8 luku

Jerusalemissa nousee suuri vaino, johon Saulus ottaa osaa, ja seurakunnan jäsenet hajaantuvat 1 – 4 Filippus saarnaa menestyksellä Samarian kaupungissa, jossa Simon noitakin ottaa kasteen 5 – 13 Pietarin ja Johanneksen rukouksen ja kätten päälle panemisen kautta Samarian uskovaiset saavat Pyhän Hengen. Simon tahtoo rahalla ostaa Jumalan lahjan, mutta saa Pietarilta kovat nuhteet 14 – 25 Filippus julistaa evankeliumia etiopialaiselle hoviherralle ja kastaa hänet 26 – 40.

1 Myös Saulus hyväksyi Stefanuksen surmaamisen. Ja sinä päivänä nousi suuri vaino Jerusalemin seurakuntaa vastaan; ja kaikki hajaantuivat ympäri Juudean ja Samarian paikkakuntia, paitsi apostolit.

1 Myös Saulus hyväksyi hänen surmaamisensa. Sinä päivänä nousi suuri vaino Jerusalemin seurakuntaa vastaan. Ja kaikki hajaantuivat ympäri Juudean ja Samarian paikkakuntia paitsi apostolit.

1. Ja Saulus oli myös mielistynyt hänen kuolemaansa. Niin sinä päivänä nousi suuri vaino seurakuntaa vastaan, joka oli Jerusalemissa; ja hajosivat kaikki ympäri Juudan ja Samarian maakuntaa, paitsi apostoleita.

1. JA Saulus oli myös mielistynyt hänen cuolemaans. Nijn sinä päiwänä nousi suuri waino Seuracunda wastan joca oli Jerusalemis ja hajoisit caicki ymbäri Judan ja Samarian maacunda paidzi Apostoleita.

1. Ia Saulus oli sosittanut henen Coolemaha's. Nin nousi sinä peiuen swri Waino Seurakunna' wastan/ ioca oli Jerusalemis/ ia he caiki haiosit ymberi Judean ia Samarian maa kundi paitzi Apostoleita. (Ja Saulus oli suosittanut hänen kuolemaansa. Niin nousi sinä päiwänä suuri waino seurakuntaa wastaan/ joka oli Jerusalemissa/ ja he kaikki hajosit ympäri Judean ja Samarian maakuntiin paitsi apostoleita.)

1. Ἐγένετο δὲ ἐν ἐκείνῃ τῇ ἡμέρᾳ διωγμὸς μέγας ἐπὶ τὴν ἐκκλησίαν τὴν ἐν Ἱεροσολύμοις· πάντες δὲ διεσπάρησαν κατὰ τὰς χώρας τῆς Ἰουδαίας καὶ Σαμαρείας, πλὴν τῶν ἀποστόλων.

1. σαυλος δε ην συνευδοκων τη αναιρεσει αυτου εγενετο δε εν εκεινη τη ημερα διωγμος μεγας επι την εκκλησιαν την εν ιεροσολυμοις παντες τε διεσπαρησαν κατα τας χωρας της ιουδαιας και σαμαρειας πλην των αποστολων 1. saυlos de en sυneυdokon te anairesei aυtoυ egeneto de en ekeine te emera diogmos megas epi ten ekklesian ten en ierosolυmois pantes te diesparesan kata tas choras tes ioυdaias kai samareias plen ton apostolon

1 Now Saul was consenting to the assassination of him. Now there became a great persecution in that day upon the congregation* which was in Jerusalem, and they were all dispersed throughout the regions of Judea and Samaria, the apostles.

1. And Saul was consenting unto his death. And at that time there was a great persecution against the church which was at Jerusalem; and they were all scattered abroad throughout the regions of Judaea and Samaria, except the apostles.

1. Men ogsaa Saulus havde velbehag i hans Mord. og paa den samme Dag begyndtes en stor Forfølgelse over Menigheden i Jerusalem, og de adspredtes alle over Judæas og Samarias Egne, undtagen Apostlerne.

1. Och Saulus hade samtyckt hans död. Men på samma tid vardt en stor förföljelse emot den församling, som var i Jerusalem; och de vordo alle förströdde omkring i Judee land, och i Samarien, förutan Apostlarna.

1. Agga Saulusel olli hea meel temma surmast: ja sel päwal tousis suur takkakiusaminne koggodusse wasto, mis Jerusalemmas olli, ja neid pillati keik ärra Juda- ja Samaria-male; agga ei mitte Apostlid.

1. Saulius pritarė Stepono nužudymui. Tomis dienomis prasidėjo didelis Jeruzalės bažnyčios persekiojimas. Visi, išskyrus apaštalus, išsisklaidė po Judėjos ir Samarijos apylinkes.

1. Saulus aber hatte Wohlgefallen an seinem Tode. Es erhob sich aber zu der Zeit eine große Verfolgung über die Gemeinde zu Jerusalem; und sie zerstreuten sich alle in die Länder Judäa und Samarien, außer den Aposteln.

1. Or, en ce jour-là, il y eut une grande persécution contre l'Église de Jérusalem; et tous, excepté les apôtres, furent dispersés dans les contrées de la Judée et de la Samarie.

1. Y SAULO consentía en su muerte. Y en aquel día fué hecha una grande persecución contra la iglesia que estaba en Jerusalem; y todos fueron esparcidos por las tierras de Judea y de Samaria, salvo los apóstoles.

1 En Saulus had mede een welbehagen aan zijn dood. En er werd te dien dage een grote vervolging tegen de Gemeente, die te Jeruzalem was; en zij werden allen verstrooid door de landen van Judea en Samaria, behalve de apostelen.

1. A Saul zezwolił na zabicie jego. I wszczęło się onegoż czasu wielkie prześladowanie przeciwko zborowi, który był w Jeruzalemie, i rozproszyli się wszyscy po krainach ziemi Judzkiej i Samaryi, oprócz Apostołów.

1. Saulus pedig szintén [1†] javallta az ő megöletését. És támada azon a napon nagy üldözés a jeruzsálemi gyülekezet ellen, és mindnyájan eloszlának [2†] Júdeának és Samáriának tájaira, az apostolokat kivéve.

1 Савл же одобрял убиение его. В тедни произошло великое гонение на церковь в Иерусалиме; ивсе, кроме Апостолов, рассеялись по разным местам Иудеи и Самарии.

1. Савло ж похваляв убийство його. Стало ся ж того дня велике гоненнє на церкву Єрусалимську і всї порозсипались по землях Юдейських та Самарийських, окрім апостолів.

2 Ja muutamat jumalaapelkääväiset miehet hautasivat Stefanuksen ja pitivät hänelle suuret valittajaiset.

2 Ja muutamat hurskaat miehet hautasivat Stefanuksen ja pitivät suuret valittajaiset hänen tähtensä.

2. Ja muutamat Jumalaa pelkääväiset miehet korjasivat Stephanin, ja valittivat häntä suuresti.

2. Ja muutamat Jumalata pelkäwäiset miehet corjaisit Stephanin ja walitit händä suurest.

2. Ja mutamat Jumalan pelkeueiset Miehet coriasit Stephanin/ ia pidhit swren Walituxen henen ylitzens. (Ja muutamat Jumalaa pelkääwäiset miehet korjasit Stephanin/ ja pidit suuren walituksen hänen ylitsensä.)

2. συνεκόμισαν δὲ τὸν Στέφανον ἄνδρες εὐλαβεῖς καὶ ἐποίησαν κοπετὸν μέγαν ἐπ’ αὐτῷ.

2. συνεκομισαν δε τον στεφανον ανδρες ευλαβεις και εποιησαντο κοπετον μεγαν επ αυτω 2. sυnekomisan de ton stefanon andres eυlaβeis kai epoiesanto kopeton megan ep aυto

2 Now devout men entombed Stephen and made* a great lamentation over him.

2. And devout men carried Stephen to his burial, and made great lamentation over him.

2. Men gudfrygtige Mænd udbare Stephanus og holdt en stor Begrædelse over ham.

2. Och någre gudfruktige män skötte Stephanum, och hade stor gråt öfver honom.

2. Ja monned Jummalakartlikkud mehhed korristasid Tehwanust ärra, ja teggid suurt kaebdust temma pärrast.

2. Dievobaimingi vyrai palaidojo Steponą ir labai jį apraudojo.

2. Es bestatteten aber Stephanus gottesfürchtige Männer und hielten eine große Klage über ihn.

2. Et des hommes pieux ensevelirent Étienne, et firent de grandes lamentations sur lui.

2. Y cuidaron de la sepultura de Esteban algunos varones piadosos, e hicieron gran llanto sobre él.

2 En enige godvruchtige mannen droegen Stefanus te zamen ten grave en maakten groten rouw over hem.

2. I pogrzebli Szczepana mężowie bogobojni i uczynili nad nim płacz wielki.

2. Istvánt pedig eltakaríták kegyes férfiak, és nagy sírást tőnek ő rajta.

2 Стефана же погребли мужи благоговейные, и сделаливеликий плач по нем.

2. Поховали ж Стефана побожні люде, і счинили великий плач по нему.

3 Mutta Saulus raateli seurakuntaa, kulki talosta taloon ja raastoi ulos miehiä ja naisia ja panetti heidät vankeuteen.

3 Mutta Saulus raateli seurakuntaa kulkien talosta taloon; ja hän raastoi ulos miehiä ja naisia ja panetti heidät vankilaan.

3. Mutta Saulus raateli seurakuntaa ja kävi huone huoneelta, otti miehet ja vaimot ja panetti vankiuteen.

3. Mutta Saulus raateli Seuracunnan ja käwi huone huonelda otti miehet ja waimot ja panetti fangiuten.

3. Mutta Saulus rateli Seurakunan/ ia sisellemeni hoone hoonesta/ ia edesweti Miehet ia Waimot/ ia panetti heite Fangiuxeen. (Mutta Saulus raateli seurakunnan/ ja sisälle meni huone huoneesta/ ja edes weti miehet ja waimot/ ja panetti heitä wankeuteen.)

3. Σαῦλος δὲ ἐλυμαίνετο τὴν ἐκκλησίαν κατὰ τοὺς οἴκους εἰσπορευόμενος, σύρων τε ἄνδρας καὶ γυναῖκας παρεδίδου εἰς φυλακήν.

3. σαυλος δε ελυμαινετο την εκκλησιαν κατα τους οικους εισπορευομενος συρων τε ανδρας και γυναικας παρεδιδου εις φυλακην 3. saυlos de elυmaineto ten ekklesian kata toυs oikoυs eisporeυomenos sυron te andras kai gυnaikas paredidoυ eis fυlaken

3 Now Saul was devastating the congregation* (of believers), traveling into every house and dragging men and women (away,) he was giving them up to prison. {37 AD. Samaria. Tiberius Caesar dies March 16. Caligula attempts to put his statue in the Temple.}{Examples of those who are saved in the New Testament: Acts 2:14-42; 8:5-13; 8:30-39; 10:34-48; 16:13-15; 16:25-34; 18:8a; 18:8b; 19:1-7; Saul/Apostle Paul: 9:17-18, 22:6-16, 26:12-18.}

3. As for Saul, he made havock of the church, entering into every house, and haling men and women committed them to prison.

3. Men Saulus plagede Menigheden og gik ind i Husene og trak baade Mænd og Kvinder frem og overantvordede dem i Fængsel.

3. Men Saulus tog till att föröda församlingena; gick hit och dit i husen, och drog fram män och qvinnor, och lät sätta dem i fängelse.

3. Agga Saulus pillutas sedda koggodust, läks möda koddasid, töi wälja mehhi ja naesi, ja andis neid ärra wangi.

3. O Saulius niokojo bažnyčią, naršydamas po namus, tempdamas iš jų vyrus ir moteris ir siųsdamas juos į kalėjimą.

3. Saulus aber verstörte die Gemeinde, ging hin und her in die Häuser und zog hervor Männer und Weiber und überantwortete sie ins Gefängnis.

3. Et Saul ravageait l'Église, entrant dans les maisons; et traînant de force les hommes et les femmes, il les jetait en prison.

3. Empero Saulo asolaba la iglesia, entrando por las casas; y trayendo varones y mujeres, los entregaba en la cárcel.

3 En Saulus verwoestte de Gemeente, gaande in de huizen; en trekkende mannen en vrouwen, leverde hen over in de gevangenis.

3. A Saul niszczył zbór, wchodząc w domy, a wywłóczając męże i niewiasty, podawał je do więzienia.

3. Saulus pedig pusztítá az anyaszentegyházat, [3†] házról-házra járva, és férfiakat és asszonyokat elővonszolva, tömlöczbe veti vala.

3 А Савл терзал церковь, входя в домы и влача мужчин и женщин, отдавал в темницу.

3. Савло ж руйнував церкву, входячи в доми та хапаючи і виволїкаючи чоловіків і жінок, і передавав у темницю.

4 Ne, jotka näin olivat hajaantuneet, vaelsivat paikasta toiseen ja julistivat evankeliumin sanaa.

4 Ne, jotka näin olivat hajaantuneet, vaelsivat paikasta toiseen julistaen ilosanomaa Sanasta.

4. Ja ne hajonneet vaelsivat ympärinsä ja saarnasivat Jumalan sanaa.

4. JA ne hajonnet waelsit ymbärins ja saarnasit Jumalan sana

4. Ne sis iotca haijoneet olit/ ymberiwaelsit ia sarnasit Jumalan sana/ (Ne siis jotka hajonneet olit/ ympäri waelsit ja saarnasit Jumalan sanaa/)

4. Οἱ μὲν οὖν διασπαρέντες διῆλθον εὐαγγελιζόμενοι τὸν λόγον.

4. οι μεν ουν διασπαρεντες διηλθον ευαγγελιζομενοι τον λογον 4. oi men oυn diasparentes dielthon eυaggelizomenoi ton logon

4 Therefore indeed, those who were dispersed went through(out the land), proclaiming the good-news of the word.

4. Therefore they that were scattered abroad went every where preaching the word.

4. Imidlertid gik de Adsprdte omkring og forkyndte Evangeliums Lære.

4. Men de som förströdde voro, foro omkring och predikade ordet.

4. Siis käisid need ärrapillatud möda maad, ja kulutasid armo-öppetusse sanna.

4. Tuo tarpu išblaškytieji keliaudami skelbė žodį.

4. Die nun zerstreut waren, gingen um und predigten das Wort.

4. Ceux donc qui avaient été dispersés, allaient de lieu en lieu, annonçant la bonne nouvelle de la Parole.

4. Mas los que eran esparcidos, pasaban por todas partes evangelizando la palabra.

4 Zij dan nu, die verstrooid waren, gingen het land door, en verkondigden het Woord.

4. A ci, którzy byli rozproszeni, chodzili opowiadając słowo Boże.

4. Amazok [4†] annakokáért eloszolván, széjjeljártak, hirdetve az ígét.

4 Между тем рассеявшиеся ходили и благовествовали слово.

4. Которі ж порозсипались, ходили, благовіствуючи слово.

5 Ja Filippus meni Samarian kaupunkiin ja saarnasi heille Kristusta.

5 Filippus meni alas Samarian kaupunkiin ja saarnasi heille Kristusta.

5. Niin Philippus tuli Samarian kaupunkiin ja saarnasi heille Kristuksesta.

5. Nijn Philippus tuli yhten Samarian Caupungijn ja saarnais sijnä Christuxest.

5. Nin Philippus alastuli ychten Samarian Caupungin/ ia sarnasi heille Christusest. (Niin Philippus alas tuli yhteen Samarian kaupunkiin/ ja saarnasi heille Kristuksesta.)

5. Φίλιππος δὲ κατελθὼν εἰς πόλιν τῆς Σαμαρείας ἐκήρυσσεν αὐτοῖς τὸν Χριστόν·

5. φιλιππος δε κατελθων εις πολιν της σαμαρειας εκηρυσσεν αυτοις τον χριστον 5. filippos de katelthon eis polin tes samareias ekerυssen aυtois ton christon

5 Now Philip went down to a city of Samaria and was preaching to them the Christ.

5. Then Philip went down to the city of Samaria, and preached Christ unto them.

5. Da kom og Philippus til Samarias Stad og prædikede Christus for dem.

5. Och Philippus kom ned uti en stad i Samarien, och predikade för dem om Christo.

5. Agga Wilippus tulli ühhe Samaria liñna, ja kulutas neile Kristust:

5. Pilypas, nuvykęs į Samarijos miestą, ėmė skelbti gyventojams Kristų.

5. Philippus aber kam hinab in eine Stadt in Samarien und predigte ihnen von Christo.

5. Or, Philippe étant descendu dans une ville de la Samarie, y prêcha Christ.

5. Entónces Felipe descendiendo a la ciudad de Samaria, les predicaba a Cristo.

5 En Filippus kwam af in de stad van Samaria, en predikte hun Christus.

5. Lecz Filip zaszedłszy do miasta Samaryjskiego, opowiadał im Chrystusa.

5. És Filep [5†] lemenvén Samária városába, prédikálja vala nékik a Krisztust.

5 Так Филипп пришел в город Самарийский и проповедывалим Христа.

5. І так, Филип, прийшовши в город Самарийський, проповідував їм Христа.

6 Ja kansa otti yksimielisesti vaarin siitä, mitä Filippus puhui, kun he kuulivat hänen sanansa ja näkivät ne tunnusteot, jotka hän teki.

6 Kansa otti yksimielisesti vaarin siitä, mitä Filippus puhui, kun he kuuntelivat häntä ja näkivät ne tunnusteot, joita hän teki.

6. Mutta kansa otti vaarin yksimielisesti ja visusti Philippuksen sanoista, kuullen ja nähden ne merkit, jotka hän teki:

6. Mutta Canssa otti waarin yximielisest ja wisust Philippuxen sanoista ja näit ne merkit cuin hän teki:

6. Mutta Canssa yximielisesta ia wisusta warinotti nijste mite Philippus sanoi/ Ja neit ne Merkit/ iotca hen teki. (Mutta kansa yksimielisesti ja wisusti waarin otti niistä minä Philippus sanoi/ Ja näit ne merkit/ jotka hän teki.)

6. προσεῖχον δὲ οἱ ὄχλοι τοῖς λεγομένοις ὑπὸ τοῦ Φιλίππου ὁμοθυμαδὸν ἐν τῷ ἀκούειν αὐτοὺς καὶ βλέπειν τὰ σημεῖα ἃ ἐποίει.

6. προσειχον τε οι οχλοι τοις λεγομενοις υπο του φιλιππου ομοθυμαδον εν τω ακουειν αυτους και βλεπειν τα σημεια α εποιει 6. proseichon te oi ochloi tois legomenois υpo toυ filippoυ omothυmadon en to akoυein aυtoυs kai βlepein ta semeia a epoiei

6 And the crowds united (and) were taking-heed to the things which were spoken by Philip, (while) they were hearing and seeing the signs which he was doing.

6. And the people with one accord gave heed unto those things which Philip spake, hearing and seeing the miracles which he did.

6. Og Folket gav samdrægteligen Agt paa det, som sagdes af Philippus, idet de hørte og saae de Tegn, som han gjorde.

6. Men folket gåfvo akt uppå hvad Philippus sade; hörandes endrägteliga, och seendes de tecken, som han gjorde;

6. Ja rahwas pannid ühhel melel sedda tähhele, mis Wilippus ütles, kui nemmad kuulsid ja näggid need imme-tähhed, mis temma teggi;

6. Minios vieningai klausėsi Pilypo žodžių, girdėdamos ir matydamos, kokius jis darė stebuklus.

6. Das Volk aber hörte einmütig und fleißig zu, was Philippus sagte, und sah die Zeichen, die er tat.

6. Et le peuple était attentif, d'un commun accord, à ce que Philippe disait, en apprenant, et en voyant les miracles qu'il faisait.

6. Y las multitudes escuchaban atentamente unánimes las cosas que decía Felipe, oyendo y viendo los milagros que hacía.

6 En de scharen hielden zich eendrachtelijk aan hetgeen van Filippus gezegd werd, dewijl zij hoorden en zagen de tekenen, die hij deed.

6. A lud miał wzgląd jednomyślnie na to, co Filip mówił, słuchając i widząc cuda, które czynił.

6. A sokaság pedig egy szívvel-lélekkel figyelmeze azokra, a miket Filep mondott, hallván és látván a jeleket, melyeket [6†] cselekedék.

6 Народ единодушно внимал тому, что говорил Филипп, слыша и видя, какие он творил чудеса.

6. І вважав народ на слова Филипові однодушно, слухавши і бачивши ознаки, що він робив.

7 Sillä monista, joissa oli saastaisia henkiä, ne lähtivät pois huutaen suurella äänellä; ja moni halvattu ja rampa parani.

7 Sillä monista, joissa oli saastaisia henkiä, ne lähtivät pois huutaen kovalla äänellä, ja moni halvautunut ja rampa parani.

7. Sillä rumat henget läksivät ulos monesta, huutain suurella äänellä ja monta halvattua ja saattamatointa parani.

7. Sillä rumatkin henget monesta läxit ulos hutain suurella änellä.

7. Sille ette ne rymet Henget monesta Riuatusta wloslexit/ Hwtaden swrella änelle/ (SIllä että ne rumat henget monesta riiwatusta ulosläksit/ huutaen suurella äänellä/)

7. πολλῶν γὰρ τῶν ἐχόντων πνεύματα ἀκάθαρτα βοῶντα φωνῇ μεγάλῃ ἐξήρχετο, πολλοὶ δὲ παραλελυμένοι καὶ χωλοὶ ἐθεραπεύθησαν,

7. πολλων γαρ των εχοντων πνευματα ακαθαρτα βοωντα μεγαλη φωνη εξηρχετο πολλοι δε παραλελυμενοι και χωλοι εθεραπευθησαν 7. pollon gar ton echonton pneυmata akatharta βoonta megale fone eksercheto polloi de paralelυmenoi kai choloi etherapeυthesan

7 For* many of those who had unclean spirits, (the spirits) were coming out, crying with a loud voice. And many were healed who had been paralyzed and lame.

7. For unclean spirits, crying with loud voice, came out of many that were possessed with them: and many taken with palsies, and that were lame, were healed.

7. Thi af mange, som havde urene Aander, fore de ud, raabende med høi Røst; men mange Værkbrudne og Halte bleve helbredte.

7. Ty de orene andar foro ut af mångom, som med dem besatte voro, ropande med höga röst; och månge borttagne och ofärdige vordo helbregda.

7. Sest mitme seest, kennel rojased waimud ollid, läksid nemmad sure heälega kissendades wälja, ja mitto, kes ollid alwatud ja jallotumad, said terweks.

7. Iš daugelio apsėstųjų, baisiai šaukdamos, išeidavo netyrosios dvasios, išgydavo daug paralyžiuotųjų ir luošų.

7. Denn die unsauberen Geister fuhren aus vielen Besessenen mit großem Geschrei; auch viele Gichtbrüchige und Lahme wurden gesund gemacht.

7. Car les esprits immondes sortaient, en jetant de grands cris, de beaucoup de gens qui en étaient possédés; et beaucoup de paralytiques et d'impotents furent guéris.

7. Porque muchos espíritus inmundos salían de los que los tenían, dando grandes voces; y muchos paralíticos, y cojos eran sanados.

7 Want van velen, die onreine geesten hadden, gingen dezelve uit, roepende met grote stem; en vele geraakten en kreupelen werden genezen.

7. Albowiem duchy nieczyste od wielu tych, którzy je mieli, wołając głosem wielkim wychodziły, a wiele powietrzem ruszonych i chromych uzdrowieni są.

7. Mert sokakból, kikben tisztátalan lelkek voltak, nagy hangon kiáltva kimenének; sok gutaütött és sánta pedig meggyógyula.

7 Ибо нечистые духи из многих, одержимых ими, выходили с великим воплем, а многие расслабленные и хромые исцелялись.

7. З многих бо, що мали духів нечистих, виходили вони, ревучи великим голосом; і многі розслаблені і криві сцїлялись.

8 Ja syntyi suuri ilo siinä kaupungissa.

8 Niin syntyi suuri ilo siinä kaupungissa.

8. Ja suuri ilo tuli siihen kaupunkiin.

8. Ja monda ramba ja saattamatoinda paranit: ja suuri ilo tuli sijhen Caupungijn.

8. Ja monda Ramba ia Saattamatoinda Paranit. Ja swri ilo nousi sihen Caupungin. (Ja monta rampaa ja saattamatointa paranit. Ja suuri ilo nousi siihen kaupunkiin.)

8. καὶ ἐγένετο πολλὴ χαρὰ ἐν τῇ πόλει ἐκείνῃ.

8. και εγενετο χαρα μεγαλη εν τη πολει εκεινη 8. kai egeneto chara megale en te polei ekeine

8 And there became great joy in that city.

8. And there was great joy in that city.

8. Og der blev en stor Glæde i denne Stad.

8. Och i den staden vardt stor glädje.

8. Ja suur rööm sai seälsammas liñnas.

8. Ir didelis džiaugsmas pasklido po tą miestą.

8. Und es ward eine große Freude in derselben Stadt.

8. Ce qui causa une grande joie dans cette ville.

8. Así que había gran gozo en aquella ciudad.

8 En er werd grote blijdschap in die stad.

8. I stała się radość wielka w onem mieście.

8. És lőn nagy öröm abban a városban.

8 И была радость великая в том городе.

8. І стались радощі великі в городї тому.

9 Mutta ennestään oli kaupungissa muuan mies, nimeltä Simon, joka harjoitti noituutta ja hämmästytti Samarian kansaa sanoen olevansa jokin suuri;

9 Mutta ennestään oli kaupungissa muuan mies nimeltä Simon, joka harjoitti noituutta ja hämmästytti Samarian kansaa sanoen olevansa jokin suuri.

9. Mutta siellä oli mies, Simon nimeltä, joka siinä kaupungissa ennen noituuden virkaa piti ja oli Samarian kansan villinnyt, sanoen itsensä olevan jonkun suuren,

9. NIin siellä oli yxi mies Simon nimeldä joca sijnä Caupungis ennen noituuxen wirca piti ja oli Samarian Canssan willinnyt sanoden idzens joxicuxi jaloxi jota sekä pienet että suuret cuuldelit sanoden:

9. Nin oli siele yxi Mies Simon nimelde/ ioca ennen samas Caupungis Noituxen Wirca piti/ ia oli sen Samarian Canssan willittenyt/ sanoden itzens oleuan iongun ialon. Jota seke pienet ette swret cwldelit/ sanoden/ (Niin oli siellä yksi mies Simon nimeltä/ joka ennen samassa kaupungissa noituuden wirkaa piti/ ja oli sen Samarian kansan willinnyt/ sanoen itsensä olewan jonkun jalon. Jota sekä pienet että suuret kuuntelit/ sanoen/)

9. Ἀνὴρ δέ τις ὀνόματι Σίμων προϋπῆρχεν ἐν τῇ πόλει μαγεύων καὶ ἐξιστῶν τὸ ἔθνος τῆς Σαμαρείας, λέγων εἶναί τινα ἑαυτὸν μέγαν.

9. ανηρ δε τις ονοματι σιμων προυπηρχεν εν τη πολει μαγευων και εξιστων το εθνος της σαμαρειας λεγων ειναι τινα εαυτον μεγαν 9. aner de tis onomati simon proυperchen en te polei mageυon kai eksiston to ethnos tes samareias legon einai tina eaυton megan

9 But there was a certain man, Simon by name, who was formerly in the city practicing-magic and astonishing the nation of Samaria, saying that he himself was someone great.

9. But there was a certain man, called Simon, which beforetime in the same city used sorcery, and bewitched the people of Samaria, giving out that himself was some great one:

9. Men en Mand, ved Navn Simon, havde før drevet Trolddom i Staden og forvildet det samartanske Folk og sagt sig selv at være stor.

9. Så var der en man, benämnd Simon, som tillförene uti den staden plägade bruka trolldom, och hade förvillt det Samaritiska folket, sägandes sig vara mycket myndigan.

9. Agga üks mees, Simon nimmi, olli enne seäl linnas noidust prukimas, ja eksitas Samaria-rahwast ärra, ja ütles ennast middagi sure ollewad:

9. Mieste buvo vienas vyras, vardu Simonas, kuris nuo seno užsiiminėjo magija, stebindamas Samarijos gyventojus ir sakydamas esąs nepaprastas.

9. Es war aber ein Mann, mit Namen Simon, der zuvor in der Stadt Zauberei trieb und bezauberte das samaritische Volk und gab vor, er wäre etwas Großes.

9. Or, il y avait auparavant, dans la ville, un homme nommé Simon, qui exerçait la magie et étonnait le peuple de la Samarie, se faisant passer pour un grand personnage.

9. Mas había allí un varón llamado Simón, el cual había sido ántes mágico en aquella ciudad, y había engañado a la gente de Samaria, diciéndose ser algún grande.

9 En een zeker man, met name Simon, was te voren in de stad plegende toverij, en verrukkende de zinnen des volks van Samaria, zeggende van zichzelven, dat hij wat groots was.

9. A niektóry mąż, imieniem Szymon, był przedtem w onem mieście bawiący się nauką czarnoksięską i lud Samaryjski mamił, powiadając się być czymś wielkim.

9. Egy Simon nevű ember pedig már előbb gyakorolta abban a városban az ördögi tudományt [7†] és elámította Samária népét, magát valami nagynak állítván:

9 Находился же в городе некоторый муж, именем Симон, который перед тем волхвовал и изумлял народ Самарийский, выдавая себя закого-то великого.

9. Один же чоловік, на ймя Симон, пробував перше у городї, і чарував та дивував народ Самарийський, кажучи, що він хтось великий.

10 ja häntä kuuntelivat kaikki, pienet ja suuret, ja sanoivat: "Tämä mies on se Jumalan voima, jota kutsutaan 'suureksi'".

10 Häntä kuuntelivat kaikki pienestä suureen, sanoen: "Tämä on * Jumalan suuri voima*?"

10. Jota kaikki sekä pienet että suuret kuulivat, sanoen: tämä on Jumalan voima, joka suuri on.

10. Tämä on Jumalan wäki joca suuri on.

10. Teme ombi Jumalan weki/ ioca se isoi on. (Tämä ompi Jumalan wäki/ joka se iso on.)

10. ᾧ προσεῖχον πάντες ἀπὸ μικροῦ ἕως μεγάλου λέγοντες· Οὗτός ἐστιν ἡ δύναμις τοῦ Θεοῦ ἡ μεγάλη·

10. ω προσειχον παντες απο μικρου εως μεγαλου λεγοντες ουτος εστιν η δυναμις του θεου η μεγαλη 10. o proseichon pantes apo mikroυ eos megaloυ legontes oυtos estin e dυnamis toυ theoυ e megale

10 To whom they were taking-heed, from the little to the great, saying, This one is the power of God, the Great.

10. To whom they all gave heed, from the least to the greatest, saying, This man is the great power of God.

10. Efter ham hang Alle, Smaa og Store, og sagde: denne er den Guds Kraft, den store.

10. Till honom höllo sig alle, både små och store, sägande: Denne är Guds kraft, hvilken stor är.

10. Sedda pannid keik tähhele, ni hästi pissokessed kui sured, ja ütlesid: Sesinnane on Jummala suur wäggi.

10. Visi­nuo mažo iki didelio­jį gerbė ir sakė: ‘‘Jis yra didelė Dievo jėga’‘.

10. Und sie sahen alle auf ihn, beide, klein und groß, und sprachen: Der ist die Kraft Gottes, die da groß ist.

10. Tous lui étaient attachés, depuis le plus petit jusqu'au plus grand; et ils disaient: Celui-ci est la grande puissance de Dieu.

10. Al cual oían todos atentamente desde el más pequeño hasta el más grande, diciendo: Este hombre es la virtud grande de Dios.

10 Welken zij allen aanhingen, van den kleine tot den grote, zeggende: Deze is de grote kracht Gods.

10. Na którego się oglądali wszyscy od najmniejszego aż do największego, mówiąc: Tenci jest ona moc Boża wielka.

10. Kire mindnyájan figyeltek, kicsinytől nagyig, mondván: Ez az Istennek ama nagy ereje!

10 Ему внимали все, от малого до большого, говоря: сей есть великая сила Божия.

10. На него вважали всї від малого до старого, кажучи: Сей єсть велика сила Божа.

11 Ja he kuuntelivat häntä sentähden, että hän kauan aikaa oli noituuksillaan heitä hämmästyttänyt.

11 Ja he kuuntelivat häntä, koska hän kauan aikaa oli noituuksilla heitä hämmästyttänyt.

11. Mutta he kuultelivat häntä mielellänsä, että hän kauvan aikaa oli heitä noituudellansa villinnyt.

11. Mutta he cuuldelit händä mielelläns että hän cauwan aica oli heitä noituudellans wietellyt.

11. Mutta senteden he cwldelit hende/ ette hen cauuan aica henen Noitudhellans oli heite cumminnut. (Mutta sen tähden he kuuntelit häntä/ että hän kauan aikaa hänen noituudellansa oli heitä kumminnut (wietellyt).)

11. προσεῖχον δὲ αὐτῷ διὰ τὸ ἱκανῷ χρόνῳ ταῖς μαγείαις ἐξεστακέναι αὐτούς.

11. προσειχον δε αυτω δια το ικανω χρονω ταις μαγειαις εξεστακεναι αυτους 11. proseichon de aυto dia to ikano chrono tais mageiais eksestakenai aυtoυs

11 Now they were taking-heed to him because he (had) astonished them with his magic for a considerable time.

11. And to him they had regard, because that of long time he had bewitched them with sorceries.

11. Men de hang efter ham, fordi han havde en lang Tid forvildet dem med Troldomskunster.

11. Men de höllo sig derföre till honom, att han i lång tid hade förvillt dem med sin trolldom.

11. Agga nemmad hoidsid temma pole, sepärrast, et temma kaua aega neid noidussega olli ärraeksitanud.

11. Gerbė jį todėl, kad ilgą laiką šis stebino juos savo kerais.

11. Sie sahen aber darum auf ihn, daß er sie lange Zeit mit seiner Zauberei bezaubert hatte.

11. Et ils étaient attachés à lui, parce que depuis longtemps il les étonnait par ses opérations magiques.

11. Y le estaban atentos, porque con sus artes mágicas los había entontecido mucho tiempo.

11 En zij hingen hem aan, omdat hij een langen tijd met toverijen hun zinnen verrukt had.

11. A oglądali się naó przeto, iż je od niemałego czasu mamił czarnoksięstwy swemi.

11. Azért figyeltek pedig rá, mert sok időn át az ördögi mesterségekkel elámította őket.

11 А внимали ему потому, что он немалое время изумлял их волхвованиями.

11. Вважали ж на него через те, що доволї часу чарами дивував їх.

12 Mutta kun he nyt uskoivat Filippusta, joka julisti evankeliumia Jumalan valtakunnasta ja Jeesuksen Kristuksen nimestä, niin he ottivat kasteen, sekä miehet että naiset.

12 Mutta kun he uskoivat Filippusta, joka julisti ilosanomaa Jumalan valtakunnasta ja Jeesuksen Kristuksen nimestä, niin he antoivat kastaa itsensä, sekä miehet että naiset.

12. Mutta kuin he uskoivat Philippuksen, joka saarnasi Jumalan valtakunnasta ja Jesuksen Kristuksen nimestä, niin he kastettiin sekä miehet että vaimot.

12. Cosca he uscoit Philippuxen saarnawan Jumalan waldacunnast ja Jesuxen Christuxen nimestä annoit he heidäns casta sekä miehet että waimot.

12. Coska he nyt wskoit Philippusen sarnauan Jumala' waldakunnast/ ia Iesusen Christusen nimest/ nin he annoit heidens casta seke Miehet ette Waimot. (Koska he nyt uskoit Philippuksen saarnaawan Jumalan waltakunnasta/ ja Jesuksen Kristuksen nimestä/ niin he annoit heidäns kastaa sekä miehet että waimot.)

12. ὅτε δὲ ἐπίστευσαν τῷ Φιλίππῳ εὐαγγελιζομένῳ περὶ τῆς βασιλείας τοῦ Θεοῦ καὶ τοῦ ὀνόματος Ἰησοῦ Χριστοῦ, ἐβαπτίζοντο ἄνδρες τε καὶ γυναῖκες.

12. οτε δε επιστευσαν τω φιλιππω ευαγγελιζομενω τα περι της βασιλειας του θεου και του ονοματος του ιησου χριστου εβαπτιζοντο ανδρες τε και γυναικες 12. ote de episteυsan to filippo eυaggelizomeno ta peri tes βasileias toυ theoυ kai toυ onomatos toυ iesoυ christoυ eβaptizonto andres te kai gυnaikes

12 But when they believed Philip proclaiming the good-news concerning the kingdom of God and the name of Jesus Christ, they were being immersed*, both men and women.

12. But when they believed Philip preaching the things concerning the kingdom of God, and the name of Jesus Christ, they were baptized, both men and women.

12. Men der de troede Philippus, som forkyndte Evangelium om det, som hører til Guds Rige, og Jesu Christi Navn, lode de sig døbe, baade Mænd og Kvinder.

12. När de nu trodde Philippo, som predikade om Guds rike, och om Jesu Christi Namn, vordo der både män och qvinnor döpte.

12. Agga kui nemmad Wilippust usksid, kes neile armo-öppetust kulutas Jummala rigist, ja Jesusse Kristusse nimmest, siis ristiti nihästi mehhi kui naesi.

12. Bet patikėję Pilypu, kuris skelbė Dievo karalystę ir Jėzaus Kristaus vardą, ėmė krikštytis vyrai ir moterys.

12. Da sie aber den Predigten des Philippus glaubten vom Reich Gottes und von dem Namen Jesu Christi, ließen sich taufen Männer und Weiber.

12. Mais, quand ils eurent cru à Philippe, qui leur annonçait la bonne nouvelle de ce qui concerne le royaume de Dieu et le nom de Jésus-Christ, ils furent baptisés, tant les hommes que les femmes.

12. Mas como creyeron a Felipe que les predicaba las cosas pertenecientes al reino de Dios, y el nombre de Jesu Cristo, fueron bautizados, varones y mujeres.

12 Maar toen zij Filippus geloofden, die het Evangelie van het Koninkrijk Gods, en van den Naam van Jezus Christus verkondigde, werden zij gedoopt, beiden, mannen en vrouwen.

12. A gdy uwierzyli Filipowi, opowiadającemu królestwo Boże i imię Jezusa Chrystusa, chrzcili się mężowie i niewiasty.

12. De miután hittek Filepnek, a ki az Isten országára és a Jézus Krisztus nevére tartozó örvendetes dolgokat hirdeti vala, megkeresztelkedének mind férfiak, mind asszonyok.

12 Но, когда поверили Филиппу, благовествующему о Царствии Божием и о имени Иисуса Христа, то крестились и мужчины иженщины.

12. Як же увірували Филипу, що благовіствував про царство Боже й імя Ісуса Христа, то хрестились і чоловіки й жінки.

13 Ja Simon itsekin uskoi, ja kasteen saatuansa hän pysytteli Filippuksen seurassa; ja nähdessään ihmeitä ja suuria, voimallisia tekoja hän hämmästyi.

13 Myös Simon itse uskoi ja kasteen saatuaan hän pysytteli Filippuksen seurassa. Ja hän hämmästyi nähdessään ihmeitä ja voimatekoja tapahtuvan.

13. Niin Simon myös itse uskoi, ja kuin hän kastettu oli, viipyi hän Philippuksen tykönä. Ja kuin hän näki ne merkit ja suuret voimalliset työt tapahtuvan, niin hän hämmästyi.

13. Nijn tuli Simon myös uscollisexi ja cuin hän castettu oli oli hän Philippuxen tykönä. Ja cuin hän näki ne ihmet ja tegot tapahtuwan nijn hän ihmetteli.

13. Nin tuli mös se Simon wskolisexi/ Ja quin hen castettu oli/ piti hen itzens Philippusen tyken/ ia quin hen näki ne merckit ia teghot iotca tapachtuit/ hemmestui hen ia ihmetteli. (Niin tuli myös se Simon uskolliseksi/ Ja kuin hän kastettu oli/ piti hän itsensä Philippuksen tykön/ ja kuin hän näki ne merkit ja teot jotka tapahtuit/ hämmästyi hän ja ihmetteli.)

13. ὁ δὲ Σίμων καὶ αὐτὸς ἐπίστευσε, καὶ βαπτισθεὶς ἦν προσκαρτερῶν τῷ Φιλίππῳ, θεωρῶν τε δυνάμεις καὶ σημεῖα γινόμενα ἐξίστατο.

13. ο δε σιμων και αυτος επιστευσεν και βαπτισθεις ην προσκαρτερων τω φιλιππω θεωρων τε {VAR1: σημεια και δυναμεις μεγαλας γινομενας } {VAR2: δυναμεις και σημεια γινομενα } εξιστατο 13. o de simon kai aυtos episteυsen kai βaptistheis en proskarteron to filippo theoron te {VAR1: semeia kai dυnameis megalas ginomenas } {VAR2: dυnameis kai semeia ginomena } eksistato

13 Now Simon himself also believed and was immersed*, (and) was persevering with Philip. And viewing signs and great miracles (which were) happening, he was being astonished.

13. Then Simon himself believed also: and when he was baptized, he continued with Philip, and wondered, beholding the miracles and signs which were done.

13. Men Simon troede og selv og lod sig døbe og holdt sig til Philippus; og da han saae de Tegn og store kraftige Gjerninger, som skete, forundrede han sig storligen.

13. Då trodde ock Simon med, och när han döpt var, höll han sig intill Philippum; och då han såg sådana tecken och krafter ske, förundrade han sig storliga.

13. Ja Simon isse uskus ka, ja kui ta sai ristitud, jäi temma allati Wilipusse jure, ja kui ta näggi need imme-tähhed ja sured wäggewad teud, mis sündisid, sai tem̃a otsego ennesest ärra.

13. Ir pats Simonas įtikėjo ir pasikrikštijęs nesitraukė nuo Pilypo. Jis buvo apstulbintas, matydamas daromus ženklus ir stebuklus.

13. Da ward auch Simon gläubig und ließ sich taufen und hielt sich zu Philippus. Und als er sah die Zeichen und Taten, die da geschahen, verwunderte er sich.

13. Et Simon lui-même crut aussi, et ayant été baptisé, il ne quittait point Philippe; et voyant les prodiges et les grands miracles qui se faisaient, il était étonné.

13. Simón entónces, creyó él también; y bautizado, se llegó a Felipe; y viendo las maravillas y grandes milagros que se hacían, estaba atónito.

13 En Simon geloofde ook zelf, en gedoopt zijnde, bleef gedurig bij Filippus; en ziende de tekenen en grote krachten, die er geschiedden, ontzette hij zich.

13. Tedy i sam Szymon uwierzył, a ochrzciwszy się, trzymał się Filipa, a widząc cuda i mocy wielkie, które się działy, zdumiewał się.

13. És Simon maga is hűn, és megkeresztelkedvén, Fileppel tarta; és látván, hogy jelek és nagy erők lesznek, álmélkodik vala.

13 Уверовал и сам Симон и, крестившись, не отходил от Филиппа; и, видя совершающиеся великие силы и знамения, изумлялся.

13. Увірував же і сам Симон, і, охрестившись, пробував у Филипа; а, видївши ознаки й чудеса великі, дивував ся.

14 Mutta kun apostolit, jotka olivat Jerusalemissa, kuulivat, että Samaria oli ottanut vastaan Jumalan sanan, lähettivät he heidän tykönsä Pietarin ja Johanneksen.

14 Mutta kun apostolit, jotka olivat Jerusalemissa kuulivat, että Samaria oli ottanut vastaan Jumalan sanan, he lähettivät heidän luokseen Pietarin ja Johanneksen.

14. Mutta kuin apostolit, jotka Jerusalemissa olivat, kuulivat Samarian Jumalan sanan ottaneen vastaan, lähettivät he heidän tykönsä Pietarin ja Johanneksen,

14. COsca Apostolit cuulit Jerusalemis Samarian Jumalan sanan wastanottanen lähetit he heidän tygöns Petarin ja Johannexen.

14. Coska nyt Apostolit Jerusalemis cwlit/ ette Samaria oli Jumalan sanan wastanottanut/ nin he lehetit heiden tygens Petarin ia Johannesen. (Koska nyt apostolit Jerusalemissa kuulit/ että Samaria oli Jumalan sanan wastaan ottanut/ niin he lähetit heidän tykönsä Petarin ja Johanneksen.)

14. Ἀκούσαντες δὲ οἱ ἐν Ἱεροσολύμοις ἀπόστολοι ὅτι δέδεκται ἡ Σαμάρεια τὸν λόγον τοῦ Θεοῦ, ἀπέστειλαν πρὸς αὐτοὺς τὸν Πέτρον καὶ Ἰωάννην·

14. ακουσαντες δε οι εν ιεροσολυμοις αποστολοι οτι δεδεκται η σαμαρεια τον λογον του θεου απεστειλαν προς αυτους τον πετρον και ιωαννην 14. akoυsantes de oi en ierosolυmois apostoloi oti dedektai e samareia ton logon toυ theoυ apesteilan pros aυtoυs ton petron kai ioannen

14 Now (after) the apostles who were in Jerusalem heard that Samaria has accepted the word of God, they sent Peter and John to them;

14. Now when the apostles which were at Jerusalem heard that Samaria had received the word of God, they sent unto them Peter and John:

14. Men der Apostlerne i Jerusalem hørte, at Samaria havde annammet Guds Ord, udsendte de Peter og Johannes til dem,

14. Då nu Apostlarna, som i Jerusalem voro, fingo höra att Samarien hade anammat Guds ord, sände de till dem Petrum och Johannem.

14. Ja kui need Apostlid, kes Jerusalemmas ollid, said kuulda, et Samaria-lin Jummala sanna olli wastowotnud, läkkitasid nemmad nende jure Peetrust ja Joannest:

14. Apaštalai Jeruzalėje, išgirdę, jog Samarija priėmė Dievo žodį, nusiuntė ten Petrą ir Joną,

14. Da aber die Apostel hörten zu Jerusalem, daß Samarien das Wort Gottes angenommen hatte, sandten sie zu ihnen Petrus und Johannes,

14. Cependant, les apôtres qui étaient à Jérusalem, ayant appris que la Samarie avait reçu la parole de Dieu, y envoyèrent Pierre et Jean,

14. Oyendo pues los apóstoles, que estaban en Jerusalem, que Samaria había recibido la palabra de Dios, les enviaron a Pedro y a Juan.

14 Als nu de apostelen, die te Jeruzalem waren, hoorden, dat Samaria het Woord Gods aangenomen had, zonden zij tot hen Petrus en Johannes;

14. A usłyszawszy Apostołowie, którzy byli w Jeruzalemie, iż Samaryja przyjęła słowo Boże, posłali do nich Piotra i Jana.

14. Mikor pedig meghallották a jeruzsálemi apostolok, hogy [8†] Samária bevette az Isten ígéjét, elküldék azokhoz Pétert és Jánost;

14 Находившиеся в Иерусалиме Апостолы, услышав, что Самаряне приняли слово Божие, послали к ним Петра и Иоанна,

14. Почувши ж апостоли в Єрусалимі, що прийняла Самария слово Боже, послали до них Петра та Йоана,

15 Ja tultuaan sinne nämä rukoilivat heidän edestänsä, että he saisivat Pyhän Hengen;

15 Tultuaan alas nämä rukoilivat heidän puolestaan, että he saisivat Pyhän Hengen.

15. Jotka, kuin he sinne tulivat alas, rukoilivat niiden edestä, että he olisivat saaneet Pyhän Hengen;

15. Cosca he sinne alas tulit rucoilit he nijden edest että he olisit saanet Pyhän Hengen:

15. Coska he sinne alastulit/ Rucolit he ninen edeste ette heiden piteis saaman pyhen Hengen. (Koska he sinne alas tulit/ Rukoilit he niiden edestä että heidän pitäisi saaman Pyhän Hengen.)

15. οἵτινες καταβάντες προσηύξαντο περὶ αὐτῶν ὅπως λάβωσι Πνεῦμα ἅγιον·

15. οιτινες καταβαντες προσηυξαντο περι αυτων οπως λαβωσιν πνευμα αγιον 15. oitines kataβantes proseυksanto peri aυton opos laβosin pneυma agion

15 who came-down and prayed concerning them (so) *that they might receive (the) Holy Spirit.

15. Who, when they were come down, prayed for them, that they might receive the Holy Ghost:

15. hvilke der de vare komne ned bade for dem, at de maatte faa den Hellig Aand;

15. När de kommo derned, bådo de för dem, att de skulle få den Helga Anda.

15. Kui need senna said, pallusid nemmad Jummalat nende eest, et nemmad pühha Waimo piddid sama.

15. kurie atvykę ėmė melstis už samariečius, kad jie priimtų Šventąją Dvasią.

15. welche, da sie hinabkamen, beteten sie über sie, daß sie den Heiligen Geist empfingen.

15. Qui étant descendus, prièrent pour eux, afin qu'ils reçussent le Saint-Esprit.

15. Los cuales venidos, oraron por ellos para que recibiesen el Espíritu Santo:

15 Dewelken, afgekomen zijnde, baden voor hen, dat zij den Heiligen Geest ontvangen mochten.

15. Którzy tam przyszedłszy, modlili się za nimi, aby przyjęli Ducha Świętego.

15. Kik mikor lementek, könyörögtek érettük, hogy vegyenek Szent Lelket:

15 которые, придя, помолились о них, чтобы они приняли Духа Святаго.

15. котрі прийшовши, молили ся про них, щоб прийняли Духа сьвятого.

16 sillä hän ei ollut vielä tullut yhteenkään heistä, vaan he olivat ainoastaan kastetut Herran Jeesuksen nimeen.

16 sillä Hän ei ollut vielä tullut yhteenkään heistä, vaan he olivat ainoastaan kastetut Herran Jeesuksen nimeen.

16. (Sillä ei hän ollut vielä yhdenkään niiden päälle laskettu alas, vaan olivat ainoastaan Herran Jesuksen nimeen kastetut.)

16. Sillä ei hän ollut wielä yhdengän nijden päälle alaslaskettu waan olit ainoastans Jesuxen Christuxen nimeen castetut.

16. Sille ei hen wiele ollut ydhengen ninen päle alaslaskettu/ waan olit waiwoin castetut Iesusen Christusen Nimeen. (Sillä ei hän wielä ollut yhdenkään niiden päälle alas laskettu/ waan olit waiwoin kastetut Jesuksen Kristuksen nimeen.)

16. οὔπω γὰρ ἦν ἐπ’ οὐδενὶ αὐτῶν ἐπιπεπτωκός, μόνον δὲ βεβαπτισμένοι ὑπῆρχον εἰς τὸ ὄνομα τοῦ Κυρίου Ἰησοῦ.

16. ουπω γαρ ην επ ουδενι αυτων επιπεπτωκος μονον δε βεβαπτισμενοι υπηρχον εις το ονομα του κυριου ιησου 16. oυpo gar en ep oυdeni aυton epipeptokos monon de βeβaptismenoi υperchon eis to onoma toυ kυrioυ iesoυ

16 For* he had not yet fallen upon any of them, but they were* only immersed* into the name of the Christ Jesus.

16. For as yet he was fallen upon none of them: only they were baptized in the name of the Lord Jesus.)

16. (thi den var endnu ikke kommen paa Nogen af dem, men de vare alene døbte i den Herres Jesu Navn).

16. Ty han var icke än då fallen på någondera; utan de voro allenast döpte i Herrans Jesu Namn.

16. (Sest temma ei olnud weel ühhegi peäle nende seast langenud, waid nemmad ollid agga Issanda Jesusse nimmel ristitud.)

16. Mat Ji dar nebuvo nė vienam jų nužengusi, ir jie tebuvo pakrikštyti Viešpaties Jėzaus vardu.

16. (Denn er war noch auf keinen gefallen, sondern sie waren allein getauft auf den Namen Christi Jesu.)

16. Car il n'était encore descendu sur aucun d'eux; mais ils avaient été seulement baptisés au nom du Seigneur Jésus.

16. (Porque aun no había descendido sobre alguno de ellos, mas solamente eran bautizados en el nombre del Señor Jesús.)

16 (Want Hij was nog op niemand van hen gevallen, maar zij waren alleenlijk gedoopt in den Naam van den Heere Jezus.)

16. (Albowiem jeszcze był na żadnego z nich nie zstąpił; ale tylko pochrzczeni byli w imię Pana Jezusowe.)

16. Mert még senkire azok közül nem szállott rá, csak meg voltak keresztelve az Úr Jézus nevére.

16 Ибо Он не сходил еще ни на одного из них, а только были они крещены во имя Господа Иисуса.

16. (Ще бо нї на кого з них не зійшов, а тільки охрещені були в імя Господа Ісуса.)

17 Silloin he panivat kätensä heidän päällensä, ja he saivat Pyhän Hengen.

17 Silloin he panivat kätensä* heidän päälleen, ja he saivat Pyhän Hengen.

17. Niin he panivat kätensä heidän päällensä, ja he saivat Pyhän Hengen.

17. Nijn he panit kätens heidän päällens ja he sait Pyhän Hengen.

17. Nin he panit Kätense heiden pälens/ ia he sait sen pyhen Hengen. (Niin he panit kätensä heidän päällensä/ ja he sait sen Pyhän Hengen.)

17. τότε ἐπετίθουν τὰς χεῖρας ἐπ’ αὐτούς, καὶ ἐλάμβανον Πνεῦμα ἅγιον.

17. τοτε επετιθουν τας χειρας επ αυτους και ελαμβανον πνευμα αγιον 17. tote epetithoυn tas cheiras ep aυtoυs kai elamβanon pneυma agion

17 Then they were laying their hands upon them and they were receiving (the) Holy Spirit.

17. Then laid they their hands on them, and they received the Holy Ghost.

17. Da lagde de Hænderne paa dem, og de fik den Hellig Aand.

17. Då lade de händer på dem, och de fingo den Helga Anda.

17. Siis pannid nemmad käed nende peäle, ja nemmad said pühha Waimo.)

17. Tuomet apaštalai dėjo ant jų rankas, ir tie gavo Šventąją Dvasią.

17. Da legten sie die Hände auf sie, und sie empfingen den Heiligen Geist.

17. Alors les apôtres leur imposèrent les mains, et ils reçurent le Saint-Esprit.

17. Entónces les pusieron las manos encima, y recibieron el Espíritu Santo.

17 Toen legden zij de handen op hen, en zij ontvingen den Heiligen Geest.

17. Tedy na nie wkładali ręce, a oni przyjmowali Ducha Świętego.

17. Akkor kezeiket reájuk veték, és vőnek Szent [9†] Lelket.

17 Тогда возложили руки на них, и они приняли Духа Святаго.

17. Тодї клали руки на них, і прийняли вони сьвятого Духа.

18 Mutta kun Simon näki, että (Pyhä) Henki annettiin sille, jonka päälle apostolit panivat kätensä, toi hän heille rahaa

18 Mutta nähtyään että (Pyhä) Henki annettiin apostolien kätten päällepanemisen välityksellä, Simon tarjosi heille rahaa

18. Mutta kuin Simon näki, että apostolien kätten päälle-panemisen kautta Pyhä Henki annettiin, taritsi hän heille rahaa,

18. COsca Simon näki että Apostolitten käden päällepanemisest Pyhä Hengi annettin taridzi hän heille raha ja sanoi:

18. Coska nyt Simon sen neki/ ette Apostolein Kädhen pälepanemisen cautta annetin pyhe Hengi/ Taritzi hen heille Raha ia sanoi/ (Koska nyt Simon sen näki/ että apostolein käden päälle panemisen kautta annettiin Pyhä Henki/ Taritsi hän heille rahaa ja sanoi/)

18. ἰδὼν δὲ ὁ Σίμων ὅτι διὰ τῆς ἐπιθέσεως τῶν χειρῶν τῶν ἀποστόλων δίδοται τὸ Πνεῦμα τὸ ἅγιον, προσήνεγκεν αὐτοῖς χρήματα

18. θεασαμενος δε ο σιμων οτι δια της επιθεσεως των χειρων των αποστολων διδοται το πνευμα το αγιον προσηνεγκεν αυτοις χρηματα 18. theasamenos de o simon oti dia tes epitheseos ton cheiron ton apostolon didotai to pneυma to agion prosenegken aυtois chremata

18 But (when) Simon saw that through the laying on of the apostles’ hands the Holy Spirit is given, he offered them monies,

18. And when Simon saw that through laying on of the apostles' hands the Holy Ghost was given, he offered them money,

18. Men der Simon saae, at den Hellig Aand blev given ved Haandspaalæggelse af Apostlerne, bragte han dem Penge, sigende:

18. När Simon såg, att den Helge Ande gafs dermed, att Apostlarna lade händer på dem, böd han dem penningar,

18. Agga kui Simon näggi, et Apostlide kätte peälepannemisse läbbi pühha Waim anti, pakkus temma neile rahha,

18. Pamatęs, kad apaštalų rankų uždėjimu teikiama Šventoji Dvasia, Simonas pasiūlė jiems pinigų,

18. Da aber Simon sah, daß der Heilige Geist gegeben ward, wenn die Apostel die Hände auflegten, bot er ihnen Geld an

18. Mais Simon voyant que le Saint-Esprit était donné par l'imposition des mains des apôtres, leur offrit de l'argent, en disant:

18. Y como vió Simón que por la imposición de las manos de los apóstoles se daba el Espíritu Santo, ofrecióles dinero,

18 En als Simon zag, dat, door de oplegging van de handen der apostelen de Heilige Geest gegeven werd, zo bood hij hun geld aan,

18. A ujrzawszy Szymon, że przez wkładanie rąk apostolskich był dawany Duch Święty, przyniósł im pieniądze.

18. Mikor pedig látta Simon, hogy az apostolok kézrátétele által adatik a Szent Lélek, megkínálá őket pénzzel,

18 Симон же, увидев, что через возложение рук Апостольских подается Дух Святый, принес им деньги,

18. Видївши ж Симон, що положеннєм рук апостолських даєть ся Дух сьвятий, принїс їм грошей,

19 ja sanoi: "Antakaa minullekin se valta, että kenen päälle minä käteni panen, se saa Pyhän Hengen".

19 sanoen: "Antakaa minullekin se valta, että kenen päälle käteni panen, se saa Pyhän Hengen."

19. Sanoen: antakaat minullekin se voima, että kenenkä päälle minä käteni panen, se sais Pyhän Hengen.

19. Andacat minullengin se woima että kenengä päälle minä käteni panen se sais myös Pyhän Hengen.

19. Andacat minulleki mös se woima/ ette kenenge päle mine Käteni panen/ hen sais sen Pyhe Hengen. (Antakaat minullekin myös se woima/ että kenenkä päälle minä käteni panen/ hän sais sen Pyhän Hengen.)

19. λέγων· Δότε κἀμοὶ τὴν ἐξουσίαν ταύτην, ἵνα ᾧ ἐὰν ἐπιθῶ τὰς χεῖρας λαμβάνῃ Πνεῦμα ἅγιον.

19. λεγων δοτε καμοι την εξουσιαν ταυτην ινα ω {VAR1: αν } {VAR2: εαν } επιθω τας χειρας λαμβανη πνευμα αγιον 19. legon dote kamoi ten eksoυsian taυten ina o {VAR1: an } {VAR2: ean } epitho tas cheiras lamβane pneυma agion

19 saying, Give° to me also this authority, in order that I may lay my hands on whomever, (and) he may receive (the) Holy Spirit.

19. Saying, Give me also this power, that on whomsoever I lay hands, he may receive the Holy Ghost.

19. giver og mig denne Magt, at hvem jeg lægger Hænderne paa, han maae faae den Hellig Aand.

19. Sägandes: Gifver ock mig den magten, att hvem som helst jag lägger händer uppå, han får den Helga Anda.

19. Ja ütles: Andke mulle ka sedda melewalda, et se, kelle peäle minna ial käed pannen, pühha Waimo saaks;

19. sakydamas: ‘‘Duokite ir man tą jėgą, kad, kam tik uždėsiu rankas, gautų Šventąją Dvasią’‘.

19. und sprach: Gebt mir auch die Macht, daß, so ich jemand die Hände auflege, derselbe den Heiligen Geist empfange.

19. Donnez-moi aussi ce pouvoir, afin que tous ceux à qui j'imposerai les mains reçoivent le Saint-Esprit.

19. Diciendo: Dádme también a mí esta potestad: que a cualquiera que pusiere las manos encima, reciba el Espíritu Santo.

19 Zeggende: Geeft ook mij deze macht, opdat, zo wien ik de handen opleg, hij den Heiligen Geest ontvange.

19. Mówiąc: Dajcie i mnie tę moc, aby ten, na któregokolwiek bym ręce włożył, wziął Ducha Świętego.

19. Mondván: Adjátok nékem is ezt a hatalmat, hogy valakire vetem kezeimet, Szent Lelket vegyen.

19 говоря: дайте и мне власть сию, чтобы тот, на кого я возложу руки, получал Духа Святаго.

19. говорячи: Дайте й менї власть таку, щоб, на кого я положу руки, прийняв Духа сьвятого.

20 Mutta Pietari sanoi hänelle: "Menkööt rahasi sinun kanssasi kadotukseen, koska luulet Jumalan lahjan olevan rahalla saatavissa.

20 Mutta Pietari sanoi hänelle: "Menkööt rahasi kanssasi kadotukseen, koska arvelit Jumalan lahjan olevan rahalla saatavissa.

20. Vaan Pietari sanoi hänelle: sinun rahas olkoon sinun kanssas kadotuksessa, että Jumalan lahjan luulet rahoilla ostettavan.

20. Petari sanoi hänelle: sinun rahas olcon sinun cansas cadotuxes ettäs Jumalan lahjan luulet olewan rahoilla ostettawan.

20. Mutta Petari sanoi henelle/ Olcoon sinun Rahas sinun cansas cadhotuxes/ Ettes lwlet Jumalan Lahian oleuan Rahoilla ostettauan. (Mutta Petari sanoi hänelle/ Olkoon sinun rahasi sinun kanssasi kadotuksessa/ Ettäs luulet Jumalan lahjan olewan rahalla ostettawan.)

20. Πέτρος δὲ εἶπε πρὸς αὐτόν· Τὸ ἀργύριόν σου σὺν σοὶ εἴη εἰς ἀπώλειαν, ὅτι τὴν δωρεὰν τοῦ Θεοῦ ἐνόμισας διὰ χρημάτων κτᾶσθαι.

20. πετρος δε ειπεν προς αυτον το αργυριον σου συν σοι ειη εις απωλειαν οτι την δωρεαν του θεου ενομισας δια χρηματων κτασθαι 20. petros de eipen pros aυton to argυrion soυ sυn soi eie eis apoleian oti ten dorean toυ theoυ enomisas dia chrematon ktasthai

20 But Peter said to him, May your silver together with you be (sent) into destruction, because you supposed to procure the gift of God through monies!

20. But Peter said unto him, Thy money perish with thee, because thou hast thought that the gift of God may be purchased with money.

20. Men Peter sagde til ham: dine Penge være forbandede tilligemed dig, fordi du mener at kunne erhverve den Guds Gave for Penge.

20. Då sade Petrus till honom: Det du fördömd vorde med dina penningar; efter du menar, att Guds gåfva kan fås för penningar.

20. Agga Peetrus ütles temma wasto: Kaddugo so rahha sinnoga, et sa mötled Jummala anni rahha läbbi kätte sawad,

20. Bet Petras jam tarė: ‘‘Kad tu pražūtum kartu su savo pinigais, jei sumanei už pinigus gauti Dievo dovaną!

20. Petrus aber sprach zu ihm: Daß du verdammt werdest mit deinem Gelde, darum daß du meinst, Gottes Gabe werde durch Geld erlangt!

20. Mais Pierre lui dit: Que ton argent périsse avec toi, puisque tu as cru que le don de Dieu s'acquérait avec de l'argent.

20. Entónces Pedro le dijo: Tu dinero perezca contigo, porque piensas que el don de Dios se gane por dinero.

20 Maar Petrus zeide tot hem: Uw geld zij met u ten verderve, omdat gij gemeend hebt, dat de gave Gods door geld verkregen wordt!

20. I rzekł mu Piotr: Pieniądze twoje niech z tobą będą na zginienie, żeś mniemał, żeby dar Boży miał być za pieniądze nabywany.

20. De Péter monda néki: A te pénzed veled együtt veszszen el, mivel azt gondoltad, hogy az Istennek ajándéka pénzen megvehető.

20 Но Петр сказал ему: серебро твое да будет в погибель с тобою, потому что ты помыслил дар Божий получить за деньги.

20. Петр же рече до него: Нехай срібло твоє з тобою буде на погибель, бо дар Божий думав єси за гроші здобути.

21 Ei sinulla ole osaa eikä arpaa tähän sanaan, sillä sinun sydämesi ei ole oikea Jumalan edessä.

21 Ei sinulla ole osaa eikä erää tähän sanaan, sillä sydämesi ei ole oikea Jumalan edessä.

21. Ei sinulla ole osaa eikä arpaa tässä sanassa; sillä ei sinun sydämes ole oikia Jumalan edessä.

21. Ei sinun ole osa eikä arpa täsä sanas: sillä ei sinun sydämes ole oikia Jumalan edes.

21. Ei ole sinulla Osa eike arpa tesse Sanas/ Sille ettei sinun sydhemes ole oikea Jumalan edes. (Ei ole sinulla osaa eikä arpaa tässä sanassa/ Sillä ettei sinun sydämesi ole oikea Jumalan edessä.)

21. οὐκ ἔστι σοι μερὶς οὐδὲ κλῆρος ἐν τῷ λόγῳ τούτῳ· ἡ γὰρ καρδία σου οὐκ ἔστιν εὐθεῖα ἐνώπιον τοῦ Θεοῦ.

21. ουκ εστιν σοι μερις ουδε κληρος εν τω λογω τουτω η γαρ καρδια σου ουκ εστιν ευθεια ενωπιον του θεου 21. oυk estin soi meris oυde kleros en to logo toυto e gar kardia soυ oυk estin eυtheia enopion toυ theoυ

21 You have neither part nor inheritance in this word, for* this heart of yours is not straight in God’s sight.

21. Thou hast neither part nor lot in this matter: for thy heart is not right in the sight of God.

21. Du har ikke Deel eller Lod i dette Ord; thi dit Hjerte er ikke ret for Gud.

21. Du hafver hvarken del eller lott i detta ordet; ty ditt hjerta är icke rätt för Gudi.

21. Sul ep olle ossa egga jaggo sestsinnatsest sannast, sest et sinno südda ei olle öige Jummala ees:

21. Šiame dalyke tu negali turėti nė mažiausios dalies, nes tavo širdis neteisi prieš Dievą.

21. Du wirst weder Teil noch Anfall haben an diesem Wort; denn dein Herz ist nicht rechtschaffen vor Gott.

21. Il n'y a pour toi ni part, ni lot en cette affaire; car ton cœur n'est pas droit devant Dieu.

21. No tienes tú parte ni suerte en este negocio; porque tu corazón no es recto delante de Dios.

21 Gij hebt geen deel noch lot in dit woord: want uw hart is niet recht voor God.

21. Nie masz w tej rzeczy cząstki, ani losu, gdy serce twoje nie jest proste przed obliczem Bożem.

21. Nincsen néked részed, sem örökséged e dologban, mert a te szíved nem igaz az Isten előtt.

21 Нет тебе в сем части и жребия, ибо сердце твое неправо пред Богом.

21. Нема для тебе частини, анї долї в речі сїй, серце бо твоє не праве перед Богом.

22 Tee siis parannus ja käänny tästä pahuudestasi ja rukoile Herraa, jos ehkä vielä sinun sydämesi ajatus sinulle anteeksi annetaan.

22 Muuta siis mielesi tämän pahuutesi suhteen ja rukoile Jumalaa — jospa sydämesi ajatus annetaan sinulle anteeksi.

22. Sentähden tee parannus sinun pahuudestas, ja rukoile Jumalaa, että sydämes ajatukset sinulle anteeksi annettaisiin.

22. Sentähden tee parannus sinun pahudestas ja rucoile Jumalata että sinun sydämes ajatuxet sinulle andexi annetaisin:

22. Senteden tee Paranos teste sinun pahudhestas ia Rucole Jumala/ ette sinun sydhemes aijatoxet sinulle andexiannetaisin. (Sentähden tee parannus tästä sinun pahuudestasi ja rukoile Jumalaa/ että sinun sydämesi ajatukset sinulle anteeksi annettaisiin.)

22. μετανόησον οὖν ἀπὸ τῆς κακίας σου ταύτης, καὶ δεήθητι τοῦ Θεοῦ εἰ ἄρα ἀφεθήσεταί σοι ἡ ἐπίνοια τῆς καρδίας σου·

22. μετανοησον ουν απο της κακιας σου ταυτης και δεηθητι του θεου ει αρα αφεθησεται σοι η επινοια της καρδιας σου 22. metanoeson oυn apo tes kakias soυ taυtes kai deetheti toυ theoυ ei ara afethesetai soi e epinoia tes kardias soυ

22 Therefore repent from this, your malice, and beseech God; if, then, the deliberation of your heart will be forgiven to you.

22. Repent therefore of this thy wickedness, and pray God, if perhaps the thought of thine heart may be forgiven thee.

22. Omvend dig derfor fra denne din Ondskab, og bed Gud, om dit hjertes Paafund maatte forlades dig.

22. Derföre bättra dig af denna dine ondsko, och bed Gud, att dig dins hjertas tankar måga förlåtna varda;

22. Sepärrast lasse meelt parrandada sestsinnatsest ommast kurjussest, ja pallu Jummalat, ehk sinno süddame mötleminne wahhest sulle andeks antakse;

22. Taigi atgailauk dėl šio savo nedorumo ir melsk Dievą­gal Jis atleis tavo širdies sumanymą.

22. Darum tue Buße für diese deine Bosheit und bitte Gott, ob dir vergeben werden möchte die Tücke deines Herzens.

22. Repens-toi donc de ta méchanceté, et prie Dieu, que, s'il est possible, la pensée de ton cour te soit pardonnée.

22. Arrepiéntete, pues, de esta tu maldad, y ruega a Dios, si quizás te será perdonado este pensamiento de tu corazón;

22 Bekeer u dan van deze uw boosheid, en bid God, of misschien u deze overlegging uws harten vergeven wierd.

22. Przetoż pokutuj z tej twojej złości, a proś Boga; ować snać będzie odpuszczony ten zamysł serca twego.

22. Térj meg azért ezen gonoszságodból, és kérjed az Istent, ha talán megbocsáttatik néked szívednek gondolatja.

22 Итак покайся в сем грехе твоем, и молись Богу: может быть, опустится тебе помысел сердца твоего;

22. Покай ся ж у ледарстві сьому твоїм, та благай Бога: може відпустить ся тобі думка серця твого.

23 Sillä minä näen sinun olevan täynnä katkeruuden sappea ja kiinni vääryyden siteissä."

23 Sillä näen sinun olevan katkeruuden sapen vallassa ja vääryyden siteessä."

23. Sillä minä näen sinun olevan katkerassa sapessa ja vääryyden solmussa.

23. Sillä minä näen sinun olewan catkerata sappe täynäns ja solmitun wäärydellä.

23. Sille ette mine näen sinun oleua' catkerata sappe teunnens/ ia solmittuna wärydhelle. (Sillä että minä näen sinun olewan katkerata sappea täynnänsä/ ja solmittuna wääryydellä.)

23. εἰς γὰρ χολὴν πικρίας καὶ σύνδεσμον ἀδικίας ὁρῶ σε ὄντα.

23. εις γαρ χολην πικριας και συνδεσμον αδικιας ορω σε οντα 23. eis gar cholen pikrias kai sυndesmon adikias oro se onta

23 For* I see that you are in the gall of bitterness and in the bond of unrighteousness.

23. For I perceive that thou art in the gall of bitterness, and in the bond of iniquity.

23. Thi jeg seer, at du er betagen af en bitter Galde og besnæret af Uretfærdighed.

23. Ty jag ser, att du äst full med bitter galla, och bebunden i vrånghet.

23. Sest minna nään sind wihkawas sappis, ja üllekohto solmes kinni ollewad.

23. Matau, tu pilnas karčios tulžies ir esi nedorybės pančiuose’‘.

23. Denn ich sehe, du bist voll bitterer Galle und verknüpft mit Ungerechtigkeit.

23. Car je vois que tu es dans un fiel amer et dans les liens de l'iniquité.

23. Porque en hiel de amargura, y en prisión de iniquidad veo que estás.

23 Want ik zie, dat gij zijt in een gans bittere gal en samenknoping der ongerechtigheid.

23. Albowiem cię widzę być w gorzkości żółci i w związce nieprawości.

23. Mert látom, hogy te keserűséges méregben és álnokságnak kötelékében leledzel.

23 ибо вижу тебя исполненного горькой желчи и в узахнеправды.

23. Бо в жовчі гіркости і в увязї неправди виджу тебе.

24 Niin Simon vastasi ja sanoi: "Rukoilkaa te minun edestäni Herraa, ettei minulle tapahtuisi mitään siitä, mitä te olette sanoneet".

24 Simon vastasi ja sanoi: "Rukoilkaa te puolestani Herraa, ettei minulle tapahtuisi mitään siitä, mitä olette sanoneet."

24. Niin Simon vastasi ja sanoi: rukoilkaat te Herraa minun edestäni, ettei mitään näistä, mitä te sanoitte, minun päälleni tulisi.

24. Nijn Simon wastais ja sanoi: rucoilcat te HERra minun tähteni ettei mitän näistä cuin te sanoitta minun päälleni tulis.

24. Nin wastasi Simon ia sanoi/ rucolca te HERRA minun edesten/ ettei miten neiste iotca te sanoitta minun päleni tulisi. (Niin wastasi Simon ja sanoi/ rukoilkaa te HERRAA minun edestäni/ ettei mitään näistä jotka te sanoitte minun päälleni tulisi.)

24. ἀποκριθεὶς δὲ ὁ Σίμων εἶπε·, Δεήθητε ὑμεῖς ὑπὲρ ἐμοῦ πρὸς τὸν Κύριον ὅπως μηδὲν ἐπέλθῃ ἐπ’ ἐμὲ ὧν εἰρήκατε.

24. αποκριθεις δε ο σιμων ειπεν δεηθητε υμεις υπερ εμου προς τον κυριον οπως μηδεν επελθη επ εμε ων ειρηκατε 24. apokritheis de o simon eipen deethete υmeis υper emoυ pros ton kυrion opos meden epelthe ep eme on eirekate

24 But Simon answered and said, You°, beseech° on my behalf to the Lord, *that none of the things which you° have spoken may come upon me.

24. Then answered Simon, and said, Pray ye to the Lord for me, that none of these things which ye have spoken come upon me.

24. Men Simon svarede og sagde: beder I for mig til Herren, at Intet af det, som I have sagt, skal komme over mig.

24. Då svarade Simon, och sade: Beder I Herran för mig, att mig intet öfvergår af det I saden.

24. Agga Simon wastas ja ütles: Palluge teie Issandat minno eest, et neist asjust ühtegi minno peäle ei tulle, mis teie ollete üttelnud.

24. Simonas atsakė: ‘‘Melskite už mane Viešpatį, kad manęs neištiktų tai, ką jūs sakėte’‘.

24. Da antwortete Simon und sprach: Bittet ihr den HERRN für mich, daß der keines über mich komme, davon ihr gesagt habt.

24. Mais Simon répondit et dit: Priez vous-mêmes le Seigneur pour moi, afin qu'il ne m'arrive rien de ce que vous avez dit.

24. Respondiendo entónces Simón, dijo: Rogád vosotros por mí al Señor, que ninguna cosa de estas, que habéis dicho, venga sobre mí.

24 Doch Simon, antwoordende, zeide: Bidt gijlieden voor mij tot den Heere, opdat niets over mij kome van hetgeen gij gezegd hebt.

24. Odpowiedziawszy tedy Szymon, rzekł: Módlcie się wy za mną Panu, aby na mię nic nie przyszło z tych rzeczy, któreście powiedzieli.

24. Felelvén pedig Simon, monda: Könyörögjetek ti énérettem az Úrnak, hogy semmi azokból, a miket mondtatok, reám ne jőjjön.

24 Симон же сказал в ответ: помолитесь вы за меня Господу, дабы не постигло меня ничто из сказанного вами.

24. Озвав ся ж Симон та й каже: Молїть ся ви за мене Господу, щоб нїщо не найшло на мене, що ви сказали.

25 Ja kun he olivat todistaneet ja Herran sanaa puhuneet, palasivat he Jerusalemiin ja julistivat evankeliumia monessa Samarian kylässä.

25 Todistettuaan ja Herran sanaa puhuttuaan he palasivat Jerusalemiin. Ja he julistivat ilosanomaa monessa samarialaisten kylässä.

25. Mutta kuin he olivat todistaneet ja puhuneet Herran sanan, palasivat he Jerusalemiin, ja saarnasivat evankeliumia monessa Samarian kylässä.

25. Mutta cosca he olit todistanet ja puhunet HERran sanan palaisit he Jerusalemijn ja saarnaisit Evangeliumi mones Samarian kyläs.

25. Mutta coska he todhistaneet ia puhuneet olit HERRAN sanan/ palasit he Jerusalemin/ ia sarnasit Euangelium mones Samarian Kylis. (Mutta koska he todistaneet ja puhuneet olit HERRAN sanan/ palasit he Jerusalemiin/ ja saarnasit ewankeliumia monissa Samarian kylissä.)

25. Οἱ μὲν οὖν διαμαρτυράμενοι καὶ λαλήσαντες τὸν λόγον τοῦ Κυρίου ὑπέστρεψαν εἰς Ἱερουσαλήμ, πολλάς τε κώμας τῶν Σαμαρειτῶν εὐηγγελίσαντο.

25. οι μεν ουν διαμαρτυραμενοι και λαλησαντες τον λογον του κυριου υπεστρεψαν εις ιερουσαλημ πολλας τε κωμας των σαμαρειτων ευηγγελισαντο 25. oi men oυn diamartυramenoi kai lalesantes ton logon toυ kυrioυ υpestrepsan eis ieroυsalem pollas te komas ton samareiton eυeggelisanto

25 Therefore indeed, having thoroughly testified and having spoken the word of the Lord, they returned to Jerusalem and proclaimed the good-news to many villages of the Samaritans. {Summer 37 AD. Road from Jerusalem to Gaza.}

25. And they, when they had testified and preached the word of the Lord, returned to Jerusalem, and preached the gospel in many villages of the Samaritans.

25. Men der de havde vidnet og talet Herrens Ord, vendte de tilbage til Jerusalem igjen og prædikede Evangelium i mange af de Samaritaners Byer.

25. Och sedan de hade betygat, och talat Herrans ord, vände de om igen åt Jerusalem; och predikade Evangelium i många städer i Samarien.

25. Kui nemmad nüüd said tunnistanud, ja räkinud Issanda sanna, pöörsid nemmad jälle ümber Jerusalemma pole, ja kulutasid armo-öppetust mitme Samaria-ma allewi sees.

25. O jie, paliudiję ir apsakę Viešpaties žodį, pasuko atgal į Jeruzalę, skelbdami Evangeliją daugelyje Samarijos kaimų.

25. Sie aber, da sie bezeugt und geredet hatten das Wort des HERRN, wandten sich wieder um gen Jerusalem und predigten das Evangelium vielen samaritischen Flecken.

25. Ayant donc rendu témoignage à la parole du Seigneur, et l'ayant annoncée, ils retournèrent à Jérusalem, et prêchèrent l'Évangile en plusieurs villages des Samaritains.

25. Y ellos habiendo testificado y hablado la palabra de Dios, se volvieron a Jerusalem, y en muchas tierras de los Samaritanos anunciaban el evangelio.

25 Zij dan nu, als zij het Woord des Heeren betuigd en gesproken hadden, keerden wederom naar Jeruzalem, en verkondigden het Evangelie in vele vlekken der Samaritanen.

25. A tak oni oświadczywszy i opowiedziawszy słowo Paóskie, wrócili się do Jeruzalemu i w wielu miasteczkach Samarytaóskich Ewangieliję opowiadali.

25. Azok annakokáért, minekutána bizonyságot tettek, és hirdették az Úrnak ígéjét, megtérének Jeruzsálembe, és a Samaritánusoknak sok falujában prédikálák az evangyéliomot.

25 Они же, засвидетельствовав и проповедав слово Господне, обратно пошли в Иерусалим и во многих селениях Самарийских проповедали Евангелие.

25. Ті ж, що сьвідкували, глаголавши слово Господнє, вернулись у Єрусалим, і в многих селах Самарийських благовіствували.

26 Mutta Filippukselle puhui Herran enkeli sanoen: "Nouse ja mene puolipäivään päin sille tielle, joka vie Jerusalemista alas Gassaan ja on autio".

26 Mutta Herran enkeli puhui Filippukselle sanoen: "Nouse ja mene etelään päin sille tielle, joka vie Jerusalemista alas Gassaan*. Se on autio."

26. Mutta Herran enkeli puhui Philippukselle ja sanoi: nouse ja mene lounaaseen päin, sitä tietä, joka Jerusalemista menee alas Gatsaan, joka kylmillä on.

26. MUtta HERRan Engeli puhui Philippuxelle ja sanoi: nouse ja mene lounasen päin sitä tietä cuin Jerusalemist mene alas Gazan puoleen joca kylmillä on nijn hän nousi ja meni.

26. Mutta HERRAN Engeli puhui Philippusen tyge ia sanoi/ Ylesnouse ia mene Lounasen pein/ site tiete mödhen ioca alasmene Jerusalemist Gazam polen ioca kylmille on/ Nin hen ylesnousi ia meni. (Mutta HERRAN enkeli puhui Philippuksen tykö ja sanoi/ Ylös nouse ja mene lounaaseen päin/ sitä tietä myöten joka alas menee Jerusalemista Gazan puoleen joka kylmillä on/ Niin hän ylös nousi ja meni.)

26. Ἄγγελος δὲ Κυρίου ἐλάλησε πρὸς Φίλιππον λέγων· Ἀνάστηθι καὶ πορεύου κατὰ μεσημβρίαν ἐπὶ τὴν ὁδὸν τὴν καταβαίνουσαν ἀπὸ Ἱερουσαλὴμ εἰς Γάζαν· αὕτη ἐστὶν ἔρημος.

26. αγγελος δε κυριου ελαλησεν προς φιλιππον λεγων αναστηθι και πορευου κατα μεσημβριαν επι την οδον την καταβαινουσαν απο ιερουσαλημ εις γαζαν αυτη εστιν ερημος 26. aggelos de kυrioυ elalesen pros filippon legon anastethi kai poreυoυ kata mesemβrian epi ten odon ten kataβainoυsan apo ieroυsalem eis gazan aυte estin eremos

26 But a messenger of the Lord spoke to Philip, saying, Stand up and travel toward the midday (sun) to the road which is going-down from Jerusalem to Gaza. This is a desolate (road).

26. And the angel of the Lord spake unto Philip, saying, Arise, and go toward the south unto the way that goeth down from Jerusalem unto Gaza, which is desert.

26. Men Herrens Engel talede til Philippus og sagde: staa op og gak mod Sønden paa den Vei, som gaaer ned fra Jerusalem til Gaza; den er øde.

26. Men Herrans Ängel talade till Philippum, och sade: Statt upp, och gack söderut, den vägen, som löper nederåt ifrå Jerusalem, till Gaza, som öde är.

26. Ja Issanda ingel räkis Wilippusse wasto, ja ütles: Wotta kätte ja minne louna pole sedda teed, mis Jerusalemmast alla lähhäb Kaatsa pole, se on üks tühhi paik.

26. Viešpaties angelas prabilo į Pilypą, sakydamas: ‘‘Kelkis ir eik pietų link ant kelio, kuris eina iš Jeruzalės į Gazą. Jis visiškai tuščias’‘.

26. Aber der Engel des HERRN redete zu Philippus und sprach: Stehe auf und gehe gegen Mittag auf die Straße, die von Jerusalem geht hinab gen Gaza, die da wüst ist.

26. Or un ange du Seigneur parla à Philippe, et lui dit: Lève-toi, et va vers le midi, sur le chemin désert qui descend de Jérusalem à Gaza.

26. Empero el ángel del Señor habló a Felipe, diciendo: Levántate, y vé hacia el mediodía, al camino que desciende de Jerusalem a Gaza: la cual es desierta.

26 En een engel des Heeren sprak tot Filippus, zeggende: Sta op, en ga heen tegen het zuiden, op den weg, die van Jeruzalem afdaalt naar Gaza, welke woest is.

26. Lecz Anioł Paóski rzekł do Filipa, mówiąc: Wstaó, a idź ku południowi na drogę, która od Jeruzalemu idzie ku Gazie, która jest pusta.

26. Az Úrnak angyala pedig szóla Filepnek, mondván: Kelj fel és menj el dél felé, arra az útra, mely Jeruzsálemből Gázába megy alá. Járatlan ez.

26 А Филиппу Ангел Господень сказал: встань и иди на полдень, на дорогу, идущую из Иерусалима в Газу, на ту, которая пуста.

26. Ангел же Господень промовив Филипові, глаголючи: Устань, та йди на полуднє дорогою, що йде з Єрусалиму в Газу; вона пуста.

27 Ja hän nousi ja lähti. Ja katso, siellä kulki etiopialainen mies, Etiopian kuningattaren Kandaken hoviherra, mahtava mies ja koko hänen aarteistonsa hoitaja; hän oli tullut Jerusalemiin rukoilemaan

27 Niin hän nousi ja meni. Ja katso, oli etiopialainen mies, hoviherra*, etiopialaisten kuningattaren Kandaken mahtimies, joka oli koko hänen aarteistonsa hoitaja. Hän oli tullut Jerusalemiin palvomaan

27. Niin hän nousi ja meni. Ja katso, yksi Etiopian mies, Etiopian kuningattaren Kandasen voimallinen kamaripalvelia, joka oli pantu kaiken hänen tavaransa päälle, se oli tullut Jerusalemiin rukoilemaan,

27. Ja cadzo yxi Etiophian mies Etiophian Drotningin Candacen uscollinen Camaripalwelia jonga hän oli pannut caiken tawarans päälle se oli tullut Jerusalemijn rucoileman.

27. Ja catzo/ yxi Ethiopiam Mies/ sen Ethiopian Trötingen Candacen wäkeue Rahanhaltia/ ionga hen oli pannut caiken henen Tauarans päle/ se oli tullut Jerusalemin Rucoleman. (Ja katso/ yksi Etiopian mies/ sen Etiopian Trötingin Candacen wäkewä rahanhaltija/ jonka hän oli pannut kaiken hänen tawaransa päälle/ se oli tullut Jerusalemiin rukoilemaan.)

27. καὶ ἀναστὰς ἐπορεύθη. καὶ ἰδοὺ ἀνὴρ Αἰθίοψ εὐνοῦχος δυνάστης Κανδάκης τῆς βασιλίσσης Αἰθιόπων, ὃς ἦν ἐπὶ πάσης τῆς γάζης αὐτῆς, ὃς ἐληλύθει προσκυνήσων εἰς Ἱερουσαλήμ.

27. και αναστας επορευθη και ιδου ανηρ αιθιοψ ευνουχος δυναστης κανδακης της βασιλισσης αιθιοπων ος ην επι πασης της γαζης αυτης ος εληλυθει προσκυνησων εις ιερουσαλημ 27. kai anastas eporeυthe kai idoυ aner aithiops eυnoυchos dυnastes kandakes tes βasilisses aithiopon os en epi pases tes gazes aυtes os elelυthei proskυneson eis ieroυsalem

27 And he stood up and traveled (away). And behold, a man of Ethiopia, a eunuch, (a sovereign under Candace, the queen of Ethiopia, who was (in charge) over all her treasure), who had come to Jerusalem to worship,

27. And he arose and went: and, behold, a man of Ethiopia, an eunuch of great authority under Candace queen of the Ethiopians, who had the charge of all her treasure, and had come to Jerusalem for to worship,

27. Og han stod op og gik hen; og see, der var en Æthioper, en Gilding, en mægtig Mand hos Candace, Æthiopernes Dronning, som var sat over al hendes Skat; han var kommen tilJerusalem for at tilbede.

27. Så stod han upp, och gick. Och si, en Ethiopisk man, en kamererare, och väldig när Drottning Candaces uti Ethiopien, hvilken hon hade satt öfver alla sina håfvor; han var kommen till Jerusalem, der att tillbedja;

27. Ja temma wottis kätte ja läks ärra; ja wata, üks kohhitsetud Mora-ma mees, Mora-rahwa kunninga-emmanda Kandake suur issand, kes olli ülle keige temma warrandusse, se olli tulnud Jerusalemma, Jummalat kummardama.

27. Jis pakilo ir iškeliavo. Ir štai važiuoja etiopas eunuchas, aukštas Etiopijos karalienės Kandakės dvariškis, viso jos iždo valdytojas. Jis buvo atvykęs į Jeruzalę pagarbinti,

27. Und er stand auf und ging hin. Und siehe, ein Mann aus Mohrenland, ein Kämmerer und Gewaltiger der Königin Kandaze in Mohrenland, welcher war über ihre ganze Schatzkammer, der war gekommen gen Jerusalem, anzubeten,

27. S'étant levé, il partit. Or voici, un Éthiopien, eunuque, grand ministre de Candace, reine d'Éthiopie, surintendant de tous ses trésors, venu à Jérusalem pour adorer,

27. El entónces se levantó, y fué; y he aquí un Etiope, eunuco, valido de Candaces, reina de los Etiopes, el cual tenía a su cargo todos los tesoros de ella, y había venido a adorar en Jerusalem,

27 En hij stond op en ging heen; en ziet, een Moorman, een kamerling, en een machtig heer van Candace, de koningin der Moren, die over al haar schat was, welke was gekomen om aan te bidden te Jeruzalem;

27. A on wstawszy, szedł. A oto mąż Murzyn rzezaniec, komornik królowej murzyóskiej Kandaces, który był nad wszystkiemi skarbami jej, a przyjechał był do Jeruzalemu, aby się modlił;

27. És felkelvén, elméne. És ímé egy szerecsen férfiú, Kandakénak, a szerecsenek királyasszonyának hatalmas komornyikja, ki az ő egész kincstárának felügyelője vala, ki [10†] feljött imádkozni Jeruzsálembe;

27 Он встал и пошел. И вот, муж Ефиоплянин, евнух, вельможа Кандакии, царицы Ефиопской, хранитель всех сокровищ ее, приезжавший в Иерусалим для поклонения,

27. І вставши пійшов; і ось чоловік із Єтіопиї, євнух, вельможа Кандакиї, царицї Єтіопської, що був над усїм скарбом її; він приходив поклонитись у Єрусалим;

28 ja oli nyt paluumatkalla ja istui vaunuissaan ja luki profeetta Esaiasta.

28 ja oli paluumatkalla. Istuen vaunuissaan, hän luki profeetta Jesajaa.

28. Ja palasi sieltä, istuen vaunuissansa, ja luki Jesaias prophetaa.

28. Ja palais cotians istuen waunuisans ja luki Esaiata Prophetata.

28. Ja palasi cotijns istudhen Rattans päle/ ia luki Esaia Propheta. (Ja palasi kotiin istuen rattaansa päällä/ ja luki Esaia prophetaa.)

28. ἦν τε ὑποστρέφων καὶ καθήμενος ἐπὶ τοῦ ἅρματος αὐτοῦ, καὶ ἀνεγίνωσκε τὸν προφήτην Ἡσαΐαν.

28. ην τε υποστρεφων και καθημενος επι του αρματος αυτου {VAR1: και } ανεγινωσκεν τον προφητην ησαιαν 28. en te υpostrefon kai kathemenos epi toυ armatos aυtoυ {VAR1: kai } aneginosken ton profeten esaian

28 and who was returning and sitting in his chariot and was reading the prophet Isaiah.

28. Was returning, and sitting in his chariot read Esaias the prophet.

28. Og han drog hjem og sad paa sin Vogn og læste Propheten Esaias.

28. Och for hem igen, satt på sin vagn, och las den Propheten Esaias.

28. Ja temma olli taggasi tullemas, ja istus omma tölla sees, ja lugges prohweti Jesaia ramato.

28. o dabar keliavo namo ir, sėdėdamas savo vežime, skaitė pranašą Izaiją.

28. und zog wieder heim und saß auf seinem Wagen und las den Propheten Jesaja.

28. S'en retournait, et assis sur son chariot, lisait le prophète Ésaïe.

28. Se volvía, y, sentado en su carro, leía al profeta Isaías.

28 En hij keerde wederom, en zat op zijn wagen, en las den profeet Jesaja.

28. I wracał się, siedząc na wozie swoim, a czytał Izajasza proroka.

28. És visszatérőben volt és az ő szekerén ül vala, és olvasá Ésaiás prófétát.

28 возвращался и, сидя на колесницесвоей, читал пророка Исаию.

28. і вертав ся, а сидячи на возї своїм, читав пророка Ісаїю.

29 Niin Henki sanoi Filippukselle: "Käy luo ja pysyttele lähellä noita vaunuja".

29 Niin Henki sanoi Filippukselle: "Käy luo ja pysyttele lähellä noita vaunuja."

29. Niin Henki sanoi Philippukselle: käy ja mene lähemmä tätä vaunua.

29. Nijn Hengi sanoi Philippuxelle? käy ja mene lähemmä tätä waunua.

29. Nin Hengi sanoi Philippusel/ Mene edes ia leheste sinuas temen rattan tyge. (Niin Henki sanoi Philippukselle/ Mene edes ja lähesty sinuas tämän rattaan tykö.)

29. εἶπε δὲ τὸ Πνεῦμα τῷ Φιλίππῳ· Πρόσελθε καὶ κολλήθητι τῷ ἅρματι τούτῳ.

29. ειπεν δε το πνευμα τω φιλιππω προσελθε και κολληθητι τω αρματι τουτω 29. eipen de to pneυma to filippo proselthe kai kolletheti to armati toυto

29 Now the Spirit said to Philip, Go near and join yourself to this chariot. {Examples of those who are saved in the New Testament: Acts 2:14-42; 8:5-13; 8:30-39; 10:34-48; 16:13-15; 16:25-34; 18:8a; 18:8b; 19:1-7; Saul/Apostle Paul: 9:17-18, 22:6-16, 26:12-18.}

29. Then the Spirit said unto Philip, Go near, and join thyself to this chariot.

29. Men Aanden sagde til Philippus: gak frem og hold dig til denne Vogn.

29. Då sade Anden till Philippus: Gack fram, och gif dig intill denna vagnen.

29. Ja Waim ütles Wilippussele: Tulle, ja astu seie tölla liggi.

29. Dvasia pasakė Pilypui: ‘‘Prieik ir laikykis greta šito vežimo’‘.

29. Der Geist aber sprach zu Philippus: Gehe hinzu und halte dich zu diesem Wagen!

29. Alors l'Esprit dit à Philippe: Approche-toi, et rejoins ce chariot.

29. Y el Espíritu dijo a Felipe: Llégate, y júntate a este carro.

29 En de Geest zeide tot Filippus: Ga toe, en voeg u bij dezen wagen.

29. I rzekł Duch Filipowi: Przystąp, a przyłącz się do tego wozu.

29. Monda pedig a Lélek Filepnek: Járulj oda és csatlakozzál ehhez a szekérhez!

29 Дух сказал Филиппу: подойди и пристань к сей колеснице.

29. Рече ж Дух Филипові: Приступи та пристань до воза сього.

30 Niin Filippus juoksi luo ja kuuli hänen lukevan profeetta Esaiasta ja sanoi: "Ymmärrätkö myös, mitä luet?"

30 Juostuaan luo, Filippus kuuli hänen lukevan profeetta Jesajaa ja sanoi: "Ymmärrätkö myös mitä luet?"

30. Niin Philippus juoksi lähemmä, ja kuuli hänen lukevan Jesaias prophetaa, ja sanoi: ymmärrätkös, mitäs luet?

30. Nijn Philippus juoxi lähemmä ja cuuli hänen lukewan Esaiata Prophetata ja sanoi: ymmärräckös mitäs luet?

30. Nin Philippus iooxi tyge/ ia cwli henen lwkeuan Esaia Propheta/ ia sanoi/ Ymmerdeckös mös mites luet? (Niin Philippus juoksi tykö/ ja kuuli hänen lukewan Esaia prophetaa/ ja sanoi/ Ymmärrätkös myös mitä luet?)

30. προσδραμὼν δὲ ὁ Φίλιππος ἤκουσεν αὐτοῦ ἀναγινώσκοντος τὸν προφήτην Ἡσαΐαν, καὶ εἶπεν· Ἆρά γε γινώσκεις ἃ ἀναγινώσκεις;

30. προσδραμων δε ο φιλιππος ηκουσεν αυτου αναγινωσκοντος τον προφητην ησαιαν και ειπεν αρα γε γινωσκεις α αναγινωσκεις 30. prosdramon de o filippos ekoυsen aυtoυ anaginoskontos ton profeten esaian kai eipen ara ge ginoskeis a anaginoskeis

30 Now Philip having ran up to him, heard him reading Isaiah the prophet and said, Consequently*, do you know then what you are reading?

30. And Philip ran thither to him, and heard him read the prophet Esaias, and said, Understandest thou what thou readest?

30. Men Philippus løb til og hørte ham læse Propheten Esaias, og han sagde: forstaaer du og det, som du læser?

30. Då lopp Philippus fram, och hörde honom läsa Propheten Esaias, och sade: Förstår du ock hvad du läs?

30. Agga kui Wilippus senna liggi jooksis, kulis temma tedda prohweti Jesaia ramato luggewad, ja ütles: Kas sa ka moistad, mis sa loed?

30. Pribėgęs Pilypas išgirdo jį skaitant pranašą Izaiją ir paklausė: ‘‘Ar supranti, ką skaitai?’‘

30. Da lief Philippus hinzu und hörte, daß er den Propheten Jesaja las, und sprach: Verstehst du auch, was du liesest?

30. Et Philippe, étant accouru, entendit qu'il lisait le prophète Ésaïe; et il lui dit: Comprends-tu bien ce que tu lis?

30. Y acudiendo Felipe, le oyó que leía al profeta Isaías, y dijo: ¿Mas entiendes lo que lees?

30 En Filippus liep toe, en hoorde hem den profeet Jesaja lezen, en zeide: Verstaat gij ook, hetgeen gij leest?

30. A przybieżawszy Filip, usłyszał go czytającego Izajasza proroka i rzekł: Rozumieszże, co czytasz?

30. Filep azért oda futamodván, hallá, a mint az Ésaiás prófétát olvassa vala. És monda: Vajjon érted-é, a mit olvasol?

30 Филипп подошел и, услышав, что он читает пророка Исаию, сказал: разумеешь ли, что читаешь?

30. Приступивши ж Филип, почув його, як читав пророка Ісаїю, і рече: Чи розумієш, що читаєш?

31 Niin hän sanoi: "Kuinka minä voisin ymmärtää, ellei kukaan minua opasta?" Ja hän pyysi Filippusta nousemaan ja istumaan viereensä.

31 Tämä vastasi: "Kuinka voisin, ellei kukaan minua opasta?" Ja hän pyysi Filippusta nousemaan ja istuutumaan viereensä.

31. Mutta hän sanoi: kuinka minä taidan ymmärtää, ellei joku minua johdata? Ja hän rukoili Philippusta, että hän tulis ja istuis hänen kanssansa.

31. Hän sanoi: cuinga minä taidan ymmärtä ellei jocu minua opeta? Ja hän rucoili Philippusta että hän tulis ja istuis hänen tygöns.

31. Nin he' sanoi/ Quinga mine taidha' ymmerte/ ellei iocu minulle osota? Ja hen Rucoli Philippusta/ ette hen ylesastuis/ ia istuis henen tykenens. (Niin hän sanoi/ Kuinka minä taidan ymmärtää/ ellei joku minulle osoita? Ja hän rukoili Philippusta/ että hän ylös astuisi/ ja istuis hänen tykönänsä.)

31. ὁ δὲ εἶπε· Πῶς γὰρ ἂν δυναίμην, ἐὰν μή τις ὁδηγήσῃ με; παρεκάλεσέ τε τὸν Φίλιππον ἀναβάντα καθίσαι σὺν αὐτῷ.

31. ο δε ειπεν πως γαρ αν δυναιμην εαν μη τις οδηγηση με παρεκαλεσεν τε τον φιλιππον αναβαντα καθισαι συν αυτω 31. o de eipen pos gar an dυnaimen ean me tis odegese me parekalesen te ton filippon anaβanta kathisai sυn aυto

31 But he said, For* how am I able, if someone does not guide me? And he pleaded with Philip, (after Philip) had come-up to sit together with him.

31. And he said, How can I, except some man should guide me? And he desired Philip that he would come up and sit with him.

31. Men han sagde: hvorledes skulde jeg kunne det, uden Nogen veileder mig? Og han bad Philippus stige op at sidde hos sig.

31. Då sade han: Huru skulle jag förståt, utan mig någor vistet? Och bad Philippus, att han skulle uppstiga, och sitta när sig.

31. Agga temma ütles: Kuida ma woin moista, kui ükski mind ei juhhata? ja pallus Wilippust üllesastuda, ja ennese körwa istuda.

31. Šis atsiliepė: ‘‘Kaip galiu suprasti, jei man niekas nepaaiškina?!’‘ Ir jis pakvietė Pilypą lipti į vežimą ir sėstis šalia.

31. Er aber sprach: Wie kann ich, so mich nicht jemand anleitet? Und ermahnte Philippus, daß er aufträte und setzte sich zu ihm.

31. Il lui répondit: Comment le pourrais-je, si quelqu'un ne me guide? Et il pria Philippe de monter, et de s'asseoir auprès de lui.

31. Y él dijo: ¿Y cómo podré, si alguno no me enseñare? Y rogó a Felipe que subiese, y se sentase con él.

31 En hij zeide: Hoe zou ik toch kunnen, zo mij niet iemand onderricht? En hij bad Filippus, dat hij zou opkomen, en bij hem zitten.

31. A on rzekł: Jakoż mogę rozumieć, jeźliby mi kto nie wyłożył? I prosił Filipa, a wstąpił i siedział z nim.

31. Ő pedig monda: Mimódon érthetném, ha csak valaki meg nem magyarázza nékem? És kéré Filepet, hogy felhágván, üljön mellé.

31 Он сказал: как могу разуметь, если кто не наставит меня? и попросил Филиппа взойти и сесть с ним.

31. Він же каже: Як бо можу, коли нїхто не наведе мене? І просив Филипа, щоб, вилїзши, сїв з ним.

32 Ja se kirjoitus, jota hän luki, oli tämä: "Niinkuin lammas hänet viedään teuraaksi; ja niinkuin karitsa on ääneti keritsijänsä edessä, niin ei hänkään suutansa avaa.

32 Se raamatunkohta, jota hän luki, oli tämä: "Niin kuin lammas Hänet vietiin teuraaksi ja niin kuin karitsa keritsijänsä edessä on ääneti, niin ei Hän suutansa avaa.

32. Mutta se, mitä hän Raamatusta luki, oli tämä: hän on niinkuin lammas teuraaksi talutettu: ja niinkuin karitsa keritsiänsä edessä on ääneti, niin ei hänkään avannut suutansa,

32. Mutta se cuin hän Ramatusta luki oli tämä: Hän on nijncuin lammas teuraxi talutettu ja hän oli äneti nijncuin caridza keridziäns edesä eikä awannut suutans.

32. Mutta se quin hen lwki Ramatusta/ oli teme. HEN on ninquin yxi Lammas teuraxi talutettu/ ia änete ninquin Caritza keritzijens edes/ Nin hen ei awanut Sutans. (Mutta se kuin hän luki Raamatusta/ oli tämä/ HÄN on niinkuin yksi lammas teuraaksi talutettu/ ja ääneti niinkuin karitsa keritsijäinsä edessä/ Niin hän ei awannut suutansa.)

32. ἡ δὲ περιοχὴ τῆς γραφῆς ἣν ἀνεγίνωσκεν ἦν αὕτη· ὡς πρόβατον ἐπὶ σφαγὴν ἤχθη· καὶ ὡς ἀμνὸς ἐναντίον τοῦ κείραντος αὐτὸν ἄφωνος, οὕτως οὐκ ἀνοίγει τὸ στόμα αὐτοῦ.

32. η δε περιοχη της γραφης ην ανεγινωσκεν ην αυτη ως προβατον επι σφαγην ηχθη και ως αμνος εναντιον του κειροντος αυτον αφωνος ουτως ουκ ανοιγει το στομα αυτου 32. e de perioche tes grafes en aneginosken en aυte os proβaton epi sfagen echthe kai os amnos enantion toυ keirontos aυton afonos oυtos oυk anoigei to stoma aυtoυ

32 Now the passage of the Scripture which he was reading was this: ‘He was led like a sheep to (the) slaughter, and like a lamb in front of the one who is shearing him is voiceless, thus he does not open his mouth.

32. The place of the scripture which he read was this, He was led as a sheep to the slaughter; and like a lamb dumb before his shearer, so opened he not his mouth:

32. Men det Stykke af Skriften, som han læste, var dette: som et Faar blev han ført til Slagterbænken, og som et Lam er stumt mod den, der klipper det, saaledes oplader han ei sin Mund.

32. Och det han las i Skriftene var detta: Såsom ett får vardt han ledder till att slagtas, och såsom ett lamb är tyst för honom, som klipper det, så hafver han icke öppnat sin mun.

32. Ja se kirja-tük, mis ta lugges, olli se: Temma on kui lammas widud tappa, ja kui tal wait on omma niitja ees, nenda ei olle temma omma suud mitte lahti teinud:

32. Rašto vieta, kurią jis skaitė, buvo ši: ‘‘Tarsi avį vedė Jį į pjovyklą, ir kaip ėriukas, kuris tyli kerpamas, Jis neatvėrė savo lūpų.

32. Der Inhalt aber der Schrift, die er las, war dieser: "Er ist wie ein Schaf zur Schlachtung geführt; und still wie ein Lamm vor seinem Scherer, also hat er nicht aufgetan seinen Mund.

32. Or, le passage de l'Écriture qu'il lisait, était celui-ci: Il a été mené à la tuerie comme une brebis; et comme un agneau, muet devant celui qui le tond, il n'a pas ouvert la bouche.

32. Y el lugar de la Escritura que leía, era éste: Como oveja a la muerte fué llevado; y como cordero mudo delante del que le trasquila, así no abrió su boca.

32 En de plaats der Schriftuur, die hij las, was deze: Hij is gelijk een schaap ter slachting geleid; en gelijk een lam stemmeloos is voor dien, die het scheert, alzo doet Hij Zijn mond niet open.

32. A miejsce onego Pisma, które czytał, to było: Jako owca ku zabiciu wiedziony jest, a jako baranek niemy przed tym, który go strzyże, tak nie otworzył ust swoich;

32. Az írásnak helye pedig, melyet olvasott, ez [11†] vala: Mint juh viteték mészárszékre, és mint a bárány az ő nyírője előtt néma, azonképen nem nyitotta fel az ő száját.

32 А место из Писания, которое он читал, было сие: как овца, веден был Он на заклание, и, как агнец пред стригущим его безгласен, так Он не отверзает уст Своих.

32. Місце ж писання, що читав, було се: Як овечку на зарізь ведено Його; й як ягня перед тим, хто стриже його, безголосе, так не відкриває уст своїх.

33 Hänen alentumisensa kautta hänen tuomionsa otetaan pois. Kuka kertoo hänen syntyperänsä? Sillä hänen elämänsä otetaan pois maan päältä."

33 Hänen alentumisensa vuoksi Hänen tuomionsa otettiin pois. Ja kuka tekee selkoa Hänen suvustaan? Sillä Hänen elämänsä otetaan pois maan päältä."

33. Hänen nöyryydessänsä on hänen tuomionsa otettu pois, mutta kuka taitaa sanoa ulos hänen elämänsä pituuden? sillä hänen elämänsä otetaan pois maasta.

33. Hänen nöyrydens tähden poisotettin hänen duomions mutta cuca taita sano hänen ikäns pituuden? Sillä hänen elämäns on poisotettu maasta.

33. Henen neurydhens tedhen poisotetin henen Domions/ Mutta cuka taita wlossano hene' Iiens pitudhen? Sille henen Elemens on poisotettu maasta. (Hänen nöyryytensä tähden pois otettiin hänen tuomionsa/ Mutta kuka taitaa ulos sanoa hänen ikänsä pituuden? Sillä hänen elämäns on pois otettu maasta.)

33. ἐν τῇ ταπεινώσει αὐτοῦ ἡ κρίσις αὐτοῦ ἤρθη· τὴν δὲ γενεὰν αὐτοῦ τίς διηγήσεται; ὅτι αἴρεται ἀπὸ τῆς γῆς ἡ ζωὴ αὐτοῦ.

33. εν τη ταπεινωσει αυτου η κρισις αυτου ηρθη την δε γενεαν αυτου τις διηγησεται οτι αιρεται απο της γης η ζωη αυτου 33. en te tapeinosei aυtoυ e krisis aυtoυ erthe ten de genean aυtoυ tis diegesetai oti airetai apo tes ges e zoe aυtoυ

33 His judgment was taken away in his humbleness. But who will be describing his generation? Because his life is taken from the earth.’ {Isa 53:7, 8}

33. In his humiliation his judgment was taken away: and who shall declare his generation? for his life is taken from the earth.

33. I hans Fornedrelse blev hans Dom fuldendt; men hvo skal kunne fortælle hans Tid? efterdi hans Liv blev borttaget af Jorden.

33. I hans förnedring är hans dom borttagen; men ho kan uttala hans lifslängd? Ty hans lif är borttaget af jordene.

33. Temma allandusse sees on temma kohhus ärrawoetud; agga kes woib temma ello ea üllesräkida, sest et temma ello Ma peält ärrawoetakse.

33. Jis buvo pažemintas ir neteisingai nuteistas. Kas apsakys Jo giminę, jeigu Jo gyvenimas žemėje buvo nutrauktas?!’‘

33. In seiner Niedrigkeit ist sein Gericht aufgehoben. Wer wird aber seines Lebens Länge ausreden? denn sein Leben ist von der Erde weggenommen."

33. Sa condamnation a été levée dans son abaissement. Mais qui pourra compter sa durée? Car sa vie a été retranchée de la terre.

33. En su humillación su juicio fué quitado; mas su generación, ¿quién la contará? porque es quitada de la tierra su vida.

33 In Zijn vernedering is Zijn oordeel weggenomen; en wie zal Zijn geslacht verhalen? Want Zijn leven wordt van de aarde weggenomen.

33. W uniżeniu jego sąd jego zniesiony jest, a rodzaj jego któż wypowie? albowiem zniesiony był z ziemi żywot jego.

33. Az ő megaláztatásában az ő ítélete elvétetett, az ő nemzetségét pedig kicsoda sorolja el? mert elvétetik a földről az ő élete.

33 В уничижении Его суд Его совершился. Но род Его кто разъяснит? ибо вземлется от земли жизнь Его.

33. У приниженню Його суд Його взято; рід же Його хто з'ясує? бо береть ся з землї життє Його.

34 Ja hoviherra kysyi Filippukselta sanoen: "Minä pyydän sinua: sano, kenestä profeetta puhuu näin, itsestäänkö vai jostakin toisesta?"

34 Hoviherra puhui Filippukselle sanoen: "Pyydän sinua: kenestä profeetta sanoo tämän, itsestäänkö vai jostakin toisesta?"

34. Niin kamaripalvelija vastasi Philippusta: minä rukoilen sinua, sanos: kenestä propheta näitä puhuu? itsestäänkö eli jostakin toisesta?

34. Nijn Camaripalwelia sanoi Philippuxelle: minä rucoilen sinua sanos kenestä Propheta näitä puhu? Idzestäns eli jostakin toisesta?

34. Nin wastasi se Raha'haltia Philippusta ia sanoi/ Mine rucolen sinua/ Keste Propheta neite puhupi? Itzestensekö/ eli iostaki toisesta? (Niin wastasi se rahanhaltija Philippusta ja sanoi/ Minä rukoilen sinua/ Kestä propheta näitä puhuupi? Itsestäänkö/ eli jostakin toisesta?)

34. ἀποκριθεὶς δὲ ὁ εὐνοῦχος τῷ Φιλίππῳ εἶπε· Δέομαί σου, περὶ τίνος ὁ προφήτης λέγει τοῦτο; περὶ ἑαυτοῦ ἢ περὶ ἑτέρου τινός;

34. αποκριθεις δε ο ευνουχος τω φιλιππω ειπεν δεομαι σου περι τινος ο προφητης λεγει τουτο περι εαυτου η περι ετερου τινος 34. apokritheis de o eυnoυchos to filippo eipen deomai soυ peri tinos o profetes legei toυto peri eaυtoυ e peri eteroυ tinos

34 But having answered, the eunuch said to Philip, I am beseeching you, concerning whom is the prophet speaking (about in) this? (Is he speaking) concerning himself or concerning some other (person)?

34. And the eunuch answered Philip, and said, I pray thee, of whom speaketh the prophet this? of himself, or of some other man?

34. Men Gildingen spurge Philippus og sagde: jeg beder dig, og hvem taler Propheten dette? om sig selv eller om en Anden?

34. Då svarade kamereraren Philippo, och sade: Jag beder dig, om hvem hafver Propheten detta sagt, om sig, eller om någon annan?

34. Agga se kohhitsetud issand wastas Wilippussele ja ütles: Ma pallun sind, kellest ütleb se prohwet sedda, ennesest, ehk ühhest teisest?

34. Eunuchas paklausė Pilypą: ‘‘Prašom paaiškinti, apie ką čia pranašas kalba? Apie save ar apie ką kitą?’‘

34. Da antwortete der Kämmerer dem Philippus und sprach: Ich bitte dich, von wem redet der Prophet solches? von sich selber oder von jemand anders?

34. Et l'eunuque prenant la parole dit à Philippe: Je te prie, de qui le prophète dit-il cela? Est-ce de lui-même ou de quelque autre?

34. Y respondiendo el eunuco a Felipe, dijo: Ruégote, ¿de quién el profeta dice esto? ¿de sí, o de otro alguno?

34 En de kamerling antwoordde Filippus en zeide: Ik bid u, van Wien zegt de profeet dit, van zichzelven, of van iemand anders?

34. A odpowiadając rzezaniec Filipowi, rzekł: Proszę cię, o kim to prorok mówi? Sam o sobie, czyli o kim innym?

34. Felelvén pedig a komornyik Filepnek, monda: Kérlek téged, kiről mondja ezt a próféta? Magáról-é, vagy más valakiről?

34 Евнух же сказал Филиппу: прошу тебя сказать : о ком пророк говорит это? о себе ли, или о ком другом?

34. Озвав ся ж євнух, і каже до Филипа: прошу тебе, про кого пророк глаголе се? про себе, чи про иншого кого?

35 Niin Filippus avasi suunsa ja lähtien tästä kirjoituksesta julisti hänelle evankeliumia Jeesuksesta.

35 Niin Filippus avasi suunsa ja lähtien tästä kirjoituksesta julisti hänelle ilosanomaa Jeesuksesta.

35. Niin Philippus avasi suunsa ja rupesi tästä kirjoituksesta hänelle saarnaamaan evankeliumia Jesuksesta.

35. Nijn Philippus awais suuns ja rupeis tästä Kirjoituxest hänelle saarnaman Evangeliumita Jesuxest.

35. Nin Philippus suuns auasi/ ia Rupesi teste Kirioituxest sarnaman Euangeliumi henelle Iesusest. (Niin Philippus suunsa awasi/ ja rupesi tästä kirjoituksesta saarnaaman ewankeliumia hänelle Jesuksesta.)

35. ἀνοίξας δὲ ὁ Φίλιππος τὸ στόμα αὐτοῦ καὶ ἀρξάμενος ἀπὸ τῆς γραφῆς ταύτης εὐηγγελίσατο αὐτῷ τὸν Ἰησοῦν.

35. ανοιξας δε ο φιλιππος το στομα αυτου και αρξαμενος απο της γραφης ταυτης ευηγγελισατο αυτω τον ιησουν 35. anoiksas de o filippos to stoma aυtoυ kai arksamenos apo tes grafes taυtes eυeggelisato aυto ton iesoυn

35 Now Philip opened his mouth and beginning from this Scripture, proclaimed the good-news of Jesus to him.

35. Then Philip opened his mouth, and began at the same scripture, and preached unto him Jesus.

35. Da oplod Phlippus sin Mund og begyndte fra dette Prophetens Sted at forkynde ham Jesus.

35. Då öppnade Philippus sin mun, och begynte af denna Skriftene predika Evangelium för honom om Jesu.

35. Agga Wilippus teggi omma su lahti, ja hakkas sestsinnatsest kirjast, ja kulutas temmale armo-öppetust Jesussest.

35. Atvėręs lūpas ir pradėjęs nuo tos Rašto vietos, Pilypas jam paskelbė Gerąją naujieną apie Jėzų.

35. Philippus aber tat seinen Mund auf und fing von dieser Schrift an und predigte ihm das Evangelium von Jesu.

35. Philippe prenant la parole et commençant par cet endroit de l'Écriture, lui annonça l'Évangile de Jésus.

35. Entónces Felipe abriendo su boca, y comenzando de esta Escritura, le evangelizó a Jesús.

35 En Filippus deed zijn mond open en beginnende van diezelfde Schrift, verkondigde hem Jezus.

35. Tedy otworzywszy Filip usta swe, a począwszy od tego Pisma, opowiadał mu Jezusa.

35. Filep pedig száját megnyitván, és elkezdvén ezen az íráson, hirdeté néki a Jézust.

35 Филипп отверз уста свои и, начав от сего Писания, благовествовал ему об Иисусе.

35. Відкривши ж Филип уста свої, і почавши від писання сього, благовіствував йому Ісуса.

36 Ja kulkiessaan tietä he tulivat veden ääreen; ja hoviherra sanoi: "Katso, tässä on vettä. Mikä estää kastamasta minua?"

36 Tietä matkatessaan he tulivat erään veden ääreen, ja hoviherra sanoi: "Katso, vettä. Mikä estää kastamasta minua?"

36. Ja kuin he tiellä vaelsivat, tulivat he veden tykö, ja kamaripalvelia sanoi: katso, tässä on vesi: mikä estää minua kastamasta?

36. Ja cuin he tiellä waelsit tulit he weden tygö ja Camaripalwelia sanoi: cadzo täsä on wesi mikä estä minua castamast?

36. Ja quin he waelsit tiete mödhen/ tulit he yhden Wedhen tyge. Ja se Rahanhaltia sanoi/ Catzos tesse on Wesi/ mike wallitze ettei mine castetta? (Ja kuin he waelsit tietä myöten/ tulit he yhden weden tykö/ Ja se rahanhaltija sanoi/ Katsos tässä on wesi/ mikä wallitsee ettei minä kastettaa?)

36. ὡς δὲ ἐπορεύοντο κατὰ τὴν ὁδόν, ἦλθον ἐπί τι ὕδωρ, καί φησιν ὁ εὐνοῦχος· Ἰδοὺ ὕδωρ· τί κωλύει με βαπτισθῆναι;

36. ως δε επορευοντο κατα την οδον ηλθον επι τι υδωρ και φησιν ο ευνουχος ιδου υδωρ τι κωλυει με βαπτισθηναι 36. os de eporeυonto kata ten odon elthon epi ti υdor kai fesin o eυnoυchos idoυ υdor ti kolυei me βaptisthenai

36 Now as they were traveling down the road, they came to some water, and the eunuch says, Behold, (here is) water; what is preventing me (from) being immersed*? {T}

36. And as they went on their way, they came unto a certain water: and the eunuch said, See, here is water; what doth hinder me to be baptized?

36. Men som de droge frem ad Veien, kom de til noget Vand, og Gildingen sagde: see, der er Vand, hvad hindrer mig fra at blive døbt?

36. Och vid de foro framåt vägen, kommo de till ett vatten; och kamereraren sade: Si, vattnet; hvad hindrar, att jag icke döpes?

36. Agga kui nemmad teed möda läksid, said nemmad ühhe wee jure, ja se kohhitsetud issand ütles: Ennä, siin on wessi, mis kelab, et mind ei peaks ristitama;

36. Keliaudami toliau, jie privažiavo vandenį. ‘‘Štai vanduo,­tarė eunuchas,­kas gi kliudo man pasikrikštyti?’‘

36. Und als sie zogen der Straße nach, kamen sie an ein Wasser. Und der Kämmerer sprach: Siehe, da ist Wasser; was hindert's, daß ich mich taufen lasse?

36. Et comme ils continuaient leur chemin, ils rencontrèrent de l'eau; et l'eunuque dit: Voici de l'eau, qu'est-ce qui m'empêche d'être baptisé?

36. Y yendo por el camino, vinieron a una agua; y le dijo el eunuco: He aquí agua, ¿qué impide que yo no sea bautizado?

36 En alzo zij over weg reisden, kwamen zij aan een zeker water; en de kamerling zeide: Ziedaar water; wat verhindert mij gedoopt te worden?

36. A gdy jechali drogą, przyjechali nad jednę wodę. Tedy rzekł rzezaniec: Otóż woda! Cóż na przeszkodzie, abym nie miał być ochrzczony?

36. Mikor pedig menének az úton, jutának egy vízhez; és monda a komornyik: Ímhol a víz: mi gátol, hogy megkeresztelkedjem?

36 Между тем, продолжая путь, они приехали к воде; и евнух сказал: вот вода; что препятствуетмне креститься?

36. Верстаючи ж дорогу, прибули до води; й каже євнух: Ось вода; що боронить менї охреститись?

37 (Niin Filippus sanoi hänelle: "Jos uskot koko sydämestäsi, niin se tapahtukoon". Hän vastasi ja sanoi: "Minä uskon, että Jeesus Kristus on Jumalan Poika".)

37 (Filippus sanoi: "Jos uskot koko sydämestäsi, se käy päinsä." Hän vastasi ja sanoi: "Minä uskon, että Jeesus Kristus on Jumalan Poika.")

37. Mutta Philippus sanoi: jos sinä kaikesta sydämestä uskot, niin tapahtukoon. Hän vastasi ja sanoi: minä uskon Jesuksen Kristuksen Jumalan Pojaksi.

37. Philippus sanoi: jos sinä caikest sydämest uscot nijn tapahtucon. Hän wastais ja sanoi: minä uscon Jesuxen Christuxen Jumalan Pojaxi.

37. Nin sanoi Philippus/ Jos sine wskot caikest sydemestes/ nin macta kylle olla. Hen wastasi ia sanoi/ Mine wskon Iesusen Christusen oleuan Jumalan Poian. (Niin sanoi Philippus/ Jos sinä uskot kaikesta sydämestä/ niin mahtaa kyllä olla. Hän wastasi ja sanoi/ MInä uskon Jesuksen Kristuksen olewan Jumalan Pojan.)

37. εἶπε δὲ ὁ Φίλιππος· εἰ πιστεύεις ἐξ ὅλης τῆς καρδίας, ἔξεστιν. ἀποκριθεὶς δὲ εἶπε· Πιστεύω τὸν υἱὸν τοῦ Θεοῦ εἶναι τὸν Ἰησοῦν Χριστόν.

37. ειπεν δε ο φιλιππος ει πιστευεις εξ ολης της καρδιας εξεστιν αποκριθεις δε ειπεν πιστευω τον υιον του θεου ειναι τον ιησουν χριστον 37. eipen de o filippos ei pisteυeis eks oles tes kardias eksestin apokritheis de eipen pisteυo ton υion toυ theoυ einai ton iesoυn christon

37 Now Philip said, If you believe from all your heart, it is permitted. But he answered and said I believe Jesus Christ to be the Son of God.

37. And Philip said, If thou believest with all thine heart, thou mayest. And he answered and said, I believe that Jesus Christ is the Son of God.

37. Men Philippus sagde: dersom du troer af ganske Hjerte, kan det skee. Men han svarede og sagde: jeg troer, at Jesus Christus er Guds Søn.

37. Då sade Philippus: Om du tror af allt hjerta, så må det väl ske. Han svarade, och sade: Jag tror Jesum Christum vara Guds Son.

37. Agga Wilippus ütles: Kui sa ussud keigest süddamest, siis woib se sündida; agga temma kostis ja ütles: Minna ussun, et Jesus Kristus on Jummala Poeg.

37. Pilypas tarė: ‘‘Jei tiki iš visos širdies, tai galima’‘. Tas atsakė: ‘‘Tikiu, kad Jėzus Kristus yra Dievo Sūnus’‘.

37. Philippus aber sprach: Glaubst du von ganzem Herzen, so mag's wohl sein. Er antwortete und sprach: Ich glaube, daß Jesus Christus Gottes Sohn ist.

37. Et Philippe lui dit: Si tu crois de tout ton cour, cela t'est permis. Et l'eunuque répondant, dit: Je crois que Jésus-Christ est le Fils de Dieu.

37. Y Felipe dijo: Si crees de todo corazón, bien puedes. Y respondiendo él, dijo: Creo que Jesu Cristo es el Hijo de Dios.

37 En Filippus zeide: Indien gij van ganser harte gelooft, zo is het geoorloofd. En hij, antwoordende, zeide: Ik geloof, dat Jezus Christus de Zoon van God is.

37. I rzekł Filip: Jeźliż wierzysz z całego serca, wolnoć. A on odpowiedziawszy, rzekł: Wierzę, iż Jezus Chrystus jest Syn Boży.

37. Filep pedig monda: Ha teljes szívből hiszel, meglehet. Az pedig felelvén, monda: Hiszem, hogy a Jézus Krisztus az Isten [12†] Fia.

37 Филипп же сказал ему: если веруешь от всего сердца, можно. Он сказал в ответ: верую, что Иисус Христос есть Сын Божий.

37. Рече ж Филип: Коли віруєш усїм серцем, то можна. Озвавши ся ж, каже: Вірую, що Син Божий Ісус Христос.

38 Ja hän käski pysäyttää vaunut, ja he astuivat kumpikin veteen, sekä Filippus että hoviherra, ja Filippus kastoi hänet.

38 Niin hän käski pysäyttää vaunut, ja he astuivat kumpikin veteen, sekä Filippus että hoviherra, ja Filippus* kastoi hänet.

38. Niin hän käski seisahtaa vaunun; ja he astuivat molemmat veteen, Philippus ja kamaripalvelia, ja hän kasti hänen.

38. Nijn hän seisatti waunun ja he astuit weteen Philippus ja Camaripalwelia ja hän casti hänen.

38. Nin he' annoi seisette Rattan ia alasastuit wetehen/ seke Philippus ette se Rahanhaltia/ ia hen castoi hene'. (Niin hän antoi seisattaa rattaan ja alas astuit weteen/ sekä Philippus että se rahanhaltija/ ja hän kastoi hänen.)

38. καὶ ἐκέλευσε στῆναι τὸ ἅρμα, καὶ κατέβησαν ἀμφότεροι εἰς τὸ ὕδωρ, ὅ τε Φίλιππος καὶ ὁ εὐνοῦχος, καὶ ἐβάπτισεν αὐτόν.

38. και εκελευσεν στηναι το αρμα και κατεβησαν αμφοτεροι εις το υδωρ ο τε φιλιππος και ο ευνουχος και εβαπτισεν αυτον 38. kai ekeleυsen stenai to arma kai kateβesan amfoteroi eis to υdor o te filippos kai o eυnoυchos kai eβaptisen aυton

38 Now he commanded the chariot to stand (still) and they both went-down into the water, both Philip and the eunuch, and he immersed* him.

38. And he commanded the chariot to stand still: and they went down both into the water, both Philip and the eunuch; and he baptized him.

38. Og han bød Vognen holde, og de nedstege begge i Vandet, baade Philippus og Gildingen; og han døbte ham.

38. Och han lät hålla vagnen; och de stego ned i vattnet, både Philippus och kamereraren; och han döpte honom.

38. Ja temma käskis tölda kinnipiddada, ja nemmad astusid mollemad mahha wette, ni hästi Wilippus, kui se kohhitsetud issand, ja temma ristis tedda;

38. Jis liepė sustabdyti vežimą, ir jie abu­Pilypas ir eunuchas­išlipę įbrido į vandenį, ir Pilypas jį pakrikštijo.

38. Und er hieß den Wagen halten, und stiegen hinab in das Wasser beide, Philippus und der Kämmerer, und er taufte ihn.

38. Et il commanda qu'on arrêtât le chariot; et ils descendirent tous deux dans l'eau, Philippe et l'eunuque; et Philippe le baptisa.

38. Y mandó parar el carro; y descendieron ámbos al agua, Felipe y el eunuco; y le bautizó.

38 En hij gebood den wagen stil te houden; en zij daalden beiden af in het water, zo Filippus als de kamerling, en hij doopte hem.

38. I kazał stanąć wozowi; i zstąpili obadwaj w wodę, Filip i rzezaniec, i ochrzcił go.

38. És megállítá a szekeret; és leszállának mindketten a vízbe, Filep és a komornyik; és megkeresztelé őt.

38 И приказал остановить колесницу, и сошли оба в воду, Филипп и евнух; и крестил его.

38. І звелїв з'упинити воза; й увійшли обидва в воду, Филип і євнух; і охрестив його.

39 Ja kun he olivat astuneet ylös vedestä, tempasi Herran Henki Filippuksen pois, eikä hoviherra häntä enää nähnyt. Ja hän jatkoi matkaansa iloiten.

39 Heidän noustuaan vedestä, Herran Henki tempasi pois Filippuksen, eikä hoviherra häntä enää nähnyt, sillä hän jatkoi matkaansa iloiten.

39. Mutta kuin he vedestä astuivat ylös, tempasi Herran Henki Philippuksen, ja ei kamaripalvelia häntä enään nähnyt, vaan meni iloiten tietänsä myöten.

39. Mutta cosca he wedestä ylösastuit temmais HERran Hengi Philippuxen ja nijn ei Camaripalwelia händä enä nähnyt waan meni iloiten tietäns myöden.

39. Mutta coska he sis wedhest Ylesastuit/ nin HERRAN Hengi te'masi Philippusen/ ia ei se Rahanhaltia hende sillen nehnyt/ waan hen meni iloite' tietense möden matcaans. (Mutta koska he siis wedestä ylös astuit/ niin HERRAN Henki tempasi Philippuksen/ ja ei se rahanhaltija häntä silleen nähnyt/ waan hän meni iloiten tietänsä myöten matkaansa.)

39. ὅτε δὲ ἀνέβησαν ἐκ τοῦ ὕδατος, Πνεῦμα Κυρίου ἥρπασε τὸν Φίλιππον, καὶ οὐκ εἶδεν αὐτὸν οὐκέτι ὁ εὐνοῦχος· ἐπορεύετο γὰρ τὴν ὁδὸν αὐτοῦ χαίρων.

39. οτε δε ανεβησαν εκ του υδατος πνευμα κυριου ηρπασεν τον φιλιππον και ουκ ειδεν αυτον ουκετι ο ευνουχος επορευετο γαρ την οδον αυτου χαιρων 39. ote de aneβesan ek toυ υdatos pneυma kυrioυ erpasen ton filippon kai oυk eiden aυton oυketi o eυnoυchos eporeυeto gar ten odon aυtoυ chairon

39 Now when they came-up out of the water, (the) Spirit of the Lord seized Philip, and the eunuch saw him no more, for* he was traveling on his way rejoicing.

39. And when they were come up out of the water, the Spirit of the Lord caught away Philip, that the eunuch saw him no more: and he went on his way rejoicing.

39. Men der de opstege af Vandet bortrykkede Herrens Aand Philippus, og Gildingen saae ham ikke mere; thi drog han sin Vei med Glæde.

39. Och när de gingo upp utu vattnet, tog Herrans Ande Philippum bort, och kamereraren såg honom intet sedan; utan for sin väg, och var glad.

39. Agga kui nemmad weest wäljatullid, siis wottis Issanda Waim Wilippust ärra, ja se kohhitsetud issand ei näinud tedda mitte ennam, sest ta läks omma teed römoga.

39. Išėjus iš vandens, Viešpaties Dvasia pagavo Pilypą. Eunuchas daugiau jo nebematė, tik džiūgaudamas traukė savo keliu.

39. Da sie aber heraufstiegen aus dem Wasser, rückte der Geist des HERRN Philippus hinweg, und der Kämmerer sah ihn nicht mehr; er zog aber seine Straße fröhlich.

39. Mais quand ils furent ressortis de l'eau, l'Esprit du Seigneur enleva Philippe, et l'eunuque ne le vit plus; car il continua son chemin plein de joie,

39. Y como subieron del agua, el Espíritu del Señor arrebató a Felipe, y no le vió más el eunuco; y se fué su camino gozoso.

39 En toen zij uit het water waren opgekomen, nam de Geest des Heeren Filippus weg, en de kamerling zag hem niet meer; want hij reisde zijn weg met blijdschap.

39. A gdy wystąpili z wody, porwał Filipa Duch Paóski i nie widział go więcej rzezaniec, ale jechał drogą swoją, radując się.

39. Mikor pedig a vízből feljöttek, az Úrnak Lelke elragadá [13†] Filepet; és többé nem látta őt a komornyik, mert tovább méne az ő útján örömmel.

39 Когда же они вышли из воды, Дух Святый сошел на евнуха, а Филиппа восхитил Ангел Господень, и евнух уже не видел его, и продолжал путь, радуясь.

39. Як же вийшли з води, Дух Господень ухопив Филипа, і не бачив його більш євнух; і пійшов дорогою своєю, радуючись.

40 Mutta Filippus tavattiin Asdodissa; ja hän vaelsi ympäri ja julisti evankeliumia kaikissa kaupungeissa, kunnes tuli Kesareaan.

40 Mutta Filippus tavattiin Asdodissa. Ja hän vaelsi ympäri ja julisti ilosanomaa kaikissa kaupungeissa, kunnes tuli Kesareaan.

40. Mutta Philippus löydettiin Atsotissa, ja vaelsi ympäri ja saarnasi joka kaupungissa evankeliumia, siihenasti kuin hän tuli Kesareaan.

40. Mutta Philippus löyttin Asotis: ja hän waelsi ymbärins ja saarnais joca Caupungis Evangeliumi sijhenasti cuin hän tuli Cesareaan.

40. Mutta Philippus leuttijn Asdodis/ ia ymberiwaelsi/ ia sarnasi Euangelium ioca Caupungis/ sihenasti quin hen tuli Cesarean. (Mutta Philippus löydettiin Asdodissa/ ja ympäri waelsi/ ja saarnasi ewankeliumia joka kaupungissa/ siihen asti kuin hän tuli Kesareaan.)

40. Φίλιππος δὲ εὑρέθη εἰς Ἄζωτον, καὶ διερχόμενος εὐηγγελίζετο τὰς πόλεις πάσας ἕως τοῦ ἐλθεῖν αὐτὸν εἰς Καισάρειαν.

40. φιλιππος δε ευρεθη εις αζωτον και διερχομενος ευηγγελιζετο τας πολεις πασας εως του ελθειν αυτον εις καισαρειαν 40. filippos de eυrethe eis azoton kai dierchomenos eυeggelizeto tas poleis pasas eos toυ elthein aυton eis kaisareian

40 But Philip was found in Azotus and going through, he was proclaiming the good-news to all the cities, until he came to Caesarea.

40. But Philip was found at Azotus: and passing through he preached in all the cities, till he came to Caesarea.

40. Men Philippus blev funden i Asdod, og han vandrede der igjennem, og prædikede Evangelium i alle Stæder, indtil han kom til Cæsarea.

40. Och Philippus vardt funnen i Azot; och vandrade omkring, och predikade Evangelium i alla städer, tilldess han kom till Cesarea.

40. Agga Wilippust leiti Asodist, ja läbbiminnes kulutas temma armo-öppetust keikile liñnadele, kunni ta sai Keisarea liñna.

40. O Pilypas atsidūrė Azote; iš ten keliaudamas skelbė Evangeliją visuose miestuose ir taip atvyko į Cezarėją.

40. Philippus aber ward gefunden zu Asdod und wandelte umher und predigte allen Städten das Evangelium, bis daß er kam gen Cäsarea.

40. Et Philippe se trouva dans Azot; et il évangélisait par toutes les villes où il passait, jusqu'à ce qu'il vînt à Césarée.

40. Felipe empero se halló en Azoto; y pasando anunciaba el evangelio en todas las ciudades hasta que vino a Cesarea.

40 Maar Filippus werd gevonden, te Azote; en het land doorgaande, verkondigde hij het Evangelie in alle steden, totdat hij te Cesarea kwam.

40. A Filip aż w Azocie jest znaleziony, a chodząc kazał Ewangieliję po wszystkich miastach, aż przyszedł do Cezaryi.

40. Filep pedig találtaték Azótusban; és széjjeljárva hirdeté az evangyéliomot minden városnak, míglen Czézáreába juta.

40 А Филипп оказался в Азоте и, проходя, благовествовал всем городам, пока пришел в Кесарию.

40. Филип же опинивсь ув Азотї, і проходячи проповідував по всїх городах, аж доки прийшов у Кесарию.