SANANLASKUT
19 luku |
|
||
|
|
||
Toisen osan jatkoa: Lyhyitä lauselmia elämän eri aloilta |
|
||
|
|
||
FI33/38 | 1. Parempi on köyhä, joka nuhteettomasti vaeltaa, kuin huuliltansa nurja, joka on vielä tyhmäkin. |
Biblia1776 | 1. Köyhä joka siveydessä vaeltaa, on parempi kuin väärä huulissansa, joka kuitenkin tyhmä on. |
CPR1642 | 1. KÖyhä joca siwydes waelda on parembi cuin wäärä huulisans joca cuitengin tyhmä on. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 1 Better is a poor man who walks in his integrity than he who is perverse in his lips and is a fool. |
KJV | 1. Better is the poor that walketh in his integrity, than he that is perverse in his lips, and is a fool. |
|
|
||
Dk1871 | 1. Bedre er en fattig, som vandrer i sin Oprigtighed end den, hvis Læber ere forvendte, og som tilmed er en Daare. |
KXII | 1. En fattig man, den i sine fromhet vandrar, är bättre än en vrång man med sina läppar, den dock en dåre är. |
PR1739 | 1. Se kehwa, kes ommas waggadusses ellab, on parrem, kui se, kes omma uledega pörane, ja isse halp on. |
LT | 1. Geriau beturtis, vaikštantis savo nekaltume, negu tas, kuris turi klastingą liežuvį ir yra kvailas. |
|
|
||
Luther1912 | 1. Ein Armer, der in seiner Frömmigkeit wandelt, ist besser denn ein Verkehrter mit seinen Lippen, der doch ein Narr ist. |
Ostervald-Fr | 1. Le pauvre qui marche dans son intégrité, vaut mieux que celui qui parle avec perversité et qui est insensé. |
RV'1862 | 1. MEJOR es el pobre que camina en su simplicidad, que el de perversos labios, e insensato. |
SVV1770 | 1 De arme, in zijn oprechtheid wandelende, is beter dan de verkeerde van lippen, en die een zot is. |
|
|
||
PL1881 | 1. Lepszy jest ubogi, który chodzi w uprzejmości swej, niżeli przewrotny w wargach swoich, który jest głupim. |
Karoli1908Hu | 1. Jobb a tökéletesen járó [1†] szegény a gonosz nyelvűnél, a ki bolond. |
RuSV1876 | 1 Лучше бедный, ходящий в своей непорочности, нежели богатый со лживыми устами, и притом глупый. |
БКуліш | 1. Убогий в своїй невинностї лучший, анїж багач із ложними устами, а до того дурний. |
|
|
||
FI33/38 | 2. Ilman taitoa ei ole intokaan hyväksi, ja kiirehtivän jalka astuu harhaan. |
Biblia1776 | 2. Joka ei toimella laita, ei hänelle hyvin käy; ja joka on nopsa jaloista, se loukkaa itsensä. |
CPR1642 | 2. Joca ei toimella laita ei hänen hywin käy ja joca on nopsa jalgoist hän combastu. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 2 Also, that the soul be without knowledge is not good. And he who hastens with his feet sins. |
KJV | 2. Also, that the soul be without knowledge, it is not good; and he that hasteth with his feet sinneth. |
|
|
||
Dk1871 | 2. Ogsaa naar en Sjæl er uden Kundskab, er det ikke godt, og den, som haster med Fødderne, glider ud. |
KXII | 2. Der man icke med förnuft handlar, der går det intet väl till; och den som snar är på fötterna, han stöter sig. |
PR1739 | 2. Ei se pollege hea, kui hingel ep olle moistust, ja nobbedatte jalgega innimenne eksib ärra. |
LT | 2. Negerai sielai be pažinimo, ir kas skuba, tas nusideda. |
|
|
||
Luther1912 | 2. Wo man nicht mit Vernunft handelt, da geht's nicht wohl zu; und wer schnell ist mit Füßen, der tut sich Schaden. |
Ostervald-Fr | 2. Une âme sans prudence n'est pas un bien, et celui qui se précipite dans ses démarches, s'égare. |
RV'1862 | 2. El alma sin ciencia no es buena; y el presuroso de piés, peca. |
SVV1770 | 2 Ook is de ziel zonder wetenschap niet goed; en die met de voeten haastig is, zondigt. |
|
|
||
PL1881 | 2. Zaiste duszy bez umiejętności nie dobrze, a kto jest prędkich nóg, potknie się. |
Karoli1908Hu | 2. A lélek sem jó tudomány nélkül; és a ki csak a lábával siet, hibázik. |
RuSV1876 | 2 Нехорошо душе без знания, и торопливый ногами оступится. |
БКуліш | 2. Не добре душі без знання, й хто поквапний ногами, спіткнеться. |
|
|
||
FI33/38 | 3. Ihmisen oma hulluus turmelee hänen tiensä, mutta Herralle hän sydämessään vihoittelee. |
Biblia1776 | 3. Ihmisen tyhmyys eksyttää hänen tiensä, niin että hänen sydämensä vihastuu Herraa vastaan. |
CPR1642 | 3. Ihmisen tyhmyys exyttä hänen tiens wihastuman hänen sydämens HERra wastan. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 3 The foolishness of a man subverts his way and his heart rages against Jehovah. |
KJV | 3. The foolishness of man perverteth his way: and his heart fretteth against the LORD. |
|
|
||
Dk1871 | 3. Menneskets Daarlighed forvender hans Vej, og hans Hjerte vredes imod Herren. |
KXII | 3. Ens menniskos galenskap förförer hans väg, att hans hjerta emot Herran vredgas. |
PR1739 | 3. Innimesse meleto wiis teeb temma teed seggatseks, nenda et temma südda Jehowa wasto nukraks saab. |
LT | 3. Žmogaus kvailumas iškreipia jo kelius, bet jo širdis kaltina Viešpatį. |
|
|
||
Luther1912 | 3. Die Torheit eines Menschen verleitet seinen Weg, und doch tobt sein Herz wider den HERRN. |
Ostervald-Fr | 3. C'est la folie de l'homme qui renverse ses voies; et c'est contre l'Éternel que son cœur murmure. |
RV'1862 | 3. La insensatez del hombre tuerce su camino; y contra Jehová se aira su corazón. |
SVV1770 | 3 De dwaasheid des mensen zal zijn weg verkeren; en zijn hart zal zich tegen den HEERE vergrammen. |
|
|
||
PL1881 | 3. Głupstwo człowiecze podwraca drogę jego, a przecie przeciwko Panu zapala się gniewem serce jego. |
Karoli1908Hu | 3. Az embernek bolondsága fordítja el [2†] az ő útát, és az Úr ellen haragszik az ő szíve. |
RuSV1876 | 3 Глупость человека извращает путь его, а сердце его негодует наГоспода. |
БКуліш | 3. Безумність чоловіка скривляє дорогу його, та ще й на Господа він серцем нарікає. |
|
|
||
FI33/38 | 4. Tavara tuo ystäviä paljon, mutta vaivainen joutuu ystävästänsä eroon. |
Biblia1776 | 4. Tavara tekee monta ystävää, vaan köyhä hyljätään ystäviltä. |
CPR1642 | 4. Tawara teke monda ystäwätä waan köyhä hyljätän ystäwildäns. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 4 Wealth adds many friends, but a poor man is separated from his friend. |
KJV | 4. Wealth maketh many friends; but the poor is separated from his neighbour. |
|
|
||
Dk1871 | 4. Gods tilfører mange Venner; men den ringe maa skilles fra sin Ven. |
KXII | 4. Gods gör många vänner; men den fattige varder af sinom vännom förlåten. |
PR1739 | 4. Warrandus sadab paljo söbro; agga kes alw, peab ka ommast söbrast lahkuma. |
LT | 4. Turtas pritraukia daug draugų, o nuo beturčio nusisuka ir jo artimas. |
|
|
||
Luther1912 | 4. Gut macht viele Freunde; aber der Arme wird von seinen Freunden verlassen. |
Ostervald-Fr | 4. Les richesses amènent beaucoup d'amis; mais le pauvre est délaissé, même de son ami. |
RV'1862 | 4. Las riquezas allegan muchos amigos: mas el pobre, de su amigo es apartado. |
SVV1770 | 4 Het goed brengt veel vrienden toe; maar de arme wordt van zijn vriend gescheiden. |
|
|
||
PL1881 | 4. Bogactwa przyczyniają wiele przyjaciół; ale ubogi od przyjaciela swego odłączony bywa. |
Karoli1908Hu | 4. A gazdagság szaporítja a sok [3†] barátot; a szegénytől pedig az ő barátja elválik. |
RuSV1876 | 4 Богатство прибавляет много друзей, а бедный оставляется и другом своим. |
БКуліш | 4. Багацтво друзїв много прихиляє, а бідного й один покидає. |
|
|
||
FI33/38 | 5. Väärä todistaja ei jää rankaisematta, ja joka valheita puhuu, se ei pelastu. |
Biblia1776 | 5. Ei väärä todistaja pidä pääsemän rankaisematta; joka rohkiasti valehtelee, ei hänen pidä selkeemän. |
CPR1642 | 5. Ei wäärä todistaja pidä pääsemän rangaisemata ja joca rohkiast walhettele ei hänen pidä selkemän. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 5 A false witness will not be unpunished and he who breathes-out lies will not escape. |
KJV | 5. A false witness shall not be unpunished, and he that speaketh lies shall not escape. |
|
|
||
Dk1871 | 5. Et falsk Vidne skal ikke agtes uskyldigt, og den, som taler Løgn, skal ikke undkomme. |
KXII | 5. Ett falskt vittne blifver icke ostraffadt; och den der lögn dristeliga talar, han skall icke undslippa. |
PR1739 | 5. Walle tuñnistusmees ei jä ilmasüta ¤, ja kes wallet wäljaaiab, ei peäse ärra. |
LT | 5. Neteisingas liudytojas neliks nenubaustas; kas meluoja, neišsisuks. |
|
|
||
Luther1912 | 5. Ein falscher Zeuge bleibt nicht ungestraft; und wer Lügen frech redet, wird nicht entrinnen. |
Ostervald-Fr | 5. Le faux témoin ne demeurera point impuni, et celui qui profère des mensonges, n'échappera point. |
RV'1862 | 5. El testigo falso no será sin castigo; y el que habla mentiras, no escapará. |
SVV1770 | 5 Een vals getuige zal niet onschuldig zijn; en die leugenen blaast, zal niet ontkomen. |
|
|
||
PL1881 | 5. Fałszywy świadek nie będzie bez pomsty; a kto mówi kłamstwo, nie ujdzie. |
Karoli1908Hu | 5. A hamis tanú [4†] büntetetlen nem marad, és a hazugságoknak szólója meg nem szabadul. |
RuSV1876 | 5 Лжесвидетель не останется ненаказанным, и кто говорит ложь, не спасется. |
БКуліш | 5. Ложний сьвідок не уйде кари, й хто сплетає лжу, рятунку не знайде. |
|
|
||
FI33/38 | 6. Monet etsivät ylhäisen suosiota, ja kaikki ovat anteliaan ystäviä. |
Biblia1776 | 6. Moni rukoilee päämiestä, ja jokainen on hänen ystävänsä, joka lahjoja jakaa. |
CPR1642 | 6. Moni otta waarin Förstistä ja jocainen on hänen ystäwäns joca lahjoja jaca. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 6 Many will entreat the favor of a generous man and every man is a friend to him who gives gifts. |
KJV | 6. Many will intreat the favour of the prince: and every man is a friend to him that giveth gifts. |
|
|
||
Dk1871 | 6. Mange bejle til en Fyrstes Gunst, og enhver er Ven med en gavmild Mand. |
KXII | 6. Månge vakta uppå Förstans person; och alle äro dens vänner, som skänker gifver. |
PR1739 | 6. Paljo palluwad allandlikkult üllema käest, ja keik söbrad on sel, kel täib anda. |
LT | 6. Daugelis pataikauja kunigaikščiams, ir visi yra draugai su tuo, kas duoda dovanų. |
|
|
||
Luther1912 | 6. Viele schmeicheln der Person des Fürsten; und alle sind Freunde des, der Geschenke gibt. |
Ostervald-Fr | 6. Plusieurs flattent celui qui est généreux, et chacun est ami de l'homme qui donne. |
RV'1862 | 6. Muchos rogarán al príncipe: mas cada uno es amigo del hombre que da. |
SVV1770 | 6 Velen smeken het aangezicht des prinsen; en een ieder is een vriend desgenen, die giften geeft. |
|
|
||
PL1881 | 6. Wielu się ich uniża przed księciem, a każdy jest przyjacielem mężowi szczodremu. |
Karoli1908Hu | 6. Sokan hizelegnek a nemeslelkű embernek, és minden barát az adakozóé. |
RuSV1876 | 6 Многие заискивают у знатных, и всякий – друг человеку, делающему подарки. |
БКуліш | 6. Багацько тих, що, знай, шукають ласки в значних, і кожен друг тому, хто дає гостинцї. |
|
|
||
FI33/38 | 7. Köyhä on kaikkien veljiensä vihattu, vielä vierotumpi ystävilleen. Tyhjiä sanoja hän saa tavoitella. |
Biblia1776 | 7. Köyhää vihaavat kaikki hänen veljensä, ja hänen ystävänsä vetäytyvät taamma hänestä; ja joka sanoihin luottaa, ei hän saa mitään. |
CPR1642 | 7. Köyhä wihawat caicki hänen weljens ja hänen ystäwäns wetäwät heitäns taamma hänestä ja joca hänens sanoijn luotta ei hän saa mitän. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 7 All the brothers of a poor man regard him inferior, how much more do his friends go far from him! He pursues with words, but they are gone. |
KJV | 7. All the brethren of the poor do hate him: how much more do his friends go far from him? he pursueth them with words, yet they are wanting to him. |
|
|
||
Dk1871 | 7. Alle den fattiges Brødre hade ham, ja, endog hans Venner holde sig langt fra ham; han jager efter Ord, som ikke ere til. |
KXII | 7. Den fattiga hata alle hans bröder, ja, ock hans vänner draga sig långt ifrå honom; och den som sig uppå ord förlåter, han får intet. |
PR1739 | 7. Keik kehwa innimesse wennad wihkawad tedda, paljo ennam jäwad temma söbrad temmast emale : aiab ta nende sannad tagga, siis ep olle sest middagi. |
LT | 7. Beturčio broliai nekenčia jo, tuo labiau jį palieka jo draugai. Kaip jis beprašytų, jie šalinasi nuo jo. |
|
|
||
Luther1912 | 7. Den Armen hassen alle seine Brüder; wie viel mehr halten sich seine Freunde von ihm fern! Und wer sich auf Worte verläßt, dem wird nichts. |
Ostervald-Fr | 7. Tous les frères du pauvre le haïssent; combien plus ses amis se retireront-ils de lui! Il les presse de ses paroles: ils ne sont plus là! |
RV'1862 | 7. Todos los hermanos del pobre le aborrecen, ¿cuánto más sus amigos se alejarán de él? buscará la palabra, y no la hallará. |
SVV1770 | 7 Al de broeders des armen haten hem; hoeveel te meer gaan zijn vrienden verre van hem! Hij loopt hen na met woorden, die niets zijn. |
|
|
||
PL1881 | 7. Wszyscy bracia ubogiego nienawidzą go; daleko więcej inni przyjaciele jego oddalają się od niego; woła za nimi, a niemasz ich. |
Karoli1908Hu | 7. A szegényt minden atyjafia [5†]gyűlöli, még barátai is eltávolodnak tőle; unszolja szavakkal, de ők eltünnek. |
RuSV1876 | 7 Бедного ненавидят все братья его, тем паче друзья его удаляются отнего: гонится за ними, чтобы поговорить, но и этого нет. |
БКуліш | 7. Убогого ненавидять і брати його, а надто кидають його (богаті) друзї; біжить за ними, щоб поговорити, та й те надармо. |
|
|
||
FI33/38 | 8. Joka mieltä hankkii, se sieluansa rakastaa; joka ymmärryksen säilyttää, se onnen löytää. |
Biblia1776 | 8. Joka viisas on, hän rakastaa henkeänsä, ja joka toimellinen on, se löytää hyvän. |
CPR1642 | 8. Joca wijsas on hän racasta hengens ja joca toimellinen on hän löytä hywän. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 8 He who gets wisdom loves his own soul. He who keeps understanding will find good. |
KJV | 8. He that getteth wisdom loveth his own soul: he that keepeth understanding shall find good. |
|
|
||
Dk1871 | 8. Den, som forhverver sig Forstand, elsker sit Liv; den, som bevarer Indsigt, skal finde godt. |
KXII | 8. Den der klok är, han älskar sitt lif; och den förståndige finner godt. |
PR1739 | 8. Kes ennesele targa süddame sadab, se armastab omma hinge; ta hoiab moistust, et ta head leiaks. |
LT | 8. Kas įgyja išminties, myli savo sielą; kas laikosi supratimo, tam seksis. |
|
|
||
Luther1912 | 8. Wer klug wird, liebt sein Leben; und der Verständige findet Gutes. |
Ostervald-Fr | 8. Celui qui acquiert du sens, aime son âme, et celui qui conserve la prudence, trouvera le bien. |
RV'1862 | 8. El que posee entendimiento, ama su alma: guarda la inteligencia, para hallar el bien. |
SVV1770 | 8 Die verstand bekomt, heeft zijn ziel lief; hij neemt de verstandigheid waar, om het goede te vinden. |
|
|
||
PL1881 | 8. Nabywa rozumu, kto miłuje duszę swoję, a strzeże roztropności, aby znalazł co dobrego. |
Karoli1908Hu | 8. A ki értelmet szerez, szereti az életét, a ki megőrzi az értelmességet, jót nyer. |
RuSV1876 | 8 Кто приобретает разум, тот любит душу свою; кто наблюдает благоразумие, тот находит благо. |
БКуліш | 8. Хто розуму здобуває, любить свою душу; хто розважливий - находить добро. |
|
|
||
FI33/38 | 9. Väärä todistaja ei jää rankaisematta, ja joka valheita puhuu, se hukkuu. |
Biblia1776 | 9. Väärä todistaja ei pidä pääsemän rankaisematta; ja joka rohkiasti valehtelee, se kadotetaan. |
CPR1642 | 9. Wäärä todistaja ei pidä pääsemän rangaisemata ja joca rohkiast walhettele hän cadotetan. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 9 A false witness will not be unpunished and he who breathes-out lies will perish. |
KJV | 9. A false witness shall not be unpunished, and he that speaketh lies shall perish. |
|
|
||
Dk1871 | 9. Et falsk Vidne skal ikke agtes uskyldigt, og den, som taler Løgn, skal omkomme. |
KXII | 9. Ett falskt vittne blifver icke ostraffadt; och den der lögn dristeliga talar, han skall förgås. |
PR1739 | 9. Walle tunnistusmees ei jä ilmasüta, ja kes wallet wäljaaiab, lähhäb hukka. |
LT | 9. Neteisingas liudytojas neliks nenubaustas; kas meluoja, pražus. |
|
|
||
Luther1912 | 9. Ein falscher Zeuge bleibt nicht ungestraft; und wer frech Lügen redet, wird umkommen. |
Ostervald-Fr | 9. Le faux témoin ne demeurera point impuni, et celui qui profère des mensonges, périra. |
RV'1862 | 9. El testigo falso no será sin castigo; y el que habla mentiras, perecerá. |
SVV1770 | 9 Een vals getuige zal niet onschuldig zijn; en die leugenen blaast, zal vergaan. |
|
|
||
PL1881 | 9. Świadek fałszywy nie będzie bez pomsty; a kto mówi kłamstwo, zginie. |
Karoli1908Hu | 9. A hamis bizonyság [6†] nem marad büntetlen, és a ki hazugságokat beszél, elvész. |
RuSV1876 | 9 Лжесвидетель не останется ненаказанным, и кто говорит ложь, погибнет. |
БКуліш | 9. Ложний сьвідок покаран буде, й хто брехню сплїтав - погибне. |
|
|
||
FI33/38 | 10. Ei sovi tyhmälle hyvät päivät, saati sitten palvelijalle hallita ruhtinaita. |
Biblia1776 | 10. Ei hullulle sovi hyvät päivät, paljoa vähemmin palvelian päämiehiä hallita. |
CPR1642 | 10. Ei hullulle sowi hywät päiwät paljo wähemmin palwelian Förstejä hallita. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 10 Luxurious living is not becoming for a fool, much less a servant to have rule over rulers. |
KJV | 10. Delight is not seemly for a fool; much less for a servant to have rule over princes. |
|
|
||
Dk1871 | 10. Det staar ikke en Daare vel an at leve højt, meget mindre en Tjener at herske over Fyrster. |
KXII | 10. Dem galna höfves icke väl goda dagar, mycket mindre enom tjenare att råda öfver Förstar. |
PR1739 | 10. Römus luggu ei sünni halbile mitte, paljo wähhem sullasele, et ta würstide ülle wallitseb. |
LT | 10. Kvailiui netinka prabanga nei vergui valdyti kunigaikščius. |
|
|
||
Luther1912 | 10. Dem Narren steht nicht wohl an, gute Tage haben, viel weniger einem Knecht, zu herrschen über Fürsten. |
Ostervald-Fr | 10. Il ne sied pas à un insensé de vivre dans les délices; combien moins à un esclave de dominer sur les grands! |
RV'1862 | 10. No conviene al insensato la delicia, ¿cuánto ménos al siervo ser señor de los príncipes? |
SVV1770 | 10 De weelde staat een zot niet wel; hoeveel te min een knecht te heersen over vorsten! |
|
|
||
PL1881 | 10. Nie przystoi głupiemu rozkosz, ani słudze panować nad książętami. |
Karoli1908Hu | 10. Nem illik a bolondhoz a gyönyörködés; sokkal inkább nem illik a szolgának uralkodni [7†] a fejedelmeken. |
RuSV1876 | 10 Неприлична глупцу пышность, тем паче рабу господство над князьями. |
БКуліш | 10. Не личять дурневі роскоші, а ще меньше слузї - старшованнє над князями. |
|
|
||
FI33/38 | 11. Ymmärrys tekee ihmisen pitkämieliseksi, ja hänen kunniansa on antaa rikos anteeksi. |
Biblia1776 | 11. Joka on kärsivällinen, se on toimellinen ihminen; ja se on hänelle kunniaksi, että hän viat välttää. |
CPR1642 | 11. Joca on kärsiwällinen hän on toimellinen ihminen ja se on hänelle cunniaxi että hän wiat wälttä. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 11 The discretion of a man makes him slow to anger and it is his glory to pass over a transgression. |
KJV | 11. The discretion of a man deferreth his anger; and it is his glory to pass over a transgression. |
|
|
||
Dk1871 | 11. Et Menneskes Klogskab gør ham langmodig, og det er ham en Ære at overse Fornærmelse. |
KXII | 11. Den der tålig är, han är en klok menniska; och det är honom ärligit, att han odygd öfverse kan. |
PR1739 | 11. Innimesse tark meel teeb, et ta pitka melega on, ja temma illo on, et ta ülleastmissest mödalähhäb. |
LT | 11. Įžvalgus žmogus nesikarščiuoja ir jam yra garbė nekreipti dėmesio į neteisybę. |
|
|
||
Luther1912 | 11. Wer geduldig ist, der ist ein kluger Mensch, und ist ihm eine Ehre, daß er Untugend überhören kann. |
Ostervald-Fr | 11. L'homme prudent retient sa colère; et son honneur, c'est d'oublier les offenses. |
RV'1862 | 11. El entendimiento del hombre detiene su furor; y su honra es disimular la prevaricación. |
SVV1770 | 11 Het verstand des mensen vertraagt zijn toorn; en zijn sieraad is de overtreding voorbij te gaan. |
|
|
||
PL1881 | 11. Rozum człowieczy zawściąga gniew jego, a ozdoba jego jest mijać przestępstwo. |
Karoli1908Hu | 11. Az embernek értelme hosszútűrővé teszi őt; és ékességére van néki elhallgatni [8†] a vétket. |
RuSV1876 | 11 Благоразумие делает человека медленным на гнев, и слава для него – быть снисходительным к проступкам. |
БКуліш | 11. Розвага чинить чоловіка повільним до гнїву, й слава для його - вирозумілість на проступки. |
|
|
||
FI33/38 | 12. Kuninkaan viha on kuin nuoren leijonan kiljunta, mutta hänen suosionsa on kuin kaste ruoholle. |
Biblia1776 | 12. Kuninkaan viha on niinkuin nuoren jalopeuran kiljuminen; mutta hänen ystävyytensä on niinkuin kaste ruoholle. |
CPR1642 | 12. Cuningan wiha on nijncuin nuoren Lejonin kiljuminen mutta hänen ystäwydens on nijncuin caste ruoholle. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 12 The king's wrath is as the roaring of a lion, but his favor is as dew upon the grass. |
KJV | 12. The king's wrath is as the roaring of a lion; but his favour is as dew upon the grass. |
|
|
||
Dk1871 | 12. Kongens Vrede er som en ung Løves Brølen; men hans Bevaagenhed er ligesom Dug paa Urter. |
KXII | 12. Konungens ogunst är såsom ens ungs lejons rytande; men hans gunst är såsom dagg på gräs. |
PR1739 | 12. Kunninga nukker meel on kui nore loukoera rökiminne, ja temma hea meel on kui kaste rohho peäl. |
LT | 12. Karaliaus rūstybė yra kaip liūto riaumojimas, o jo palankumas kaip rasa augalams. |
|
|
||
Luther1912 | 12. Die Ungnade des Königs ist wie das Brüllen eines jungen Löwen; aber seine Gnade ist wie der Tau auf dem Grase. |
Ostervald-Fr | 12. L'indignation du roi est comme le rugissement d'un jeune lion; mais sa faveur est comme la rosée sur l'herbe. |
RV'1862 | 12. Como el bramido del cachorro del león es la ira del rey; y como el rocío sobre la yerba su benevolencia. |
SVV1770 | 12 Des konings gramschap is als het brullen eens jongen leeuws; maar zijn welgevallen is als dauw op het kruid. |
|
|
||
PL1881 | 12. Zapalczywość królewska jest jako ryk lwięcia; ale łaska jego jest jako rosa na trawie. |
Karoli1908Hu | 12. Mint az ifjú oroszlánnak ordítása, olyan a királynak [9†] haragja; mint a harmat pedig a füvön, az ő [10†] jóakaratja. |
RuSV1876 | 12 Гнев царя – как рев льва, а благоволение его – как роса на траву. |
БКуліш | 12. Царський гнїв - як би рик лева, а його ласкавість - мов роса на зелень. |
|
|
||
FI33/38 | 13. Tyhmä poika on isänsä turmio, ja vaimon tora on kuin räystäästä tippuva vesi. |
Biblia1776 | 13. Hullu poika on isänsä murhe, ja riitainen vaimo on niinkuin alinomainen pisaroitseminen. |
CPR1642 | 13. Hullu poica on Isäns murhe ja rijtainen waimo on nijncuin alinomainen pisaroidzeminen. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 13 A foolish son is the calamity of his father and the contentions of a wife are a continual dropping. |
KJV | 13. A foolish son is the calamity of his father: and the contentions of a wife are a continual dropping. |
|
|
||
Dk1871 | 13. En daarlig Søn er sin Fader en Ulykke, og en Kvindes Trætter ere et vedholdende Tagdryp. |
KXII | 13. En galen son är sins faders sorg, och en trätosam qvinna ett stadigt drypande. |
PR1739 | 13. Halp poeg on omma issale sureks önnetusseks, ja naese riidlemissed ¤ on kui järgne läbbitilkuminne. |
LT | 13. Kvailas sūnusnelaimė tėvui, o vaidinga žmonanesiliaująs lašėjimas. |
|
|
||
Luther1912 | 13. Ein törichter Sohn ist seines Vaters Herzeleid, und ein zänkisches Weib ein stetiges Triefen. |
Ostervald-Fr | 13. Un enfant insensé est un grand malheur pour son père; et les querelles d'une femme sont une gouttière continuelle. |
RV'1862 | 13. Dolor es para su padre el hijo insensato; y gotera continua las contiendas de la mujer. |
SVV1770 | 13 Een zotte zoon is zijn vader grote ellende; en de kijvingen ener vrouw als een gestadig druipen. |
|
|
||
PL1881 | 13. Syn głupi jest utrapieniem ojcu swemu, a żona swarliwa jest jako ustawiczne kapanie przez dach. |
Karoli1908Hu | 13. Romlása az ő atyjának a bolond fiú, [11†] és mint a szüntelen csepegés, az asszonynak zsémbelődése. |
RuSV1876 | 13 Глупый сын – сокрушение для отца своего, и сварливая жена – сточная труба. |
БКуліш | 13. Дурний син - гризота отцеві, а сварлива жінка - мов вода крізь кришу текуча. |
|
|
||
FI33/38 | 14. Talo ja tavara peritään isiltä, mutta toimellinen vaimo tulee Herralta. |
Biblia1776 | 14. Huoneet ja tavarat peritään vanhemmilta, vaan toimellinen emäntä tulee Herralta. |
CPR1642 | 14. Huonet ja tawarat peritän wanhemmilda waan toimellinen emändä tule HERralda. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 14 House and riches are an inheritance from fathers, but a prudent wife is from Jehovah. |
KJV | 14. House and riches are the inheritance of fathers: and a prudent wife is from the LORD. |
|
|
||
Dk1871 | 14. Hus og Gods arves efter Forældre; men en forstandig Kvinde er fra Herren. |
KXII | 14. Hus och ägodelar ärfvas af föräldrom; men en förnuftig hustru kommer af Herranom. |
PR1739 | 14. Kodda ja warra on pärris-ossa wannemist; agga Jehowa käest on targa melega naene. |
LT | 14. Namai ir turtai paveldimi iš tėvų, o išmintinga žmonanuo Viešpaties. |
|
|
||
Luther1912 | 14. Haus und Güter vererben die Eltern; aber ein vernünftiges Weib kommt vom HERRN. |
Ostervald-Fr | 14. Une maison et des richesses sont l'héritage venu des pères; mais une femme prudente est un don de l'Éternel. |
RV'1862 | 14. La casa y las riquezas herencia son de los padres: mas de Jehová la mujer prudente. |
SVV1770 | 14 Huis en goed is een erve van de vaderen; maar een verstandige vrouw is van den HEERE. |
|
|
||
PL1881 | 14. Dom i majętność dziedzictwem przypada po rodzicach; ale żona roztropna jest od Pana. |
Karoli1908Hu | 14. A ház és marha atyától való örökség; az Úrtól [12†] van pedig az értelmes feleség. |
RuSV1876 | 14 Дом и имение – наследство от родителей, а разумная жена – от Господа. |
БКуліш | 14. І дом і майно - спадщина по родителях, а розумная жона - від Господа. |
|
|
||
FI33/38 | 15. Laiskuus vaivuttaa sikeään uneen, ja veltto joutuu näkemään nälkää. |
Biblia1776 | 15. Laiskuus tuo unen, ja joutilas sielu kärsii nälkää. |
CPR1642 | 15. Laiscus tuo unen ja joutilas sielu kärsi nälkä. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 15 Slothfulness casts into a deep sleep and the idle soul will suffer hunger. |
KJV | 15. Slothfulness casteth into a deep sleep; and an idle soul shall suffer hunger. |
|
|
||
Dk1871 | 15. Dovenskab nedsænker i en dyb Søvn, og en efterladen Sjæl skal hungre. |
KXII | 15. Lathet hafver sömn med sig, och en fåfäng själ skall hunger lida. |
PR1739 | 15. Laiskus teeb, et raske unni peäle langeb, ja pettis hing peab nälga tundma. |
LT | 15. Tinginys įpranta ilgai miegoti, ir dykinėjanti siela kęs alkį. |
|
|
||
Luther1912 | 15. Faulheit bringt Schlafen, und eine lässige Seele wird Hunger leiden. |
Ostervald-Fr | 15. La paresse produit l'assoupissement, et l'âme paresseuse aura faim. |
RV'1862 | 15. La pereza hace caer sueño; y el alma negligente hambreará. |
SVV1770 | 15 Luiheid doet in diepen slaap vallen; en een bedriegelijke ziel zal hongeren. |
|
|
||
PL1881 | 15. Lenistwo przywodzi twardy sen, a dusza gnuśna będzie łaknęła. |
Karoli1908Hu | 15. A restség álomba [13†] merít, és a lomha lélek [14†] megéhezik. |
RuSV1876 | 15 Леность погружает в сонливость, и нерадивая душа будет терпеть голод. |
БКуліш | 15. Лїнь наводить сонливість, і недбала душа терпіти ме голод. |
|
|
||
FI33/38 | 16. Joka käskyt pitää, saa henkensä pitää; joka ei teistänsä välitä, on kuoleman oma. |
Biblia1776 | 16. Joka käskyt pitää, hän on vapahtanut henkensä; vaan joka tiensä hylkää, hänen pitää kuoleman. |
CPR1642 | 16. Joca käskyt pitä hän on wapahtanut hengens waan joca tiens hyljä hänen pitä cuoleman. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 16 He who keeps the commandment keeps his soul. He who is careless of his ways will die. |
KJV | 16. He that keepeth the commandment keepeth his own soul; but he that despiseth his ways shall die. |
|
|
||
Dk1871 | 16. Hvo som bevar er Budet, bevarer sin Sjæl; hvo der foragter sine Veje, skal dødes. |
KXII | 16. Den som budet bevarar, han bevarar sitt lif; men den sin väg föraktar, han skall dö. |
PR1739 | 16. Kes käsko hoiab , se hoiab omma hinge: kes ommad teed mikski ei panne, peab surrema. |
LT | 16. Kas laikosi įsakymų, palaiko savo sielą; kas paniekina Jo kelius, mirs. |
|
|
||
Luther1912 | 16. Wer das Gebot bewahrt, der bewahrt sein Leben; wer aber seines Weges nicht achtet, wird sterben. |
Ostervald-Fr | 16. Celui qui garde le commandement, garde son âme; mais celui qui ne veille pas sur ses voies, mourra. |
RV'1862 | 16. El que guarda el mandamiento, guarda su alma: mas el que menospreciare sus caminos, morirá. |
SVV1770 | 16 Die het gebod bewaart, bewaart zijn ziel; die zijn wegen veracht, zal sterven. |
|
|
||
PL1881 | 16. Kto strzeże przykazania, strzeże duszy swojej; ale kto gardzi drogami swemi, zginie. |
Karoli1908Hu | 16. A ki megtartja a parancsolatot, megtartja [15†] ő magát; a ki nem vigyáz útaira, meghal. |
RuSV1876 | 16 Хранящий заповедь хранит душу свою, а нерадящий о путях своих погибнет. |
БКуліш | 16. Хто заповідь певнить, береже свою душу, кому ж байдужні путї його, той погибне. |
|
|
||
FI33/38 | 17. Joka vaivaista armahtaa, se lainaa Herralle, ja hän maksaa jälleen hänen hyvän tekonsa. |
Biblia1776 | 17. Jöka köyhää armahtaa, hän lainaa Herralle, joka hänen hyvän työnsä hänelle jälleen maksava on. |
CPR1642 | 17. Joca köyhä armahta hän laina HERralle hän costa hänen hywydellä. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 17 He who has pity upon a poor man lends to Jehovah and he will repay him his good deed. |
KJV | 17. He that hath pity upon the poor lendeth unto the LORD; and that which he hath given will he pay him again. |
|
|
||
Dk1871 | 17. Hvo som forbarmer sig over den ringe, laaner Herren, og han skal betale ham hans Velgerning. |
KXII | 17. Den som förbarmar sig öfver den fattiga, han lånar Herranom; han skall vedergälla honom godt igen. |
PR1739 | 17. # Kes kehwa peäle armo heidab, se laenab Jehowale, ja se tassub temma kätte, mis ta head teinud. |
LT | 17. Kas pasigaili vargšo, skolina Viešpačiui; Jis atlygins jam už jo darbus. |
|
|
||
Luther1912 | 17. Wer sich des Armen erbarmt, der leihet dem HERRN; der wird ihm wieder Gutes vergelten. |
Ostervald-Fr | 17. Celui qui a pitié du pauvre, prête à l'Éternel, et il lui rendra son bienfait. |
RV'1862 | 17. A Jehová empresta el que da al pobre; y él le dará su paga. |
SVV1770 | 17 Die zich des armen ontfermt, leent den HEERE, en Hij zal hem zijn weldaad vergelden. |
|
|
||
PL1881 | 17. Panu pożycza, kto ma litość nad ubogim, a on mu za dobrodziejstwo jego odda. |
Karoli1908Hu | 17. Kölcsön ád az Úrnak, a ki kegyelmes a [16†] szegényhez; és az ő jótéteményét megfizeti néki. |
RuSV1876 | 17 Благотворящий бедному дает взаймы Господу, и Он воздаст ему за благодеяние его. |
БКуліш | 17. Хто чинить добро вбогому, той Богу позичає, і він нагородить йому добродїйство його. |
|
|
||
FI33/38 | 18. Kurita poikaasi, kun vielä toivoa on; ethän halunne hänen kuolemaansa. |
Biblia1776 | 18. Kurita lastas, koska vielä toivo on; mutta älä pyydä häntä tappaa; |
CPR1642 | 18. Curita lastas cosca wielä toiwo on mutta älä pyydä händä tappa. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 18 Chasten your son because there is hope and do not let your soul spare for his crying. |
KJV | 18. Chasten thy son while there is hope, and let not thy soul spare for his crying. |
|
|
||
Dk1871 | 18. Tugt din Søn, thi der er Haab; men vend ikke din Hu til at dræbe ham! |
KXII | 18. Tukta din son, medan något hopp är; men låt icke dina själ dragas till att döda honom; |
PR1739 | 18. Karrista omma poega, et weel lotus on; agga ärra wötta omma süddamesse tedda ärrasurmada. |
LT | 18. Bausk sūnų, kol yra vilties, ir nepaliauk dėl jo šauksmo. |
|
|
||
Luther1912 | 18. Züchtige deinen Sohn, solange Hoffnung da ist; aber laß deine Seele nicht bewegt werden, ihn zu töten. |
Ostervald-Fr | 18. Châtie ton enfant pendant qu'il y a de l'espérance, mais ne va pas jusques à le faire mourir. |
RV'1862 | 18. Castiga a tu hijo entre tanto que hay esperanza: mas para matarle no alces tu voluntad. |
SVV1770 | 18 Tuchtig uw zoon, als er nog hoop is; maar verhef uw ziel niet, om hem te doden. |
|
|
||
PL1881 | 18. Karz syna swego, póki o nim nadzieja, a zabiegając zginieniu jego niech mu nie folguje dusza twoja. |
Karoli1908Hu | 18. Fenyítsd meg [17†] a te fiadat, mert még van remény felőle; de annyira, hogy őt megöld, ne vigyen haragod. |
RuSV1876 | 18 Наказывай сына своего, доколе есть надежда, и не возмущайся криком его. |
БКуліш | 18. Карай твого сина, покіль є надїя, й не трівожся криком його. |
|
|
||
FI33/38 | 19. Rajuluontoinen joutuu sakkoihin: vain yllytät, jos yrität apuun. |
Biblia1776 | 19. Sillä suuri julmuus saattaa vahingon: sentähden laske vallallensa, ja kurita häntä toistamiseen. |
CPR1642 | 19. Sillä suuri julmuus saatta wahingon sentähden laske händä wallallens nijns händä enämmän curitat. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 19 A man of great wrath will bear the penalty, because if you deliver him, you must do it yet again. |
KJV | 19. A man of great wrath shall suffer punishment: for if thou deliver him, yet thou must do it again. |
|
|
||
Dk1871 | 19. Den, hvis vrede er stor, maa lide Straf; thi dersom du frier ham, da maa du blive ved dermed. |
KXII | 19. Ty stor harm kommer skada åstad; derföre låt honom lös, så kan du mer tukta honom. |
PR1739 | 19. Kel suur tulline wihha on, saab nuhtlust kätte: sest kui sa tedda lahtilassed, woid sa tedda weel ennam karristada . |
LT | 19. Kas greitas pykti, susilauks bausmės; jei tu jį išgelbėsi, turėsi tai daryti iš naujo. |
|
|
||
Luther1912 | 19. Großer Grimm muß Schaden leiden; denn willst du ihm steuern, so wird er noch größer. |
Ostervald-Fr | 19. Celui qui se laisse emporter par la colère, en portera la peine; et si on l'en exempte, il faudra y revenir. |
RV'1862 | 19. El de grande ira, llevará la pena; porque aun si le librares, todavía tornarás. |
SVV1770 | 19 Die groot is van grimmigheid, zal straf dragen; want zo gij hem uitredt, zo zult gij nog moeten voortvaren. |
|
|
||
PL1881 | 19. Wielki gniew okazuj, kiedy odpuszczasz karanie, grożąc mu, ponieważ odpuszczasz, że potem srożej karać będziesz. |
Karoli1908Hu | 19. A nagy haragú ember büntetést szenvedjen, mert ha menteni akarod, még növeled haragját. |
RuSV1876 | 19 Гневливый пусть терпит наказание, потому что, если пощадишь его , придется тебе еще больше наказывать его. |
БКуліш | 19. Гнївливий нехай прийме кару, бо як пощадиш його, то доведеться тобі ще не раз карати його. |
|
|
||
FI33/38 | 20. Kuule neuvoa, ota kuritus varteen, että olisit vasta viisaampi. |
Biblia1776 | 20. Kuule neuvoa ja ota kuritus vastaan, tullakses vihdoinkin viisaaksi. |
CPR1642 | 20. Cuule neuwo ja ota curitus wastan tullaxes wijsaxi. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 20 Hear counsel and receive instruction, that you may be wise in your latter end. |
KJV | 20. Hear counsel, and receive instruction, that thou mayest be wise in thy latter end. |
|
|
||
Dk1871 | 20. Adlyd Raad, og tag imod Tugt, at du kan blive viis paa dit sidste. |
KXII | 20. Hör råd, och tag vid tuktan, att du sedan må vis varda. |
PR1739 | 20. Kule nou ja wötta öppetust, et sa targemaks saad ommas wiimses otsas. |
LT | 20. Klausykis patarimo ir priimk pamokymą, kad ateityje būtum išmintingesnis. |
|
|
||
Luther1912 | 20. Gehorche dem Rat, und nimm Zucht an, daß du hernach weise seiest. |
Ostervald-Fr | 20. Écoute le conseil et reçois l'instruction, afin que tu sois sage jusques à la fin de tes jours. |
RV'1862 | 20. Escucha el consejo, y recibe la enseñanza, para que seas sabio en tu vejez. |
SVV1770 | 20 Hoor raad, en ontvang tucht, opdat gij in uw laatste wijs zijt. |
|
|
||
PL1881 | 20. Słuchaj rady, a przyjmuj karność, abyś kiedyżkolwiek był mądrym. |
Karoli1908Hu | 20. Engedj a [18†] tanácsnak, és vedd be az erkölcsi oktatást; hogy bölcs légy végre. |
RuSV1876 | 20 Слушайся совета и принимай обличение, чтобы сделаться тебе впоследствии мудрым. |
БКуліш | 20. Слухай поради, й приймай докори, щоб через те опісля статись тобі мудрим. |
|
|
||
FI33/38 | 21. Monet ovat miehen mielessä aivoitukset, mutta Herran neuvo on pysyväinen. |
Biblia1776 | 21. Monet aivoitukset ovat miehen sydämessä; mutta Herran neuvo on pysyväinen. |
CPR1642 | 21. Monet aiwoituxet owat miehen sydämes mutta HERran neuwo on pysywäinen. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 21 There are many devices in a man's heart, but the counsel of Jehovah, that will stand. |
KJV | 21. There are many devices in a man's heart; nevertheless the counsel of the LORD, that shall stand. |
|
|
||
Dk1871 | 21. Der er mange Anslag i en Mands Hjerte; men Herrens Raad det skal bestaa. |
KXII | 21. Mång anslag äro uti ens mans hjerta; men Herrans råd blifver beståndandes. |
PR1739 | 21. Paljo mötlemissi on innimesse süddames; agga Jehowa nou, se lähhäb korda. |
LT | 21. Daug sumanymų žmogaus širdyje, bet tik Viešpaties valia įvyksta. |
|
|
||
Luther1912 | 21. Es sind viel Anschläge in eines Mannes Herzen; aber der Rat des HERRN besteht. |
Ostervald-Fr | 21. Il y a des pensées en grand nombre dans le cœur de l'homme; mais le conseil de l'Éternel est immuable. |
RV'1862 | 21. Muchos pensamientos están en el corazón del hombre: mas el consejo de Jehová permanecerá. |
SVV1770 | 21 In het hart des mans zijn veel gedachten; maar de raad des HEEREN, die zal bestaan. |
|
|
||
PL1881 | 21. Wiele jest myśli w sercu człowieczem; ale rada Paóska, ta się ostoi. |
Karoli1908Hu | 21. Sok gondolat van az ember elméjében; de csak az Úrnak [19†] tanácsa áll meg. |
RuSV1876 | 21 Много замыслов в сердце человека, но состоится только определенное Господом. |
БКуліш | 21. Багацько задумів у серцї чоловіка, та станеться те, що призначив Господь. |
|
|
||
FI33/38 | 22. Ihaninta ihmisessä on hänen laupeutensa, ja köyhä on parempi kuin valhettelija. |
Biblia1776 | 22. Ihmiselle kelpaa hänen laupeutensa, ja köyhä mies on parempi kuin valehtelia. |
CPR1642 | 22. Ihmiselle kelpa hänen hywät tecons ja köyhä mies on parembi cuin walehtelia. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 22 What makes a man to be desired is his kindness and a poor man is better than a liar. |
KJV | 22. The desire of a man is his kindness: and a poor man is better than a liar. |
|
|
||
Dk1871 | 22. Et Menneskes Lyst er hans Kærlighed; og en fattig er bedre end en Løgner. |
KXII | 22. Menniskona pryder hennes välgerning; och en fattig man är bättre än en ljugare. |
PR1739 | 22. Innimenne peab iggatsema, et ta helde olleks: ja kes kehwa, se on parrem kui mees, kes wallelik. |
LT | 22. Iš žmogaus norima gerumo. Beturtis yra vertesnis už melagį. |
|
|
||
Luther1912 | 22. Ein Mensch hat Lust an seiner Wohltat; und ein Armer ist besser denn ein Lügner. |
Ostervald-Fr | 22. Ce qui fait la valeur de l'homme, c'est sa miséricorde; car le pauvre vaut mieux que le menteur. |
RV'1862 | 22. Contentamiento es a los hombres hacer misericordia; y el pobre es mejor que el mentiroso. |
SVV1770 | 22 De wens des mensen is zijn weldadigheid; maar de arme is beter dan een leugenachtig man. |
|
|
||
PL1881 | 22. Pożądana rzecz człowiekowi dobroczynność jego, ale lepszy jest ubogi, niż mąż kłamliwy. |
Karoli1908Hu | 22. A mit leginkább kell embernek kivánni, az irgalmasság [20†] az, és jobb a szegény a hazug férfiúnál. |
RuSV1876 | 22 Радость человеку – благотворительность его, и бедный человек лучше, нежели лживый. |
БКуліш | 22. Радість чоловікові, що любить добро чинити, а вбогий чоловік лучший, як льживий. |
|
|
||
FI33/38 | 23. Herran pelko on elämäksi: saa levätä yönsä ravittuna, eikä mikään paha kohtaa. |
Biblia1776 | 23. Herran pelko saattaa elämän, ja se pysyy ravittuna, ettei mikään paha häntä lähesty. |
CPR1642 | 23. HERran pelco saatta elämän ja tule rawituxi ettei mitän paha händä lähesty. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 23 The fear of Jehovah is life to a man and he will abide satisfied. He will not be visited with evil. |
KJV | 23. The fear of the LORD tendeth to life: and he that hath it shall abide satisfied; he shall not be visited with evil. |
|
|
||
Dk1871 | 23. At en frygter Herren, er til Liv; mæt skal han hvile, han skal ikke hjemsøges med Ulykke. |
KXII | 23. Herrans fruktan fordrar till lifs; och skall mätt varda, att intet ondt skall hemsöka henne. |
PR1739 | 23. Jehowa kartus tulleb elluks, ja temmale jääb ikka kül, ja selle peäle ei tulle önnetus. |
LT | 23. Viešpaties baimė teikia gyvenimą; kas ją turi, tas yra patenkintas, nelaimė jo nepalies. |
|
|
||
Luther1912 | 23. Die Furcht des HERRN fördert zum Leben, und wird satt bleiben, daß kein Übel sie heimsuchen wird. |
Ostervald-Fr | 23. La crainte de l'Éternel conduit à la vie; et celui qui l'a sera rassasié, et passera la nuit sans être visité d'aucun mal. |
RV'1862 | 23. El temor de Jehová es para vida; y permanecerá harto: no será visitado de mal. |
SVV1770 | 23 De vreze des HEEREN is ten leven; want men zal verzadigd zijnde vernachten; met het kwaad zal men niet bezocht worden. |
|
|
||
PL1881 | 23. Bojażó Paóska prowadzi do żywota, a kto ją ma, w obfitości mieszka, i nie spotka go nieszczęście. |
Karoli1908Hu | 23. Az Úrnak félelme életre visz; és az ilyen megelégedve [21†] tölti az éjet, gonoszszal nem illettetik. |
RuSV1876 | 23 Страх Господень ведет к жизни, и кто имеет его , всегда будет доволен, и зло не постигнет его. |
БКуліш | 23. Господень страх веде до жизнї, й хто має його, все буде довольний, та й зло не досягне його. |
|
|
||
FI33/38 | 24. Laiska pistää kätensä vatiin, mutta ei saa sitä viedyksi suuhunsa jälleen. |
Biblia1776 | 24. Laiska kätkee kätensä poveensa, ja ei vie sitä jälleen suuhunsa. |
CPR1642 | 24. Laisca kätke kätens poweens ja ei wie händä jällens suuhuns. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 24 The sluggard buries his hand in the dish and will not so much as bring it to his mouth again. |
KJV | 24. A slothful man hideth his hand in his bosom, and will not so much as bring it to his mouth again. |
|
|
||
Dk1871 | 24. Den lade stikker sin Haand i Fadet; han lader den end ikke komme til sin Mund igen. |
KXII | 24. Den late gömmer sina hand i barmen, och förer henne icke till munnen igen. |
PR1739 | 24. Laisk panneb omma kät waagna sisse, ei wöttage sedda mitte taggasi omma su jure. |
LT | 24. Tinginys įkiša savo ranką į dubenį, bet nebenori pakelti jos prie burnos. |
|
|
||
Luther1912 | 24. Der Faule verbirgt seine Hand im Topf und bringt sie nicht wieder zum Munde. |
Ostervald-Fr | 24. Le paresseux plonge sa main dans le plat; et il ne la ramène pas à sa bouche. |
RV'1862 | 24. El perezoso esconde su mano en el seno: aun a su boca no la llevará. |
SVV1770 | 24 Een luiaard verbergt de hand in den boezem, en hij zal ze niet weder aan zijn mond brengen. |
|
|
||
PL1881 | 24. Leniwy kryje rękę swą pod pachę, i do ust swych nie podnosi jej. |
Karoli1908Hu | 24. Bemártja a rest az ő [22†] kezét a tálba, de már a szájához nem viszi vissza. |
RuSV1876 | 24 Ленивый опускает руку свою в чашу, и не хочет донести ее до ртасвоего. |
БКуліш | 24. Лїнивий спускає руку свою по чашу, та тяжко йому донести її до рота. |
|
|
||
FI33/38 | 25. Lyö pilkkaajaa, niin yksinkertainen saa mieltä, ja jos ymmärtäväistä nuhdellaan, niin hän käsittää tiedon. |
Biblia1776 | 25. Jos pilkkaajaa lyödään, niin taitamatoin tulee viisaaksi; ja jos toimellista lyödään, niin hän tulee toimelliseksi. |
CPR1642 | 25. Jos pilckajata lyödän nijn taitamatoin tule wijsaxi jos toimellista lyödän nijn hän tule toimellisexi. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 25 Strike a scoffer and a simple man will learn prudence. And reprove he who has understanding and he will understand knowledge. |
KJV | 25. Smite a scorner, and the simple will beware: and reprove one that hath understanding, and he will understand knowledge. |
|
|
||
Dk1871 | 25. Slaa Spotteren, at den uerfarne maa blive forstandig og irettesæt den forstandige, saa vil han vinde Kundskab. |
KXII | 25. Slår man bespottaren, så blifver den fåkunnige vis; straffar man en förståndigan, så varder han förnuftig. |
PR1739 | 25. Peksad sa pilkiat, siis saab rummal head oido; agga nomid sa sedda, kes moistlik, siis wöttab ta ärramoista, mis tarwis on tunda. |
LT | 25. Jei nubausi niekintoją, neišmanėlis taps atsargesnis; jei pabarsi išmintingą, jis supras pamokymą. |
|
|
||
Luther1912 | 25. Schlägt man den Spötter, so wird der Unverständige klug; straft man einen Verständigen, so wird er vernünftig. |
Ostervald-Fr | 25. Si tu bats le moqueur, le simple en deviendra avisé; et si tu reprends un homme intelligent, il entendra ce qu'il faut savoir. |
RV'1862 | 25. Hiere al burlador, y el simple se hará avisado; y corrigiendo al entendido, entenderá ciencia. |
SVV1770 | 25 Sla den spotter, zo zal de slechte kloekzinnig worden; en bestraf den verstandige, hij zal wetenschap begrijpen. |
|
|
||
PL1881 | 25. Bij naśmiewcę, żeby prostak był ostrożniejszym; a roztropnego sfukaj, żeby zrozumiał umiejętność. |
Karoli1908Hu | 25. Ha a csúfolót megvered, [23†] az együgyű lesz okosabb; és ha megdorgálod az eszest, megérti a tudományt. |
RuSV1876 | 25 Если ты накажешь кощунника, то и простой сделается благоразумным; и если обличишь разумного, то он поймет наставление. |
БКуліш | 25. Скараєш зрадливого, то й неук стане осторожним; скартаєш розумного - він ще порозумнїє. |
|
|
||
FI33/38 | 26. Joka isäänsä pahoin pitelee ja ajaa äitinsä pois, se on kunnoton ja rietas poika. |
Biblia1776 | 26. Joka vaivaa isäänsä, ja ajaa ulos äitinsä, hän on häpeemätöin ja kirottu lapsi. |
CPR1642 | 26. Joca waiwa Isäns ja aja ulos äitins hän on häpemätöin ja kirottu lapsi. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 26 He who does violence to his father and chases away his mother, is a son that causes shame and brings reproach. |
KJV | 26. He that wasteth his father, and chaseth away his mother, is a son that causeth shame, and bringeth reproach. |
|
|
||
Dk1871 | 26. Den, der overfalder Faderen og bortager Moderen, er en Søn, som gør til Skamme og Vanære. |
KXII | 26. Den som fadren förlägger, och modrena fördrifver, han är ett skamligit och förbannadt barn. |
PR1739 | 26. Kes issa raisko sadab, kes emma sadab ärrapöggenema, se on üks poeg, kes teeb häbbi ja naero. |
LT | 26. Kas blogai elgiasi su tėvu ir išvaro motiną, tas užsitrauks gėdą ir panieką. |
|
|
||
Luther1912 | 26. Wer Vater verstört und Mutter verjagt, der ist ein schändliches und verfluchtes Kind. |
Ostervald-Fr | 26. L'enfant qui fait honte et dont on rougit, ruine son père et fait fuir sa mère. |
RV'1862 | 26. El que roba a su padre, y ahuyenta a su madre, hijo es avergonzador, y deshonrador. |
SVV1770 | 26 Wie den vader verwoest, of de moeder verjaagt, is een zoon, die beschaamd maakt, en schande aandoet. |
|
|
||
PL1881 | 26. Syn wstyd i haóbę zadawający, ojca gubi i matkę wygania. |
Karoli1908Hu | 26. A ki atyjával erőszakoskodik, anyját elűzi: gyalázatos és [24†] megszégyenítő fiú az. |
RuSV1876 | 26 Разоряющий отца и выгоняющий мать – сын срамной ибесчестный. |
БКуліш | 26. Хто батька нехтує й матїр проганяє, - той син ледачий й безчесний. |
|
|
||
FI33/38 | 27. Jos herkeät, poikani, kuulemasta kuritusta, niin eksyt pois tiedon sanoista. |
Biblia1776 | 27. Lakkaa poikani, kuuntelemasta sitä neuvoa, joka sinua viettelee pois toimellisesta opista. |
CPR1642 | 27. Lacka minun poican cuuldelemasta sitä curitusta joca sinua wiettele pois toimellisesta opista. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 27 To err from the words of knowledge, cease, my son, to hear instruction. |
KJV | 27. Cease, my son, to hear the instruction that causeth to err from the words of knowledge. |
|
|
||
Dk1871 | 27. Lad kun af, min Søn! med at høre paa Formaning, saa du farer vild fra Kundskabs Ord. |
KXII | 27. Låt af, min son, att höra den tuktan, som förer ifrå förnuftig Iäro. |
PR1739 | 27. Seisa agga mo poeg, öppetust kuulmast, kül sa siis eksid ärra ärratundmisse könnettest. |
LT | 27. Mano sūnau, neklausyk pamokymų, kurie atitraukia nuo pažinimo žodžių. |
|
|
||
Luther1912 | 27. Laß ab, mein Sohn, zu hören die Zucht, und doch abzuirren von vernünftiger Lehre. |
Ostervald-Fr | 27. Garde-toi, mon fils, d'écouter les conseils qui pourraient te détourner des paroles de la sagesse. |
RV'1862 | 27. Cesa, hijo mío, de oir el enseñamiento, que te haga desviar de las razones de sabiduría. |
SVV1770 | 27 Laat af, mijn zoon, horende de tucht, af te dwalen van de redenen der wetenschap. |
|
|
||
PL1881 | 27. Synu mój! przestaó słuchać nauki, któraby cię odwodziła od mów rozumnych. |
Karoli1908Hu | 27. Szünjél meg, fiam, hallgatni az olyan tanítást, mely téged arra visz, hogy a bölcseségnek igéjétől eltévedj. |
RuSV1876 | 27 Перестань, сын мой, слушать внушения об уклонении от изречений разума. |
БКуліш | 27. Не слухай, мій сину, підшептів, доводячих до відвернення від слів розумних. |
|
|
||
FI33/38 | 28. Kelvoton todistaja pitää oikeuden pilkkanaan, ja jumalattomien suu nielee vääryyttä. |
Biblia1776 | 28. Väärä todistus häpäisee tuomion, ja jumalattomain suu nielee vääryyden. |
CPR1642 | 28. Wäärä todistus häwäise duomion ja jumalattomain suut nielewät wäryden. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 28 A worthless witness mocks at justice and the mouth of the wicked swallows wickedness. |
KJV | 28. An ungodly witness scorneth judgment: and the mouth of the wicked devoureth iniquity. |
|
|
||
Dk1871 | 28. Et nedrigt Vidne spotter Retten, og de ugudeliges Mund sluerr Uret. |
KXII | 28. Ett vrångt vittne bespottar domen; och de ogudaktigas mun uppslukar orätthetena. |
PR1739 | 28. Tunnistusmees, kes pahharet, pilkab mis kohhus, ja öälatte su nelab nurjatuma asja ärra. |
LT | 28. Bedievis liudytojas tyčiojasi iš teismo; nedorėlių burna ryja neteisybę. |
|
|
||
Luther1912 | 28. Ein loser Zeuge spottet des Rechts, und der Gottlosen Mund verschlingt das Unrecht. |
Ostervald-Fr | 28. Un témoin pervers se moque de la justice, et la bouche des méchants se repaît d'iniquité. |
RV'1862 | 28. El testigo perverso se burlará del juicio; y la boca de los impíos encubrirá la iniquidad. |
SVV1770 | 28 Een Belialsgetuige bespot het recht; en de mond der goddelozen slokt de ongerechtigheid in. |
|
|
||
PL1881 | 28. Świadek złośliwy pośmiewa się z sądu, a usta niezbożnych połykają nieprawość. |
Karoli1908Hu | 28. A semmirevaló bizonyság csúfolja a törvényt; az istentelenek szája elnyeli a gonoszságot. |
RuSV1876 | 28 Лукавый свидетель издевается над судом, и уста беззаконных глотают неправду. |
БКуліш | 28. Лукавий сьвідок глузує з суду; уста беззаконних пожирають неправду. |
|
|
||
FI33/38 | 29. Tuomiot ovat valmiina pilkkaajille ja lyönnit tyhmien selkään. |
Biblia1776 | 29. Pilkkaajille on rangaistus valmistettu, ja haavat hulluin selkään. |
CPR1642 | 29. Pilckaille on rangaistus walmistettu ja haawat hulluin selkään. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 29 Judgments are prepared for scoffers and stripes for the back of fools. |
KJV | 29. Judgments are prepared for scorners, and stripes for the back of fools. |
|
|
||
Dk1871 | 29. Straftedomme ere beredte til Spottere og Slag til Daarers Ryg. |
KXII | 29. Bespottarom är straff beredt, och slag på de dårars rygg. |
PR1739 | 29. Pilkjattele on öiged nuhtlussed walmistud, ja hawad halpide seljale. |
LT | 29. Teismai laukia niekintojų ir rykštės paruoštos kvailių nugaroms. |
|
|
||
Luther1912 | 29. Den Spöttern sind Strafen bereitet, und Schläge auf der Narren Rücken. |
Ostervald-Fr | 29. Les jugements sont préparés pour les moqueurs, et les coups pour le dos des insensés. |
RV'1862 | 29. Aparejados están juicios para los burladores; y azotes para los cuerpos de los insensatos. |
SVV1770 | 29 Gerichten zijn voor de spotters bereid, en slagen voor den rug der zotten. |
|
|
||
PL1881 | 29. Sądy są na pośmiewców zgotowane, a guzy na grzbiet głupich. |
Karoli1908Hu | 29. A csúfolóknak készíttettek a büntetések, és az ütések a bolondok hátának. |
RuSV1876 | 29 Готовы для кощунствующих суды, и побои - на тело глупых. |
БКуліш | 29. На зрадливих готові суди, а на тїло безумних - удари. |
|
|