SAKARJA

SAKARJA

Propheta  ZacharJa

1938 1776 1642
     
7 LUKU 7 LUKU VII. Lucu
7:1 Kuningas Daarejaveksen neljäntenä vuotena tuli Herran sana Sakarjalle, neljäntenä päivänä yhdeksännessä kuussa, kislev-kuussa. 7:1 Ja neljäntenä kuningas Dariuksen vuotena tapahtui \Herran\ sana Sakarjalle, neljäntenä päivänä yhdeksännessä kuukaudessa, joka kutsutaan Kislev. 7:1 JA neljändenä Cuningas Dariuxen wuotena/ tapahdui HERran sana ZacharJalle/ neljändenä päiwänä yhdexennes Cuucaudes/ joca Chisleu cudzutan.
7:2 Beetel oli lähettänyt Sareserin ja Regem-Melekin miehinensä etsimään Herran mielisuosiota 7:2 Kuin he lähettivät Sareserin, ja Regemmelekin, ja heidän miehensä Jumalan huoneeseen rukoilemaan \Herran\ eteen, 7:2 Cosca SarEzer ja RegemMelech/ heidän miestens cansa/ lähetit BethElijn rucoileman HERran eteen.
7:3 ja kysymään Herran Sebaotin temppelin papeilta ynnä profeetoilta näin: "Onko minun viidennessä kuussa itkettävä ja noudatettava pidättyväisyyttä, niin kuin minä olen tehnyt jo kuinka monina vuosina?" 7:3 Ja sanomaan papeille, jotka olivat \Herran\ Zebaotin huoneessa, ja prophetaille: vieläkö minun nyt pitää itkemän viidentenä kuukautena, ja vaivaaman minuani, niinkuin minä tähän asti muutamina vuosina tehnyt olen? 7:3 Ja annoit sanoa Papeille/ jotca olit HERran Zebaothin huonen ymbärillä: ja Prophetaille: wieläkö minun nyt tule itke wijdendenä Cuucautena/ ja pitä waiwaman minuani/ nijncuin minä tähänasti muutamina wuosina tehnyt olen?
7:4 Niin minulle tuli tämä Herran Sebaotin sana: 7:4 Ja \Herran\ Zebaotin sana tapahtui minulle ja sanoi: 7:4 Ja HERran Zebaothin sana tapahdui minulle/ ja sanoi:
7:5 "Sano kaikelle maan kansalle ja papeille näin: Kun te olette paastonneet ja valittaneet viidennessä ja seitsemännessä kuussa, ja jo seitsemänäkymmenenä vuotena, niin minulleko te olette paastonne paastonneet? 7:5 Puhu kaikelle maan kansalle ja papeille, sanoen: kuin te paastositte ja paruitte viidennellä ja seitsemännellä kuukaudella, nyt seitsemänkymmentä vuotta, oletteko te minulle paastonneet? 7:5 Sanos caikille maan Canssoille ja Papeille/ sanoden: cosca te paastoisitta ja parguitta wijdennellä ja seidzemennellä Cuucaudella/ näillä seidzemennellä kymmenellä wuodella/ olettaco te minulle paastonnet?
7:6 Ja kun olette syöneet ja juoneet, niin ettekö te ole itsellenne syöneet ja juoneet? 7:6 Ja kuin te syötte ja juotte, ettekö te syö ja juo itse teillenne? 7:6 Eli/ cosca te söittä ja joitta/ ettäkö te syönet ja juonet idze teillenne?
7:7 Eikö niin: pitäkää ne sanat, jotka Herra on julistanut entisten profeettain kautta, kun Jerusalem vielä oli asuttuna ja levossa, ympärillään alaisensa kaupungit, ja Etelämaa ja Alankomaa olivat asutut?" 7:7 Eikö tämä se ole, jota \Herra\ antoi entisten prophetain saarnata, kuin vielä Jerusalemissa asuttiin, ja oli lepo kaupungeissa ympärillä, kuin asuttiin sekä etelään päin että laaksoissa? 7:7 Eikö tämä se ole/ jota HERra andoi endisten Prophetain saarnata/ cosca wielä Jerusalemis asuttin/ ja oli lepo Caupungeis ymbärillä/ cosca ihmisiä asui sekä etelän päin että laxoisa.
7:8 Ja Sakarjalle tuli tämä Herran sana: 7:8 Ja \Herran\ sana tapahtui Sakarjalle, sanoen: 7:8 JA HERran sana tapahdui ZacharJalle/ sanoden:
7:9 "Näin sanoo Herra Sebaot: Tuomitkaa oikea tuomio, tehkää laupeus ja olkaa armahtavaiset kukin veljellenne, 7:9 Näin sanoo \Herra\ Zebaot: tuomitkaat oikein, ja tehkäät jokainen hyvää ja laupiutta veljellensä. 7:9 Nijn sano HERra Zebaoth: Duomitcat oikein/ ja osottacan jocainen hywä ja laupiutta weljellens.
7:10 leskeä, orpoa, muukalaista ja kurjaa älkää sortako, älkääkä miettikö mielessänne pahaa, kukin veljeänsä vastaan. 7:10 Ja älkäät tehkö vääryyttä leskille ja orvoille, muukalaisille ja köyhille: ja älkään kenkään ajatelko pahaa sydämessänsä veljiänsä vastaan. 7:10 Ja älkät tehkö wääryttä leskille ja orwoille/ muucalaisille ja köyhille/ ja älkän kengän ajatelco paha sydämesäns wejiäns wastan.
7:11 Mutta he eivät tahtoneet ottaa vaaria, vaan käänsivät uppiniskaisina selkänsä ja kovettivat korvansa, etteivät kuulisi. 7:11 Mutta ei he näistä tahtoneet ottaa vaaria, vaan käänsivät selkänsä minua vastaan, ja tukitsivat korviansa, ettei he kuulisi; 7:11 Mutta ei he näistä tahtonet otta waari/ waan käänsit selkäns minua wastan/ ja tukidzit corwians/ ettei he cuulis.
7:12 Ja he tekivät sydämensä kovaksi kuin timantti, etteivät kuulisi lakia eikä niitä sanoja, mitkä Herra Sebaot on lähettänyt Henkensä voimalla entisten profeettain kautta; ja niin on Herralta Sebaotilta tullut suuri vihastus. 7:12 Ja asettivat sydämensä niinkuin timantin, ettei he kuulisi lakia ja sanoja, jotka \Herra\ Zebaot hengellänsä lähetti entisten prophetain kautta: sentähden on niin suuri viha \Herralta\ Zebaotilta tullut. 7:12 Ja asetit sydämens nijncuin Demantin/ ettei he cuulis Lakia ja sanoja/ jotca HERra Zebaoth Hengelläns lähetti endisten Prophetain cautta.
7:13 Sentähden on nijn suuri wiha HERralda Zebaothilda tullut/
7:13 Samoin kuin hän huusi, mutta he eivät kuulleet, samoin he huutavat, mutta minä en kuule, sanoo Herra Sebaot. 7:13 Ja se on niin tapahtunut kuin saarnattiinkin; mutta ettei he tahtoneet kuulla, niin en minäkään tahtonut kuulla, kuin he huusivat, sanoo \Herra\ Zebaot. ja se on nijn tapahtunut cuin saarnattingin. Mutta ettei he tahtonet cuulla/ nijn en minäkän tahtonut cuulla cosca he huusit/ sano HERra Zebaoth.
7:14 Ja minä myrskynä karkoitan heidät kaikkien pakanakansojen sekaan, joita he eivät tunne, ja maa jää heidän jälkeensä autioksi menijöistä ja tulijoista. Ihanan maan he tekevät autioksi." 7:14 Ja niin minä olen heidät hajoittanut kaikkein pakanain sekaan, joita ei he tunteneet; ja maa on heidän jälkeensä autioksi jäänyt, ettei kenkään siinä vaella eikä asu; sillä he ovat sen ihanan maan hävittäneet. 7:14 Ja nijn minä olen heidän hajottanut caickein pacanain secaan/ joita ei he tundenet. Ja maa on heidän jälkens autiaxi jäänyt/ ettei kengän sijnä waella eikä asu/ ja se ihana maa on autiaxi tehty.
     


VALITSE
LUKU

1 2 3
4 5 6
7 8 9
10 11 12
13 14