14 luku

Toisen osan jatkoa: Lyhyitä lauselmia elämän eri aloilta

1. Vaimojen viisaus talon rakentaa, mutta hulluus sen omin käsin purkaa.

1. Viisas vaimo rakentaa huoneensa, vaan hullu kukistaa sen teollansa.

1. WIisan waimon cautta huone raketan waan hullu cukista sen tegollans.

1 Every wise woman builds her house, but a foolish woman plucks it down with her own hands.

1. Every wise woman buildeth her house: but the foolish plucketh it down with her hands.

1. Kvinders Visdom har bygget sit Hus; men Daarskaben bryder det ned med sine Hænder.

1. Genom visa qvinnor varder huset bygdt; men en galen bryter det neder med sina åthäfvor.

1. Igga tark naene ehhitab omma koia ülles; agga meleto naene kissub sedda omma kättega mahha.

1. Išmintinga moteris stato namus, o kvaila griauna juos savo rankomis.

1. Durch weise Weiber wird das Haus erbaut; eine Närrin aber zerbricht's mit ihrem Tun.

1. Toute femme sage bâtit sa maison; mais la folle la renverse de ses mains.

1. LA mujer sábia edifica su casa: mas la insensata con sus manos la derriba.

1 Elke wijze vrouw bouwt haar huis; maar die zeer dwaas is, breekt het af met haar handen.

1. Mądra niewiasta buduje dom swój; ale go głupia rękami swemi rozwala.

1. A bölcs asszony [1†] építi a maga házát; a bolond pedig önkezével rontja el azt.

1 Мудрая жена устроит дом свой, а глупая разрушит его своими руками.

1. Жона розумна дом свій будує, безумна ж розвалить його своїми руками.

2. Joka vaeltaa oikein, se pelkää Herraa, mutta jonka tiet ovat väärät, se hänet katsoo ylen.

2. Joka vaeltaa oikiaa tietä, se pelkää Herraa; mutta se, joka poikkee pois tieltänsä, ylönkatsoo hänen.

2. Joca HERra pelkä hän waelda oikiata tietä mutta joca hänen cadzo ylön hän poicke hänen tieldäns.

2 He who walks in his uprightness fears Jehovah, but he who is perverse in his ways despises him.

2. He that walketh in his uprightness feareth the LORD: but he that is perverse in his ways despiseth him.

2. Den som vandrer i sin Oprigtighed, frygter Herren; men den, som gaar paa Krogveje, foragter ham.

2. Den som Herran fruktar, han går på rätta vägen; men den honom föraktar, han viker af hans väg.

2. Kes ommas öiglases meles käib, se kardab Jehowat; agga kes temma tede peält körwale kallab, ei se panne tedda mikski.

2. Kas vaikšto tiesiu keliu, bijo Viešpaties, o kas mėgsta klaidžioti, niekina Jį.

2. Wer den HERRN fürchtet, der wandelt auf rechter Bahn; wer ihn aber verachtet, der geht auf Abwegen.

2. Celui qui marche dans la droiture, révère l'Éternel; mais celui dont les voies sont perverses, le méprise.

2. El que camina en su rectitud, teme a Jehová: mas el pervertido en sus caminos, le menosprecia.

2 Die in zijn oprechtheid wandelt, vreest den HEERE; maar die afwijkt in zijn wegen, veracht Hem.

2. Kto chodzi w szczerości swojej, boi się Pana; ale przewrotny w drogach swoich gardzi nim.

2. A ki igazán jár, féli az [2†] Urat; a ki pedig elfordult az ő útaiban, megútálja őt.

2 Идущий прямым путем боится Господа; но чьи пути кривы, тот небрежет о Нем.

2. Хто ходить правою дорогою, той Господа боїться, чиї ж дороги криві, той про него не дбає.

3. Hullun suussa on ylpeydelle vitsa, mutta viisaita vartioivat heidän huulensa.

3. Tyhmän suussa on ylpeyden vitsa; vaan viisasten huulet varjelevat heitä.

3. Hullut julmast puhuwat waan wijsat suuns hillidzewät.

3 A rod of pride is in the mouth of a fool, but the lips of the wise will preserve them.

3. In the mouth of the foolish is a rod of pride: but the lips of the wise shall preserve them.

3. I Daarens Mund er Hovmods Ris; men de vises Læber skulle bevare dem selv.

3. Dårar tala tyranniskt; men de vise bevara sin mun.

3. Meletuma suus on surustusse wits; agga tarkade uled hoidwad neid.

3. Kvailio burnoje­išdidumo lazda, išmintingųjų lūpos juos apsaugo.

3. Narren reden tyrannisch; aber die Weisen bewahren ihren Mund.

3. La bouche de l'insensé est une verge pour son orgueil; mais les lèvres des sages les gardent.

3. En la boca del insensato está la vara de la soberbia: mas los labios de los sabios los guardarán.

3 In den mond des dwazen is een roede des hoogmoeds; maar de lippen der wijzen bewaren hen.

3. W ustach głupiego jest rózga hardości; ale wargi mądrych strzegą ich.

3. A bolondnak szájában van kevélységnek pálczája; a bölcseknek pedig beszéde megtartja őket.

3 В устах глупого – бич гордости; уста же мудрых охраняют их.

3. В безумного в устах - бич гординї; мудрих же уста оберігають їх.

4. Missä raavaita puuttuu, on seimi tyhjä, mutta runsas sato saadaan härkien voimasta.

4. Jossa ei härkiä ole, siinä seimet puhtaana ovat; vaan jossa juhdat työtä tekevät, siinä tuloa kyllä on.

4. Josa ei härkiä ole sijnä seimet puhtana owat waan josa juhdat työtä tekewät sijnä tulo kyllä on.

4 Where no oxen are, the crib is clean, but by the strength of the ox is much increase.

4. Where no oxen are, the crib is clean: but much increase is by the strength of the ox.

4. Hvor ingen Øksne ere, der er Krybben ren; men megen Indtægt kommer ved Oksens Kraft.

4. Der icke oxar äro, der är krubban ren; men der oxen hafver nog skaffa, der är nog inkommande.

4. Kus ep olle härge, seäl on söime puhhas; agga härja rammo läbbi saab paljo wose.

4. Kur nėra jaučių, ėdžios tuščios, bet gausus derlius gaunamas jaučių jėga.

4. Wo nicht Ochsen sind, da ist die Krippe rein; aber wo der Ochse geschäftig ist, da ist viel Einkommen.

4. Où il n'y a point de bœuf, la grange est vide; mais la force du bœuf fait abonder le revenu.

4. Sin bueyes, el alfolí está limpio: mas por la fuerza del buey hay abundancia de panes.

4 Als er geen ossen zijn, zo is de krib rein; maar door de kracht van den os is der inkomsten veel.

4. Gdzie niemasz wołów, żłób jest próżny; ale siłą wołów mnoży się obfitość zboża.

4. Mikor nincsenek ökrök: tiszta a jászol; a gabonának bősége pedig az ökörnek erejétől van.

4 Где нет волов, там ясли пусты; а много прибыли от силы волов.

4. Де воликів нема, порожні там і ясла; а хороший вроджай від сили волів.

5. Uskollinen todistaja ei valhettele, mutta väärä todistaja puhuu valheita.

5. Totinen todistaja välttää valhetta; vaan väärä todistaja rohkiasti valhettelee.

5. Totinen todistaja wälttä walhetta waan wäärä todistaja rohkiast walhettele.

5 A faithful witness will not lie, but a false witness breathes-out lies.

5. A faithful witness will not lie: but a false witness will utter lies.

5. Et trofast Vidne lyver ikke; men et falsk Vidne udblæser Løgne.

5. Ett troget vittne ljuger icke; men ett falskt vittne talar dristeliga lögn.

5. Tössine tunnistusmees ei walleta mitte; agga walle tunnistusmees aiab wallet wälja.

5. Teisingas liudytojas nemeluoja, klastingas kalba melą.

5. Ein treuer Zeuge lügt nicht; aber ein Falscher Zeuge redet frech Lügen.

5. Le témoin fidèle ne ment jamais; mais le faux témoin avance des faussetés.

5. El testigo verdadero, no mentirá: mas el testigo falso hablará mentiras.

5 Een waarachtig getuige zal niet liegen; maar een vals getuige blaast leugens.

5. Świadek prawdziwy nie kłamie; ale świadek fałszywy mówi kłamstwo.

5. A hűséges tanú [3†] nem hazud; a hamis tanú pedig hazugságot bocsát szájából.

5 Верный свидетель не лжет, а свидетель ложный наговорит много лжи.

5. Правдливий сьвідок неправди не говорить, а ложний сьвідок наговорить багато неправди.

6. Pilkkaaja etsii viisautta turhaan, mutta ymmärtäväisen on tietoa helppo saada.

6. Pilkkaaja etsii viisautta, ja ei löydä; vaan toimelliset viisauden huokiasti saavat.

6. Pilckaja edzi wijsaut ja ei löydä waan toimelliset wijsauden huokiast saawat.

6 A scoffer seeks wisdom and finds it not, but knowledge is easy to him who has understanding.

6. A scorner seeketh wisdom, and findeth it not: but knowledge is easy unto him that understandeth.

6. Spotteren søger Visdom, og han finder den ikke; men for den forstandige er er Kundskab let.

6. Bespottaren söker vishet, och finner henne intet; men dem förståndiga är vishet lätt.

6. Pilkia otsib tarkust, agga ta ei sa mitte; agga tundminne on moistlikkule kerge.

6. Pašaipūnas ieško išminties ir neranda, bet supratingas lengvai įgyja pažinimą.

6. Der Spötter sucht Weisheit, und findet sie nicht; aber dem Verständigen ist die Erkenntnis leicht.

6. Le moqueur cherche la sagesse et ne la trouve point; mais la science est aisée à trouver pour un homme entendu.

6. Buscó el burlador la sabiduría, y no la halló: mas la sabiduría al hombre entendido es fácil.

6 De spotter zoekt wijsheid, en er is gene; maar de wetenschap is voor den verstandige licht.

6. Naśmiewca szuka mądrości, a nie znajduje; ale umiejętność roztropnemu jest snadna.

6. A csúfoló keresi a bölcseséget, és nincs; a tudomány pedig az eszesnek könnyű.

6 Распутный ищет мудрости, и не находит; а для разумного знание легко.

6. Шукає мудростї безпутний та й не знаходить, а мудрому знаннє легке.

7. Menet pois tyhmän miehen luota: et tullut tuntemaan tiedon huulia.

7. Mene pois tyhmän tyköä; sillä et sinä opi mitään häneltä.

7. Mene pois tyhmän tykö sillä et sinä ope mitän häneldä.

7 Go into the presence of a foolish man and you will not perceive the lips of knowledge.

7. Go from the presence of a foolish man, when thou perceivest not in him the lips of knowledge.

7. Gak bort fra en Mand; som er en Daare; thi du vil ikke have fundet Kundskab paa hans Læber.

7. Kommer du till en dåra, der finner du icke ett förnumstigt ord.

7. Minne halbist mehhest ärra, ja kus sinna ei tunne mitte tundmisse ulesid.

7. Pasitrauk nuo kvailio, kai pamatai, kad jo lūpose nėra pažinimo.

7. Gehe von dem Narren; denn du lernst nichts von ihm.

7. Éloigne-toi de l'homme insensé, puisque tu ne connais pas en lui de paroles sages.

7. Véte de delante del hombre insensato: pues no le conociste labios de ciencia.

7 Ga weg van de tegenwoordigheid eens zotten mans; want gij zoudt bij hem geen lippen der wetenschap merken.

7. Idź precz od oblicza męża głupiego, gdyż nie znajdziesz przy nim warg umiejętności.

7. Menj el a bolond férfiú [4†] elől; és nem ismerted meg a tudománynak beszédét.

7 Отойди от человека глупого, у которого ты не замечаешь разумных уст.

7. Ійди геть від того, хто розуму не має, в кого невидні тобі уста розумні.

8. Mielevän viisaus on, että hän vaelluksestaan vaarin pitää; tyhmien hulluus on petos.

8. Toimellisen viisaus on teistänsä ottaa vaarin; vaan tyhmäin hulluus on sula petos.

8. Toimellisen wijsaus on tiestäns otta waarin waan tyhmän hulluus on aiwa petos.

8 The wisdom of a prudent man is to understand his way, but the folly of fools is deceit.

8. The wisdom of the prudent is to understand his way: but the folly of fools is deceit.

8. Den kloges Visdom er, at han forstaar sig paa sin Vej; men Daarers Taabelighed er, at de blive bedragne.

8. Det är dens klokas vishet, att han aktar uppå sin väg; men det är ens dåras galenskap, att det är alltsammans bedrägeri med honom.

8. Se on oidoga mehhe tarkus, et ta omma teed ärramoistab; agga halpide meleto wiis on pettus.

8. Išmintingas žmogus žino, ko siekia, o kvailys suklaidinamas savo kvailysčių.

8. Das ist des Klugen Weisheit, daß er auf seinen Weg merkt; aber der Narren Torheit ist eitel Trug.

8. La sagesse d'un homme habile est de prendre garde à sa voie; mais la folie des insensés, c'est la fraude.

8. La ciencia del cuerdo es entender su camino: mas la insensatez de los fatuos es engaño.

8 De wijsheid des kloekzinnigen is zijn weg te verstaan; maar dwaasheid der zotten is bedriegerij.

8. Mądrość ostrożnego jest rozumieć drogę swoję, ale głupstwo głupich jest zdrada.

8. Az eszesnek bölcsesége az ő útának megértése; a bolondoknak pedig bolondsága csalás.

8 Мудрость разумного – знание пути своего, глупость же безрассудных – заблуждение.

8. Мудрість розумного - свою дорогу знати, дурнота ж безумних - збиватись із дороги.

9. Hulluja pilkkaa vikauhri, mutta oikeamielisten kesken on mielisuosio.

9. Tyhmä nauraa syntiä, mutta hurskasten välillä on hyvä suosio.

9. Tyhmä naura syndiä waan siwiät siweitä racastawat.

9 Fools mock at sin, but among the upright there is good will.

9. Fools make a mock at sin: but among the righteous there is favour.

9. Daarerne spottes af deres eget Skyldoffer; men med de oprigtige er Velbehageligheden.

9. De dårar drifva deras gabberi med syndene; men de fromme hafva lust till de fromma.

9. Meletumad pilkawad patto süüd; agga öiglaste seas on hea meel.

9. Kvailys tyčiojasi iš nuodėmės, o teisusis atranda palankumą.

9. Die Narren treiben das Gespött mit der Sünde; aber die Frommen haben Lust an den Frommen.

9. Les insensés se raillent du péché; mais la bienveillance est parmi les hommes droits.

9. Los insensatos hablan pecado; mas entre los rectos hay amor.

9 Elke dwaas zal de schuld verbloemen; maar onder de oprechten is goedwilligheid.

9. Każdy głupi nakrywa grzech, a między uprzejmymi mieszka przyjaźó.

9. A bolondokat megcsúfolja a bűnért való áldozat; az igazak között pedig jóakarat van.

9 Глупые смеются над грехом, а посреди праведных - благоволение.

9. Недоумки з гріха сьміються, а між праведними - ласкавість.

10. Sydän tuntee oman surunsa, eikä sen iloon saa vieras sekaantua.

10. Koska sydän on murheellinen, niin ei auta ulkonainen ilo.

10. Cosca sydän on murhellinen nijn ei auta ulconainen ilo.

10 The heart knows its own bitterness and a stranger does not share with its joy.

10. The heart knoweth his own bitterness; and a stranger doth not intermeddle with his joy.

10. Hjertet kender sin Sjæls Bitterhed, og en fremmed skal ikke blande sig i dets Glæde.

10. När hjertat sörjandes är, så hjelper ingen utvärtes glädje.

10. Südda tunneb omma hinge kibbedust, ja woöras ei woi mitte temma römo sisse ennast seggada.

10. Širdis žino savo skausmą ir svetimasis nesidalina jos džiaugsmu.

10. Das Herz kennt sein eigen Leid, und in seine Freude kann sich kein Fremder mengen.

10. Le cœur de chacun sent l'amertume de son âme; et un autre n'aura point de part à sa joie.

10. El corazón conoce la amargura de su alma; y extraño no se entremeterá en su alegría.

10 Het hart kent zijn eigen bittere droefheid; en een vreemde zal zich met deszelfs blijdschap niet vermengen.

10. Serce każdego uznaje gorzkość duszy swojej, a do wesela jego nie przymięsza się obcy.

10. A szív tudja az ő lelke keserűségét; és az ő örömében az idegen nem részes.

10 Сердце знает горе души своей, и в радость его не вмешается чужой.

10. Журбу душі своєї всяке серце знає, і в радощі його чужому не мішатись.

11. Jumalattomain huone hävitetään, mutta oikeamielisten maja kukoistaa.

11. Jumalattomain huoneet kukistetaan, vaan jumalisten majat viheriöitsevät.

11. Jumalattomain huonet cukistetan waan jumalisten majat wiherjöidzewät.

11 The house of the wicked will be overthrown, but the tent of the upright will flourish.

11. The house of the wicked shall be overthrown: but the tabernacle of the upright shall flourish.

11. De ugudeliges Hus skal ødelægges; men de retsindiges Telt skal blomstre.

11. De ogudaktigas hus varder förgjordt; men de frommas hydda skall grönskas.

11. Öälatte kodda kautakse ärra; agga öiglaste maia peab haljandama.

11. Nedorėlio namai bus nugriauti, o teisiojo palapinė klestės.

11. Das Haus der Gottlosen wird vertilgt; aber die Hütte der Frommen wird grünen.

11. La maison des méchants sera détruite; mais la tente des hommes droits fleurira.

11. La casa de los impíos será asolada: mas la tienda de los rectos florecerá.

11 Het huis der goddelozen zal verdelgd worden; maar de tent der oprechten zal bloeien.

11. Dom niezbożnych zgładzony będzie; ale przybytek cnotliwych zakwitnie.

11. Az istenteleneknek háza elvész; de az igazaknak sátora megvirágzik.

11 Дом беззаконных разорится, а жилище праведных процветет.

11. Будинок беззаконних розпадеться, а доброго намет, знай, процьвітати буде.

12. Miehen mielestä on oikea monikin tie, joka lopulta on kuoleman tie.

12. Monella on tie mielestänsä oikia, vaan viimeiseltä johdattaa se kuolemaan.

12. Muutamat tiet näkywät oikiaxi waan wijmeiseldä johdatta hän hänen cuolemaan.

12 There is a way which seems right to a man, but the end of it are the ways of death.

12. There is a way which seemeth right unto a man, but the end thereof are the ways of death.

12. Der er en Vej, som kan synes en Mand ret; men til sidst bliver den Vej til Døden.

12. Mångom behagar en väg väl; men på ändalyktene leder han honom till döden.

12. Monne melest on te öige; agga temma wiimne ots on surma teed.

12. Kartais kelias, kuris žmogui atrodo teisingas, nuveda į mirtį.

12. Es gefällt manchem ein Weg wohl; aber endlich bringt er ihn zum Tode.

12. Il y a telle voie qui semble droite à l'homme, mais dont l'issue est la voie de la mort.

12. Hay camino que al hombre le parece derecho: mas su salida es caminos de muerte.

12 Er is een weg, die iemand recht schijnt; maar het laatste van dien zijn wegen des doods.

12. Zda się pod czas droga być prosta człowiekowi; wszakże dokoóczenie jej jest drogą na śmierć.

12. Van olyan út, mely helyesnek látszik [5†] az ember előtt, és vége a halálra menő út.

12 Есть пути, которые кажутся человеку прямыми; но конец их – путь к смерти.

12. Доволї є шляхів, що нам здаються праві, та конець їх - се дорога до смертї.

13. Nauraessakin voi sydän kärsiä, ja ilon lopuksi tulee murhe.

13. Naurun jälkeen tulee murhe, ja ilon perästä suru.

13. Nauron jälken tule murhe ja ilon peräst on suru.

13 Even in laughter the heart is sorrowful and the end of gladness is heaviness.

13. Even in laughter the heart is sorrowful; and the end of that mirth is heaviness.

13. Selv under Latteren føler Hjertet Smerte, og til sidst bliver Glæden Bedrøvelse.

13. Efter löje kommer sorg, och änden på glädjene är ångest.

13. Ka mängides wallutab südda, ja temma wiimne ots on se: rööm lähhäb mele-härmiks.

13. Ir juokiantis širdis gali liūdėti, o džiaugsmas baigtis sielvartu.

13. Auch beim Lachen kann das Herz trauern, und nach der Freude kommt Leid.

13. Même en riant le cœur sera triste; et la joie finit par l'ennui.

13. Aun en la risa tendrá dolor el corazón; y la salida de la alegría es congoja.

13 Het hart zal ook in het lachen smart hebben; en het laatste van die blijdschap is droefheid.

13. Także i w śmiechu boleje serce, a koniec wesela bywa smutek.

13. Nevetés közben is fáj a szív; és végre az öröm [6†] fordul szomorúságra.

13 И при смехе иногда болит сердце, и концом радости бывает печаль.

13. І при сьміху болить нераз серце, та й кінцем радощів буває смуток.

14. Omista teistään saa kyllänsä se, jolla on luopunut sydän, mutta itsestään löytää tyydytyksen hyvä mies.

14. Tyhmälle tapahtuu laittamisensa jälkeen, vaan hyvä ihminen asetetaan hänen ylitsensä.

14. Irtaiselle ihmiselle tapahtu laittamisens perästä waan hywälle hänen laittamisens perästä.

14 The backslider in heart will be filled with his own ways and a good man from his own fruits.

14. The backslider in heart shall be filled with his own ways: and a good man shall be satisfied from himself.

14. Den, hvis Hjerte er afveget, skal mættes ved sine Veje, men den gode Mand ved det, han har i Eje.

14. Ene lösaktiga mennisko varder gåendes såsom han handlar; men en from man skall vara öfver honom.

14. Se saab kül ennese wisidest, kes süddamega ärratagganeb; agga hea mees saab kül sest, mis ta kä.

14. Nuklydęs širdimi pasisotins savo keliais, o geras žmogus­savo.

14. Einem losen Menschen wird's gehen wie er handelt; aber ein Frommer wird über ihn sein.

14. Celui qui a le cœur pervers, sera rassasié de ses voies; mais l'homme de bien se rassasie de ce qui est en lui-même.

14. De sus caminos será harto el apartado de razón; y el hombre de bien se apartará de él.

14 Die afkerig van hart is, zal van zijn wegen verzadigd worden; maar een goed man van zich zelven.

14. Drogami swemi nasyci się człowiek przewrotnego serca; ale się go chroni mąż dobry.

14. Az ő útaiból [7†] elégszik meg az elfordult elméjű; önmagából pedig a jó férfiú.

14 Человек с развращенным сердцем насытится от путей своих, и добрый – от своих.

14. Чоловік із ледачим серцем насититься з поступків своїх, а добрий - зо своїх.

15. Yksinkertainen uskoo joka sanan, mutta mielevä ottaa askeleistansa vaarin.

15. Taitamatoin uskoo kaikki, mutta ymmärtäväinen ottaa teistänsä vaarin.

15. Taitamatoin usco caicki mutta ymmärtäwäinen otta tiestäns waarin.

15 A simple man believes every word, but the prudent man looks well to his going.

15. The simple believeth every word: but the prudent man looketh well to his going.

15. Den uerfarne tror alting, men den kloge agter paa sin Gang.

15. En fåkunnig man tror hvart ord; men en förståndig man aktar på sin gång.

15. Üks rummal ussub keik sannad; agga oidoga mees panneb ommad sammud tähhele.

15. Neišmanėlis tiki kiekvienu žodžiu, bet išmintingas apsvarsto kiekvieną žingsnį.

15. Ein Unverständiger glaubt alles; aber ein Kluger merkt auf seinen Gang.

15. Un homme simple croit tout ce qu'on dit; mais l'homme bien avisé considère ses pas.

15. El simple cree a toda palabra: mas el entendido entiende sus pasos.

15 De slechte gelooft alle woord; maar de kloekzinnige merkt op zijn gang.

15. Prostak wierzy każdemu słowu; ale ostrożny zrozumiewa postępki swoje.

15. Az együgyű hisz minden dolognak; az eszes pedig a maga járására vigyáz.

15 Глупый верит всякому слову, благоразумный же внимателен к путямсвоим.

15. Безумний віри йме всякому слову, а розумний вважає на дороги свої.

16. Viisas pelkää ja karttaa pahaa, mutta tyhmä on huoleton ja suruton.

16. Viisas pelkää ja karttaa pahaa, vaan tyhmä päätähavin menee.

16. Wijsas pelkä ja cartta paha waan tyhmä päätahawin mene.

16 A wise man fears and departs from evil, but the fool bears himself insolently and is confident.

16. A wise man feareth, and departeth from evil: but the fool rageth, and is confident.

16. Den vise frygter og viger fra ondt; men en Daare er overmodig og tryg.

16. En vis man hafver fruktan, och flyr det arga; men en dåre söker fram dristeliga.

16. Kes tark, kardab, ja lahkub kurjast ärra; agga halp wihhastab hirmsaste, ja on julge.

16. Išmintingas žmogus bijo ir vengia pikto, o kvailys karščiuojasi ir pasitiki savimi.

16. Ein Weiser fürchtet sich und meidet das Arge; ein Narr aber fährt trotzig hindurch.

16. Le sage craint, et il évite le mal; mais l'insensé est arrogant et plein de sécurité.

16. El sabio teme, y apártase del mal: mas el insensato enójase, y confia.

16 De wijze vreest, en wijkt van het kwade; maar de zot is oplopende toornig, en zorgeloos.

16. Mądry się boi, i odstępuje od złego; ale głupi dociera, i śmiałym jest.

16. A bölcs félvén, [8†] eltávozik a gonosztól; a bolond pedig dühöngő és elbizakodott.

16 Мудрый боится и удаляется от зла, а глупый раздражителен исамонадеян.

16. Тямущий злого, знай, опасливо боїться, безумний же буйний і надїєн сам на себе.

17. Pikavihainen tekee hullun töitä, ja juonittelija joutuu vihatuksi.

17. Äkillinen ihminen tekee hullun töitä, ja kavala ihminen tulee vihattavaksi.

17. Kärsimätöin ihminen teke hullun töitä mutta toimellinen wiha sitä.

17 He who is soon angry will deal foolishly. And a man of wicked devices is hated.

17. He that is soon angry dealeth foolishly: and a man of wicked devices is hated.

17. Den, som er hastig til Vrede, gør Daarlighed, og den underfundige Mand hades.

17. En otålig menniska gör galen ting; men en försigtig man hatar det.

17. Kes äkkwihhane, teeb meletumat tööd, ja kurja nouga mees wihkatakse.

17. Ūmus žmogus pasielgia kvailai, planuojantis pikta žmogus nekenčiamas.

17. Ein Ungeduldiger handelt töricht; aber ein Bedächtiger haßt es.

17. L'homme emporté fait des folies; et l'homme rusé est haï.

17. El que de presto se enoja, hará locura; y el hombre de malos pensamientos será aborrecido.

17 Die haastig is tot toorn, zal dwaasheid doen; en een man van schandelijke verdichtselen zal gehaat worden.

17. Porywczy człowiek dopuszcza się głupstwa, a mąż złych myśli w nienawiści bywa.

17. A hirtelen haragú bolondságot cselekszik, és a cselszövő férfi gyűlölséges lesz.

17 Вспыльчивый может сделать глупость; но человек, умышленно делающий зло, ненавистен.

17. Чоловік-горячка, буває, що й дурницю зробить, хто ж нарочно чинить зло, - ненависний.

18. Yksinkertaiset saavat perinnökseen hulluuden, mutta mielevät tiedon kruunuksensa.

18. Taitamattomat perivät tyhmyyden; vaan se on toimellisten kruunu, että he toimellisesti tekevät.

18. Taitamattomat periwät tyhmyden waan se on toimellisten Cruunu että he toimellisest tekewät.

18 The simple inherit folly, but the prudent are crowned with knowledge.

18. The simple inherit folly: but the prudent are crowned with knowledge.

18. De uvidende arve Daarlighed; men de kloge favne Kundskab.

18. De flåkote handla ovarliga; men det är de förståndigas krona, att de varliga handla.

18. Rum̃alad sawad meletumad wisid pärrisossaks; agga need, kel oid on , ehhitawad ennast tundmissega.

18. Neišmanėlis paveldės kvailystę, o supratingąjį vainikuos išmintis.

18. Die Unverständigen erben Narrheit; aber es ist der Klugen Krone, vorsichtig handeln.

18. Les imprudents possèdent la folie; mais les bien avisés sont couronnés de science.

18. Los simples heredarán la insensatez: mas los cuerdos se coronarán de sabiduría.

18 De slechten erven dwaasheid; maar de kloekzinnigen zullen zich met wetenschap kronen.

18. Głupstwo prostacy dziedzicznie trzymają; ale ostrożni bywają koronowani umiejętnością.

18. Bírják az esztelenek a bolondságot örökség szerint; az eszesek pedig fonják a [9†] tudománynak koszorúját.

18 Невежды получают в удел себе глупость, а благоразумные увенчаются знанием.

18. Невіжі унаслїдують дурноту, розумні же вквітчаються знаннєм.

19. Pahojen täytyy kumartua hyvien edessä ja jumalattomien seisoa vanhurskaan porteilla.

19. Häijyn täytyy kumartaa hyviä, ja jumalattomat vanhurskasten porteissa.

19. Häijyn täyty cumarta hywiä ja jumalattomat wanhurscasten porteisa.

19 The evil bow down before the good and the wicked at the gates of the righteous.

19. The evil bow before the good; and the wicked at the gates of the righteous.

19. De onde maa bøje sig for de godes Ansigt og de ugudelige for den retfærdiges Porte.

19. De onde måste buga för de goda, och de ogudaktige uti dens rättfärdigas portom.

19. Kurjad peawad mahhakummardama heade ette, ja öälad öigede wärrawatte ette.

19. Piktieji nusilenks geriesiems ir nedorėliai prie teisiųjų durų.

19. Die Bösen müssen sich bücken vor dem Guten und die Gottlosen in den Toren des Gerechten.

19. Les méchants seront humiliés devant les bons, et les impies seront aux portes du juste.

19. Los malos se inclinaron delante de los buenos; y los impíos, a las puertas del justo.

19 De kwaden buigen voor het aangezicht der goeden neder, en de goddelozen voor de poorten des rechtvaardigen.

19. źli się kłaniają przed dobrymi, a niepobożni stoją u drzwi sprawiedliwego.

19. Meghajtják magokat a gonoszok a jók [10†] előtt, és a hamisak az igaznak kapujánál.

19 Преклонятся злые пред добрыми и нечестивые – у ворот праведника.

19. Ледачі добрим уклоняться низенько, а й безбожні - в воротях праведника.

20. Köyhää vihaa hänen ystävänsäkin, mutta rikasta rakastavat monet.

20. Köyhää vihaavat hänen lähimmäisensäkin; vaan rikkaalla on monta ystävää.

20. Köyhä wihawat hänen lähimmäisens waan rickailla on monda ystäwätä.

20 The poor man is hated even by his own neighbor, but the rich man has many friends.

20. The poor is hated even of his own neighbour: but the rich hath many friends.

20. Selv for sin Ven er den fattige forhadt; men mange ere de, som elske den rige.

20. En fattigan hatar ock hans näste; men de rike hafva många vänner.

20. Kes kehwa, sedda wihkatakse ka ommast söbrast; agga paljo on, kes rikkast armastawad.

20. Beturčio nemėgsta net jo kaimynas, o turtingas turi daug draugų.

20. Einen Armen hassen auch seine Nächsten; aber die Reichen haben viele Freunde.

20. Le pauvre est haï, même de son ami; mais les amis du riche sont en grand nombre.

20. El pobre es odioso aun a su amigo: mas los que aman al rico, son muchos.

20 De arme wordt zelfs van zijn vriend gehaat; maar de liefhebbers des rijken zijn vele.

20. Ubogi bywa i u przyjaciela swego w nienawiści; ale wiele jest tych, którzy bogatego miłują.

20. Még az ő felebarátjánál is útálatos a [11†] szegény; a gazdagnak pedig sok a barátja.

20 Бедный ненавидим бывает даже близким своим, а у богатого много друзей.

20. Бідного не любить навіть рідня його, а в богатого повно приятелїв.

21. Syntiä tekee, joka lähimmäistään halveksii, mutta autuas se, joka kurjia armahtaa!

21. Joka katsoo lähimmäisensä ylön. hän tekee syntiä; vaan autuas on se, joka viheliäistä armahtaa.

21. Joca cadzo lähimmäisens ylön hän syndi teke: waan autuas on se joca wiheljäistä armahta.

21 He who despises his neighbor sins, but he who has pity on the poor, he is fortunate.

21. He that despiseth his neighbour sinneth: but he that hath mercy on the poor, happy is he.

21. Hvo som foragter sin Næste, synder; men den; som forbarmer sig over de elenctige, er lyksalig.

21. Syndaren föraktar sin nästa; men säll är den som förbarmar sig öfver den elända.

21. Kes omma liggimest laidab, teeb patto; agga kes häddaliste peäle armo heidab, on wägga önnis.

21. Kas niekina savo artimą, nusikalsta; kas pasigaili vargšo, tas palaimintas.

21. Der Sünder verachtet seinen Nächsten; aber wohl dem, der sich der Elenden erbarmt!

21. Celui qui méprise son prochain, s'égare; mais celui qui a pitié des affligés, est heureux.

21. El pecador menosprecia a su prójimo: mas el que tiene misericordia de los pobres, es bienaventurado.

21 Die zijn naaste veracht, zondigt; maar die zich der nederigen ontfermt, die is welgelukzalig.

21. Bliźnim swym grzesznik pogardza; ale kto ma litość nad ubogimi, błogosławionym jest.

21. A ki megútálja az ő felebarátját, vétkezik; a ki pedig a szegényekkel kegyelmességet [12†] cselekszik, [13†] boldog az!

21 Кто презирает ближнего своего, тот грешит; а кто милосерд к бедным, тот блажен.

21. Грішить, хто ближнїм гордує, а благословен той, хто до вбогого милосердний.

22. Eivätkö eksy ne, jotka hankitsevat pahaa? Mutta armo ja totuus niille, jotka hankitsevat hyvää!

22. Jotka viekkaudessa vaeltavat, niiltä puuttuu; mutta jotka hyvää ajattelevat, niille tapahtuu hyvyys ja uskollisuus.

22. Jotca wieckaudesa waeldawat nijldä puuttu mutta jotca hywä ajattelewat heille tapahtu hywys ja uscollisus.

22 Do they not go-astray, those who devise evil? But mercy and truth are to those who devise good.

22. Do they not err that devise evil? but mercy and truth shall be to them that devise good.

22. Fare ikke de vild, som optænke ondt men de, som optænke godt, finde Miskundhed og Troskab.

22. De som med illfundighet umgå, dem skall det fela; men der som godt tänka, dem skall trohet och godhet vederfaras.

22. Eks need ei eksi, kes kurja nou peawad? agga heldus ja tödde on neil, kes head nou peawad.

22. Klysta, kas daro pikta; kas siekia gero, sulauks pasigailėjimo ir tiesos.

22. Die mit bösen Ränken umgehen, werden fehlgehen; die aber Gutes denken, denen wird Treue und Güte widerfahren.

22. Ceux qui machinent du mal, ne se fourvoient-ils pas? Mais la miséricorde et la vérité seront pour ceux qui procurent le bien.

22. ¿No yerran, los que piensan mal? mas los que piensan bien tendrán misericordia, y verdad.

22 Dwalen zij niet, die kwaad stichten? Maar weldadigheid en trouw is voor degenen, die goed stichten.

22. Izali nie błądzą, którzy wymyślają złe? a miłosierdzie i prawda należy tym, którzy wymyślają dobre.

22. Nemde tévelyegnek, a kik gonoszt szereznek? kegyelmesség pedig és igazság a jó [14†] szerzőknek.

22 Не заблуждаются ли умышляющие зло? но милость и верность у благомыслящих.

22. Ті помиляються, що задумують зло, любов і віра тим, хто думає про добре.

23. Kaikesta vaivannäöstä tulee hyötyä, mutta tyhjästä puheesta vain vahinkoa.

23. Jossa työtä tehdään, siinä kyllä on; vaan joka tyhjiin puheisiin tyytyy, siinä on köyhyys.

23. Josa työtä tehdän sijnä kyllä on waan joca tyhjin puheisin tyty sijnä on köyhys.

23 There is profit in all labor, but the talk of the lips tends only to poverty.

23. In all labour there is profit: but the talk of the lips tendeth only to penury.

23. I alt besværligt Arbejde er der Fordel; men hvor det bliver ved Læbers Ord, fører det kun til Mangel.

23. Der man arbetar, der är nog; men der man umgår med ordom, der är fattigdom.

23. Keige raske waewa jures on kasso; agga ulede sanna jures on agga tühhi kä.

23. Kiekvienas darbas yra pelningas, o tušti plepalai veda į skurdą.

23. Wo man arbeitet, da ist genug; wo man aber mit Worten umgeht, da ist Mangel.

23. En tout travail il y a quelque profit; mais les vains discours ne tournent qu'à disette.

23. En todo trabajo hay abundancia: mas la palabra de los labios solamente empobrece.

23 In allen smartelijken arbeid is overschot; maar het woord der lippen strekt alleen tot gebrek.

23. W każdej pracy bywa pożytek; ale gołe słowo warg tylko do nędzy służy.

23. Minden munkából nyereség lesz; de az ajkaknak beszédéből csak szűkölködés.

23 От всякого труда есть прибыль, а от пустословия только ущерб.

23. З усякої працї є користь, а з пустого балакання хиба тільки шкода.

24. Viisasten kruunu on heidän rikkautensa, mutta tyhmäin hulluus hulluudeksi jää.

24. Viisasten rikkaus on heidän kruununsa, mutta tyhmäin hulluus on hulluus.

24. Wijsasten rickaus on Cruunu mutta tyhmäin hulluus on hulluus.

24 The crown of the wise is their riches. The foolishness of fools is folly.

24. The crown of the wise is their riches: but the foolishness of fools is folly.

24. De vises Rigdom er deres Krone; men Daarers Taabelighed bliver Taabelighed.

24. Dem visom är deras rikedom en krona; men de dårars galenskap blifver galenskap.

24. Tarkade kroon on nende rikkus: halpide meleto wiis jääb meletumaks wisiks.

24. Išmintingą vainikuoja turtas, o kvailio kvailystė ir lieka kvailyste.

24. Den Weisen ist ihr Reichtum eine Krone; aber die Torheit der Narren bleibt Torheit.

24. La richesse est une couronne pour le sage; mais la folie des insensés est toujours folie.

24. La corona de los sabios es sus riquezas: mas la insensatez de los fatuos su fatuidad.

24 Der wijzen kroon is hun rijkdom; de dwaasheid der zotten is dwaasheid.

24. Bogactwo mądrych jest koroną ich; ale głupstwo głupich zostaje głupstwem.

24. A bölcseknek ékességök az ő gazdagságuk; a tudatlanok bolondsága pedig csak bolondság.

24 Венец мудрых – богатство их, а глупость невежд глупость и есть .

24. Вінець мудрих - їх багацтво, а дурощі дурних - дурощами й остануть.

25. Uskollinen todistaja on hengen pelastaja, mutta joka valheita puhuu, on petosta täynnä.

25. Uskollinen todistaja vapahtaa hengen, vaan väärä todistaja pettää.

25. Uscollinen todistus wapahta hengen waan wäärä todistaja pettä.

25 A true witness delivers souls, but he who breathes-out lies causes deceit.

25. A true witness delivereth souls: but a deceitful witness speaketh lies.

25. Et sanddru Vidne redder Sjæle, men den, som udblæser Løgn, er svigefuld.

25. Ett troget vittne friar lifvet; men ett falskt vittne bedrager.

25. Tössine tunnistusmees peästab hinged ärra; agga kes wallet wäljaaiab, on iggine pettis.

25. Teisingas liudytojas išgelbsti sielas, apgaulingas kalba melą.

25. Ein treuer Zeuge errettet das Leben; aber ein falscher Zeuge betrügt.

25. Le témoin fidèle délivre les âmes; mais celui qui prononce des mensonges, n'est que tromperie.

25. El testigo verdadero libra las almas: mas el engañoso hablará mentiras.

25 Een waarachtig getuige redt de zielen; maar die leugens blaast, is een bedrieger.

25. Świadek prawdziwy wyzwala duszę; ale fałszywy kłamstwo mówi.

25. Lelkeket szabadít meg az igaz bizonyság; hazugságokat szól pedig az álnok.

25 Верный свидетель спасает души, а лживый наговорит много лжи.

25. Сьвідок правдомовний рятує душі, а льживий тільки багато льжи насплїтає.

26. Herran pelossa on vahva varmuus ja turva vielä lapsillekin.

26. Joka Herraa pelkää, hänellä on vahva linna, ja hänen lapsensa varjellaan.

26. Joca HERra pelkä hänellä on wahwa linna ja hänen lapsens warjellan.

26 Strong confidence is in the fear of Jehovah and his sons will have a place of refuge.

26. In the fear of the LORD is strong confidence: and his children shall have a place of refuge.

26. I Herrens Frygt har en et stærkt Værn, og for hans Børn skal der være en Tilflugt.

26. Den som Herran fruktar, han hafver ett tryggt fäste, och hans barn varda också beskärmad.

26. Jehowa kartusses on tuggew lotus, ja temma lastel on üks warjopaik.

26. Viešpaties baimėje tvirtas pasitikėjimas, ir Jo vaikai turės kur prisiglausti.

26. Wer den HERRN fürchtet, der hat eine sichere Festung, und seine Kinder werden auch beschirmt.

26. Il y a une ferme assurance dans la crainte de l'Éternel; et il y aura une sûre retraite pour les enfants de celui qui le craint.

26. En el temor de Jehová está la fuerte confianza; y allí sus hijos tendrán esperanza.

26 In de vreze des HEEREN is een sterk vertrouwen, en Hij zal Zijn kinderen een Toevlucht wezen.

26. Kto się boi Pana, ma ufanie mocne; a synowie jego ucieczkę mieć będą.

26. Az Úrnak félelmében erős a bizodalom, és az ő fiainak lesz [15†] menedéke.

26 В страхе пред Господом – надежда твердая, и сынам Своим Он прибежище.

26. В Господнїм страсї кріпка надїя; всїм синам своїм він - утечище.

27. Herran pelko on elämän lähde kuoleman paulain välttämiseksi.

27. Herran pelko on elämän lähde, että kuoleman nuora välttää taidetaan.

27. HERran pelco on elämän lähde että cuoleman nuora wälttä taitan.

27 The fear of Jehovah is a fountain of life, to depart from the snares of death.

27. The fear of the LORD is a fountain of life, to depart from the snares of death.

27. Herrens Frygt er Livets Kilde, saa at man viger fra Dødens Snarer.

27. Herrans fruktan är lifsens källa, att man må undfly dödsens snaro.

27. Jehowa kartus on ello hallik, et woib ärrasada surma wörkutamisse paelade eest.

27. Viešpaties baimė­gyvenimo šaltinis, apsaugantis nuo mirties pinklių.

27. Die Furcht des HERRN ist eine Quelle des Lebens, daß man meide die Stricke des Todes.

27. La crainte de l'Éternel est une source de vie, pour détourner des pièges de la mort.

27. El temor de Jehová es manadero de vida, para ser apartado de los lazos de la muerte.

27 De vreze des HEEREN is een springader des levens, om af te wijken van de strikken des doods.

27. Bojaźó Paóska jest źródło żywota ku uchronieniu się sideł śmierci.

27. Az Úrnak félelme az életnek kútfeje, [16†] a halál tőrének eltávoztatására.

27 Страх Господень – источник жизни, удаляющий от сетей смерти.

27. Господень страх - се джерело жизнї; він відвертає від западень смертї.

28. Kansan paljous on kuninkaan kunnia, väen vähyys ruhtinaan turmio.

28. Koska kuninkaalla on paljo väkeä, se on hänen kunniansa; vaan koska vähä on väkeä, se tekee päämiehen kehnoksi.

28. Cosca Cuningalla on paljo wäke se on hänen cunnians waan cosca wähä on wäke se teke herran kehnoxi.

28 The king's glory is in the multitude of people, but in the want of people is the destruction of the prince.

28. In the multitude of people is the king's honour: but in the want of people is the destruction of the prince.

28. At have meget Folk er en Konges Ære; men hvor Folket er borte, er det en Fyrstes Fordærvelse.

28. Der en Konung mycket folk hafver, det är hans härlighet; men der litet folk är, det gör en herra blödig.

28. Kui paljo rahwast on, se on kunninga auustus; agga kui rahwas pudub, siis teeb ehmatus tedda lahjaks.

28. Gausi tauta­garbė karaliui, o be žmonių žlunga kunigaikštis.

28. Wo ein König viel Volks hat, das ist seine Herrlichkeit; wo aber wenig Volks ist, das macht einen Herrn blöde.

28. Dans la multitude du peuple est la gloire d'un roi; mais quand le peuple manque, c'est la ruine du prince.

28. En la multitud del pueblo está la gloria del rey; y en la falta del pueblo, la flaqueza del príncipe.

28 In de menigte des volks is des konings heerlijkheid; maar in gebrek van volk is eens vorsten verstoring.

28. W mnóstwie ludu jest zacność królewska; ale w trosze ludu zniszczenie hetmana.

28. A nép sokasága a király dicsősége; a nép elfogyása pedig az uralkodó romlása.

28 Во множестве народа – величие царя, а при малолюдстве народа беда государю.

28. Величен царь тодї, як люд великий лїчбою, як же омаль людей - біда князеві.

29. Pitkämielisellä on paljon taitoa, mutta pikavihaisen osa on hulluus.

29. Joka on pitkämielinen, se on viisas; vaan joka äkillinen on, se ilmoittaa tyhmyyden.

29. Joca on kärsiwälinen hän on wijsas waan joca kärsimätöin on hän ilmoitta tyhmydens.

29 He who is slow to anger is of great understanding, but he who is hasty of spirit exalts folly.

29. He that is slow to wrath is of great understanding: but he that is hasty of spirit exalteth folly.

29. Den langmodige har megen Forstand; men den, som er hastig i Sindet, forraader Daarskab.

29. Den som tålig är, han är vis; men den som otålig är, han uppenbarar sin galenskap.

29. Kes pitka melega, sel on suur moistus ; agga kes äkki melega on, se töstab meletuma wisi körgesse.

29. Kas lėtas pykti, yra išmintingas, o nesusivaldantis parodo kvailumą.

29. Wer geduldig ist, der ist weise; wer aber ungeduldig ist, der offenbart seine Torheit.

29. Celui qui est lent à la colère est d'un grand sens; mais celui qui est prompt à se courroucer, étale sa folie.

29. El que tarde se aira, es grande de entendimiento: mas el corto de espíritu, engrandece la locura.

29 De lankmoedige is groot van verstand; maar die haastig is van gemoed, verheft de dwaasheid.

29. Nierychły do gniewu jest bogaty w rozum; ale porywczy pokazuje głupstwo.

29. A haragra késedelmes bővelkedik értelemmel; a ki pedig elméjében hirtelenkedő, bolondságot szerez az.

29 У терпеливого человека много разума, а раздражительный выказывает глупость.

29. Терпеливий чоловік показує великий розум, а хто на гнїв палкий, виявлює дурноту.

30. Sävyisä sydän on ruumiin elämä, mutta luulevaisuus on mätä luissa.

30. Leppyinen sydän on ruumiin elämä; vaan kateus on märkä luissa.

30. Laupias sydän on ruumin elämä waan cateus on myrcky luisa.

30 A tranquil heart is the life of the flesh, but envy is the rottenness of the bones.

30. A sound heart is the life of the flesh: but envy the rottenness of the bones.

30. Et blidt Hjerte er Liv for Legemet; men Hidsighed er Raaddenhed for Benene.

30. Ett blidt hjerta är kroppsens lif; men afund är var i benen.

30. Parrandud südda on lihha ello; agga kaddedus on mädda lukontide sees.

30. Sveika širdis­kūno gyvybė, o pavydas pūdo kaulus.

30. Ein gütiges Herz ist des Leibes Leben; aber Neid ist Eiter in den Gebeinen.

30. Un cœur tranquille est la vie du corps; mais l'envie est la carie des os.

30. El corazón blando es vida de las carnes: mas la envidia, pudrimiento de huesos.

30 Een gezond hart is het leven des vleses; maar nijd is verrotting der beenderen.

30. Serce zdrowe jest żywotem ciała; ale zazdrość jest zgniłością w kościach.

30. A szelíd szív a testnek élete; az irígység pedig a csontoknak rothadása.

30 Кроткое сердце – жизнь для тела, а зависть - гниль для костей.

30. Лагідне серце життє для тїла, а зависть зжерає й костї.

31. Joka vaivaista sortaa, se herjaa hänen Luojaansa, mutta se häntä kunnioittaa, joka köyhää armahtaa.

31. Joka köyhälle tekee väkivaltaa, hän laittaa hänen luojaansa; vaan joka armahtaa vaivaista, se kunnioittaa Jumalaa.

31. Joca köyhälle teke wäkiwalda hän laitta hänen luojans waan joca armahta waiwaista hän cunnioidze Jumalata.

31 He who oppresses a poor man reproaches his maker, but he who has mercy on a needy man honors him.

31. He that oppresseth the poor reproacheth his Maker: but he that honoureth him hath mercy on the poor.

31. Hvo som fortrykker den ringe, forhaaner hans Skaber; men hvo som for barmer sig over den fattige, eerer ham.

31. Den som försmäder den fattiga, han lastar hans skapare; men den som förbarmar sig öfver den fattiga, han ärar Gud.

31. Kes alwale liga teeb, se laimab temma teggia; agga kes waeste peäle armo heidab, se auustab tedda.

31. Kas skriaudžia vargšą, paniekina jo Kūrėją; kas gerbia Jį, pasigaili beturčio.

31. Wer dem Geringen Gewalt tut, der lästert desselben Schöpfer; aber wer sich des Armen erbarmt, der ehrt Gott.

31. Celui qui fait tort au pauvre, déshonore celui qui l'a fait; mais celui-là l'honore qui a pitié du nécessiteux.

31. El que oprime al pobre, afrenta a su hacedor: mas el que tiene misericordia del pobre, le honra.

31 Die den arme verdrukt, smaadt deszelfs Maker; maar die zich des nooddruftigen ontfermt, eert Hem.

31. Kto ciemięży ubogiego, uwłacza stworzycielowi jego; ale go czci, kto ma litość nad ubogim.

31. A ki elnyomja a szegényt, [17†] gyalázattal illeti annak teremtőjét; az pedig tiszteli, [18†] a ki könyörül a szűkölködőn.

31 Кто теснит бедного, тот хулит Творца его; чтущий же Его благотворит нуждающемуся.

31. Хто вбогого тїснить - творця його зневажає, хто ж Бога чтить, бідного спомагає.

32. Jumalaton sortuu omaan pahuuteensa, mutta vanhurskas on turvattu kuollessaan.

32. Pahuutensa tähden jumalatoin kukistetaan; vaan vanhurskas on kuolemassakin rohkia.

32. Jumalatoin ei pysy wahwana onnettomudesans waan wanhurscas on cuolemasakin rohkia.

32 An evil man is thrust down in his evil-doing, but a righteous man has hope in his death.

32. The wicked is driven away in his wickedness: but the righteous hath hope in his death.

32. Den ugudelige styrtes for sin Ondskab; men den retfærdige har Fortrøstning i sin Død.

32. Den ogudaktige består icke uti sine olycko; men den rättfärdige är ock i dödenom frimodig.

32. Kes öäl, lükkatakse ärra temma önnetusse sisse; agga öigel on warjopaik ka om̃as surmas.

32. Nedorėlis bus atmestas dėl savo piktų darbų, o teisusis ir mirdamas turi viltį.

32. Der Gottlose besteht nicht in seinem Unglück; aber der Gerechte ist auch in seinem Tod getrost.

32. Dans le malheur, le méchant est renversé; mais le juste reste en assurance, même dans la mort.

32. Por su maldad será lanzado el impío: mas el justo, en su muerte tiene esperanza.

32 De goddeloze zal heengedreven worden in zijn kwaad; maar de rechtvaardige betrouwt zelfs in zijn dood.

32. Dla złości swojej wygnany bywa niepobożny; ale sprawiedliwy nadzieję ma i przy śmierci swojej.

32. Az ő nyavalyájába ejti magát az istentelen; az igaznak pedig halála idején is [19†] reménysége van.

32 За зло свое нечестивый будет отвергнут, а праведный и при смерти своей имеет надежду.

32. Безбожний за зло своє буде відкинен, а праведний і при смертї має надїю.

33. Ymmärtäväisen sydämeen ottaa majansa viisaus, ja tyhmien keskellä se itsensä tiettäväksi tekee.

33. Toimellisen sydämessä lepää viisaus; mutta mitä tyhmäin mielessä on, se tulee ilmi.

33. Toimellisen sydämes lepä wijsaus ja tule ilmei tyhmäin seas.

33 Wisdom rests in the heart of him who has understanding, but what is in the inward part of fools is made known.

33. Wisdom resteth in the heart of him that hath understanding: but that which is in the midst of fools is made known.

33. I den forstandiges Hjerte hviler Visdommen; men i Daarers. Indre giver den sig til Kende.

33. Uti dens förståndigas hjerta hvilar visheten, och varder uppenbar ibland dårar.

33. Ühhe moistlikko süddames hingab tarkus; agga mis meletumatte sees on, saab teäda.

33. Supratingojo širdyje ilsisi išmintis, o tai, kas yra tarp kvailių, tampa žinoma.

33. Im Herzen des Verständigen ruht Weisheit, und wird offenbar unter den Narren.

33. La sagesse repose dans le cœur de l'homme entendu; elle est même reconnue au milieu des insensés.

33. En el corazón del cuerdo reposará la sabiduría; y en medio de los insensatos es conocida.

33 Wijsheid rust in het hart des verstandigen; maar wat in het binnenste der zotten is, wordt bekend.

33. W sercu mądrego odpoczywa mądrość, ale wnet poznać, co jest w sercu głupich.

33. Az eszesnek elméjében nyugszik a bölcseség; a mi pedig a tudatlanokban van, magát hamar [20†] megismerheti.

33 Мудрость почиет в сердце разумного, и среди глупых дает знать о себе.

33. У серцї в мудрого мудрість спочиває, та й між неуками дає про себе знати.

34. Vanhurskaus kansan korottaa, mutta synti on kansakuntien häpeä.

34. Vanhurskaus korottaa kansan, vaan synti on kansan häpiä.

34. Wanhurscaus corgotta Canssan waan syndi on Canssan cadotus.

34 Righteousness exalts a nation, but sin is a reproach to any people.

34. Righteousness exalteth a nation: but sin is a reproach to any people.

34. Retfærdighed ophøjer et Folk; men Synden er Folkenes Skændsel.

34. Rättfärdighet upphöjer ett folk; men synd är folkets förderf.

34. Öigus töstab rahwast körgeks; agga pat on rahwale tiggedaks asjaks.

34. Teisumas iškelia tautą, o nuodėmė yra negarbė tautoms.

34. Gerechtigkeit erhöhet ein Volk; aber die Sünde ist der Leute Verderben.

34. La justice élève une nation; mais le péché est la honte des peuples.

34. La justicia engrandece la gente: mas el pecado es afrenta de las naciones.

34 Gerechtigheid verhoogt een volk, maar de zonde is een schandvlek der natien.

34. Sprawiedliwość wywyższa naród; ale grzech jest ku pohaóbieniu narodów.

34. Az igazság felmagasztalja a nemzetet; a bűn pedig gyalázatára van a népeknek.

34 Праведность возвышает народ, а беззаконие – бесчестие народов.

34. Праведність підносить у гору народ, а безбожність - сором народів.

35. Taitava palvelija saa kuninkaan suosion, mutta kunnoton hänen vihansa.

35. Toimellinen palvelia on kuninkaalle otollinen; vaan häpiällistä palveliaa ei hän kärsi.

35. Toimellinen palwelia on Cuningalle otollinen waan häpiällistä palweliata ei hän kärsi.

35 The king's favor is toward a servant who deals wisely, but his wrath will be to him who causes shame.

35. The king's favour is toward a wise servant: but his wrath is against him that causeth shame.

35. Kongens Velbehag er til en klog Tjener; men hans Vrede er over den, som gør Skam.

35. En klok tjenare behagar Konungenom väl; men en skamlig tjenare lider han icke.

35. Kunningal on hea meel sest sullasest, kes ommad asjad targaste aiab; agga temma hirmus wihha tulleb selle peäle, kes häbbi teeb.

35. Išmintingas tarnas įgyja karaliaus palankumą; kas užtraukia gėdą, susilauks jo rūstybės.

35. Ein kluger Knecht gefällt dem König wohl; aber einem schändlichen Knecht ist er feind.

35. La faveur du roi est pour le serviteur prudent; mais il aura de l'indignation contre celui qui lui fait honte.

35. La benevolencia del rey es para con el siervo entendido: mas el que le avergüenza, es su enojo.

35 Het welbehagen des konings is over een verstandigen knecht; maar zijn verbolgenheid zal zijn over dengene, die beschaamd maakt.

35. Król łaskaw bywa na sługę roztropnego; ale się gniewa na tego, który mu haóbę czyni.

35. A királynak jóakaratja van az eszes szolgához; haragja pedig a megszégyenítőhöz.

35 Благоволение царя – к рабу разумному, а гнев его – против того, кто позорит его.

35. Ласкавість у царя - до слуги розумного, а гнїв його на такого, що стид йому робить.