ESTERIN KIRJA |
ESTER |
Estherin Kirja |
1938 |
1776 |
1642 |
|
|
|
7 LUKU |
7 LUKU |
VII. Lucu |
7:1
Kun kuningas ja Haaman olivat tulleet kuningatar Esterin
luo juomaan, |
7:1 Kuin kuningas tuli ja Haman pitoon kuningatar Esterin tykö, |
7:1
COsca Cuningas tuli Hamanin cansa
sijhen pitoon jonga Drotning Esther oli walmistanut. |
7:2
sanoi kuningas juominkien aikana Esterille nytkin,
toisena päivänä: "Mitä pyydät, kuningatar Ester? Se
sinulle annetaan. Ja mitä haluat? Se täytetään, olkoon
vaikka puoli valtakuntaa." |
7:2 Sanoi kuningas taas toisena päivänä Esterille, sittekuin hän oli viinaa juonut: mitäs rukoilet, kuningatar Ester, sinulles annettaa, ja mitäs anot? ehkä se olis puoli kuninkaan valtakuntaa, se pitää tapahtuman. |
7:2
Cuningas sanoi taas toisna päiwänä
Estherille/ sijttecuin hän oli wijna juonut: mitäs
rucoilet Drotning Esther sinulles annetta/ ja mitäs
anot? ehkä se olis puoli Cuningan waldacunda/ se pitä
tapahtuman. |
7:3
Niin kuningatar Ester vastasi ja sanoi: "Jos olen saanut
armon sinun silmiesi edessä, kuningas, ja jos kuningas
hyväksi näkee, niin annettakoon minulle oma henkeni, kun
sitä pyydän, ja kansani, kun sitä haluan. |
7:3 Kuningatar Ester vastasi ja sanoi: o kuningas, jos minä olen löytänyt armon sinun edessäs ja jos kuninkaalle kelpaa, niin suokoon minulle henkeni minun rukoukseni tähden, ja kansani minun anomiseni tähden! |
7:3
Drotning Esther wastais/ ja sanoi:
Cuningas/ jos minä olen löytänyt armon sinun edesäs/ ja
jos Cuningan kelpa/ nijn suocon minulle minun hengeni/
minun rucouxeni tähden/ ja minun Canssalleni minun
anomiseni tähden. |
7:4
Sillä meidät on myyty, minut ja kansani, hävitettäviksi,
tapettaviksi ja tuhottaviksi. Jos meidät olisi myyty
vain orjiksi ja orjattariksi, olisin siitä vaiti, sillä
sen vaivan takia ei kannattaisi kuningasta vaivata." |
7:4 Sillä me olemme myydyt, minä ja minun kansani, teloitettaviksi, surmattaviksi ja hukutettaviksi. Ja jos me olisimme myydyt orjiksi ja piioiksi, niin minä olisin vaiti, eikä vihamies sittekään palkitsisi kuninkaalle sitä vahinkoa. |
7:4
Sillä me olem myydyt/ minä ja
minun Canssan/ teloitetta/ surmatta ja hucutetta. Ja
josca Jumala että me olisim myydyt orjixi ja pijcoixi/
nijn minä olisin wai/ eikä wihamiehen pidäis sijttekän
Cuningalle tekemän wahingota. |
7:5
Niin sanoi kuningas Ahasveros ja kysyi kuningatar
Esteriltä: "Kuka se on, ja missä se on, joka on
rohjennut tehdä sellaista?" |
7:5 Kuningas Ahasverus puhui ja sanoi kuningatar Esterille: kuka se on, eli kussa se on, joka tohtii senkaltaista ajatella tehdäksensä? |
7:5
CUningas Ahaswerus puhui ja sanoi
Drotning Estherille: cuca se on/ eli cusa se on/ joca
tohti sencaltaist ajatella tehdäxens? |
7:6
Ester vastasi: "Se vastustaja ja vihamies on tuo paha
Haaman." Niin Haaman peljästyi kuningasta ja
kuningatarta. |
7:6 Ester sanoi: se vihamies ja vainooja on tämä paha Haman; ja Haman peljästyi kuninkaan ja kuningattaren edessä. |
7:6
Esther sanoi: se wihamies ja
wainoja on tämä paha Haman. Ja Haman peljästyi Cuningan
ja Drotningin edes. |
7:7
Kuningas nousi vihoissaan juomingeista ja meni linnan
puutarhaan, mutta Haaman jäi siihen pyytääkseen
henkeänsä kuningatar Esteriltä, sillä hän näki, että
kuninkaalla oli paha mielessä häntä vastaan. |
7:7 Ja kuningas nousi vieraspidosta ja viinan tyköä vihoissansa ja meni salin yrttitarhaan; ja Haman nousi ja rukoili kuningatarta henkensä edestä; sillä hän näki hänellensä olevan valmistetun onnettomuuden kuninkaalta. |
7:7
Ja Cuningas nousi wieraspidost ja
wijnan tyköä wihoisans/ ja meni Salin tygö cartanolle.
Ja Haman nousi ja rucoili Drotningi hengens edest: sillä
hän näki hänellens olewan walmistetun onnettomuden
Cuningalda. |
7:8
Kun kuningas tuli linnan puutarhasta takaisin linnaan,
jossa juomingit olivat, oli Haaman juuri heittäytymässä
lepovuoteelle, jolla kuningatar Ester lepäsi. Niin
kuningas sanoi: "Vai tekee hän vielä väkivaltaa
kuningattarelle linnassa, minun läsnäollessani!" Tuskin
oli tämä sana päässyt kuninkaan suusta, kun jo Haamanin
kasvot peitettiin. |
7:8 Ja kuin kuningas tuli jälleen salin yrttitarhasta siihen huoneesen, jossa he olivat viinaa juoneet, nojasi Haman sille vuoteelle, jolla Ester istui. Niin sanoi kuningas: tahtooko hän kuningattarelle tehdä myös väkivaltaa minun läsnäollessani huoneessa? Kuin se sana tuli kuninkaan suusta ulos, peittivät he Hamanin kasvot. |
7:8
Ja cosca Cuningas tuli jällens
cartanolda Salin tykö/ josa he olit rualla ollet/ nojais
Haman sille pengille jolla Esther istui: Nijn sanoi
Cuningas: tahtoco hän Drotningille tehdä myös wäkiwalda/
minun läsnä ollesani huones? cosca se sana tuli Cuningan
suusta ulos/ peitit he Hamanin caswot. |
7:9
Ja Harbona, yksi kuningasta palvelevista hoviherroista,
sanoi: "Katso, seisoohan Haamanin talon edessä hirsipuu,
viittäkymmentä kyynärää korkea, se, minkä Haaman on
teettänyt Mordokain varalle, jonka puhe kerran koitui
kuninkaan hyväksi." Kuningas sanoi: "Ripustakaa hänet
siihen." |
7:9 Ja Harbona, kuninkaan kamaripalvelijoista, sanoi kuninkaalle: katso, Hamanin kartanolla seisoo puu viisikymmentä kyynärää korkea, jonka hän teki Mordekaita varten, joka hyvää puhui kuninkaan edestä. Niin sanoi kuningas: hirtettäkään hän siihen. |
7:9
Ja Harbona/ yxi Cuningan
Camaripalwelioista/ sanoi Cuningalle: cadzo/ Hamain
cartanolla seiso yxi puu wijttäkymmendä kynärätä corke/
jonga hän teki Mardochait warten/ joca hywä puhui
Cuningan edest. Nijn sanoi Cuningas: hirtettäkän hän
sijhen. |
7:10 Niin ripustettiin Haaman hirsipuuhun, jonka hän oli
pystyttänyt Mordokain varalle. Sitten kuninkaan viha
asettui. |
7:10 Niin he hirttivät Hamanin siihen puuhun, jonka hän teki Mordekaita varten; ja niin asettui kuninkaan viha. |
7:10
Nijn he hirtit Hamanin sijhen
puuhun/ jonga hän teki Mardochait wasten/ ja nijn
asettui Cuningan wiha. |
|
|
|