, og der skal ikke være Ende paa hans Kongerige.

33. Och han skall vara en Konung öfver Jacobs hus i evig tid; och på hans rike skall ingen ände vara.

33. Ja tem̃a peab kui kuñingas wallitsema Jakobi suggu ülle iggaweste, ja tem̃a kunningrigil ei pea otsa ollema.

33. Jis valdys Jokūbo namus per amžius, ir Jo karalystei nebus galo’‘.

33. und er wird ein König sein über das Haus Jakob ewiglich, und seines Königreiches wird kein Ende sein.

33. Il régnera éternellement sur la maison de Jacob, et il n'y aura point de fin à son règne.

33. Y reinará en la casa de Jacob eternamente, y de su reino no habrá cabo.

33 En Hij zal over het huis Jakobs Koning zijn in der eeuwigheid, en Zijns Koninkrijks zal geen einde zijn.

33. I będzie królował nad domem Jakóbowym na wieki, a królestwu jego nie będzie koóca.

33. És uralkodik a Jákób házán mindörökké; és az ő királyságának [12†] vége nem lészen!

33 и будет царствовать над домом Иакова во веки, и Царству Его не будет конца.

33. і царювати ме Він над домом Якововим по віки, й царству Його не буде кінця.

34 Niin Maria sanoi enkelille: "Kuinka tämä voi tapahtua, kun minä en miehestä mitään tiedä?"

34 Mutta Maria sanoi enkelille: "Kuinka tämä tapahtuu, koska en miehestä tiedä!"

34. Niin sanoi Maria enkelille: kuinka tämä tulee, sillä en minä miehestä mitään tiedä?

34. Nijn sanoi Maria Engelille cuinga tämä tule: sillä en minä miehestä mitän tiedä?

34. Nin sanoi Maria Engelille/ Quinga teme tulepi/ Sille ette mine mieheste miten tiedhe? (Niin sanoi Maria enkelille/ Kuinka tämä tuleepi/ Sillä että minä miehestä mitään tiedä?)

34. εἶπε δὲ Μαριὰμ πρὸς τὸν ἄγγελον· Πῶς ἔσται μοι τοῦτο, ἐπεὶ ἄνδρα οὐ γινώσκω;

34. ειπεν δε μαριαμ προς τον αγγελον πως εσται τουτο επει ανδρα ου γινωσκω 34. eipen de mariam pros ton aggelon pos estai toυto epei andra oυ ginosko

34 But Mary said to the messenger, How will this be, since I do not know a man (sexually)?

34. Then said Mary unto the angel, How shall this be, seeing I know not a man?

34. Men Maria sagde til Englen: hvorledes skal dette gaae til, efterdi jeg veed af ingen Mand?

34. Då sade Maria till Ängelen: Huru skall detta tillgå? Ty jag vet af ingen man.

34. Agga Maria ütles ingli wasto: Kuida se peab sündima? sest et ma mehhest ei tea.

34. Marija paklausė angelą: ‘‘Kaip tai įvyks, jeigu aš nepažįstu vyro?’‘

34. Da sprach Maria zu dem Engel: Wie soll das zugehen, da ich von keinem Manne weiß?

34. Alors Marie dit à l'ange: Comment cela se fera-t-il, puisque je ne connais point d'homme?

34. Entónces María dijo al ángel: ¿Cómo será esto? porque no conozco varón.

34 En Maria zeide tot den engel: Hoe zal dat wezen, dewijl ik geen man bekenne?

34. Zatem Maryja rzekła do Anioła: Jakoż to będzie, gdyż ja męża nie znam?

34. Monda pedig Mária az angyalnak: Mimódon lesz ez, holott én férfiat nem ismerek?

34 Мария же сказала Ангелу: как будет это, когда Я мужа не знаю?

34. Рече ж Мария до ангела: Як буде се, коли чоловіка не знаю?

35 Enkeli vastasi ja sanoi hänelle: "Pyhä Henki tulee sinun päällesi, ja Korkeimman voima varjoaa sinut; sentähden myös se pyhä, mikä syntyy, pitää kutsuttaman Jumalan Pojaksi.

35 Enkeli vastasi ja sanoi hänelle: "Pyhä Henki tulee päällesi ja Korkeimman voima varjoaa sinut. Sen vuoksi myös se pyhä, mikä syntyy, on oleva nimeltään Jumalan Poika.

35. Ja enkeli vastasi ja sanoi hänelle: Pyhä Henki tulee sinun päälles ja Ylimmäisen voima varjoo sinun: sentähden myös se pyhä, joka sinusta syntyy, pitää kutsuttaman Jumalan Pojaksi.

35. Ja Engeli wastais ja sanoi hänelle: Pyhä Hengi tule sinun päälles ja sen ylimmäisen woima warjo sinun. Sentähden myös se Pyhä cuin sinusta syndy pitä cudzuttaman Jumalan Pojaxi.

35. Ja Engeli wastasi ia sanoi henelle Pyhe He'gi tulepi sinu' päles/ ia sen ylimeisen auwu pite sinu' ylitzewariottaman. Senteden mös se Pyhe quin sinusta syndypi pite cutzuttaman Jumalan Poiaxi. (Ja enkeli wastasi ja sanoi hänelle Pyhä Henki tuleepi sinun päällesi/ ja sen ylimmäisen awun pitää sinun ylitse warjoaman. Sentähden myös se pyhä kuin sinusta syntyypi pitää kutsuttaman Jumalan Pojaksi.)

35. καὶ ἀποκριθεὶς ὁ ἄγγελος εἶπεν αὐτῇ· Πνεῦμα ἅγιον ἐπελεύσεται ἐπὶ σέ καὶ δύναμις ὑψίστου ἐπισκιάσει σοι· διὸ καὶ τὸ γεννώμενον ἅγιον κληθήσεται υἱὸς Θεοῦ.

35. και αποκριθεις ο αγγελος ειπεν αυτη πνευμα αγιον επελευσεται επι σε και δυναμις υψιστου επισκιασει σοι διο και το γεννωμενον {VAR2: εκ σου } αγιον κληθησεται υιος θεου 35. kai apokritheis o aggelos eipen aυte pneυma agion epeleυsetai epi se kai dυnamis υpsistoυ episkiasei soi dio kai to gennomenon {VAR2: ek soυ } agion klethesetai υios theoυ

35 And the messenger answered and said to her, (The) Holy Spirit will come upon you and the power of the Highest will be overshadowing you; hence the holy one being born out of you will also be called the Son of God.

35. And the angel answered and said unto her, The Holy Ghost shall come upon thee, and the power of the Highest shall overshadow thee: therefore also that holy thing which shall be born of thee shall be called the Son of God.

35. Og Englen svarede og sagde til hende: den Hellig Aand skal komme over dig, og den Høiestes Kraft skal overskygge dig, derfor skal ogsaa det hellige, som skal fødes af dig, kaldes Guds Søn.

35. Ängelen svarade, och sade till henne: Den Helge Ande skall komma öfver dig, och dens Högstas kraft skall öfverskygga dig; derföre ock det Helga, som af dig födt varder, skall kallas Guds Son.

35. Ja se ingel wastas ja ütles temmale: Pühha Waim peab so peäle tullema, ja keigekörgema wäggi so ülle warjama, sepärrast peab ka se pühha, mis sinnust sünnib, Jummala Poiaks hütama.

35. Angelas jai atsakė, tardamas: ‘‘Šventoji Dvasia nužengs ant tavęs, ir Aukščiausiojo jėga apgaubs tave; todėl ir gimęs iš tavęs bus šventas ir vadinamas Dievo Sūnumi.

35. Der Engel antwortete und sprach zu ihr: Der heilige Geist wird über dich kommen, und die Kraft des Höchsten wird dich überschatten; darum wird auch das Heilige, das von dir geboren wird, Gottes Sohn genannt werden.

35. Et l'ange lui répondit: Le Saint-Esprit viendra sur toi, et la puissance du Très-Haut te couvrira de son ombre; c'est pourquoi aussi le saint enfant qui naîtra de toi sera appelé le Fils de Dieu.

35. Y respondiendo el ángel, le dijo: El Espíritu Santo vendrá sobre tí, y la virtud del Altísimo te hará sombra; por lo cual también lo Santo que de tí nacerá, será llamado Hijo de Dios.

35 En de engel, antwoordende, zeide tot haar: De Heilige Geest zal over u komen, en de kracht des Allerhoogsten zal u overschaduwen; daarom ook, dat Heilige, Dat uit u geboren zal worden, zal Gods Zoon genaamd worden.

35. A odpowiadając Anioł, rzekł jej: Duch Święty zstąpi na cię, a moc Najwyższego zacieni cię; przetoż i to, co się z ciebie święte narodzi, nazwane będzie Synem Bożym.

35. És felelvén az angyal, monda néki: A Szent Lélek száll te reád, [13†] és a Magasságosnak ereje árnyékoz meg téged; azért a mi születik is szentnek hivatik, Isten Fiának.

35 Ангел сказал Ей в ответ: Дух Святый найдет на Тебя, и сила Всевышнего осенит Тебя; посему и рождаемое Святое наречется Сыном Божиим.

35. І озвавшись ангел, рече їй: Дух сьвятий найде на тебе, й сила Вишнього отїнить тебе; тим і, що вродить ся сьвяте, звати меть ся Сином Божим.

36 Ja katso, sinun sukulaisesi Elisabet, hänkin kantaa kohdussaan poikaa vanhalla iällään, ja tämä on kuudes kuukausi hänellä, jota sanottiin hedelmättömäksi;

36 Katso, sukulaisesi Elisabet on myös tullut raskaaksi ja kantaa poikaa vanhalla iällään, ja tämä on kuudes kuukausi hänelle, jota sanottiin hedelmättömäksi,

36. Ja katso, Elisabet sinun lankos siitti myös pojan vanhalla ijällänsä, ja tämä on kuudes kuukausi hänelle, joka kutsuttiin hedelmättömäksi.

36. Ja cadzo Elizabeth sinun langos sijtti myös pojan hänen wanhalla ijälläns ja tämä on cuudes Cuucausi hänelle joca sanottin hedelmättömäxi:

36. Ja catzo Elizabeth sinu' langos mös szijtti poian henen wanhalla ijellens/ ia teme on nyt cudes Cwcausi henelle/ ioca sanottin Hedhelmettomaxi/ (Ja katso Elisabeth sinun lankosi myös siitti pojan hänen wanhalla ijällänsä/ ja tämä on nyt kuudes kuukausi hänelle/ joka sanottiin hedelmättömäksi/)

36. καὶ ἰδοὺ Ἐλισάβετ ἡ συγγενὴς σου καὶ αὐτὴ συνεληφυῖα υἱὸν ἐν γήρει αὐτῆς, καὶ οὗτος μὴν ἕκτος ἐστὶν αὐτῇ τῇ καλουμένῃ στείρᾳ·

36. και ιδου ελισαβετ η συγγενης σου και αυτη συνειληφυια υιον εν γηρα αυτης και ουτος μην εκτος εστιν αυτη τη καλουμενη στειρα 36. kai idoυ elisaβet e sυggenes soυ kai aυte sυneilefυia υion en gera aυtes kai oυtos men ektos estin aυte te kaloυmene steira

36 And behold, Elisabeth your relative, she also has conceived a son in her elderliness, and this is the sixth month with her who was called barren,

36. And, behold, thy cousin Elisabeth, she hath also conceived a son in her old age: and this is the sixth month with her, who was called barren.

36. Og see, Elisabeth din Frænke, hun har og undfanget en Søn i hendes Alderdom, og denne Maaned er den sjette for hende, som kaldes ufrugtbar.

36. Och si, Elisabet, din fränka, hafver ock aflat en son i sin ålderdom; och detta är sjette månaden åt henne, som hetes vara ofruktsam;

36. Ja wata, Elisabet sinno suggulane, sesamma on ka ühhe poiaga käima peäl omma wanna ea sees, ja se on temmale kues ku, kedda ööldi siggimatta ollewad,

36. Tavo giminaitė Elžbieta, kuri buvo laikoma nevaisinga, pradėjo sūnų senatvėje, ir šis mėnuo yra šeštas jai,

36. Und siehe, Elisabeth, deine Gefreunde, ist auch schwanger mit einem Sohn in ihrem Alter und geht jetzt im sechsten Monat, von der man sagt, daß sie unfruchtbar sei.

36. Et voilà, Élisabeth ta parente a aussi conçu un fils en sa vieillesse; et c'est ici le sixième mois de celle qui était appelée stérile.

36. Y, he aquí, Elisabet tu parienta, también ella ha concebido un hijo en su vejez; y éste es el sexto mes a ella que era llamada la estéril;

36 En zie, Elizabet, uw nicht, is ook zelve bevrucht, met een zoon, in haar ouderdom; en deze maand is haar, die onvruchtbaar genaamd was, de zesde.

36. A oto Elżbieta, pokrewna twoja, i ona poczęła syna w starości swojej, a ten miesiąc jest szósty onej, którą nazywano niepłodną.

36. És ímé Erzsébet, a te rokonod, ő is fogant fiat az ő vénségében; és ez már a hatodik hónapja néki, a kit meddőnek hívtak:

36 Вот и Елисавета, родственница Твоя, называемая неплодною, и она зачала сына в старости своей, и ей уже шестой месяц,

36. І ось Єлисавета, родичка твоя, вона також зачала сина в старостї своїй, і се шестий місяць їй, званій неплідною.

37 sillä Jumalalle ei mikään ole mahdotonta."

37 sillä Jumalalle ei mikään ole mahdotonta.”

37. Sillä ei Jumalan edessä ole yhtään asiaa mahdotointa.

37. Sillä ei Jumalan edes ole yhtän asiata mahdotoinda.

37. Sille ette Jumala' edes ei ole ychte' asija mahdotoinda. (Sillä että Jumalan edessä ei ole yhtään asiaa mahdotointa.)

37. ὅτι οὐκ ἀδυνατήσει παρὰ τῷ Θεῷ πᾶν ῥῆμα.

37. οτι ουκ αδυνατησει παρα τω θεω παν ρημα 37. oti oυk adυnatesei para to theo pan rema

37 because every declaration from God will not be powerless.

37. For with God nothing shall be impossible.

37. Thi Intet kan være umuligt for Gud.

37. Ty för Gud är ingen ting omöjelig.

37. Sest Jum̃ala jures ei olle ühtegi asja woimatta.

37. nes Dievui nėra negalimų dalykų’‘.

37. Denn bei Gott ist kein Ding unmöglich.

37. Car rien n'est impossible à Dieu.

37. Porque ninguna cosa es imposible para Dios.

37 Want geen ding zal bij God onmogelijk zijn.

37. Bo nie będzie niemożne u Boga żadne słowo.

37. Mert az Istennél semmi sem [14†] lehetetlen.

37 ибо у Бога не останется бессильным никакое слово.

37. Бо не буде неможливе у Бога всяке слово.

38 Silloin Maria sanoi: "Katso, minä olen Herran palvelijatar; tapahtukoon minulle sinun sanasi mukaan". Ja enkeli lähti hänen tyköänsä.

38 Niin Maria sanoi: ”Katso, olen Herran palvelijatar. Tapahtukoon minulle sanasi mukaan.” Ja enkeli lähti hänen luotaan.

38. Niin sanoi Maria: katso, Herran piika! tapahtukoon minulle sinun sanas jälkeen! Ja enkeli läksi hänen tyköänsä.

38. Nijn sanoi Maria: cadzo HERran pijca tapahtucon minulle sinun sanas jälken. Ja Engeli läxi hänen tyköäns.

38. Nin sanoi Maria/ Catzo Herra' pica/ Olcon minulle sinu' sanas ielkin. Ja Engeli poislexi hene' tykeens. (Niin sanoi Maria/ Katso Herran piika/ Olkoon minulle sinun sanassa jälkeen. Ja enkeli pois läksi hänen tyköänsä.)

38. εἶπεν δὲ Μαριάμ· Ἰδοὺ ἡ δούλη Κυρίου· γένοιτό μοι κατὰ τὸ ῥῆμά σου. καὶ ἀπῆλθεν ἀπ’ αὐτῆς ὁ ἄγγελος.

38. ειπεν δε μαριαμ ιδου η δουλη κυριου γενοιτο μοι κατα το ρημα σου και απηλθεν απ αυτης ο αγγελος 38. eipen de mariam idoυ e doυle kυrioυ genoito moi kata to rema soυ kai apelthen ap aυtes o aggelos

38 But Mary said, Behold, the bondservant of the Lord; let it happen to me according to your declaration. And the messenger went away from her. {Luk 1:39-80 Hill region of Judea, 5 BC; no parallel.}

38. And Mary said, Behold the handmaid of the Lord; be it unto me according to thy word. And the angel departed from her.

38. Men Maria sagde: see, jeg er Herrens Tjenerinde, mig skee efter dit Ord! Og englen skiltes fra hende.

38. Då sade Maria: Si, Herrans tjenarinna; varde mig efter ditt tal. Och Ängelen skiljdes ifrå henne.

38. Agga Maria ütles: Wata, siin on Issanda ümmardaja; mulle sündko so sanna järrele. Ja se ingel läks temmalt ärra.)

38. Tada Marija atsakė: ‘‘Štai aš Viešpaties tarnaitė, tebūnie man pagal tavo žodį’‘. Ir angelas nuo jos pasitraukė.

38. Maria aber sprach: Siehe ich bin des HERRN Magd; mir geschehe, wie du gesagt hast. Und der Engel schied von ihr.

38. Et Marie dit: Voici la servante du Seigneur; qu'il me soit fait selon ta parole. Et l'ange se retira d'auprès d'elle.

38. Entónces María dijo: He aquí la sierva del Señor, hágase en mí conforme a tu palabra. Y el ángel se partió de ella.

38 En Maria zeide: Zie, de dienstmaagd des Heeren; mij geschiede naar uw woord. En de engel ging weg van haar.

38. I rzekła Maryja: Oto służebnica Paóska; niechże mi się stanie według słowa twego. I odszedł od niej Anioł.

38. Monda pedig Mária: Imhol az Úrnak szolgálója; legyen nékem a te beszéded szerint. És elméne ő tőle az angyal.

38 Тогда Мария сказала: се, Раба Господня; да будет Мне по слову твоему. И отошел от Нее Ангел.

38. Рече ж Мария: Се рабиня Господня: нехай станеть ся менї по слову твоєму. І пійшов від неї ангел.

39 Niinä päivinä Maria nousi ja kulki kiiruusti vuorimaahan erääseen Juudan kaupunkiin

39 Niinä päivinä Maria nousi ja lähti kiireesti vuorimaahan erääseen Juudan kaupunkiin

39. Mutta Maria nousi niinä päivinä ja meni kiiruusti ylös mäkikyliin Juudan kaupunkiin.

39. MUtta Maria nousi nijnä päiwinä ja meni kijrust ylös mäkikylijn Judan Caupungijn.

39. Mutta Maria ylesnousi nijne peiuine. Ja meni kirusta yles Mekikylihin Judan Caupungin/ (Mutta Maria ylös nousi niinä päiwinä. Ja meni kiiruusti ylös mäkikyliin Judan kaupunkiin/)

39. Ἀναστᾶσα δὲ Μαριὰμ ἐν ταῖς ἡμέραις ταύταις ἐπορεύθη εἰς τὴν ὀρεινὴν μετὰ σπουδῆς εἰς πόλιν Ἰούδα,

39. αναστασα δε μαριαμ εν ταις ημεραις ταυταις επορευθη εις την ορεινην μετα σπουδης εις πολιν ιουδα 39. anastasa de mariam en tais emerais taυtais eporeυthe eis ten oreinen meta spoυdes eis polin ioυda

39 Now having risen* up in these days, Mary traveled with diligence into the hill-country, into a city of Judah,

39. And Mary arose in those days, and went into the hill country with haste, into a city of Juda;

39. Men Maria stod op i de samme Dage og drog hastelig hen til Bjergegnen, til en Stad I Juda.

39. Uti de dagar stod Maria upp, och gick i bergsbygdena med hast, uti Jude stad;

39. Agga neil päiwil wottis Maria kätte, ja läks ruttoga senna mäggise male Juda liñna.

39. Tomis dienomis Marija atsikėlusi skubiai iškeliavo į Judėjos kalnyno miestą.

39. Maria aber stand auf in den Tagen und ging auf das Gebirge eilends zu der Stadt Juda's

39. Alors Marie se leva, et s'en alla en hâte au pays des montagnes, dans une ville de Juda.

39. En aquellos dias levantándose María, fué a la serranía con priesa a una ciudad de Judá.

39 En Maria, opgestaan zijnde in diezelfde dagen, reisde met haast naar het gebergte, in een stad van Juda;

39. Tedy wstawszy Maryja w onych dniach, poszła w górną krainę z kwapieniem do miasta Judzkiego.

39. Fölkelvén pedig Mária azokban a napokban, nagy sietséggel méne a hegységbe, Júdának városába;

39 Встав же Мария во дни сии, с поспешностью пошла в нагорную страну, в город Иудин,

39. Уставши ж Мария тими днями, пійшла швидко в підгіррє, у город Юдин;

40 ja meni Sakariaan kotiin ja tervehti Elisabetia.

40 ja meni Sakariaan kotiin ja tervehti Elisabetia.

40. Ja tuli Sakariaan huoneeseen ja tervehti Elisabetia.

40. Ja tuli Zacharian huonesen ja terwehti Elizabethi.

40. ia sisellekeui Zacharian honesen/ ia teruetti Elizabethi (ja sisälle käwi Zacharian huoneeseen/ ja terwehti Elisabethia.)

40. καὶ εἰσῆλθεν εἰς τὸν οἶκον Ζαχαρίου καὶ ἠσπάσατο τὴν Ἐλισάβετ.

40. και εισηλθεν εις τον οικον ζαχαριου και ησπασατο την ελισαβετ 40. kai eiselthen eis ton oikon zacharioυ kai espasato ten elisaβet

40 and entered into the house of Zacharias and greeted Elisabeth.

40. And entered into the house of Zacharias, and saluted Elisabeth.

40. Og hun kom ind i Zacharias' Huus og hilsede Elisabeth.

40. Och kom uti Zacharie hus, och helsade Elisabet.

40. Ja temma tulli Sakaria kotta, ja terretas Elisabeti.

40. Ji nuėjo į Zacharijo namus ir pasveikino Elžbietą.

40. und kam in das Haus des Zacharias und grüßte Elisabeth.

40. Et étant entrée dans la maison de Zacharie, elle salua Élisabeth.

40. Y entró en casa de Zacarías, y saludó a Elisabet.

40 En kwam in het huis van Zacharias, en groette Elizabet.

40. A wszedłszy w dom Zacharyjaszowy, pozdrowiła Elżbietę.

40. És beméne Zakariásnak házába, és köszönté Erzsébetet.

40 и вошла в дом Захарии, и приветствовала Елисавету.

40. і ввійшла в господу Захаріїну, і виталась із Єлисаветою.

41 Ja kun Elisabet kuuli Marian tervehdyksen, hypähti lapsi hänen kohdussansa; ja Elisabet täytettiin Pyhällä Hengellä.

41 Kun Elisabet kuuli Marian tervehdyksen, pienoinen hypähti hänen kohdussaan ja Elisabet täyttyi Pyhällä Hengellä.

41. Ja tapahtui, kuin Elisabet kuuli Marian tervehdyksen, hyppäsi lapsi hänen kohdussansa. Ja Elisabet täytettiin Pyhällä Hengellä,

41. Ja tapahtui sijtte cuin Elizabeth cuuli Marian terwetyxen hyppäis lapsi hänen cohdusans. Ja Elizabeth täytettin Pyhällä Hengellä huusi suurella änellä ja sanoi:

41. Ja se tapachtui/ sijtte quin Elizabeth cwli Marian teruetyxen/ hyppesi lapsi henen cohdusans. Ja Elizabeth teutettin Pyhelle Hengelle/ (Ja se tapahtui/ Sitten kuin Elisabeth kuuli Marian terwehdyksen/ hyppäsi lapsi hänen kohdussansa. Ja Elisabeth täytettiin Pyhällä Hengellä/)

41. καὶ ἐγένετο ὡς ἤκουσεν ἡ Ἐλισάβετ τὸν ἀσπασμὸν τῆς Μαρίας, ἐσκίρτησεν τὸ βρέφος ἐν τῇ κοιλίᾳ αὐτῆς· καὶ ἐπλήσθη Πνεύματος ἁγίου ἡ Ἐλισάβετ

41. και εγενετο ως ηκουσεν η ελισαβετ τον ασπασμον της μαριας εσκιρτησεν το βρεφος εν τη κοιλια αυτης και επλησθη πνευματος αγιου η ελισαβετ 41. kai egeneto os ekoυsen e elisaβet ton aspasmon tes marias eskirtesen to βrefos en te koilia aυtes kai eplesthe pneυmatos agioυ e elisaβet

41 And it happened, as Elisabeth heard the greeting of Mary, the baby jumped in her womb, and Elisabeth was filled with the Holy Spirit;

41. And it came to pass, that, when Elisabeth heard the salutation of Mary, the babe leaped in her womb; and Elisabeth was filled with the Holy Ghost:

41. Og det begav sig, der Elisabeth hørte Marias Hilsen, sprang Fosteret i hendes Liv; og Elisabeth blev fyldt med den Hellig Aand,

41. Och det begaf sig, då Elisabet hörde Marie helsning, sprang barnet uti hennes lif. Och Elisabet vardt uppfylld med den Helga Anda;

41. Ja se sündis, kui Elisabet Maria terretamist kulis, et laps temma ihhus hüppas. Ja Elisabet sai täis pühha Waimo,

41. Vos tik Elžbieta išgirdo Marijos sveikinimą, suspurdėjo kūdikis jos įsčiose, o pati Elžbieta tapo kupina Šventosios Dvasios.

41. Und es begab sich, als Elisabeth den Gruß Marias hörte, hüpfte das Kind in ihrem Leibe. Und Elisabeth ward des heiligen Geistes voll

41. Et aussitôt qu'Élisabeth eut entendu la salutation de Marie, le petit enfant tressaillit dans son sein, et Élisabeth fut remplie du Saint-Esprit.

41. Y aconteció, que como oyó Elisabet la salutación de María, la criatura saltó en su vientre; y Elisabet fué llena de Espíritu Santo,

41 En het geschiedde, als Elizabet de groetenis van Maria hoorde, zo sprong het kindeken op in haar buik; en Elizabet werd vervuld met den Heiligen Geest;

41. I stało się, skoro usłyszała Elżbieta pozdrowienie Maryi, skoczyło niemowlątko w żywocie jej, i napełniona jest Elżbieta Duchem Świętym.

41. És lőn, mikor hallotta Erzsébet Mária köszöntését, a magzat repese az ő méhében; és betelék Erzsébet Szent Lélekkel;

41 Когда Елисавета услышала приветствие Марии, взыграл младенец во чреве ее; и Елисавета исполнилась Святаго Духа,

41. І сталось, як почула Єлисавета витаннє Мариїне, кинулась дитина в утробі її; і сповнилась Єлисавета Духом сьвятим,

42 Ja hän puhkesi puhumaan suurella äänellä ja sanoi: "Siunattu sinä vaimojen joukossa, ja siunattu sinun kohtusi hedelmä!

42 Niin hän puhkesi puhumaan kovalla äänellä ja sanoi: "Siunattu sinä vaimojen joukossa ja siunattu kohtusi hedelmä!

42. Ja hän huusi suurella äänellä ja sanoi: siunattu olet sinä vaimoin seassa, ja siunattu on sinun kohtus hedelmä!

42. Siunattu olet sinä waimoin seas ja siunattu on sinun cohtus hedelmä.

42. ia hwsi swrella änelle/ ia sanoi/ Hyuestisiugnattu olet sine waimodhen seas/ ia hyuestisiugnattu on sinun cochtus hedhelme. (ja huusi suurella äänellä/ ja sanoi/ Hywästi siunattu olet sinä waimojen seassa/ ja hywästi siunattu on sinun kohtusi hedelmä.)

42. καὶ ἀνεφώνησε φωνῇ μεγάλῃ καὶ εἶπεν· Εὐλογημένη σὺ ἐν γυναιξί καὶ εὐλογημένος ὁ καρπὸς τῆς κοιλίας σου.

42. και ανεφωνησεν φωνη μεγαλη και ειπεν ευλογημενη συ εν γυναιξιν και ευλογημενος ο καρπος της κοιλιας σου 42. kai anefonesen fone megale kai eipen eυlogemene sυ en gυnaiksin kai eυlogemenos o karpos tes koilias soυ

42 and she shouted out with a loud voice and said, You have been blessed among women, and the fruit of your womb has been blessed.

42. And she spake out with a loud voice, and said, Blessed art thou among women, and blessed is the fruit of thy womb.

42. og raabte med stor Røst og sagde: velsignet er du iblandt Kvinderne! og velsignet er dit Livs Frugt.

42. Och hon ropade med höga röst, och sade: Välsignad du ibland qvinnor, och välsignad dins lifs frukt.

42. Ja kissendas sure heälega, ja ütles: Önnistud olled sinna naeste seas, ja önnistud on sinno ihho suggu,

42. Ji balsiai sušuko ir tarė: ‘‘Palaiminta tu tarp moterų, ir palaimintas tavo įsčių vaisius!

42. und rief laut und sprach: Gebenedeit bist du unter den Weibern, und gebenedeit ist die Frucht deines Leibes!

42. Et élevant la voix, elle s'écria: Tu es bénie entre les femmes, et le fruit de ton sein est béni.

42. Y exclamó a gran voz, y dijo: Bendita tú entre las mujeres, y bendito el fruto de tu vientre.

42 En riep uit met een grote stem, en zeide: Gezegend zijt gij onder de vrouwen, en gezegend is de vrucht uws buiks!

42. I zawołała głosem wielkim, i rzekła: Błogosławionaś ty między niewiastami, i błogosławiony owoc żywota twego!

42. És fennszóval kiálta, mondván: Áldott vagy te az asszonyok között, és áldott a te méhednek gyümölcse.

42 и воскликнула громким голосом, и сказала: благословенна Ты между женами, и благословен плод чрева Твоего!

42. і промовила голосом великим, і рече: Благословенна єси між женами, й благословенний плід утроби твоєї.

43 Ja kuinka minulle tapahtuu tämä, että minun Herrani äiti tulee minun tyköni?

43 Ja kuinka minulle tapahtuu tämä, että Herrani äiti tulee luokseni?

43. Ja kusta se minulle tulee, että minun Herrani äiti tulee minun tyköni?

43. Ja custa se minulle tule että minun HERrani Äiti tule minun tygöni?

43. Ja custa se minulle tuli/ ette minun HERrani Eiti minun tykeni tule? (Ja kusta se minulle tuli/ että minun Herrani äiti minun tyköni tulee?)

43. καὶ πόθεν μοι τοῦτο ἵνα ἔλθῃ ἡ μήτηρ τοῦ Κυρίου μου πρὸς μέ;

43. και ποθεν μοι τουτο ινα ελθη η μητηρ του κυριου μου προς με 43. kai pothen moi toυto ina elthe e meter toυ kυrioυ moυ pros me

43 And from where, is this to me, in order that the mother of my Lord should come to me?

43. And whence is this to me, that the mother of my Lord should come to me?

43. Og hveden hændes mig dette, at min Herres Moder kommer til mig?

43. Och hvadan kommer mig detta, att mins Herras moder kommer till mig?

43. Ja kust se mulle sünnib, et minno Issanda emma minno jure tulleb?

43. Iš kur man tai, kad mano Viešpaties motina aplanko mane?!

43. Und woher kommt mir das, daß die Mutter meines HERRN zu mir kommt?

43. Et d'où me vient ceci, que la mère de mon Seigneur vienne me visiter?

43. ¿Y de dónde esto a mí, que venga la madre de mi Señor a mi?

43 En van waar komt mij dit, dat de moeder mijns Heeren tot mij komt?

43. A skądże mi to, iż przyszła matka Pana mego do mnie?

43. És honnét van ez nékem, hogy az én Uramnak anyja jön én hozzám?

43 И откуда это мне, что пришла Матерь Господа моего ко мне?

43. І звідкіля менї се, що прийшла мати Господа мого до мене?

44 Sillä katso, kun sinun tervehdyksesi ääni tuli minun korviini, hypähti lapsi ilosta minun kohdussani.

44 Sillä katso, kun tervehdyksesi ääni tuli korviini, hypähti pienoinen ilosta kohdussani.

44. Sillä katso, kuin sinun tervehdykses ääni tuli minun korviini, hyppäsi lapsi ilosta minun kohdussani.

44. Sillä cadzo sijtte cuin sinun terwetyxes äni tuli minun corwihini hyppäis lapsi ilost minun cohdusani.

44. Sille catzo ette sijttequin sinun teruetyxes äni tuli minun Coruihini/ hyppesi lapsi ilosta minun Cohdusani. (Sillä katso että sitten kuin sinun terwehdyksesi ääni tuli minun korwiini/ hyppäsi lapsi ilosta minun kohdussani.)

44. ἰδοὺ γὰρ ὡς ἐγένετο ἡ φωνὴ τοῦ ἀσπασμοῦ σου εἰς τὰ ὦτά μου, ἐσκίρτησεν τὸ βρέφος ἐν ἀγαλλιάσει ἐν τῇ κοιλίᾳ μου.

44. ιδου γαρ ως εγενετο η φωνη του ασπασμου σου εις τα ωτα μου εσκιρτησεν εν αγαλλιασει το βρεφος εν τη κοιλια μου 44. idoυ gar os egeneto e fone toυ aspasmoυ soυ eis ta ota moυ eskirtesen en agalliasei to βrefos en te koilia moυ

44 For* behold, as the voice of your greeting came* into my ears, the baby jumped in my womb in gladness.

44. For, lo, as soon as the voice of thy salutation sounded in mine ears, the babe leaped in my womb for joy.

44. Thi see, der din Hilsens Røst kom mig til Øren, sprang Fosteret i mit liv med Fryd.

44. Si, då rösten af dine helsning kom i min öron, sprang barnet af glädje i mitt lif.

44. Sest wata, kui siño terretamisse heäl minno körwo sai, siis hüppas lapsoke sure römo pärrast minno ihhus.

44. Štai vos tik tavo pasveikinimas pasiekė mano ausis, suspurdėjo iš džiaugsmo kūdikis mano įsčiose.

44. Siehe, da ich die Stimme deines Grußes hörte, hüpfte mit Freuden das Kind in meinem Leibe.

44. Car la voix de ta salutation n'a pas plutôt frappé mes oreilles, que le petit enfant a tressailli de joie dans mon sein.

44. Porque he aquí, que como llegó la voz de tu salutación a mis oidos, la criatura saltó de alegría en mi vientre.

44 Want zie, als de stem uwer groetenis in mijn oren geschiedde, zo sprong het kindeken van vreugde op in mijn buik.

44. Albowiem jako doszedł głos pozdrowienia twego do uszów moich, podskoczyło od radości niemowlątko w żywocie moim.

44. Mert ímé, mihelyt a te köszöntésednek szava füleimbe hatolt, a magzat örvendezéssel kezde repesni az én méhemben.

44 Ибо когда голос приветствия Твоего дошел до слухамоего, взыграл младенец радостно во чреве моем.

44. Ось бо, як дійшов голос витання твого до ушей моїх, кинулась з радости дитина в утробі моїй.

45 Ja autuas se, joka uskoi, sillä se sana on täyttyvä, mikä hänelle on tullut Herralta!"

45 Autuas hän, joka uskoi, sillä se on toteutuva, minkä Herra on hänelle ilmoittanut."

45. Ja autuas sinä, joka uskoit; sillä ne täytetään, mitkä sinulle ovat sanotut Herralta.

45. Ja autuas olet sinä joca uscoit: sillä ne täytetän cuin sinulle owat sanotut HERralda.

45. Ja autuas olet sine ioca vskoit/ Sille ette ne teutetten/ iotca sinulle ouat sanotudh HERRALDA. (Ja autuas olet sinä joka uskoit/ Sillä että ne täytetään/ jotka sinulle owat sanotut HERRALTA.)

45. καὶ μακαρία ἡ πιστεύσασα ὅτι ἔσται τελείωσις τοῖς λελαλημένοις αὐτῇ παρὰ Κυρίου.

45. και μακαρια η πιστευσασα οτι εσται τελειωσις τοις λελαλημενοις αυτη παρα κυριου 45. kai makaria e pisteυsasa oti estai teleiosis tois lelalemenois aυte para kυrioυ

45 And she who believed is fortunate, because there will be a completion of the things which have been spoken to her from the Lord.

45. And blessed is she that believed: for there shall be a performance of those things which were told her from the Lord.

45. Og salig er hun, som troede; thi det skal fuldkommes, som hende er sagt af Herren.

45. Och salig äst du, som trodde; ty all ting varda fullbordad, som dig sagd äro af Herranom.

45. Ja önnis on se, kes on usknud, sest se peab töeks sama, mis temmale Issanda käest on ööldud.

45. Laiminga patikėjusi, nes išsipildys, kas Viešpaties jai pasakyta’‘.

45. Und o selig bist du, die du geglaubt hast! denn es wird vollendet werden, was dir gesagt ist von dem HERRN.

45. Et heureuse est celle qui a cru; car les choses qui lui ont été dites de la part du Seigneur auront leur accomplissement.

45. Y bienaventurada la que creyó, porque se cumplirán las cosas que le fueron dichas de parte del Señor.

45 En zalig is zij, die geloofd heeft; want de dingen, die haar van den Heere gezegd zijn, zullen volbracht worden.

45. A błogosławiona, która uwierzyła: Gdyż się wykonają te rzeczy, które jej są opowiedziane od Pana.

45. És boldog az, a ki hitt; mert beteljesednek azok, a miket az Úr néki mondott.

45 И блаженна Уверовавшая, потому что совершится сказанное Ей от Господа.

45. І благословенна, що увірувала, бо сповнить ся, що сказано їй від Господа.

46 Ja Maria sanoi: "Minun sieluni suuresti ylistää Herraa,

46 Niin Maria sanoi: "Sieluni ylistää Herraa

46. Ja Maria sanoi: Minun sieluni suuresti ylistää Herraa,

46. Ja Maria sanoi: MInun sielun ylistä HERra

46. Ja Maria sanoi. MInun Sielun ylistepi HERra. (Ja Maria sanoi. Minun sielun ylistääpi Herraa.)

46. Καὶ εἶπε Μαριάμ· Μεγαλύνει ἡ ψυχή μου τὸν Κύριον

46. και ειπεν μαριαμ μεγαλυνει η ψυχη μου τον κυριον 46. kai eipen mariam megalυnei e psυche moυ ton kυrion

46 And Mary said, My soul extols the Lord,

46. And Mary said, My soul doth magnify the Lord,

46. Og Maria sagde: min Sjæl ophøier Herren;

46. Och Maria sade: Min själ prisar storliga Herran;

46. Ja Maria ütles: Minno hing auustab wägga Issandat,

46. O Marija prabilo: ‘‘Mano siela šlovina Viešpatį,

46. Und Maria sprach: Meine Seele erhebt den HERRN,

46. Alors Marie dit: Mon âme magnifie le Seigneur,

46. Entónces María dijo: Engrandece mi alma al Señor:

46 En Maria zeide: Mijn ziel maakt groot den Heere;

46. Tedy rzekła Maryja: Wielbi dusza moja Pana;

46. Akkor monda Mária: Magasztalja az én lelkem az Urat,

46 И сказала Мария: величит душа Моя Господа,

46. І рече Мария: Величає душа моя Господа,

47 ja minun henkeni riemuitsee Jumalasta, vapahtajastani;

47 ja henkeni on riemuinnut Jumalassa, Vapahtajassani.

47. Ja minun henkeni iloitsee Jumalassa, minun vapahtajassani,

47. Ja minun hengen iloidze Jumalasa minun wapahtajasani.

47. Ja minun Hengen iloitze JUMALAsa minun Wappattaiasani. (Ja minun henkeni iloitsee Jumalassa minun wapahtajassani.)

47. καὶ ἠγαλλίασε τὸ πνεῦμά μου ἐπὶ τῷ Θεῷ τῷ σωτῆρί μου,

47. και ηγαλλιασεν το πνευμα μου επι τω θεω τω σωτηρι μου 47. kai egalliasen to pneυma moυ epi to theo to soteri moυ

47 and my spirit was glad upon God my Savior.

47. And my spirit hath rejoiced in God my Saviour.

47. og min Aand fryder sig i Gud, min Frelser;

47. Och min ande fröjdar sig i Gudi, minom Frälsare;

47. Ja mo waim on wägga römus Jummala minno Önnisteggia pärrast:

47. ir mano dvasia džiaugiasi Dievu, savo Gelbėtoju,

47. und mein Geist freuet sich Gottes, meines Heilands;

47. Et mon esprit se réjouit en Dieu mon Sauveur;

47. Y mi espíritu se alegró en Dios mi Salvador.

47 En mijn geest verheugt zich in God, mijn Zaligmaker;

47. I rozradował się duch mój w Bogu, zbawicielu moim,

47. És örvendez az én lelkem az én megtartó Istenemben.

47 и возрадовался дух Мой о Боге, Спасителе Моем,

47. і зрадував ся дух мій у Бозї Спасї моїм,

48 sillä hän on katsonut palvelijattarensa alhaisuuteen. Katso, tästedes kaikki sukupolvet ylistävät minua autuaaksi.

48 Sillä Hän katsoi palvelijattarensa alhaisuuteen. Katso, tästä lähin kaikki sukupolvet ylistävät minua autuaaksi.

48. Että hän katsoi piikansa nöyryyttä; sillä katso, tästedes pitää kaikkein sukukuntain minua autuaaksi kutsuttaman: