18 luku

Paavali menee Korinttoon, jossa tapaa Akylaan ja Priskillan, ja toimii siellä puolitoista vuotta 1 – 11, joutuu syytettynä tuomioistuimen eteen 12 – 17 ja palaa Efeson, Kesarean ja Jerusalemin kautta Antiokiaan 18 – 22; lähtee kolmannelle lähetysmatkalleen ja vahvistaa opetuslapsia Galatiassa ja Frygiassa 23 Apollos puhuu Jeesuksesta Efesossa, ja saatuaan tarkempaa opetusta Priskillalta ja Akylaalta hän matkustaa Akaiaan 24 – 28.

1 Sen jälkeen Paavali lähti Ateenasta ja meni Korinttoon.

1 Sen jälkeen Paavali lähti Ateenasta ja meni Korinttoon.

1. Senjälkeen läksi Paavali Atenasta ja tuli Korintoon,

1. SEnjälken läxi Pawali Athenast ja tuli Corinthijn

1. SEnielken erisi Pauali Athenast/ ia tuli Corinthijn/ (Sen jälkeen erisi Pawali Athenasta/ ja tuli Korintiin/)

1. Μετὰ δὲ ταῦτα χωρισθεὶς ὁ Παῦλος ἐκ τῶν Ἀθηνῶν ἦλθεν εἰς Κόρινθον·

1. μετα δε ταυτα χωρισθεις ο παυλος εκ των αθηνων ηλθεν εις κορινθον 1. meta de taυta choristheis o paυlos ek ton athenon elthen eis korinthon

1 {52-53 AD. Paul at Corinth in Greece.} Now after these things, Paul, having departed from Athens, came to Corinth.

1. After these things Paul departed from Athens, and came to Corinth;

1. Derefter forlod Paulus Athenen og kom til Corinth.

1. Derefter for Paulus af Athen, och kom till Corinthus;

1. Agga pärrast sedda läks Paulus Atenast ärra, ja tulli Korintusse liñna,

1. Po viso šito Paulius iškeliavo iš Atėnų ir nuvyko į Korintą.

1. Darnach schied Paulus von Athen und kam gen Korinth

1. Après cela, Paul étant parti d'Athènes, vint à Corinthe.

1. PASADAS estas cosas Pablo se partió de Aténas, y vino a Corinto.

1 En na dezen scheidde Paulus van Athene en kwam te Korinthe;

1. Potem Paweł odszedłszy z Aten, przyszedł do Koryntu;

1. Ezekután Pál Athénből eltávozván, méne Korinthusba.

1 После сего Павел, оставив Афины, пришел в Коринф;

1. Після сього, покинувши Павел Атини, прийшов у Коринт,

2 Siellä hän tapasi erään Akylas nimisen juutalaisen, joka oli Pontosta syntyisin ja äsken tullut Italiasta, ja hänen vaimonsa Priskillan. Klaudius oli näet käskenyt kaikkien juutalaisten poistua Roomasta. Ja Paavali meni heidän luoksensa.

2 Siellä hän tapasi erään äsken Italiasta tulleen Akylas-nimisen juutalaisen, syntyään pontolaisen ja hänen vaimonsa Priskillan. Klaudius oli näet käskenyt kaikkien juutalaisten poistua Roomasta. Paavali meni heidän luokseen.

2. Ja löysi siellä Juudalaisen, Akvila nimeltä, Pontosta sukuisin, joka äsken Italiasta tullut oli, ja Priskillan hänen emäntänsä, (että Klaudius oli käskenyt kaikki Juudalaiset Roomista mennä pois,) joiden tykö hän meni.

2. Ja löysi siellä yhden Judalaisen Aquila nimeldä Pontost sucuisin joca äsken Italiast tullut oli ja Priscillan hänen emändäns: Että Claudius oli käskenyt caicki Judalaiset Romista poismennä: joiden tygö hän meni.

2. ia leusi sielle ydhe' Juttan/ Aquila nimelde Pontost sucusin ioca eske' oli tullut Wallin malta/ ia Priscilla' hene' Eme'dens/ senuoxi ette Claudius oli keskenyt caiki Juttat Romista poismenne. Sen sama' tyge he' siselle meni. (ja löysi siellä yhden juuttaan/ Aquila nimeltä Pontosta sukuisin joka äsken oli tullut Wallin (Italiasta) maalta/ ja Priscilla hänen emäntänsä/ senwuoksi että Claudius oli käskenyt kaikki juuttaat Romasta pois mennä. Sen saman tykö he sisälle meni.)

2. καὶ εὑρών τινα Ἰουδαῖον ὀνόματι Ἀκύλαν, Ποντικὸν τῷ γένει, προσφάτως ἐληλυθότα ἀπὸ τῆς Ἰταλίας, καὶ Πρίσκιλλαν γυναῖκα αὐτοῦ, διὰ τὸ διατεταχέναι Κλαύδιον χωρίζεσθαι πάντας τοὺς Ἰουδαίους ἀπὸ τῆς Ρώμης, προσῆλθεν αὐτοῖς,

2. και ευρων τινα ιουδαιον ονοματι ακυλαν ποντικον τω γενει προσφατως εληλυθοτα απο της ιταλιας και πρισκιλλαν γυναικα αυτου δια το διατεταχεναι κλαυδιον χωριζεσθαι παντας τους ιουδαιους εκ της ρωμης προσηλθεν αυτοις 2. kai eυron tina ioυdaion onomati akυlan pontikon to genei prosfatos elelυthota apo tes italias kai priskillan gυnaika aυtoυ dia to diatetachenai klaυdion chorizesthai pantas toυs ioυdaioυs ek tes romes proselthen aυtois

2 And he found a certain Jew, Aquila by name, and his wife Priscilla, a man of Pontus by race, who recently had come from Italy because Claudius had commanded all the Jews to depart out of Rome. He came to them

2. And found a certain Jew named Aquila, born in Pontus, lately come from Italy, with his wife Priscilla; (because that Claudius had commanded all Jews to depart from Rome:) and came unto them.

2. Der fandt han en Jøde ved Navn Aquilas, født i Pontus, som nylig var kommen fra Italien med Priscilla, sin Hustru, (fordi Claudius havde befalet alle Jøder at forlade Rom). Til disse gik han.

2. Och der fann han en Juda, benämnd Aqvila, bördig af Ponto, den nyligen kommen var af Valland, och Priscilla, hans hustru; ty Claudius hade budit uppå, att alle Judar skulle fara ut af Rom; och höll han sig intill dem;

2. Ja leidis ühhe Juda-mehhe, Akilas nimmi, se olli Pontussest pärrit, kes olli hilja Italia-maalt tulnud omma naese Priskillaga, sepärrast et Keiser Klaudius olli käsknud keik Juda-rahwast Roma liñnast ärramiñna; nende jure läks temma.

2. Čia jis sutiko vieną iš Ponto kilusį žydą, vardu Akvilą, su žmona Priscile, neseniai atsikėlusius iš Italijos. Mat Klaudijus buvo išleidęs įsakymą visiems žydams išsikraustyti iš Romos. Jis nuėjo pas juos

2. und fand einen Juden mit Namen Aquila, von Geburt aus Pontus, welcher war neulich aus Italien gekommen samt seinem Weibe Priscilla (darum daß der Kaiser Klaudius geboten hatte allen Juden, zu weichen aus Rom).

2. Et ayant trouvé là un Juif, nommé Aquilas, originaire du Pont, qui était nouvellement venu d'Italie avec Priscille sa femme, parce que Claude avait ordonné à tous les Juifs de sortir de Rome, il alla vers eux.

2. Y hallando a un Judío llamado Aquila, natural del Ponto, que hacía poco que había venido de Italia, y a Priscila su mujer, (porque Claudio había mandado que todos los Judíos saliesen de Roma,) se vino a ellos:

2 En vond een zekeren Jood, met name Aquila, van geboorte uit Pontus, die onlangs van Italie gekomen was, en Priscilla, zijn vrouw, (omdat Claudius bevolen had, dat al de Joden uit Rome vertrekken zouden), en hij ging tot hen;

2. A znalazłszy niektórego Żyda, imieniem Akwilas, rodem z Pontu, który był świeżo z Włoch przyszedł z Pryscyllą, żoną swą, (dlatego, iż był Klaudyjusz postanowił, aby wszyscy Żydowie z Rzymu wyszli), przyszedł do nich;

2. És mikor egy [1†] Akvila nevű, pontusi származású zsidóra talált, ki nem régen jött Itáliából, és feleségére Prisczillára (mivelhogy Klaudius megparancsolta vala, hogy a zsidók mind távozzanak Rómából): hozzájuk csatlakozék.

2 И, нашед некоторого Иудея, именем Акилу, родом Понтянина, недавно пришедшего из Италии, и Прискиллу, жену его, - потому что Клавдий повелел всем Иудеям удалиться из Рима, - пришел к ним,

2. І, знайшовши одного Жидовина, на ймя Авкилу, родом Понтянина, тільки що прибувшого з Італиї, і Прискилу, жінку його (бо Клавдий повелїв, щоб усї Жиди вийшли з Риму), прийшов до них.

3 Ja kun hänellä oli sama ammatti kuin heillä, jäi hän heidän luoksensa, ja he tekivät työtä yhdessä; sillä he olivat ammatiltaan teltantekijöitä.

3 Kun hänellä* oli sama ammatti, hän jäi heidän luokseen ja teki työtä; sillä he olivat ammatiltaan teltantekijöitä."

3. Ja että hän oli yhdessä ammatissa, viipyi hän heidän tykönänsä, ja teki työtä; sillä heidän ammattinsa oli telttoja tehdä.

3. Ja että hän oli yhdes wiras wijwyi hän heidän tykönäns ja opetti joca lepopäiwä Synagogas ja teki työtä.

3. Ja ette hen oli samast Wirgast ia oli heiden tykene's. Ja he' opetti Sinagogis ioca Lepopeiue/ ia teki töte. (Ja että hän oli samasta wirasta ja oli heidän tykönänsä. Ja hän opetti synagogissa joka lepopäiwä/ ja teki työtä.)

3. καὶ διὰ τὸ ὁμότεχνον εἶναι ἔμεινε παρ’ αὐτοῖς καὶ εἰργάζετο· ἦσαν γὰρ σκηνοποιοὶ τῇ τέχνῃ.

3. και δια το ομοτεχνον ειναι εμενεν παρ αυτοις και ειργαζετο ησαν γαρ σκηνοποιοι την τεχνην 3. kai dia to omotechnon einai emenen par aυtois kai eirgazeto esan gar skenopoioi ten technen

3 also because he was of the same craft. He was remaining and working beside (them), for* they were tent makers, (by) the craft.

3. And because he was of the same craft, he abode with them, and wrought: for by their occupation they were tentmakers.

3. Og efterdi han var af det samme Haandværk, blev han hos dem og arbeidede; thi de vare Teltmagere af Haandværk.

3. Ty han var af samma handtverk; och blef när dem, och arbetade; och var deras handtverk att göra paulun,

3. Ja et temmal nendega üks ammet olli, jäi temma nende jure, ja teggi tööd, sest nemmad ollid omma ammeti polest telki-teggiad.

3. ir, kadangi mokėjo bendrą amatą, pasiliko ten ir dirbo. Jie vertėsi palapinių audimu.

3. Zu denen ging er ein; und dieweil er gleiches Handwerks war, blieb er bei ihnen und arbeitete. (Sie waren aber des Handwerks Teppichmacher).

3. Et comme il était du même métier, il demeura chez eux, et y travaillait, et ils étaient faiseurs de tentes de leur métier.

3. Y porque era de su oficio, posó con ellos, y trabajaba; porque el oficio de ellos era hacer tiendas.

3 En omdat hij van hetzelfde handwerk was, bleef hij bij hen, en wrocht; want zij waren tentenmakers van handwerk.

3. A iż był tegoż rzemiosła, mieszkał u nich i robił; albowiem rzemiosło ich było robić namioty.

3. És mivelhogy azonféle míves vala, náluk marada és dolgozik [2†] vala. Mesterségökre nézve ugyanis sátorcsinálók valának.

3 и, по одинаковости ремесла, остался у них и работал; ибо ремеслом их было делание палаток.

3. А, бувши одного з ними ремесла, пробував у них і робив; були бо наметники по ремеслу.

4 Ja hän keskusteli synagoogassa jokaisena sapattina ja sai sekä juutalaisia että kreikkalaisia uskomaan.

4 Ja hän keskusteli synagoogassa joka sapatti ja sai sekä juutalaisia että kreikkalaisia uskomaan.

4. Mutta hän opetti synagogassa joka lepopäivä ja sai uskomaan sekä Juudalaisia että Grekiläisiä.

4. Ja heidän wircans oli teldoja tehdä: ja hän uscotti sekä Judalaiset että Grekit.

4. Ja oli heiden Wircans Teldoia tekemen. Ja vskotti seke Juttat ette Grekit. (Ja oli heidän wirkansa telttoja tekemän. Ja uskotti sekä juuttaat että krekit.)

4. διελέγετο δὲ ἐν τῇ συναγωγῇ κατὰ πᾶν σάββατον, ἔπειθέ τε Ἰουδαίους καὶ Ἕλληνας.

4. διελεγετο δε εν τη συναγωγη κατα παν σαββατον επειθεν τε ιουδαιους και ελληνας 4. dielegeto de en te sυnagoge kata pan saββaton epeithen te ioυdaioυs kai ellenas

4 Now he was reasoning in the synagogue every Sabbath and was persuading Jews and Greeks.

4. And he reasoned in the synagogue every sabbath, and persuaded the Jews and the Greeks.

4. Men han talede i Synagogen paa hver Sabbat og overbeviste Jøder og Græker.

4. Och disputerade han uti Synagogon på alla Sabbather, dragandes dertill både Judar och Greker.

4. Agga temma öppetas koggodusse koias iggal hingamisse-päwal, ja melitas Juda- ja Kreka-rahwast uskma.

4. Kiekvieną sabatą Paulius kalbėdavo sinagogoje, įtikinėdamas žydus ir graikus.

4. Und er lehrte in der Schule an allen Sabbaten und beredete beide, Juden und Griechen.

4. Or il discourait dans la synagogue, tous les jours de sabbat, et il persuadait les Juifs et les Grecs.

4. Y razonaba en la sinagoga todos los sábados, y persuadia a Judíos, y a Griegos.

4 En hij handelde op elken sabbat in de synagoge, en bewoog tot het geloof Joden en Grieken.

4. Tedy miewał rozmowę w bóżnicy na każdy sabat i pozyskiwał i Żydy, i Greki.

4. Vetekedék pedig minden szombaton a zsinagógában, és igyekezék mind zsidókat, mind görögöket meggyőzni.

4 Во всякую же субботу он говорил в синагоге и убеждал Иудеев и Еллинов.

4. І розмовляв що-суботи в школї, і пересьвідчував Жидів і Єленян.

5 Ja kun Silas ja Timoteus tulivat Makedoniasta, oli Paavali kokonaan antautunut sanan julistamiseen ja todisti juutalaisille, että Jeesus on Kristus.

5 Kun sekä Silas että Timoteus tulivat alas Makedoniasta, Paavali oli * hengessään ahdistettu* todistaessaan juutalaisille, että Jeesus on Kristus.

5. Mutta kuin Silas ja Timoteus Makedoniasta tulivat, oli Paavali hengeltä vaadittu, ja todisti Juudalaisille, että Jesus on Kristus.

5. COsca Silas ja Timotheus Macedoniast tulit waati Hengi Pawalita todistaman Judalaisille että Jesus oli Christus.

5. Coska nyt Silas ia Timotheus tulit Macedoniast/ wasi Hengi Paualita todhistaman Juttaille/ ette Iesus oli se Christus. (Koska nyt Silas ja Timotheus tulit Makedoniasta/ waati Henki Pawalilta todistamaan juuttaille/ että Jesus oli se Kristus.)

5. Ὡς δὲ κατῆλθον ἀπὸ τῆς Μακεδονίας ὅ τε Σίλας καὶ ὁ Τιμόθεος, συνείχετο τῷ πνεύματι ὁ Παῦλος διαμαρτυρόμενος τοῖς Ἰουδαίοις τὸν Χριστόν Ἰησοῦν.

5. ως δε κατηλθον απο της μακεδονιας ο τε σιλας και ο τιμοθεος συνειχετο τω πνευματι ο παυλος διαμαρτυρομενος τοις ιουδαιοις τον χριστον ιησουν 5. os de katelthon apo tes makedonias o te silas kai o timotheos sυneicheto to pneυmati o paυlos diamartυromenos tois ioυdaiois ton christon iesoυn

5 Now as Silas and Timothy came down from Macedonia, Paul was being troubled in the spirit, thoroughly testifying to the Jews: the Christ Jesus.

5. And when Silas and Timotheus were come from Macedonia, Paul was pressed in the spirit, and testified to the Jews that Jesus was Christ.

5. Men der Silas og Timotheus kom fra Macedonien, trængtes Paulus af Aanden, og vidnede for Jøderne, at Jesus er de Christus.

5. Och då Silas och Timotheus kommo ifrå Macedonien, tvingade Anden Paulus att betyga Judomen, att Jesus var Christus.

5. Agga kui Silas ja Timoteus Makedonia-maalt tullid, siis tundis Paulus kitsast ommas waimus, et ta Juda-rahwale piddi tunnistama, et Jesus on se Kristus.

5. Atvykus iš Makedonijos Silui ir Timotiejui, Paulius buvo Dvasios paragintas ir liudijo žydams, kad Jėzus yra Kristus.

5. Da aber Silas und Timotheus aus Mazedonien kamen, drang Paulus der Geist, zu bezeugen den Juden Jesum, daß er der Christus sei.

5. Et quand Silas et Timothée furent venus de Macédoine, Paul pressé par l'Esprit, rendait témoignage aux Juifs du Christ Jésus.

5. Y como Silas y Timoteo vinieron de Macedonia, Pablo era constreñido en espíritu, testificando a los Judíos que Jesús es el Cristo.

5 En als Silas en Timotheus van Macedonie afgekomen waren, werd Paulus door den Geest gedrongen, betuigende den Joden, dat Jezus is de Christus.

5. A gdy przyszli z Macedonii Sylas i Tymoteusz, ściśniony był w duchu Paweł, oświadczając Żydom, że Jezus jest Chrystusem.

5. Mikor pedig megérkeztek Maczedóniából [3†] Silás és Timótheus, szorongatá a lélek Pált, és bizonyságot tőn a zsidóknak, hogy Jézus a Krisztus.

5 А когда пришли из Македонии Сила и Тимофей, то Павел понуждаем был духом свидетельствовать Иудеям, что Иисус есть Христос.

5. Як же прийшов з Македониї Сила та Тимотей, був Павел спонукуваний духом, сьвідкуючи Жидам про Христа Ісуса.

6 Mutta kun he vastustivat ja herjasivat, pudisti hän vaatteitansa ja sanoi heille: "Tulkoon teidän verenne oman päänne päälle! Viaton olen minä; tästedes minä menen pakanain tykö."

6 Mutta kun he vastustivat ja rienasivat, pudisti hän vaatteitaan ja sanoi heille: *"Vastatkaa itse verestänne!* Viatonna minä tästä lähin menen pakanain luo."

6. Kuin he puhuivat vastaan ja pilkkasivat, pudisti hän vaattensa ja sanoi heille: teidän verenne olkoon teidän päänne päälle: tästedes minä menen viatoinna pakanain tykö.

6. Cosca he wastanpuhuit ja pilckaisit pudisti hän waattens ja sanoi heille: teidän weren olcon teidän päänne päälle: Tästedes minä menen wiatoinna pacanain tygö.

6. Quin he nyt wastanpuhuit ia pilcasit/ nin hen pudhisti waattensa ia sanoi heille/ Teiden Weren olcoon teiden pälen/ Testedes mine menen wighatoinna Pacanoiden tyge. (Kuin he nyt wastaanpuhuit ja pilkkasit/ niin hän pudisti waatteensa ja sano heille/ Teidän weren olkoon teidän päällen/ Tästedes minä menen wiatoinna pakanoiden tykö.)

6. ἀντιτασσομένων δὲ αὐτῶν καὶ βλασφημούντων ἐκτιναξάμενος τὰ ἱμάτια εἶπε πρὸς αὐτούς· Τὸ αἷμα ὑμῶν ἐπὶ τὴν κεφαλὴν ὑμῶν· καθαρὸς ἐγώ· ἀπὸ τοῦ νῦν εἰς τὰ ἔθνη πορεύσομαι.

6. αντιτασσομενων δε αυτων και βλασφημουντων εκτιναξαμενος τα ιματια ειπεν προς αυτους το αιμα υμων επι την κεφαλην υμων καθαρος εγω απο του νυν εις τα εθνη πορευσομαι 6. antitassomenon de aυton kai βlasfemoυnton ektinaksamenos ta imatia eipen pros aυtoυs to aima υmon epi ten kefalen υmon katharos ego apo toυ nυn eis ta ethne poreυsomai

6 Now (while) they (were) resisting (us) and blaspheming (God), he shook-off his garment and said to them, Your° blood (is) upon your° own heads. I am clean. I will be traveling to the Gentiles from hereafter.

6. And when they opposed themselves, and blasphemed, he shook his raiment, and said unto them, Your blood be upon your own heads; I am clean: from henceforth I will go unto the Gentiles.

6. Men der de stode imod og bespottede, afrystede han sine Klæder og sagde til dem: Eders Blod være over Eders Hoved! jeg er reen; herefter vil jeg gaae til Hedningerne.

6. Och då de sade deremot, och talade hädelse, skakade han kläden, och sade till dem: Edart blod vare öfver edart hufvud; härefter går jag nu oskyldig till Hedningarna.

6. Agga kui nemmad wastopannid ja teotasid, puistas temma ommad rided, ja ütles nende wasto: Teie werri olgo teie Pea peäle; minna ollen puhhas, ja tahhan sest aiast pagganatte jure miñna.

6. Bet jiems prieštaraujant ir piktžodžiaujant, jis nusipurtė drabužius ir tarė: ‘‘Jūsų kraujas tekrinta ant jūsų pačių galvų! Aš nekaltas ir nuo šiol eisiu pas pagonis’‘.

6. Da sie aber widerstrebten und lästerten, schüttelte er die Kleider aus und sprach: Euer Blut sei über euer Haupt! Rein gehe ich von nun an zu den Heiden.

6. Mais, comme ils s'opposaient à lui, et l'injuriaient, il secoua ses habits, et leur dit: Que votre sang retombe sur votre tête; j'en suis net; dès à présent, j'irai vers les Gentils.

6. Mas contradiciendo y blasfemando ellos, les dijo, sacudiendo sus vestidos: Vuestra sangre sea sobre vuestra cabeza: yo estoy limpio: desde ahora me iré a los Gentiles.

6 Maar als zij wederstonden en lasterden, schudde hij zijn klederen af, en zeide tot hen: Uw bloed zij op uw hoofd; ik ben rein; en van nu voortaan zal ik tot de heidenen heengaan.

6. Lecz gdy się oni sprzeciwiali i bluźnili, otrząsnąwszy proch z szat, rzekł do nich: Krew wasza na głowę waszę; jam jest czysty, od tego czasu pójdę do pogan.

6. Mikor pedig azok ellenszegülének és káromlásokat szólának, ruháit megrázva [4†] monda nékik: Véretek a fejetekre; [5†] én tiszta vagyok: [6†] mostantól fogva a pogányokhoz [7†] megyek.

6 Но как они противились и злословили, то он, отрясши одежды свои, сказал к ним: кровь ваша на главах ваших; я чист; отныне иду к язычникам.

6. Як же противились вони і хулили, струснувши він одежу, рече до них: кров ваша на голови ваші; я чистий; від нинї між погане йду.

7 Ja hän lähti sieltä ja meni erään Titius Justus nimisen jumalaapelkääväisen miehen tykö, jonka talo oli aivan synagoogan vieressä.

7 Lähdettyään sieltä hän tuli erään [Titius] Justus nimisen Jumalaa pelkäävän miehen taloon. Hänen talonsa oli aivan synagoogan vieressä.

7. Ja hän siirsi itsensä sieltä ja meni yhden huoneesen, jonka nimi oli Justus: se oli Jumalaa palvelevainen, jonka huone oli läsnä synagogaa.

7. Ja hän sijrsi idzens sieldä ja meni yhden huonesen jonga nimi oli Justus se oli jumalinen jonga huone oli läsnä Synagogata.

7. Ja nin hen sielde sijrsijn ia meni ydhen Miehen Hoonesen/ ionga nimi oli Justus/ se oli Jumalinen Mies/ ionga Hoone oli lesse Sinagoga. (Ja niin hän sielta siirsin ja meni yhden miehen huoneeseen/ jonka nimi oli Justus/ se oli jumalinen mies/ jonka huone oli läsnä synagogaa.)

7. καὶ μεταβὰς ἐκεῖθεν ἦλθεν εἰς οἰκίαν τινὸς ὀνόματι Ἰούστου, σεβομένου τὸν Θεόν, οὗ ἡ οἰκία ἦν συνομοροῦσα τῇ συναγωγῇ.

7. και μεταβας εκειθεν ηλθεν εις οικιαν τινος ονοματι ιουστου σεβομενου τον θεον ου η οικια ην συνομορουσα τη συναγωγη 7. kai metaβas ekeithen elthen eis oikian tinos onomati ioυstoυ seβomenoυ ton theon oυ e oikia en sυnomoroυsa te sυnagoge

7 And he went-away from there and went into the house of a certain (man), Justus by name, one who worshiped God, whose house was adjoining to the synagogue. {Examples of those who are saved in the New Testament: Acts 2:14-42; 8:5-13; 8:30-39; 10:34-48; 16:13-15; 16:25-34; 18:8a; 18:8b; 19:1-7; Saul/Apostle Paul: 9:17-18, 22:6-16, 26:12-18.}

7. And he departed thence, and entered into a certain man's house, named Justus, one that worshipped God, whose house joined hard to the synagogue.

7. Og han gik bort derfra og kom i Huset til En ved Navn Justus, som frygtede Gud, hvis Huus laae næst op til Synagogen.

7. Och så gick han dädan, och kom uti ens mans hus, som het Justus, den der var en gudfruktig man, hvilkens hus var hardt vid Synagogon.

7. Ja kui ta seält ärraläks, sai temma ühhe mehhe kotta, Justus nimmi, kes Jummalat tenis, ja temma kodda olli otse koggodusse koia körwas.

7. Ir, pasitraukęs iš ten, persikėlė į vieno dievobaimingo vyro, vardu Ticijaus Justo, namus, buvusius šalia sinagogos.

7. Und machte sich von dannen und kam in ein Haus eines mit Namen Just, der gottesfürchtig war; dessen Haus war zunächst an der Schule.

7. Et étant sorti de là, il entra chez un nommé Justus, craignant Dieu, et dont la maison était contiguë à la synagogue.

7. Y partiendo de allí, entró en casa de uno llamado Justo, temeroso de Dios, la casa del cual estaba junto a la sinagoga.

7 En vandaar gegaan zijnde, kwam hij in het huis van een man, met name Justus, die God diende, wiens huis paalde aan de synagoge.

7. A odszedłszy stamtąd wszedł do domu niejakiego człowieka, imieniem Justus, służącego Bogu, którego dom był podle samej bóżnicy.

7. És általmenvén onnét, méne egy Justus nevű, istenfélő ember házához, kinek háza szomszédos vala a zsinagógával.

7 И пошел оттуда, и пришел к некоторому чтущему Бога, именем Иусту, которого дом был подле синагоги.

7. І, пійшовши звідтіля, прийшов у господу одного, на ймя Юста, що поклоняв ся Богу, котрого господа була обіч школи.

8 Mutta synagoogan esimies Krispus ja koko hänen perhekuntansa uskoivat Herraan; ja myöskin monet korinttolaiset, jotka olivat kuulemassa, uskoivat, ja heidät kastettiin.

8 Mutta synagoogan esimies Krispus ja koko hänen perhekuntansa uskoivat Herraan. Myös monet korinttolaiset, jotka kuuntelivat, uskoivat ja heidät kastettiin.

8. Mutta Krispus, synagogan ylimmäinen, uskoi Herran päälle kaiken huoneensa kanssa. Ja monta Korintolaisista, jotka kuulivat, uskoivat ja kastettiin.

8. Mutta Crispus Synagogan ylimmäinen uscoi HERran päälle caiken hänen huonens cansa. Ja monda Corinthist jotca pääldä cuulit uscoit ja annoit heidäns casta.

8. Mutta Crispus se Sinagogan Ylimeinen/ wskoi HERRAN päle caiken henen Hoonens cansa. Ja monda Chorintist iotca päldecwlit wskoit ia annoit heidens casta. (Mutta Crispus se synagogan ylimmäinen/ uskoi HERRAN päälle kaiken hänen huoneensa kanssa. Ja monta Korintista jotka päälle kuulit uskoit ja annoit heidäns kastaa.)

8. Κρίσπος δὲ ὁ ἀρχισυνάγωγος ἐπίστευσε τῷ Κυρίῳ σὺν ὅλῳ τῷ οἴκῳ αὐτοῦ, καὶ πολλοὶ τῶν Κορινθίων ἀκούοντες ἐπίστευον καὶ ἐβαπτίζοντο.

8. κρισπος δε ο αρχισυναγωγος επιστευσεν τω κυριω συν ολω τω οικω αυτου και πολλοι των κορινθιων ακουοντες επιστευον και εβαπτιζοντο 8. krispos de o archisυnagogos episteυsen to kυrio sυn olo to oiko aυtoυ kai polloi ton korinthion akoυontes episteυon kai eβaptizonto

8 Now Crispus, the ruler of the synagogue, believed in the Lord together with his whole house {1Co 1:14} . And many of the Corinthians hearing, were believing and were being immersed*.

8. And Crispus, the chief ruler of the synagogue, believed on the Lord with all his house; and many of the Corinthians hearing believed, and were baptized.

8. Men Crispus, Synagog-Forstanderen, troede paa Herren med sit ganske Huus, og mange Corinthier, som hørte til, troede og bleve døbte.

8. Men Crispus, öfversten för Synagogon, trodde Herranom, med allt sitt hus; och månge Corinthier, som på hörde, trodde, och läto sig döpa.

8. Aggas Krispus koggodusse koia üllem uskus Issanda sisse keige omma perrega; ja paljo Korintusse rahwast, kes sedda kuulsid, usksid, ja neid ristiti.

8. Sinagogos vyresnysis Krispas su visais savo namiškiais įtikėjo Viešpatį. Ir daugelis korintiečių klausydamiesi įtikėjo ir buvo pakrikštyti.

8. Krispus aber, der Oberste der Schule, glaubte an den HERRN mit seinem ganzen Hause; und viele Korinther, die zuhörten, wurden gläubig und ließen sich taufen.

8. Et Crispus, le chef de la synagogue, crut au Seigneur avec toute sa maison; et plusieurs Corinthiens, qui écoutaient, crurent, et furent baptisés.

8. Y Crispo, el príncipe de la sinagoga, creyó en el Señor con toda su casa; y muchos de los Corintios oyendo, creían, y fueron bautizados.

8 En Crispus, de overste der synagoge, geloofde aan den Heere met geheel zijn huis; en velen van de Korinthiers, hem horende, geloofden, en werden gedoopt.

8. Lecz Kryspus, przełożony bóżnicy, uwierzył Panu ze wszystkim domem swoim, i wiele z Koryntczyków słuchając, uwierzyli i ochrzczeni są.

8. Krispus [8†] pedig, a zsinagógának feje hűn az Úrban egész házanépével egybe; a Korinthusbeliek közül is sokan hallván, hisznek vala, és megkeresztelkednek vala.

8 Крисп же, начальник синагоги, уверовал в Господа со всем домом своим, и многие из Коринфян, слушая, уверовали и крестились.

8. Крисп же, шкільний старшина, увірував у Господа з усїм домом своїм, і многі з Коринтян, почувши, увірували, та й охрестились.

9 Ja Herra sanoi yöllä näyssä Paavalille: "Älä pelkää, vaan puhu, äläkä vaikene,

9 Herra sanoi yöllä näyssä Paavalille: "Älä pelkää, vaan puhu äläkä vaikene,

9. Mutta Herra sanoi yöllä Paavalille näyn kautta: älä pelkää, vaan puhu, äläkä vaikene;

9. JA HERra sanoi yöllä Pawalille näwyn cautta: älä pelkä waan puhu ja älä waickene

9. Ja HERRA sanoi öölle Paualille näwuyn cautta/ Ele pelke/ waan puhu ia ele waickene/ (Ja HERRA sanoi yöllä Pawalille näyn kautta/ Älä pelkaa/ waan puhu ja älä waikene/)

9. Εἶπε δὲ ὁ Κύριος δι’ ὁράματος ἐν νυκτὶ τῷ Παύλῳ· Μὴ φοβοῦ, ἀλλὰ λάλει καὶ μὴ σιωπήσῃς,

9. ειπεν δε ο κυριος δι οραματος εν νυκτι τω παυλω μη φοβου αλλα λαλει και μη σιωπησης 9. eipen de o kυrios di oramatos en nυkti to paυlo me foβoυ alla lalei kai me siopeses

9 Now the Lord said to Paul through a vision in the night, Do not be afraid, but speak (out) and do not be silent,

9. Then spake the Lord to Paul in the night by a vision, Be not afraid, but speak, and hold not thy peace:

9. Men Herren sagde til Paulus i et Syn om Natten; frygt ikke, men tal, og ti ikke,

9. Och sade Herren till Paulum uti en syn om natten: Frukta dig intet, utan tala, och tig icke;

9. Agga Issand ütles näggemisse läbbi öse Paulussele: Ärra karda, waid rägi, ja ärra olle mitte wait:

9. Naktį Viešpats regėjime prabilo Pauliui: ‘‘Nebijok! Kalbėk ir netylėk!

9. Es sprach aber der HERR durch ein Gesicht in der Nacht zu Paulus: Fürchte dich nicht, sondern rede, und schweige nicht!

9. Et le Seigneur, dans une vision de nuit, dit à Paul: Ne crains point; mais parle, et ne te tais point;

9. Entónces el Señor dijo de noche en visión a Pablo: No temas, sino habla, y no calles;

9 En de Heere zeide tot Paulus door een gezicht in den nacht: Zijt niet bevreesd, maar spreek en zwijg niet.

9. Zatem Pan rzekł Pawłowi w nocy w widzeniu: Nie bój się, ale mów, a nie milcz.

9. Monda pedig az Úr látás [9†] által éjszaka Pálnak: Ne félj, hanem szólj és ne hallgass:

9 Господь же в видении ночью сказал Павлу: не бойся, но говори и не умолкай,

9. Рече ж Господь у нічному видїнню Павлу: Не бійся, тільки говори й не мовчи:

10 sillä minä olen sinun kanssasi, eikä kukaan ole ryhtyvä sinuun tehdäkseen sinulle pahaa, sillä minulla on paljon kansaa tässä kaupungissa".

10 sillä minä olen kanssasi eikä kukaan ole ryhtyvä sinuun tehdäkseen sinulle pahaa, sillä minulla on paljon kansaa tässä kaupungissa."

10. Sillä minä olen sinun kanssas, eikä yhdenkään pidä karkaaman sinun päälles vahingoittamaan sinua; sillä minulla on paljo kansaa tässä kaupungissa.

10. Sillä minä olen sinun cansas ja ei yhdengän pidä carcaman sinua wahingoittaman sillä minulla on paljo Canssa täsä Caupungis.

10. Sille ette mine olen sinun cansas/ ia eikengen pidhe carckaman sinua wahingoittaman/ Sille ette minulla ombi palio Canssa tesse Caupungis. (Sillä että minä olen sinun kanssasi/ ja eikenkään pidä karkaamaan sinua wahingoittaman/ Sillä että minulla ompi paljon kansaa tässä kaupungissa.)

10. διότι ἐγώ εἰμι μετὰ σοῦ, καὶ οὐδεὶς ἐπιθήσεταί σοι τοῦ κακῶσαί σε, διότι λαός ἐστί μοι πολὺς ἐν τῇ πόλει ταύτῃ.

10. διοτι εγω ειμι μετα σου και ουδεις επιθησεται σοι του κακωσαι σε διοτι λαος εστιν μοι πολυς εν τη πολει ταυτη 10. dioti ego eimi meta soυ kai oυdeis epithesetai soi toυ kakosai se dioti laos estin moi polυs en te polei taυte

10 because I am with you and no one will be laying (a hand) on you to mistreat you, because there are many people in this city (believing) in me.

10. For I am with thee, and no man shall set on thee to hurt thee: for I have much people in this city.

10. fordi jeg er med dig, og Ingen skal lægge Haand paa dig og gjøre dig Ondt; thi jeg har meget Folk i denne Stad.

10. Ty jag är med dig, och ingen skall bjuda till att göra dig skada; ty jag hafver mycket folk i denna staden.

10. # Sest minna ollen sinnoga, ja ükski ei pea sinno peäle tullema, et ta saaks sulle kurja tehha: sest mul on paljo rahwast siin liñnas.

10. Aš esu su tavimi ir niekas nesikėsins tau kenkti, nes šiame mieste daugel žmonių­manieji’‘.

10. denn ich bin mit dir, und niemand soll sich unterstehen, dir zu schaden; denn ich habe ein großes Volk in dieser Stadt.

10. Car je suis avec toi, et personne ne mettra les mains sur toi, pour te faire du mal; car j'ai un grand peuple dans cette ville.

10. Porque yo estoy contigo, y ninguno te acometerá para hacerte mal; porque yo tengo mucho pueblo en esta ciudad.

10 Want Ik ben met u, en niemand zal de hand aan u leggen om u kwaad te doen; want Ik heb veel volks in deze stad.

10. Bom ja jest z tobą, a żaden się na cię nie targnie, abyć miał co złego uczynić; albowiem ja wielki lud mam w tem mieście.

10. Mert én veled vagyok és senki sem támad reád, hogy néked ártson; mert nékem sok népem van [10†] ebben a városban.

10 ибо Я с тобою, и никто не сделает тебе зла, потому что у Меня много людей в этом городе.

10. бо я з тобою, і нїхто не одважить ся тобі нїчого лихого заподїяти; бо в мене багато людей у сьому городї.

11 Niin hän viipyi siellä vuoden ja kuusi kuukautta opettaen heidän keskuudessaan Jumalan sanaa.

11 Niin hän viipyi siellä vuoden ja kuusi kuukautta opettaen heidän keskellään Jumalan sanaa.

11. Niin hän istui siellä ajastajan ja kuusi kuukautta, ja opetti heille Jumalan sanaa.

11. Nijn hän istui siellä yhden wuoden ja cuusi Cuucautta ja opetti heille Jumalan sanoja.

11. Nin hen istui sielle ydhen wodhen ia cwsi Cwcauta/ ia opetti heille Jumalan sanoija. (Niin hän istui siellä yhden wuoden ja kuusi kuukautta/ ja opetti heillle Jumalan sanoja.)

11. ἐκάθισέ τε ἐνιαυτὸν καὶ μῆνας ἓξ διδάσκων ἐν αὐτοῖς τὸν λόγον τοῦ Θεοῦ.

11. εκαθισεν τε ενιαυτον και μηνας εξ διδασκων εν αυτοις τον λογον του θεου 11. ekathisen te eniaυton kai menas eks didaskon en aυtois ton logon toυ theoυ

11 And he stuck-around (there) a year and six months, teaching the word of God among them. {Paul’s First & Second Letters to the Thessalonians are written.}

11. And he continued there a year and six months, teaching the word of God among them.

11. Og han blev der et Aar og sex Maaneder, og lærte Guds Ord iblandt dem.

11. Så blef han der ett år och sex månader, lärandes dem Guds ord.

11. Siis seisis temma seäl ühhe aasta ja kuus kuud, ja öppetas nende seas Jummala sanna.

11. Ir jis ten pasiliko metus ir šešis mėnesius, mokydamas juos Dievo žodžio.

11. Er saß aber daselbst ein Jahr und sechs Monate und lehrte das Wort Gottes.

11. Il y demeura donc un an et six mois, enseignant parmi eux la parole de Dieu.

11. Y se quedó allí un año y seis meses, enseñándoles la palabra de Dios.

11 En hij onthield zich aldaar een jaar en zes maanden, lerende onder hen het Woord Gods.

11. I mieszkał tam rok i sześć miesięcy, nauczając u nich słowa Bożego.

11. És ott lakozék egy esztendeig és hat hónapig, tanítva köztük az Isten ígéjét.

11 И он оставался там год и шесть месяцев, поучая их слову Божию.

11. І пробував там рік і шість місяцїв, навчаючи між ними слова Божого.

12 Mutta Gallionin ollessa Akaian käskynhaltijana juutalaiset yksimielisesti nousivat Paavalia vastaan ja veivät hänet tuomioistuimen eteen

12 Mutta Gallionin ollessa Akaian käskynhaltijana, juutalaiset yksimielisesti nousivat Paavalia vastaan ja veivät hänet tuomarinistuimen eteen

12. Mutta kuin Gallio oli maanvanhin Akajassa, karkasivat Juudalaiset yksimielisesti Paavalin päälle ja veivät hänen tuomioistuimen eteen,

12. MUtta cosca Gallio Maanwanhin oli Achajas carcaisit Judalaiset yximielisest Pawalita wastan ja weit hänen Duomioistuimen eteen ja sanoit:

12. Mutta coska Gallio Manwanhin oli Achaias/ ylescarckasit Juttat yximielisesta Paualin wastaan/ ia weit henen Domion eten ia sanoit/ (Mutta koska Gallio maanwanhin oli Achaias/ ylös karkasit juuttaat yksimielisisesti Pawalia wastaan/ ja weit hänen tuomion eteen ja sanoit/)

12. Γαλλίωνος δὲ ἀνθυπατεύοντος τῆς Ἀχαΐας κατεπέστησαν ὁμοθυμαδὸν οἱ Ἰουδαῖοι τῷ Παύλῳ καὶ ἤγαγον αὐτὸν ἐπὶ τὸ βῆμα,

12. γαλλιωνος δε ανθυπατευοντος της αχαιας κατεπεστησαν ομοθυμαδον οι ιουδαιοι τω παυλω και ηγαγον αυτον επι το βημα 12. gallionos de anthυpateυontos tes achaias katepestesan omothυmadon oi ioυdaioi to paυlo kai egagon aυton epi to βema

12 Now Gallio being proconsul of Achaia, the Jews stood up united against Paul and led him in front of the judicial-seat,

12. And when Gallio was the deputy of Achaia, the Jews made insurrection with one accord against Paul, and brought him to the judgment seat,

12. Men der Gallion var Landshøvding i Achaia, stode Jøderne samdrægteligen op imod Paulus og søgte ham for Domstolen og sagde:

12. Men då Gallion var landshöfding öfver Achaja, reste Judarna sig upp endrägteliga emot Paulum, och hade honom fram för domstolen;

12. Agga kui Kallion Ahkaja-ma wallitseja olli, seisid Juda-rahwas ühhes meles Paulusse wasto, ja wisid tedda kohtojärje ette,

12. Galionui būnant Achajos prokonsulu, žydai visi kaip vienas sukilo prieš Paulių, nusitempė jį į teismo vietą

12. Da aber Gallion Landvogt war in Achaja, empörten sich die Juden einmütig wider Paulus und führten ihn vor den Richtstuhl

12. Or, Gallion étant proconsul d'Achaïe, les Juifs s'élevèrent d'un commun accord contre Paul, et l'amenèrent au tribunal,

12. Y siendo Galión procónsul de Acaya, los Judíos se levantaron unánimes contra Pablo, y le trajeron al tribunal,

12 Maar als Gallio stadhouder van Achaje was, stonden de Joden eendrachtelijk tegen Paulus op, en brachten hem voor den rechterstoel.

12. A gdy Galijo był starostą w Achai, powstali jednomyślnie Żydowie przeciwko Pawłowi i przywiedli go do sądu, mówiąc:

12. Mikor pedig Gallió volt Akhája tiszttartója, reátámadának a zsidók egyakarattal Pálra, és vivék őt a törvényszék elébe,

12 Между тем, во время проконсульства Галлиона в Ахаии, напали Иудеи единодушно на Павла и привели его пред судилище,

12. Як же старостував Галион в Ахаї, напали однодушно Жиди на Павла, та й повели його перед суд,

13 ja sanoivat: "Tämä viettelee ihmisiä palvelemaan Jumalaa lainvastaisella tavalla".

13 ja sanoivat: "Tämä viettelee ihmisiä palvelemaan Jumalaa lain vastaisesti."

13. Sanoen: tämä neuvoo kansaa palvelemaan Jumalaa vastoin lakia.

13. Tämä neuwo Canssa palweleman Jumalata wastoin Lakia.

13. Teme neuuopi Canssa Jumalata palueleman wastoin Laki. (Tämä neuwoopi kansaa Jumalata palweleman wastoin lakia.)

13. λέγοντες ὅτι παρὰ τὸν νόμον οὗτος ἀναπείθει τοὺς ἀνθρώπους σέβεσθαι τὸν Θεόν.

13. λεγοντες οτι παρα τον νομον ουτος αναπειθει τους ανθρωπους σεβεσθαι τον θεον 13. legontes oti para ton nomon oυtos anapeithei toυs anthropoυs seβesthai ton theon

13 saying, This one is persuading men to worship God contrary to the law.

13. Saying, This fellow persuadeth men to worship God contrary to the law.

13. denne vil overtale Folket til en Gudsdyrkelse imod Loven.

13. Sägande: Denne mannen gifver menniskomen in att dyrka Gud emot lagen.

13. Ja ütlesid: Sesinnane melitab rahwast, kässo wasto Jummalat tenima.

13. ir pareiškė: ‘‘Šitas įtikinėja žmones garbinti Dievą Įstatymui priešingu būdu’‘.

13. und sprachen: Dieser überredet die Leute, Gott zu dienen dem Gesetz zuwider.

13. En disant: Celui-ci persuade aux hommes de servir Dieu d'une manière contraire à la Loi.

13. Diciendo: Este persuade a los hombres a adorar a Dios contra la ley.

13 Zeggende: Deze raadt den mensen aan, dat zij God zouden dienen tegen de wet.

13. Ten namawia ludzi, aby przeciwko zakonowi Boga chwalili.

13. Mondván: Ez a törvény ellen való istentiszteletre csábítja az embereket.

13 говоря, что он учит людей чтить Бога не по закону.

13. говорячи, що він намовляє людей проти закону шанувати Бога.

14 Ja kun Paavali aikoi avata suunsa, sanoi Gallion juutalaisille: "Jos olisi tehty rikos tai häijy ilkityö, olisi kohtuullista, että minä kärsivällisesti kuuntelisin teitä, juutalaiset.

14 Mutta kun Paavali aikoi avata suunsa sanoi Gallion juutalaisille: "Jos tämä (nyt) olisi jokin rikos tai häijy ilkityö, olisin syystä kärsinyt kuunnella teitä, oi juutalaiset.

14. Kuin Paavali rupesi suutansa avaamaan, sanoi Gallio Juudalaisille: jos olis jotakin vääryyttä eli jotakin hirmuista työtä tehty, oi Juudalaiset, niin olis kohtuullinen, että minä teitä kuulisin;

14. Cosca Pawali rupeis suutans awaman sanoi Gallio Judalaisille: jos olis jotakin wääryttä eli jotakin hirmuista työtä tehty ( Judalaiset ) nijn olis cohtullinen että minä teitä cuulisin.

14. Coska nyt Pauali rupesi auaman Swtans/ sanoi Gallio Juttaille/ Jos olis iotaki wärytte/ eli iotai hirmulista töte techty (Rackat Juttat) nin olis cochtolinen/ ette mine teite cwlisin. (Koska nyt Pawali rupesi awaamaan suutansa/ sanoi Gallio juuttaille/ Jos olisi jotakin wääryyttä/ eli jotain hirmullista työtä tehty (rakkaat weljet) niin olisi kohtuullinen/ että minä teitä kuulisin.)

14. μέλλοντος δὲ τοῦ Παύλου ἀνοίγειν τὸ στόμα εἶπεν ὁ Γαλλίων πρὸς τοὺς Ἰουδαίους· Εἰ μὲν οὖν ἦν ἀδίκημά τι ἢ ῥᾳδιούργημα πονηρόν, ὦ Ἰουδαῖοι, κατὰ λόγον ἂν ἠνεσχόμην ὑμῶν·

14. μελλοντος δε του παυλου ανοιγειν το στομα ειπεν ο γαλλιων προς τους ιουδαιους ει μεν ουν ην αδικημα τι η ραδιουργημα πονηρον ω ιουδαιοι κατα λογον αν ηνεσχομην υμων 14. mellontos de toυ paυloυ anoigein to stoma eipen o gallion pros toυs ioυdaioυs ei men oυn en adikema ti e radioυrgema poneron o ioυdaioi kata logon an eneschomen υmon

14 But Paul, being about to open (his) mouth, Gallio said to the Jews, Therefore if it was indeed some wrongdoing or evil villainy, O you° Jews, I might tolerate you° according to reason.

14. And when Paul was now about to open his mouth, Gallio said unto the Jews, If it were a matter of wrong or wicked lewdness, O ye Jews, reason would that I should bear with you:

14. Og der Paulus vilde oplade Munden, sagde Gallion til Jøderne: dersom det var nogen Uretfærdighed eller Misgjerning, I Jøder! vilde jeg, som billigt, anhøre Eder.

14. Och som Paulus nu aktade upplåta sin mun, sade Gallion till Judarna: Vore någor orätt skedd, eller någor dråpelig ogerning, vore väl tillbörligit, att jag hörde eder, I Judar;

14. Agga kui Paulus tahtis suud lahti tehha, siis ütles Kallion Juda-rahwa wasto: Kui se ial üks üllekohtune assi ehk kurri tö olleks, oh Juda rahwas! siis wottaksin minna kül teid kuulda, nenda kui kohhus olleks.

14. Pauliui rengiantis prabilti, Galionas tarė žydams: ‘‘Jei tai būtų koks nusikaltimas ar piktas darbas, tuomet, žydų vyrai, būtų dėl ko jus išklausyti.

14. Da aber Paulus wollte den Mund auftun, sprach Gallion zu den Juden: Wenn es ein Frevel oder eine Schalkheit wäre, liebe Juden, so höre ich euch billig;

14. Et comme Paul allait ouvrir la bouche, Gallion dit aux Juifs: S'il s'agissait, ô Juifs, de quelque injustice ou de quelque crime, je vous écouterais, autant qu'il serait raisonnable;

14. Y como Pablo iba a abrir la boca, Galión dijo a los Judíos: Si fuera algún agravio, o algún crímen enorme, oh Judíos, conforme a derecho yo os tolerara;

14 En als Paulus zijn mond zou opendoen, zeide Gallio tot de Joden: Zo er enig ongelijk, of kwaad stuk begaan ware, o Joden, zo zou ik met reden ulieden verdragen;

14. A gdy Paweł miał usta otworzyć, rzekł Galijo do Żydów: O Żydowie! gdyby się wam było jakie bezprawie stało, albo jaka krzywda, słusznie bym was znosił;

14. Mikor pedig Pál meg akará nyitni száját, monda Gallió a zsidóknak: Ha valóban valami bosszútételről, vagy gonosz cselekedetről volna szó, zsidók, igazság szerint meghallgatnálak benneteket:

14 Когда же Павел хотел открыть уста, Галлион сказал Иудеям: Иудеи! если бы какая-нибудь была обида или злой умысел, то я имел бы причину выслушать вас,

14. Як же хотїв Павел одкрити уста, каже Галион до Жидів: Жидове, коли б (тут була) кривда яка, або лихе дїло, вислухав би я вас (до слова).

15 Mutta jos teillä on riitakysymyksiä opista ja nimistä ja teidän laistanne, olkoot ne teidän huolenanne; niiden tuomari minä en tahdo olla."

15 Mutta jos on riitakysymys* opista ja nimistä ja teidän laistanne, katsokaa itse eteenne, (sillä) minä en tahdo olla niitten tuomarina."

15. Mutta jos kysymys on opista ja sanoista ja teidän laistanne, niin katsokaat itse: en minä tahdo niiden tuomari olla.

15. Mutta jos kysymys on opista ja sanoista eli teidän Laistan nijn cadzocat idze en minä tahdo nijstä Duomari olla: ja poisajoi heidän Duomioistuimen edest.

15. Mutta ios Kysymys ombi Opista/ ia sanoista/ eli teiden Laistan/ Nin catzocat se itze/ Em mine tadho nijste Domari olla. Ja poisaijoi heite Domiostolin edest. (Mutta jos kysymys ompi opista/ ja sanoista/ eli teidän laistan/ Niin katskokaat se itse/ En minä tahdo niistä tuomari olla. Ja pois ajoi heitä tuomiotuolin edestä.)

15. εἰ δὲ ζήτημά ἐστι περὶ λόγου καὶ ὀνομάτων καὶ νόμου τοῦ καθ’ ὑμᾶς, ὄψεσθε αὐτοί· κριτὴς γὰρ ἐγὼ τούτων οὐ βούλομαι εἶναι.

15. ει δε ζητημα εστιν περι λογου και ονοματων και νομου του καθ υμας οψεσθε αυτοι κριτης γαρ εγω τουτων ου βουλομαι ειναι 15. ei de zetema estin peri logoυ kai onomaton kai nomoυ toυ kath υmas opsesthe aυtoi krites gar ego toυton oυ βoυlomai einai

15 But if there are debates concerning words and names and law which (is) according to you°, you° will see (to it) yourselves; for* I am not willing to be a judge of these things.

15. But if it be a question of words and names, and of your law, look ye to it; for I will be no judge of such matters.

15. Men er det en Strid om Lære og Navne og om den Lov, som I have, da seer selv til; thi jeg vil ikke være Dommer over disse Ting.

15. Men är något spörsmål om ord och namn, och om edor lag, der mågen I sjelfve se eder om; ty deröfver vill jag ingen domare vara.

15. Agga et se üks waidleminne on sanna, ja nimmede, ja kässo-öppetusse pärrast teie seas, siis katske isse; sest minna ei tahha nende asjade ülle kohtomoistia olla.

15. Bet kai kyla ginčas apie mokymą, vardus bei jūsų Įstatymą, spręskite patys; tokių dalykų teisėjas būti nenoriu’‘.

15. weil es aber eine Frage ist von der Lehre und von den Worten und von dem Gesetz unter euch, so seht ihr selber zu; ich denke darüber nicht Richter zu sein.

15. Mais s'il s'agit de disputes relatives à une doctrine, et à des noms, et à votre loi, vous y aviserez vous-mêmes, car je ne veux point être juge de ces choses.

15. Mas si son cuestiones de palabras, y de nombres, y de vuestra ley, védlo vosotros; porque yo no quiero ser juez de esas cosas.

15 Maar indien er geschil is over een woord, en namen, en over de wet, die onder u is, zo zult gij zelven toezien; want ik wil over deze dingen geen rechter zijn.

15. Lecz jeźli jest jaka gadka o słowach i o imionach i o zakonie waszym, sami tego patrzcie; albowiem ja tego sędzią być nie chcę.

15. De ha tanításról, nevekről és a ti törvénytekről van kérdés, ti magatok lássátok; mert én ezekben bíró nem akarok lenni.

15 но когда идет спор об учении и об именах и о законе вашем, то разбирайте сами; я не хочу быть судьею в этом.

15. Коли ж (тут) питаннє про слово, та імена, та про закон ваш, то гледїть самі; суддею бо сього не хочу бути.

16 Ja hän ajoi heidät pois tuomioistuimen edestä.

16 Ja hän ajoi heidät pois tuomarinistuimen edestä.

16. Ja ajoi pois heidät tuomioistuimen edestä.

16. Nijn caicki Grekit otit kijnni Sosthenen Synagogan Päämiehen:

16. Nin caiki Grekit kijniotit Sosthenen Sinagogan pämiehen/ (Niin kaikki krekit kiinniotin Sosthenen synagogan päämiehen/)

16. καὶ ἀπήλασεν αὐτοὺς ἀπὸ τοῦ βήματος.

16. και απηλασεν αυτους απο του βηματος 16. kai apelasen aυtoυs apo toυ βematos

16 And he drove them away from the judicial-seat.

16. And he drave them from the judgment seat.

16. Og han drev dem fra Domstolen.

16. Och han dref dem ifrå domstolen.

16. Ja temma aias neid kohtojärje eest ärra.

16. Ir pavarė juos nuo teismo krasės.

16. Und trieb sie von dem Richtstuhl.

16. Et il les renvoya du tribunal.

16. Y los echó del tribunal.

16 En hij dreef hen weg van den rechterstoel.

16. I odegnał je od sądowej stolicy.

16. És elűzé őket a törvényszék elől.

16 И прогнал их от судилища.

16. Та й повиганяв їх із судища.

17 Niin he kaikki (kreikkalaiset) ottivat kiinni Soosteneen, synagoogan esimiehen, ja löivät häntä tuomioistuimen edessä, eikä Gallion välittänyt siitä mitään.

17 Niin kaikki (kreikkalaiset) ottivat kiinni Soosteneen, synagoogan esimiehen, ja löivät häntä tuomarinistuimen edessä, eikä Gallion välittänyt siitä mitään.

17. Niin kaikki Grekiläiset ottivat kiinni Sosteneen, synagogan päämiehen, ja pieksivät hänen tuomio-istuimen edessä; ja ei Gallio niitä mitään totellut.

17. Ja piexit hänen Duomioistuimen edes ja ei Gallio nijtä mitän totellut.

17. ia piexit henen Domiostolin edes/ Ja ei Gallio nijte miten totellut. (ja pieksit hänen tuomiotuolin edessä/ Ja ei Gallio niitä mitään totellut.)

17. ἐπιλαβόμενοι δὲ πάντες οἱ Ἕλληνες Σωσθένην τὸν ἀρχισυνάγωγον ἔτυπτον ἔμπροσθεν τοῦ βήματος· καὶ οὐδὲν τούτων τῷ Γαλλίωνι ἔμελεν.

17. επιλαβομενοι δε παντες οι ελληνες σωσθενην τον αρχισυναγωγον ετυπτον εμπροσθεν του βηματος και ουδεν τουτων τω γαλλιωνι εμελεν 17. epilaβomenoi de pantes oi ellenes sosthenen ton archisυnagogon etυpton emprosthen toυ βematos kai oυden toυton to gallioni emelen

17 Now all the Greeks grabbed Sosthenes, the ruler of the synagogue, and were beating him before the judicial-seat. And Gallio was not about (to judge) anything.

17. Then all the Greeks took Sosthenes, the chief ruler of the synagogue, and beat him before the judgment seat. And Gallio cared for none of those things.

17. Men alle Grækerne grebe Sosthenes, Synagogens Forstander, og sloge ham for Domstolen; og Gallion bekymrede sig ikke om alt dette.

17. Då togo alle Grekerna fatt på Sosthenes, öfverstan för Synagogon, och slogo honom framför domstolen; och Gallion skötte der intet om.

17. Agga keik Kreka-rahwas wotsid Sostenest ühhe koggodusse koia üllemat kätte, ja peksid tedda kohtojärje ees; ja Kallion ei holind sest middagi.

17. Tada visi graikai užpuolė sinagogos vyresnįjį Sosteną ir sumušė jį prie teismo krasės. Galionas į tai nekreipė dėmesio.

17. Da ergriffen alle Griechen Sosthenes, den Obersten der Schule, und schlugen ihn vor dem Richtstuhl; und Gallion nahm sich's nicht an.

17. Alors tous les Grecs, ayant saisi Sosthène, chef de la synagogue, le battaient devant le tribunal, et Gallion ne s'en mettait point en peine.

17. Entónces todos los Griegos tomando a Sóstenes, príncipe de la sinagoga, le herían delante del tribunal; y a Galión nada se le daba de ello.

17 Maar al de Grieken namen Sosthenes, den overste der synagoge, en sloegen hem voor den rechterstoel; en Gallio trok zich geen van deze dingen aan.

17. Tedy porwawszy wszyscy Grekowie Sostena, przełożonego bóżnicy, bili go przed sądową stolicą, a Galijo na to nic nie dbał.

17. A görögök pedig mindnyájan Sosthenest, [11†] a zsinagógának fejét megragadván, verik vala a törvényszék előtt; de Gallió velök semmit sem gondola.

17 А все Еллины, схватив Сосфена, начальника синагоги,били его перед судилищем; и Галлион нимало не беспокоился о том.

17. Тодї всї Єленяне, взявши Состена, шкільного старшину, били його перед судищем; та Галионові було про те байдуже.

18 Mutta Paavali viipyi siellä vielä jonkun aikaa; sitten hän sanoi veljille jäähyväiset ja purjehti Syyriaan, mukanansa Priskilla ja Akylas; hän oli leikkauttanut tukkansa Kenkreassa, sillä hän oli tehnyt lupauksen.

18 Mutta Paavali viipyi siellä vielä useita päiviä. Jätettyään veljille hyvästit hän purjehti Syyriaan ja hänen mukanaan Priskilla ja Akylas. Hän oli leikkauttanut tukkansa Kenkreassa, sillä hän oli tehnyt lupauksen.

18. Mutta Paavali oli vielä siellä pitkän ajan, ja jätti veljet hyvästi, ja purjehti Syriaan, ja hänen kanssansa Priskilla ja Akvila, ja hän ajeli päänsä Kenkreissä; sillä hänellä oli lupaus.

18. MUtta Pawali oli wielä siellä pitkän ajan ja loi terweyxiä weljille ja purjehdi Syriaan ja hänen cansans Priscilla ja Aquila.

18. Mutta quin Pauali wiele oli siele pitken aian/ nin hen loi terueydhet welijlle/ ia puriecti Siriaan/ ia henen cansans Priscilla ia Aquila. (Mutta kuin Pawali wielä oli siellä pitkän ajan/ niin hän loi terweydet weljille/ ja purjehti Siriaan/ ja hänen kanssansa Priscilla ja Aquila.)

18. Ὁ δὲ Παῦλος ἔτι προσμείνας ἡμέρας ἱκανὰς, τοῖς ἀδελφοῖς ἀποταξάμενος ἐξέπλει εἰς τὴν Συρίαν, καὶ σὺν αὐτῷ Πρίσκιλλα καὶ Ἀκύλας, κειράμενος τὴν κεφαλήν ἐν Κεγχρεαῖς· εἶχε γὰρ εὐχήν.

18. ο δε παυλος ετι προσμεινας ημερας ικανας τοις αδελφοις αποταξαμενος εξεπλει εις την συριαν και συν αυτω πρισκιλλα και ακυλας κειραμενος την κεφαλην εν κεγχρεαις ειχεν γαρ ευχην 18. o de paυlos eti prosmeinas emeras ikanas tois adelfois apotaksamenos ekseplei eis ten sυrian kai sυn aυto priskilla kai akυlas keiramenos ten kefalen en kegchreais eichen gar eυchen

18 But Paul, still having remained a considerable (number of) days, bid farewell to the brethren. {Sept., 54 AD. Paul leaves Europe toward Antioch. Claudius dies; Nero becomes Emperor at Rome in Oct.}(Now) he sailed away to Syria, and together with him (was) Priscilla and Aquila; having sheared his head in Cenchreae; for* he had a vow.

18. And Paul after this tarried there yet a good while, and then took his leave of the brethren, and sailed thence into Syria, and with him Priscilla and Aquila; having shorn his head in Cenchrea: for he had a vow.

18. Men Paulus blev der endnu mange Dage; derefter tog han Afsked fra Brødrene og seilede til Syrien, og med ham Priscilla og Aquilas, efterat han havde raget sit Hoved i Kenchrea; thi han havde gjort et Løfte.

18. Sedan Paulus hade då varit der i lång tid, helsade han bröderna, och seglade sina färde till Syrien, och följde honom Priscilla och Aqvila; och han rakade sitt hufvud i Kenchrea, ty han hade ett löfte;

18. Agga Paulus jäi senna weel mitto päwa, ja kui ta sai wennad Jummalaga jätnud, läks temma laewaga Siria-male, ja temmaga Priskilla ja Akilas, kui ta olli omma Pea paljaks aianud Kenkreas, sest ta olli sedda tootanud.

18. Paulius, išbuvęs Korinte dar netrumpą laiką, atsisveikino su broliais ir kartu su Priscile bei Akvilu išplaukė į Siriją. Kenchrėjoje jis nusiskuto galvą, nes padarė įžadą.

18. Paulus aber blieb noch lange daselbst; darnach machte er einen Abschied mit den Brüdern und wollte nach Syrien schiffen und mit ihm Priscilla und Aquila. Und er schor sein Haupt zu Kenchreä, denn er hatte ein Gelübde.

18. Cependant Paul étant encore resté à Corinthe assez longtemps, prit congé des frères, et s'embarqua pour la Syrie avec Priscille et Aquilas; il se fit auparavant couper les cheveux à Cenchrées, à cause d'un vœu qu'il avait fait.

18. Mas Pablo habiendo permanecido aun allí muchos dias, despidiéndose de los hermanos, navegó a Siria, y con él Priscila y Aquila, habiendo raido su cabeza en Cencreas, porque tenía voto.

18 En als Paulus er nog vele dagen gebleven was, nam hij afscheid van de broederen, en scheepte van daar naar Syrie; en Priscilla en Aquila met hem, zijn hoofd te Kenchreen geschoren hebbende; want hij had een gelofte gedaan.

18. A Paweł pomieszkawszy tam jeszcze przez niemało dni, pożegnawszy się z braćmi, płynął do Syryi, a z nim Pryscylla i Akwilas, ogoliwszy głowę w Kienchreach: bo był uczynił ślub.

18. Pál pedig, miután még több napig ott marada, az atyafiaktól elbúcsúzván, Siriába hajózék, és vele együtt Prisczilla és Akvila, minekutána fejét megnyírta Kenkreában; mert fogadása [12†] vala.

18 Павел, пробыв еще довольно дней, простился с братиямии отплыл в Сирию, - и с ним Акила и Прискилла, - остригши голову в Кенхреях, по обету.

18. Павел же, пробувши там ще доволї днїв, попрощавшись із братами, поплив у Сирию (а з ним Прискила й Авкила), остригши голову в Кинхреях; бо зробив був обітницю.

19 Ja he saapuivat Efesoon; sinne hän jätti heidät. Ja hän meni synagoogaan ja keskusteli juutalaisten kanssa.

19 Ja *hän tuli Efesoon ja* jätti heidät sinne. Itse hän meni synagoogaan ja keskusteli juutalaisten kanssa.

19. Ja tuli Ephesoon ja jätti ne sinne; mutta itse hän meni synagogaan ja puhui Juudalaisten kanssa.

19. Ja hän ajeli pääns Kenchreis sillä hänellä oli lupaus. Ja tuli alas Epheson ja jätti ne sinne: mutta idze hän meni Synagogaan ja puhui Judalaisten cansa:

19. Ja hen aijeli päens Cenchreis/ Sille ette henelle oli yxi Lupaus. Ja alastuli Ephesijn/ ia ietti ne sinne. Mutta itze hen Sinagogan sisellemeni/ ia campali Juttain cansa/ (Ja hän ajeli päänsä Cenchreis/ Sillä että hänellä oli yksi lupaus. Ja alas tuli Ephesiin/ ja jätti ne sinne. Mutta itse hän synagogaan sisälle meni/ ja kamppaili juuttain kanssa/)

19. κατήντησε δὲ εἰς Ἔφεσον, κἀκείνους κατέλιπεν αὐτοῦ, αὐτὸς δὲ εἰσελθὼν εἰς τὴν συναγωγὴν διελέχθη τοῖς Ἰουδαίοις.

19. κατηντησεν δε εις εφεσον κακεινους κατελιπεν αυτου αυτος δε εισελθων εις την συναγωγην διελεχθη τοις ιουδαιοις 19. katentesen de eis efeson kakeinoυs katelipen aυtoυ aυtos de eiselthon eis ten sυnagogen dielechthe tois ioυdaiois

19 Now they arrived in Ephesus and he left those there*. And having entered into the synagogue, he reasoned with the Jews.

19. And he came to Ephesus, and left them there: but he himself entered into the synagogue, and reasoned with the Jews.

19. Men han kom til Ephesus og forlod dem der; men han selv gik ind i Synagogen og talede til Jøderne.

19. Och kom dädan till Ephesum, och der lät han dem blifva; men han gick in i Synagogon, och disputerade med Judarna.

19. Ja temma tulli Ewesesse liñna, ja jättis neid senna; agga temma isse läks koggodusse kotta, ja könneles Juda-rahwaga.

19. Atvykęs į Efezą, jis paliko juos, o pats nuėjęs į sinagogą, ėmė kalbėtis su žydais.

19. Und er kam gen Ephesus und ließ sie daselbst; er aber ging in die Schule und redete mit den Juden.

19. Puis il arriva à Éphèse, et y laissa ses compagnons, mais étant entré dans la synagogue, il discuta avec les Juifs,

19. Y llegó a Efeso, y los dejó allí; mas él entrando en la sinagoga, razonó con los Judíos.

19 En hij kwam te Efeze aan, en liet hen aldaar; maar hij ging in de synagoge, en handelde met de Joden.

19. Zatem przyszedł do Efezu i tam je zostawił, a sam wszedłszy do bóżnicy, miał rozmowę z Żydami.

19. Juta pedig Efézusba, és azokat ott hagyá; ő maga pedig bemenvén a zsinagógába, vetekedék a zsidókkal.

19 Достигнув Ефеса, оставил их там, а сам вошел в синагогу и рассуждал с Иудеями.

19. Прибувши ж у Єфес, зоставив тих там, сам же, ввійшовши в школу, розмовляв з Жидами.

20 Ja he pyysivät häntä viipymään kauemmin, mutta hän ei suostunut,

20 He pyysivät häntä viipymään kauemmin (luonaan), mutta hän ei suostunut,

20. Ja he rukoilivat häntä, että hän enemmän aikaa viipyis heidän tykönänsä; vaan ei hän tahtonut;

20. Ja he rucoilit händä että hän enämängin aica wijwyis heidän tykönäns.

20. Ja he rucolit hende/ Ette hen enemen aica olis heiden tykenens. (Ja he rukoilit häntä/ Että hän enemmin aikaa olis heidän tykönänsä.)

20. ἐρωτώντων δὲ αὐτῶν ἐπὶ πλείονα χρόνον μεῖναι παρ’ αὐτοῖς οὐκ ἐπένευσεν,

20. ερωτωντων δε αυτων επι πλειονα χρονον μειναι παρ αυτοις ουκ επενευσεν 20. erotonton de aυton epi pleiona chronon meinai par aυtois oυk epeneυsen

20 Now they (were) requesting him to remain on (for) more time with them, he did not signal-agreement;

20. When they desired him to tarry longer time with them, he consented not;

20. Men der de bade ham at blive der længere Tid hos dem vilde han ikke samtygge;

20. Och de bådo honom, att han skulle blifva i längre tid när dem; då ville han icke;

20. Ja kui nemmad tedda pallusid, et ta ennam aega nende jure piddi jäma, ei tahtnud temma mitte;

20. Jie prašė jį pasilikti ilgesnį laiką, bet jis nesutiko

20. Sie baten ihn aber, daß er längere Zeit bei ihnen bliebe. Und er willigte nicht ein,

20. Qui le prièrent de demeurer plus longtemps avec eux; mais il n'y consentit pas.

20. Los cuales rogándole que se quedase con ellos por más tiempo, no se lo concedió.

20 En als zij baden, dat hij langer bij hen blijven zoude, bewilligde hij het niet.

20. A gdy go oni prosili, aby u nich przez dłuższy czas zamieszkał, nie zezwolił;

20. Mikor pedig azok kérék, hogy több ideig maradjon nálok, nem álla reá;

20 Когда же они просили его побыть у них долее, он не согласился,

20. Як же просили його, щоб довший час побув у них, не зволив,

21 vaan sanoi heille jäähyväiset ja lausui: "(Minun täytyy välttämättä viettää tuleva juhla Jerusalemissa. Mutta) Minä palaan jälleen teidän tykönne, jos Jumala suo". Ja hän lähti purjehtimaan Efesosta.

21 vaan jätti heille hyvästit sanoen: "(Minun täytyy välttämättä viettää tuleva juhla Jerusalemissa. Mutta) palaan jälleen luoksenne, jos Jumala suo. " Niin hän purjehti Efesosta.

21. Mutta jätti heidät hyvästi, sanoen: minun tulee kaiketi mennä Jerusalemiin tälle juhlalle, joka nyt lähestyy. Mutta sitte minä palajan, jos Jumala suo, teidän tykönne. Ja niin hän läksi matkaan Ephesosta,

21. Waan ei hän tahtonut mutta loi heille terweyxiä sanoden: minun tule mennä Jerusalemijn tälle juhlalle cuin nyt lähesty. Mutta sijtte minä palajan ( Jumalan awulla ) teidän tygönne.

21. Nin ei hen tadhonut/ waan loi heille terueydhet sanoden/ Caiketen minun tule olla Jerusalemis telle Juhlalla ioca nyt edesseiso. Mutta sijtte mine iellenspalaian (Jumala' auulla) teiden tygen. (Niin ei hän tahtonut/ waan loi heille terweydet sanoen/ Kaiketen minun tulee olla Jerusalemissa tällä juhlalla joka nyt edessä seisoo. Mutta siitä minä jällens palajan (Jumalan awulla) teidän tykön.)

21. ἀλλὰ ἀποτάξατο αὐτοῖς εἰπών· Δεῖ με πάντως τὴν ἑορτὴν τὴν ἐρχομένην ποιῆσαι εἰς Ἱεροσόλυμα, πάλιν δὲ ἀνακάμψω πρὸς ὑμᾶς τοῦ Θεοῦ θέλοντος. καὶ ἀνήχθη ἀπὸ τῆς Ἐφέσου,

21. αλλ απεταξατο αυτοις ειπων δει με παντως την εορτην την ερχομενην ποιησαι εις ιεροσολυμα παλιν δε ανακαμψω προς υμας του θεου θελοντος και ανηχθη απο της εφεσου 21. all apetaksato aυtois eipon dei me pantos ten eorten ten erchomenen poiesai eis ierosolυma palin de anakampso pros υmas toυ theoυ thelontos kai anechthe apo tes efesoυ

21 but he bid farewell to them (and) said, It is certainly essential (for) me to make* the coming feast in Jerusalem but I will revisit to you° again, God willing. He set-sail away from Ephesus.

21. But bade them farewell, saying, I must by all means keep this feast that cometh in Jerusalem: but I will return again unto you, if God will. And he sailed from Ephesus.

21. men han tog Afsked fra dem og sagde: jeg maa endeligen holde denne forestaaende Høitid i Jerusalem; men jeg vil vende tilbage til Eder, om Gud vil. Og han foer bort fra Ephesus.

21. Utan han helsade dem, sägandes: Jag måste ju ändteliga vara i Jerusalem i den högtiden som instundar; men sedan vill jag komma till eder igen, om Gud vill. Och så for han ifrån Epheso.

21. Waid jättis neid Jummalaga, ja ütles: Minna pean töeste tullewa Pühha Jerusalemmas piddama, agga ma tahhan jälle teie jure taggasi tulla, kui Jummal tahhab; ja temma läks Ewesussest ärra.

21. ir atsisveikindamas tarė: ‘‘Aš būtinai turiu praleisti ateinančią šventę Jeruzalėje. Jei Dievas panorės, vėl atvyksiu pas jus’‘. Ir iškeliavo iš Efezo.

21. sondern machte seinen Abschied mit ihnen und sprach: Ich muß allerdinge das künftige Fest in Jerusalem halten; will's Gott, so will ich wieder zu euch kommen. Und fuhr weg von Ephesus

21. Et il prit congé d'eux, en leur disant: Il faut absolument que je célèbre la fête prochaine à Jérusalem; mais je reviendrai vous voir, s'il plaît à Dieu; et il partit d'Éphèse.

21. Ántes se despidió de ellos, diciendo: Es menester que en todo caso yo guarde la fiesta que viene en Jerusalem; mas otra vez volveré a vosotros, si Dios quiere. Y se partió de Efeso.

21 Maar hij nam afscheid van hen, zeggende: Ik moet ganselijk het toekomende feest te Jeruzalem houden; doch ik zal tot u wederkeren, zo God wil. En hij voer weg van Efeze.

21. Ale się z nimi pożegnawszy, rzekł: Koniecznie ja muszę święto nadchodzące w Jeruzalemie obchodzić; lecz się zasię do was wrócę, będzieli wola Boża. I puścił się z Efezu.

21. Hanem búcsút vőn tőlük, mondván: Mindenesetre Jeruzsálemben kell nékem a következő ünnepet töltenem; de ismét megjövök hozzátok, ha Isten akarja. És elhajózék Efézusból.

21 а простился с ними, сказав: мне нужно непременно провести приближающийся праздник в Иерусалиме; к вам же возвращусь опять, если будет угодно Богу. И отправился из Ефеса.(Акила же и Прискилла остались в Ефесе).

21. а попрощав ся з ними, говорячи: Притьмом мушу сьвято, що надходить, сьвяткувати в Єрусалимі; та вернусь знов до вас, коли буде воля Божа. І поплив з Єфесу.

22 Ja noustuaan maihin Kesareassa hän vaelsi ylös Jerusalemiin ja tervehti seurakuntaa ja meni sitten alas Antiokiaan.

22 Noustuaan maihin Kesareassa hän vaelsi ylös Jerusalemiin ja tervehdittyään seurakuntaa meni alas Antiokiaan.

22. Ja tuli Kesareaan, meni ylös ja tervehti seurakuntaa, ja meni alas Antioikiaan,

22. Ja nijn hän läxi matcan Ephesost ja tuli Cesareaan ylösmeni ja terwehti Seuracunda ja meni alas Antiochian.

22. Ja nin he' lexi matkan Ephesost/ ia tuli Cesarean/ ia ylesmeni/ ia Teruecti site Seurakunda/ Ja alasmeni Antiochian. (Ja niin hän läksi matkaan Ephesosta/ ja tuli Kesareaan/ ja ylös meni/ ja terwehti sitä seurakuntaa/ Ja alas meni Antiochiaan.)

22. καὶ κατελθὼν εἰς Καισάρειαν, ἀναβὰς καὶ ἀσπασάμενος τὴν ἐκκλησίαν κατέβη εἰς Ἀντιόχειαν,

22. και κατελθων εις καισαρειαν αναβας και ασπασαμενος την εκκλησιαν κατεβη εις αντιοχειαν 22. kai katelthon eis kaisareian anaβas kai aspasamenos ten ekklesian kateβe eis antiocheian

22 And (after) he came down into Caesarea, he went-up and greeted the congregation* and went-down into Antioch. {Late 54 AD. Paul’s Third Missionary Journey. Josephus, age 16, starts his literary career.}

22. And when he had landed at Caesarea, and gone up, and saluted the church, he went down to Antioch.

22. Og han kom til Cæsarea, og han drog op og hilsede Menigheden, og drog ned til Antiochia.

22. Och han kom till Cesareen; och då han hade varit uppe, och helsat församlingena, for han ned till Antiochien,

22. Ja kui ta Keisarea sai, läks temma ülles, ja terretas koggodust, ja läks alla Antiohkia.

22. Atplaukęs į Cezarėją, jis patraukė aukštyn, pasveikino bažnyčią ir išvyko į Antiochiją.

22. und kam gen Cäsarea und ging hinauf (nach Jerusalem) und grüßte die Gemeinde und zog hinab gen Antiochien.

22. Étant débarqué à Césarée, il monta à Jérusalem; et après avoir salué l'Église, il descendit à Antioche.

22. Y descendido a Cesarea, subió a Jerusalem, y saludó a la iglesia, y descendió a Antioquía.

22 En als hij te Cesarea was gekomen, ging hij op naar Jeruzalem, en de Gemeente gegroet hebbende, ging hij af naar Antiochie.

22. A gdy przyszedł do Cezaryi, wstąpiwszy do Jeruzalemu a pozdrowiwszy zbór, szedł do Antyjochyi.

22. És miután Czézáreába érkezék, felmenvén Jeruzsálembe és köszöntvén a gyülekezetet, leméne Antiókhiába.

22 Побывав в Кесарии, он приходил в Иерусалим , приветствовал церковь и отошел в Антиохию.

22. А прибувши в Кесарию, вступив (до Єрусалиму), і привитавши церкву, пійшов ув Антиохию.

23 Kun hän oli viettänyt siellä jonkun aikaa, lähti hän matkalle ja kulki järjestään kautta Galatian maakunnan ja Frygian, vahvistaen kaikkia opetuslapsia.

23 Viivyttyään siellä jonkin aikaa hän lähti matkaan kulkien järjestään kautta Galatian maan ja Frygian, vahvistaen kaikkia opetuslapsia.

23. Ja vietti siellä hetken aikaa, ja meni sitten matkaansa, ja vaelsi järjestänsä Galatian ja Phrygian maakunnan lävitse, vahvistain kaikkia opetuslapsia.

23. Ja wietti siellä hetken aica ja meni sijtte matcans ja waelsi Galatian ja Phrygian maacunnan läpidze wahwistain caickia Opetuslapsia.

23. Ja wietti sielle hetken aica/ Ja hen meni matkans/ ia lepitzewaelsi ieristens sen Galatian ia Phrigia' maakunnan/ wahuistaden caiki Opetuslapset. (Ja wietti siellä hetken aikaa/ Ja hän meni matkaansa/ ja läwitse waelsi järestänsä sen Galatin ja Phrigian maakunnan/ wahwistaen kaikki opetuslapset.)

23. καὶ ποιήσας χρόνον τινὰ ἐξῆλθε διερχόμενος καθεξῆς τὴν Γαλατικὴν χώραν καὶ Φρυγίαν, ἐπιστηρίζων πάντας τοὺς μαθητάς.

23. και ποιησας χρονον τινα εξηλθεν διερχομενος καθεξης την γαλατικην χωραν και φρυγιαν επιστηριζων παντας τους μαθητας 23. kai poiesas chronon tina ekselthen dierchomenos kathekses ten galatiken choran kai frυgian episterizon pantas toυs mathetas

23 And having spent some time (there), he came out and went through the region of Galatia and afterwards Phrygia, further strengthening all the disciples.

23. And after he had spent some time there, he departed, and went over all the country of Galatia and Phrygia in order, strengthening all the disciples.

23. Og da han havde ophldt sig der nogen Tid, drog han bort og reiste fra Stad til Stad igjennem det galatiske Land og Phrygien, og bestyrkede alle Disciple.

23. Och sedan han der i någon tid varit hade, for han sina färde, och vandrade allt bortåt genom Galatiska landet och Phrygien, styrkandes alla Lärjungarna.

23. Ja kui ta seäl olli olnud tükki aega, läks ta ärra, ja käis üksi järri Kalatia- ja Wrigia-maad läbbi, ja kinnitas keik jüngrid.

23. Pabuvęs ten kiek laiko, vėl leidosi į kelionę ir ėjo per Galatijos kraštą bei Frygiją, stiprindamas visus mokinius.

23. Und verzog etliche Zeit und reiste weiter und durchwandelte nacheinander das galatische Land und Phrygien und stärkte alle Jünger.

23. Et ayant passé là quelque temps, il en partit, et parcourut de ville en ville la Galatie et la Phrygie, fortifiant tous les disciples.

23. Y habiendo estado allí algún tiempo, se partió, andando por órden la provincia de Galacia, y la Frigia, esforzando a todos los discípulos.

23 En als hij aldaar enigen tijd geweest was, ging hij weg, en doorreisde vervolgens het land van Galatie en Frygie, versterkende al de discipelen.

23. I zamieszkawszy tam przez niektóry czas, wyszedł obchodząc krainę Galatską i Frygiję, utwierdzając wszystkich uczniów.

23. És miután ott bizonyos időt eltöltött, elméne, eljárván renddel Galácia tartományát és Frigiát, [13†] erősítve a tanítványokat mind.

23 И, проведя там несколько времени, вышел, и проходил по порядку страну Галатийскую и Фригию, утверждаявсех учеников.

23. І, пробувши тут час якийсь, вийшов, проходячи рядом Галацьку сторону та Фригию, і утверджуючи всїх учеників.

24 Ja Efesoon saapui eräs juutalainen, nimeltä Apollos, syntyisin Aleksandriasta, puhetaitoinen mies ja väkevä raamatuissa.

24 Efesoon saapui muuan juutalainen nimeltä Apollos, syntyään aleksandrialainen, kaunopuheinen mies ja taitava kirjoituksissa.

24. Niin tuli Ephesoon Juudalainen, Apollos nimeltä, Aleksandriasta sukuisin, puhelias mies ja taitava Raamatuissa.

24. NIjn tuli Ephesoon yxi Judan mies Apollo nimeldä Alexandriast sucuisin puhelias mies ja taitawa Ramatuis.

24. Nin tuli Ephesijn yxi Juttan Mies Apollo nimelde/ Alexandreast sucunen/ melke puhelias Mies/ ia ialo Kiriamies. (Niin tuli Ephesiin yksi juuttaan mies Apollo nimeltä/ Alexandreasta sukuisin/ melko puhelias mies/ ja jalo kirjamies.)

24. Ἰουδαῖος δέ τις Ἀπολλὼς ὀνόματι, Ἀλεξανδρεὺς τῷ γένει, ἀνὴρ λόγιος, κατήντησεν εἰς Ἔφεσον, δυνατὸς ὢν ἐν ταῖς γραφαῖς.

24. ιουδαιος δε τις απολλως ονοματι αλεξανδρευς τω γενει ανηρ λογιος κατηντησεν εις εφεσον δυνατος ων εν ταις γραφαις 24. ioυdaios de tis apollos onomati aleksandreυs to genei aner logios katentesen eis efeson dυnatos on en tais grafais

24 Now a certain Jew, Apollos by name, from Alexandria by birth, an eloquent man, arrived in Ephesus, being mighty in the Scriptures.

24. And a certain Jew named Apollos, born at Alexandria, an eloquent man, and mighty in the scriptures, came to Ephesus.

24. Men en Jøde ved Navn Apollos, født i Alexandria, en veltalende Mand, som var forfaren i Skrifterne, kom til Ephesus.

24. Då kom till Ephesum en Jude, benämnd Apollos, bördig af Alexandrien, en vältalig man, och mägtig i Skrifterna.

24. Agga üks Juda-mees, Apollos nimmi, Aleksandria liñnast pärrit, üks wahwa könnemees, tulli Ewesusse, se olli wäggew kirjas.

24. Vienas žydas, vardu Apolas, kilęs iš Aleksandrijos, iškalbingas ir puikiai išmanantis Raštus vyras, atvyko į Efezą.

24. Es kam aber gen Ephesus ein Jude mit namen Apollos, von Geburt aus Alexandrien, ein beredter Mann und mächtig in der Schrift.

24. Or, un Juif, nommé Apollos, natif d'Alexandrie, homme éloquent et puissant dans les Écritures, arriva à Éphèse.

24. Llegó entónces a Efeso un Judío llamado Apólos, natural de Alejandría, varón elocuente, poderoso en las Escrituras.

24 En een zeker Jood, met name Apollos, van geboorte een Alexandrier, een welsprekend man, kwam te Efeze, machtig zijnde in de Schriften.

24. A Żyd niektóry imieniem Apollos, rodem z Aleksandryi, mąż wymowny, przyszedł do Efezu, będąc możnym w Pismach.

24. Érkezék pedig Efézusba egy Apollós [14†] nevű zsidó, alekszandriai származású, ékesenszóló férfiú, ki az írásokban tudós vala.

24 Некто Иудей, именем Аполлос, родом из Александрии, муж красноречивый исведущий в Писаниях, пришел в Ефес.

24. Один же Жидовин, на ймя Аполос, родом Александриєць, чоловік вимовний і сильний у писаннях, прийшов у Єфес.

25 Tälle oli opetettu Herran tie, ja hän puhui palavana hengessä ja opetti tarkoin Jeesuksesta, mutta tunsi ainoastaan Johanneksen kasteen.

25 Hänelle oli opetettu Herran tie, ja hengessä palavana hän puhui ja opetti tarkoin Herrasta*, mutta tunsi ainoastaan Johanneksen kasteen.

25. Tämä oli opetettu Herran tielle ja oli palava hengessä, puhui ja opetti visusti Herrasta, ja tiesi ainoasti Johanneksen kasteen.

25. Tämä oli opetettu HERran teille ja puhui palawalla hengellä ja opetti wisust HERrasta ja tiesi ainoastans Johannnexen Castesta.

25. Teme oli wisattu HERRAN teille/ ia puhui palaualla Hengelle/ ia opetti wisusta HERRASTA/ ia tiesi waiwoin Johannesen Castesta. (Tällä oli wiisautta HERRAN teille/ ja puhui palawalla Hengellä/ ja opetti wisusti HERRASTA/ ja tiesi waiwoin Johanneksen kasteesta.)

25. οὗτος ἦν κατηχημένος τὴν ὁδὸν τοῦ Κυρίου, καὶ ζέων τῷ πνεύματι ἐλάλει καὶ ἐδίδασκεν ἀκριβῶς τὰ περὶ τοῦ Κυρίου, ἐπιστάμενος μόνον τὸ βάπτισμα Ἰωάννου·

25. ουτος ην κατηχημενος την οδον του κυριου και ζεων τω πνευματι ελαλει και εδιδασκεν ακριβως τα περι του κυριου επισταμενος μονον το βαπτισμα ιωαννου 25. oυtos en katechemenos ten odon toυ kυrioυ kai zeon to pneυmati elalei kai edidasken akriβos ta peri toυ kυrioυ epistamenos monon to βaptisma ioannoυ

25 This one was instructing (people) in the way of the Lord, and being zealous in (his) spirit, he was speaking and teaching accurately the things concerning the Lord, (but) only knowing the immersion* of John.

25. This man was instructed in the way of the Lord; and being fervent in the spirit, he spake and taught diligently the things of the Lord, knowing only the baptism of John.

25. Denne Var underviist om Herrens Vei, og som han var brændende i Anden, talede og lærte han med Insigt om Herren, enddog han kjendte alene Johannes' Daab.

25. Denne var undervist i Herrans väg; och talade, upptänder i Andanom, och försummade icke lära det Herranom tillhörde, och visste allenast säga af Johannis döpelse.

25. Sesinnane olli öppetud Issanda tee peäle, ja olli tulline Waimus, räkis ja öppetas öiete hästi Issanda öppetussed, ja moistis ükspäinis Joannesse ristmist.

25. Jis buvo pamokytas Viešpaties kelio ir, degdamas dvasia, kalbėjo ir uoliai mokė apie Viešpatį, nors tepažinojo Jono krikštą.

25. Dieser war unterwiesen im Weg des HERRN und redete mit brünstigem Geist und lehrte mit Fleiß von dem HERRN, wußte aber allein von der Taufe des Johannes.

25. Il avait été instruit dans la voie du Seigneur. Et, fervent d'esprit, il parlait et enseignait soigneusement ce qui regarde le Seigneur, bien qu'il n'eût connaissance que du baptême de Jean.

25. Este era instruido en el camino del Señor; y siendo fervoroso de espíritu, hablaba y enseñaba diligentemente las cosas del Señor, entendiendo solamente el bautismo de Juan.

25 Deze was in den weg des Heeren onderwezen; en vurig zijnde van geest, sprak hij en leerde naarstiglijk de zaken des Heeren, wetende alleenlijk den doop van Johannes.

25. Ten był wprawiony w drogę Paóską, a pałając w duchu, mówił i nauczał pilnie o Panu, wiedząc tylko o chrzcie Janowym.

25. Ez meg volt tanítva az Úrnak útára; és lélekben buzgó lévén, szólja és tanítja vala nagy szorgalmatosan az Úrra tartozó dolgokat, jóllehet csak a János keresztségét [15†] tudja vala.

25 Он был наставлен в начатках пути Господня и, горя духом, говорил и учил о Господе правильно, зная только крещение Иоанново.

25. Сей був наставлений на путь Господень, і палаючи духом, промовляв і навчав пильно про Господа, знаючи тільки про хрещеннє Йоанове.

26 Hän rupesi rohkeasti puhumaan synagoogassa. Mutta kun Priskilla ja Akylas olivat häntä kuunnelleet, ottivat he hänet luokseen ja selvittivät hänelle tarkemmin Jumalan tien.

26 Ja hän alkoi rohkeasti puhua synagoogassa. Mutta kuunneltuaan häntä *Akylas ja Priskilla* ottivat hänet luokseen ja selittivät hänelle tarkemmin Jumalan tien.

26. Tämä rupesi rohkiasti synagogassa opettamaan. Kuin Akvila ja Priskilla hänen kuulivat, ottivat he hänen tykönsä ja selittivät tarkemmasti hänelle Jumalan tien.

26. Tämä rupeis rohkiast Synagogas opettaman. Cosa Aquila ja Priscilla sen cuulit otit he hänen tygöns ja selitit tarkemmast hänelle HERran tien. Mutta cuin hän tahdoi mennä Achajaan kirjoitit weljet ja neuwoit Opetuslapsia händä corjaman.

26. Teme sis rupesi rochkiasta opettaman Sinagogasa. Coska nyt Aquila ia Priscilla sen cwlit/ otit he henen tygens/ ia tarckemasti wlostoimitit henelle HERRan tien. Mutta quin hen tachtoi menne Achaian/ nin ne Weliet kirioitit/ ia neuuoit Opetuslapsia/ ette he hende coriaisit. (Tämä siis rupesi rohkeasti opettamaan synagogassa. Koska nyt Aquila ja Priscilla sen kuulit/ otit he hänen tykönsä/ ja tarkemmasiti ulos toimitit hänelle HERRAN tien. Mutta kuin hän tahtoi mennä Achaiaan/ niin ne weljet kirjoitit/ ja neuwoit opetuslapsia/ että he häntä korjaisit.)

26. οὗτός τε ἤρξατο παρρησιάζεσθαι ἐν τῇ συναγωγῇ. ἀκούσαντες δὲ αὐτοῦ Ἀκύλας καὶ Πρίσκιλλα προσελάβοντο αὐτὸν καὶ ἀκριβέστερον αὐτῷ ἐξέθεντο τὴν ὁδὸν τοῦ Θεοῦ.

26. ουτος τε ηρξατο παρρησιαζεσθαι εν τη συναγωγη ακουσαντες δε αυτου ακυλας και πρισκιλλα προσελαβοντο αυτον και ακριβεστερον αυτω εξεθεντο την του θεου οδον 26. oυtos te erksato parresiazesthai en te sυnagoge akoυsantes de aυtoυ akυlas kai priskilla proselaβonto aυton kai akriβesteron aυto eksethento ten toυ theoυ odon

26 And he began to speak boldly in the synagogue. But (after) Aquila and Priscilla heard him, they took him (over) to themselves and expounded to him the way of God more accurately.

26. And he began to speak boldly in the synagogue: whom when Aquila and Priscilla had heard, they took him unto them, and expounded unto him the way of God more perfectly.

26. Denne begynbdte og at tale frit i Synagogen. Men der Aquilas og Priscilla hørte ham, toge de ham til sig og udlagde ham Guds Vei nøiere.

26. Och han begynte dristeliga tala uti Synagogon. Då Priscilla och Aqvila hörde honom, togo de honom till sig, och uttydde för honom ännu grundeligare Guds väg.

26. Ja sesinnane hakkas julgeste öppetama koggodusse koias; agga kui Akilas ja Priskilla tedda kuulsid, wotsid nemmad tedda enneste jure, ja selletasid temmale selgeminne ärra Jummala teed.

26. Jis ėmė drąsiai skelbti sinagogoje. Išgirdę jį, Priscilė ir Akvilas pasikvietė pas save ir nuodugniau išaiškino jam Dievo kelią.

26. Dieser fing an, frei zu predigen in der Schule. Da ihn aber Aquila und Priscilla hörten, nahmen sie ihn zu sich und legten ihm den Weg Gottes noch fleißiger aus.

26. Il commença donc à parler hardiment dans la synagogue. Et Aquilas et Priscille l'ayant entendu le prirent avec eux, et l'instruisirent plus exactement de la voie de Dieu.

26. Y comenzó a hablar denodadamente en la sinagoga, al cual como oyeron Priscila y Aquila, le tomaron, y le declararon más particularmente el camino de Dios.

26 En deze begon vrijmoediglijk te spreken in de synagoge. En als hem Aquila en Priscilla gehoord hadden, namen zij hem tot zich, en legden hem den weg Gods bescheidenlijker uit.

26. Ten począł bezpiecznie mówić w bóżnicy. Którego usłyszawszy Akwilas i Pryscylla, przyjęli go do siebie i dostateczniej mu wyłożyli drogę Bożą.

26. És ez kezde nagy bátorsággal szólni a zsinagógában. Mikor pedig meghallgatta őt Akvila és Prisczilla, magok mellé vevék őt, és nyilvábban kifejtették előtte az Istennek útát.

26 Он начал смело говорить в синагоге. Услышав его, Акила и Прискилла приняли его иточнее объяснили ему путь Господень.

26. І почав одважно говорити в школї. Слухаючи ж його Авкила та Прискила, прийняли його, і виложили йому доладнїщ путь Господень.

27 Ja kun hän tahtoi mennä Akaiaan, niin veljet kehoittivat häntä siihen ja kirjoittivat opetuslapsille, että nämä ottaisivat hänet vastaan. Ja sinne saavuttuaan hän armon kautta oli suureksi hyödyksi uskoon tulleille.

27 Kun hän tahtoi mennä Akaiaan, veljet kirjoittivat opetuslapsille kehoittaen heitä ottamaan hänet vastaan. Sinne saavuttuaan hän armon avulla oli suureksi avuksi uskoon tulleille.

27. Mutta kuin hän tahtoi mennä Akajaan, kirjoittivat veljet ja neuvoivat opetuslapsia häntä korjaamaan. Ja kuin hän sinne tuli, autti hän paljon niitä, jotka uskoivat armon kautta.

27. Ja cosca hän sinne tuli autti hän paljo heitä armon cautta jotca uscoit.

27. Ja coska hen edestullut oli/ autti hen palio heite Armon cautta iotca wskoit. (Ja koska hän edestullut oli/ autti hän paljon heitä armon kautta jotka uskoit.)

27. βουλομένου δὲ αὐτοῦ διελθεῖν εἰς τὴν Ἀχαΐαν προτρεψάμενοι οἱ ἀδελφοὶ ἔγραψαν τοῖς μαθηταῖς ἀποδέξασθαι αὐτόν· ὃς παραγενόμενος συνεβάλετο πολὺ τοῖς πεπιστευκόσι διὰ τῆς χάριτος.

27. βουλομενου δε αυτου διελθειν εις την αχαιαν προτρεψαμενοι οι αδελφοι εγραψαν τοις μαθηταις αποδεξασθαι αυτον ος παραγενομενος συνεβαλετο πολυ τοις πεπιστευκοσιν δια της χαριτος 27. βoυlomenoυ de aυtoυ dielthein eis ten achaian protrepsamenoi oi adelfoi egrapsan tois mathetais apodeksasthai aυton os paragenomenos sυneβaleto polυ tois pepisteυkosin dia tes charitos

27 Now (while) planning to go into Achaia, the brethren exhorted him and wrote to the disciples to accept him (after) he came*. He supported many who had believed through the favor (of God);

27. And when he was disposed to pass into Achaia, the brethren wrote, exhorting the disciples to receive him: who, when he was come, helped them much which had believed through grace:

27. Men der han vilde rise til Achaia, opmuntrede Brødrene ham dertil og skreve til Disciplene, at de skulde annamme ham. Da han var kommen derhen, var han ved Guds Naade de troende til megen Nytte;

27. Och då han ville färdas till Achaja, skrefvo bröderna och förmanade Lärjungarna, att de skulle undfå honom. Och då han framkom, var han dem som trodde mycket till tröst genom nådena.

27. Agga kui ta tahtis Ahkaja-male miñna, siis maenitsesid wennad tedda, ja kirjotasid jüngrittele, et nemmad piddid tedda wastowotma; kui ta senna sai, satis temma paljo kasso neile, kes ollid usklikkuks sanud armo läbbi.

27. Kai jis panoro vykti į Achają, broliai parašė mokiniams, ragindami jį priimti. Nuvykęs tenai, jis buvo labai naudingas per malonę įtikėjusiesiems.

27. Da er aber wollte nach Achaja reisen, schrieben die Brüder und vermahnten die Jünger, daß sie ihn aufnähmen. Und als er dahingekommen war, half er denen, die gläubig waren geworden durch die Gnade.

27. Et comme il voulait passer en Achaïe, les frères qui l'y avaient exhorté, écrivirent aux disciples de bien le recevoir. Quand il fut arrivé, il servit beaucoup, par la grâce de Dieu, à ceux qui avaient cru.

27. Y queriendo él pasar a Acaya, los hermanos exhortándole, escribieron a los discípulos que le recibiesen; y venido él, aprovechó mucho a los que por la gracia habían creido.

27 En als hij wilde naar Achaje reizen, de broeders, hem vermaand hebbende, schreven aan de discipelen, dat zij hem ontvangen zouden; welke, daar gekomen zijnde, heeft veel toegebracht aan degenen, die geloofden door de genade.

27. A gdy chciał iść do Achai, napomniawszy go bracia, pisali do uczniów, aby go przyjęli; który gdy tam przyszedł, wiele pomagał tym, którzy uwierzyli z łaski Bożej.

27. Mikor pedig Akhájába akara átmenni, buzdítván őt az atyafiak, írának a tanítványoknak, hogy fogadják be őt. Ki mikor odajutott, sokat használa [16†] azoknak, kik hittek vala a kegyelem által:

27 А когда он вознамерился идти в Ахаию, то братия послали к тамошним ученикам, располагая их принять его; и он, прибыв туда, много содействовал уверовавшим благодатью,

27. Як же захотїв він перейти в Ахаю, писали брати ученикам, напоминаючи прийняти його; а він прибувши, много помагав тим, що увірували благодаттю;

28 Sillä hän kumosi suurella voimalla julkisesti juutalaisten väitteet ja näytti kirjoituksista toteen, että Jeesus on Kristus.

28 Sillä voimallisesti hän julkisesti kumosi juutalaisten väitteet osoittaen Kirjoitusten avulla, että Jeesus on Kristus.

28. Sillä hän voitti miehuullisesti Juudalaiset ja osoitti julkisesti Raamatuista, että Jesus on Kristus.

28. Sillä hän woitti miehullisest Judalaiset ja osotti julkisest Ramatuista että Jesus oli Christus.

28. Sille ette hen ahkerasti ylitzewoitti Juttat/ Ja iulkisesta osotti Ramatuidhen cautta ette IesuS oli se CHRISTUS. (Sillä että hän ahkerasti ylitse woitti juuttaat/ Ja julkisesti osoitti Raamatuiden kautta että Jesus oli se KRISTUS.)

28. εὐτόνως γὰρ τοῖς Ἰουδαίοις διακατηλέγχετο δημοσίᾳ ἐπιδεικνὺς διὰ τῶν γραφῶν εἶναι τὸν Χριστὸν Ἰησοῦν.

28. ευτονως γαρ τοις ιουδαιοις διακατηλεγχετο δημοσια επιδεικνυς δια των γραφων ειναι τον χριστον ιησουν 28. eυtonos gar tois ioυdaiois diakatelegcheto demosia epideiknυs dia ton grafon einai ton christon iesoυn

28 for* he was thoroughly (and) intensely refuting the Jews in public, showing through the Scriptures that Jesus was the Christ.

28. For he mightily convinced the Jews, and that publickly, shewing by the scriptures that Jesus was Christ.

28. thi han igjendrev Jøderne offentligen med stor Kraft og beviste af Skriften, at Jesus er den Christus.

28. Ty han öfvervann Judarna skarpeliga, och uppenbarliga bevisade med Skrifterna, att Jesus var Christus.

28. Sest ta andis wahwaste Juda-rahwale märko awwalikkult, ja näitis kirjast, et Jesus on Kristus.

28. Mat jis viešumoje smarkiai sukirsdavo žydus, iš Raštų įrodydamas Jėzų esant Kristų.

28. Denn er überwand die Juden beständig und erwies öffentlich durch die Schrift, daß Jesus Christus sei.

28. Car il réfutait publiquement les Juifs avec force, prouvant par les Écritures que Jésus était le Christ.

28. Porque con gran vehemencia convencia públicamente a los Judíos, demostrando por las Escrituras que Jesús es el Cristo.

28 Want hij overtuigde de Joden met groten ernst in het openbaar, bewijzende door de Schriften, dat Jezus de Christus was.

28. Albowiem potężnie Żydy przekonywał, jawnie tego dowodząc z Pisma, iż Jezus jest Chrystusem.

28. Mert hatalmasan meggyőzi vala a zsidókat nyilvánosan, bebizonyítva az írásokból, hogy Jézus a Krisztus.

28 ибо он сильно опровергал Иудеев всенародно, доказывая Писаниями, что Иисус есть Христос.

28. сильно бо обличав Жидів прилюдно, доводячи писаннями, що Ісус єсть Христос.