SAKARJA |
SAKARJA |
Propheta ZacharJa |
| 1938 |
1776 |
1642 |
| |
|
|
| 5 LUKU |
5 LUKU |
V. Lucu |
| 5:1
Minä nostin jälleen silmäni, ja katso: oli lentävä
kirjakäärö. |
5:1 Ja minä taas nostin silmäni ja näin, ja katso, siinä oli lentävä kirja. |
5:1
JA minä nostin silmäni/ ja näin/
ja cadzo/ sijnä oli lendäwä kirja. |
| 5:2
Ja hän sanoi minulle: "Mitä sinä näet?" Minä vastasin:
"Minä näen lentävän kirjakäärön, kahtakymmentä kyynärää
pitkän ja kymmentä kyynärää leveän." |
5:2 Ja hän sanoi minulle: mitäs näet? Mutta minä sanoin: minä näen lentävän kirjan, joka on kaksikymmentä kyynärää pitkä ja kymmenen kyynärää leviä. |
5:2
Ja hän sanoi minulle: mitäs näet?
Mutta minä sanoin: minä näen lendäwän kirjan/ joca on
caxikymmendä kynärätä pitkä/ ja caxikymmendä kynärätä
lewiä. |
| 5:3
Hän sanoi minulle: "Tämä on kirous, joka käy yli kaiken
maan. Sillä tämän kirouksen mukaisesti siitä
puhdistetaan pois jokainen varas, ja jokainen
vannoskelija puhdistetaan siitä pois. |
5:3 Ja hän sanoi minulle: se on se kirous, joka käy kaiken maan ylitse: sillä jokainen varas tästä (kansasta) niinkuin muistakin sanoo itsensä viattomaksi; ja kaikki valapattoiset tästä niinkuin muutkin sanovat itseänsä viattomaksi. |
5:3
Ja hän sanoi minulle: se on se
kirous/ joca käy caiken maan ylidze: sillä jocainen
waras duomitan tällä kirjalla hurscaxi/ ja caicki
walapattoiset duomitan tällä kirjalla wiattomaxi. |
| 5:4
Minä lasken sen irti, sanoo Herra Sebaot, ja se menee
varkaan kotiin ja sen kotiin, joka vannoo väärin minun
nimeeni. Se jää sisälle hänen kotiinsa ja kalvaa sen
loppuun asti, sekä sen puut että sen kivet." |
5:4 Mutta minä tahdon sen tuottaa edes, sanoo \Herra\ Zebaot, että sen pitää tuleman varkaan huoneesen, ja sen huoneesen, joka minun nimeni kautta väärin vannoo: ja sen pitää pysymän heidän huoneessansa; ja se on sen kuluttava puinensa ja kivinensä. |
5:4
Mutta minä tahdon sen tuotta edes/
sano HERra Zebaoth/ että sen pitä tuleman warcaille
cotia/ ja nijlle jotca minun nimeni cautta wäärin
wannowat. Ja sen pitä pysymän heidän huoneisans/ joca
sen on culuttawa puinens ja kiwinens. |
| 5:5
Sitten enkeli, joka puhutteli minua, lähti liikkeelle ja
sanoi minulle: "Nosta silmäsi ja katso: mikä tuo on,
joka lähtee liikkeelle?" |
5:5 Ja enkeli, joka minun kanssani puhui, läksi ulos, ja sanoi minulle: nosta nyt silmäs ja katso, mitä sieltä käy ulos. |
5:5
JA Engeli/ joca minun cansani
puhui/ läxi ulos/ ja sanoi minulle: nosta silmäs ja näe
mitä sieldä käy ulos. |
| 5:6
Minä sanoin: "Mikä se sitten on?" Ja hän vastasi: "Tämä
on eefa-mitta, joka lähtee liikkeelle." Ja hän sanoi:
"Tämän näköisiä ne ovat koko maan päällä"; |
5:6 Ja minä sanoin: mikä se on? Hän sanoi: sieltä käy ephan mitta ulos; ja sanoi: se on heidän näkönsä kaikessa maassa. |
5:6
Ja minä sanoin: mikä se on? hän
sanoi: sieldä käy yxi wacka ulos/ ja sanoi: se on heidän
muotons jocaidzes maacunnas. |
| 5:7
ja katso, lyijykansi kohosi, ja siinä istui eräs nainen
eefa-mitan sisällä. |
5:7 Ja katso, lyijyinen kansi nousi auki; ja siellä istui yksi vaimo keskellä ephaa. |
5:7
Ja cadzo/ Centneri plyijyä häälyi
tuulesa/ ja siellä istui yxi waimo keskellä wacka. |
| 5:8
Ja hän sanoi: "Tämä on jumalattomuus." Ja hän paiskasi
hänet sisälle eefa-mittaan ja paiskasi lyijypainon sen
suulle. |
5:8 Ja hän sanoi: se on jumalattomuus; ja hän heitti sen keskelle mittaa, ja laski lyijyn kappaleen myös mitan suulle. |
5:8
Ja hän sanoi: se on se jumalatoin
oppi. Ja hän heitti sen wacan keskelle/ ja laski sen
blyijyn cappalen myös wacan suulle. |
| 5:9
Ja kun minä nostin silmäni, näin minä, katso, kaksi
naista lähtevän liikkeelle, ja niillä oli tuulta
siivissään, ja niiden siivet olivat kuin haikaran
siivet; ja ne kantoivat eefa-mittaa taivaan ja maan
välitse. |
5:9 Ja minä nostin silmäni ja näin, ja katso, kaksi vaimoa läksi ulos, joilla olivat siivet, joita tuuli ajoi, ja heidän siipensä olivat niinkuin nälkäkurjen siivet, ja ne nostivat ephan mitan maan ja taivaan välille. |
5:9
JA minä nostin silmäni/ ja näin/
ja cadzo/ caxi waimo läxit ulos/ joilla olit sijwet/
joita tuuli ajoi/ ja heidän sijpens olit nijncuin
Storckein sijwet. Jotca sen wacan nostit maan ja taiwan
wälille. |
| 5:10 Niin minä sanoin enkelille, joka puhutteli minua:
"Mihin ne kuljettavat eefa-mittaa?" |
5:10 Ja minä sanoin enkelille, joka minun kanssani puhui: kuhunka he sen mitan vievät? |
5:10
Ja minä sanoin Engelille/ joca
minun cansani puhui/ cuhunga he sen wacan wiewät? |
| 5:11 Ja hän vastasi minulle: "Ne menevät rakentamaan
hänelle huonetta Sinearin maahan. Ja kun se on valmis,
lasketaan hänet sinne paikoillensa." |
5:11 Hän sanoi minulle: että hänelle rakennettaisiin huone Sinearin maalla, ja se valmistettaisiin, ja asetettaisiin perustuksensa päälle. |
5:11
Hän sanoi minulle: että hänelle
raketaisin huone Sinearin maalla/ walmistettaisin/ ja
asetettaisin perustuxens päälle. |
| |
|
|