13 luku

Barnabas ja Saulus, eli Paavali, lähtevät Antiokiasta ensimmäiselle lähetysmatkalle 1 – 3, saarnaavat Salamiissa ja Pafossa, jossa käskynhaltija Sergius kääntyy ja väärä profeetta Barjeesus saa rangaistuksen 4 – 12 He saapuvat Pergeen, jossa Markus eroaa heistä; Paavali julistaa evankeliumia Pisidian Antiokissa 13 – 41 Kun juutalaiset hylkäävät evankeliumin, julistavat apostolit kääntyvänsä pakanain puoleen 42 – 50; he menevät Ikonioniin 51, 52.

1 Ja Antiokian seurakunnassa oli profeettoja ja opettajia: Barnabas ja Simeon, jota kutsuttiin Nigeriksi, ja Lukius, kyreneläinen, ja Manaen, neljännysruhtinas Herodeksen kasvinkumppani, ja Saulus.

1 Antiokian seurakunnassa oli (joitakin) profeettoja opettajia: Barnabas ja Simeon, jota kutsuttiin Nigeriksi, ja Lukius, kyreneläinen, ja Manaen, neljännesruhtinas Herodeksen kasvinkumppani, ja Saulus.

1. Mutta Antiokian seurakunnassa oli muutamia prophetaita ja opettajia, Barnabas ja Simeon, joka Nigeriksi kutsuttiin, ja Lukius Kyreniläinen, ja Manahen, joka Herodes tetrarkan kanssa kasvatettu oli, ja Saulus.

1. JA Antiochian Seuracunnas oli muutamita Prophetaita ja opettaita joista olit Barnabas ja Simon joca Nigerixi cudzuttin ja Lucius Cyreniast ja Manahen joca Herodes Tetrarchan cansa caswatettu oli ja Saulus.

1. NIn olit sijne Seurakunnas Antiochias mwtomat Prophetat ia Opettaiat/ ioista oli mös Barnabas ia Simon/ ioca cutzuttin Niger/ ia Lucius Cyreniast/ ia Manaen/ sen Nelieruchtinan Herodesen cansa yleskaswatettu/ ia Saulus. (Niin olit siinä seurakunnassa Antiochias muutamat prophetat ja opettajat/ joista oli myös Barnabas ja Simon/ joka kutsuttiin Niger/ Ja Lucius Kyreniasta/ ja Manaein/ sen neljäruhtinaan Herodeksen kanssa ylöskaswatettu/ ja Saulus.)

1. Ἦσαν δέ τινες ἐν Ἀντιοχείᾳ κατὰ τὴν οὖσαν ἐκκλησίαν προφῆται καὶ διδάσκαλοι, ὅ τε Βαρνάβας καὶ Συμεὼν ὁ ἐπικαλούμενος Νίγερ, καὶ Λούκιος ὁ Κυρηναῖος, Μαναήν τε Ἡρῴδου τοῦ τετράρχου σύντροφος καὶ Σαῦλος.

1. ησαν δε τινες εν αντιοχεια κατα την ουσαν εκκλησιαν προφηται και διδασκαλοι ο τε βαρναβας και συμεων ο καλουμενος νιγερ και λουκιος ο κυρηναιος μαναην τε ηρωδου του τετραρχου συντροφος και σαυλος 1. esan de tines en antiocheia kata ten oυsan ekklesian profetai kai didaskaloi o te βarnaβas kai sυmeon o kaloυmenos niger kai loυkios o kυrenaios manaen te erodoυ toυ tetrarchoυ sυntrofos kai saυlos

1 {45-48 AD. Asia Minor. Paul’s first missionary journey from Antioch to Perga, Cyprus, Antioch in Pisidia, Iconium, Lystra, Derbe and back to Antioch in Syria.} Now there were some prophets and teachers in the congregation* which was in Antioch: both Barnabas, and Symeon who was called Niger, and Lucius from Cyrene, and Manaen, a foster-brother of Herod the Tetrarch, and Saul.

1. Now there were in the church that was at Antioch certain prophets and teachers; as Barnabas, and Simeon that was called Niger, and Lucius of Cyrene, and Manaen, which had been brought up with Herod the tetrarch, and Saul.

1. Men i Antiochia, i den derværende Menighed, vare der nogle Propheter og Lærere, nemlig Barnabas og Simon med Tilnavn Niger, og Lucius, den Cyrenæer, og Manaen, som var opført med Herodes den Fjerdingsfyrste og Saulus.

1. Och voro uti den församling i Antiochien någre Propheter och Lärare; ibland dem var Barnabas, och Simeon, som kallas Niger; och Lucius af Cyrenen, och Manahen, som var uppfödd med Herode Tetrarcha; och Saulus.

1. Agga Antiohkias ollid ses koggodusses, mis seäl olli, monned prohwetid ja öppetajad, Parnabas, ja Simon, kedda hüti Nigriks, ja Lukius Kirenist ja Manaen, kes Nelliwürsti Herodessega olli ülleskaswatud, ja Saulus.

1. Antiochijos bažnyčioje buvo pranašų ir mokytojų: Barnabas, Simeonas, pravarde Juodasis, Lucijus Kirėnietis, Manaenas, augęs kartu su tetrarchu Erodu, ir Saulius.

1. Es waren aber zu Antiochien in der Gemeinde Propheten und Lehrer, nämlich Barnabas und Simon, genannt Niger, und Luzius von Kyrene und Manahen, der mit Herodes dem Vierfürsten erzogen war, und Saulus.

1. Il y avait dans l'Église d'Antioche quelques prophètes et docteurs, Barnabas, Siméon appelé Niger, Lucius le Cyrénéen, Manahem, élevé avec Hérode le tétrarque, et Saul.

1. HABÍA entónces en la iglesia, que estaba en Antioquía, profetas y doctores, como Barnabás, y Simón el que se llamaba Níger, y Lucio Cireneo, y Manaén, hermano de leche de Heródes el tetrarca, y Saulo.

1 En er waren te Antiochie, in de Gemeente, die daar was, enige profeten en leraars, namelijk Barnabas, en Simeon, genaamd Niger, en Lucius van Cyrene, en Manahen, die met Herodes den viervorst opgevoed was, en Saulus.

1. A byli w Antyjochii we zborze, który tam był, niektórzy prorocy i nauczyciele, jako Barnabasz i Symeon, którego zwano Niger, i Lucyjus Cyrenejczyk, i Manahen, który był wychowany z Herodem Tetrarchą, i Saul.

1. Valának pedig Antiókhiában az ott levő gyülekezetben némely próféták és tanítók: Barnabás és Simeon, ki hivattatik vala Nigernek, és a Czirénei Luczius és Manaen, ki Heródessel, a negyedes fejedelemmel együtt neveltetett vala, és Saulus.

1 В Антиохии, в тамошней церкви были некоторые пророки и учители: Варнава, и Симеон, называемый Нигер, и Луций Киринеянин, и Манаил, совоспитанник Ирода четвертовластника, и Савл.

1. Були ж у церкві, що була в Антиохиї, деякі пророки та вчителї: Варнава та Симеон, званий Нигером, та Лукий Киринейський, та Манаіл, зрощений з Іродом четверовластником, та Савло.

2 Ja heidän toimittaessaan palvelusta Herralle ja paastotessaan Pyhä Henki sanoi: "Erottakaa minulle Barnabas ja Saulus siihen työhön, johon minä olen heidät kutsunut".

2 Heidän toimittaessaan palvelusta Herralle ja paastotessaan Pyhä Henki sanoi: "Erottakaa nyt minulle (sekä) Barnabas, että* Saulus siihen työhön, johon olen heidät kutsunut."

2. Kuin siis nämät Herraa palvelivat ja paastosivat, sanoi Pyhä Henki: eroittakaat minulle Barnabas ja Saulus siihen työhön, johon minä heidät olen kutsunut.

2. Cosca sijs nämät HERra palwelit ja paastoisit sanoi Pyhä Hengi heille: eroittacat minulle Barnabas ja Saulus sijhen wircan cuin minä heidän olen cudzunut.

2. Coska sis ne samat HERRA paluelit ia paastoisit/ sanoi heille pyhe Hengi/ Erittekä minulle Barnabam ia Saulum sihen Wircan/ cuhunga mine olen heite cutzunut. (Koska siis ne samat HERRAA palwelit ja paastosit/ sanoi heille Pyhä Henki/ Erittäkää minulle Barnabas ja Saulus siihen wirkaan/ kuhunka minä olen heitä kutsunut.)

2. λειτουργούντων δὲ αὐτῶν τῷ Κυρίῳ καὶ νηστευόντων εἶπε τὸ Πνεῦμα τὸ ἅγιον· Ἀφορίσατε δή μοι τὸν Βαρνάβαν καὶ τὸν Σαῦλον εἰς τὸ ἔργον ὃ προσκέκλημαι αὐτούς.

2. λειτουργουντων δε αυτων τω κυριω και νηστευοντων ειπεν το πνευμα το αγιον αφορισατε δη μοι τον τε βαρναβαν και τον σαυλον εις το εργον ο προσκεκλημαι αυτους 2. leitoυrgoυnton de aυton to kυrio kai nesteυonton eipen to pneυma to agion aforisate de moi ton te βarnaβan kai ton saυlon eis to ergon o proskeklemai aυtoυs

2 Now (while) ministering* to the Lord and fasting, the Holy Spirit said, Separate*° Barnabas and Saul for me, *for the work to which I have called them.

2. As they ministered to the Lord, and fasted, the Holy Ghost said, Separate me Barnabas and Saul for the work whereunto I have called them.

2. Men der de holdt Gudstjeneste og fastede, sagde den Hellig Aand: udtager mig Barnabas og Saulus til den Gjerning, hvortil jeg har kaldet dem.

2. När de samme tjente Herranom, och fastade, sade den Helge Ande: Skiljer mig ut Barnabam och Saulum, till det verk, som jag hafver kallat dem till.

2. Agga kui nem̃ad Issandat tenisid ja paastsid, ütles pühha Waim: Lahhutage mulle Parnabast ja Saulust ärra selle töle, mis tarwis minna neid ollen kutsnud.

2. Kartą, kai jie tarnavo Viešpačiui ir pasninkavo, Šventoji Dvasia pasakė: ‘‘Išskirkite man Barnabą ir Saulių darbui, kuriam Aš juos pašaukiau’‘.

2. Da sie aber dem HERRN dienten und fasteten, sprach der heilige Geist: Sondert mir aus Barnabas und Saulus zu dem Werk, dazu ich sie berufen habe.

2. Pendant qu'ils célébraient le culte du Seigneur, et qu'ils jeûnaient, le Saint-Esprit leur dit: Mettez à part pour moi Barnabas et Saul, en vue de l'ouvre à laquelle je les ai appelés.

2. Ministrando pues estos al Señor, y ayunando, dijo el Espíritu Santo: Apartádme a Barnabás y a Saulo para la obra para la cual los he llamado.

2 En als zij den Heere dienden, en vastten, zeide de Heilige Geest: Zondert Mij af beiden Barnabas en Saulus tot het werk, waartoe Ik hen geroepen heb.

2. A gdy oni służbę Paóską jawnie odprawiali i pościli, rzekł im Duch Święty: Odłączcie mi Barnabasza i Saula do tej sprawy, do którejm ich powołał.

2. Mikor azért azok szolgálának az Úrnak és bőjtölének, monda a Szent Lélek: Válaszszátok el nékem Barnabást és Saulust [1†] a munkára, a melyre én őket elhívtam.

2 Когда они служили Господу и постились, Дух Святый сказал: отделите Мне Варнаву и Савла на дело, к которому Я призвал их.

2. Як же служили Господеві та постили, рече Дух сьвятий: Відлучіть менї Варнаву та Савла на дїло, до котрого покликав я їх.

3 Silloin he paastosivat ja rukoilivat ja panivat kätensä heidän päällensä ja laskivat heidät menemään.

3 Silloin he paastosivat ja rukoilivat ja panivat kätensä heidän päälleen ja päästivät heidät menemään.

3. Ja kuin he olivat paastonneet ja rukoilleet, ja kätensä heidän päällensä panneet, päästivät he heidät menemään.

3. Ja cuin he olit paastonnet ja rucoillet ja kätens heidän päällens pannet päästit he heidän menemän.

3. Ja quin he olit paastonut ia rucolleet/ ia pannuet Kädhens heiden pälens/ nin he laskit heite menemen. (Ja kuin he olit paastonneet ja rukoilleet/ ja panneet kätensä heidän päällens/ niin he laskit heitä menemään.)

3. τότε νηστεύσαντες καὶ προσευξάμενοι καὶ ἐπιθέντες αὐτοῖς τὰς χεῖρας ἀπέλυσαν.

3. τοτε νηστευσαντες και προσευξαμενοι και επιθεντες τας χειρας αυτοις απελυσαν 3. tote nesteυsantes kai proseυksamenoi kai epithentes tas cheiras aυtois apelυsan

3 Then having fasted and having prayed, they laid their hands on them and dismissed (them).

3. And when they had fasted and prayed, and laid their hands on them, they sent them away.

3. Da fastede de og bade og lagde Hænderne paa dem og lode dem gaae.

3. Då fastade de, och bådo, och lade händer på dem, och läto dem fara.

3. Siis paastsid nemmad ja pallusid Jummalat, ja pannid käed nende peäle, ja lasksid neid miñna.

3. Tuomet jie pasninkavo ir meldėsi, ir, uždėję ant jų rankas, išleido.

3. Da fasteten sie und beteten und legten die Hände auf sie und ließen sie gehen.

3. Alors ayant jeûné et prié, ils leur imposèrent les mains, et les firent partir.

3. Entónces ayunando y orando, y poniéndoles las manos encima, los enviaron.

3 Toen vastten en baden zij, en hun de handen opgelegd hebbende, lieten zij hen gaan.

3. Tedy poszcząc i modląc się, i wkładając na nie ręce, odprawili je.

3. Akkor, miután bőjtöltek és imádkoztak, és kezeiket reájok vetették, elbocsáták [2†] őket.

3 Тогда они, совершив пост и молитву и возложив на них руки, отпустили их.

3. Тодї вони, попостивши та помолившись і положивши руки на них, відпустили їх.

4 Niin he Pyhän Hengen lähettäminä menivät Seleukiaan ja purjehtivat sieltä Kyproon.

4 Niin he menivät Pyhän Hengen lähettäminä alas Seleukiaan ja purjehtivat sieltä Kyprokseen.

4. Ja kuin he Pyhältä Hengeltä lähetetyt olivat, menivät he Seleukiaan ja purjehtivat sieltä Kypriin.

4. Ja cuin he Pyhäldä Hengeldä lähetetyt olit menit he Seleuciaan ja purjehdit sieldä Cyprijn.

4. Ja quin he olit wloslechetetyt pyhest Hengest/ nin he tulit Seleuciam/ ia purietit sielde Cyprijn. (Ja kuin he olit ulos lähetetyt Pyhästä Hengestä/ niin he tulit Seleukiaan/ ja purjehdit sieltä Kyproon.)

4. Οὗτοι μὲν οὖν ἐκπεμφθέντες ὑπὸ τοῦ Πνεύματος τοῦ ἁγίου κατῆλθον εἰς τὴν Σελεύκειαν, ἐκεῖθεν τε ἀπέπλευσαν εἰς τὴν Κύπρον,

4. ουτοι μεν ουν εκπεμφθεντες υπο του πνευματος του αγιου κατηλθον εις την σελευκειαν εκειθεν τε απεπλευσαν εις την κυπρον 4. oυtoi men oυn ekpemfthentes υpo toυ pneυmatos toυ agioυ katelthon eis ten seleυkeian ekeithen te apepleυsan eis ten kυpron

4 Therefore indeed, these (men), having been sent out by the Holy Spirit, went down to Seleucia, and sailed from there to Cyprus.

4. So they, being sent forth by the Holy Ghost, departed unto Seleucia; and from thence they sailed to Cyprus.

4. Disse, udsendte af den Hellig Aand, droge da ned til Seleucia og seilede derfra til Cypern.

4. Och som de sände voro af den Helga Anda, drogo de till Seleuciam; och seglade dädan intill Cypren.

4. Needsinnatsed nüüd, kui nemmad pühhast Waimust ollid wäljaläkkitud, tullid Seleikia male, ja seält läksid nemmad laewaga Kiiprusse sare.

4. Šventosios Dvasios pasiųsti, jie nukeliavo į Seleukiją, o iš ten laivu pasiekė Kiprą.

4. Diese nun, wie sie ausgesandt waren vom heiligen Geist, kamen sie gen Seleucia, und von da schifften sie gen Zypern.

4. Eux donc, envoyés par le Saint-Esprit, descendirent à Séleucie, et de là s'embarquèrent pour Cypre.

4. Así que ellos, enviados por el Espíritu Santo, descendieron a Seleucia; y de allí navegaron a Chipre.

4 Dezen dan, uitgezonden zijnde van den Heiligen Geest, kwamen af tot Seleucie, en van daar scheepten zij af naar Cyprus.

4. Oni tedy wysłani będąc od Ducha Świętego, przyszli do Seleucyi, a stamtąd płynęli do Cypru.

4. Ők annakokáért, miután kibocsáttattak a Szent Lélektől, lemenének Szeleucziába; és onnét elevezének Cziprusba.

4 Сии, быв посланы Духом Святым, пришли в Селевкию, а оттуда отплыли в Кипр;

4. Вони ж, послані від Духа сьвятого, прийшли у Селевкию, а звідтіля відплили в Кипр.

5 Ja tultuaan Salamiiseen he julistivat Jumalan sanaa juutalaisten synagoogissa, ja heillä oli mukanaan myös Johannes, palvelijana.

5 Tultuaan Salamiiseen he julistivat Jumalan sanaa juutalaisten synagoogissa, ja heillä oli myös Johannes palvelijana.

5. Ja kuin he Salaminassa olivat, ilmoittivat he Jumalan sanan Juudalaisten synagogissa; ja heillä oli myös Johannes palveliana.

5. Ja cuin he Salaminan Caupungis olit ilmoitit he Jumalan sanoja Judalaisten Synagogisa ja heillä oli Johannes palweliana.

5. Ja quin he olit Salaminas Caupungis/ ilmoitit he Jumalan Sanat Juttain Sinagogis. Mutta heille oli mös Johannes Palueliana. (Ja kuin he olit Salaminas kaupungissa/ ilmoitit he Jumalan sanat juuttain synagogissa. Mutta heillä oli myös Johannes palwelijana.)

5. καὶ γενόμενοι ἐν Σαλαμῖνι κατήγγελλον τὸν λόγον τοῦ Θεοῦ ἐν ταῖς συναγωγαῖς τῶν Ἰουδαίων· εἶχον δὲ καὶ Ἰωάννην ὑπηρέτην.

5. και γενομενοι εν σαλαμινι κατηγγελλον τον λογον του θεου εν ταις συναγωγαις των ιουδαιων ειχον δε και ιωαννην υπηρετην 5. kai genomenoi en salamini kateggellon ton logon toυ theoυ en tais sυnagogais ton ioυdaion eichon de kai ioannen υpereten

5 And (after) they came* in Salamis, they were proclaiming the word of God in the synagogues of the Jews, and they also had John, an attendant.

5. And when they were at Salamis, they preached the word of God in the synagogues of the Jews: and they had also John to their minister.

5. Og der de vare komne til Salamis, forkyndte de Guds Ord i Jødernes Synagoger; men de havde ogsaa Johannes til Medhjælper.

5. Och då de voro i den staden Salamine, predikade de Guds ord uti Judarnas Synagogor; och Johannem hade de för en tjenare.

5. Ja kui nemmad Salamina liñna said, kulutasid nemmad Jummala sanna Juda-rahwa koggodusse koddade sees; agga neil olli ka Joannes teenriks.

5. Atvykę į Salaminą, jie pamokslavo Dievo žodį žydų sinagogose. Jiems talkino Jonas.

5. Und da sie in die Stadt Salamis kamen, verkündigten sie das Wort Gottes in der Juden Schulen; sie hatten aber auch Johannes zum Diener.

5. Et étant arrivés à Salamine, ils annoncèrent la parole de Dieu dans les synagogues des Juifs, et ils avaient aussi Jean pour les aider.

5. Y llegados a Salamina, anunciaban la palabra de Dios en las sinagogas de los Judíos; y tenían también a Juan por asistente.

5 En gekomen zijnde te Salamis, verkondigden zij het woord Gods in de synagogen der Joden; en zij hadden ook Johannes tot een dienaar.

5. A gdy byli w Salaminie, opowiadali słowo Boże w bóżnicach żydowskich, a mieli z sobą i Jana do usługi.

5. És mikor Salamisba jutottak, hirdeték az Isten beszédét a zsidóknak zsinagógáiban: és János [3†] is velük vala, mint segítőtárs.

5 и, быв в Саламине, проповедывали слово Божие в синагогах Иудейских; имели же при себе и Иоанна для служения.

5. І, бувши в Саламинї, проповідували слово Боже по школах Жидівських; мали ж і Йоана за слугу.

6 Ja kun he olivat vaeltaneet kautta koko saaren Pafoon asti, tapasivat he erään juutalaisen miehen, noidan ja väärän profeetan, jonka nimi oli Barjeesus.

6 Kuljettuaan kautta koko saaren Pafokseen asti, he tapasivat erään noidan ja väärän profeetan, juutalaisen jonka nimi oli Barjeesus.

6. Ja kuin he sen luodon lävitse matkustaneet olivat hamaan Paphoon asti, löysivät he velhon, väärän prophetan, Juudalaisen, jonka nimi oli Barjesus,

6. JA cuin he sen luodon läpidze matcustanet olit haman Paphon Caupungihin löysit he yhden welhon ja wäärän Prophetan Judalaisen jonga nimi oli Bar Jehu

6. Ja quin he sen Lodhon olit lepitze matkustanuet/ haman sihe' caupu'gin Paphos/ nin he leusit yden welhomiehe' ia falskin Propheta'/ Juttan/ io'ga nimi oli * Bar Jehu/ (Ja kuin he sen luodon olit läwitse matkustaneet/ hamaan siihen kaupunkiin Paphos/ niin he löysit yhden welhomiehen ja falskin prophetan/ juuttaan/ jonka nimi oli Bar Jehu/)

6. Διελθόντες δὲ τὴν νῆσον ἄχρι Πάφου εὗρόν τινα ἄνδρα μάγον ψευδοπροφήτην Ἰουδαῖον ᾧ ὄνομα Βαριησοῦς,

6. διελθοντες δε την νησον αχρι παφου ευρον τινα μαγον ψευδοπροφητην ιουδαιον ω ονομα βαριησους 6. dielthontes de ten neson achri pafoυ eυron tina magon pseυdoprofeten ioυdaion o onoma βariesoυs

6 Now having gone through the island to Paphos, they found a certain magician, a false prophet, a Jew, whose name (was) Son-of-Joshua;

6. And when they had gone through the isle unto Paphos, they found a certain sorcerer, a false prophet, a Jew, whose name was Barjesus:

6. Og der de vare dragne igjennem Øen indtil Paphus, fandt de en Troldkarl, en falsk Prophet, en Jøde, hvis Navn var Barjesus.

6. Och då de öfverfarit hade öna allt intill (den staden) Paphum, funno de der en trollkarl, som var en falsk Prophet, en Judo som het BarJesus.

6. Agga kui nemmad sedda saart said läbbikäinud Pawussest sadik, leidsid nemmad ühhe noia ühhe walleprohweti, kes Juda-mees olli, kelle nimmi olli Parjesus,

6. Perėję visą salą iki Pafo, jie susitiko vieną magą, netikrą pranašą žydą, vardu Barjėzų,

6. Und da sie die Insel durchzogen bis zu der Stadt Paphos, fanden sie einen Zauberer und falschen Propheten, einen Juden, der hieß Bar-Jesus;

6. Ayant ensuite traversé l'île jusqu'à Paphos, ils trouvèrent un certain Juif, magicien et faux prophète, nommé Barjésus,

6. Y habiendo atravesado la isla hasta Pafo, hallaron a cierto hechicero, falso profeta, Judió, llamado Bar-jesús:

6 En als zij het eiland doorgegaan waren tot Pafos toe, vonden zij een zekeren tovenaar, een valse profeet, een Jood, wiens naam was Bar-jezus;

6. A przeszedłszy onę wyspę aż do Pafu, znaleźli tam jakiegoś czarnoksiężnika, fałszywego proroka, Żyda, któremu imię było Barjezus.

6. És eljárván a szigetet mind Páfusig, találkozának egy ördöngős [4†] hamispróféta zsidóra, kinek neve vala Barjézus;

6 Пройдя весь остров до Пафа, нашли они некоторого волхва, лжепророка, Иудеянина, именем Вариисуса,

6. Пройшовши ж остров аж до Пафи, знайшли одного чарівника, Жидівського лжепророка, на ймя Вар-Ісуса,

7 Hän oleskeli käskynhaltijan, Sergius Pauluksen, luona, joka oli ymmärtäväinen mies. Tämä kutsui luoksensa Barnabaan ja Sauluksen ja halusi kuulla Jumalan sanaa.

7 Hän oleskeli käskynhaltijan, Sergius Pauluksen luona, joka oli älykäs mies. Tämä kutsui luokseen Barnabaan ja Sauluksen ja halusi kuulla Jumalan sanaa.

7. Joka oli maaherran Sergius Pauluksen, toimellisen miehen kanssa. Se kutsui Barnabaan ja Sauluksen tykönsä, ja halusi kuulla Jumalan sanaa.

7. Ja oli Maanherran Sergius Pauluxen sen toimellisen miehen cansa. Se cudzui Barnaban ja Sauluxen tygöns ja halais cuulla Jumalan sana.

7. ioca sen Man wanhiman Sergion Paulusen/ toimelisen Miehen cansa oli. Se sama cutzui Barnabam ia Saulum tygens/ ia halasi cwlla Jumalan Sana. (joka sen maan wanhimman Sergion Pauluksen/ toimellisen miehen kanssa oli. Se sama kutsui Barnaban ja Sauluksen tykönsä/ ja halasi kuulla Jumalan sanaa.)

7. ὃς ἦν σὺν τῷ ἀνθυπάτῳ Σεργίῳ Παύλῳ, ἀνδρὶ συνετῷ. οὗτος προσκαλεσάμενος Βαρνάβαν καὶ Σαῦλον ἐπεζήτησεν ἀκοῦσαι τὸν λόγον τοῦ Θεοῦ·

7. ος ην συν τω ανθυπατω σεργιω παυλω ανδρι συνετω ουτος προσκαλεσαμενος βαρναβαν και σαυλον επεζητησεν ακουσαι τον λογον του θεου 7. os en sυn to anthυpato sergio paυlo andri sυneto oυtos proskalesamenos βarnaβan kai saυlon epezetesen akoυsai ton logon toυ theoυ

7 who was together with the proconsul, Sergius Paulus, an intelligent man. This one sought to hear the word of God, having called to him Barnabas and Saul.

7. Which was with the deputy of the country, Sergius Paulus, a prudent man; who called for Barnabas and Saul, and desired to hear the word of God.

7. Han var hos Landshævdingen Sergius Paulus, en forstandig mand. Denne kaldte Barnabas og Saulus til sig og begjerede at høre Guds Ord.

7. Han var med landshöfdinganom, som het Sergius Paulus, hvilken en förståndig man var. Han kallade till sig Barnabam och Saulum, och begärade höra Guds ord.

7. Se olli Mawallitseja Sergiusse Paulusse ühhe moistlikko mehhe jures; sesinnane kutsus Parnabast ja Saulust ennese jure, ja püdis Jummala sanna kuulda.

7. kuris buvo su prokonsulu Sergijumi Pauliumi, išmintingu vyru. Šis, pasikvietęs Barnabą ir Saulių, norėjo pasiklausyti Dievo žodžio.

7. der war bei Sergius Paulus, dem Landvogt, einem verständigen Mann. Der rief zu sich Barnabas und Saulus und begehrte, das Wort Gottes zu hören.

7. Qui était avec le proconsul Sergius Paulus, homme intelligent. Celui-ci, ayant fait appeler Barnabas et Saul, désira entendre la parole de Dieu.

7. El cual estaba con el procónsul Sergio Paulo, varón prudente. Este, llamando a Barnabás y a Saulo, deseaba oir la palabra de Dios.

7 Welke was bij den stadhouder Sergius Paulus, een verstandigen man. Deze, Barnabas en Saulus tot zich geroepen hebbende, zocht zeer het Woord Gods te horen.

7. Który był przy zacnym staroście, Sergijuszu Pawle, mężu roztropnym. Ten przyzwawszy Barnabasza i Saula, pragnął słuchać słowa Bożego.

7. Ki Sergius Paulus tiszttartóval, ez okos emberrel vala. Ez magához hivatván Barnabást és Saulust, kíváná hallani az Isten beszédét.

7 который находился с проконсулом Сергием Павлом, мужем разумным. Сей, призвав Варнаву и Савла, пожелал услышать слово Божие.

7. котрий був у старости Сергія Павла, чоловіка розумного. Сей, покликавши Варнаву та Савла, бажав слухати слово Боже.

8 Mutta Elymas, noita — sillä niin tulkitaan hänen nimensä — vastusti heitä, koettaen kääntää käskynhaltijaa pois uskosta.

8 Mutta Elymas, noita — sillä niin tulkitaan hänen nimensä — vastusti heitä koettaen kääntää käskynhaltijaa pois uskosta.

8. Mutta heitä vastaan seisoi Elimas velho (sillä niin tulkitaan hänen nimensä) ja pyysi kääntää maaherraa pois uskosta.

8. Mutta heitä wastan oli se welho Elimas ( jonga näin nimi käätän ) ja pyysi käändä Maanherra pois uscosta.

8. Nin heite wastanseisoi se Welhomies * Elimas (sille nein hene' Nimens tulkitan) ia pysi Manwa'hinda poiskiendä vskosta. (Niin heitä wastaan seisoi se welhomies Elimas (sillä näin hänen nimens tulkitaan) ja pyysi maanwanhinta pois kääntää uskosta.)

8. ἀνθίστατο δὲ αὐτοῖς Ἐλύμας ὁ μάγος - οὕτω γὰρ μεθερμηνεύεται τὸ ὄνομα αὐτοῦ - ζητῶν διαστρέψαι τὸν ἀνθύπατον ἀπὸ τῆς πίστεως.

8. ανθιστατο δε αυτοις ελυμας ο μαγος ουτως γαρ μεθερμηνευεται το ονομα αυτου ζητων διαστρεψαι τον ανθυπατον απο της πιστεως 8. anthistato de aυtois elυmas o magos oυtos gar methermeneυetai to onoma aυtoυ zeton diastrepsai ton anthυpaton apo tes pisteos

8 But Elymas the magician (for* so is his name by translation) was standing against them, seeking to pervert the proconsul away from the faith.

8. But Elymas the sorcerer (for so is his name by interpretation) withstood them, seeking to turn away the deputy from the faith.

8. Men Elimas eller Troldkarlen, (thi dette betyder hans Navn), stod dem imod og søgte at afvende Landshøvdingen fra Troen.

8. Men trollkarlen Elymas, ty hans namn uttydes så, stod dem emot, och ville vända landshöfdingan ifrå trone.

8. Agga nende wasto panni se noid Elimas, (sest nenda selletakse temma nimmi) ja püdis Ma-wallitsejat ussust ärrapöörda.

8. Bet Elimas­magas (toks šito žodžio vertimas)­jiems priešinosi, stengdamasis atitraukti prokonsulą nuo tikėjimo.

8. Da widerstand ihnen der Zauberer Elymas (denn also wird sein Name gedeutet) und trachtete, daß er den Landvogt vom Glauben wendete.

8. Mais Élymas, le magicien, car c'est ainsi que se traduit son nom, leur résistait, tâchant de détourner le proconsul de la foi.

8. Mas les resistía Elimás el hechicero, (que así se interpreta su nombre,) procurando de apartar de la fé al procónsul.

8 Maar Elymas, de tovenaar (want alzo wordt zijn naam overgezet), wederstond hen, zoekende den stadhouder van het geloof af te keren.

8. Lecz się im sprzeciwił Elimas, on czarnoksiężnik, (albowiem się tak wykłada imię jego), starając się, jakoby starostę od wiary odwrócił:

8. Elimás, az ördöngős azonban (mert így magyaráztatik az ő neve) ellenkezik vala velök, igyekezvén a tiszttartót elfordítani a hittől.

8 А Елима волхв ибо то значит имя его противился им, стараясь отвратить проконсула от веры.

8. Противив ся ж їм Єлима чарівник (так бо перекладаєть ся імя його), шукаючи одвернути старосту од віри.

9 Niin Saulus, myös Paavaliksi kutsuttu, täynnä Pyhää Henkeä loi katseensa häneen

9 Niin Saulus, *toiselta nimeltään* Paavali, täynnä Pyhää Henkeä kiinnitti katseensa häneen

9. Mutta Saulus (joka myös Paavaliksi kutsutaan,) oli täynnä Pyhää Henkeä, katsoi hänen päällensä,

9. Mutta Saulus joca myös Pawalixi cudzutan oli täynäns Pyhä Henge cadzoi hänen päällens ja sanoi:

9. Mutta Saulus/ ioca mös Paulus cutzutan/ teunens pyhe Henge/ catzoi henen pälens ia sanoi/ (Mutta Saulus/ joka myös Paulus kutsutaan/ täynnäns Pyhää Henkeä/ katsoi hänen päällensä ja sanoi/)

9. Σαῦλος δέ, ὁ καὶ Παῦλος, πλησθεὶς Πνεύματος ἁγίου καὶ ἀτενίσας πρὸς αὐτὸν

9. σαυλος δε ο και παυλος πλησθεις πνευματος αγιου και ατενισας εις αυτον 9. saυlos de o kai paυlos plestheis pneυmatos agioυ kai atenisas eis aυton

9 But Saul, also (called) Paul, having been filled with (the) Holy Spirit, stared toward him,

9. Then Saul, (who also is called Paul,) filled with the Holy Ghost, set his eyes on him,

9. Men Saulus, (som og kaldes Paulus), fyldt med den Hellig Aand, saae stivt paa ham og sagde:

9. Men Saulus, den ock Paulus het, full med den Helga Anda, såg på honom;

9. Agga Saulus, kedda ka Paulusseks hütakse, olli täis pühha Waimo, ja watis üksi silmi temma peäle,

9. Tada Saulius, kitaip vadinamas Pauliumi, Šventosios Dvasios kupinas, įdėmiai pažvelgė į jį

9. Saulus aber, der auch Paulus heißt, voll heiligen Geistes, sah ihn an

9. Mais Saul, qui est aussi appelé Paul, rempli du Saint-Esprit, et ayant les yeux fixés sur lui, dit:

9. Entónces Saulo, que también se llama Pablo, lleno del Espíritu Santo, poniendo en él los ojos,

9 Doch Saulus (die ook Paulus genaamd is), vervuld met den Heiligen Geest, en de ogen op hem houdende, zeide:

9. Tedy Saul, (którego zowią i Pawłem) napełniony będąc Ducha Świętego, a pilnie na niego patrząc,

9. De Saulus, ki Pál is, megtelvén Szent Lélekkel, szemeit reá vetve,

9 Но Савл, он же и Павел, исполнившись Духа Святаго иустремив на него взор,

9. Савло ж, - (він же) й Павел, сповнившись сьвятим Духом, і подивившись на него,

10 ja sanoi: "Voi sinua, joka olet kaikkea vilppiä ja kavaluutta täynnä, sinä perkeleen sikiö, kaiken vanhurskauden vihollinen, etkö lakkaa vääristelemästä Herran suoria teitä?

10 ja sanoi: "Voi sinua, paholaisen sikiötä, kaiken vanhurskauden vihollista, joka olet täynnä kaikkea vilppiä ja kaikkea pahuutta, etkö lakkaa vääristelemästä Herran suoria teitä?

10. Ja sanoi: voi sinä perkeleen poika, täynnä kaikkea vilppiä ja petosta, ja kaiken vanhurskauden vihamies, et sinä lakkaa vääntelemästä Herran oikeita teitä.

10. Sinä Perkelen poica täysi caicke wilpiä ja petosta ja caiken oikeuden wihamies et sinä lacka wäändelemäst HERran oikeita teitä.

10. O sine Perkelen poica/ teusi caikia wilpi ia petosta/ ia caiken Oikeudhen wihamies/ etpe sine lacka wändelemest HERRAN oikeit teite. (Oi sinä perkeleen poika/ täysi kaikkea wilppiä ja petosta/ ja kaiken oikeuden wihamies/ etpä sinä lakkaa wääntelemästä HERRAN oikeita teitä.)

10. εἶπεν· Ὦ πλήρης παντὸς δόλου καὶ πάσης ῥᾳδιουργίας, υἱὲ διαβόλου, ἐχθρὲ πάσης δικαιοσύνης, οὐ παύσῃ διαστρέφων τὰς ὁδοὺς Κυρίου τὰς εὐθείας;

10. ειπεν ω πληρης παντος δολου και πασης ραδιουργιας υιε διαβολου εχθρε πασης δικαιοσυνης ου παυση διαστρεφων τας οδους κυριου τας ευθειας 10. eipen o pleres pantos doloυ kai pases radioυrgias υie diaβoloυ echthre pases dikaiosυnes oυ paυse diastrefon tas odoυs kυrioυ tas eυtheias

10 (and) said, O full of all treachery and all villainy, you son of the devil, enemy of all righteousness, will you not cease perverting the straight ways of the Lord?

10. And said, O full of all subtilty and all mischief, thou child of the devil, thou enemy of all righteousness, wilt thou not cease to pervert the right ways of the Lord?

10. o, du Djævels Barn, fuld af al List og al Skalkhed, al Retfærdigheds Fjende! vil du ikke lade af at forvende Herrens de rette Veie?

10. Och han sade: O du djefvulsbarn, full med allt bedrägeri, och med alla list, fiende till allt det rättfärdigt är, du låter icke af att förvända Herrans rätta vägar.

10. Ja ütles: Oh sa kurrati laps! keik kawwalust ja keik tiggedust täis, sa keige öigusse waenlane, eks sinna ei jätta mahha Issanda öiged teed rikkumast?

10. ir tarė: ‘‘Ak tu, visokių klastų bei piktybių pilnas velnio vaike! Tu, teisumo prieše! Ar nesiliausi kraipęs tiesių Viešpaties kelių?

10. und sprach: O du Kind des Teufels, voll aller List und aller Schalkheit, und Feind aller Gerechtigkeit, du hörst nicht auf, abzuwenden die rechten Wege des HERRN;

10. O toi, qui es plein de toute fraude et de toute méchanceté, fils du diable, ennemi de toute justice, ne cesseras-tu point de pervertir les voies droites du Seigneur?

10. Dijo: Oh, lleno de todo engaño y de toda maldad, hijo del diablo, enemigo de toda justicia, ¿no cesarás de trastornar los caminos rectos del Señor?

10 O gij kind des duivels, vol van alle bedrog, en van alle arglistigheid, vijand van alle gerechtigheid, zult gij niet ophouden te verkeren de rechte wegen des Heeren?

10. Rzekł: O pełny wszelkiej zdrady i wszelkiej przewrotności, synu dyjabelski, nieprzyjacielu wszelkiej sprawiedliwości! nie przestanieszże podwracać prostych dróg Paóskich?

10. Monda: Ó minden álnoksággal és minden gonoszsággal teljes ördögfi, minden igazságnak ellensége, nem szűnöl-é meg az Úrnak igaz útait elfordítani?

10 сказал: о, исполненный всякого коварства и всякого злодейства, сын диавола, враг всякой правды! перестанешь ли ты совращать с прямых путей Господних?

10. сказав: Ой ти, повний усякого підступу і всякого зла, сину дияволів, вороже всякої правди! чи (нїколи) не перестанеш розвертати праві дороги Господнї?

11 Ja nyt, katso, Herran käsi on sinun päälläsi, ja sinä tulet sokeaksi etkä aurinkoa näe säädettyyn aikaan asti." Ja heti lankesi hänen päällensä synkeys ja pimeys, ja hän kävi ympäri ja etsi taluttajaa.

11 Nyt, katso, Herran käsi on päälläsi ja tulet sokeaksi etkä näe aurinkoa määräaikaan saakka." Heti hänen päälleen lankesi synkkä pimeys ja hän kävi ympäri etsien taluttajaa.

11. Ja nyt katso, Herran käsi on sinun päälläs; ja sinun pitää sokiana oleman eikä näkemän aurinkoa hetkessä aikaa. Ja hänen päällensä lankesi kohta synkeys ja pimeys, ja hän kävi ympäri, etsein kuka häntä kädestä taluttais.

11. Ja cadzo HERran käsi on sinun päälläs ja sinun pitä sokiana oleman ja ei näkemän Auringota hetkes aica.

11. Ja catzos nyt HERRAN käsi on sinun päles/ ia sinun pite Sokian oleman/ ia ei näkemen Auringo hetken aica. (Ja katsos nyt HERRAN käsi on sinun päälläsi/ ja sinun pitää sokean oleman/ ja ei näkemän aurinkoa hetken aikaa.)

11. καὶ νῦν ἰδοὺ χεὶρ Κυρίου ἐπὶ σέ, καὶ ἔσῃ τυφλὸς μὴ βλέπων τὸν ἥλιον ἄχρι καιροῦ. παραχρῆμα δὲ ἔπεσεν ἐπ’ αὐτὸν ἀχλὺς καὶ σκότος, καὶ περιάγων ἐζήτει χειραγωγούς.

11. και νυν ιδου χειρ του κυριου επι σε και εση τυφλος μη βλεπων τον ηλιον αχρι καιρου παραχρημα δε επεπεσεν επ αυτον αχλυς και σκοτος και περιαγων εζητει χειραγωγους 11. kai nυn idoυ cheir toυ kυrioυ epi se kai ese tυflos me βlepon ton elion achri kairoυ parachrema de epepesen ep aυton achlυs kai skotos kai periagon ezetei cheiragogoυs

11 And now, behold, the hand of (the) Lord is upon you, and you will be blind and (will) not see the sun till (the next) season. Now instantly dimness and darkness fell upon (him), and proceeding around, he was seeking (someone) to lead (him) by the hand.

11. And now, behold, the hand of the Lord is upon thee, and thou shalt be blind, not seeing the sun for a season. And immediately there fell on him a mist and a darkness; and he went about seeking some to lead him by the hand.

11. Og see nu, Herrens Haand er over dig, og du skal vorde blinde og til en Tid ikke see Solen. Men strax faldt Taage og Mørke paa ham, og han gik omkring og søgte Nogen, som kunde lede ham.

11. Och nu, si, Herrans hand är öfver dig, och du skall varda blind, och icke se solena en tid långt. Och straxt föll på honom töcken och mörker; och han gick omkring, sökandes efter att någor måtte tågan vid handena, och ledan.

11. Ja nüüd, wata, Issanda kässi tulleb sinno peäle, ja sa pead pimme ollema, ja mitte päikest näggema tükki aega; ja seddamaid langes temma peäle söggedus ja pimmedus, ja temma käis seäl ümber, ja otsis tallotajaid.

11. Dabar štai tave ištiks Viešpaties ranka: tu tapsi aklas ir kurį laiką neregėsi saulės’‘. Ir tučtuojau užgulė jį migla ir tamsa, ir jis ėmė graibytis aplink, ieškodamas, kas jam ištiestų ranką.

11. und nun siehe, die Hand des HERRN kommt über dich, und du sollst blind sein und die Sonne eine Zeitlang nicht sehen! Und von Stund an fiel auf ihn Dunkelheit und Finsternis, und er ging umher und suchte Handleiter.

11. Et voici, dès maintenant la main du Seigneur est sur toi, et tu seras aveugle, et tu ne verras point le soleil, pour un temps. Et à l'instant, l'obscurité et les ténèbres tombèrent sur lui; et tournant çà et là, il cherchait un guide.

11. Ahora, pues, he aquí, la mano del Señor es sobre tí, y serás ciego, que no veas el sol por un tiempo. Y luego cayó en él oscuridad y tinieblas; y andando al derredor buscaba quien le condujese por la mano.

11 En nu zie, de hand des Heeren is tegen u, en gij zult blind zijn, en de zon niet zien voor een tijd. En van stonde aan viel op hem donkerheid en duisternis: en rondom gaande, zocht hij, die hem met de hand mochten leiden.

11. A oto teraz ręka Paóska nad tobą: i będziesz ślepym, nie widząc słoóca aż do czasu. A zarazem przypadła na niego chmura i ciemność, a błąkając się szukał, kto by go wiódł za rękę.

11. Most azért ímé az Úrnak keze van ellened, és vak leszel és nem látod a napot egy ideig. És azonnal homály és sötétség szálla reá; és kerengve keres vala vezetőket.

11 И ныне вот, рука Господня на тебя: ты будешь слеп и не увидишь солнца до времени. И вдруг напал на него мрак и тьма, и он, обращаясь туда и сюда, искал вожатого.

11. Оце ж рука Господня на тебе, й будеш слїпий, і не бачити меш сонця до часу. І зараз обняв його туман і темрява й слоняючись (мацяючи) шукав, хто б його провів за руку.

12 Kun nyt käskynhaltija näki, mitä oli tapahtunut, niin hän uskoi, ihmetellen Herran oppia.

12 Nähtyään mitä oli tapahtunut, käskynhaltija uskoi ihmetellen Herran oppia.

12. Kuin maaherra näki, mitä tapahtui, uskoi hän ja ihmetteli Herran opetusta.

12. Ja hänen päällens langeis cohta syngeys ja pimeys ja hän käwi ymbärins edzein cuca händä kädestä talutais. Cosca Maanherra sen näki uscoi hän ja ihmetteli HERran opetusta.

12. Ja cochta langesi henen pälens/ syngy ia pimeys/ Ja hen ymberikeui etzien cuca hende Kädheste talutais. Coska nyt se Manwanhin näki sen Teghon/ nin hen vskoi/ ia ihmecteli HErran opetuxen ylitze. (Ja kohta lankesi hänen päällensä/ synkeys ja pimeys/ Ja hän ympäri käwi etsien kuka häntä kädestä taluttaisi. Koska nyt se maanwanhin näki sen teon/ niin hän uskoi/ ja ihmetteli Herran opetuksen ylitse.)

12. τότε ἰδὼν ὁ ἀνθύπατος τὸ γεγονὸς ἐπίστευσεν, ἐκπλησσόμενος ἐπὶ τῇ διδαχῇ τοῦ Κυρίου.

12. τοτε ιδων ο ανθυπατος το γεγονος επιστευσεν εκπλησσομενος επι τη διδαχη του κυριου 12. tote idon o anthυpatos to gegonos episteυsen ekplessomenos epi te didache toυ kυrioυ

12 Then the proconsul believed, having seen what had happened, being astounded upon the teaching of the Lord.

12. Then the deputy, when he saw what was done, believed, being astonished at the doctrine of the Lord.

12. Men Landshøvdingen saae det, som var skeet, troede ham, fuld af Forundring over Herrens Lære.

12. Då landshöfdingen såg hvad skedt var, trodde han, och förundrade sig öfver Herrans lärdom.

12. Kui se Mawallitseja näggi, mis sündis, siis uskus temma, ja ehmatas üpris wägga Issanda öppetusse pärrast.

12. Tai pamatęs, prokonsulas įtikėjo, apstulbintas Viešpaties mokslo.

12. Als der Landvogt die Geschichte sah, glaubte er und verwunderte sich der Lehre des HERRN.

12. Alors le proconsul, voyant ce qui était arrivé, crut, étant rempli d'admiration pour la doctrine du Seigneur.

12. Entónces el procónsul, viendo lo que había sido hecho, creyó, maravillado de la doctrina del Señor.

12 Als de stadhouder zag, hetgeen geschied was, toen geloofde hij, verslagen zijnde over de leer des Heeren.

12. Tedy widząc starosta, co się stało, uwierzył, zdumiewając się nad nauką Paóską.

12. Akkor a tiszttartó, mikor látta a történt dolgot, hűn, elálmélkodván az Úrnak tudományán.

12 Тогда проконсул, увидев происшедшее, уверовал, дивясь учению Господню.

12. Тодї видївши староста, що сталось, увірував, дивуючись наукою Господньою.

13 Ja kun Paavali seuralaisineen oli purjehtinut Pafosta, tulivat he Pamfylian Pergeen; siellä Johannes erosi heistä ja palasi Jerusalemiin.

13 Kun Paavali seuralaisineen oli purjehtinut Pafoksesta, he tulivat Pamfylian Pergeen. Mutta Johannes erosi heistä ja palasi Jerusalemiin.

13. Mutta kuin Paavali ja ne, jotka hänen kanssansa olivat, Paphosta purjehtivat, tulivat he Pamphilian Pergeen; mutta Johannes erkani heistä ja palasi Jerusalemiin.

13. COsca Pawali ja ne jotca hänen cansans olit Paphost purjehdit tulit he Pamphilin Pergeen mutta Johannes ercani heistä ja palais Jerusalemijn.

13. Coska sis Pauali ia ne iotca henen cansans olit/ purietit/ nin he tulit Pergen sijne Pamphilian maakunnas/ Mutta Johannes erkani heiste/ ia palasi Jerusalemijn. (Koska siis Pawali ja ne jotka hänen kanssansa olit/ purjehdit/ niin he tulit Pergeen siinä Pamphilian maakunnassa/ Mutta Johannes erkani heistä/ ja palasi Jerusalemiin.)

13. Ἀναχθέντες δὲ ἀπὸ τῆς Πάφου οἱ περὶ τὸν Παῦλον ἦλθον εἰς Πέργην τῆς Παμφυλίας· Ἰωάννης δὲ ἀποχωρήσας ἀπ’ αὐτῶν ὑπέστρεψεν εἰς Ἱεροσόλυμα.

13. αναχθεντες δε απο της παφου οι περι τον παυλον ηλθον εις περγην της παμφυλιας ιωαννης δε αποχωρησας απ αυτων υπεστρεψεν εις ιεροσολυμα 13. anachthentes de apo tes pafoυ oi peri ton paυlon elthon eis pergen tes pamfυlias ioannes de apochoresas ap aυton υpestrepsen eis ierosolυma

13 Now Paul, (with) those around him, having set-sail from Paphos, came to Perga in Pamphylia. And John having departed from them, returned to Jerusalem.

13. Now when Paul and his company loosed from Paphos, they came to Perga in Pamphylia: and John departing from them returned to Jerusalem.

13. Men Paulus og de, som vare med ham, fore bort fra Paphus og kom til Perge i Pamphylien. Men Johannes skiltes fra dem og vendte tilbage til Jerusalem.

13. Då Paulus, och de med honom voro, foro ifrå Papho, kommo de till Pergen i Pamphylien; och Johannes skiljdes ifrå dem, och for igen till Jerusalem.

13. Agga kui need, kes Paulussega ollid, Pawussest ärraläksid, said nemmad Perge, Pamwilia Ma liñna; agga Joannes lahkus neist ärra, ja läks taggasi Jerusalemma.

13. Išplaukę iš Pafo, Paulius ir jo palydovai atvyko į Pergę, Pamfilijoje. Čia Jonas pasitraukė nuo jų ir sugrįžo į Jeruzalę.

13. Da aber Paulus und die um ihn waren, von Paphos schifften, kamen sie gen Perge im Lande Pamphylien. Johannes aber wich von ihnen und zog wieder gen Jerusalem.

13. Et Paul et ceux qui étaient avec lui, s'étant embarqués à Paphos, vinrent à Perge en Pamphylie. Mais Jean, s'étant séparé d'eux, revint à Jérusalem.

13. Y partidos de Pafo, Pablo, y los que estaban con él, vinieron a Perges de Pamfilia: entónces Juan, apartándose de ellos, se volvió a Jerusalem.

13 En Paulus, en die met hem waren, van Pafos afgevaren zijnde, kwamen te Perge, een stad in Pamfylie. Maar Johannes, van hen scheidende, keerde weder naar Jeruzalem.

13. A puściwszy się z Pafu Paweł i ci, którzy z nim byli, przyszli do Pergi Pamfiliejskiej. A Jan odszedłszy od nich, wrócił się do Jeruzalemu.

13. Elhajózván pedig Páfusból Pál és kisérői, Pergába, Pámfiliának városába menének. János azonban elválván tőlük, megtére Jeruzsálembe.

13 Отплыв из Пафа, Павел и бывшие при нем прибыли в Пергию, в Памфилии. Но Иоанн, отделившись от них, возвратился в Иерусалим.

13. Пустивши ся ж із Пафи ті, що круг Павла, прийшли в Пергию Панфилську; Йоан же, відлучившись від них, вернувсь у Єрусалим.

14 Mutta he vaelsivat Pergestä eteenpäin ja saapuivat Pisidian Antiokiaan; ja he menivät synagoogaan sapatinpäivänä ja istuutuivat.

14 He taas kulkivat Pergestä eteenpäin ja saapuivat Pisidian Antiokiaan. Ja he menivät sapatinpäivänä synagoogaan ja istuutuivat.

14. Mutta he vaelsivat Pergestä ja tulivat Pisidian Antiokiaan, ja menivät sabbatina synagogaan, ja istuivat.

14. Mutta he waelsit Pergest ja tulit Antiochiaan Pisidian maacundan ja menit Sabbathina Synagogan ja istuit.

14. Mutta he waelsit Pergen lepitze/ ia tulit Antiochian/ sihen Pisidian maakundan/ ia sisellemenit Sinagogan Lepopeiuene/ ia istuit. (Mutta he waelsit Pergen läwitse/ ja tulit Antiochiaan/ siihen Pisidian maankuntaan/ ja sisälle menit synagogaan lepopäiwänä/ ja istuit.)

14. Αὐτοὶ δὲ διελθόντες ἀπὸ τῆς Πέργης παρεγένοντο εἰς Ἀντιόχειαν τῆς Πισιδίας, καὶ εἰσελθόντες εἰς τὴν συναγωγὴν τῇ ἡμέρᾳ τῶν σαββάτων ἐκάθισαν.

14. αυτοι δε διελθοντες απο της περγης παρεγενοντο εις αντιοχειαν της πισιδιας και εισελθοντες εις την συναγωγην τη ημερα των σαββατων εκαθισαν 14. aυtoi de dielthontes apo tes perges paregenonto eis antiocheian tes pisidias kai eiselthontes eis ten sυnagogen te emera ton saββaton ekathisan

14 But having gone through from Perga, they came* to Antioch of Pisidia {Asia Minor} , and having entered into the synagogue on the Sabbath day, they sat down.

14. But when they departed from Perga, they came to Antioch in Pisidia, and went into the synagogue on the sabbath day, and sat down.

14. Men de droge videre fra Perge og kom til Antiochia i Pisidien og gik ind i Synagogen paa Sabbatsdagen og satte sig.

14. Men de drogo genom de landsändar ifrå Pergen, och kommo till Antiochien, i det landet Pisidien; och gingo in uti Synagogon, om Sabbathsdagen, och satte sig.

14. Agga nemmad läksid Pergest läbbi, ja said Pisidia-Ma liñna Antiohkia, ja läksid koggodusse kotta ühhel näddala päwal, ja istusid mahha.

14. O jie, išvykę iš Pergės, atkeliavo į Pisidijos Antiochiją. Sabato dieną nuėjo į sinagogą ir ten susėdo.

14. Sie aber zogen weiter von Perge und kamen gen Antiochien im Lande Pisidien und gingen in die Schule am Sabbattage und setzten sich.

14. Pour eux, étant partis de Perge, ils vinrent à Antioche de Pisidie; et étant entrés dans la synagogue, le jour du sabbat, ils s'assirent.

14. Y ellos pasando de Perges, vinieron a Antioquía de Pisidia; y entrando en la sinagoga un día de sábado, se asentaron.

14 En zij, van Perge het land doorgaande, kwamen te Antiochie, een stad in Pisidie; en gegaan zijnde in de synagoge op den dag des sabbats, zaten zij neder.

14. A oni odszedłszy z Pergi, przyszli do Antyjochii Pisydejskiej, a wszedłszy do bóżnicy w dzieó sobotni, usiedli.

14. Ők pedig Pergából tovább menve, eljutának Antiókhiába, Pisidiának városába, és bemenvén szombatnapon a zsinagógába; leülének.

14 Они же, проходя от Пергии, прибыли в Антиохию Писидийскую и, войдя в синагогу в день субботний, сели.

14. Вони ж, перейшовши з Пергиї, прибули в Антиохию Писидийську, і ввійшовши в школу субітнього дня, посїдали.

15 Ja sittenkuin lakia ja profeettoja oli luettu, lähettivät synagoogan esimiehet sanomaan heille: "Miehet, veljet, jos teillä on jokin kehoituksen sana kansalle, niin puhukaa".

15 Kun lakia ja profeettoja oli luettu, lähettivät synagoogan esimiehet sanomaan heille: "Miehet, veljet, jos teillä on jokin kehoituksen sana kansalle niin puhukaa."

15. Ja sitte kuin laki ja prophetat olivat luetut, lähettivät synagogan päämiehet heidän tykönsä, sanoen: miehet, rakkaat veljet, onko teillä mitään kansaa neuvomista, niin sanokaat.

15. Ja sijtte cuin Laki ja Prophetat olit luetut lähetti Synagogan Päämies heidän tygöns sanoden: miehet rackat weljet ongo teillä mitän Canssa neuwomist nijn sanocat?

15. Ja sijttequin Laki ia Prophetat olit luetut/ lehetti Sinagogan pämies heiden tygens sanodhe'/ Te Miehet rackat weliet/ Ongo teille miten puhumist Canssan manauxexi/ nin sanocat. (Ja sittenkuin laki ja prophetat olit luetut lähetti synagogan päämies heidän tykönsä sanoen/ Te miehet rakkaat weljet/ Onko teillä mitään puhumista kansan manaukseksi/ niin sanokaat.)

15. μετὰ δὲ τὴν ἀνάγνωσιν τοῦ νόμου καὶ τῶν προφητῶν ἀπέστειλαν οἱ ἀρχισυνάγωγοι πρὸς αὐτοὺς λέγοντες· Ἄνδρες ἀδελφοί, εἰ ἔστιν λόγος ἐν ὑμῖν παρακλήσεως πρὸς τὸν λαόν, λέγετε.

15. μετα δε την αναγνωσιν του νομου και των προφητων απεστειλαν οι αρχισυναγωγοι προς αυτους λεγοντες ανδρες αδελφοι ει εστιν λογος εν υμιν παρακλησεως προς τον λαον λεγετε 15. meta de ten anagnosin toυ nomoυ kai ton profeton apesteilan oi archisυnagogoi pros aυtoυs legontes andres adelfoi ei estin logos en υmin parakleseos pros ton laon legete

15 Now after the public-reading of the law and the prophets, the rulers of the synagogue sent for them, saying, Men, brethren, if there is a word of encouragement to the people in you°, speak° (it).

15. And after the reading of the law and the prophets the rulers of the synagogue sent unto them, saying, Ye men and brethren, if ye have any word of exhortation for the people, say on.

15. Men efter Lovens og Propheternes Læsning sendte de Øverste for Synagogen til dem og lode sige: I Mænd, Brødre! have I nogen Formaningstale til Folket, da siger frem.

15. Och sedan lagen var läsen och Propheterna, sände de öfverste af Synagogon till dem, sägande: I män och bröder, hafven I något att tala till folkets förmanelse, så taler.

15. Agga pärrast, kui käsk ja prohwetid said loetud, läkkitasid koggodusse koia üllemad nende jure, ja ütlesid: Mehhed, wennad, kui teil on maenitsusse sanna rahwale räkida, siis üttelge.

15. Po Įstatymo ir Pranašų skaitymo sinagogos vadovai kreipėsi į juos: ‘‘Vyrai broliai, jei turite paskatinimo žodį tautiečiams, tarkite!’‘

15. Nach der Lektion aber des Gesetzes und der Propheten sandten die Obersten der Schule zu ihnen und ließen ihnen sagen: Liebe Brüder, wollt ihr etwas reden und das Volk ermahnen, so sagt an.

15. Et après la lecture de la loi et des prophètes, les principaux de la synagogue leur envoyèrent dire: Hommes frères, si vous avez quelque exhortation à faire au peuple, faites-la.

15. Y después de la lectura de la ley y de los profetas, los príncipes de la sinagoga enviaron a ellos, diciendo: Varones y hermanos, si hay en vosotros alguna palabra de exhortación para el pueblo, hablád.

15 En na het lezen der wet en der profeten, zonden de oversten der synagogen tot hen, zeggende: Mannen broeders, indien er enig woord van vertroosting tot het volk in u is, zo spreekt.

15. A po przeczytaniu zakonu i proroków, posłali do nich przełożeni bóżnicy, mówiąc: Mężowie bracia! macieli wolę jakie napominanie uczynić do ludu, mówcie.

15. És a törvénynek és a prófétáknak felolvasása [5†] után küldének a zsinagógának előljárói ő hozzájok, mondván: Atyánkfiai, férfiak, ha van valami intőbeszédetek a néphez, szóljatok.

15 После чтения закона и пророков, начальники синагоги послали сказать им: мужи братия! если у вас есть слово наставления к народу, говорите.

15. Як же прочитано з закону та пророків, післала старшина шкільна до них, говорячи: Мужі брати, коли маєте слово утїшення до людей, то промовте.

16 Niin Paavali nousi ja viittasi kädellään ja sanoi: "Te Israelin miehet ja te, jotka Jumalaa pelkäätte, kuulkaa!

16 Niin Paavali nousi ja viittasi kädellään ja sanoi: "Miehet, israelilaiset ja te, jotka Jumalaa pelkäätte, kuulkaa!"

16. Niin Paavali nousi ja viittasi kädellänsä heitä vaikenemaan, ja sanoi: Israelin miehet, ja jotka Jumalaa pelkäätte, kuulkaat.

16. PAwali nousi ja wijttais kädelläns heitä waickeneman ja sanoi: Israelin miehet ja jotca Jumalata pelkätte cuulcat:

16. Nin Pauali ylesnousi/ ia wijttas kädhellens/ ette he waickenisit ia sanoi/ Te Miehet Israelist/ ia iotca pelkett Jumalata/ cwlcat/ (Niin Pawali ylös nousi/ ja wiittasi kädellänsä/ että he waikenisit ja sanoi/ Te miehet Israelista/ ja jotka pelkäätte Jumalata/ kuulkaat.)

16. ἀναστὰς δὲ Παῦλος καὶ κατασείσας τῇ χειρὶ εἶπεν· Ἄνδρες Ἰσραηλῖται καὶ οἱ φοβούμενοι τὸν Θεόν, ἀκούσατε.

16. αναστας δε παυλος και κατασεισας τη χειρι ειπεν ανδρες ισραηλιται και οι φοβουμενοι τον θεον ακουσατε 16. anastas de paυlos kai kataseisas te cheiri eipen andres israelitai kai oi foβoυmenoi ton theon akoυsate

16 Now (after) Paul stood up and beckoned with the hand, he said, Men, Israelites, and those who fear God, listen°:

16. Then Paul stood up, and beckoning with his hand said, Men of Israel, and ye that fear God, give audience.

16. Men Paulus stod op og slog til Lyd med Haanden og sagde: I israelitiske Mænd og I, som frygte Gud, hører til!

16. Då stod Paulus upp, och gaf tecken med handene, att de skulle vara tyste, och sade: I män af Israel, och I som frukten Gud, hörer härtill.

16. Siis tousis Paulus ülles, ja löi käega nende pole, ja ütles: Israeli mehhed, ja kes teie Jummalat kardate, kuulge.

16. Tada Paulius atsistojo ir, davęs ranka ženklą nutilti, prabilo: ‘‘Izraelio vyrai ir Dievo bijantys žmonės, paklausykite!

16. Da stand Paulus auf und winkte mit der Hand und sprach: Ihr Männer von Israel und die ihr Gott fürchtet, höret zu!

16. Alors Paul s'étant levé, et ayant fait signe de la main, dit: Hommes Israélites, et vous qui craignez Dieu, écoutez.

16. Entónces Pablo, levantándose, hecha señal de silencio con la mano, dijo: Varones Israelitas, y los que teméis a Dios, escuchád.

16 En Paulus stond op, en wenkte met de hand, en zeide: Gij Israelietische mannen, en gij, die God vreest, hoort toe.

16. Tedy powstawszy Paweł, a ręką skinąwszy rzekł: Mężowie Izraelscy i którzy się boicie Boga! słuchajcie:

16. Pál azért felkelvén és kezével intvén, monda: Izráelnek férfiai, és ti, kik félitek az Istent, halljátok meg.

16 Павел, встав и дав знак рукою, сказал: мужи Израильтяне и боящиеся Бога! послушайте.

16. Вставши ж Павел і повівши рукою, рече: Мужі Ізраїлські і богобоязливі, слухайте:

17 Tämän Israelin kansan Jumala valitsi meidän isämme ja korotti tämän kansan, heidän muukalaisina ollessaan Egyptin maassa, ja vei heidät sieltä ulos kohotetulla käsivarrella,

17 Tämän Israelin kansan Jumala valitsi isämme ja korotti kansan * muukalaisuuden aikana* Egyptin maassa ja vei heidät sieltä ulos kohotetulla käsivarrella.

17. Tämän kansan, Israelin, Jumala valitsi meidän isämme, ja korotti tämän kansan, muukalaisena ollessa Egyptin maalla, ja toi heidät sieltä ulos korkialla käsivarrella,

17. Tämän Canssan Jumala walidzi meidän Isämme ja ylisti tämän Canssan muucalaisna olles Egyptin maalla.

17. Temen Canssan Jumala wloswalitzi meiden Iset/ ia ylisti Temen Canssan coska he olit Cotakunnaiset Egiptin masa/ (Tämän kansan Jumala ulos walitsi meidän isät/ ja ylisti tämän kansan koska he olit kotakunnaiset Egyptin maassa/)

17. ὁ Θεὸς τοῦ λαοῦ τούτου Ἰσραὴλ ἐξελέξατο τοὺς πατέρας ἡμῶν, καὶ τὸν λαὸν ὕψωσεν ἐν τῇ παροικίᾳ ἐν γῇ Αἰγύπτῳ, καὶ μετὰ βραχίονος ὑψηλοῦ ἐξήγαγεν αὐτοὺς ἐξ αὐτῆς,

17. ο θεος του λαου τουτου ισραηλ εξελεξατο τους πατερας ημων και τον λαον υψωσεν εν τη παροικια εν γη αιγυπτω και μετα βραχιονος υψηλου εξηγαγεν αυτους εξ αυτης 17. o theos toυ laoυ toυtoυ israel ekseleksato toυs pateras emon kai ton laon υpsosen en te paroikia en ge aigυpto kai meta βrachionos υpseloυ eksegagen aυtoυs eks aυtes

17 The God of this people chose our fathers and exalted the people in their foreign residency, in the land of Egypt, and he led them forth out of it with a high arm. {Exo 12:37, Deu 5:15}

17. The God of this people of Israel chose our fathers, and exalted the people when they dwelt as strangers in the land of Egypt, and with an high arm brought he them out of it.

17. Dette Folks, Israels, Gud udvalgte vore Fædre og ophøiede Folket, der de boede i Udlændighed i Ægyptens Land, og førte dem derfra med en Høi Arm.

17. Detta folks Israels Gud hafver utvalt våra fäder, och upphöjt folket, då de främlingar voro uti Egypti land, och fört dem derut med högom arm.

17. Sesinnatse Israeli rahwa Jummal on ärrawallitsenud meie wañemad, ja sedda rahwast üllendanud seäl, kussa nemmad woörad ollid Egiptusse maal , ja körge käewarrega töi tem̃a neid seält wälja.

17. Šios Izraelio tautos Dievas išsirinko mūsų tėvus, išaukštino juos, gyvenančius kaip ateivius Egipto šalyje, ir iškelta ranka išvedė juos iš Egipto.

17. Der Gott dieses Volkes hat erwählt unsre Väter und erhöht das Volk, da sie Fremdlinge waren im Lande Ägypten, und mit einem hohen Arm führte er sie aus demselben.

17. Le Dieu de ce peuple d'Israël choisit nos pères, et releva ce peuple, pendant son séjour dans le pays d'Égypte, et les en fit sortir à bras élevé.

17. El Dios de este pueblo de Israel escogió a nuestros padres, y ensalzó el pueblo, siendo ellos extranjeros en la tierra de Egipto, y con brazo levantado los sacó de ella.

17 De God van dit volk Israel heeft onze vaderen uitverkoren, en het volk verhoogd, als zij vreemdelingen waren in het land Egypte, en heeft hen met een hogen arm daaruit geleid.

17. Bóg ludu tego Izraelskiego wybrał ojców naszych i wywyższył lud, gdy byli przychodniami w ziemi egipskiej, i w ramieniu wyciągnionem wywiódł je z niej.

17. Ennek a népnek, Izráelnek Istene kiválasztotta a mi atyáinkat, és e népet fölemelte, [6†] mikor Égyiptomnak földében jövevények valának, és onnét kihozá őket [7†] hatalmas karja által.

17 Бог народа сего избрал отцов наших и возвысил сей народ во время пребывания в земле Египетской, и мышцеювознесенною вывел их из нее,

17. Бог народу Ізраїлського вибрав отцїв наших, і підняв угору народ, як був він захожим у землї Єгипецькій, і рамям високим вивів їх з неї.

18 ja hän kärsi heidän tapojansa noin neljäkymmentä vuotta erämaassa

18 Noin neljänkymmenen vuoden ajan Hän kärsi heidän tapojaan autiomaassa.

18. Ja kärsi heidän tapojansa korvessa lähes neljäkymmentä ajastaikaa.

18. Ja toi heidän sieldä ulos corkialla käsiwarrella ja kärsei heidän tapojans corwes lähes neljäkymmendä ajastaica.

18. ia wloswei heite sielde corckialla Käsiwardhella/ ia lehes neliekymmende aiastaica hen kerssi heiden tawoijans Coruesa/ (ja ulos wei heitä sieltä korkealla käsiwarrella/ ja lähes neljäkymmentä ajastaikaa hän kärsi heidän tapojansa korwessa/)

18. καὶ ὡς τεσσαρακονταετῆ χρόνον ἐτροποφόρησεν αὐτοὺς ἐν τῇ ἐρήμῳ,

18. και ως τεσσαρακονταετη χρονον ετροποφορησεν αυτους εν τη ερημω 18. kai os tessarakontaete chronon etropoforesen aυtoυs en te eremo

18 And he tolerated their mannerisms in the wilderness (for) approximately the time of forty years. {Deu 1:31, 7:1-6, Num 14:33, Psa 95:10}

18. And about the time of forty years suffered he their manners in the wilderness.

18. Og henved fyrretyve Aar fordrog han deres Sæder i Ørkenen.

18. Och vid fyratio år långt led han deras seder uti öknen;

18. Ja liggi nellikümmend aastat sallis temma nende kombed körbes,

18. Apie keturiasdešimt metų Jis pakentė jų elgesį dykumoje,

18. Und vierzig Jahre lang duldete er ihre Weise in der Wüste,

18. Et il les supporta et les nourrit dans le désert, l'espace d'environ quarante ans.

18. Y por espacio como de cuarenta años soportó sus costumbres en el desierto.

18 En heeft omtrent den tijd van veertig jaren hun zeden verdragen in de woestijn.

18. I przez czas czterdziestu lat znosił obyczaje ich na puszczy.

18. És közel negyven esztendőnek idejéig tűrte az ő erkölcsöket a [8†] pusztában.

18 и около сорока лет времени питал их в пустыне.

18. І до сорока лїт годував їх у пустинї.

19 ja hävitti seitsemän kansaa Kanaanin maasta ja jakoi niiden maan heille perinnöksi.

19 Ja hävitettyään Kanaanin maasta seitsemän kansaa, Hän jakoi niitten maan heille arvalla*.

19. Ja perätti kadotti Kanaanin maalla seitsemän kansaa, ja arvalla jakoi heille niiden maan.

19. Ja peräti cadotti Canaan maalda seidzemen laista Canssa ja jacoi nijden maan heille arwalla.

19. Ja pereti cadhotti seitzemen laeista Canssa Canaan maalla/ ia Arualla iakoi nijnen Maan heiden keskenens. (Ja peräti kadotti seitsemän laista kansaa Kanaan maalla/ ja arwalla jakoi niiden maan heidän keskenänsä.)

19. καὶ καθελὼν ἔθνη ἑπτὰ ἐν γῇ Χανάαν κατεκληρονόμησεν αὐτοῖς τὴν γῆν αὐτῶν.

19. και καθελων εθνη επτα εν γη χανααν κατεκληροδοτησεν αυτοις την γην αυτων 19. kai kathelon ethne epta en ge chanaan kateklerodotesen aυtois ten gen aυton

19 And having demolished seven nations in the land of Canaan, he gave to them their land for an inheritance. {Deu 7:1, Jos 14:2}

19. And when he had destroyed seven nations in the land of Chanaan, he divided their land to them by lot.

19. Og han udslettede syv Folk i Canaans Land og loddeelte disses Land iblandt dem.

19. Och nederlade sjuhanda folk uti Canaans land; och skifte deras land emellan dem med lott.

19. Ja kautas ärra seitse suggu rahwast Kanaani maal, ja jaggas nende Ma neile liisko läbbi.

19. paskui, išnaikinęs septynias tautas Kanaane, išdalino jiems anų žemę.

19. und vertilgte sieben Völker in dem Lande Kanaan und teilte unter sie nach dem Los deren Lande.

19. Et ayant détruit sept nations au pays de Canaan, il leur distribua leur pays par le sort.

19. Y destruyendo las siete naciones en la tierra de Canaan, les repartió por suerte la tierra de ellas.

19 En zeven volken uitgeroeid hebbende in het land Kanaan, heeft Hij hun door het lot het land derzelve uitgedeeld.

19. A wygładziwszy siedm narodów w ziemi Chananejskiej, losem rozdzielił między nie onę ziemię ich.

19. És minekutána eltörölt hét népet [9†] a Kanaán földén, azoknak földöket sorsvetés által elosztá [10†] nékik.

19 И, истребив семь народов в земле Ханаанской, разделил им в наследие землю их.

19. А зруйнувавши сїм народів у землї Канаанській, попаював їм землю їх.

20 Näin kului noin neljäsataa viisikymmentä vuotta. Sen jälkeen hän antoi heille tuomareita profeetta Samueliin saakka.

20 *Tämän jälkeen — noin neljäsataa viisikymmentä vuotta myöhemmin — Hän* antoi tuomareja profeetta Samueliin asti.

20. Ja sitte lähes neljäsataa ja viisikymmentä ajastaikaa antoi hän heille tuomarit, Samuel prophetaan asti.

20. Ja lähes neljän sadan ja wijdenkymmenen ajastajan perästä andoi hän heille Duomarit haman Samuel Prophetan asti.

20. Ja sijtte lehes * nelien sadhan ia widhenkymmene' aijastaian pereste annoi hen heille Domarit/ haman Samuel Prophetan asti (Ja sitten lähes neljän sadan ja wiidenkymmenen ajastajan perästä antoi hän heille tuomarit/ hamaan Samuel prophetaan asti.)

20. καὶ μετὰ ταῦτα ὡς ἔτεσι τετρακοσίοις καὶ πεντήκοντα ἔδωκε κριτὰς ἕως Σαμουὴλ τοῦ προφήτου.

20. και μετα ταυτα ως ετεσιν τετρακοσιοις και πεντηκοντα εδωκεν κριτας εως σαμουηλ του προφητου 20. kai meta taυta os etesin tetrakosiois kai pentekonta edoken kritas eos samoυel toυ profetoυ

20 After these things (for) approximately four hundred and fifty years, he gave (them) judges until Samuel the prophet. {Jdg 2:16, 1Sa 3:20}

20. And after that he gave unto them judges about the space of four hundred and fifty years, until Samuel the prophet.

20. Og siden i henved fire hundrede og halvtredsindstyve Aar gav ham dem Dommere, indtil Propheten Samuel.

20. Och sedan, vid femtio och fyrahundrade år, gaf han dem domare, intill Propheten Samuel.

20. Ja pärrast andis ta neile kohtomoistiaid liggi kolm sadda ja wiiskümmend aastat Samueli prohweti aiani.

20. Po to per keturis šimtus penkiasdešimt metų davė teisėjus iki pranašo Samuelio.

20. Darnach gab er ihnen Richter vierhundert und fünfzig Jahre lang bis auf den Propheten Samuel.

20. Et après cela, durant quatre cent cinquante ans environ, il leur donna des juges, jusqu'au prophète Samuel.

20. Y después de esto les dió jueces como por cuatrocientos y cincuenta años, hasta el profeta Samuel.

20 En daarna omtrent vierhonderd en vijftig jaren, gaf Hij hun rechters, tot op Samuel, den profeet.

20. A potem około czterysta i pięćdziesiąt lat dawał im sędziów, aż do Samuela proroka.

20. És azután mintegy négyszázötven esztendeig adott birákat [11†] mind Sámuel prófétáig;

20 И после сего, около четырехсот пятидесяти лет, давал им судей до пророка Самуила.

20. А після сього лїт з чотириста й пятьдесять давав (їм) суддїв до Самуїла пророка.

21 Ja sitten he anoivat kuningasta, ja Jumala antoi heille Saulin, Kiisin pojan, miehen Benjaminin sukukunnasta, neljäksikymmeneksi vuodeksi.

21 Sitten he anoivat kuningasta, ja Jumala antoi heille Saulin, Kiisin pojan, miehen Benjaminin sukukunnasta, neljäksikymmeneksi vuodeksi.

21. Ja he pyysivät sitte kuningasta, ja Jumala antoi heille Saulin, Kisin pojan, miehen Benjaminin suvusta, neljäksikymmeneksi vuodeksi.

21. Ja he pyysit sijtte Cuningasta ja Jumala andoi heille Saulin Kisin pojan yhden miehen Ben Jaminin sugusta neljäxikymmenexi wuodexi.

21. Ja senielkin pysit he Kuningasta/ Ja Jumala annoi heille Saul Kissin poian/ ydhen Miehen/ Ben Jamin sughusta/ neliexikymmenexi wodhexi. (Ja sen jälkeen pyysit he kuningasta/ Ja Jumala antoi heille Saulin Kissin pojan/ yhden miehen BenJamin suwusta/ neljäksikymmeneksi wuodeksi.)

21. κἀκεῖθεν ᾐτήσαντο βασιλέα, καὶ ἔδωκεν αὐτοῖς ὁ Θεὸς τὸν Σαοὺλ υἱὸν Κίς, ἄνδρα ἐκ φυλῆς Βενιαμίν, ἔτη τεσσαράκοντα·

21. κακειθεν ητησαντο βασιλεα και εδωκεν αυτοις ο θεος τον σαουλ υιον κις ανδρα εκ φυλης βενιαμιν ετη τεσσαρακοντα 21. kakeithen etesanto βasilea kai edoken aυtois o theos ton saoυl υion kis andra ek fυles βeniamin ete tessarakonta

21 And from thereon, they asked for a king. And God gave to them Saul the son of Kish, a man of the tribe of Benjamin, (for) forty years. {1Sa 8:5, 10:21}

21. And afterward they desired a king: and God gave unto them Saul the son of Cis, a man of the tribe of Benjamin, by the space of forty years.

21. Og derefter bade de om en Konge; og Gud gav dem Saul, Kis' Søn, en Mand af Manjamins Stamme, i fyrretyve Aar.

21. Och derefter begärade de Konung; och Gud gaf dem Saul, Kis son, en man af BenJamins slägte, i fyratio år.

21. Ja sest aiast pallusid nemmad ennestele kunningast , ja Jummal andis neile Saulust ¤ Kissi poega nellikümmend aastat, se olli üks mees Penjamini suggust.

21. Tuo laiku jie ėmė prašyti karaliaus, ir Dievas jiems davė Saulių, Kišo sūnų, Benjamino giminės vyrą, keturiasdešimčiai metų.

21. Und von da an baten sie um einen König; und Gott gab ihnen Saul, den Sohn des Kis, einen Mann aus dem Geschlechte Benjamin, vierzig Jahre lang.

21. Ensuite ils demandèrent un roi, et Dieu leur donna Saül, fils de Kis, de la tribu de Benjamin, pendant quarante ans.

21. Y entónces demandaron rey; y les dió Dios a Saul, hijo de Cis, varón de la tribu de Benjamín, por cuarenta años.

21 En van toen aan begeerden zij een koning; en God gaf hun Saul, den zoon van Kis, een man uit den stam van Benjamin, veertig jaren.

21. A od onego czasu prosili o króla. I dał im Bóg Saula, syna Cysowego, męża z pokolenia Benjaminowego, przez lat czterdzieści.

21. Annakutána pedig királyt [12†] kérének maguknak, és adá nékik az Isten [13†] Sault, a Kis fiát, a Benjamin nemzetségéből való férfiút negyven esztendeig.

21 Потом просили они царя, и Бог дал им Саула, сына Кисова, мужа из колена Вениаминова. Так прошло лет сорок.

21. А потім забажали вони царя, і дав їм Бог Саула, сина Кисового, чоловіка з роду Беняминового, на сорок лїт.

22 Mutta hän pani hänet viralta ja herätti heille kuninkaaksi Daavidin, josta hän myös todisti ja sanoi: 'Minä olen löytänyt Daavidin, Iisain pojan, sydämeni mukaisen miehen, joka on tekevä kaikessa minun tahtoni'.

22 Pantuaan hänet viralta, Hän herätti heille kuninkaaksi Daavidin, josta Hän myös todisti sanoen: 'Olen löytänyt Daavidin, Iisain pojan, sydämeni mukaisen miehen, joka täyttää kaiken tahtoni.' "

22. Ja kuin hän oli sen pannut pois, herätti hän Davidin heidän kuninkaaksensa, josta hän myös todisti ja sanoi: minä löysin Davidin, Jessen pojan, miehen minun sydämeni jälkeen, joka on kaikki minun tahtoni tekevä.

22. Ja cuin hän oli sen pois pannut asetti hän Dawidin heidän Cuningaxens josta hän todisti ja sanoi: Minä löysin Dawidin Jessen pojan yhden miehen joca on minun sydämeni jälken hän oli caicki minun tahtoni tekewä.

22. Ja quin hen oli sen poispannut/ nin hen asetti Dauid heille Kuningaxi/ iosta hen todhistoxe's annoi ia sanoi/ Mine leusin Dauid Jessen poian/ ydhen Miehen minun sydhemeni ielken/ henen pite tekemen caiki minun tachtoni. (Ja kuin hän oli sen pois pannut/ niin hän asetti Dawidin heille kuninkaaksi/ josta hän todistuksen antoi ja sanoi/ Minä löysin Dawin Jessen pojan/ yhden miehen minun sydämeni jälkeen/ hänen pitää tekemän kaikki minun tahtoni.)

22. καὶ μεταστήσας αὐτὸν ἤγειρεν αὐτοῖς τὸν Δαυῒδ εἰς βασιλέα, ᾧ καὶ εἶπε μαρτυρήσας· εὗρον Δαυῒδ τὸν τοῦ Ἰεσσαί, ἄνδρα κατὰ τὴν καρδίαν μου, ὃς ποιήσει πάντα τὰ θελήματά μου.

22. και μεταστησας αυτον ηγειρεν αυτοις τον δαβιδ εις βασιλεα ω και ειπεν μαρτυρησας ευρον δαβιδ τον του ιεσσαι ανδρα κατα την καρδιαν μου ος ποιησει παντα τα θεληματα μου 22. kai metastesas aυton egeiren aυtois ton daβid eis βasilea o kai eipen martυresas eυron daβid ton toυ iessai andra kata ten kardian moυ os poiesei panta ta thelemata moυ

22 And having removed him, he lifted (up) David to (be) king to them; to whom he also testified and said, I found David the son of Jesse, a man according to my own heart, who will be practicing all my will. {1Sa 13:14, 1Ch 10:14, 2Sa 6:21}

22. And when he had removed him, he raised up unto them David to be their king; to whom also he gave testimony, and said, I have found David the son of Jesse, a man after mine own heart, which shall fulfil all my will.

22. Og der han havde taget ham bort, opreiste han dem David til Konge, om hvilken han og vidnede, sigende: jeg har fundet David, Isai Søn, en Mand efter mit Hjerte, som skal gjøre al min Villie.

22. Sedan satte han honom af, och uppsatte öfver dem David till en Konung, hvilkom han gaf vittnesbörd, och sade: Jag hafver funnit David, Jesse son, en man efter mitt hjerta; han skall göra all min vilja.

22. Ja kui ta tedda sai ärralükkanud, töstis temma Tawetit neile kunningaks, kellest temma ka tunnistades ütles : Ma ollen leidnud Taweti Jesse poia, kes on üks mees minno süddame pärrast, kes keik mo tahtmissed peab teggema.

22. Pašalinęs jį, Jis pakėlė jiems karaliumi Dovydą, apie kurį liudydamas pasakė: ‘Radau Dovydą, Jesės sūnų, vyrą pagal savo širdį, kuris įvykdys visus mano norus’.

22. Und da er denselben wegtat, richtete er auf über sie David zum König, von welchem er zeugte: "Ich habe gefunden David, den Sohn Jesse's, einen Mann nach meinem Herzen, der soll tun allen meinen Willen."

22. Et Dieu l'ayant rejeté, leur suscita David pour roi, auquel il rendit ce témoignage, en disant: J'ai trouvé David, fils de Jessé, homme selon mon cour, qui accomplira toutes mes volontés.

22. Y quitado aquel, les levantó a David por rey, al cual dió testimonio, diciendo: He hallado a David, hijo de Jessé, varón conforme a mi corazón, el cual hará todas mis voluntades.

22 En dezen afgezet hebbende, verwekte Hij hun David tot een koning; denwelken Hij ook getuigenis gaf, en zeide: Ik heb gevonden David, den zoon van Jesse; een man naar Mijn hart, die al Mijn wil zal doen.

22. A gdy go odrzucił, wzbudził im Dawida za króla, któremu też świadectwo wydawając powiedział: Znalazłem Dawida, syna Jessego, męża według serca mego, który będzie czynił wszystkę wolę moję.

22. És mikor őt elveté, támasztá nékik Dávidot királyul; kiről bizonyságot is tőn és [14†] monda: Találtam szívem szerint való férfiút, Dávidot, a Jesse fiát, ki minden akaratomat véghez viszi.

22 Отринув его, поставил им царем Давида, о котором и сказал, свидетельствуя: нашел Я мужа по сердцу Моему, Давида, сына Иессеева, который исполнит все хотения Мои.

22. А відсунувши його, підняв їм Давида за царя, котрому сьвідкуючи, рече: Знайшов я Давида сина Єссеєвого, чоловіка по серцю моєму, котрий вчинить усю волю мою.

23 Tämän jälkeläisistä on Jumala lupauksensa mukaan antanut tulla Jeesuksen Israelille Vapahtajaksi,

23 Tämän jälkeläisistä Jumala lupauksensa mukaan herätti* Jeesuksen Israelille Vapahtajaksi,

23. Tämän siemenestä on Jumala lupauksensa perään herättänyt Jesuksen Israelille Vapahtajaksi,

23. Hänen siemenestäns on nyt Jumala lupauxens perän edestuottanut Jesuxen Israelin Canssan Wapahtajaxi.

23. Henen Siemenestens ombi nyt Jumala/ lupauxens ielkin/ edestoottanut IesuSEN/ Israelin Canssan Wapattaijaxi. (Hänen siemenestänsä ompi Jumala/ lupauksen jälkeen/ edes tuottanut Jesuksen/ Israelin kansan wapahtajaksi.)

23. τούτου ὁ Θεὸς ἀπὸ τοῦ σπέρματος κατ’ ἐπαγγελίαν ἤγαγε τῷ Ἰσραὴλ σωτηρίαν,

23. τουτου ο θεος απο του σπερματος κατ επαγγελιαν ηγειρεν τω ισραηλ σωτηρα ιησουν 23. toυtoυ o theos apo toυ spermatos kat epaggelian egeiren to israel sotera iesoυn

23 God brought* salvation to Israel from the seed of this (man David,) according to promise,

23. Of this man's seed hath God according to his promise raised unto Israel a Saviour, Jesus:

23. Af dennes Sæd opreiste Gud efter Forjættelsen Israel en Frelser, Jesus,

23. Af hans säd hafver Gud upptagit Israels Frälsare, Jesum, efter som han lofvat hade;

23. Selle suggust on Jummal omma tootusse järrele üllesärratanud Jesust Israeli rahwale önnisteggiaks,

23. Iš jo palikuonių, kaip buvo žadėjęs, Dievas iškėlė Izraeliui Gelbėtoją Jėzų.

23. Aus dieses Samen hat Gott, wie er verheißen hat, kommen lassen Jesum, dem Volk Israel zum Heiland;

23. C'est de sa postérité que Dieu, selon sa promesse, a suscité Jésus, le Sauveur d'Israël.

23. De la simiente de éste, Dios, conforme a su promesa, ha levantado para Israel un Salvador, Jesús;

23 Van het zaad dezes heeft God Israel, naar de belofte, verwekt den Zaligmaker Jezus;

23. Z jegoż nasienia Bóg według obietnicy wzbudził Izraelowi zbawiciela Jezusa.

23. Ennek magvából [15†] támasztott Isten, ígérete szerint, Izráelnek [16†] szabadítót, Jézust;

23 Из его-то потомства Бог по обетованию воздвиг Израилю Спасителя Иисуса.

23. Із його ж насїння підняв Бог по обітуванню Ізраїлеві Спасителя Ісуса,

24 sittenkuin Johannes ennen hänen tuloansa oli saarnannut parannuksen kastetta kaikelle Israelin kansalle.

24 sitten kun Johannes ennen Hänen esiintymistään oli saarnannut mielenmuutoksen kastetta kaikelle Israelin kansalle.

24. Niinkuin Johannes saarnasi hänen tulemisensa edellä kaikelle Israelin kansalle parannuksen kastetta.

24. Nijncuin Johannes saarnais Israelin Canssalle Castetta parannuxexi ennencuin hän rupeis.

24. Ninquin Johannes mös ennen Israelin Canssalle sarnasi Castetta paranoxexi/ ennenquin Hen rupesi. (Niinkuin Johannes myös ennen Israelin kansalle saarnasi kastetta parannukseksi/ ennenkuin hän rupesi.)

24. προκηρύξαντος Ἰωάννου πρὸ προσώπου τῆς εἰσόδου αὐτοῦ βάπτισμα μετανοίας παντὶ τῷ λαῷ Ἰσραήλ.

24. προκηρυξαντος ιωαννου προ προσωπου της εισοδου αυτου βαπτισμα μετανοιας παντι τω λαω ισραηλ 24. prokerυksantos ioannoυ pro prosopoυ tes eisodoυ aυtoυ βaptisma metanoias panti to lao israel

24 (when) John preached beforehand (the) immersion* of repentance to Israel, before his face (and before) his entrance.

24. When John had first preached before his coming the baptism of repentance to all the people of Israel.

24. efterat Johannes forud, før hans Fremtrædelse, havde prædiket Omvendelses Daab for alt Israels Folk.

24. Såsom Johannes predikade Israels folke döpelse till bättring, förr än han begynte.

24. Kui Joannes olli ennekulutanud enne temma tullemist mele-parrandamisse ristmist keige Israeli rahwale.

24. Prieš Jam ateinant, Jonas skelbė atgailos krikštą visai Izraelio tautai.

24. wie denn Johannes zuvor dem Volk Israel predigte die Taufe der Buße, ehe denn er anfing.

24. Avant qu'il parût, Jean avait prêché le baptême de la repentance à tout le peuple d'Israël.

24. Predicando Juan ántes de su venida el bautismo de arrepentimiento a todo el pueblo de Israel.

24 Als Johannes eerst al den volke Israels voor Zijn aankomst, gepredikt had den doop der bekering.

24. Przed którego przyjściem kazał Jan chrzest pokuty wszystkiemu ludowi Izraelskiemu.

24. Minekutána előbb János [17†] az ő eljövetele előtt a megtérésnek keresztségét prédikálta Izráel egész népének.

24 Перед самым явлением Его Иоанн проповедывал крещение покаяния всему народу Израильскому.

24. перед котрого приходом проповідував Йоан хрещеннє покаяння всьому народові Ізраїлевому.

25 Mutta kun Johannes oli juoksunsa päättävä, sanoi hän: 'En minä ole se, joksi minua luulette; mutta katso, minun jälkeeni tulee se, jonka kenkiä minä en ole arvollinen jaloista riisumaan'.

25 Päättäessään elämän juoksuaan Johannes sanoi: *'Kenen luulette minun olevan? En ole Hän.* Mutta katso, jälkeeni tulee Hän, jonka kenkiä en ole arvollinen jalasta riisumaan.'

25. Mutta kuin Johannes juoksun täyttänyt oli, sanoi hän: kenenkä te luulette minun olevan? En minä se ole, mutta katso, hän tulee minun jälkeeni, jonka kenkiä en minä ole kelvollinen jaloista riisumaan.

25. Cosca Johannes juoxuns täyttänyt oli sanoi hän: en minä se ole jonga te luuletta minun olewan mutta cadzo hän tule minun jälkeni jonga kengiä en minä ole kelwollinen jalgoista rijsuman.

25. Cosca nyt Johannes henen Jooxuns teuttenyt oli/ sanoi hen/ Em mine Se ole/ ionga te luletta minun oleuan/ Mutta catzo/ Hen tulepi minun ielkeni/ Jonga em mine ole keluolinen Jalgoista kengie pästemen. (Koska nyt Johannes hänen juoksunsa täyttänyt oli/ sanoi hän/ En minä se ole/ jonka te luulette minun olewan/ Mutta katso/ Hän tuleepi minun jälkeeni/ Jonka en minä ole kelwollinen jaloista kenkiä päästämän.)

25. ὡς δὲ ἐπλήρου ὁ Ἰωάννης τὸν δρόμον, ἔλεγε· τίνα με ὑπονοεῖτε εἶναι; οὐκ εἰμὶ ἐγώ, ἀλλ’ ἰδοὺ ἔρχεται μετ’ ἐμὲ οὗ οὐκ εἰμὶ ἄξιος τὸ ὑπόδημα τῶν ποδῶν λῦσαι.

25. ως δε επληρου ο ιωαννης τον δρομον ελεγεν τινα με υπονοειτε ειναι ουκ ειμι εγω αλλ ιδου ερχεται μετ εμε ου ουκ ειμι αξιος το υποδημα των ποδων λυσαι 25. os de epleroυ o ioannes ton dromon elegen tina me υponoeite einai oυk eimi ego all idoυ erchetai met eme oυ oυk eimi aksios to υpodema ton podon lυsai

25 Now as John was fulfilling his course, he was saying, Who do you° perceive that I am? I am not (he). But behold, there is one coming after me, of whom I am not worthy to loosen the shoes of (his) feet.

25. And as John fulfilled his course, he said, Whom think ye that I am? I am not he. But, behold, there cometh one after me, whose shoes of his feet I am not worthy to loose.

25. Men der Johannes havde fuldkommet Løbet, sagde ham: hvem mene I mig at være? Jeg er det ikke. Men see, den kommer efter mig, hvis Skoe jeg ikke er værdig at løse.

25. Och när Johannes hade uppfyllt sitt lopp, sade han: Den I hållen mig före, den är jag icke; men si, han kommer efter mig, hvilkens skor jag icke värdig är draga af hans fötter.

25. Agga kui Joannes omma ello-korda sai löppetanud, ütles temma: Kedda teie mind arwate ollewad, ei olle minna se mitte, agga wata, temma tulleb pärrast mind, kelle kinga jallast peästma minna wäärt ei olle.

25. Baigdamas gyvenimo kelią, Jonas pasakė: ‘Kuo jūs mane laikote? Aš nesu Jis. Bet štai po manęs ateina Tas, kuriam aš nevertas atrišti kojų apavo’.

25. Da aber Johannes seinen Lauf erfüllte, sprach er: "Ich bin nicht der, für den ihr mich haltet; aber siehe, er kommt nach mir, des ich nicht wert bin, daß ich ihm die Schuhe seiner Füße auflöse."

25. Et lorsque Jean achevait sa course, il disait: Qui pensez-vous que je sois? Je ne suis pas le Christ; mais après moi, vient celui des pieds duquel je ne suis pas digne de délier les souliers.

25. Mas como Juan cumpliese su carrera, dijo: ¿Quién pensáis que soy yo? Yo no soy él; mas, he aquí, viene en pos de mí uno, cuyos zapatos de los piés no soy yo digno de desatar.

25 Doch als Johannes den loop vervulde, zeide hij: Wien meent gijlieden, dat ik ben? Ik ben de Christus niet; maar ziet, Hij komt na mij, Wien ik niet waardig ben de schoenen Zijner voeten te ontbinden.

25. A gdy Jan dokonał biegu swego, rzekł: Kim mię być mniemacie? Nie jestem ja, ale oto idzie za mną, u którego nóg obuwia nie jestem godzien rozwiązać.

25. És mikor be akará végezni János az ő tisztét, monda: Kinek gondoltok engem? Nem én [18†] vagyok az, hanem ímé én utánam jő, kinek nem vagyok méltó megoldani lábainak saruját.

25 При окончании же поприща своего, Иоанн говорил: за кого почитаете вы меня? я не тот; но вот, идет за мною, у Которого я недостоин развязать обувь на ногах.

25. Сповнивши ж Йоан путь свій, рече: Хто я, думаєте ви? Се не я. А ось іде за мною, котрому я недостоєн обувє ніг розвязати.

26 Miehet, veljet, te Aabrahamin suvun lapset, ja te, jotka Jumalaa pelkäätte, meille on tämän pelastuksen sana lähetetty.

26 Miehet, veljet, Aabrahamin suvun lapset ja ne teistä, jotka pelkäätte Jumalaa, teille* on tämän pelastuksen sana lähetetty.

26. Miehet, rakkaat veljet, Abrahamin suvun lapset, ja jotka teissä ovat Jumalaa pelkääväiset, teille on tämän autuuden sana lähetetty.

26. MIehet rackat weljet Abrahamin sugun lapset ja muut Jumalata pelkäwäiset teille on tämän autuuden puhe lähetetty.

26. Te Miehet/ Rackat Weliet/ Te Abrahamin sughun Lapset/ ia ne iotca teisse Jumalata pelkeuet/ Teille ombi Temen terueydhen Puhe lähetetty. (Te miehet/ Rakkaat weljet/ Te Abrahamin suwun lapset/ ja ne jotka teissä Jumalata pelkääwät/ Teille ompi tämän terweyden puhe lähetetty.)

26. Ἄνδρες ἀδελφοί, υἱοὶ γένους Ἀβραὰμ καὶ οἱ ἐν ὑμῖν φοβούμενοι τὸν Θεόν, ἡμῖν ὁ λόγος τῆς σωτηρίας ταύτης ἀπεστάλη.

26. ανδρες αδελφοι υιοι γενους αβρααμ και οι εν υμιν φοβουμενοι τον θεον υμιν ο λογος της σωτηριας ταυτης απεσταλη 26. andres adelfoi υioi genoυs aβraam kai oi en υmin foβoυmenoi ton theon υmin o logos tes soterias taυtes apestale

26 Men, brethren, sons from the race of Abraham and those who fear God among you°, the word of this salvation was sent forth to you°.

26. Men and brethren, children of the stock of Abraham, and whosoever among you feareth God, to you is the word of this salvation sent.

26. I Mænd, Brødre, Børn af Abrahams Slægt, og de iblandt Eder, som frygte Gud! Eder er denne Frelses Ord sendt.

26. I män och bröder, Abrahams slägtes barn, och de som ibland eder frukta Gud, eder är denna salighetenes ord sändt.

26. Mehhed, wennad, Abraami suggu lapsed, ja kes teie seast Jummalat kartwad, teile on sesinnatse önnistusse sanna läkkitud.

26. Vyrai broliai, Abraomo giminės sūnūs ir čia esantys Dievo bijantys žmonės! Tai jums atsiųstas šis išgelbėjimo žodis.

26. Ihr Männer, liebe Brüder, ihr Kinder des Geschlechts Abraham und die unter euch Gott fürchten, euch ist das Wort dieses Heils gesandt.

26. C'est à vous, hommes frères, enfants de la race d'Abraham, et à vous qui craignez Dieu, que cette parole de salut est adressée.

26. Varones y hermanos, hijos del linaje de Abraham, y los que de entre vosotros temen a Dios, a vosotros es enviada la palabra de esta salvación.

26 Mannen broeders, kinderen van het geslacht Abrahams, en die onder u God vrezen, tot u is het woord dezer zaligheid gezonden.

26. Mężowie bracia, synowie narodu Abrahamowego i którzy się między wami Boga boją! wamci słowo zbawienia tego posłane jest.

26. Atyámfiai, férfiak, Ábrahám nemzetének fiai, és kik ti köztetek félik az Istent, ez idvességnek [19†] beszéde néktek küldetett.

26 Мужи братия, дети рода Авраамова, и боящиеся Бога между вами! вам послано слово спасения сего.

26. Мужі брати, синове роду Авраамового, і всї богобоязливі між вами, вам слово спасення сього послано.

27 Sillä koska Jerusalemin asukkaat ja heidän hallitusmiehensä eivät Jeesusta tunteneet, niin he tuomitessaan hänet myös toteuttivat profeettain sanat, joita kunakin sapattina luetaan;

27 Sillä koska Jerusalemin asukkaat ja heidän hallitusmiehensä eivät tunteneet Jeesusta*, niin he Hänet tuomitessaan myös toteuttivat profeettain sanat, joita joka sapatti luetaan.

27. Sillä Jerusalemin asuvaiset ja heidän ylimmäisensä, ettei he tätä tunteneet, ovat he myös prophetain äänet, joita kunakin sabbatina luetaan, tuomitessansa täyttäneet.

27. Sillä Jerusalemin asuwaiset ja heidän ylimmäisens ettei he händä tundenet eikä Prophetain äniä joita cunakin Sabbathina luetan: owat he nämät heidän duomiollans täyttänet.

27. Sille ne iotca Jerusalemis asuit/ ia heiden Ylimeisens/ ettei he Hende tundenuet/ eikä Prophetadhen änijä (iotca cunakin Sabbathina luetan) ouat he neite sanoi heiden Domiollans teuttenyet. (Sillä ne jotka Jerusalemissa asuit/ ja heidän ylimmäisensä/ ettei he häntä tunteneet/ eikä prophetaiden ääniä (jotka kunakin Sabbattina luetaan) owat he näitä sanoja heidän tuomiollansa täyttäneet.)

27. οἱ γὰρ κατοικοῦντες ἐν Ἱερουσαλὴμ καὶ οἱ ἄρχοντες αὐτῶν τοῦτον ἀγνοήσαντες, καὶ τὰς φωνὰς τῶν προφητῶν τὰς κατὰ πᾶν σάββατον ἀναγινωσκομένας κρίναντες ἐπλήρωσαν,

27. οι γαρ κατοικουντες εν ιερουσαλημ και οι αρχοντες αυτων τουτον αγνοησαντες και τας φωνας των προφητων τας κατα παν σαββατον αναγινωσκομενας κριναντες επληρωσαν 27. oi gar katoikoυntes en ieroυsalem kai oi archontes aυton toυton agnoesantes kai tas fonas ton profeton tas kata pan saββaton anaginoskomenas krinantes eplerosan

27 For* those dwelling in Jerusalem and their rulers who were ignorant of this one, and they fulfilled the voices of the prophets, which are read on every Sabbath, (by) having judged (him to death.)

27. For they that dwell at Jerusalem, and their rulers, because they knew him not, nor yet the voices of the prophets which are read every sabbath day, they have fulfilled them in condemning him.

27. Thi de, som boe i Jerusalem, og deres Øvester, der de ikke kjendte denne, fordømte de ham og opfyldte saaledes ogsaa Prophetens Ord, som læses hver Sabbat.

27. Ty de som bodde i Jerusalem, och deras öfverste, efter de icke kände honom, eller Propheternas röster som alla Sabbather läsas, uppfyllde de dem med sin dom.

27. Sest kes Jerusalemmas ellawad ja nende üllemad, et nemmad seddasinnast Jesust ei tunnud, siis on nemmad nende prohwetide sannad, mis igga hingamisse-päwal loetakse, Tedda hukkamoistes töeks teinud.

27. Nes Jeruzalės gyventojai ir jų vyresnieji nepažino Jo ir pasmerkdami įvykdė pranašų žodžius, skaitomus kiekvieną sabatą.

27. Denn die zu Jerusalem wohnen und ihre Obersten, dieweil sie diesen nicht kannten noch die Stimme der Propheten (die alle Sabbate gelesen werden), haben sie dieselben mit ihrem Urteil erfüllt.

27. Car les habitants de Jérusalem et leurs magistrats, l'ayant méconnu, ont accompli, en le condamnant, les paroles des prophètes, qui se lisent chaque jour de sabbat.

27. Porque los que habitaban en Jerusalem, y sus príncipes, no conociendo a éste, ni a las voces de los profetas que se leen todos los sábados, condenándole las cumplieron.

27 Want die te Jeruzalem wonen, en hun oversten, Dezen niet kennende, hebben ook de stemmen der profeten, die op elken sabbat dag gelezen worden, Hem veroordelende, vervuld;

27. Albowiem ci, co mieszkają w Jeruzalemie i przełożeni ich, nie znając tego Jezusa i głosów prorockich, które przez każdy sabat bywają czytane, wypełnili je, osądziwszy go.

27. Mert a kik lakoznak Jeruzsálemben és azoknak fejei, mivelhogy őt fel nem ismerék, a [20†] prófétáknak szavait is, melyeket minden szombaton felolvasnak, ítéletükkel betöltötték.

27 Ибо жители Иерусалима и начальники их, не узнав Его и осудив, исполнили слова пророческие, читаемые каждую субботу,

27. Ті бо, що жили в Єрусалимі, і князї їх, не зрозумівши сього і голосів пророчих, читаних що-суботи, сповнили їх, осудивши Його,

28 ja vaikka he eivät löytäneet mitään, mistä hän olisi kuoleman ansainnut, anoivat he Pilatukselta, että hänet surmattaisiin.

28 Vaikka he eivät löytäneet Hänestä mitään kuolemanrikosta, he pyysivät Pilatukselta, että Hänet surmattaisiin.

28. Ja vaikka ei he yhtään kuoleman syytä löytäneet, anoivat he kuitenkin Pilatukselta, että hän piti tapettaman.

28. Ja waicka ei he yhtän cuoleman syytä hänes löynnet anoit he cuitengin Pilatuxelda händä tappaxens.

28. Ja waicka eiuet he ychten Coleman szyte henen cansans leutenyet/ anoit he quitengin Pilatuselda hende tappaxens. (Ja waikka eiwät he yhtään kuoleman syytä hänen kanssansa löytäneet/ anoit he kuitenkin Pilatukselta häntä tappaaksensa.)

28. καὶ μηδεμίαν αἰτίαν θανάτου εὑρόντες ᾐτήσαντο Πιλᾶτον ἀναιρεθῆναι αὐτόν.

28. και μηδεμιαν αιτιαν θανατου ευροντες ητησαντο πιλατον αναιρεθηναι αυτον 28. kai medemian aitian thanatoυ eυrontes etesanto pilaton anairethenai aυton

28 And (though) no one found a crime (worthy) of death (in him), they (still) asked Pilate to assassinate him.

28. And though they found no cause of death in him, yet desired they Pilate that he should be slain.

28. Og alligevel de fandt ingen Døds-Skyld hos ham, bade de dog Pilatus, at han maatte ihjelslaaes.

28. Och ändock de ingen dödssak funno med honom, beddes de likväl af Pilato, att han skulle dräpa honom.

28. Ja kui nemmad ühtegi surma süüd ei leidnud, pallusid nemmad Pilatust, et tedda piddi ärrahukkatama.

28. Nors nerado Jame jokios mirties vertos kaltės, jie reikalavo iš Piloto, kad Jis būtų nužudytas.

28. Und wiewohl sie keine Ursache des Todes an ihm fanden, baten sie doch Pilatus, ihn zu töten.

28. Et sans avoir aucun motif de le mettre à mort, ils demandèrent à Pilate de le faire mourir.

28. Y sin hallar en él causa de muerte, pidieron a Pilato que fuese muerto.

28 En geen oorzaak des doods vindende, hebben zij van Pilatus begeerd, dat Hij zou gedood worden.

28. A żadnej przyczyny śmierci w nim nie znalazłszy, prosili Piłata, aby był zabity.

28. És bár semmi halálra való okot nem találtak, [21†] kérék Pilátustól, hogy ölettessék meg.

28 и, не найдя в Нем никакой вины, достойной смерти, просили Пилата убить Его.

28. і, не знайшовши нїякої вини смерти, просили Пилата убити Його.

29 Ja kun he olivat täyttäneet kaiken, mikä hänestä on kirjoitettu, ottivat he hänet alas puusta ja panivat hautaan.

29 Ja täytettyään kaiken mitä Hänestä oli kirjoitettu, he ottivat Hänet alas puusta ja panivat hautaan.

29. Ja kuin he kaikki olivat täyttäneet, mitä hänestä kirjoitettu oli, ottivat he hänen puun päältä ja panivat hautaan.

29. Ja cuin he caicki olit täyttänet mitä hänestä kirjoitettu oli otit he hänen puun pääldä ja panit hautan.

29. Ja quin he nyt caiki olit teuttenyet/ mite heneste kirioitettu oli/ nin he poisotit henen Puun pälde/ ia panit henen Hautaan. (Ja kuin he nyt kaikki olit täyttäneet/ mitä hänestä kirjoitettu oli/ niin he poisotit hänen puun päältä/ ja panit hänen hautaan.)

29. ὡς δὲ ἐτέλεσαν πάντα τὰ περὶ αὐτοῦ γεγραμμένα, καθελόντες ἀπὸ τοῦ ξύλου ἔθηκαν εἰς μνημεῖον.

29. ως δε ετελεσαν απαντα τα περι αυτου γεγραμμενα καθελοντες απο του ξυλου εθηκαν εις μνημειον 29. os de etelesan apanta ta peri aυtoυ gegrammena kathelontes apo toυ ksυloυ ethekan eis mnemeion

29 Now as they completed all things which have been written concerning him, they took him down from the tree and placed (him) in a tomb.

29. And when they had fulfilled all that was written of him, they took him down from the tree, and laid him in a sepulchre.

29. Men der de havde fuldkommet alle Ting, som ere skrevne om ham, nedtoge de ham af Træet og lagde ham i en Grav.

29. Och när de hade fullbordat allt det som skrifvet var om honom, togo de honom neder af trät, och lade honom i grafvena.

29. Agga kui nem̃ad keik said löppetanud, mis temmast olli kirjotud, wotsid nemmad tedda pu peält mahha, ja pannid tedda hauda.

29. Išpildę visa, kas buvo apie Jį parašyta, nuėmė Jį nuo medžio ir paguldė į kapą.

29. Und als sie alles vollendet hatten, was von ihm geschrieben ist, nahmen sie ihn von dem Holz und legten ihn in ein Grab.

29. Puis quand ils eurent accompli tout ce qui a été écrit de lui, on l'ôta du bois, et on le mit dans un sépulcre.

29. Y habiendo cumplido todas las cosas que de él eran escritas, quitándole del madero, le pusieron en un sepulcro.

29 En als zij alles volbracht hadden, wat van Hem geschreven was, namen zij Hem af van het hout, en legden Hem in het graf.

29. A gdy wykonali wszystko, co o nim było napisane, zdjąwszy go z drzewa, włożyli go do grobu.

29. És mikor mindazokat elvégezték, a mik ő felőle megirattak, a fáról levéve sírba helyhezteték.

29 Когда же исполнили все написанное о Нем, то, сняв с древа, положили Его во гроб.

29. Як же скінчилось усе, що про Него писано, знявши з дерева, положили у гробі;

30 Mutta Jumala herätti hänet kuolleista.

30 Mutta Jumala herätti Hänet kuolleista.

30. Mutta Jumala herätti hänen kuolleista.

30. Mutta Jumala herätti hänen cuolluista.

30. Mutta Jumala ylesheretti henen Colluista/ (Mutta Jumala ylös herätti hänen kuolleista/)

30. ὁ δὲ Θεὸς ἤγειρεν αὐτὸν ἐκ νεκρῶν·

30. ο δε θεος ηγειρεν αυτον εκ νεκρων 30. o de theos egeiren aυton ek nekron

30 But God raised him (up) from the dead;

30. But God raised him from the dead:

30. Men Gud opriste ham fra de Døde,

30. Men Gud hafver uppväckt honom ifrå de döda;

30. Agga Jummal on tedda üllesärratanud surnust,

30. Bet Dievas Jį prikėlė iš numirusių.

30. Aber Gott hat ihn auferweckt von den Toten;

30. Mais Dieu l'a ressuscité des morts;

30. Mas Dios le levantó de entre los muertos.

30 Maar God heeft Hem uit de doden opgewekt;

30. Ale go Bóg wzbudził od umarłych.

30. De az Isten feltámasztá őt halottaiból:

30 Но Бог воскресил Его из мертвых.

30. Бог же воскресив Його з мертвих.

31 Ja hän ilmestyi useina päivinä niille, jotka olivat tulleet hänen kanssansa Galileasta Jerusalemiin ja jotka nyt ovat hänen todistajansa kansan edessä.

31 Ja Hän ilmestyi useina päivinä niille, jotka Hänen kanssaan olivat tulleet Galileasta Jerusalemiin ja jotka nyt ovat Hänen todistajansa kansan edessä.

31. Ja hän on monta päivää niiltä nähty, jotka hänen kanssansa Galileasta Jerusalemiin olivat menneet ylös, jotka ovat hänen todistajansa kansan edessä.

31. Ja hän on nijldä nähty monda päiwä jotca hänen cansans Galileast Jerusalemijn mennet olit jotca owat hänen todistajans Canssan edes.

31. ia hen ombi nächty monda peiue nijlde iotca ynne olit henen cansans Galileast ylesmennyet Jerusalemijn/ iotca ouat henen Todhistaians Canssan edes. (ja hän ompi nähty monta päiwää niiltä jotka ynnä olit hänen kanssansa Galileasta ylös mennyt Jerusalemiin/ jotka owat hänen todistajansa kansan edessä.)

31. ὃς ὤφθη ἐπὶ ἡμέρας πλείους τοῖς συναναβᾶσιν αὐτῷ ἀπὸ τῆς Γαλιλαίας εἰς Ἱερουσαλήμ, οἵτινές εἰσι μάρτυρες αὐτοῦ πρὸς τὸν λαόν.

31. ος ωφθη επι ημερας πλειους τοις συναναβασιν αυτω απο της γαλιλαιας εις ιερουσαλημ οιτινες εισιν μαρτυρες αυτου προς τον λαον 31. os ofthe epi emeras pleioυs tois sυnanaβasin aυto apo tes galilaias eis ieroυsalem oitines eisin martυres aυtoυ pros ton laon

31 and he was seen on many days by those who came-up together with him from Galilee to Jerusalem, who are his witnesses to the people.

31. And he was seen many days of them which came up with him from Galilee to Jerusalem, who are his witnesses unto the people.

31. og han blev seet mange Dage af dem, som vare gangne med ham op fra Galilæa til Jerusalem, hvilke ere hans Vidner for Folket.

31. Och han hafver varit sedder i många dagar af dem, som med honom uppkomne voro ifrå Galileen till Jerusalem, hvilke hans vittne äro till folket.

31. Kes on nähtud mitto päwa neist, kes temmaga ollid läinud Kalilea-maalt Jerusalemma, kes on temma tunnistajad rahwa ees.

31. Jis per daugelį dienų rodėsi tiems, kurie buvo su Juo atėję iš Galilėjos į Jeruzalę. Jie yra Jo liudytojai žmonėms.

31. und er ist erschienen viele Tage denen, die mit ihm hinauf von Galiläa gen Jerusalem gegangen waren, welche sind seine Zeugen an das Volk.

31. Et il a été vu, pendant plusieurs jours, de ceux qui étaient montés avec lui de Galilée à Jérusalem, lesquels sont ses témoins devant le peuple.

31. El cual fué visto por muchos dias de los que habían subido juntamente con él de Galilea a Jerusalem, los cuales son sus testigos ante el pueblo.

31 Welke gezien is geweest, vele dagen lang, van degenen, die met Hem opgekomen waren van Galilea tot Jeruzalem, die Zijn getuigen zijn bij het volk.

31. Który widziany jest przez wiele dni od tych, którzy z nim pospołu przyszli z Galilei do Jeruzalemu, którzy są świadkami jego przed ludem.

31. És ő megjelent [22†] több napon át azoknak, kik együtt jöttek fel ő vele Galileából Jeruzsálembe, kik néki bizonyságai [23†] a nép előtt.

31 Он в продолжение многих дней являлся тем, которые вышли с Ним из Галилеи в Иерусалим и которые ныне суть свидетели Его перед народом.

31. Многі днї являв ся Він тим, що поприходили з Ним з Галилеї в Єрусалим; вони сьвідки Його перед людьми.

32 Ja me julistamme teille sen hyvän sanoman, että Jumala on isille annetun lupauksen täyttänyt meidän lapsillemme, herättäen Jeesuksen,

32 Me julistamme teille ilosanomaa isille annetusta lupauksesta, että Jumala on sen täyttänyt *meille, heidän lapsilleen* herättämällä Jeesuksen,

32. Ja me ilmoitamme myös teille sen lupauksen, joka isille luvattiin, että Jumala on sen meille heidän lapsillensa täyttänyt, herättäin Jesuksen.

32. Ja me ilmoitamme myös teille sen lupauxen cuin meidän Isillemme luwattin jonga Jumala on meille heidän lapsillens täyttänyt.

32. Ja me ilmoitam mös teille sen Lupauxen/ ioca meiden Isillem techtin/ ette Jumala ombi teuttenyt sen meillen/ iotca olema heiden Lapsens/ (Ja me ilmoitamme myös teille sen lupauksen/ joka meidän isillemme tehtiin/ että Jumala ompi täyttänyt sen meillen/ jotka olemme heidän lapsensa/)

32. καὶ ἡμεῖς ὑμᾶς εὐαγγελιζόμεθα τὴν πρὸς τοὺς πατέρας ἐπαγγελίαν γενομένην, ὅτι ταύτην ὁ Θεὸς ἐκπεπλήρωκε τοῖς τέκνοις αὐτῶν, ἡμῖν, ἀναστήσας Ἰησοῦν,

32. και ημεις υμας ευαγγελιζομεθα την προς τους πατερας επαγγελιαν γενομενην 32. kai emeis υmas eυaggelizometha ten pros toυs pateras epaggelian genomenen

32 And we are proclaiming to you° the good-news of the promise which came* to the fathers, that God has fulfilled this for us, their children, in that he raised* up Jesus;

32. And we declare unto you glad tidings, how that the promise which was made unto the fathers,

32. Og vi forkyndte Eder den Forjættelse, som er skeet til Fædrene, at Gud har opfyldt den for os, deres Børn, idet han opvakte Jesus;

32. Och vi förkunnom eder, att det löfte som till fäderna gjordt var, det hafver Gud fullkomnat oss, deras barnom, i det han uppväckt hafver Jesum;

32. Ja meie kulutame teile sedda tootust, mis meie wannemille on sanud, et Jummal sedda meile, nende lastele, on täieste töeks teinud, kui temma Jesust sai üllesärratanud.)

32. Ir mes jums skelbiame Gerąją naujieną: tėvams duotąjį pažadą

32. Und wir verkündigen euch die Verheißung, die zu unseren Vätern geschehen ist,

32. Et nous aussi, nous vous annonçons la bonne nouvelle que la promesse qui avait été faite à nos pères,

32. Y nosotros os anunciamos la buena nueva de aquella promesa que fué hecha a los padres,

32 En wij verkondigen u de belofte, die tot de vaderen geschied is, dat namelijk God dezelve vervuld heeft aan ons, hun kinderen, als Hij Jezus verwekt heeft.

32. I my wam opowiadamy tę obietnicę, która się ojcom stała, iż ją Bóg wypełnił nam, dziatkom ich, wzbudziwszy Jezusa.

32. És mi hirdetjük néktek az atyáknak tett ígéretet, hogy azt az Isten betöltötte nékünk, az ő fiaiknak [24†] feltámasztván Jézust:

32 И мы благовествуем вам, что обетование, данное отцам, Бог исполнил нам, детям их, воскресив Иисуса,

32. А ми вам благовіствуємо обітуваннє, дане отцям,

33 niinkuin myös toisessa psalmissa on kirjoitettu: 'Sinä olet minun Poikani, tänä päivänä minä olen sinut synnyttänyt'.

33 niin kuin myös toisessa psalmissa on kirjoitettu: 'Sinä olet minun Poikani, tänä päivänä olen sinut synnyttänyt.

33. Niinkuin toisessa psalmissa kirjoitettu on: sinä olet minun Poikani, tänäpänä minä sinun synnytin.

33. Sijnä että hän herätti Jesuxen nijncuin toisesa Psalmisa kirjoitettu on: Sinä olet minun Poican tänäpän minä sinun synnytin.

33. Sijnä ette he' ylesheretti Iesusen/ Nin quin ensimeises Psalmisa kirioitettu on/ Sine olet minun Poican/ Tenepene mine sinun synnyttin. (Siinä että hän ylösherätti Jesuksen/ Niin kuin ensimmäisessä psalmissa kirjoitettu on/ Sinä olet minun Poikani/ Tänäpänä minä sinun synnytin.)

33. ὡς καὶ ἐν τῷ ψαλμῷ τῷ δευτέρῳ γέγραπται· υἱός μου εἶ σύ, ἐγὼ σήμερον γεγέννηκά σε.

33. οτι ταυτην ο θεος εκπεπληρωκεν τοις τεκνοις αυτων ημιν αναστησας ιησουν ως και εν τω ψαλμω τω δευτερω γεγραπται υιος μου ει συ εγω σημερον γεγεννηκα σε 33. oti taυten o theos ekpepleroken tois teknois aυton emin anastesas iesoυn os kai en to psalmo to deυtero gegraptai υios moυ ei sυ ego semeron gegenneka se

33 as it has also been written in the second Psalm, ‘You are my Son; I have fathered you today.’ {Psa 2:7}

33. God hath fulfilled the same unto us their children, in that he hath raised up Jesus again; as it is also written in the second psalm, Thou art my Son, this day have I begotten thee.

33. som og skrevet er i den anden Psalme: du er min Søn, i Dag har jeg født dig.

33. Såsom i andra Psalmen skrifvet är: Du äst min Son, i dag hafver jag födt dig.

33. Nenda kui ka teise laulusse on kirjotud: Sinna olled minno Poeg, tänna ollen ma sind sünnitanud.

33. Dievas įvykdė mums, jų vaikams, prikeldamas Jėzų, kaip ir parašyta antroje psalmėje: ‘Tu esi mano Sūnus, šiandien Aš pagimdžiau Tave!’

33. daß sie Gott uns, ihren Kindern, erfüllt hat in dem, daß er Jesum auferweckte; wie denn im zweiten Psalm geschrieben steht: "Du bist mein Sohn, heute habe ich dich gezeuget."

33. Dieu l'a accomplie pour nous leurs enfants, lorsqu'il a suscité Jésus; comme il est écrit dans le psaume second: Tu es mon fils, je t'ai engendré aujourd'hui.

33. La cual Dios ha cumplido a nosotros, los hijos de ellos, resucitando a Jesús: como también en el Salmo segundo está escrito: Mi hijo eres tú, yo te he engendrado hoy.

33 Gelijk ook in den tweeden psalm geschreven staat: Gij zijt Mijn Zoon, heden heb Ik U gegenereerd.

33. Jako też w Psalmie wtórym napisane jest: Syn mój jesteś ty, jam ciebie dziś spłodził.

33. Mint a második zsoltárban [25†] is meg van írva: Én Fiam vagy te; ma nemzettelek én téged.

33 как и во втором псалме написано: Ты Сын Мой: Я ныне родил Тебя.

33. що його Бог сповнив нам, дїтям їх, піднявши Ісуса, як і в другій псальмі написано: Син мій єси Ти; я сьогоднї родив Тебе.

34 Ja että hän herätti hänet kuolleista, niin ettei hän enää palaja katoavaisuuteen, siitä hän on sanonut näin: 'Minä annan teille pyhät ja lujat Daavidin armot'.

34 Ja että Hän herätti Hänet kuolleista, niin ettei Hän enää palaa maatumiseen, siitä Hän on sanonut näin: 'Annan teille Daavidin saamat varmat pyhät lupaukset,'

34. Mutta siitä, että hän hänen kuolleista herätti, eikä silleen tule turmelukseen, sanoi hän näin: minä tahdon teille antaa ne lujat Davidin armot.

34. Mutta sijtä että hän hänen cuolluista herätti eikä sillen tule turmeluxeen sanoi hän näin: Minä tahdon teille anda uscollisest sen Armon cuin Dawidille luwattin.

34. Mutta site ette hen ylesheretti henen coolluista/ nin ettei hen sillen iellenstule turmeluxen/ sanoi hen nein/ Mine wskolisesta tadhon teille anda se' Armon ioca Dauidille luuattin. (Mutta sitä että hän ylös herätti hänen kuolleista/ niin ettei hän silleen jällens tule turmelukseen/ sanoi hän näin/ Minä uskollisesti tahdon teille antaa sen armon joka Dawidille luwattiin.)

34. ὅτι δὲ ἀνέστησεν αὐτὸν ἐκ νεκρῶν μηκέτι μέλλοντα ὑποστρέφειν εἰς διαφθοράν, οὕτως εἴρηκεν, ὅτι δώσω ὑμῖν τὰ ὅσια Δαυῒδ τὰ πιστά.

34. οτι δε ανεστησεν αυτον εκ νεκρων μηκετι μελλοντα υποστρεφειν εις διαφθοραν ουτως ειρηκεν οτι δωσω υμιν τα οσια δαβιδ τα πιστα 34. oti de anestesen aυton ek nekron meketi mellonta υpostrefein eis diafthoran oυtos eireken oti doso υmin ta osia daβid ta pista

34 Now that he raised* him up from the dead, no longer being about to return to decay, he has spoken thus, I will be giving you° the holy faithful things of David. {Isa 55:3}

34. And as concerning that he raised him up from the dead, now no more to return to corruption, he said on this wise, I will give you the sure mercies of David.

34. Men at han har opvakt ham fra de Døde, der ingenlunde skal vende tilbage fra Forraadnelse, derom har han saaledes sagt: Forjættelsen til David vil jeg holde Eder trofast.

34. Men att han uppväckte honom ifrå de döda, så att han icke skall mer igenkomma till förgängelighet, sade han så: Den nåd, som David lofvad är, skall jag eder troliga hålla.

34. Agga et ta tedda on surnust üllesärratanud, et temma ial ei pea ärramäddanema, on ta nenda üttelnud: Ma tahhan teile anda need headteggemissed, mis Tawetile ustawalt on tootud.

34. O kad Jį prikėlė iš numirusių ir kad Jis neturėjo supūti, Dievas buvo taip nusakęs: ‘Aš ištesėsiu šventus bei tikrus pažadus Dovydui’.

34. Daß er ihn aber hat von den Toten auferweckt, daß er hinfort nicht soll verwesen, spricht er also: "Ich will euch die Gnade, David verheißen, treulich halten."

34. Mais qu'il l'ait ressuscité des morts, de telle sorte qu'il ne retourne plus à la corruption, il en a parlé ainsi: Je vous tiendrai fidèlement les promesses sacrées faites à David.

34. Y que le levantó de los muertos para nunca más volver a corrupción, dijo así: Os daré las misericordias fieles prometidas a David.

34 En dat Hij Hem uit de doden heeft opgewekt, alzo dat Hij niet meer zal tot verderving keren, heeft Hij aldus gezegd: Ik zal ulieden de weldadigheden Davids geven, die getrouw zijn;

34. A iż go wzbudził od umarłych, aby się więcej nie wrócił do skażenia, tak powiedział: Dam wam święte dobrodziejstwa Dawidowe wierne.

34. Hogy pedig feltámasztotta őt halottaiból, úgy hogy nem is fog többé az enyészetbe visszatérni, [26†] azt így mondotta: Néktek adom a Dávid biztos [27†] szent javait.

34 А что воскресил Его из мертвых, так что Он уже не обратится в тление, о сем сказал так:Я дам вам милости, обещанные Давиду, верно.

34. А що воскресив Його з мертвих, так, що більш не вернеть ся на зотлїннє, то так глаголав: дам вам сьвятий Давидів завіт.

35 Sentähden hän myös toisessa paikassa sanoo: 'Sinä et salli Pyhäsi nähdä katoavaisuutta'.

35 Sen vuoksi Hän myös toisaalla sanoo: 'Sinä et salli Pyhäsi nähdä maatumista:

35. Sentähden hän myös sanoo toisessa paikassa: et sinä salli sinun Pyhäs turmelusta näkevän.

35. Sentähden hän myös sano toises paicas: et sinä salli sinun Pyhäs turmelusta näkewän.

35. Senteden he' mös sano toises paicas/ Edh sine salli/ ette sinun Pyhes turmeluxen näkepi/ (Sentähden hän myös sanoo toisessa paikassa/ Et sinä salli/ ettei sinun pyhäsi turmeluksen näkeepi/)

35. διὸ καὶ ἐν ἑτέρῳ λέγει· οὐ δώσεις τὸν ὅσιόν σου ἰδεῖν διαφθοράν.

35. διο και εν ετερω λεγει ου δωσεις τον οσιον σου ιδειν διαφθοραν 35. dio kai en etero legei oυ doseis ton osion soυ idein diafthoran

35 Hence, he also says in a different psalm, ‘You will not be giving your Holy One to see decay.’ {Psa 16:10}

35. Wherefore he saith also in another psalm, Thou shalt not suffer thine Holy One to see corruption.

35. Derfor siger han og i en anden Psalme: du skal ikke tilstede din Hellige at see Forraadnelse.

35. Derföre säger han ock annorstäds: Du skall icke tillstädja, att din helige skall se förgängelse.

35. Sepärrast ütleb temma ka teises paikas: Sinna ei anna mitte omma pühhale, Jesussele, mäddanemist nähha.

35. Todėl ir kitoje vietoje sakoma: ‘Tu neleisi savo Šventajam matyti supuvimo’.

35. Darum spricht er auch an einem andern Ort: "Du wirst es nicht zugeben, daß dein Heiliger die Verwesung sehe."

35. C'est pourquoi il dit aussi dans un autre psaume: Tu ne permettras point que ton Saint voie la corruption.

35. Por tanto en otro Salmo dice también: No permitirás que tu Santo vea corrupción.

35 Waarom hij ook in een anderen psalm zegt: Gij zult Uw Heilige niet over geven, om verderving te zien.

35. Przeto i indziej powiada: Nie dasz Świętemu twemu widzieć skażenia.

35. Azért mondja [28†] másutt is: Nem engeded, hogy a te Szented rothadást lásson.

35 Посему и в другом месте говорит: не дашьСвятому Твоему увидеть тление.

35. Тим і в иншій (псальмі) глаголе: Не даси Сьвятому твоєму видїти зотлїння.

36 Sillä kun Daavid oli aikanansa Jumalan tahtoa palvellut, nukkui hän ja tuli otetuksi isiensä tykö ja näki katoavaisuuden.

36 Sillä palveltuaan omaa sukupolveansa Jumalan tahdon mukaan Daavid nukkui pois ja otettiin isäinsä luo, ja hän näki maatumisen.

36. Sillä David, kuin hän ajallansa oli Jumalan tahtoa palvellut, nukkui, ja pantiin isäinsä tykö, ja näki turmeluksen.

36. Mutta cosca Dawid ajallans oli Jumalan tahto palwellut nuckui hän ja pandin Isäins tygö ja näki turmeluxen.

36. Sille tosin coska Dauid henen ijesens oli paluelut Jumalan tachto/ nin hen nukui/ ia pandin henen Iseins tyge/ ia näki turmeluxen/ (Sillä tosin koska Dawid hänen ijässänsä oli palwellut Jumalan tahtoa/ niin hän nukkui/ ja pantiin hänen isäinsä tykö/ ja näki turmeluksen/)

36. Δαυῒδ μὲν γὰρ ἰδίᾳ γενεᾷ ὑπηρετήσας τῇ τοῦ Θεοῦ βουλῇ ἐκοιμήθη καὶ προσετέθη πρὸς τοὺς πατέρας αὐτοῦ καὶ εἶδε διαφθοράν·

36. δαβιδ μεν γαρ ιδια γενεα υπηρετησας τη του θεου βουλη εκοιμηθη και προσετεθη προς τους πατερας αυτου και ειδεν διαφθοραν 36. daβid men gar idia genea υperetesas te toυ theoυ βoυle ekoimethe kai prosetethe pros toυs pateras aυtoυ kai eiden diafthoran

36 For* indeed David, having attended to the plan of God in his own generation, fell-asleep and was added to his fathers and saw decay; {1Ki 2:10}

36. For David, after he had served his own generation by the will of God, fell on sleep, and was laid unto his fathers, and saw corruption:

36. Men David, der han i sin Livstid havde tjent Guds Raadslutning, sov han hen og blev henlagt til sine Fædre og saae Forraadnelse.

36. Ty då David i sinom tid hade tjent Guds vilja, afsomnade han, och vardt lagd till sina fäder, och såg förgängelse.

36. Sest Tawet, kui ta ommas pölwes Jummala mele pärrast olli teinud, on uinunud maggama, ja on pandud omma wannematte jure, ja on mäddanemist näinud.

36. Juk Dovydas, patarnavęs savajai kartai pagal Dievo valią, užmigo, buvo palaidotas prie savo tėvų ir supuvo.

36. Denn David, da er zu seiner Zeit gedient hatte dem Willen Gottes, ist entschlafen und zu seinen Vätern getan und hat die Verwesung gesehen.

36. Or David, après avoir servi en son temps au dessein de Dieu, est mort, et a été mis avec ses pères, et a vu la corruption;

36. Porque a la verdad David, habiendo servido en su edad a la voluntad de Dios, durmió, y fué juntado con sus padres, y vió corrupción.

36 Want David, als hij in zijn tijd den raad Gods gediend had, is ontslapen, en is bij zijn vaderen gelegd; en heeft wel verderving gezien;

36. Albowiemci Dawid za wieku swego usłużywszy woli Bożej, zasnął i przyłączony jest do ojców swoich, a widział skażenie.

36. Mert Dávid, minekutána a saját idejében szolgált az Isten akaratának, elaludt, és helyhezteték az ő atyáihoz, és rothadást [29†] látott.

36 Давид, в свое время послужив изволению Божию, почили приложился к отцам своим, и увидел тление;

36. Давид бо, послуживши своєму родові, Божою волею уснув, і положено його до батьків його, і ввидїв зотлїннє;

37 Mutta hän, jonka Jumala herätti, ei nähnyt katoavaisuutta.

37 Mutta Hän, jonka Jumala herätti, ei nähnyt maatumista.

37. Mutta se, jonka Jumala herätti, ei ole nähnyt turmelusta.

37. Mutta se jonga Jumala herätti ei ole turmelusta nähnyt.

37. Mutta Se/ ionga Jumala ylesheretti/ ei ole turmelusta nähnyt. (Mutta se/ jonka Jumala ylös herätti/ ei ole turmelusta nähnyt.)

37. ὃν δὲ ὁ Θεὸς ἤγειρεν, οὐκ εἶδε διαφθοράν.

37. ον δε ο θεος ηγειρεν ουκ ειδεν διαφθοραν 37. on de o theos egeiren oυk eiden diafthoran

37 but he whom God raised (up) saw no decay.

37. But he, whom God raised again, saw no corruption.

37. Men den, som Gud opvakte, saae ikke Forraadnelse.

37. Men den som Gud uppväckt hafver han såg ingen förgängelse.

37. Agga se, kedda Jummal on üllesärratanud, ei olle mitte mäddanemist tunnud.

37. O Tas, kurį Dievas prikėlė, nesupuvo.

37. Den aber Gott auferweckt hat, der hat die Verwesung nicht gesehen.

37. Mais celui que Dieu a ressuscité, n'a point vu la corruption.

37. Mas aquel que Dios levantó, no vió corrupción.

37 Maar Hij, Dien God opgewekt heeft, heeft geen verderving gezien.

37. Lecz ten, którego Bóg wzbudził, nie widział skażenia.

37. De a kit Isten feltámasztott, az nem látott rothadást.

37 а Тот, Которого Бог воскресил, не увидел тления.

37. Той же, що Його Бог підняв, не видїв зотлїння.

38 Olkoon siis teille tiettävä, miehet ja veljet, että hänen kauttansa julistetaan teille syntien anteeksiantamus

38 Olkoon siis teille tiettävä, miehet ja veljet, että Hänen ansiostaan julistetaan teille syntien anteeksianto.

38. Sentähden olkoon teille tiettävä, miehet, rakkaat veljet, että teille tämän kautta ilmoitetaan syntein anteeksi antamus:

38. Sentähden olcon teille tiettäwä miehet rackat weljet: että teille tämän cautta ilmoitetan syndein andexiandamus caikista nijstä joista et te woinet Mosexen Lain cautta wapahdexi tulla.

38. Senteden olcoon teille tietteue/ Te Miehet Rackat weliet/ Ette teille ilmoitetan Synnein andexiandamus Temen cautta/ ia mös caikista nijste ioista ette te woineet Mosesen Lain cautta wapadhexi tulla. (Sentähden olkoon teille tiettäwä/ Te miehet rakkaat weljet/ että teille ilmoitetaan syntein anteeksiantamus tämän kautta/ ja myös kaikista niistä joista ette te woineet Moseksen lain kautta wapahdetuksi tulla.)

38. γνωστὸν οὖν ἔστω ὑμῖν, ἄνδρες ἀδελφοί, ὅτι διὰ τούτου ὑμῖν ἄφεσις ἁμαρτιῶν καταγγέλλεται,

38. γνωστον ουν εστω υμιν ανδρες αδελφοι οτι δια τουτου υμιν αφεσις αμαρτιων καταγγελλεται 38. gnoston oυn esto υmin andres adelfoi oti dia toυtoυ υmin afesis amartion kataggelletai

38 Therefore men, brethren, let it be known to you° that forgiveness of sins is proclaimed to you° through this one;

38. Be it known unto you therefore, men and brethren, that through this man is preached unto you the forgiveness of sins:

38. Saa være det Eder vitterligt, I Mænd, Brødre! at ved ham kundgjøres Eder Syndernes Forladelse;

38. Så skall eder nu vetterligit vara, I män och bröder, att genom honom varder eder förkunnad syndernas förlåtelse;

38. Sepärrast olgo teile nüüd teäda, mehhed wennad, et teile sesinnatse Kristusse läbbi pattude andeks-andminne kulutakse.

38. Taigi tebūnie jums žinoma, vyrai broliai, kad per Jį jums skelbiamas nuodėmių atleidimas.

38. So sei es nun euch kund, liebe Brüder, daß euch verkündigt wird Vergebung der Sünden durch diesen und von dem allem, wovon ihr nicht konntet im Gesetz Mose's gerecht werden.

38. Sachez donc, hommes frères, que c'est par lui que la rémission des péchés vous est annoncée;

38. Séaos pues notorio, varones y hermanos, que por éste os es anunciada remisión de pecados;

38 Zo zij u dan bekend, mannen broeders, dat door Dezen u vergeving der zonden verkondigd wordt;

38. Niechże wam tedy będzie wiadomo, mężowie bracia, iż się wam przez tego opowiada odpuszczenie grzechów:

38. Azért legyen néktek tudtotokra, atyámfiai, férfiak, hogy ez által hirdettetik néktek a [30†] bűnöknek bocsánata:

38 Итак, да будет известно вам, мужи братия, что ради Него возвещается вам прощение грехов;

38. Відоме ж нехай буде вам, мужі брати, що через Него вам прощеннє гріхів проповідуєть ся;

39 ja että jokainen, joka uskoo, tulee hänessä vanhurskaaksi, vapaaksi kaikesta, mistä te ette voineet Mooseksen lain kautta vanhurskaiksi tulla.

39 Ja Hänessä jokainen, joka uskoo, vanhurskautetaan kaiken sen suhteen, minkä suhteen ette voineet Mooseksen lain nojalla vanhurskautua.

39. Ja kaikista niistä, joista ette voineet Moseksen lain kautta vanhurskaaksi tulla, tämän kautta jokainen, joka uskoo, tulee vanhurskaaksi.

39. Mutta joca tämän päälle usco se tule wanhurscaxi.

39. Mutta ioca Temen päle vskopi/ se tule wanhurskaxi. (Mutta joka tämän päälle uskoopi/ se tulee wanhurskaaksi.)

39. καὶ ἀπὸ πάντων ὧν οὐκ ἠδυνήθητε ἐν τῷ νόμῳ Μωϋσέως δικαιωθῆναι, ἐν τούτῳ πᾶς ὁ πιστεύων δικαιοῦται.

39. και απο παντων ων ουκ ηδυνηθητε εν τω νομω μωσεως δικαιωθηναι εν τουτω πας ο πιστευων δικαιουται 39. kai apo panton on oυk edυnethete en to nomo moseos dikaiothenai en toυto pas o pisteυon dikaioυtai

39 and everyone who believes is made righteous in this one; you° were not able to be made righteous from all the things of which (were) in the Law of Moses.

39. And by him all that believe are justified from all things, from which ye could not be justified by the law of Moses.

39. og fra Alt, hvorfra I ikke kunde vorde retfærdiggjorte ved Mose Lov, retfærdiggjøres ved denne hver, som troer.

39. Och af allo der I icke med kunden rättfärdige varda, uti Mose lag; men hvilken som tror på denna, han varder rättfärdigad.

39. Ja iggaüks, kes ussub, moistetakse sellesinnatse sees öigeks keigest sest, kust teie Mosesse kässo-öppetusse läbbi ei woind öigeks sada.

39. Ir kiekvienas, kuris tiki, išteisinamas Juo nuo viso to, nuo ko nepajėgė jūsų išteisinti Mozės Įstatymas.

39. Wer aber an diesen glaubt, der ist gerecht.

39. Et que c'est par lui que tous ceux qui croient sont justifiés de toutes les choses dont vous n'avez pu être justifiés par la loi de Moïse.

39. Y de todo lo que por la ley de Moisés no pudisteis ser justificados, en éste es justificado todo aquel que creyere.

39 En dat van alles, waarvan gij niet kondet gerechtvaardigd worden door de wet van Mozes, door Dezen een iegelijk, die gelooft, gerechtvaardigd wordt.

39. I od wszystkiego od czegoście nie mogli być przez zakon Mojżeszowy usprawiedliwieni, przez tego każdy wierzący usprawiedliwiony bywa.

39. És mindenekből, a mikből a Mózes törvénye által meg nem igazíttathattatok, ez által mindenki, a ki hisz, megigazul.

39 и во всем, в чем вы не могли оправдаться законом Моисеевым, оправдывается Им всякий верующий.

39. і від чого не могли ви у законї Мойсейовім оправдити ся, у Тому всякий віруючий оправдуєть ся.

40 Kavahtakaa siis, ettei teitä kohtaa se, mikä on puhuttu profeetoissa:

40 Varokaa siis, ettei teitä kohtaa se, mikä on puhuttu profeetoissa:

40. Katsokaat siis, ettei teidän päällenne se tule, mitä prophetain kautta sanottu on:

40. Cadzocat sijs ettei teidän päällenne se tule cuin Prophetan cautta sanottu on:

40. Catzotat sis nyt ettei teiden pälen tule/ quin Prophetisa ombi sanottu/ (Katsokaat siis nyt ettei teidän päällen tule/ kuin prophetaissa ompi sanottu/)

40. βλέπετε οὖν μὴ ἐπέλθῃ ἐφ’ ὑμᾶς τὸ εἰρημένον ἐν τοῖς προφήταις·

40. βλεπετε ουν μη επελθη εφ υμας το ειρημενον εν τοις προφηταις 40. βlepete oυn me epelthe ef υmas to eiremenon en tois profetais

40 Therefore beware°, that what has been spoken in the prophets might not come upon you°:

40. Beware therefore, lest that come upon you, which is spoken of in the prophets;

40. Seer nu til, at det ikke kommer over Eder, som er sagt ved Propheterne:

40. Så ser nu till, att eder icke öfverkommer det som sagdt är i Propheterna:

40. Katske nüüd, et teie peäle ei tulle, mis prohwetide kirja sees on ööldud:

40. Tad saugokitės, kad jums nepritaptų, kas pasakyta Pranašuose:

40. Seht nun zu, daß nicht über euch komme, was in den Propheten gesagt ist:

40. Prenez donc garde qu'il ne vous arrive ce qui a été dit dans les prophètes:

40. Mirád pues que no venga sobre vosotros lo que está dicho en los profetas:

40 Ziet dan toe, dat over ulieden niet kome, hetgeen gezegd is in de profeten:

40. A przetoż patrzcie, aby na was nie przyszło to, co powiedziano w prorokach:

40. Meglássátok azért, hogy rajtatok ne essék, a mit a próféták [31†] megmondottak:

40 Берегитесь же, чтобы не пришло на вас сказанное у пророков:

40. Гледїть же, щоб не прийшло на вас те, що сказано в пророків:

41 'Katsokaa, te halveksijat, ja ihmetelkää ja hukkukaa; sillä minä teen teidän päivinänne teon, teon, jota ette uskoisi, jos joku sen kertoisi teille'."

41 'Katsokaa, halveksijat ja ihmetelkää ja hukkukaa, sillä teen teidän päivinänne teon; teon, jota ette totisesti uskoisi, jos joku sen teille kertoisi.'"

41. Katsokaat, te ylönkatsojat, ja ihmetelkäät ja hukkukaat; sillä minä teen yhden työn teidän aikananne, sen työn, jota ei teidän pidä uskoman, jos joku sanois teille.

41. Cadzocat te ylöncadzojat ihmetelkät ja cadzocat: sillä minä teen yhden työn teidän aicananne jota et te usco ehkä jocu sijtä sanois teille.

41. Catzocat te Ylencatzoijat ia ihmetikä ia poiskatocat/ Sille mine teen ydhen töön teiden aicanan/ iota ette te vsko/ ios iocu teille site luettelis. (Katsokaat te ylenkatsojat ja ihmehtikää ja pois katsokaat/ Sillä minä teen yhden työn teidän aikanaan/ jota ette te usko/ jos joku teille sitä luettelisi.)

41. ἴδετε, οἱ καταφρονηταί, καὶ θαυμάσατε καὶ ἀφανίσθητε, ὅτι ἔργον ἐγὼ ἐργάζομαι ἐν ταῖς ἡμέραις ὑμῶν, ἔργον ᾧ οὐ μὴ πιστεύσητε ἐάν τις ἐκδιηγῆται ὑμῖν.

41. ιδετε οι καταφρονηται και θαυμασατε και αφανισθητε οτι εργον εγω εργαζομαι εν ταις ημεραις υμων εργον ω ου μη πιστευσητε εαν τις εκδιηγηται υμιν 41. idete oi katafronetai kai thaυmasate kai afanisthete oti ergon ego ergazomai en tais emerais υmon ergon o oυ me pisteυsete ean tis ekdiegetai υmin

41 ‘You° despisers, behold° and marvel° and disappear°, because I am working a work in your° days, (a work) which you° should never believe, (even) if someone describes it to you°.’ {Hab. 1:5}

41. Behold, ye despisers, and wonder, and perish: for I work a work in your days, a work which ye shall in no wise believe, though a man declare it unto you.

41. seer, I Foragtere! og forundrer Eder og bliver til Intet; thi en Gjerning gjør jeg i Eders Dage, en Gjerning, hvilken I ikke vilde troe, dersom Nogen fortalte Eder den.

41. Ser till, I föraktare, och förundrer eder, och varder till intet; ty jag skall verka i edra dagar ett verk, det I icke tro skolen, om någor det eder förtäljer.

41. Wadage teie pölgiad, ja pange immeks, ja minge tühja: sest ma teen üht teggo teie aial, üht teggo, mis teie mitte ei ussu, kui kegi teile sedda rägib.

41. ‘Žiūrėkite, niekintojai, stebėkitės ir pranykite! Nes Aš darau darbą jūsų dienomis, darbą, kuriuo nepatikėsite, jei kas jums pasakos’ ‘‘.

41. Seht, ihr Verächter, und verwundert euch und werdet zunichte! denn ich tue ein Werk zu euren Zeiten, welches ihr nicht glauben werdet, so es euch jemand erzählen wird.

41. Voyez, vous qui me méprisez, et soyez étonnés, et pâlissez d'effroi; car je vais faire une ouvre en vos jours, une ouvre que vous ne croiriez point, si on vous la racontait.

41. Mirád, menospreciadores, y maravilláos, y desvanecéos; porque yo obro obra en vuestros dias, obra que no la creeréis aunque alguien os la contare.

41 Ziet, gij verachters, en verwondert u, en verdwijnt; want Ik werk een werk in uw dagen, een werk, hetwelk gij niet zult geloven, zo het u iemand verhaalt.

41. Obaczcie wy wzgardziciele i dziwujcie się, a wniwecz się obróćcie; bo ja sprawuję sprawę za dni waszych, sprawę, której nie wierzycie, choćby wam kto o niej powiadał.

41. Lássátok meg, ti megvetők, és csodálkozzatok és semmisüljetek meg; mert én oly dolgot cselekszem a ti időtökben, oly dolgot, melyet nem hinnétek, ha valaki elmondaná néktek.

41 смотрите, презрители, подивитесь и исчезните; ибо Я делаю дело во дни ваши, дело, которому не поверили бы вы, если бы кто рассказывал вам.

41. Дивіть ся, гордівники, та дивуйтесь, та й пощезайте, бо дїло роблю я в днї ваші, дїло, котрому не увірили б, коли б хто розказував вам.

42 Kun he lähtivät ulos, pyydettiin heitä puhumaan näitä asioita tulevanakin sapattina.

42 *Juutalaisten mentyä ulos synagoogasta pakanat* pyysivät seuraavana sapattina puhumaan heille näitä asioita.

42. Kuin Juudalaiset synagogasta läksivät, rukoilivat pakanat, että sabbatin välissä heille niitä sanoja puhuttaisiin.

42. COsca Judalaiset Synagogasta läxit rucoilit pacanat Sabbathin wälis heillens nijtä sanoja puhuman.

42. Quin nyt Juttat Sinagogast wlosmenit/ nin Pacanat rucolit/ ette he Sabbathin wälille ne Sanat heille puhuisit. (Kuin nyt juuttaat synagogasta ulos menit/ niin pakanat rukoilit/ että he Sabbathin wälillä ne sanat heille puhuisit.)

42. Ἐξιόντων δὲ αὐτῶν ἐκ τῆς συναγωγῆς τῶν Ἰουδαίων παρεκάλουν τὰ ἔθνη εἰς τὸ μεταξὺ σάββατον λαληθῆναι αὐτοῖς τὰ ῥήματα ταῦτα.

42. εξιοντων δε εκ της συναγωγης των ιουδαιων παρεκαλουν τα εθνη εις το μεταξυ σαββατον λαληθηναι αυτοις τα ρηματα ταυτα 42. eksionton de ek tes sυnagoges ton ioυdaion parekaloυn ta ethne eis to metaksυ saββaton lalethenai aυtois ta remata taυta

42 But (after) the Jews went-out of the synagogue, the Gentiles were pleading with (him) that the declarations might be spoken to them at the ensuing Sabbath.

42. And when the Jews were gone out of the synagogue, the Gentiles besought that these words might be preached to them the next sabbath.

42. Men der de gik ud af Jødernes Synagoge, bade Hedningerne, at de samme Ord maatte tales for dem paa den følgende Sabbat.

42. När nu Judarna voro gångne utu Synagogon, bådo Hedningarna, att de ville hafva dessa orden för dem på nästa Sabbathen.

42. Agga kui Juda-rahwas koggodusse koiast wäljaläksid, pallusid pagganad, et neile neid sanno hingamisse-päwa wahhel piddi räkitama.

42. Žydams išeinant iš sinagogos, pagonys prašė, kad ir kitą sabatą būtų kalbama apie tuos dalykus.

42. Da aber die Juden aus der Schule gingen, baten die Heiden, daß sie am nächsten Sabbat ihnen die Worte sagten.

42. Comme ils sortaient de la synagogue des Juifs, les Gentils les prièrent de leur annoncer les mêmes choses le sabbat suivant.

42. Y salidos los Judíos de la sinagoga, los Gentiles les rogaron, que el sábado siguiente se les hablasen estas palabras.

42 En als de Joden uitgegaan waren uit de synagoge, baden de heidenen, dat tegen den naasten sabbat hun dezelfde woorden zouden gesproken worden.

42. A gdy oni wychodzili z bóżnicy żydowskiej, prosili ich poganie, aby i w drugi sabat mówili do nich też słowa.

42. Mikor pedig kimentek a zsidók zsinagógájából, kérék a pogányok, hogy a következő szombaton prédikálják nékik ezen beszédeket.

42 При выходе их из Иудейской синагоги язычники просили их говорить о том же в следующую субботу.

42. Як же виходили вони з школи, просили їх погане, щоб і другої суботи говорили слова сї.

43 Kun synagoogasta hajaannuttiin, seurasivat monet juutalaiset ja jumalaapelkääväiset käännynnäiset Paavalia ja Barnabasta, jotka puhuivat heille ja kehoittivat heitä pysymään Jumalan armossa.

43 Synagoogaväen hajaannuttua seurasivat monet juutalaiset ja Jumalaa pelkäävät käännynnäiset Paavalia ja Barnabasta, jotka puhuivat heille ja kehoittivat heitä pysymään Jumalan armossa.

43. Ja kuin synagogan joukko erkani, seurasi monta Juudalaista ja myös monta jumalista uutta Juudalaista Paavalia ja Barnabasta, jotka heille puhuivat, ja heitä neuvoivat Jumalan armossa pysymään.

43. Ja cosca Synagogan joucko ercani seurais Pawalita ja Barnabasta monda Judalaista ja myös monda Jumalata pelkäwäistä vtta Judalaista joita he neuwoit Jumalan armosa pysymän.

43. Ja coska sis Sinagogan ioucko erkani/ seurasit Paualia ia Barnabasta monda Juttaist ia Jumalan pelkeueiset Wdhet Jwttat/ Mutta he sanoit heille/ ia neuuoit heite pysymen Jumalan armosa. (Ja koska siis synagogan joukko erkani/ seurasit Pawalia ja Barnabasta monta juuttaista ja Jumalan pelkääwäiset uuden juuttaat/ Mutta he sanoit heille/ ja neuwoit heitä pysymään Jumalan armossa.)

43. λυθείσης δὲ τῆς συναγωγῆς ἠκολούθησαν πολλοὶ τῶν Ἰουδαίων καὶ τῶν σεβομένων προσηλύτων τῷ Παύλῳ καὶ τῷ Βαρνάβᾳ, οἵτινες προσλαλοῦντες αὐτοῖς ἔπειθον αὐτοὺς προσμένειν τῇ χάριτι τοῦ Θεοῦ.

43. λυθεισης δε της συναγωγης ηκολουθησαν πολλοι των ιουδαιων και των σεβομενων προσηλυτων τω παυλω και τω βαρναβα οιτινες προσλαλουντες αυτοις επειθον αυτους επιμενειν τη χαριτι του θεου 43. lυtheises de tes sυnagoges ekoloυthesan polloi ton ioυdaion kai ton seβomenon proselυton to paυlo kai to βarnaβa oitines proslaloυntes aυtois epeithon aυtoυs epimenein te chariti toυ theoυ

43 Now (after) the synagogue was dissolved, many of the Jews and the pious Jewish-converts followed Paul and Barnabas; who, (while) speaking, were persuading them to remain in the favor of God.

43. Now when the congregation was broken up, many of the Jews and religious proselytes followed Paul and Barnabas: who, speaking to them, persuaded them to continue in the grace of God.

43. Men der Forsamlingen var opløst, fulgte mange Jøder og andægtige Proselyter Paulus og Barnabas, hvilke talede til dem, og formanede dem at holde fast ved Guds Naade.

43. Då folket var åtskildt, följde Paulum och Barnabam månge Judar och gudfruktige Proselyter; till hvilka de talade, och rädde dem, att de skulle blifva stadige i Guds nåd.

43. Agga kui se koggodus ühhest ärralahkus, käisid paljo Juda-rahwast, ja kes Juda-rahwa usko ollid heitnud, ja Jummalat tenisid, Paulusse ja Parnaba järrel, kes nendega rääksid ja neid melitasid, et nemmad piddid jäma Jummala armo sisse.

43. Sinagogos susirinkimui pasibaigus, daugelis žydų ir pamaldžių prozelitų sekė Paulių ir Barnabą, kurie, kalbėdami jiems, įtikinėjo pasilikti Dievo malonėje.

43. Und als die Gemeinde der Schule voneinander ging, folgten Paulus und Barnabas nach viele Juden und gottesfürchtige Judengenossen. Sie aber sagten ihnen und ermahnten sie, daß sie bleiben sollten in der Gnade Gottes.

43. Et quand l'assemblée se fut dispersée, plusieurs Juifs et prosélytes pieux suivirent Paul et Barnabas, qui, s'entretenant avec eux, les exhortèrent à persévérer dans la grâce de Dieu.

43. Y despedida la congregación, muchos de los Judíos, y de los prosélitos religiosos siguieron a Pablo y a Barnabás: los cuales hablándoles, les persuadían que permaneciesen en la gracia de Dios.

43 En als de synagoge gescheiden was, volgden velen van de Joden en van de godsdienstige Jodengenoten Paulus en Barnabas; welke tot hen spraken, en hen vermaanden te blijven bij de genade Gods.

43. A po rozpuszczeniu zgromadzenia, poszło wiele Żydów i nabożnych nowowierników za Pawłem i Barnabaszem, którzy mówiąc do nich, radzili im, aby trwali w łasce Bożej.

43. Mikor pedig eloszlott a gyülekezet, sokan a zsidók közül és az istenfélő prozelitusok [32†] közül követék Pált és Barnabást; a kik szólván hozzájuk, biztaták őket, hogy maradjanak meg az Isten [33†] kegyelmében.

43 Когда же собрание было распущено, то многие Иудеи и чтители Бога , обращенные из язычников, последовали за Павлом и Варнавою, которые, беседуя с ними, убеждали их пребывать в благодати Божией.

43. Як же розійшлась школа, тодї многі з Жидів і побожних нововірцїв ішли слїдом за Павлом та Варнавою, котрі, розмовляючи з ними, напоминали їх, щоб пробували в благодатї Божій.

44 Seuraavana sapattina kokoontui lähes koko kaupunki kuulemaan Jumalan sanaa.

44 Seuraavana sapattina kokoontui lähes koko kaupunki kuuntelemaan Jumalan sanaa.

44. Mutta sitte lähimmäisenä lepopäivänä kokoontui lähes kaikki kaupunki Jumalan sanaa kuulemaan.

44. MUtta sijtte lähimmäisnä lepopäiwänä cocounsi lähes caicki Caupungi Jumalan sana cuuleman.

44. Mutta lehimeisse Lepopeiuen senielkin coconsi lehes caiki se Caupungi cwleman Jumalan sana. (Mutta lähimmäisenä lepopäiwänä sen jälkeen kokounsi lähes kaikki se kaupunki kuulemaan Jumalan sanaa.)

44. Τῷ δὲ ἐρχομένῳ σαββάτῳ σχεδὸν πᾶσα ἡ πόλις συνήχθη ἀκοῦσαι τὸν λόγον τοῦ Θεοῦ.

44. τω δε ερχομενω σαββατω σχεδον πασα η πολις συνηχθη ακουσαι τον λογον του θεου 44. to de erchomeno saββato schedon pasa e polis sυnechthe akoυsai ton logon toυ theoυ

44 And the coming Sabbath, almost all the city was gathered together to hear the word of God.

44. And the next sabbath day came almost the whole city together to hear the word of God.

44. Men paa den følgende Sabbat forsamles næsten den ganske Stad, at høre Guds Ord.

44. Men på nästa Sabbathen derefter församlade sig så när hele staden, till att höra Guds ord.

44. Agga teisel hingamisse-päwal, mis tulli, koggus pea keik se lin Jummala sanna kuulma.

44. Kitą sabatą beveik visas miestas susirinko pasiklausyti Dievo žodžio.

44. Am folgenden Sabbat aber kam zusammen fast die ganze Stadt, das Wort Gottes zu hören.

44. Le sabbat suivant, presque toute la ville s'assembla pour entendre la parole de Dieu.

44. Y el sábado siguiente se juntó casi toda la ciudad a oir la palabra de Dios.

44 En op den volgenden sabbat kwam bijna de gehele stad samen, om het Woord Gods te horen.

44. A w drugi sabat niemal wszystko miasto się zgromadziło na słuchanie słowa Bożego.

44. A következő szombaton aztán majdnem az egész város egybegyűle az Isten ígéjének hallgatására,

44 В следующую субботу почти весь город собрался слушать слово Божие.

44. А другої суботи мало не ввесь город зібрав ся слухати слово Боже.

45 Mutta nähdessään kansanjoukot juutalaiset tulivat kiihkoa täyteen ja väittelivät Paavalin puheita vastaan ja herjasivat.

45 Mutta nähdessään kansanjoukot, juutalaiset tulivat kiihkoa täyteen ja väittelivät (torjuen ja) rienaten Paavalin puheita vastaan.

45. Kuin Juudalaiset näkivät kansan, täytettiin he kateudesta, ja sanoivat vastaan niitä, mitä Paavalilta sanoittiin, sanoen vastaan ja pilkaten.

45. Cosca Judalaiset sen näit täytettin he cateudesta ja sanoit juuri wastan nijtä cuin Pawalilda sanottin wastan sanoden ja pilcaten.

45. Coska nyt Juttat sen Canssan neit/ teutetin he Cateudhesta/ ia iuri wastan sanoit nijte/ iotca Paualilda sanottin wastan sanodhen ia pilcaten. (Koska nyt juuttaat sen kansan näit/ täytettiin he kateudesta/ ja juuri wastaan sanoit niitä/ jotka Paawalilta sanottiin wastaan sanoen ja pilkaten)

45. ἰδόντες δὲ οἱ Ἰουδαῖοι τοὺς ὄχλους ἐπλήσθησαν ζήλου καὶ ἀντέλεγον τοῖς ὑπὸ τοῦ Παύλου λεγομένοις ἀντιλέγοντες καὶ βλασφημοῦντες.

45. ιδοντες δε οι ιουδαιοι τους οχλους επλησθησαν ζηλου και αντελεγον τοις υπο του παυλου λεγομενοις αντιλεγοντες και βλασφημουντες 45. idontes de oi ioυdaioi toυs ochloυs eplesthesan zeloυ kai antelegon tois υpo toυ paυloυ legomenois antilegontes kai βlasfemoυntes

45 But the Jews, having seen the crowds, were filled (up) from jealousy, and were contradicting the things being spoken by Paul, contradicting and blaspheming (him).

45. But when the Jews saw the multitudes, they were filled with envy, and spake against those things which were spoken by Paul, contradicting and blaspheming.

45. Men der Jøderne saae den Mængde, bleve de fulde af Nidkjærhed og imodsagde det, som blev sagt af Paulus, ja, baade imodsagde og bespottede.

45. Och när Judarna sågo folket, vordo de fulle med nit, och sade tvärtemot det som Paulus sade, emotsägandes och talandes hädelse.

45. Agga kui need Juda-rahwas sedda rahwast näggid, said nemmad täis wihha, ja rääksid se wasto, mis Paulus ütles, nemmad rääksid wasto ja teotasid.

45. Išvydusius tokias minias žydus apėmė pavydas, ir jie piktžodžiaudami ėmė prieštarauti tam, ką kalbėjo Paulius.

45. Da aber die Juden das Volk sahen, wurden sie voll Neides und widersprachen dem, was von Paulus gesagt ward, widersprachen und lästerten.

45. Mais les Juifs, voyant la foule, furent remplis d'envie, et s'opposaient aux paroles de Paul, le contredisant et l'injuriant.

45. Entónces los Judíos, vistas las multitudes, fueron llenos de envidia, y contradecían a lo que Pablo decía, contradiciendo y blasfemando.

45 Doch de Joden, de scharen ziende, werden met nijdigheid vervuld, en wederspraken, hetgeen van Paulus gezegd werd, wedersprekende en lasterende.

45. Tedy Żydowie widząc lud, napełnieni są zazdrością i sprzeciwiali się temu, co Paweł powiadał, mówiąc przeciwko temu i bluźniąc.

45. Mikor pedig látták a zsidók a sokaságot, betelének irigységgel, és ellene mondának azoknak, miket Pál mond vala, ellenkezve és káromlást szólva.

45 Но Иудеи, увидев народ, исполнились зависти и,противореча и злословя, сопротивлялись тому, что говорил Павел.

45. Видївши ж Жиди народ, сповнились завистю, і перечили речам Павла та хулили.

46 Silloin Paavali ja Barnabas puhuivat rohkeasti ja sanoivat: "Teille oli Jumalan sana ensiksi puhuttava; mutta koska te työnnätte sen luotanne ettekä katso itseänne mahdollisiksi iankaikkiseen elämään, niin katso, me käännymme pakanain puoleen.

46 Paavali ja Barnabas puhuivat kuitenkin rohkeasti ja sanoivat: "Teille oli Jumalan sana ensiksi puhuttava, mutta koska te työnnätte sen luotanne, ettekä katso itseänne iäisen elämän arvoisiksi, niin katso, me käännymme pakanain puoleen.

46. Niin Paavali ja Barnabas puhuivat rohkiasti ja sanoivat: teille piti ensin Jumalan sanaa puhuttaman; vaan että te sen hylkäätte ja luette itsenne mahdottomaksi ijankaikkiseen elämään, katso, niinme käännymme pakanain tykö.

46. Nijn Pawali ja Barnabas puhuit rohkiast ja sanoit: teille pidäis ensin Jumalan sana puhuttaman waan että te sen teildänne hyljätte ja idzennä pidätte kelwotoinna ijancaickiseen elämän cadzo nijn me käännämme meidäm pacanain tygö:

46. Nin Pauali ia Barnabas Rochkiast puhuit ia sanoit/ Teille piti ensin puhuttaman Jumalan Sana/ Waan ette te sen teilde nyt poishylket/ ia pidhet itzenna epekeluotoinna ija'caikisen Elemeen/ Catzo/ nin me kienneme meiten Pacaniden tyge. (Niin Pawali ja Barnabas rohkeasti puhuit ja sanoit/ Teille piti ensin puhuttaman Jumalan sana/ Waan että te sen teiltä nyt pois hylkäät/ ja pidit itsenne epäkelwoitoinna iankaikkiseen elämään/ Katso/ niin me käännämme meitän pakanoiden tykö.)

46. παρρησιασάμενοι δὲ ὁ Παῦλος καὶ ὁ Βαρνάβας εἶπον· Ὑμῖν ἦν ἀναγκαῖον πρῶτον λαληθῆναι τὸν λόγον τοῦ Θεοῦ· ἐπειδὴ δὲ ἀπωθεῖσθε αὐτὸν καὶ οὐκ ἀξίους κρίνετε ἑαυτοὺς τῆς αἰωνίου ζωῆς, ἰδοὺ στρεφόμεθα εἰς τὰ ἔθνη.

46. παρρησιασαμενοι δε ο παυλος και ο βαρναβας ειπον υμιν ην αναγκαιον πρωτον λαληθηναι τον λογον του θεου επειδη δε απωθεισθε αυτον και ουκ αξιους κρινετε εαυτους της αιωνιου ζωης ιδου στρεφομεθα εις τα εθνη 46. parresiasamenoi de o paυlos kai o βarnaβas eipon υmin en anagkaion proton lalethenai ton logon toυ theoυ epeide de apotheisthe aυton kai oυk aksioυs krinete eaυtoυs tes aionioυ zoes idoυ strefometha eis ta ethne

46 But Paul and Barnabas spoke out boldly and said, It was necessary that the word of God should first be spoken to you°. But since you° are shoving it away from (yourselves) and are judging yourselves not worthy of everlasting life. Behold, we turn to the Gentiles.

46. Then Paul and Barnabas waxed bold, and said, It was necessary that the word of God should first have been spoken to you: but seeing ye put it from you, and judge yourselves unworthy of everlasting life, lo, we turn to the Gentiles.

46. Men Paulus og Barnabas talede frit og sagde: det var fornødent, at Guds Ord skulde først tales for Eder; men efterdi I forskyde det, og agte Eder ikke selv værdige til det evige Liv, see, saa vende vi os til Hedningerne.

46. Då togo Paulus och Barnabas tröst till sig, och sade: Eder borde man först säga Guds ord; men efter det I drifven det ifrån eder, och hållen eder ovärdiga till evinnerligit lif, si, så vilje vi vända oss till Hedningarna.

46. Agga Paulus ja Parnabas rääksid julgeste ja ütlesid: Se olli tarwis, et Jummala sanna teile piddi essite räkitama; agga nüüd, et teie sedda ennastest ärralükkate, ja ei arwa isseendid mitte iggawesse ello wäärt ¤, wata, siis pörame meie eñast pagganatte pole.

46. Bet Paulius ir Barnabas drąsiai pasakė: ‘‘Pirmiausia jums turėjo būti skelbiamas Dievo žodis. Bet kadangi jūs Jį atmetate ir patys laikote save nevertais amžinojo gyvenimo, tai štai mes kreipiamės į pagonis.

46. Paulus aber und Barnabas sprachen frei und öffentlich: Euch mußte zuerst das Wort Gottes gesagt werden; nun ihr es aber von euch stoßet und achtet euch selbst nicht wert des ewigen Lebens, siehe, so wenden wir uns zu den Heiden.

46. Alors Paul et Barnabas leur dirent hardiment: C'était à vous d'abord qu'il fallait annoncer la parole de Dieu; mais puisque vous la rejetez, et que vous vous jugez vous-mêmes indignes de la vie éternelle, voici, nous nous tournons vers les Gentils.

46. Entónces Pablo y Barnabás, usando de libertad, dijeron. A vosotros a la verdad era menester que se os hablase primero la palabra de Dios; mas, pues que la desecháis, y os juzgáis indignos de la vida eterna, he aquí, nos volvemos a los Gentiles.

46 Maar Paulus en Barnabas, vrijmoedigheid gebruikende, zeiden: Het was nodig, dat eerst tot u het Woord Gods gesproken zou worden; doch nademaal gij hetzelve verstoot, en uzelven des eeuwigen levens niet waardig oordeelt, ziet, wij keren ons tot de heidenen.

46. A Paweł i Barnabasz, bezpiecznie mówiąc, rzekli: Wamci najpierwej miało być opowiadane słowo Boże; ale ponieważ je odrzucacie, a sądzicie się być niegodnymi żywota wiecznego, oto się obracamy do pogan.

46. Akkor Pál és Barnabás nagy bátorsággal szólva mondának: Szükséges volt, hogy először néktek [34†] hirdettessék az Isten ígéje; de mivelhogy ti megvetitek azt, és nem tartjátok méltóknak magatokat az örök életre, ímé a pogányokhoz [35†] fordulunk.

46 Тогда Павел и Варнава с дерзновениемсказали: вам первым надлежало быть проповедану слову Божию, но как вы отвергаете его и сами себя делаете недостойными вечной жизни, то вот, мы обращаемся к язычникам.

46. Озвавшись Павел та Варнава, сказали сьміливо: До вас треба було перше промовити слово Боже; коли ж відкинули ви його і вважаєте себе за недостойних життя вічнього, то ось обертаємось до поган.

47 Sillä näin on Herra meitä käskenyt: 'Minä olen pannut sinut pakanain valkeudeksi, että sinä olisit pelastukseksi maan ääriin asti'."

47 Sillä näin on Herra meitä käskenyt: 'Olen pannut sinut pakanain valoksi, jotta olisit pelastukseksi maan ääriin saakka'."

47. Sillä niin on Herra meitä käskenyt: minä panin sinun pakanain valkeudeksi, ettäs olisit autuus, maan ääriin asti.

47. Sillä nijmbä on HERra meitä käskenyt: Minä panen sinun pacanoille walkeudexi ettäs olisit autuus haman maan ärin asti.

47. Sille ette nin ombi HERRA/ meille keskenyt/ Mine Panin sinun Pacanoille Walkeudhexi/ ettes olisit terueys haman Maan ärin asti. (Sillä että niin ompi HERRA/ meille käskenyt/ Minä panin sinun pakanoille walkeudeksi/ ettäs olisit terweys hamaan maan ääriin asti.)

47. οὕτω γὰρ ἐντέταλται ἡμῖν ὁ Κύριος· τέθεικά σε εἰς φῶς ἐθνῶν τοῦ εἶναί σε εἰς σωτηρίαν ἕως ἐσχάτου τῆς γῆς.

47. ουτως γαρ εντεταλται ημιν ο κυριος τεθεικα σε εις φως εθνων του ειναι σε εις σωτηριαν εως εσχατου της γης 47. oυtos gar entetaltai emin o kυrios tetheika se eis fos ethnon toυ einai se eis soterian eos eschatoυ tes ges

47 For* so the Lord has commanded to us, (saying), ‘I have placed you *for a light of the Gentiles, that you should be *for salvation to the outermost (parts) of the earth.’ {Isa 42:6}

47. For so hath the Lord commanded us, saying, I have set thee to be a light of the Gentiles, that thou shouldest be for salvation unto the ends of the earth.

47. thi saaledes har Herren befalet os: jeg har sag dig til Hedningernes Lys, at du skal være til Saliggjørelse indtil Jordens Ende.

47. Ty Herren hafver så budit oss: Jag hafver satt dig Hedningomen för ett Ljus, att du skall vara salighet intill jordenen ända.

47. Sest nenda on meid Issand käsknud: Minna ollen sind pagganatte walgusseks pannud, et sa pead ollema öñistusseks Ma otsani.

47. Nes taip mums liepė Viešpats: ‘Paskyriau Tave, kad būtum šviesa pagonims, kad būtumei išgelbėjimu iki pat žemės pakraščių’ ‘‘.

47. Denn also hat uns der HERR geboten: "Ich habe dich den Heiden zum Licht gesetzt, daß du das Heil seist bis an das Ende der Erde."

47. Car le Seigneur nous a ainsi commandé: Je t'ai établi comme la lumière des Gentils, pour être leur salut jusqu'aux extrémités de la terre.

47. Porque así nos lo mandó el Señor, diciendo: Te he puesto por luz de los Gentiles, para que seas por salvación hasta lo postrero de la tierra.

47 Want alzo heeft ons de Heere geboden, zeggende: Ik heb u gesteld tot een licht der heidenen, opdat gij zoudt zijn tot zaligheid, tot aan het uiterste der aarde.

47. Albowiem nam tak rozkazał Pan, mówiąc: Położyłem cię światłością poganom, abyś był zbawieniem aż do krajów ziemi.

47. Mert így [36†] parancsolta nékünk az Úr: Rendeltelek téged világosságul a pogányoknak, hogy légy üdvösségükre a földnek széléig.

47 Ибо так заповедал нам Господь: Я положил Тебя во свет язычникам, чтобы Ты был во спасение до края земли.

47. Так бо заповів нам Господь: Я поставив тебе сьвітлом поганам, щоб був ти на спасеннє до краю землї.

48 Sen kuullessansa pakanat iloitsivat ja ylistivät Herran sanaa ja uskoivat, kaikki, jotka olivat säädetyt iankaikkiseen elämään.

48 Sen kuullessaan pakanat iloitsivat ja ylistivät Herran sanaa ja uskoivat, kaikki, jotka olivat säädetyt iäiseen elämään.

48. Ja kuin pakanat sen kuulivat, iloitsivat he ja kunnioittivat Herran sanaa; ja niin monta uskoi, kuin ijankaikkiseen elämään säädetty oli.