18 luku

Toisen osan jatkoa: Lyhyitä lauselmia elämän eri aloilta

1. Eriseurainen noudattaa omia pyyteitään; kaikin neuvoin hän riitaa haastaa.

1. Eripurainen etsii mitä hänelle kelpaa, ja sekoittaa itsensä kaikkiin asioihin.

1. ERipurainen edzi mitä hänelle kelpa ja secoitta idzens caickeen wijsauteen.

1 He who desires to separate himself seeks excuses and rages against all sound-wisdom.

1. Through desire a man, having separated himself, seeketh and intermeddleth with all wisdom.

1. Særlingen søger sin egen Lyst; han vælter sig ind paa alt det, som staar fast.

1. Den som lust hafver till att komma tvedrägt åstad, han söker efter träto, ehvar han kan.

1. Kes ennast lahhutab teiste seltsist, se otsib, mis tulleb immustada, ja lasseb ennast seggada keige tössise asja sisse.

1. Dėl savo užgaidų žmogus atsiskiria nuo kitų ir prieštarauja tam, kas teisinga.

1. Wer sich absondert, der sucht, was ihn gelüstet, und setzt sich wider alles, was gut ist.

1. Celui qui s'isole suit son inclination; il s'obstine contre toute raison.

1. CONFORME al deseo busca el apartado: en toda doctrina se envolverá.

1 Die zich afzondert, tracht naar wat begeerlijks; hij vermengt zich in alle bestendige wijsheid.

1. Człowiek swej myśli, szuka tego, co mu się podoba, a w każdą rzecz wtrąca się.

1. A maga kivánsága után megy az agyas ember, minden igaz bölcseség ellen dühösködik.

1 Прихоти ищет своенравный, восстает против всего умного.

1. Своєвольний всього забагає; він устає проти всього, що каже розум.

2. Tyhmän halu ei ole ymmärrykseen, vaan tuomaan julki oma mielensä.

2. Tyhmällä ei ole himo ymmärrykseen, vaan niitä ilmoittamaan, mitkä ovat hänen sydämessänsä.

2. Tyhmällä ei ole himo ymmärryxeen mutta mitä hänellä on hänen sydämesäns.

2 A fool has no delight in understanding, but only that his heart may reveal itself.

2. A fool hath no delight in understanding, but that his heart may discover itself.

2. Daaren har ikke Behag i Forstand, men deri, at hans Hjerte aabenbarer sig.

2. En dåre hafver icke lust till förstånd, utan till hvad han hafver i hjertat.

2. Moistus ei olle halbi mele pärrast, waid se, et ta südda ennast ilmutab.

2. Kvailiui nerūpi išmintis, o tik parodyti, kas yra jo širdyje.

2. Ein Narr hat nicht Lust am Verstand, sondern kundzutun, was in seinem Herzen steckt.

2. Ce n'est pas à la prudence que l'insensé prend plaisir; mais c'est à manifester ce qu'il a dans le cœur.

2. No toma placer el insensato en la inteligencia: mas en lo que se descubre su corazón.

2 De zot heeft geen lust aan verstandigheid, maar daarin, dat zijn hart zich ontdekt.

2. Nie kocha się głupi w roztropności, ale w tem, co mu objawia serce jego.

2. Nem gyönyörködik a bolond az értelemben, hanem abban, hogy az ő elméje nyilvánvalóvá legyen.

2 Глупый не любит знания, а только бы выказать свой ум.

2. Дурний не любить знання, хиба тілько, щоб повеличатись дотепом.

3. Kunne jumalaton tulee, tulee ylenkatsekin, ja häpeällisen menon mukana häväistys.

3. Jumalattoman tullessa tulee ylönkatse, pilkka ja häpiä.

3. Cusa jumalatoin hallidze sijnä on ylöncadze pilcka ja häpiä.

3 When a wicked man comes, contempt also comes and with disgrace, reproach.

3. When the wicked cometh, then cometh also contempt, and with ignominy reproach.

3. Naar en ugudelig kommer, kommer ogsaa Foragt og med Skammen Forhaanelse.

3. Der den ogudaktige råder, der kommer föraktelse och försmädelse med hån.

3. Kui öäl innime tulleb, siis tulleb ka laitminne, ja häbbinaeroga tulleb laimaminne.

3. Kai ateina nedorėlis, ateina ir panieka, o su nešlove ateina gėda.

3. Wo der Gottlose hin kommt, da kommt Verachtung und Schmach mit Hohn.

3. Quand le méchant vient, le mépris vient aussi, et avec l'opprobre vient l'ignominie.

3. Cuando viene el impío, viene también el menosprecio; y con el deshonrador, la vergüenza.

3 Als de goddeloze komt, komt ook de verachting en met schande versmaadheid.

3. Gdy przychodzi niezbożny, przychodzi też wzgarda, a z mężem lekkomyślnym urąganie.

3. Mikor eljő az istentelen, eljő a megútálás; és a szidalommal a gyalázat.

3 С приходом нечестивого приходит и презрение, а с бесславием – поношение.

3. З безбожником приходить і погорда, а з безчесним - сором.

4. Syviä vesiä ovat sanat miehen suusta, ovat virtaava puro ja viisauden lähde.

4. Sanat ihmisen suussa ovat niinkuin syvät vedet, ja viisauden lähde on täynnä virtaa.

4. Sanat ihmisen suusa owat nijncuin sywät wedet ja wijsauden lähde on täynnäns wirta.

4 The words of a man's mouth are deep waters. The wellspring of wisdom is a pouring forth brook.

4. The words of a man's mouth are as deep waters, and the wellspring of wisdom as a flowing brook.

4. Ord i en Mands Mund ere dybe Vande, en sprudlende Bæk Visdoms Kilde.

4. Orden uti ens mun äro såsom djup vatten, och vishetenes källa är en full ström.

4. Mehhe su sannad on kui süggaw wessi, ja tarkusse hallik on kui jöggi, mis ülleskedab.

4. Žmogaus žodžiai yra gilus vanduo, išminties šaltinis­tekanti srovė.

4. Die Worte in eines Mannes Munde sind wie tiefe Wasser, und die Quelle der Weisheit ist ein voller Strom.

4. Les paroles de la bouche d'un homme sont des eaux profondes; et la source de la sagesse est un torrent qui jaillit.

4. Aguas profundas son las palabras de la boca del hombre; y arroyo revertiente la fuente de la sabiduría.

4 De woorden van den mond eens mans zijn diepe wateren; en de springader der wijsheid is een uitstortende beek.

4. Słowa ust męża mądrego są jako wody głębokie, a źródło mądrości jako potok wylewający.

4. Mély víz az ember [1†] szájának beszéde, buzogó patak a bölcseségnek kútfeje.

4 Слова уст человеческих – глубокие воды; источник мудрости – струящийся поток.

4. Слова в устах мужа - глибокії води; з джерела мудростї - широкий потік.

5. Ei ole hyvä pitää syyllisen puolta ja vääräksi vääntää syyttömän asiaa oikeudessa.

5. Ei ole hyvä katsoa jumalattomain muotoa, ja sortaa vanhurskasta tuomiossa.

5. Ei ole hywä cadzoa jumalattoman muoto ja sorta wanhurscasta duomiosa.

5 To respect the person of a wicked man is not good, nor to turn aside a righteous man in judgment.

5. It is not good to accept the person of the wicked, to overthrow the righteous in judgment.

5. Det er ikke godt at anse den ugudeliges Person, at gøre en retfærdig Uret i Dommen.

5. Det är icke godt att se till dens ogudaktigas person, till att nedertrycka den rättfärdiga i domen.

5. Ei olle mitte hea öälast luggu piddada, ja ühhe öige öigust kohtus köwweraks pöörda.

5. Negerai būti šališku nedorėliui ir teisme nuskriausti teisųjį.

5. Es ist nicht gut, die Person des Gottlosen achten, zu beugen den Gerechten im Gericht.

5. Il n'est pas bon d'avoir égard à la personne du méchant, pour faire tort au juste dans le jugement.

5. Tener respeto a la persona del impío, para hacer caer al justo de su derecho, no es bueno.

5 Het is niet goed, het aangezicht des goddelozen aan te nemen, om den rechtvaardige in het gericht te buigen.

5. Nie dobra to, mieć wzgląd na osobę niezbożnego, aby był podwrócony sprawiedliwy w sądzie.

5. A gonosz személyének kedvezni nem jó, elfordítani az [2†] igazat az ítéletben.

5 Нехорошо быть лицеприятным к нечестивому, чтобы ниспровергнуть праведного на суде.

5. Вважати на особу безбожного - се дїло погане, тим паче, щоб праведного повалити на судї.

6. Tyhmän huulet tuovat mukanaan riidan, ja hänen suunsa kutsuu lyöntejä.

6. Tyhmän huulet saattavat toran, ja hänen suunsa noudattaa haavoja.

6. Tyhmän huulet saattawat toran ja hänen suuns noudatta haawoja.

6 A fool's lips enter into contention and his mouth calls for stripes.

6. A fool's lips enter into contention, and his mouth calleth for strokes.

6. Daarens Læber blande sig i Trætte, og hans Mund raaber efter Slag.

6. Ens dåras läppar komma med kif, och hans mun far efter hugg.

6. Halbi uled lähhäwad rio sisse, ja temma su hüab hawo.

6. Kvailio lūpos sukelia vaidus, ir jis savo burna prašosi mušamas.

6. Die Lippen des Narren bringen Zank, und sein Mund ringt nach Schlägen.

6. Les lèvres de l'insensé amènent la querelle, et sa bouche appelle les coups.

6. Los labios del insensato vienen con pleito; y su boca a cuestiones llama.

6 De lippen des zots komen in twist, en zijn mond roept naar slagen.

6. Wargi głupiego zmierzają do swaru, a usta jego do bitwy wyzywają.

6. A bolondnak beszédei szereznek versengést, és az ő szája ütésekért kiált.

6 Уста глупого идут в ссору, и слова его вызывают побои.

6. Безумного уста вдаються у сварку, а його слова викликують бійку.

7. Oma suu on tyhmälle turmioksi ja omat huulet ansaksi hänelle itselleen.

7. Tyhmän suu häpäisee itsensä, ja hänen huulensa ovat paula omalle omalle sielulle.

7. Tyhmän suu häwäise idzens ja hänen huulens saatta paulaan oman sieluns.

7 A fool's mouth is his destruction and his lips are the snare of his soul.

7. A fool's mouth is his destruction, and his lips are the snare of his soul.

7. Daarens Mund er en Fordærvelse for ham selv, og hans Læber ere en Snare for hans Sjæl.

7. Ens dåras mun skämmer sig sjelf, och hans läppar fånga hans egen själ.

7. Halbi su teeb temmale ehmatust, ja ta uled on temma hingele wörkutamisse paelaks.

7. Kvailio burna jį pražudo; jo lūpos­pinklės jo sielai.

7. Der Mund des Narren schadet ihm selbst, und seine Lippen fangen seine eigene Seele.

7. La bouche de l'insensé est une ruine pour lui, et ses lèvres sont un piège à son âme.

7. La boca del insensato es quebrantamiento para sí; y sus labios son lazos para su alma.

7 De mond des zots is hemzelven een verstoring, en zijn lippen een strik zijner ziel.

7. Usta głupiego są upadkiem jego, a wargi jego sidłem duszy jego.

7. A bolondnak szája az ő [3†] romlása, és az ő beszédei az ő életének tőre.

7 Язык глупого – гибель для него, и уста его – сеть для души его.

7. Беспутнього язик - погибель для него, а уста його - се сїть на душу його.

8. Panettelijan puheet ovat kuin herkkupalat ja painuvat sisusten kammioihin asti.

8. Panetteian sanat ovat haavat, ja käyvät läpi sydämen.

8. Panettelian sanat owat haawat ja käywät läpi sydämen.

8 The words of a whisperer are as dainty morsels and they go down into the innermost parts.

8. The words of a talebearer are as wounds, and they go down into the innermost parts of the belly.

8. En Bagvadskers Ord lyde som Skæmt, dog trænge de ind i inderste Bug.

8. Ens lackares ord äro hugg, och de gå en genom hjertat.

8. Kelepeksia sannad on kui naljakad, ja siiski lähhäwad nemmad süddame pohja.

8. Apkalbos yra lyg skanėstas, kuris pasiekia žmogaus vidurius.

8. Die Worte des Verleumders sind Schläge und gehen einem durchs Herz.

8. Les paroles d'un médisant sont comme des friandises; elles pénètrent jusqu'au-dedans des entrailles.

8. Las palabras del chismoso parecen blandas: mas ellas descienden hasta lo íntimo del vientre.

8 De woorden des oorblazers zijn als dergenen, die geslagen zijn, en die dalen in het binnenste des buiks.

8. Słowa obmówcy są jako słowa zranionych, a wszakże przenikają do wnętrzności żywota.

8. A susárlónak beszédei hizelkedők; és azok a szív belsejét áthatják.

8 Слова наушника – как лакомства, и они входят во внутренность чрева.

8. Нашептані слова - неначе лакітки, а все ж вони до дна у череві доходять.

9. Joka on veltto toimessansa, se on jo tuhontekijän veli.

9. Joka laiska on työssänsä, hän on sen veli, joka vahinkoa tekee.

9. Joca laisca on työsäns hän on sen weli joca wahingota teke.

9 He who is also slack in his work is a brother to him that is a destroyer.

9. He also that is slothful in his work is brother to him that is a great waster.

9. Ogsaa den, som er efterladen i sin Gerning, er Broder til den, som er en Ødeland.

9. Den som lat är i sitt arbete, han är hans broder som skada gör.

9. Ka se, kes ommas teggemisses lödw, on selle wend, kes pahhaste teeb.

9. Kas tingi dirbti, yra naikintojo brolis.

9. Wer lässig ist in seiner Arbeit, der ist ein Bruder des, der das Seine umbringt.

9. Celui qui se relâche dans son ouvrage, est frère de celui qui dissipe ce qu'il a.

9. También el que es negligente en su obra, es hermano del dueño disipador.

9 Ook die zich slap aanstelt in zijn werk, die is een broeder van een doorbrenger.

9. Kto niedbały w sprawach swoich, bratem jest utratnika.

9. A ki lágyan viseli magát az ő dolgában, testvére annak, a ki tönkre tesz.

9 Нерадивый в работе своей – брат расточителю.

9. Недбалий в своїй роботї - се рідний брат розтратника.

10. Herran nimi on vahva torni; hurskas juoksee sinne ja saa turvan.

10. Herran nimi on vahva linna: vanhurskas juoksee sinne, ja tulee varjelluksi.

10. HERran nimi on wahwa linna wanhurscas juoxe sinne ja tule warjelluxi.

10 The name of Jehovah is a strong tower. A righteous man runs into it and is safe.

10. The name of the LORD is a strong tower: the righteous runneth into it, and is safe.

10. Herrens Navn er et fast Taarn, den retfærdige løber til det og bliver beskyttet.

10. Herrans Namn är ett fast slott; den rättfärdige löper dit, och varder beskärmad.

10. # Jehowa nimmi on tuggew torn, siñna jure jookseb se, kes öige, ja saab körge warjo-paika.

10. Viešpaties vardas­tvirtas bokštas, teisieji bėga į jį ir yra saugūs.

10. Der Name des HERRN ist ein festes Schloß; der Gerechte läuft dahin und wird beschirmt.

10. Le nom de l'Éternel est une forte tour; le juste y court, et il y est dans une haute retraite.

10. Torre fuerte es el nombre de Jehová: a él correrá el justo, y será levantado.

10 De Naam des HEEREN is een Sterke Toren; de rechtvaardige zal daarhenen lopen, en in een Hoog Vertrek gesteld worden.

10. Imię Paóskie jest mocną wieżą; sprawiedliwy się do niej uciecze, a wywyższony będzie.

10. Erős torony az Úrnak neve, [4†] ahhoz folyamodik az igaz, és bátorságos lészen.

10 Имя Господа – крепкая башня: убегает в нее праведник – и безопасен.

10. Імя Господнє - се кріпка тверджа; втече праведник у неї, і він безпечен.

11. Rikkaan tavara on hänen vahva kaupunkinsa, ja korkean muurin kaltainen hänen kuvitteluissaan.

11. Rikkaan tavara on hänelle vahva kaupunki, ja niinkuin korkea muuri hänen mielestänsä.

11. Rickan tawara on hänelle wahwa Caupungi ja nijncuin corkia muuri sen ymbärillä.

11 The rich man's wealth is his strong city and as a high wall in his own imagination.

11. The rich man's wealth is his strong city, and as an high wall in his own conceit.

11. Den riges Gods er hans faste Stad og som en høj Mur i hans egen Tanke.

11. Dens rikas gods är honom en fast stad, och såsom en hög mur allt omkring.

11. Ühhe rikka warra on temma kindel lin, ja kui körge müür temma möttes.

11. Turtuolio lobis yra jo įtvirtintas miestas, ir jo nuosavybė yra kaip aukšta siena jam.

11. Das Gut des Reichen ist ihm eine feste Stadt und wie hohe Mauern in seinem Dünkel.

11. Les biens du riche sont sa ville forte, et comme une haute muraille, dans son imagination.

11. Las riquezas del rico son la ciudad de su fortaleza; y como un muro alto, en su imaginación.

11 Des rijken goed is de stad zijner sterkte, en als een verheven muur in zijn inbeelding.

11. Majętność bogatego jest miastem jego mocnem, a jako mur wysoki w myśli jego.

11. A gazdagnak vagyona az ő [5†] erős városa, és mint a magas kőfal, az ő gondolatja szerint.

11 Имение богатого – крепкий город его, и как высокая ограда в его воображении.

11. Багатому скарби здаються кріпким містом, він уважає їх за високі мури.

12. Kukistumisen edellä miehen sydän ylpistyy, mutta kunnian edellä käy nöyryys.

12. Kuin joku lankee, niin hänen sydämensä ensisti tulee ylpiäksi, ja ennenkuin joku kunniaan tulee, pitää hänen nöyrän oleman..

12. Cosca jocu lange nijn hänen sydämens ensist tule ylpiäxi ja ennencuin jocu cunniaan tule pitä hänen kärsimän.

12 Before destruction the heart of man is haughty and before honor is humility.

12. Before destruction the heart of man is haughty, and before honour is humility.

12. Foran Undergang hovmoder en Mands Hjerte sig; og foran Ære gaar Ydmyghed.

12. Då en skall ett nederfall få, så varder hans hjerta tillförene stolt; och förr än man till äro kommer, måste man lida.

12. Innimesse südda lähhäb ülbeks, ennekui tedda mahharöhhutakse, ja enne au on allandaminne.

12. Prieš sunaikinimą žmogaus širdis pasididžiuoja, prieš pagerbimą eina nuolankumas.

12. Wenn einer zu Grunde gehen soll, wird sein Herz zuvor stolz; und ehe man zu Ehren kommt, muß man zuvor leiden.

12. Le cœur de l'homme s'élève, avant que la ruine arrive; mais l'humilité précède la gloire.

12. Ántes del quebrantamiento se eleva el corazón del hombre; y ántes de la honra, el abatimiento.

12 Voor de verbreking zal des mensen hart zich verheffen; en de nederigheid gaat voor de eer.

12. Przed upadkiem podnosi się serce człowiecze, a sławę uprzedza poniżenie.

12. A megromlás előtt [6†] felfuvalkodik az ember elméje; a tisztesség előtt pedig [7†] alázatosság van.

12 Перед падением возносится сердце человека, а смирение предшествует славе.

12. Перед упадком гордуватїє серце в чоловіка, а перед славою - покора.

13. Jos kuka vastaa, ennenkuin on kuullut, on se hulluutta ja koituu hänelle häpeäksi.

13. Joka vastaa ennekuin hän kuulee, se on hänelle hulluudeksi ja häpiäksi.

13. Joca wasta ennencuin hän cuule se on hänelle hulludexi ja häpiäxi.

13 He who gives answer before he hears, it is folly and shame to him.

13. He that answereth a matter before he heareth it, it is folly and shame unto him.

13. Naar nogen giver Svar, før han hører, er det ham en Daarskab og Skam.

13. Den som svarar förr än han hörer, honom är det en galenskap och skam.

13. Kes kostab, ennekui ta saab kuulnud, se on temmale üks meleto assi ja teotus.

13. Kas atsako, iki galo neišklausęs, tas kvailas ir begėdis.

13. Wer antwortet ehe er hört, dem ist's Narrheit und Schande.

13. Celui qui répond à un discours, avant que de l'avoir entendu, fait une folie et s'attire la confusion.

13. El que responde palabra ántes de oir, insensatez le es, y vergüenza.

13 Die antwoord geeft, eer hij zal gehoord hebben, dat is hem dwaasheid en schande.

13. Kto odpowiada, pierwej niż wysłucha, głupstwo to jego i zelżywość.

13. A ki felel valamit, míg meg nem hallja, ez bolondság és gyalázatos rá nézve.

13 Кто дает ответ не выслушав, тот глуп, и стыд ему.

13. Хто, не вислухавши, відповідає, той дурень і стид на його спадає.

14. Miehekäs mieli pitää sairaankin pystyssä, mutta kuka voi kantaa murtunutta mieltä?

14. Ihmisen henki pitää ylös hänen heikkoutensa; vaan murheellista henkeä kuka voi kärsiä?

14. Jolla iloinen sydän on hän taita pitä hänens kärsimises mutta cosca hengi on murhellinen cuca taita sitä kärsiä?

14 The spirit of a man will sustain his infirmity, but a broken spirit who can bear?

14. The spirit of a man will sustain his infirmity; but a wounded spirit who can bear?

14. En Mands Mod opholder ham i hans Sygdom; men naar Modet er nedslaaet, hvo kan bære det?

14. Den som ett gladt hjerta hafver, han vet hålla sig uti sitt lidande; men när anden är bedröfvad, hvad kan en lida?

14. Innimesse hea meel peab teist ülles temma haigusses; agga kui waim on russuks pekstud, kes woib sedda kannatada.

14. Žmogaus dvasia palaiko jį negalioje, bet kas pakels sužeistą dvasią?

14. Wer ein fröhlich Herz hat, der weiß sich in seinem Leiden zu halten; wenn aber der Mut liegt, wer kann's tragen?

14. L'esprit de l'homme le soutiendra dans la maladie; mais si l'esprit est abattu, qui le relèvera?

14. El ánimo del hombre suportará su enfermedad: mas al ánimo angustiado, ¿quién le suportará?

14 De geest eens mans zal zijn krankheid ondersteunen; maar een verslagen geest, wie zal dien opheffen?

14. Duch męża znosi niemoc swoję; ale ducha utrapionego któż zniesie?

14. A férfiú lelke elviseli a maga erőtlenségét; de a megtört lelket ki viseli el?

14 Дух человека переносит его немощи; а пораженный дух – кто может подкрепить его?

14. Дух в чоловіцї підпирає немочі його, а дух прибитий - хто може піддержати його?

15. Tietoa hankkii ymmärtäväisen sydän, tietoa etsii viisasten korva.

15. Ymmärtäväinen sydän saa viisauden, ja viisasten korva etsii taitoa.

15. Wijsas sydän taita hänens pitä toimellisest ja wijsat cuulewat mielelläns että jocu toimellisest on heidän cansans.

15 The heart of a prudent man gets knowledge and the ear of the wise seeks knowledge.

15. The heart of the prudent getteth knowledge; and the ear of the wise seeketh knowledge.

15. Den forstandiges Hjerte køber Kundskab, og de vises Øre søger efter Kundskab.

15. Ett förståndigt hjerta vet hålla sig förnufteliga; och de vise höra gerna, att man förnufteliga handlar.

15. Moistlik südda sadab ennesele tundmist, ja tarkade körw otsib tundmist.

15. Supratingojo širdis įgyja pažinimo ir išmintingojo ausis pažinimo ieško.

15. Ein verständiges Herz weiß sich vernünftig zu halten; und die Weisen hören gern, wie man vernünftig handelt.

15. Le cœur de l'homme intelligent acquiert de la science, et l'oreille des sages cherche la connaissance.

15. El corazón del entendido adquiere sabiduría; y el oido de los sabios busca la ciencia.

15 Het hart der verstandigen bekomt wetenschap, en het oor der wijzen zoekt wetenschap.

15. Serce rozumne nabywa umiejętności, a ucho mądrych szuka jej.

15. Az eszesnek elméje tudományt szerez, és a bölcseknek füle tudományt keres.

15 Сердце разумного приобретает знание, и ухо мудрых ищет знания.

15. Розумного серце здобуває знаннє, й мудрих ухо, знай, про знаннє тілько дбає.

16. Lahja avartaa alat ihmiselle ja vie hänet isoisten pariin.

16. Ihmisen lahja tekee hänelle avaran sian, ja saattaa suurten herrain eteen.

16. Ihmisen lahja teke hänelle awaron sian ja saatta suurten Herrain eteen.

16 A man's gift makes room for him and brings him before great men.

16. A man's gift maketh room for him, and bringeth him before great men.

16. Et Menneskes Gave gør Rum for ham og fører ham frem for store Herrer.

16. Menniskones skänker göra honom rum, och hafva honom fram för de stora herrar.

16. Innimesse and teeb temmale teed lahti, ja sadab tedda suurte ette.

16. Dovanos plačiai atidaro žmogui duris pas didžiūnus.

16. Das Geschenk des Menschen macht ihm Raum und bringt ihn vor die großen Herren.

16. Le présent d'un homme lui fait faire place, et lui donne accès auprès des grands.

16. El presente del hombre le ensancha el camino; y le lleva delante de los grandes.

16 De gift des mensen maakt hem ruimte, en zij geleidt hem voor het aangezicht der groten.

16. Dar człowieczy plac mu czyni, i przed wielmożnych przywodzi go.

16. Az embernek ajándéka szabad útat szerez néki, és a nagyoknak orczája elé viszi őt.

16 Подарок у человека дает ему простор и до вельмождоведет его.

16. Дарунок розширює чоловікові дорогу, ба й до панів великих його допускає.

17. Käräjissä on kukin ensiksi oikeassa, mutta sitten tulee hänen riitapuolensa ja ottaa hänestä selvän.

17. Jokaisella on ensisti omassa asiassansa oikeus; vaan kuin hänen lähimmäisensä tulee, niin se löydetäään.

17. Jocaidzella on ensist omasa asiasans oikeus waan cosca hänen lähimmäisens tule nijn se löytän.

17 He who pleads his case first seems just, but his neighbor comes and searches him out.

17. He that is first in his own cause seemeth just; but his neighbour cometh and searcheth him.

17. Den, som er den første i sin mætte, synes at have Ret; men hans Modpart kommer og prøver ham.

17. Hvar och en är i förstone i sine sak rätt; men kommer hans nästa dertill, så finner det sig.

17. Se kes öige, on essite ridus issi ennesega; tulleb temma liggimenne, siis katsub ta tedda läbbi.

17. Pirmasis, kalbąs teisme, atrodo teisus, kol ateina jo kaimynas ir išklausinėja jį.

17. Ein jeglicher ist zuerst in seiner Sache gerecht; kommt aber sein Nächster hinzu, so findet sich's.

17. Celui qui plaide le premier, paraît juste; mais sa partie vient et l'examine.

17. El justo es primero en su pleito; y su adversario viene, y búscale.

17 Die de eerste is in zijn twistzaak, schijnt rechtvaardig te zijn; maar zijn naaste komt, en hij onderzoekt hem.

17. Sprawiedliwym zda się ten, kto pierwszy w sprawie swojej; ale gdy przychodzi bliźni jego, dochodzi go.

17. Igaza van annak, a ki első a perben; mígnem eljő az ő peresfele, és megvizsgálja őt.

17 Первый в тяжбе своей прав, но приходит соперник его и исследывает его.

17. Первий в свойму спорі - правий, та приходить його противник, й перевірює справу.

18. Arpa riidat asettaa ja ratkaisee väkevien välit.

18. Arpa asettaa riidan, ja eroittaa voimallisten vaiheella.

18. Arpa asetta rijdan ja eroitta woimallisten waihella.

18 The lot causes contentions to cease and decides between the mighty.

18. The lot causeth contentions to cease, and parteth between the mighty.

18. Lodden gør, at Trætter ophøre, og den gør Skel imellem de mægtige.

18. Lotten stillar träto, och skiljer emellan de mägtiga.

18. Liisk teeb, et riud löppewad, ja sadab ka wäggewad rahhoga lahkuma.

18. Metant burtus pašalinami nesutarimai ir padaromas sprendimas tarp galingųjų.

18. Das Los stillt den Hader und scheidet zwischen den Mächtigen.

18. Le sort termine les procès, et fait les partages entre les puissants.

18. La suerte pone fin a los pleitos; y desparte los fuertes.

18 Het lot doet de geschillen ophouden, en maakt scheiding tussen machtigen.

18. Los uśmierza zwady, i między możnymi rozsądek czyni.

18. A versengéseket megszünteti a sorsvetés, és az erőseket elválasztja.

18 Жребий прекращает споры и решает между сильными.

18. Жереб скінчить позиванку, він чинить розсуд і між панами.

19. Petetty veli on vaikeampi voittaa kuin vahva kaupunki, ja riidat ovat kuin linnan salvat.

19. Vihoitettu veli pitää puoltansa lujemmin kuin vahva kaupunki; ja riita pitää kovemmin puolensa kuin telki linnan edessä.

19. Wihoitettu weli pitä puoldans lujemmin cuin wahwa Caupungi ja rijta pitä cowemmin puolens cuin telki linnan edes.

19 A brother offended is harder to be won than a strong city and such contentions are like the bars of a castle.

19. A brother offended is harder to be won than a strong city: and their contentions are like the bars of a castle.

19. En Broder er mere genstridig end en fast Stad, og Trætter med ham ere som Stænger for et Palads.

19. En broder, som fast står, han är såsom en fast stad; och de, som för hvarann strida, såsom en bom för ett slott.

19. Wend panneb ennam wasto kui tuggew lin, ja suur riid on kui sure koia poom.

19. Įžeistas brolis yra kaip įtvirtintas miestas; ginčai atskiria lyg pilių užkaiščiai.

19. Ein verletzter Bruder hält härter den eine feste Stadt, und Zank hält härter denn Riegel am Palast.

19. Des frères divisés sont plus difficiles à gagner qu'une ville forte; et leurs différends sont comme les verrous d'un château.

19. El hermano ofendido es más contumaz que una ciudad fuerte; y las contiendas de los hermanos son como cerrojos de alcázar.

19 Een broeder is wederspanniger dan een sterke stad; en de geschillen zijn als een grendel van een paleis.

19. Brat krzywdą urażony trudniejszy nad miasto niedobyte, a swary są jako zawory u pałacu.

19. A felingerelt atyafiú erősb az erős városnál, és az ilyen versengések olyanok, mint a vár zárja.

19 Озлобившийся брат неприступнее крепкого города, и ссорыподобны запорам замка.

19. Розгнїваний брат - як утверджене місто, а звяга (з ним) - як засови в замку.

20. Suunsa hedelmästä saa mies vatsansa kylläiseksi, saa kyllikseen huultensa satoa.

20. Sen jälkeen kullekin maksetaan, kuin hänen suunsa on puhunut; ja hän ravitaan huultensa hedelmästä.

20. Senjälken cullekin maxetan cuin hänen suuns on puhunut ja hän rawitan huuldens hedelmäst.

20 A man's belly will be filled with the fruit of his mouth. He will be satisfied with the increase of his lips.

20. A man's belly shall be satisfied with the fruit of his mouth; and with the increase of his lips shall he be filled.

20. En Mands Bug skal mættes af hans Munds Frugt, han skal mættes af sine Læbers Frembringelser.

20. Enom man varder lönt efter som hans mun talat hafver, och han varder mättad af sina läppars frukt.

20. Innimesse su wiljast peab ta köht täis sama, omma ulede wosist saab temma täis.

20. Žmogus pripildys pilvą savo burnos vaisiais, pasisotins savo lūpų derliumi.

20. Einem Mann wird vergolten, darnach sein Mund geredet hat, und er wird gesättigt von der Frucht seiner Lippen.

20. C'est du fruit de sa bouche qu'un homme rassasie son corps; c'est du revenu de ses lèvres qu'il sera nourri.

20. Del fruto de la boca del hombre se hartará su vientre: de la renta de sus labios se hartará.

20 Van de vrucht van ieders mond zal zijn buik verzadigd worden; hij zal verzadigd worden van de inkomst zijner lippen.

20. Z owocu ust każdego nasycon bywa żywot jego; urodzajem warg swych będzie nasycony.

20. A férfi szájának hasznával elégedik meg az ő [8†] belseje; az ő beszédének jövedelmével lakik jól.

20 От плода уст человека наполняется чрево его; произведением устсвоих он насыщается.

20. Плодом уст чоловіка наповнюєсь черево його; що його уста зродять, тим він насичуєсь.

21. Kielellä on vallassansa kuolema ja elämä; jotka sitä rakastavat, saavat syödä sen hedelmää.

21. Kuolema ja elämä on kielen voimassa: joka häntä rakastaa, se saa syödä hänen hedelmästänsä.

21. Cuolema ja elämä on kielen woimasa joca händä racasta hän saa syödä hänen hedelmästäns.

21 Death and life are in the power of the tongue and those who love it will eat the fruit of it.

21. Death and life are in the power of the tongue: and they that love it shall eat the fruit thereof.

21. Død og Liv ere i Tungens Vold, og hvo den elsker, skal æde dens Frugt.

21. Döden och lifvet står i tunganes våld; den henne älskar, han får äta af hennes frukt.

21. Surm ja ello on kele kä, ja kes sedda armastab, se sööb temma wiljast.

21. Mirtis ir gyvenimas yra liežuvio galioje; kas jį mėgsta, valgys jo vaisių.

21. Tod und Leben steht in der Zunge Gewalt; wer sie liebt, der wird von ihrer Frucht essen.

21. La mort et la vie sont au pouvoir de la langue, et celui qui en aime l'usage, en mangera les fruits.

21. La muerte y la vida están en poder de la lengua; y el que la ama, comerá de sus frutos.

21 Dood en leven zijn in het geweld der tong; en een ieder, die ze liefheeft, zal haar vrucht eten.

21. Śmierć i żywot jest w mocy języka, a kto go miłuje, będzie jadł owoce jego.

21. Mind a halál, mind az élet a nyelv hatalmában [9†] van, és a miképen kiki szeret azzal élni, úgy eszi annak gyümölcsét.

21 Смерть и жизнь – во власти языка, и любящие его вкусят от плодов его.

21. Смерть і життє - в руцї язика, й хто любить його, їсти ме плоди його.

22. Joka vaimon löysi, se onnen löysi, sai Herralta mielisuosion.

22. Joka aviovaimon osaa, hän löytää hyvän kappaleen, ja saa mielisuosionsa Herralta.

22. Joca awio waimon osa hän löytä hywän cappalen ja mitä hänelle kelpa HERralda.

22 He who finds a wife finds a good thing and obtains favor from Jehovah.

22. Whoso findeth a wife findeth a good thing, and obtaineth favour of the LORD.

22. Hvo der har fundet en Hustru, har fundet en god Ting og bekommer en Velbehagelighed af Herren.

22. Den som ena ägta hustru finner, han finner godt, och får välsignelse af Herranom.

22. Kes head naest leiab, se leiab head asja, ja saab Jehowa käest sedda kätte, mis ta mele pärrast on.

22. Kas randa gerą žmoną, randa laimės ir Viešpaties palankumą.

22. Wer eine Ehefrau findet, der findet etwas Gutes und kann guter Dinge sein im HERRN.

22. Celui qui a trouvé une femme, a trouvé le bonheur; c'est une faveur qu'il obtient de l'Éternel.

22. El que halló mujer, halló el bien; y alcanzó la benevolencia de Jehová.

22 Die een vrouw gevonden heeft, heeft een goede zaak gevonden, en hij heeft welgevallen getrokken van den HEERE.

22. Kto znalazł żonę, znalazł rzecz dobrą, i dostąpił łaski od Pana.

22. Megnyerte a jót, a ki talált feleséget, és vett jóakaratot az [10†] Úrtól!

22 Кто нашел добрую жену, тот нашел благо и получил благодать от Господа.

22. Хто знайшов добру жону - знайшов добро й одержав ласку від Господа.

23. Köyhä puhuu pyydellen, mutta rikas vastaa tylysti.

23. Köyhä mies puhuu nöyrästi, vaan rikas vastaa ylpiästi.

23. Köyhä mies puhu nöyräst waan ricas wasta ylpiäst.

23 A poor man uses entreaties, but a rich man answers roughly.

23. The poor useth intreaties; but the rich answereth roughly.

23. Den fattige taler med ydmyg Bøn; men en rig svarer med haarde Ord.

23. En fattig man talar med ödmjukhet; en rik man svarar stolteliga.

23. Kes kehwa, se rägib allandlikko palwettega; agga rikkas wastab waljuste.

23. Beturtis kalba maldaudamas, o turtingas atsako šiurkščiai.

23. Ein Armer redet mit Flehen, ein Reicher antwortet stolz.

23. Le pauvre parle en suppliant; mais le riche répond avec dureté.

23. El pobre habla ruegos; mas el rico responde durezas.

23 De arme spreekt smekingen; maar de rijke antwoordt harde dingen.

23. Ubogi pokornie mówi; ale bogaty odpowiada surowie.

23. Alázatos kérést szól a szegény; a gazdag pedig keményen felel.

23 С мольбою говорит нищий, а богатый отвечает грубо.

23. Убогий, благаючи, говорить; багатий промовляє згорда.

24. Häviökseen mies on monien ystävä, mutta on myös ystäviä, veljiäkin uskollisempia.

24. Ihminen, jolla on ystävä, pitää oleman ystävällinen; sillä ystävä pitää lujemmin hänen kanssansa kuin veli.

24. Ihminen jolla on ystäwä pitä oleman ystäwällinen sillä ystäwä pitä lujemmin hänen cansans cuin weli.

24 He who makes many friends (does it) to his own destruction, but there is a friend who sticks closer than a brother.

24. A man that hath friends must shew himself friendly: and there is a friend that sticketh closer than a brother.

24. En Mand med mange Venner vil finde sig ilde stedt; men der er den Ven, som hænger fnstere ved end en Broder.

24. En trofast vän älskar mer, och står fastare, än en broder.

24. Üks mees, kes söbrast peab, on wäärt söbraks piddada, sest monni hea söbber hoiab teist ennam takka kui wend.

24. Kas nori turėti draugų, turi pats būti draugiškas; būna draugų, artimesnių už brolį.

24. Ein treuer Freund liebt mehr uns steht fester bei denn ein Bruder.

24. Celui qui a beaucoup de compagnons les a pour son malheur; mais il y a tel ami plus attaché qu'un frère.

24. El hombre de amigos mantiénese en amistad; y a veces hay amigo más conjunto que el hermano.

24 Een man, die vrienden heeft, heeft zich vriendelijk te houden; want er is een liefhebber, die meer aankleeft dan een broeder.

24. Człowiek, który ma przyjaciół, ma się obchodzić po przyjacielsku, ponieważ przyjaciel bywa przychylniejszy nad brata.

24. Az ember, a kinek sok barátja van, széttöretik; de van barát, a ki ragaszkodóbb [11†] a testvérnél.

24 Кто хочет иметь друзей, тот и сам должен быть дружелюбным; и бываетдруг, более привязанный, нежели брат.

24. Хто хоче приятелїв мати, мусить і самий приязним бути; друг буває од брата прихильнїйший.