SANANLASKUT
31 luku |
|
||
|
|
||
Kuningas Lemuelia neuvoo hänen äitinsä. Kelpo vaimon ylistys. |
|
||
|
|
||
FI33/38 | 1. Lemuelin, Massan kuninkaan, sanat, joilla hänen äitinsä kasvatti häntä. |
Biblia1776 | 1. Kuningas Lemuelin sanat: oppi, jonka hänen äitinsä hänelle opetti: |
CPR1642 | 1. NÄmät owat Cuningas Lamuelin sanat: |
|
|
|
|
||
MLV19 | 1 The words of king Lemuel, the oracle which his mother instructed him. |
KJV | 1. The words of king Lemuel, the prophecy that his mother taught him. |
|
|
||
Dk1871 | 1. Lemuels, en Konges, Ord; et varslende Ord, hvormed hans Moder underviste ham. |
KXII | 1. Detta är Konung Lemuels ord, den lära, som honom hans moder lärde. |
PR1739 | 1. Kunninga Lemueli sannad. Se öppetus, mis temma emma tedda öppetas. |
LT | 1. Karaliaus Lemuelio žodžiai, kuriais jį auklėjo motina: |
|
|
||
Luther1912 | 1. Dies sind die Worte des Königs Lamuel, die Lehre, die ihn seine Mutter lehrte. |
Ostervald-Fr | 1. Paroles du roi Lémuel, sentences par lesquelles sa mère l'instruisit. |
RV'1862 | 1. PALABRAS de Lemuel rey: la profecía con que le enseñó su madre. |
SVV1770 | 1 De woorden van den koning Lemuel; de last, maarmede zijn moeder hem onderwees. |
|
|
||
PL1881 | 1. Te są słowa Lemuela króla, i zebranie mów, któremi go ćwiczyła matka jego. |
Karoli1908Hu | 1. Lemuel király beszédei, próféczia, melylyel tanította vala őt az anyja. |
RuSV1876 | 1 Слова Лемуила царя. Наставление, которое преподала ему мать его: |
БКуліш | 1. Се слова царя Лемуїла; наука, яку дала йому мати його: |
|
|
||
FI33/38 | 2. Mitä, poikani; mitä, kohtuni poika; mitä, lupausteni poika? |
Biblia1776 | 2. Ah minun poikani, ah minun kohtuni poika, ah minun toivottu poikani! |
CPR1642 | 2. Se oppi jonga hänen äitins hänelle opetti: Ah minun walittun ah minun cohtuni hedelmä ah minun toiwottu poican. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 2 What, my son? And what, O son of my womb? And what, O son of my vows? |
KJV | 2. What, my son? and what, the son of my womb? and what, the son of my vows? |
|
|
||
Dk1871 | 2. Hvad? min Søn! og hvad? mit Livs Søn! og hvad? mine Løfters Søn! |
KXII | 2. Ack! min utkorade; ack! du mins lifs son; ack! min önskade son. |
PR1739 | 2. Mis? minno poeg, ja mis? mo poeg, kedda ma ihhus kannud, ja mis? mo poeg, kedda ma Jummalale ärratootanud. |
LT | 2. ‘‘Ką, mano sūnau? Ką, mano įsčių sūnau? Ką, mano įžadų sūnau? |
|
|
||
Luther1912 | 2. Ach mein Auserwählter, ach du Sohn meines Leibes, ach mein gewünschter Sohn, |
Ostervald-Fr | 2. Que te dirai-je, mon fils? Que te dirai-je, fils de mes entrailles? Que te dirai-je, fils de mes vœux? |
RV'1862 | 2. ¿Qué, hijo mío? ¿Y qué, hijo de mi vientre? ¿y qué, hijo de mis deseos? |
SVV1770 | 2 Wat, o mijn zoon, en wat, o zoon mijns buiks? ja, wat, o zoon mijner geloften? |
|
|
||
PL1881 | 2. Cóż rzekę, synu mój? cóż rzekę, synu żywota mego? i cóż rzekę, synu ślubów moich? |
Karoli1908Hu | 2. Mit szóljak, fiam? mit, én méhem gyermeke? mit, én fogadásimnak gyermeke? |
RuSV1876 | 2 что, сын мой? что, сын чрева моего? что, сын обетов моих? |
БКуліш | 2. Що ж, сину мій? що, дитино тїла мого? що, обітниць моїх ти сину?* |
|
|
||
FI33/38 | 3. Älä anna voimaasi naisille, vaellustasi kuningasten turmelijatarten valtaan. |
Biblia1776 | 3. Älä anna vaimon saada tavaraas, ja älä käy niillä retkillä, joissa kuninkaat turmeltuvat. |
CPR1642 | 3. Älä anna waimoin saada tawaratas: ja älä käy nijllä retkillä joisa Cuningat idzens turmelewat. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 3 Do not give your strength to women, nor your ways to what destroys kings. |
KJV | 3. Give not thy strength unto women, nor thy ways to that which destroyeth kings. |
|
|
||
Dk1871 | 3. Giv ikke Kvinderne din Kraft, og giv dig ikke ind paa en Vej, der Ødelægger Konger. |
KXII | 3. Låt icke qvinnor få dina förmågo, och gack icke de vägar, der Konungar förderfva sig på. |
PR1739 | 3. Ärra anna omma rammo mitte naesterahwale; ja ärgo olgo sulle se wiis, kunningaid ärrakautada. |
LT | 3. Neatiduok savo jėgų moterims ir savo kelių toms, kurios pražudo karalius. |
|
|
||
Luther1912 | 3. laß nicht den Weibern deine Kraft und gehe die Wege nicht, darin sich die Könige verderben! |
Ostervald-Fr | 3. Ne livre point ta force aux femmes, ni tes voies à celles qui perdent les rois. |
RV'1862 | 3. No des a las mujeres tu fuerza, ni tus caminos, que es para destruir a los reyes. |
SVV1770 | 3 Geeft aan de vrouwen uw vermogen niet, noch uw wegen, om koningen te verdelgen. |
|
|
||
PL1881 | 3. Nie dawaj niewiastom siły twojej, ani dróg twoich tym, którzy do zginienia królów przywodzą. |
Karoli1908Hu | 3. Ne add asszonyoknak a te erődet, és a te útaidat a [1†] királyok eltörlőinek. |
RuSV1876 | 3 Не отдавай женщинам сил твоих, ни путей твоих губительницам царей. |
БКуліш | 3. Не оддавай жіноцтву сил твоїх, анї поступків твоїх тим погубницям царів. |
|
|
||
FI33/38 | 4. Ei sovi kuningasten, Lemuel, ei sovi kuningasten viiniä juoda eikä ruhtinasten kysellä: Missä väkijuomaa? |
Biblia1776 | 4. Ei kuningasten, o Lemuel, ei sovi kuningasten viinaa juoda, eli ruhtinasten väkeviä juotavia, |
CPR1642 | 4. Älä Cuningalle O Lamuel älä anna Cuningalle wijna juoda: eli Ruhtinalle wäkewiä juotawita. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 4 It is not for kings, O Lemuel, it is not for kings to drink wine, nor for rulers to say, Where is strong drink? |
KJV | 4. It is not for kings, O Lemuel, it is not for kings to drink wine; nor for princes strong drink: |
|
|
||
Dk1871 | 4. Det bør ikke Konger, Lemuel! det bør ikke Konger at drikke Vin, ej heller Fyrster at drikke stærk Drik, |
KXII | 4. O! icke Konungom, Lemuel; gif icke Konungom vin dricka, eller Förstom starka drycker; |
PR1739 | 4. Ei se sünni kunningattele, oh Lemuel! ei se sünni kunningattele, wina jua, egga würstidele, kanget jomaaega ihhaldada: |
LT | 4. Lemueli, ne karaliams gerti vyną, ne kunigaikščiams stiprius gėrimus, |
|
|
||
Luther1912 | 4. O, nicht den Königen, Lamuel, nicht den Königen ziemt es, Wein zu trinken, noch den Fürsten starkes Getränk! |
Ostervald-Fr | 4. Ce n'est point aux rois, Lémuel, ce n'est point aux rois de boire le vin, ni aux princes de boire la boisson forte; |
RV'1862 | 4. No es de los reyes, o! Lemuel, no es de los reyes beber vino, ni de los príncipes la cerveza: |
SVV1770 | 4 Het komt den koningen niet toe, o Lemuel! het komt den koningen niet toe wijn te drinken, en den prinsen, sterken drank te begeren; |
|
|
||
PL1881 | 4. Nie królom, o Lemuelu! nie królom należy pić wino, a nie panom bawić się napojem mocnym; |
Karoli1908Hu | 4. Távol legyen a királyoktól, oh Lemuel, távol legyen a királyoktól a [2†] bornak itala; és az uralkodóktól a részegítő ital keresése. |
RuSV1876 | 4 Не царям, Лемуил, не царям пить вино, и не князьям – сикеру, |
БКуліш | 4. Не царям, Лемуїлю, не царям пити вино, не князям сикер попивати, |
|
|
||
FI33/38 | 5. Muutoin hän juodessaan unhottaa, mitä säädetty on, ja vääntelee kaikkien kurjuuden lasten oikeuden. |
Biblia1776 | 5. Ettei he joisi, ja oikeutta unohtaisi, ja vääntelisi köyhäin asiaa. |
CPR1642 | 5. Ettei he jois ja oikeutta unhodais ja hyljäis waiwaisten asioita. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 5 Lest they drink and forget the law and pervert the justice due to any who is afflicted. |
KJV | 5. Lest they drink, and forget the law, and pervert the judgment of any of the afflicted. |
|
|
||
Dk1871 | 5. at han ikke skal drikke og glemme det, som er Lov, og forvende alle elendige Folks Ret. |
KXII | 5. Att de icke dricka, och förgäta rätthetena, och förvända de elända menniskors sak. |
PR1739 | 5. Et nem̃ad ei jo, ja ei uñusta ärra, mis seätud on, ja keikide willetsatte innimeste kohto-asja teist wisi ei pöra. |
LT | 5. kad prisigėrę jie nepamirštų įstatymo ir neiškraipytų teisingumo prispaustiesiems. |
|
|
||
Luther1912 | 5. Sie möchten trinken und der Rechte vergessen und verändern die Sache aller elenden Leute. |
Ostervald-Fr | 5. De peur qu'ayant bu, ils n'oublient ce qui est ordonné, et qu'ils ne méconnaissent le droit de tous les pauvres affligés. |
RV'1862 | 5. Porque no beban, y olviden la ley; y perviertan el derecho de todos los hijos afligidos. |
SVV1770 | 5 Opdat hij niet drinke, en het gezette vergete, en de rechtzaak van alle verdrukten verandere. |
|
|
||
PL1881 | 5. By snać pijąc nie zapomniał na ustawy, a nie odmienił spraw wszystkich ludzi uciśnionych. |
Karoli1908Hu | 5. Hogy mikor iszik, el ne felejtkezzék a törvényről, és el ne fordítsa valamely nyomorultnak igazságát. |
RuSV1876 | 5 чтобы, напившись, они не забыли закона и не превратили суда всех угнетаемых. |
БКуліш | 5. Щоб вони, напившись, права не забули та й не покривили суду всїх людей убогих. |
|
|
||
FI33/38 | 6. Antakaa väkevää juomaa menehtyvälle ja viiniä murhemielisille. |
Biblia1776 | 6. Antakaat väkeviä juotavia niille, jotka hukkumallnsa ovat, ja viinaa murheellisille sieluille, |
CPR1642 | 6. Anna wäkewitä juotawita nijlle jotca hucattaman pitä ja wijna murhellisille sieluille. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 6 Give strong drink to him who is ready to perish and wine to the bitter in soul. |
KJV | 6. Give strong drink unto him that is ready to perish, and wine unto those that be of heavy hearts. |
|
|
||
Dk1871 | 6. Giver stærk Drik til den, som er ved at omkomme, og Vin til den, som er beskelig bedrøvet i Sjælen, |
KXII | 6. Gif starka drycker dem som förgöras skola, och vin bedröfvadom själom; |
PR1739 | 6. Andke kange jomaaia sellele, kes on hukka miñemas, ja wina neile, kel süddame kurbdus on. |
LT | 6. Duok stiprius gėrimus nelaimingiems ir vyną liūdinčioms sieloms. |
|
|
||
Luther1912 | 6. Gebt starkes Getränk denen, die am Umkommen sind, und den Wein den betrübten Seelen, |
Ostervald-Fr | 6. Donnez de la boisson forte à celui qui va périr, et du vin à celui qui a l'amertume dans l'âme; |
RV'1862 | 6. Dad la cerveza al que perece, y el vino a los de amargo ánimo. |
SVV1770 | 6 Geeft sterken drank dengene, die verloren gaat, en wijn dengenen, die bitterlijk bedroefd van ziel zijn; |
|
|
||
PL1881 | 6. Dajcie napój mocny ginącemu, a wino tym, którzy są ducha sfrasowanego. |
Karoli1908Hu | 6. Adjátok a részegítő italt az elveszendőnek, és a bort [3†] a keseredett szívűeknek. |
RuSV1876 | 6 Дайте сикеру погибающему и вино огорченному душею; |
БКуліш | 6. Дайте сикеру бідоласї, й вина тим, що їх серце в горю; |
|
|
||
FI33/38 | 7. Sellainen juokoon ja unhottakoon köyhyytensä älköönkä enää vaivaansa muistelko. |
Biblia1776 | 7. Että he joisivat, ja unohtaisivat ahdistuksensa, ja ei enää johdattaisi mieleensä viheliäisyyttänsä. |
CPR1642 | 7. Että he joisit ja unhotaisit ahdistuxens: ja ei enä johdatais mieleens wiheljäisyttäns. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 7 Let him drink and forget his need and remember his misery no more. |
KJV | 7. Let him drink, and forget his poverty, and remember his misery no more. |
|
|
||
Dk1871 | 7. at han maa drikke og glemme sin Armod og ikke mere komme sin Møje i Hu. |
KXII | 7. Att de måga dricka, och förgäta sina vedermödo, och icke mer ihågkomma sin jämmer. |
PR1739 | 7. Et ta saab jua, ja unnustab omma waesust ärra, ja omma waewa peäle ennam ei mötle. |
LT | 7. Tegul jie pasigeria ir užmiršta savo vargus ir skurdą. |
|
|
||
Luther1912 | 7. daß sie trinken und ihres Elends vergessen und ihres Unglücks nicht mehr gedenken. |
Ostervald-Fr | 7. Pour qu'il en boive, qu'il oublie sa pauvreté, et ne se souvienne plus de sa peine. |
RV'1862 | 7. Beban, y olvídense de su necesidad, y de su miseria no se acuerden más. |
SVV1770 | 7 Dat hij drinke, en zijn armoede vergete, en zijner moeite niet meer gedenke. |
|
|
||
PL1881 | 7. Niech się napije, a zapomni ubóstwa swego, a na utrapienie swoje niech więcej nie wspomni. |
Karoli1908Hu | 7. Igyék, hogy felejtkezzék az ő szegénységéről, és az ő nyavalyájáról ne emlékezzék meg többé. |
RuSV1876 | 7 пусть он выпьет и забудет бедность свою и не вспомнит больше о своем страдании. |
БКуліш | 7. Нехай випє й свої забуде злиднї, та не думає все про свої страдання. |
|
|
||
FI33/38 | 8. Avaa suusi mykän hyväksi, oikeuden hankkimiseksi kaikille sortuville. |
Biblia1776 | 8. Avaa suus mykän edessä, ja auta hyljättyin asiaa. |
CPR1642 | 8. Awa suus mykän edesä ja auta hyljättyin asioita. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 8 Open your mouth for the mute, in the cause of all such as are left desolate. |
KJV | 8. Open thy mouth for the dumb in the cause of all such as are appointed to destruction. |
|
|
||
Dk1871 | 8. Oplad din Mund for den stumme til alle forladte Børns Ret. |
KXII | 8. Låt din mun upp för de dumbar, och för allas deras sak, som förlåtne äro. |
PR1739 | 8. Te omma su lahti selle eest, kes keleto, ja keikide nende kohto-asja eest, kes on kaddumas. |
LT | 8. Atverk už nebylį savo burną byloje tų, kurie pasmerkti pražūčiai. |
|
|
||
Luther1912 | 8. Tue deinen Mund auf für die Stummen und für die Sache aller, die verlassen sind. |
Ostervald-Fr | 8. Ouvre ta bouche en faveur du muet, et pour le droit de ceux qui sont délaissés. |
RV'1862 | 8. Abre tu boca por el mudo, en el juicio de todos los hijos de muerte. |
SVV1770 | 8 Open uw mond voor den stomme, voor de rechtzaak van allen, die omkomen zouden. |
|
|
||
PL1881 | 8. Otwórz usta swe za niemym w sprawie wszystkich osądzonych na śmierć. |
Karoli1908Hu | 8. Nyisd meg a te szádat a mellett, a ki néma, és azoknak dolgában, a kik adattak [4†] veszedelemre. |
RuSV1876 | 8 Открывай уста твои за безгласного и для защиты всех сирот. |
БКуліш | 8. Отверай уста за того, хто голосу нїде не має, та щоб сиріт боронити. |
|
|
||
FI33/38 | 9. Avaa suusi, tuomitse oikein, hanki kurjalle ja köyhälle oikeus. |
Biblia1776 | 9. Avaa suus, ja tuomitse oikein, ja pelasta vaivainen ja köyhä. |
CPR1642 | 9. Awa suus ja duomidze oikein: ja pelasta waiwainen ja köyhä. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 9 Open your mouth, judge righteously and minister justice to the poor and needy. |
KJV | 9. Open thy mouth, judge righteously, and plead the cause of the poor and needy. |
|
|
||
Dk1871 | 9. Oplad din Mund, døm Retfærdighed, og skaf den elendige og fattige Ret! |
KXII | 9. Låt din mun upp, och döm rätt, och hämnas den elända och fattiga. |
PR1739 | 9. Te omma su lahti ja moista öiget kohhut, ja anna kohhut willetsale ja waesele. |
LT | 9. Teisk teisingai ir apgink beturčių ir vargšų teises. |
|
|
||
Luther1912 | 9. Tue deinen Mund auf und richte recht und räche den Elenden und Armen. |
Ostervald-Fr | 9. Ouvre ta bouche, juge avec justice, et fais droit à l'affligé et au pauvre. |
RV'1862 | 9. Abre tu boca, juzga justicia, y el derecho del pobre, y del menesteroso. |
SVV1770 | 9 Open uw mond; oordeel gerechtelijk, en doe den verdrukte en nooddruftige recht. |
|
|
||
PL1881 | 9. Otwórz usta swe, sądź sprawiedliwie, a podejmij się sprawy ubogiego i nędznego. |
Karoli1908Hu | 9. Nyisd meg a te szádat, ítélj [5†] igazságot; forgasd ügyét a szegénynek és a szűkölködőnek! |
RuSV1876 | 9 Открывай уста твои для правосудия и для дела бедного и нищего. |
БКуліш | 9. Одверзай уста твої на правосуд та для справи бідного й нужденного. |
|
|
||
FI33/38 | 10. Kelpo vaimon kuka löytää? Sellaisen arvo on helmiä paljon kalliimpi. |
Biblia1776 | 10. Joka toimellisen vaimon löytää, se on kalliimpi kuin kaikkein kallimmat päärlyt: |
CPR1642 | 10. Jolle toimellinen waimo edescadzottu on hän on callimbi cuin caickein callin pärly. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 10 A worthy woman who can find? For her price is far above rubies. |
KJV | 10. Who can find a virtuous woman? for her price is far above rubies. |
|
|
||
Dk1871 | 10. Hvo finder en duelig Hustru? hun er langt mere værd end Perler. |
KXII | 10. Hvilkom en dygdelig qvinna beskärd är, hon är mycket ädlare, än aldrakosteligaste perlor. |
PR1739 | 10. Kes leiab wahwa naese? sest temma on paljo ennam wäärt, kui perlid. |
LT | 10. Kas gali surasti gerą moterį? Ji yra daug vertingesnė už perlus. |
|
|
||
Luther1912 | 10. Wem ein tugendsam Weib beschert ist, die ist viel edler denn die köstlichsten Perlen. |
Ostervald-Fr | 10. Qui est-ce qui trouvera une femme vertueuse? Car son prix surpasse beaucoup celui des perles. |
RV'1862 | 10. ¿Mujer valiente quién la hallará? porque su valor luengamente pasa al de las piedras preciosas. |
SVV1770 | 10 Aleph. Wie zal een deugdelijke huisvrouw vinden? Want haar waardij is verre boven de robijnen. |
|
|
||
PL1881 | 10. Któż znajdzie niewiastę stateczną, gdyż nad perły daleko większa jest cena jej? |
Karoli1908Hu | 10. Derék asszonyt kicsoda találhat? Mert ennek ára sokkal [6†] felülhaladja az igazgyöngyöket. |
RuSV1876 | 10 Кто найдет добродетельную жену? цена ее выше жемчугов; |
БКуліш | 10. Хто знайде жінку честиву? цїна їй перел дорожша; |
|
|
||
FI33/38 | 11. Hänen miehensä sydän häneen luottaa, eikä siltä mieheltä riistaa puutu. |
Biblia1776 | 11. Hänen miehensä sydän uskaltaa häneen: hänen elatuksensa ei puutu häneltä. |
CPR1642 | 11. Hänen miehens sydän uscalda luotta häneen: hänen elatuxens ei puutu häneldä. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 11 The heart of her husband trusts in her and he will have no lack of gain. |
KJV | 11. The heart of her husband doth safely trust in her, so that he shall have no need of spoil. |
|
|
||
Dk1871 | 11. Hendes Mands Hjerte forlader sig paa hende, og Indtægt mangler ikke. |
KXII | 11. Hennes mans hjerta tör förlåta sig uppå henne, och bergning skall honom icke fattas. |
PR1739 | 11. Temma mehhe südda lodab ta peäle, ja saki ei pudu temmal mitte. |
LT | 11. Vyro širdis visiškai pasitiki ja ir jo namuose netrūks pelno. |
|
|
||
Luther1912 | 11. Ihres Mannes Herz darf sich auf sie verlassen, und Nahrung wird ihm nicht mangeln. |
Ostervald-Fr | 11. Le cœur de son mari s'assure en elle, et il ne manquera point de butin; |
RV'1862 | 11. El corazón de su marido está en ella confiado, y de despojo no tendrá necesidad. |
SVV1770 | 11 Beth. Het hart haars heren vertrouwt op haar, zodat hem geen goed zal ontbreken. |
|
|
||
PL1881 | 11. Serce męża jej ufa jej, a na korzyściach schodzić mu nie będzie. |
Karoli1908Hu | 11. Bízik ahhoz az ő férjének lelke, és annak marhája el nem fogy. |
RuSV1876 | 11 уверено в ней сердце мужа ее, и он не останется без прибытка; |
БКуліш | 11. Серце мужове певне її, й не малий з неї прибуток; |
|
|
||
FI33/38 | 12. Hän tekee miehellensä hyvää, ei pahaa, kaikkina elinpäivinänsä. |
Biblia1776 | 12. Hän tekee hänelle hyvää ja ei pahaa kaikkena elinaikanansa. |
CPR1642 | 12. Hän teke hywä ja ei paha caickena elinaicanans. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 12 She does him good and not evil all the days of her life. |
KJV | 12. She will do him good and not evil all the days of her life. |
|
|
||
Dk1871 | 12. Hun gør ham godt og intet ondt i alle sit Livs Dage. |
KXII | 12. Hon gör honom ljuft, och icke ledt, i alla sina lifsdagar. |
PR1739 | 12. Keige omma ello aial teeb ta temmale head, ja ei mitte kurja. |
LT | 12. Visą gyvenimą ji daro vyrui tik gera, o ne pikta. |
|
|
||
Luther1912 | 12. Sie tut ihm Liebes und kein Leides ihr Leben lang. |
Ostervald-Fr | 12. Elle lui fera du bien tous les jours de sa vie, et jamais du mal. |
RV'1862 | 12. Dárle ha bien, y no mal, todos los dias de su vida. |
SVV1770 | 12 Gimel. Zij doet hem goed en geen kwaad, al de dagen haars levens. |
|
|
||
PL1881 | 12. Dobrze mu czyni, a nie źle, po wszystkie dni żywota swego. |
Karoli1908Hu | 12. Jóval illeti őt és nem gonosszal, az ő életének minden napjaiban. |
RuSV1876 | 12 она воздает ему добром, а не злом, во все дни жизни своей. |
БКуліш | 12. Платить вона добром йому, а нїколи злом, покіль віку її. |
|
|
||
FI33/38 | 13. Hän puuhaa villat ja pellavat ja halullisin käsin askartelee. |
Biblia1776 | 13. Hän harjoittaa itsensä villoissa ja pellavissa, ja tekee mielellänsä työtä käsillänsä. |
CPR1642 | 13. Hän harjoitta idzens willois ja pellawis ja teke mielelläns työtä käsilläns. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 13 She seeks wool and flax and works willingly with her hands. |
KJV | 13. She seeketh wool, and flax, and worketh willingly with her hands. |
|
|
||
Dk1871 | 13. Hun søger efter Uld og Hør og arbejder gerne med sine Hænder. |
KXII | 13. Hon brukar sig på ull och lin, och arbetar gerna med sina händer. |
PR1739 | 13. Ta otsib willo ja linno, ja teeb tööd omma kättega ja heal melel. |
LT | 13. Ji ieško vilnos ir lino, noriai dirba savo rankomis. |
|
|
||
Luther1912 | 13. Sie geht mit Wolle und Flachs um und arbeitet gern mit ihren Händen. |
Ostervald-Fr | 13. Elle cherche de la laine et du lin, et elle fait de ses mains ce qu'elle veut; |
RV'1862 | 13. Buscó lana y lino; y de voluntad trabajó con sus manos. |
SVV1770 | 13 Daleth. Zij zoekt wol en vlas, en werkt met lust harer handen. |
|
|
||
PL1881 | 13. Szuka wełny i lnu, a pracuje ochotnie rękami swemi. |
Karoli1908Hu | 13. Keres gyapjat vagy lent, és megkészíti azokat kezeivel kedvvel. |
RuSV1876 | 13 Добывает шерсть и лен, и с охотою работает своими руками. |
БКуліш | 13. Дбає про лен та вовну, й охочо працює власними руками. |
|
|
||
FI33/38 | 14. Hän on kauppiaan laivojen kaltainen: leipänsä hän noutaa kaukaa. |
Biblia1776 | 14. Hän on niinkuin kauppamiehen haaksi, joka elatuksensa tuo kaukaa. |
CPR1642 | 14. Hän on nijncuin cauppamiehen haaxi joca elatuxens tuo cauca. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 14 She is like the merchant ships: she brings her bread from afar. |
KJV | 14. She is like the merchants' ships; she bringeth her food from afar. |
|
|
||
Dk1871 | 14. Hun er ligesom en Købmands Skibe, hun lader sit Brød komme langvejs fra. |
KXII | 14. Hon är såsom ett köpmanskepp, som sina bergning fjerranefter hemtar. |
PR1739 | 14. Ta on nenda kui kaupmehhe laewad, ta toob omma leiba kaugelt, |
LT | 14. Ji lyg prekybininkų laivas parūpina maistą iš toli. |
|
|
||
Luther1912 | 14. Sie ist wie ein Kaufmannsschiff, das seine Nahrung von ferne bringt. |
Ostervald-Fr | 14. Elle est comme les navires d'un marchand, elle amène son pain de loin. |
RV'1862 | 14. Fué como navío de mercader, que trae su pan de léjos. |
SVV1770 | 14 He. Zij is als de schepen eens koopmans; zij doet haar brood van verre komen. |
|
|
||
PL1881 | 14. Podobna jest okrętom kupieckim; z daleka przywodzi żywność swoję. |
Karoli1908Hu | 14. Hasonló a kereskedő hajókhoz, nagy messziről behozza az ő eledelét. |
RuSV1876 | 14 Она, как купеческие корабли, издалека добывает хлеб свой. |
БКуліш | 14. Мов купецький корабель той, здобуває хлїб здалека. |
|
|
||
FI33/38 | 15. Kun yö vielä on, hän nousee ja antaa ravinnon perheellensä, piioilleen heidän osansa. |
Biblia1776 | 15. Hän nousee yöllä, ja antaa perheellensä ruokaa, ja piioillensa heidän osansa. |
CPR1642 | 15. Hän nouse yöllä ja anda perhens ruoca ja pijcoillens heidän osans. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 15 She also rises while it is yet night and gives food to her household and their task to her maidens. |
KJV | 15. She riseth also while it is yet night, and giveth meat to her household, and a portion to her maidens. |
|
|
||
Dk1871 | 15. Og hun staar op, medens det endnu er Nat, og giver sit Hus Mad og sine Piger deres bestemte Arbejde. |
KXII | 15. Hon står om nattene upp, och gifver sitt husfolk mat, och sina tjenarinnor deras del. |
PR1739 | 15. Ja touseb ülles, kui alles ö on, ja annab omma perrele roga, ja seätud ossa omma ümmardajattele. |
LT | 15. Ji keliasi anksti rytą, paruošia maisto šeimai ir paskiria tarnaitėms darbą. |
|
|
||
Luther1912 | 15. Sie steht vor Tages auf und gibt Speise ihrem Hause und Essen ihren Dirnen. |
Ostervald-Fr | 15. Elle se lève lorsqu'il est encore nuit, et elle distribue la nourriture à sa famille, et la tâche à ses servantes; |
RV'1862 | 15. Levantóse aun de noche; y dió comida a su familia; y ración a sus criadas. |
SVV1770 | 15 Vau. En zij staat op, als het nog nacht is, en geeft haar huis spijze, en haar dienstmaagden het bescheiden deel. |
|
|
||
PL1881 | 15. I wstaje bardzo rano, a daje pokarm czeladzi swej, a obrok słuszny dziewkom swym. |
Karoli1908Hu | 15. Felkel még éjjel, eledelt ád az ő házának, és rendel ételt az ő szolgálóleányinak. |
RuSV1876 | 15 Она встает еще ночью и раздает пищу в доме своем и урочное служанкам своим. |
БКуліш | 15. Встане вдосьвіта, домашнім роздасть їжу, а дївкам їх дїло. |
|
|
||
FI33/38 | 16. Hän haluaa peltoa ja hankkii sen, istuttaa viinitarhan kättensä hedelmällä. |
Biblia1776 | 16. Hän pyytää peltoa ja saa sen, ja istutaa viinapuita kättensä hedelmästä. |
CPR1642 | 16. Hän pyytä peldo ja osta sen ja istutta wijnapuita kättens hedelmästä. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 16 She considers a field and buys it. She plants a vineyard with the fruit of her hands. |
KJV | 16. She considereth a field, and buyeth it: with the fruit of her hands she planteth a vineyard. |
|
|
||
Dk1871 | 16. Hun tænker paa Agerland og faar det; af sine Hænders Frugt planter hun en Vingaard. |
KXII | 16. Hon tänker på en åker, och köper honom; och planterar en vingård af sina händers frukt. |
PR1739 | 16. Ta mötleb pöllo peäle ja saab sedda; omma kätte tööst istutab ta winamäe. |
LT | 16. Ji apžiūri lauką, jį nuperka ir savo rankų pelnu užveisia vynuogyną. |
|
|
||
Luther1912 | 16. Sie denkt nach einem Acker und kauft ihn und pflanzt einen Weinberg von den Früchten ihrer Hände. |
Ostervald-Fr | 16. Elle considère un champ, et l'acquiert, et du fruit de ses mains elle plante une vigne. |
RV'1862 | 16. Consideró la heredad, y compróla; y plantó viña del fruto de sus manos. |
SVV1770 | 16 Zain. Zij denkt om een akker, en krijgt hem; van de vrucht harer handen plant zij een wijngaard. |
|
|
||
PL1881 | 16. Obmyśla rolę, i ujmuje ją; z zarobku rąk swoich szczepi winnice. |
Karoli1908Hu | 16. Gondolkodik mező felől, és megveszi azt; az ő kezeinek munkájából szőlőt plántál. |
RuSV1876 | 16 Задумает она о поле, и приобретает его; от плодов рук своих насаждает виноградник. |
БКуліш | 16. Схоче поля - є й на поле; з свого дорібку садить виноградник. |
|
|
||
FI33/38 | 17. Hän voimalla vyöttää kupeensa ja käsivartensa vahvistaa. |
Biblia1776 | 17. Hän vyöttää kupeensa väkevydellä, ja vahvistaa käsivartensa. |
CPR1642 | 17. Hän wyöttä cupens ja wahwista käsiwartens. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 17 She girds her loins with strength and makes her arms strong. |
KJV | 17. She girdeth her loins with strength, and strengtheneth her arms. |
|
|
||
Dk1871 | 17. Hun omgjorder sine Lænder med Kraft og gør sine Arme stærke. |
KXII | 17. Hon gjordar sina länder fast, och stärker sina armar. |
PR1739 | 17. Ta panneb wö tuggewaste wöle, ja teeb ommad käewarred tuggewaks. |
LT | 17. Ji susijuosia jėga, sustiprina savo rankas. |
|
|
||
Luther1912 | 17. Sie gürtet ihre Lenden mit Kraft und stärkt ihre Arme. |
Ostervald-Fr | 17. Elle ceint ses reins de force, et elle affermit ses bras; |
RV'1862 | 17. Ciño sus lomos de fortaleza, y esforzó sus brazos. |
SVV1770 | 17 Cheth. Zij gordt haar lenden met kracht, en zij versterkt haar armen. |
|
|
||
PL1881 | 17. Przepasuje mocą biodra swe, a posila ramiona swoje. |
Karoli1908Hu | 17. Az ő derekát felövezi erővel, és megerősíti karjait. |
RuSV1876 | 17 Препоясывает силою чресла свои и укрепляет мышцы свои. |
БКуліш | 17. Оперізуєсь силою й кріпить руки свої. |
|
|
||
FI33/38 | 18. Hankkeensa hän huomaa käyvän hyvin, ei sammu hänen lamppunsa yöllä. |
Biblia1776 | 18. Hän näkee askareensa hyödylliseksi: hänen kynttiläänsä ei sammuteta yöllä. |
CPR1642 | 18. Hän näke ascarans hyödyllisexi hänen kynttiläns ei sammuteta yöllä. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 18 She perceives that her merchandise is profitable. Her lamp does not go out by night. |
KJV | 18. She perceiveth that her merchandise is good: her candle goeth not out by night. |
|
|
||
Dk1871 | 18. Hun skønner, at hendes Handel er god; hendes Lampe slukkes ikke om Natten. |
KXII | 18. Hon märker, hvar hennes handel kan hafva förkofring; hennes lykta utsläckes icke om nattena. |
PR1739 | 18. Ta tunneb, et temma kaup hea on; temma lamp ei kustu öse ärra. |
LT | 18. Ji supranta, kad jos darbas vertingas; jos žiburys negęsta naktį. |
|
|
||
Luther1912 | 18. Sie merkt, wie ihr Handel Frommen bringt; ihre Leuchte verlischt des Nachts nicht. |
Ostervald-Fr | 18. Elle éprouve que son trafic est bon; sa lampe ne s'éteint point la nuit; |
RV'1862 | 18. Gustó que era buena su grangería; su candela no se apagó de noche. |
SVV1770 | 18 Teth. Zij smaakt, dat haar koophandel goed is; haar lamp gaat des nachts niet uit. |
|
|
||
PL1881 | 18. Doświadcza, że jest dobra skrzętność jej, a nie gaśnie w nocy pochodnia jej. |
Karoli1908Hu | 18. Látja, hogy hasznos az ő munkálkodása; éjjel sem alszik el az ő világa. |
RuSV1876 | 18 Она чувствует, что занятие ее хорошо, и – светильник ее не гаснет и ночью. |
БКуліш | 18. Бачить, що праця чесна й добра, проте сьвітло в неї не гасне й пізної ночі. |
|
|
||
FI33/38 | 19. Hän ojentaa kätensä kehrävarteen ja käyttelee värttinää kämmenissään. |
Biblia1776 | 19. Hän ojentaa kätensä rukkiin, ja tarttuu sormillansa kehrävarteen. |
CPR1642 | 19. Hän ojenda kätens ruckijn ja tarttu sormillans kehrawarteen. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 19 She lays her hands to the distaff {a tool} and her hands hold the spindle. |
KJV | 19. She layeth her hands to the spindle, and her hands hold the distaff. |
|
|
||
Dk1871 | 19. Hun udstrækker sine Hænder til Rokken, og hendes Hænder tage fat paa Tenen. |
KXII | 19. Hon räcker ut sina hand till rocken, och hennes finger fatta tenen. |
PR1739 | 19. Ta pistab ommad käed koonlapu kallale, ja temma peud piddawad kehrawarre. |
LT | 19. Jos pirštai paima verpstę ir jos rankos dirba. |
|
|
||
Luther1912 | 19. Sie streckt ihre Hand nach dem Rocken, und ihre Finger fassen die Spindel. |
Ostervald-Fr | 19. Elle met ses mains à la quenouille, et ses doigts tiennent le fuseau. |
RV'1862 | 19. Aplicó sus manos al huso; y sus manos tratáron la rueca. |
SVV1770 | 19 Jod. Zij steekt haar handen uit naar de spil, en haar handpalmen vatten den spinrok. |
|
|
||
PL1881 | 19. Ręce swoje obraca do kądzieli, a palcami swemi trzyma wrzeciono. |
Karoli1908Hu | 19. Kezeit veti a fonókerékre, és kezeivel fogja az orsót. |
RuSV1876 | 19 Протягивает руки свои к прялке, и персты ее берутся за веретено. |
БКуліш | 19. Простягає руки до прядки, а палцї її беруть веретено. |
|
|
||
FI33/38 | 20. Hän avaa kätensä kurjalle, ojentaa köyhälle molemmat kätensä. |
Biblia1776 | 20. Hän kohottaa kätensä köyhille, ja ojentaa kätensä tarvitseville. |
CPR1642 | 20. Hän cocotta kätens köyhille ja ojenda kätens tarwidzewille. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 20 She stretches out her hand to the poor, yes, she reaches forth her hands to the needy. |
KJV | 20. She stretcheth out her hand to the poor; yea, she reacheth forth her hands to the needy. |
|
|
||
Dk1871 | 20. Hun udbreder sin Haand til den elendige og udstrækker sine Hænder til den fattige. |
KXII | 20. Hon utsträcker sina händer till den fattiga, och räcker sina hand dem torftiga. |
PR1739 | 20. Ta teeb omma kät laiale lahti willetsale, ja pakkub ommad käed waestele. |
LT | 20. Ji ištiesia ranką išalkusiam ir beturčiui. |
|
|
||
Luther1912 | 20. Sie breitet ihre Hände aus zu dem Armen und reicht ihre Hand dem Dürftigen. |
Ostervald-Fr | 20. Elle tend la main à l'affligé, et présente ses mains aux pauvres. |
RV'1862 | 20. Su mano extendió al pobre; y al menesteroso extendió sus manos. |
SVV1770 | 20 Caph. Zij breidt haar handpalm uit tot den ellendige; en zij steekt haar handen uit tot den nooddruftige. |
|
|
||
PL1881 | 20. Rękę swą otwiera ubogiemu, a ręce swoje wyciąga ku nędznemu. |
Karoli1908Hu | 20. Markát megnyitja a szegénynek, és kezeit nyújtja a szűkölködőnek. |
RuSV1876 | 20 Длань свою она открывает бедному, и руку свою подает нуждающемуся. |
БКуліш | 20. Долоню свою розтулює бідному, подає руку нужденому. |
|
|
||
FI33/38 | 21. Ei pelkää hän perheensä puolesta lunta, sillä koko hänen perheensä on puettu purppuravillaan. |
Biblia1776 | 21. Ei hän pelkää lunta huoneessansa; sillä kaikella hänen perheellänsä ovat kaksinkertaiset vaatteet. |
CPR1642 | 21. Ei hän pelkä lunda huonesans: sillä caikella hänen perhelläns owat caxikertaiset waattet. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 21 She is not afraid of the snow for her household, because all her household are clothed with scarlet. |
KJV | 21. She is not afraid of the snow for her household: for all her household are clothed with scarlet. |
|
|
||
Dk1871 | 21. Hun frygter ikke for sit Hus, naar der er Sne; thi hele hendes Hus er klædt i karmesinrødt Tøj. |
KXII | 21. Hon fruktar icke sino huse för snö; ty hela hennes hus hafver dubbel kläder. |
PR1739 | 21. Ei ta karda lund omma perre pärrast, sest keigel ta perrel on kahhekordsed rided selgas. |
LT | 21. Ji nebijo šalčių, nes visi jos namiškiai yra aprengti vilnoniais rūbais. |
|
|
||
Luther1912 | 21. Sie fürchtet für ihr Haus nicht den Schnee; denn ihr ganzes Haus hat zwiefache Kleider. |
Ostervald-Fr | 21. Elle ne craint point la neige pour sa famille; car toute sa famille est vêtue de laine cramoisi. |
RV'1862 | 21. No tendrá temor de la nieve por su familia, porque toda su familia está vestida de ropas dobladas. |
SVV1770 | 21 Lamed. Zij vreest voor haar huis niet vanwege de sneeuw; want haar ganse huis is met dubbele klederen gekleed. |
|
|
||
PL1881 | 21. Nie boi się o czeladź swoję czasu śniegu; albowiem wszystka czeladź jej obłoczy się w szatę dwoistą. |
Karoli1908Hu | 21. Nem félti az ő házanépét a hótól; mert egész házanépe karmazsinba öltözött. |
RuSV1876 | 21 Не боится стужи для семьи своей, потому что вся семья ее одета в двойные одежды. |
БКуліш | 21. Не боїться, що ріднї студено буде; - вся семя має подвійну одежу. |
|
|
||
FI33/38 | 22. Hän valmistaa itsellensä peitteitä; hienoa pellavaa ja punapurppuraa on hänen pukunsa. |
Biblia1776 | 22. Hän tekee itsellensä makausvaatteita: valkia kallis liina ja purppura ovat hänen pukunsa. |
CPR1642 | 22. Hän teke idzellens sängywaatteita walkia Silcki ja Purpura owat hänen waattens. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 22 She makes for herself carpets of tapestry. Her clothing is fine linen and purple. |
KJV | 22. She maketh herself coverings of tapestry; her clothing is silk and purple. |
|
|
||
Dk1871 | 22. Hun gør sig Tæpper; fint Linned og Purpur er hendes Klædning. |
KXII | 22. Hon gör sig täcken; hvitt silke, och purpur är hennes kläde. |
PR1739 | 22. Ta teeb issiennesele kallid tekkid, temma rided on kallist linnasest ja purpuri punnasest ridest. |
LT | 22. Ji pasidaro antklodžių, plona drobė ir purpurasjos drabužiai. |
|
|
||
Luther1912 | 22. Sie macht sich selbst Decken; feine Leinwand und Purpur ist ihr Kleid. |
Ostervald-Fr | 22. Elle se fait des couvertures; ses vêtements sont de fin lin et d'écarlate. |
RV'1862 | 22. Ella se hizo tapices: de lino fino y púrpura es su vestido. |
SVV1770 | 22 Mem. Zij maakt voor zich tapijtsieraad; haar kleding is fijn linnen en purper. |
|
|
||
PL1881 | 22. Kobierce sobie robi; płótno subtelne i szarłat jest odzieniem jej. |
Karoli1908Hu | 22. Szőnyegeket csinál magának; patyolat és bíbor az ő öltözete. |
RuSV1876 | 22 Она делает себе ковры; виссон и пурпур – одежда ее. |
БКуліш | 22. Робить вона собі коври; висон, пурпур - її одежа. |
|
|
||
FI33/38 | 23. Hänen miehensä on tunnettu porteissa, maanvanhinten seassa istuessansa. |
Biblia1776 | 23. Hänen miehensä on tuttu porteissa, istuissansa maan vanhimpain tykönä. |
CPR1642 | 23. Hänen miehens on ylistetty portisa istuisans maan wanhemmitten tykönä. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 23 Her husband is known in the gates when he sits among the elders of the land. |
KJV | 23. Her husband is known in the gates, when he sitteth among the elders of the land. |
|
|
||
Dk1871 | 23. Hendes Mand er navnkundig i Portene, naar han sidder sammen med de ældste i Landet. |
KXII | 23. Hennes man är prisad i portomen, när han sitter när landsens äldsta. |
PR1739 | 23. Temma mees on kulus wärrawis, kui ta Ma wannematte jures istub. |
LT | 23. Jos vyras yra žinomas vartuose, kai sėdi su krašto vyresniaisiais. |
|
|
||
Luther1912 | 23. Ihr Mann ist bekannt in den Toren, wenn er sitzt bei den Ältesten des Landes. |
Ostervald-Fr | 23. Son mari est considéré aux portes, lorsqu'il est assis avec les anciens du pays. |
RV'1862 | 23. Conocido es su marido en las puertas, cuando se asienta con los ancianos de la tierra. |
SVV1770 | 23 Nun. Haar man is bekend in de poorten, als hij zit met de oudsten des lands. |
|
|
||
PL1881 | 23. Znaczny jest w bramach mąż jej, gdy siedzi między starszymi ziemi. |
Karoli1908Hu | 23. Ismerik az ő férjét a kapukban, mikor ül a tartománynak véneivel. |
RuSV1876 | 23 Муж ее известен у ворот, когда сидит со старейшинами земли. |
БКуліш | 23. Мужа її всяке знає; сидить він у воротях між громадськими мужами. |
|
|
||
FI33/38 | 24. Hän aivinapaitoja tekee ja myy, vöitä hän kauppiaalle toimittaa. |
Biblia1776 | 24. Hän tekee kallista liinaa ja myy sitä, ja antaa vyön kauppaajalle. |
CPR1642 | 24. Hän teke hamen ja myy sen ja anda wyön cauppajalle. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 24 She makes linen garments and sells them and delivers belts to the merchant. |
KJV | 24. She maketh fine linen, and selleth it; and delivereth girdles unto the merchant. |
|
|
||
Dk1871 | 24. Hun gør kosteligt Linklæde og sælger det og bringer Købmanden Bælter til Salgs. |
KXII | 24. Hon gör en kjortel, och säljer honom; ett bälte får hon krämarenom. |
PR1739 | 24. Ta teeb linnased rided ja müüb neid, ja wööd annab ta kaupmeestele. |
LT | 24. Ji audžia plonų drobių ir parduoda, pristato juostų pirkliams. |
|
|
||
Luther1912 | 24. Sie macht einen Rock und verkauft ihn; einen Gürtel gibt sie dem Krämer. |
Ostervald-Fr | 24. Elle fait du linge et le vend; et des ceintures, qu'elle donne au marchand; |
RV'1862 | 24. Hizo telas, y vendió; y dió cintas al mercader. |
SVV1770 | 24 Samech. Zij maakt fijn lijnwaad en verkoopt het; en zij levert den koopman gordelen. |
|
|
||
PL1881 | 24. Płótno robi, i sprzedaje, także pasy sprzedaje kupcowi. |
Karoli1908Hu | 24. Gyolcsot sző, és eladja; és övet, melyet ád a kereskedőnek. |
RuSV1876 | 24 Она делает покрывала и продает, и поясы доставляет купцам Финикийским. |
БКуліш | 24. Тче вона покривала й продає, а пояси доставляє купцям Финикийським. |
|
|
||
FI33/38 | 25. Vallalla ja kunnialla hän on vaatetettu, ja hän nauraa tulevalle päivälle. |
Biblia1776 | 25. Väkevyys ja kunnia on hänen pukunsa, ja hän nauraa seuraavaiselle ajalle. |
CPR1642 | 25. Hänen caunistuxens on että hän on puhdas ja ahkera ja wijmein hän naura. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 25 Strength and dignity are her clothing and she laughs at the time to come. |
KJV | 25. Strength and honour are her clothing; and she shall rejoice in time to come. |
|
|
||
Dk1871 | 25. Kraft og Herlighed er hendes Klædebon, og hun ler ad den kommende Tid. |
KXII | 25. Hennes prydning är, att hon renlig och flitig är; och framdeles skall hon le. |
PR1739 | 25. Temma rided on tuggewad ja illusad, ja ta naerab sedda hommist päwa. |
LT | 25. Ji, apsirengusi stiprybe ir grožiu, linksmai žiūri į ateitį. |
|
|
||
Luther1912 | 25. Kraft und Schöne sind ihr Gewand, und sie lacht des kommenden Tages. |
Ostervald-Fr | 25. La force et la magnificence forment son vêtement, et elle se rit du jour à venir; |
RV'1862 | 25. Fortaleza y hermosura es su vestido; y en el día postrero reirá. |
SVV1770 | 25 Ain. Sterkte en heerlijkheid zijn haar kleding; en zij lacht over den nakomenden dag. |
|
|
||
PL1881 | 25. Moc i przystojność jest odzieniem jej; nie frasuje się o czasy przyszłe. |
Karoli1908Hu | 25. Erő és ékesség az ő ruhája; és nevet a következő [7†] napnak. |
RuSV1876 | 25 Крепость и красота – одежда ее, и весело смотритона на будущее. |
БКуліш | 25. Трівкість і краса - одежа її, й весело глядить вона в будущину. |
|
|
||
FI33/38 | 26. Suunsa hän avaa viisauden sanoihin, hänen kielellään on lempeä opetus. |
Biblia1776 | 26. Hän avaa suunsa viisaudessa, ja hänen kielensä on suloinen oppi. |
CPR1642 | 26. Hän awa suuns wijsaudes ja hänen kielesäns on otollinen oppi. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 26 She opens her mouth with wisdom and the law of kindness is on her tongue. |
KJV | 26. She openeth her mouth with wisdom; and in her tongue is the law of kindness. |
|
|
||
Dk1871 | 26. Hun oplader sin Mund med Visdom, og Kærligheds Lov er paa hendes Tunge. |
KXII | 26. Hon upplåter sin mun med vishet, och på hennes tungo är täckelig lära. |
PR1739 | 26. Ta teeb omma su lahti tarkussega, ja heldusse kässo-öppetus on temma kele peäl. |
LT | 26. Ji kalba išmintingai ir ant jos liežuvio švelnus pamokymas. |
|
|
||
Luther1912 | 26. Sie tut ihren Mund auf mit Weisheit, und auf ihrer Zunge ist holdselige Lehre. |
Ostervald-Fr | 26. Elle ouvre la bouche avec sagesse, et des instructions aimables sont sur sa langue; |
RV'1862 | 26. Abrió su boca con sabiduría; y la ley de clemencia está en su boca. |
SVV1770 | 26 Pe. Zij doet haar mond open met wijsheid; en op haar tong is leer der goeddadigheid. |
|
|
||
PL1881 | 26. Mądrze otwiera usta swe, a nauka miłosierdzia jest na języku jej. |
Karoli1908Hu | 26. Az ő száját bölcsen nyitja meg, és kedves tanítás van nyelvén. |
RuSV1876 | 26 Уста свои открывает с мудростью, и кроткое наставление на языке ее. |
БКуліш | 26. Уста свої отвирає лиш на слова мудрі, на язицї в неї - лагідна наука. |
|
|
||
FI33/38 | 27. Hän tarkkaa talonsa menoa, eikä hän laiskan leipää syö. |
Biblia1776 | 27. Hän katselee kurkistellen, kuinka hänen huoneessansa kaikki asiat ovat, ja ei syö laiskuudessa leipäänsä. |
CPR1642 | 27. Hän cadzele curkistellen cuinga hänen huonesans caicki asiat owat: ja ei syö laiscudes leipäns. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 27 She looks well to the traveling of her household and does not eat the bread of idleness. |
KJV | 27. She looketh well to the ways of her household, and eateth not the bread of idleness. |
|
|
||
Dk1871 | 27. Hun ser efter, hvorledes det gaar til i hendes Hns, og æder ikke Ladheds Brød. |
KXII | 27. Hon ser till, huru det i hennes hus tillstår, och äter icke sitt bröd i lättja. |
PR1739 | 27. Ta wahhib keik kohhad ommas maias ärra, ja ei sö mitte laiskusse leiba. |
LT | 27. Ji prižiūri savo namus ir nevalgo tinginio duonos. |
|
|
||
Luther1912 | 27. Sie schaut, wie es in ihrem Hause zugeht, und ißt ihr Brot nicht mit Faulheit. |
Ostervald-Fr | 27. Elle surveille ce qui se fait dans sa maison, et elle ne mange point le pain de paresse. |
RV'1862 | 27. Considera los caminos de su casa; y no comió el pan de balde. |
SVV1770 | 27 Tsade. Zij beschouwt de gangen van haar huis; en het brood der luiheid eet zij niet. |
|
|
||
PL1881 | 27. Dogląda rządu w domu swym, a chleba próżnując nie je. |
Karoli1908Hu | 27. Vigyáz a házanépe dolgára, és restségnek [8†] étkét nem eszi. |
RuSV1876 | 27 Она наблюдает за хозяйством в доме своем и не ест хлеба праздности. |
БКуліш | 27. Пильно вона наглядає за порядком в домі, і не знає їсти хлїба - нїчо не робивши. |
|
|
||
FI33/38 | 28. Hänen poikansa nousevat ja kiittävät hänen onneansa; hänen miehensä nousee ja ylistää häntä: |
Biblia1776 | 28. Hänen poikansa tulevat ja ylistävät häntä autuaaksi: hänen miehensä kiittää häntä sanoen: |
CPR1642 | 28. Hänen poicans tulewat ja ylistäwät händä autuaxi: hänen miehens kijttä händä. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 28 Her sons rise up and call her fortunate. Her husband also and he praises her. |
KJV | 28. Her children arise up, and call her blessed; her husband also, and he praiseth her. |
|
|
||
Dk1871 | 28. Hendes Sønner staa op og prise hende; hendes Husbond roser hende ogsaa: |
KXII | 28. Hennes söner komma upp, och prisa henne saliga; hennes man lofvar henne. |
PR1739 | 28. Temma poiad sawad woimust, ja kiitwad tedda önsaks, temma mees kidab tedda ka. |
LT | 28. Jos vaikai pakyla ir vadina ją palaiminta ir jos vyras giria ją: |
|
|
||
Luther1912 | 28. Ihre Söhne stehen auf und preisen sie selig; ihr Mann lobt sie: |
Ostervald-Fr | 28. Ses enfants se lèvent, et la disent bienheureuse; son mari aussi, et il la loue, et dit: |
RV'1862 | 28. Levantáronse sus hijos, y llamáronla bienaventurada; y su marido también la alabó. |
SVV1770 | 28 Koph. Haar kinderen staan op, en roemen haar welgelukzalig; ook haar man, en hij prijst haar, zeggende: |
|
|
||
PL1881 | 28. Powstawszy synowie jej błogosławią jej; także i mąż jej chwali ją, |
Karoli1908Hu | 28. Felkelnek az ő fiai, és boldognak mondják őt; az ő férje, és dicséri őt: |
RuSV1876 | 28 Встают дети и ублажают ее, – муж, и хвалит ее: |
БКуліш | 28. Встають дїти, - її величають, і муж її всюди вихваляє: |
|
|
||
FI33/38 | 29. Paljon on naisia, toimellisia menoissaan, mutta yli niitten kaikkien kohoat sinä. |
Biblia1776 | 29. Moni tytär käyttää itsensä kauniisti; mutta sinä käyt ylitse heidän kaikkein. |
CPR1642 | 29. Moni tytär käyttä idzens caunist mutta sinä woitat caicki. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 29 Many daughters have done worthily, but you excel them all. |
KJV | 29. Many daughters have done virtuously, but thou excellest them all. |
|
|
||
Dk1871 | 29. Mange Døtre forhverve Formue; men du staar over dem alle sammen. |
KXII | 29. Många döttrar samka rikedom; men du öfvergår dem alla. |
PR1739 | 29. Paljo on neid tüttarlapsi, kes wahwaste teinud; agga sinna olled üllem, kui keik need. |
LT | 29. ‘Yra daug gerų moterų, bet tu pranoksti jas visas!’ |
|
|
||
Luther1912 | 29. Viele Töchter halten sich tugendsam; du aber übertriffst sie alle. |
Ostervald-Fr | 29. Plusieurs filles ont une conduite vertueuse; mais toi, tu les surpasses toutes. |
RV'1862 | 29. Muchas mujeres hicieron riquezas, mas tú las sobrepujaste a todas. |
SVV1770 | 29 Resch. Vele dochteren hebben deugdelijke gehandeld; maar gij gaat die allen te boven. |
|
|
||
PL1881 | 29. Mówiąc: Wiele niewiast grzecznie sobie poczynały; ale je ty przechodzisz wszystkie. |
Karoli1908Hu | 29. Sok leány munkálkodott serénységgel; de te meghaladod mindazokat! |
RuSV1876 | 29 „много было жен добродетельных, но ты превзошла всех их". |
БКуліш | 29. Много женщин честивих, - ти ж усїх перевисшила! |
|
|
||
FI33/38 | 30. Pettävä on sulous, kauneus katoavainen; ylistetty se vaimo, joka Herraa pelkää! |
Biblia1776 | 30. Otollinen olla on petollisuus, ihana olla on turha; vaan vaimo, joka Herraa pelkää, ylistetään. |
CPR1642 | 30. Otollinen ja ihana olla on turha: waan waimo joca HERRA pelkä ylistetän. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 30 Charm is deceitful and beauty is vain, but a woman who fears Jehovah, she will be praised. |
KJV | 30. Favour is deceitful, and beauty is vain: but a woman that feareth the LORD, she shall be praised. |
|
|
||
Dk1871 | 30. Yndighed er Bedrag, og Skønhed er Forfængelighed; men en Kvinde; som frygter Herren, hun skal roses. |
KXII | 30. Täckeligt och dägelig vara är intet; en qvinna, som Herran fruktar, den skall man lofva. |
PR1739 | 30. Lahke wiis on pettus, ja illo on tühhine; üks naesterahwas, kes Jehowat kardab, sedda peab kiitma. |
LT | 30. Žavumas apgauna ir grožis praeina, bet moteris, bijanti Dievo, bus giriama. |
|
|
||
Luther1912 | 30. Lieblich und schön sein ist nichts; ein Weib, das den HERRN fürchtet, soll man loben. |
Ostervald-Fr | 30. La grâce est trompeuse, et la beauté s'évanouit; mais la femme qui craint l'Éternel est celle qui sera louée. |
RV'1862 | 30. Engañosa es la gracia, y vana la hermosura: la mujer que teme a Jehová, esa será alabada. |
SVV1770 | 30 Schin. De bevalligheid is bedrog, en de schoonheid ijdelheid; maar een vrouw, die den HEERE vreest, die zal geprezen worden. |
|
|
||
PL1881 | 30. Omylna jest wdzięczność, i marna piękność; ale niewiasta, która się Pana boi, ta pochwały godna. |
Karoli1908Hu | 30. Csalárd a kedvesség, és hiábavaló a szépség; a mely asszony féli az Urat, az szerez dicséretet magának! |
RuSV1876 | 30 Миловидность обманчива и красота суетна; но жена, боящаяся Господа, достойна хвалы. |
БКуліш | 30. Бо принада - річ непевна, пишна врода - річ минуща; богобоязлива ж жінка - от кого хвалити треба! |
|
|
||
FI33/38 | 31. Suokaa hänen nauttia kättensä hedelmiä, hänen tekonsa häntä porteissa ylistäkööt. |
Biblia1776 | 31. Antakaat hänelle kättensä hedelmästä, ja hänen kättensä työt kiittäkään häntä porteissa. |
CPR1642 | 31. Händä ylistetän kättens hedelmäst ja hänen kätens työt kijttäwät händä portisa. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 31 Give her of the fruit of her hands and let her works praise her in the gates. |
KJV | 31. Give her of the fruit of her hands; and let her own works praise her in the gates. |
|
|
||
Dk1871 | 31. Giver hende af hendes Hænders Frugt, og hendes Gerninger skulle prise hende i Portene. |
KXII | 31. Hon skall rosad varda af sina händers frukt, och hennes gerningar skola lofva henne i portomen. |
PR1739 | 31. Andke temmale ta kätte tööst, ja temma tööd kiitko tedda wärrawis. |
LT | 31. Duok jai jos rankų vaisių, ir jos darbai tegul giria ją vartuose’‘. |
|
|
||
Luther1912 | 31. Sie wird gerühmt werden von den Früchten ihrer Hände, und ihre Werke werden sie loben in den Toren. |
Ostervald-Fr | 31. Donnez-lui le fruit de ses mains, et qu'aux portes ses œuvres la louent. |
RV'1862 | 31. Dádla del fruto de sus manos; y alábenla en las puertas sus hechos. |
SVV1770 | 31 Thau. Geef haar van de vrucht harer handen, en laat haar werken haar prijzen in de poorten. |
|
|
||
PL1881 | 31. Dajcie jej z owocu ręku jej, a niechaj ją chwalą w bramach uczynki jej. |
Karoli1908Hu | 31. Adjatok ennek az ő keze munkájának gyümölcséből, és dicsérjék őt a kapukban az ő [9†] cselekedetei! |
RuSV1876 | 31 Дайте ей от плода рук ее, и да прославят ее у ворот дела ее! |
БКуліш | 31. Платїть же їй після того, що її надбали руки; славіть її у громадї за її учинки! |
|
|