30 luku

Aagurin sanat: Pitempiä lauselmia elämän eri aloilta.

1. Aagurin, Jaaken pojan, sanat; lauselma. Näin puhuu se mies: Minä olen väsyttänyt itseni, Jumala; olen väsyttänyt itseni, Jumala, ja menehdyn.

1. Agurin Jakenin pojan pojan sanat ja opetus, jonka se mies pujui Itielille, Itielille ja Ukkalille.

1. NÄmät owat Agurin Jakenin pojan sanat ja sen miehen Leithielin Leithielin ja Uchalin oppi ja puhe.

1 The words of Agur the son of Jakeh, the oracle. The man says to Ithiel, to Ithiel and Ucal:

1. The words of Agur the son of Jakeh, even the prophecy: the man spake unto Ithiel, even unto Ithiel and Ucal,

1. Agurs, Jakes Søns Ord, det varslende Ord, Udsagnet af Manden, til Ithiel, til Ithiel og Ukal.

1. Detta är Agurs, Jake sons, ord, lära och tal; dens mansens, till Ithiel, ja till Ithiel och Uchal.

1. Aguri Jake poia sannad. Üks öppetus. Sesinnane mees ütleb Itieli, Itleli ja Ukali wasto.

1. Žodžiai Agūro, Jakės sūnaus. Taip jis kalbėjo Itieliui, pačiam Itieliui ir Ukalui:

1. Dies sind die Worte Agurs, des Sohnes Jakes. Lehre und Rede des Mannes: Ich habe mich gemüht, o Gott; ich habe mich gemüht, o Gott, und ablassen müssen.

1. Paroles d'Agur, fils de Jaké. Sentences que cet homme prononça pour Ithiel, pour Ithiel et Ucal.

1. PALABRAS de Agur hijo de Jace: La profecía que dijo el varón a Itiel, a Itiel, y Ucal:

1 De woorden van Agur, den zoon van Jake; een last. De man spreekt tot Ithiel, tot Ithiel en Uchal.

1. Te są słowa Agóra, syna Jakiego, i zebranie mów tegoż męża do Ityjela, do Ityjela i Uchala.

1. Agurnak, a Jáké fiának beszédei, próféczia, melyet mondott a férfiú Itielnek, Itielnek és Ukálnak.

1 Слова Агура, сына Иакеева. Вдохновенные изречения, которые сказал этот человек Ифиилу, Ифиилу и Укалу:

1. Се слова Агура, сина Якейового, - слова вдуновені, що сказав їх сей чоловік Ітіїлові й Укалові:

2. Sillä järjetön olen minä mieheksi, ei ole minulla ihmisymmärrystä;

2. Minä olen kaikkein hulluin, ja ihmisten ymmärrys ei ole minussa.

2. Minä olen caickein hulluin ja ihmisten ymmärrys ei ole minusa.

2 Surely I am more stupid than any man and have not the understanding of a man,

2. Surely I am more brutish than any man, and have not the understanding of a man.

2. Jeg var ufornuftigere end en Mand, og jeg havde ikke Forstand som et Menneske.

2. Ty jag är den aldragalnaste, och menniskors förstånd är icke när mig.

2. Töest ma ollen totter ennam, kui keik muud, ja innimeste moistust ei olle minnul mitte.

2. ‘‘Aš suprantu mažiau negu kiti ir neturiu žmogaus proto.

2. Denn ich bin der allernärrischste, und Menschenverstand ist nicht bei mir;

2. Certainement je suis le plus borné de tous les hommes; je n'ai pas l'intelligence d'un homme.

2. Yo ciertamente, más torpe de ingenio soy que ninguno, ni tengo entendimiento de hombre.

2 Voorwaar, ik ben onvernuftiger dan iemand; en ik heb geen mensenverstand;

2. Zaistem jest głupszy nad innych, a rozumu człowieczego nie mam.

2. Minden embernél tudatlanabb vagyok én, és nincs emberi értelem én bennem.

2 подлинно, я более невежда, нежели кто-либо из людей, и разума человеческого нет у меня,

2. Справдї, я більший невіжа, нїж хто небудь зміж людей, і мудростї людської нема в менї;

3. enkä ole oppinut viisautta, tullakseni tuntemaan Pyhintä.

3. En minä ole oppinut viisautta, ja en tiedä pyhäin taitoa.

3. En minä ole oppenut wijsautta ja en minä tiedä mikä pyhä on.

3 and I have not learned wisdom, nor have I the knowledge of the Holy.

3. I neither learned wisdom, nor have the knowledge of the holy.

3. Og jeg havde ikke lært Visdom eller kendt Kundskab om den Hellige.

3. Jag hafver icke lärt vishet; och hvad heligt är, vet jag icke.

3. Ja tarkust ei olle minna kül mitte öppinud; agga pühhade tundmist tean minna.

3. Aš nesimokiau išminties ir neturiu Šventojo pažinimo.

3. ich habe Weisheit nicht gelernt, daß ich den Heiligen erkennete.

3. Je n'ai pas appris la sagesse; et je ne connais pas la science des saints.

3. Ni aprendí sabiduría: ni supe ciencia de santos.

3 En ik heb geen wijsheid geleerd, noch de wetenschap der heiligen gekend.

3. I nie nauczyłem się mądrości, a umiejętności świętych nie umiem.

3. És nem tanultam a bölcseséget, hogy a Szentnek ismeretét tudnám.

3 и не научился я мудрости, и познания святых не имею.

3. Я премудростї не вивчивсь, і знання сьвятих я не маю.

4. Kuka on noussut taivaaseen ja astunut sieltä alas? Kuka on koonnut kouriinsa tuulen? Kuka on sitonut vedet vaipan sisään? Kuka on kohdalleen asettanut maan ääret kaikki? Mikä on hänen nimensä ja mikä hänen poikansa nimi, jos sen tiedät?

4. Kuka taivaaseen menee ylös ja tulee alas? kuka käsittää tuulen pivoonsa? kuka sitoo veden vaatteeseen? kuka on asettanut kaikki maan ääret? mikä on hänen nimensä? kuinka hänen poikansa kutsutaan? tiedätkös?

4. Cuca taiwasen ylös ja alas mene? cuca käsittä tuulen piwoons? cuca sito weden waatteseen? cuca on asettanut maan pijrit? mikä on hänen nimens? cuinga hänen poicans cudzutan? tiedätkös?

4 Who has ascended up into heaven and descended? Who has gathered the wind in his fists? Who has bound the waters in his garment? Who has established all the ends of the earth? What is his name and what is his son’s name, surely you know?

4. Who hath ascended up into heaven, or descended? who hath gathered the wind in his fists? who hath bound the waters in a garment? who hath established all the ends of the earth? what is his name, and what is his son's name, if thou canst tell?

4. Hvo for op til Himmelen og for ned? Hvo bandt Vandet i et Klædebon? hvo har fstsat alle Jordens Grænser? hvad er hans Navn? og hvad er hans Søns Navn? du ved det jo.

4. Hvilken far upp till himmelen, och neder? Ho fattar vädret i sina händer? Ho binder vattnet uti ett kläde? Ho hafver stadfäst alla verldenes ändar? Huru heter han? Och huru heter hans Son? Vetst du det?

4. Kes on ülles taewa läinud ja seält mahhatulnud? kes on tuult omma peusse koggunud? kes on wet ride sisse siddunud? kes on keige ma-ilma otsad üllesteinud? mis on temma nimmi, ja mis temma poia nimmi? sest sedda pead sa teädma.

4. Kas užžengė į dangų ir nusileido? Kas sulaikė vėją savo rankomis? Kas įvyniojo vandenis į drabužį? Kas nustatė žemės ribas? Kuo vardu Jis ir Jo sūnus, ar žinai?

4. Wer fährt hinauf gen Himmel und herab? Wer faßt den Wind in seine Hände? Wer bindet die Wasser in ein Kleid? Wer hat alle Enden der Welt gestellt? Wie heißt er? Und wie heißt sein Sohn? Weißt du das?

4. Qui est monté aux cieux, ou qui en est descendu? Qui a assemblé le vent dans ses mains? Qui a serré les eaux dans sa robe? Qui a dressé toutes les bornes de la terre? Quel est son nom, et quel est le nom de son fils? Le sais-tu

4. ¿Quién subió al cielo, y descendió? ¿Quién encerró los vientos en sus puños? ¿Quién ató las aguas en un paño? ¿Quién afirmó todos los límites de la tierra? ¿Cuál es su nombre, y el nombre de su hijo, si tú lo sabes?

4 Wie is ten hemel opgeklommen, en nedergedaald? Wie heeft den wind in Zijn vuisten verzameld? Wie heeft de wateren in een kleed gebonden? Wie heeft al de einden der aarde gesteld? Hoe is Zijn Naam, en hoe is de Naam Zijns Zoons, zo gij het weet?

4. Któż wstąpił na niebo, i zasię zstąpił? któż zgromadził wiatr do garści swych? Któż zagarnął wody do szaty swej? któż utwierdził wszystkie koóczyny ziemi? Cóż za imię jego? i co za imię syna jego? Wieszże?

4. Kicsoda ment fel az égbe, [1†] hogy onnan leszállott volna? Kicsoda fogta össze a szelet az ő markába? Kicsoda kötötte a vizet az ő köntösébe? Ki állapította meg a földnek minden határit? Kicsoda ennek neve? Avagy kicsoda ennek fiának neve, ha tudod?

4 Кто восходил на небо и нисходил? кто собрал ветер в пригоршни свои? кто завязал воду в одежду? кто поставил все пределы земли? какое имя ему? и какое имя сыну его? знаешь ли?

4. Хто взійшов на небо, й зійшов із неба? Хто вітри стулив у кулацї в себе? Хто, мов в одежину, повгортав води (надземні)? Хто поставив всї земні гряницї? Яке імя йому? Яке імя синові його? Хиба ти се знаєш?

5. Jokainen Jumalan sana on taattu; hän on niiden kilpi, jotka häneen turvaavat.

5. Kaikki Jumalan sanat ovat kirkastetut, ja ovat kilpi niille, jotka uskovat hänen päällensä.

5. Caicki Jumalan sanat owat kircastetut ja owat kilpi nijlle jotca uscowat hänen päällens.

5 Every word of God is tried. He is a shield to those who take refuge in him.

5. Every word of God is pure: he is a shield unto them that put their trust in him.

5. Alt Guds Ord er lutret; han er et Skjold for dem, som forlade sig paa ham.

5. All Guds ord äro genomluttrad, och äro en sköld dem som tro uppå honom.

5. Keik Jummala sanna on selge kui sullatud , temma on kilbiks neile, kes temma jure kippuwad.

5. Kiekvienas Dievo žodis yra tyras; Jis yra skydas tiems, kurie Juo pasitiki.

5. Alle Worte Gottes sind durchläutert; er ist ein Schild denen, die auf ihn trauen.

5. Toute la parole de Dieu est épurée; il est un bouclier pour ceux qui ont en lui leur refuge.

5. Toda habla de Dios es limpia, es escudo a los que en él esperan.

5 Alle rede Gods is doorlouterd; Hij is een Schild dengenen, die op Hem betrouwen.

5. Wszelka mowa Boża jest czysta; on jest tarczą tym, którzy ufają w nim.

5. Az Istennek teljes beszéde [2†] igen tiszta, és paizs az ahhoz folyamodóknak.

5 Всякое слово Бога чисто; Он – щит уповающим на Него.

5. Всяке слово в Бога - чисте; він - охорона вповаючим на його.

6. Älä lisää hänen sanoihinsa mitään, ettei hän vaatisi sinua tilille ja ettet valhettelijaksi joutuisi.

6. Älä lisää hänen sanoihinsa, ettei hän sinua rankaisisi, ja sinä löyttäisiin valehteliaksi.

6. Älä lisä hänen sanoijns ettei hän sinua rangaisis: ja sinä löytäisin walehteljaxi.

6 Do not add to his words, lest he reprove you and you are found a liar.

6. Add thou not unto his words, lest he reprove thee, and thou be found a liar.

6. Læg intet til hans Ord, at han ikke skal straffe dig, og du skal staa som en Løgner.

6. Lägg intet till hans ord, att han icke skall straffa dig, och du varder lögnaktig funnen.

6. Ärra kaswata middagi temma sannade jure, et ta sind ei nomi, ja sinna saad wallelikkuks.

6. Nieko nepridėk prie Jo žodžių, kad Jis neapkaltintų tavęs ir neliktum melagis.

6. Tue nichts zu seinen Worten, daß er dich nicht strafe und werdest lügenhaft erfunden.

6. N'ajoute rien à ses paroles, de peur qu'il ne te reprenne, et que tu ne sois trouvé menteur.

6. No añadas sobre sus palabras, porque no te arguya, y seas hallado mentiroso.

6 Doe niet tot Zijn woorden, opdat Hij u niet bestraffe, en gij leugenachtig bevonden wordt.

6. Nie przydawaj do słów jego, aby cię nie karał, a byłbyś znaleziony w kłamstwie.

6. Ne tégy [3†] az ő beszédéhez; hogy meg ne feddjen téged, és hazug ne légy.

6 Не прибавляй к словам Его, чтобы Он не обличил тебя, и ты не оказалсялжецом.

6. Не додавай нїчого до слів його, щоб він не доказав тобі твоєї неправди.

7. Kahta minä sinulta pyydän, älä niitä minulta koskaan kiellä, kuolemaani saakka:

7. Kahta minä sinulta anon, ettes minulta niitä kieltäisi, ennenkuin minä kuolen:

7. CAhta cappaletta minä sinulda anon ettes minulda nijtä kieldäis ennencuin minä cuolen.

7 Two things I have asked of you, deny me not before I die:

7. Two things have I required of thee; deny me them not before I die:

7. Om tvende Ting har jeg bedet dig; nægt mig dem ej, før jeg dør:

7. Tu ting bedes jag af dig, att du dock icke ville neka mig dem, förr än jag dör:

7. Kaks asja pallun ma sinno käest; ärra kela neid mulle mitte, ennego ma surren.

7. Dviejų dalykų prašau, neužgink man jų pirma, negu mirsiu.

7. Zweierlei bitte ich von dir; das wollest du mir nicht weigern, ehe ich denn sterbe:

7. Je t'ai demandé deux choses; ne me les refuse pas avant que je meure.

7. Dos cosas te he demandado, no me las niegues ántes que muera:

7 Twee dingen heb ik van U begeerd, onthoud ze mij niet, eer ik sterve;

7. Dwóch rzecz żądam od ciebie, nie odmawiajże mi pierwej niż umrę.

7. Kettőt kérek tőled; ne tartsd meg én tőlem, mielőtt meghalnék.

7 Двух вещей я прошу у Тебя, не откажи мне, прежде нежели я умру:

7. Двох речей прошу я в тебе, не відкажи менї, покіль я умру:

8. Vilppi ja valhepuhe pidä minusta kaukana. Älä köyhyyttä, älä rikkautta minulle anna; anna minulle ravinnoksi määräosani leipää,

8. Väärä oppi ja valhe olkoon minusta kaukana: köyhyyttä ja rikkautta älä minulle anna; vaan anna minun saada määrätty osani ravinnosta.

8. Epäjumalan palwelus ja walhe olcon minusta caucana köyhyttä ja rickautta älä minulle anna: waan anna minun saada minun määrätty osan rawinnost.

8 Remove far from me falsehood and lies. Give me neither poverty nor riches; feed me with the food that is needful for me,

8. Remove far from me vanity and lies: give me neither poverty nor riches; feed me with food convenient for me:

8. Lad Forfængelighed og Løgnens Ord være langt fra mig; giv mig ikke Armod eller Rigdom, men tildel mig mit beskikkede Brød;

8. Afguderi och lögn låt vara långt ifrå mig; fattigdom och rikedom gif mig icke, men låt mig min afskilda del af spis få.

8. Tühja ja walle könne sada kaugele must ärra: waesust ja rikkust ärra anna mulle mitte; söda agga mind leiwaga, mis mo ossaks seätud .

8. Pašalink nuo manęs tuštybę ir melą; neduok man turtų nė skurdo, maitink mane tuo, ko man reikia,

8. Abgötterei und Lüge laß ferne von mir sein; Armut und Reichtum gib mir nicht, laß mich aber mein bescheiden Teil Speise dahinnehmen.

8. Éloigne de moi la vanité et la parole de mensonge. Ne me donne ni pauvreté ni richesses; nourris-moi du pain de mon ordinaire;

8. Vanidad y palabra mentirosa aparta de mí: no me des pobreza ni riquezas: mantiéneme del pan que he menester.

8 Ijdelheid en leugentaal doe verre van mij; armoede of rijkdom geef mij niet; voed mij met het brood mijns bescheiden deels;

8. Marność i słowo kłamliwe oddal odemnie; ubóstwa i bogactwa nie dawaj mi; żyw mię tylko pokarmem według potrzeby mojej;

8. A hiábavalóságot és a hazugságot messze távoztasd tőlem; szegénységet vagy gazdagságot ne adj nékem; táplálj engem hozzám illendő [4†] eledellel.

8 суету и ложь удали от меня, нищеты и богатства не давай мне, питай меня насущным хлебом,

8. Марноту й неправду держи далеко від мене; нї злиднїв нї багацтва не давай менї, а живи тілько щоденним хлїбом,

9. etten kylläisenä tulisi kieltäjäksi ja sanoisi: Kuka on Herra? ja etten köyhtyneenä varastaisi ja rikkoisi Jumalani nimeä vastaan.

9. Etten minä, jos minä ylen ravituksi tulisin, kieltäisi sinua ja sanoisi: kuka on Herra? eli, jos minä ylen köyhäksi tulisin, varastaisi, ja syntiä tekisi Jumalani nimeä vastaan.

9. Etten minä (jos minä ylön rawituxi tulisin) kieldäis sinua ja sanois: cuca on HERra? Eli jos minä ylön köyhäxi tulisin warastais ja syndiä tekis Jumalan nime wastan.

9 lest I am full and deny you and say, Who is Jehovah? or lest I am poor and steal and use the name of my God profanely.

9. Lest I be full, and deny thee, and say, Who is the LORD? or lest I be poor, and steal, and take the name of my God in vain.

9. at jeg ikke, naar jeg mættedes, skulde fornægte dig og sige: Hvo er Herren? eller naar jeg blev fattig, skulde stjæle og forgribe mig paa min Guds Navn.

9. Jag måtte eljest, om jag alltför mätt vorde, neka och säga: Ho är Herren? eller, om jag alltför fattig vorde, måtte stjäla, och förtaga mig på mins Guds Namn.

9. Et ma sind wahhest ärra ei salga, kui ma liaks saan, ja mötlen: Kes on Jehowa? ia et ma ei warrasta, kui ma kehwaks saaksin, ja omma Jummala nimmesse mitte kurjaste ei putu.

9. kad pasisotinęs neišsiginčiau Tavęs ir nesakyčiau: ‘Kas yra Viešpats?’ arba nuskurdęs nevogčiau ir be reikalo neminėčiau Dievo vardo.

9. Ich möchte sonst, wo ich zu satt würde, verleugnen und sagen: Wer ist der HERR? Oder wo ich zu arm würde, möchte ich stehlen und mich an dem Namen meines Gottes vergreifen.

9. De peur que dans l'abondance je ne te renie, et que je ne dise: Qui est l'Éternel? De peur aussi que dans la pauvreté je ne dérobe, et que je ne prenne en vain le nom de mon Dieu.

9. Porque no me harte, y te niegue; y diga: ¿Quién es Jehová? y porque siendo pobre, hurte; y blasfeme el nombre de mi Dios.

9 Opdat ik, zat zijnde, U dan niet verloochene, en zegge: Wie is de HEERE? of dat ik, verarmd zijnde, dan niet stele, en den Naam mijns Gods aantaste.

9. Abym snać nasyconym będąc nie zaprzał się ciebie, i nie rzekł: Któż jest Pan? Albo zubożawszy żebym nie kradł, i nie brał nadaremno imienia Boga mego.

9. Hogy megelégedvén, meg ne [5†] tagadjalak, és azt ne mondjam: kicsoda az Úr? Se pedig megszegényedvén, ne lopjak, és gonoszul ne éljek az én Istenem nevével!

9 дабы, пресытившись, я не отрекся Тебя и не сказал: „кто Господь?" и чтобы, обеднев, не стал красть и употреблять имя Бога моего всуе.

9. Щоб я, не голоден, не відрікся тебе, кажучи: Хто менї Господь? а в злиднях не став красти, а відтак не призивав імя Бога мого марно.

10. Älä kieli palvelijasta hänen herrallensa; muutoin hän sinut kiroaa, ja sinä saat siitä kärsiä.

10. Älä kanna palvelian päälle hänen isäntänsä edessä, ettei hän sinua kiroilisi ja sinä niin nuhteeseen tulet.

10. Älä canna palwelian päälle hänen isändäns edes: ettei hän sinua kiroilis ja sinä nijn nuhteseen tulet.

10 Do not slander a servant to his master, lest he curse you and you are held guilty.

10. Accuse not a servant unto his master, lest he curse thee, and thou be found guilty.

10. Bagtal ikke en Træl for hans Herre, at han ikke skal forbande dig, og du skal bære Skyld.

10. Förråd icke tjenaren för hans herra, att han icke bannar dig, och du kommer i skuld.

10. Ärra peksa keelt sullase peäle ta issanda jures, et temma sind ei wañnu, ja sulle süüd ei tulle.

10. Neskųsk tarno jo šeimininkui, kad jis nekeiktų tavęs ir tu neliktum kaltas.

10. Verleumde den Knecht nicht bei seinem Herrn, daß er dir nicht fluche und du die Schuld tragen müssest.

10. Ne calomnie pas le serviteur devant son maître, de peur qu'il ne te maudisse, et qu'il ne t'en arrive du mal.

10. Nunca acuses al siervo cerca de su señor; porque no te maldiga, y peques.

10 Achterklap niet van den knecht bij zijn heer, opdat hij u niet vloeke, en gij schuldig wordt.

10. Nie podwodź na sługę przed Panem jego, być snać nie złorzeczył, a ty abyś nie zgrzeszył.

10. Ne rágalmazd a szolgát az ő uránál, hogy meg ne átkozzon téged, és bűnhődnöd ne kelljen.

10 Не злословь раба пред господином его, чтобы он не проклял тебя, и ты не остался виноватым.

10. Не прискаржуй злобно раба перед його паном, щоб той не прокляв тебе, й ти не провинився.

11. Voi sukua, joka isäänsä kiroaa eikä siunaa äitiänsä;

11. On niitä, jotka kiroilevat isäänsä ja ei siunaa äitiänsä.

11. On nijtä jotca kiroilewat Isäns ja ei siuna äitiäns.

11 There is a generation who curses their father and does not praise their mother.

11. There is a generation that curseth their father, and doth not bless their mother.

11. Der er en Slægt, som bander sin Fader og ikke velsigner sin Moder;

11. Det är ett slägte, som banna sin fader, och icke välsigna sina moder;

11. Üks suggu on, mis omma issa ärra wañnub, ja omma emma ei önnista.

11. Yra karta, kuri keikia tėvą ir nelaimina motinos.

11. Es ist eine Art, die ihrem Vater flucht und ihre Mutter nicht segnet;

11. Il y a une espèce de gens qui maudit son père, et qui ne bénit point sa mère.

11. Hay generación que maldice a su padre, y a su madre no bendice.

11 Daar is een geslacht, dat zijn vader vervloekt, en zijn moeder niet zegent;

11. Jest rodzaj, który ojcu swemu złorzeczy, a matce swojej nie błogosławi.

11. Van oly nemzetség, a ki az ő atyját [6†] átkozza, és az ő anyját nem áldja.

11 Есть род, который проклинает отца своего и не благословляет матери своей.

11. Є такі, що проклинають і рідного батька; є, що не благословляють і рідної неньки.

12. sukua, joka on omissa silmissään puhdas, vaikka ei ole pesty liastansa!

12. On niitäkin, jotka luulevat itsensä puhtaaksi, ja ei ole kuitenkaan saastaisuudestansa pestyt.

12. On nijtäkin jotca luulewat idzens puhtaxi ja ei ole cuitengan saastaisudestans pestyt.

12 There is a generation who are pure in their own eyes and yet are not washed from their filthiness.

12. There is a generation that are pure in their own eyes, and yet is not washed from their filthiness.

12. der er en Slægt, som er ren i sine egne Øjne, og hvis Skarn dog ikke er aftoet;

12. Ett slägte, som sig tycker rent vara, och äro dock icke ifrå sinom träck rene tvagne;

12. Üks suggu on, mis puhhas on ommast melest, ja siiski ommast rojast ei olle ärrapestud.

12. Karta, kuri laiko save švaria, bet nenusiplauna savo purvo.

12. eine Art, die sich rein dünkt, und ist doch von ihrem Kot nicht gewaschen;

12. Il y a une race de gens qui se croit pure, et qui, toutefois, n'est pas lavée de sa souillure.

12. Hay generación limpia en su opinión, y nunca se ha limpiado su inmundicia.

12 Een geslacht, dat rein in zijn ogen is, en van zijn drek niet gewassen is;

12. Jest rodzaj, który się zda sobie być czystym, choć od plugastwa swego nie jest omyty.

12. Van nemzetség, a ki a maga szemei előtt [7†] tiszta, pedig az ő rútságából ki nem tisztíttatott.

12 Есть род, который чист в глазах своих, тогда как не омыт от нечистот своих.

12. Є такі, що в себе в очах чистими здаються, хоч вони не вмиті з поганї своєї.

13. Voi sukua — kuinka ylpeät ovatkaan sen silmät ja kuinka korskea silmänluonti —

13. Ovat myös, jotka silmänsä nostavat, ja silmälautansa korottavat;

13. Owat myös jotca silmäns nostawat ja silmälautans corgottawat.

13 There is a generation, O how lofty are their eyes and their eyelids are lifted up.

13. There is a generation, O how lofty are their eyes! and their eyelids are lifted up.

13. der er en Slægt, hvis Øjne ere høje, og hvis Øjenlaage hæve sig i Vejret;

13. Ett slägte, som sin ögon högt upphäfva, och sin ögnahvarf högt upphålla;

13. Üks suggu on, kelle silmad surelissed on, ja temma silmalauud kohhutawad.

13. Karta, kurios išdidus žvilgsnis ir pakeltos blakstienos.

13. eine Art, die ihre Augen hoch trägt und ihre Augenlider emporhält;

13. Il y a une race de gens dont les yeux sont hautains, et les paupières élevées.

13. Hay generación cuyos ojos son altivos, y cuyos párpados son alzados.

13 Een geslacht, welks ogen hoog zijn, en welks oogleden verheven zijn;

13. Jest rodzaj, którego są wyniosłe oczy, i powieki jego wywyższone są.

13. Van kevély szemű nemzetség, és a kinek szemöldökei igen fellátnak!

13 Есть род – о, как высокомерны глаза его, и как подняты ресницы его!

13. Є такі, що в гору глядять очима, геть то піднімають повіки свої.

14. sukua, jonka hampaat ovat miekkoja ja leukaluut veitsiä syödäksensä kurjat maasta pois ja köyhät ihmisten joukosta!

14. Ja ovat, joilla on miekka hammasten siassa, ja veitset heidän syömähampainansa, ja syövät vaivaiset maan päältä, ja köyhät ihmisten seasta.

14. Ja owat joilla on miecka hammasten sias jotca heidän syömähambaillans pureskelewat ja syöwät waiwaiset maan pääldä ja köyhät ihmisten seasta.

14 There is a generation whose teeth are swords and their jaw teeth, knives, to devour the poor from the earth and the needy from among men.

14. There is a generation, whose teeth are as swords, and their jaw teeth as knives, to devour the poor from off the earth, and the needy from among men.

14. der er en Slægt, hvis Tænder ere Sværd, og hvis Kindtænder ere Knive, som vil fortære de elendige i Landet og de fattige iblandt Menneskene.

14. Ett slägte, som hafver svärd för tänder, hvilke med sina oxlatänder uppfräta och förtära de elända i landena, och de fattiga ibland menniskorna.

14. Üks suggu on, kelle hambad on moögad, ja kelle purrehambad on noad; et nemmad willetsad Ma peält, ja waesed innimeste seast ärralöppetawad.

14. Karta, kurių dantys yra kardai ir peiliai, kuriais ji suryja vargšus krašte ir beturčius tarp žmonių.

14. eine Art, die Schwerter für Zähne hat und Messer für Backenzähne und verzehrt die Elenden im Lande und die Armen unter den Leuten.

14. Il y a une race de gens dont les dents sont comme des épées, et dont les mâchoires sont des couteaux, pour dévorer les affligés de dessus la terre et les pauvres d'entre les hommes.

14. Hay generación cuyos dientes son espadas; y cuyas muelas son cuchillos, para tragar de la tierra a los pobres, y de entre los hombres a los menesterosos.

14 Een geslacht, welks tanden zwaarden, en welks baktanden messen zijn, om de ellendigen van de aarde en de nooddruftigen van onder de mensen te verteren.

14. Jest rodzaj, którego zęby są jako miecze, a trzonowe zęby jego jako noże na pożarcie ubogich na ziemi, a nędzników między ludźmi.

14. Van olyan nemzetség, a kinek fogai fegyverek, [8†] és a kinek zápfogai kések; hogy a szegényeket kiemészszék e földről, és az emberek közül a szűkölködőket.

14 Есть род, у которого зубы – мечи, и челюсти – ножи, чтобы пожирать бедных на земле и нищих между людьми.

14. Є такі, що в них зуби, як мечі, а челюстї - ножі, щоб убогих пожирати і злиденних їсти.

15. Verenimijällä on kaksi tytärtä: Anna vielä! Anna vielä! Kolme on, jotka eivät kylläänsä saa, neljä, jotka eivät sano: Jo riittää:

15. Verenimijällä on kaksi tytärtä: tuo tänne, tuo tänne. Kolme on tyytymätöintä, ja tosin neljä ei sano kyllä olevan:

15. Ilillä on caxi tytärtä: tuo tänne tuo tänne.

15 The leach has two daughters, crying, Give, give.There are three things that are never satisfied, yes, four that do not say, Enough:

15. The horseleach hath two daughters, crying, Give, give. There are three things that are never satisfied, yea, four things say not, It is enough:

15. Blodsugersken, har to Døtre, "giv hid! giv hid!" Der er tre, som ikke kunne mættes, fire, som ikke sige: "Nok!"

15. Iglen har två döttrar: Bär hit, Bär hit. Tre ting stå icke till att mätta, och det fjerde säger icke: Det är nog:

15. Kanil on kaks tüttart: to seie, to seie! Need kolm ei sa kül; neljas ei ütle: Kül jo.

15. Siurbėlė turi dvi dukteris, kurios šaukia: ‘Duok, duok!’ Trys dalykai yra nepasotinami, o ketvirtas niekada nesako: ‘Užtenka’.

15. Blutegel hat zwei Töchter: Bring her, bring her! Drei Dinge sind nicht zu sättigen, und das vierte spricht nicht: Es ist genug:

15. La sangsue a deux filles, qui disent: Apporte, apporte! Il y a trois choses qui ne se rassasient point; il y en a même quatre qui ne disent point: C'est assez!

15. La sanguijuela tiene dos hijas que se llaman Trae, trae. Tres cosas hay que nunca se hartan: la cuarta nunca dice: Basta.

15 De bloedzuiger heeft twee dochters: Geef, geef! Deze drie dingen worden niet verzadigd; ja, vier zeggen niet: Het is genoeg!

15. Pijawka ma dwie córki, które mówią: Przynieś, przynieś.Trzy rzeczy są, które nie bywają nasycone, owszem cztery, które nie mówią: Dosyć.

15. A nadálynak két leánya van: addsza, addsza! E három nem elégszik meg; négyen [9†] nem mondják: elég;

15 У ненасытимости две дочери: „давай, давай!" Вот три ненасытимых, и четыре, которые не скажут: „довольно!"

15. Ненаситність дві дочки має: "давай, давай!" А навіть - три ненаситні, ба й четверта не скаже: годї!

16. tuonela, hedelmätön kohtu, maa, joka ei saa kylläänsä vedestä, ja tuli, joka ei sano: Jo riittää.

16. Helvetti, vaimon suljettu kohtu, maa, joka ei vedellä täytetä: ja tuli ei sano: jo kyllä on.

16. Colme on tytymätöindä ja neljäs ei sano kyllä olewan: Helwetti waimon suljettu cohtu maa joca ei wedellä täytetä ja tuli ei sano: jo kyllä on.

16 Sheol and the barren womb, the earth that is not satisfied with water and the fire that does not say, Enough.

16. The grave; and the barren womb; the earth that is not filled with water; and the fire that saith not, It is enough.

16. Dødsriget og det ufrugtbare Moderliv; Jorden bliver ikke mæt af Vand, og Ilden siger Ikke: "Nok!"

16. Helvetet, en ofruktsam qvinnos lif; jorden varder icke af vattnet mätt; och elden säger icke: Det är nog.

16. Pörgo, ja kinnipandud lapsekodda; Ma, mis ei sa wet täis, ja tulli ei ütle: Kül jo.

16. Tai mirusiųjų buveinė, nevaisingos įsčios, žemė, kuri sugeria vandenį, ir ugnis­ji nesako: ‘Užtenka!’

16. die Hölle, der Frauen verschlossenen Mutter, die Erde wird nicht des Wassers satt, und das Feuer spricht nicht: Es ist genug.

16. Le Sépulcre, la femme stérile, la terre qui n'est point rassasiée d'eau, et le feu, qui ne dit point: C'est assez.

16. El sepulcro, y la matriz estéril, y la tierra no harta de aguas; y el fuego nunca dice: Basta.

16 Het graf, de gesloten baarmoeder, de aarde, die van water niet verzadigd wordt, en het vuur zegt niet: Het is genoeg!

16. Grób, i żywot niepłodny, ziemia też nie bywa nasycona wodą, a ogieó nie mówi: Dosyć.

16. A sír és a meddő asszony, a föld meg nem elégszik a vízzel, és a tűz nem mondja: elég!

16 Преисподняя и утроба бесплодная, земля, которая не насыщается водою, и огонь, который не говорит: „довольно!"

16. Преисподня та й утроба неплодна: пісковина, що води несита, земля, що поливаннєм, та огонь, що не скаже: годї!

17. Joka isäänsä pilkkaa ja pitää halpana totella äitiänsä, häneltä korpit puron luona hakkaavat silmän, ja kotkan poikaset syövät sen.

17. Silmä joka häpäisee isäänsä, ja katsoo ylön totella äitiänsä, sen kaarneet ojan tykönä hakkaavat ulos, ja kotkan pojat syövät.

17. Silmä joca häwäise Isäns ja ei cuule äitiäns sen Corpit ojan tykönä hackawat ulos ja Cotkan pojat syöwät.

17 The eye that mocks at his father and despises to obey his mother, the ravens of the valley will pick it out and the young eagles will eat it.

17. The eye that mocketh at his father, and despiseth to obey his mother, the ravens of the valley shall pick it out, and the young eagles shall eat it.

17. Et Øje, som spotter Faderen, og lader haant om at lyde Moderen, det skulle Ravnene ved Bækken udhugge; og Ørneunger skulle æde det.

17. Ett öga, som bespottar fadren, och försmår att lyda modrene, det måste korparna vid bäcken uthugga, och de unga örnar uppfräta.

17. Sedda silma, mis issa irwitab, ja ei tahha emma sanna kuulda, peawad kaarnad jöe äres wäljanokkima, ja kotka poiad sedda ärrasöma.

17. Akis, kurios tyčiojasi iš tėvo ir niekina paklusnumą motinai, iškapos varnai slėnyje ir suės erelio jaunikliai.

17. Ein Auge, das den Vater verspottet, und verachtet der Mutter zu gehorchen, das müssen die Raben am Bach aushacken und die jungen Adler fressen.

17. Les corbeaux des torrents crèveront l'œil de celui qui se moque de son père et qui méprise l'enseignement de sa mère, et les petits de l'aigle le mangeront.

17. El ojo que escarnece a su padre, y menosprecia el enseñamiento de la madre, sáquenlo los cuervos del río, y tráguenlo los hijos del águila.

17 Het oog, dat den vader bespot, of de gehoorzaamheid der moeder veracht, dat zullen de raven der beek uitpikken, en des arends jongen zullen het eten.

17. Oko, które się naśmiewa z ojca, i wzgardza posłuszeóstwem macierzyóskiem, wykłują kruki u potoków, i orlęta je wyjedzą.

17. A szemet, mely megcsúfolja atyját, vagy megútálja az anyja iránt való engedelmességet, kivágják a völgynek hollói, vagy megeszik a sasfiak.

17 Глаз, насмехающийся над отцом и пренебрегающий покорностью к матери,выклюют вороны дольные, и сожрут птенцы орлиные!

17. Око, що поругає батька й не знає покори перед матїррю, нехай виклюють ворони на ріцї й вижруть орлята.

18. Kolme on minusta ylen ihmeellistä, ja neljä on, joita en käsitä:

18. Kolme minulle ovat ihmeelliset, ja neljää en minä tiedä:

18. Colme minulle owat ihmelliset ja neljättä en minä tiedä: Cotcan tiet taiwan alla.

18 There are three things which are too wonderful for me, yes, four which I do not know:

18. There be three things which are too wonderful for me, yea, four which I know not:

18. Tre Ting ere mig for underlige; og fire Ting kender jeg ikke:

18. Tre ting äro mig förunderlige, och det fjerde vet jag icke:

18. Need kolm ossa on mulle wägga immeks, ja nelli on, mis ma ei tea:

18. Trys dalykai man nesuvokiami ir ketvirtojo nesuprantu:

18. Drei sind mir zu wunderbar, und das vierte verstehe ich nicht:

18. Il y a trois choses que je ne comprends point, même quatre, que je ne connais point:

18. Tres cosas me son ocultas, y la cuarta no sé:

18 Deze drie dingen zijn voor mij te wonderlijk, ja, vier, die ik niet weet:

18. Te trzy rzeczy są ukryte przedemną, owszem cztery, których nie wiem:

18. E három megfoghatatlan előttem, és e négy dolgot nem tudom:

18 Три вещи непостижимы для меня, и четырех я не понимаю:

18. Троє річей дивовижних на сьвітї про мене, ба чотирох я не розумію;

19. kotkan jäljet taivaalla, käärmeen jäljet kalliolla, laivan jäljet keskellä merta ja miehen jäljet nuoren naisen tykönä.

19. Kotkan tiet taivaan alla, käärmeen retket kalliolla, haahden jäljet meren keskellä, ja miehen jäljet piian tykö.

19. Kärmen retket calliolla hahden jäljet wedesä ja miehen jäljet pijcan tygö.

19 The way of an eagle in the air, the way of a serpent upon a rock, the way of a ship in the midst of the sea and the way of a man with a maiden.

19. The way of an eagle in the air; the way of a serpent upon a rock; the way of a ship in the midst of the sea; and the way of a man with a maid.

19. Ørnens Vej imod Himmelen, Slangens Vej over Klippen, Skibets Vej midt paa Havet, og en Mands Vej til en Jomfru.

19. Örnens väg i vädret; ormens väg på hälleberget; skeppets väg midt i hafvet; och ens mans väg till ena pigo.

19. Kotka te taewa al; mao te kaljo peäl; laewa te kesk merre peäl; ja mehhe te neitsi jure.

19. erelio kelias padangėje, gyvatės­ant uolos, laivo­jūroje ir vyro kelias su mergaite.

19. des Adlers Weg am Himmel, der Schlange Weg auf einem Felsen, des Schiffes Weg mitten im Meer und eines Mannes Weg an einer Jungfrau.

19. La trace de l'aigle dans l'air, la trace du serpent sur un rocher, le chemin d'un navire au milieu de la mer, et la trace de l'homme chez la jeune fille.

19. El rastro del águila en el aire: el rastro de la culebra sobre la peña: el rastro de la nave en medio de la mar; y el rastro del hombre en la moza.

19 De weg eens arends in den hemel; de weg ener slang op een rotssteen; de weg van een schip in het hart der zee; en de weg eens mans bij een maagd.

19. Drogi orlej na powietrzu, drogi wężowej na skale, drogi okrętowej w pośród morza, i drogi mężowej z panną.

19. A keselyűnek útát az égben, a kígyónak útát a kősziklán, a hajónak nyomát a mély tengerben, és a férfiúnak útát a leányzóval.

19 пути орла на небе, пути змея на скале, пути корабля среди моря и пути мужчины к девице.

19. Шлях в орла під небесами; дорога гадини на скелї; дорога корабля на морі, й дороги мужчини до дївчини.

20. Samoin ovat avionrikkoja-vaimon jäljet: hän syö, pyyhkii suunsa ja sanoo: En ole pahaa tehnyt.

20. Niin on myös porton polut: hän syö ja pyyhkii suunsa, ja sanoo: en minä mitään pahaa ole tehnyt.

20. Nijn on myös porton polgut hän niele ja pyhki suuns ja sano: en minä mitän paha ole tehnyt.

20 So is the way of an adulterous woman: She eats and wipes her mouth and says, I have done no wickedness.

20. Such is the way of an adulterous woman; she eateth, and wipeth her mouth, and saith, I have done no wickedness.

20. Saa er en Horekvindes Vej; hun spiser og afvisker sin Mund og siger: Jeg har ikke gjort Uret.

20. Alltså är horkonones väg; hon uppsluker, och stryker sig om munnen, och säger: Jag hafver intet illa gjort.

20. Nenda on ka se : ühhe naese te, kes abbiello ärrarikkub, ta sööb ja pühhib omma suud ärra, ja ütleb: Ei minna olle nurjatumat tööd teinud.

20. Štai kelias neištikimos moters; ji pavalgo ir, nusišluosčiusi lūpas, sako: ‘Nieko blogo nepadariau’.

20. Also ist auch der Weg der Ehebrecherin; die verschlingt und wischt ihr Maul und spricht: Ich habe kein Böses getan.

20. Telle est la conduite de la femme adultère: elle mange, et s'essuie la bouche; puis elle dit: Je n'ai point commis de mal.

20. Tal es el rastro de la mujer adúltera: come, y limpia su boca, y dice: No he hecho maldad.

20 Alzo is de weg ener overspelige vrouw; zij eet en wist haar mond, en zegt: Ik heb geen ongerechtigheid gewrocht!

20. Takać jest droga niewiasty cudzołożącej: je, a uciera usta swoje, i mówi: Nie popełniłam złego uczynku.

20. Ilyen a paráználkodó asszonynak úta; eszik, azután megtörli száját és azt mondja: nem cselekedtem semmi gonoszt.

20 Таков путь и жены прелюбодейной; поела и обтерла рот свой, и говорит: „я ничего худого не сделала".

20. Та й у перелюбницї стежка такова ж: вдовольнилась, обтерла рот собі, та й каже: Я ж нїчого поганого не зробила!

21. Kolmen alla järkkyy maa, ja neljän alla ei se jaksa kestää:

21. Kolmen kautta maakunta tulee levottomuuteen, ja tosin neljää hän ei voi kärsiä:

21. Colmen cautta maacunda tule lewottomuteen ja neljättä ei hän woi kärsiä.

21 For three things the earth trembles and for four, which it cannot bear:

21. For three things the earth is disquieted, and for four which it cannot bear:

21. Under tre ryster et Land, og under fire kan det ikke holde ud:

21. Ett land varder igenom tre ting oroligit, och det fjerde kan det icke fördiaga:

21. Kolme asja al wärriseb Ma, ja nelja asja al, mis ta ei woi kannatada.

21. Dėl trijų dalykų sujuda žemė, ketvirtojo ji negali pakęsti:

21. Ein Land wird durch dreierlei unruhig, und das vierte kann es nicht ertragen:

21. La terre tremble pour trois choses, même pour quatre, et elle ne les peut porter:

21. Por tres cosas se alborota la tierra, y la cuarta no la puede sufrir:

21 Om drie dingen ontroert zich de aarde, ja, om vier, die zij niet dragen kan:

21. Dla trzech rzeczy porusza się ziemia, owszem dla czterech, których znieść nie może:

21. Három dolog alatt indul meg a föld, és négyet nem szenvedhet el.

21 От трех трясется земля, четырех она не может носить:

21. Під трома земля трясеться, ба чотирьох здержати не може:

22. orjan alla, kun hän kuninkaaksi pääsee, houkan, kun hän saa kyllälti leipää,

22. Kuin palvelia rupee hallitsemaan, kuin hullu ylen ravituksi tulee,

22. Cosca palwelia rupe hallidzeman cosca hullu ylön rawituxi tule.

22 For a servant when he is king and a fool when he is filled with food,

22. For a servant when he reigneth; and a fool when he is filled with meat;

22. Under en Træl, naar han kommer til at herske; og en Daare, naar han blive mæt af Brød;

22. En tjenare, då han Konung varder; en dåre, då han alltför mätt är;

22. Sullase al, kui ta kunningaks saab, ja jölleda al , kui temmal leiba kül;

22. tarno, kai jis karaliauja, kvailio, kai jis pasisotina,

22. ein Knecht, wenn er König wird; ein Narr, wenn er zu satt ist;

22. Pour un serviteur qui règne; pour un insensé qui est rassasié de nourriture,

22. Por el siervo cuando reinare; y por el insensato cuando se hartare de pan:

22 Om een knecht, als hij regeert; en een dwaas, als hij van brood verzadigd is;

22. Dla sługi, kiedy panuje, i dla głupiego, kiedy się nasyci chleba;

22. A szolga alatt, mikor uralkodik, és a bolond alatt, mikor elég kenyere van,

22 раба, когда он делается царем; глупого, когда он досыта ест хлеб;

22. Раба, що зацарює; безглуздого, як пожитку має доволї,

23. hyljityn alla, kun hän miehen saa, ja palvelijattaren, kun hän emäntänsä syrjäyttää.

23. Kuin ilkiä naitetaan, ja kuin piika tulee emäntänsä perilliseksi.

23. Cosca ilkiä naitetan ja cosca pijca tule emändäns perillisexi.

23 under a hateful woman when she is married and a handmaid that is heir to her mistress.

23. For an odious woman when she is married; and an handmaid that is heir to her mistress.

23. under en forhadt Kvinde, naar hun bliver gift; og en Trælkvinde, naar hun bliver sin Frues Arving.

23. En vanartig, då hon gift varder; och en tjenarinna, då hon sina frues artving varder.

23. Ühhe naese al, mis wihkatud, kui ta mehhele sanud, ja ühhe tüdrukko al , kui ta omma emmanda pärriaks saab.

23. bjaurios moteriškės, kai ji išteka, ir tarnaitės, kuri užima šeimininkės vietą.

23. eine Verschmähte, wenn sie geehelicht wird; und eine Magd, wenn sie ihrer Frau Erbin wird.

23. Pour une femme dédaignée qui se marie; et pour une servante qui hérite de sa maîtresse.

23. Por la mujer aborrecida, cuando se casare; y por la sierva, cuando heredare a su señora.

23 Om een hatelijke vrouw, als zij getrouwd wordt; en een dienstmaagd, als zij erfgenaam is van haar vrouw.

23. Dla przemierzłej niewiasty, kiedy za mąż idzie, i dla dziewki, kiedy dziedziczy po pani swojej.

23. A gyűlölt asszony alatt, [10†] ha mégis férjhez megy; és a szolgáló alatt, ha örököse lesz az ő asszonyának.

23 позорную женщину, когда она выходит замуж, и служанку, когда она занимает место госпожи своей.

23. Плюгаву женщину, коли заміж вийде, і служебку, як займе місце господинї своєї.

24. Neljä on maassa vähäisintä, mutta viisaan viisasta silti:

24. Neljä on pientä maan päällä, ja ovat toimellisemmat viisaita.

24. Neljä on piendä maan päällä ja owat toimellisemmat cuin wijsat.

24 There are four things which are little upon the earth, but they are exceedingly wise:

24. There be four things which are little upon the earth, but they are exceeding wise:

24. Der er fire smaa paa Jorden, dog ere de vise, saare vise:

24. Fyra äro små ting på jordene, och klokare än de vise:

24. Need nelli on kül pissukessed Ma peäl; agga needsammad on targad, mis targaste öppetud:

24. Keturi žemės gyvūnai yra maži, bet labai išmintingi:

24. Vier sind klein auf Erden und klüger denn die Weisen:

24. Il y a quatre choses, des plus petites de la terre, qui, toutefois, sont sages et avisées:

24. Cuatro cosas son las más pequeñas de la tierra, y las mismas son más sabias que los sabios:

24 Deze vier zijn van de kleinste der aarde; doch dezelve zijn wijs, met wijsheid wel voorzien.

24. Teć są cztery rzeczy najmniejsze na ziemi, wszakże są mędrsze nad mędrców:

24. E négy apró állata van a földnek, a melyek bölcsek, elmések:

24 Вот четыре малых на земле, но они мудрее мудрых:

24. А ось чотирі малі на землї, що мудрійші над мудрих;

25. Muurahaiset ovat voimaton kansa, mutta he hankkivat leipänsä kesällä;

25. Myyriäiset, heikko väki, jotka kuitenkin elatuksensa suvella toimittavat;

25. Muuraaiset wähä wäki jotca cuitengin elatuxens suwella toimittawat.

25 The ants are not a strong people, yet they prepare their food in the summer,

25. The ants are a people not strong, yet they prepare their meat in the summer;

25. Myrerne ere ikke et stærkt Folk, alligevel berede de deres Spise om Sommeren;

25. Myrorna, ett svagt folk, likväl skaffa de om sommaren sin spis;

25. Sippelkad on üks wäeti hulk, siiski walmistawad nemmad omma leiba suil.

25. skruzdės nėra stipri tauta, tačiau vasarą prisirengia sau maisto;

25. die Ameisen, ein schwaches Volk; dennoch schaffen sie im Sommer ihre Speise,

25. Les fourmis qui sont un peuple faible, et qui néanmoins préparent leur nourriture pendant l'été.

25. Las hormigas, pueblo no fuerte; y en el verano apareja su comida:

25 De mieren zijn een onsterk volk; evenwel bereiden zij in de zomer haar spijs.

25. Mrówki, huf słaby, które sobie jednak w lecie gotują pokarm swój;

25. A hangyák erőtlen nép, mégis megkeresik [11†] nyárban a magok eledelét;

25 муравьи – народ не сильный, но летом заготовляют пищу свою;

25. Мурашки, - народ слабонький, а лїтом наготовлюють запаси собі;

26. tamaanit ovat heikko kansa, mutta he laittavat majansa kallioihin;

26. Kaninit, heikko väki, jotka kuitenkin pesänsä kalliolle tekevät;

26. Caninit wähä wäki jotca cuitengin pesäns wuorten racoon tekewät.

26 the rock-baggers are but a feeble folk, yet they make their houses in the rocks,

26. The conies are but a feeble folk, yet make they their houses in the rocks;

26. Kaninerne ere et af mægtigt Folk, dog indrette de deres Hus i Klippen;

26. Kuniler, ett svagt folk, likväl göra de sitt hus i bergsklippomen;

26. Mäe-rottid on üks woimato hulk, siiski tewad nemmad omma asset kaljo sisse.

26. triušiai yra silpni, tačiau pasidaro namus uolose;

26. Kaninchen, ein schwaches Volk; dennoch legt es sein Haus in den Felsen,

26. Les lapins, qui sont un peuple qui n'est pas puissant, et, cependant, ils font leurs maisons dans les rochers;

26. Los conejos, pueblo no fuerte; y ponen su casa en la piedra:

26 De konijnen zijn een machteloos volk; nochtans stellen zij hun huis in den rotssteen.

26. Króliki, twór słaby, którzy jednak budują w skale dom swój;

26. A marmoták nem hatalmas nép, mégis kősziklán [12†] csinálják az ő házokat;

26 горные мыши – народ слабый, но ставят домы свои наскале;

26. Миші, - народ слабосилок, а на скелях хати собі будують;

27. heinäsirkoilla ei ole kuningasta, mutta koko lauma lähtee järjestyksessä liikkeelle;

27. Heinäsirkoilla ei ole kuningasta, kuitenkin he lähtevät kaikki ylös joukossansa;

27. Heinäsircoilla ei ole yhtän Cuningasta cuitengin he lähtewät ulos joucosans.

27 the locusts have no king, yet they go forth all of them by bands,

27. The locusts have no king, yet go they forth all of them by bands;

27. Græshopperne have ingen Konge, alligevel drage de ud, alle i sluttet. Skare;

27. Gräshoppor hafva ingen Konung, likväl draga de ut med hela hopar;

27. Rohhotirtsudel ei olle kunningast, siiski lähhäwad nemmad keik hulgaliste wälja.

27. skėriai neturi karaliaus, tačiau tvarkingai skrenda būriais;

27. Heuschrecken, haben keinen König; dennoch ziehen sie aus ganz in Haufen,

27. Les sauterelles qui n'ont point de roi, et, cependant, elles vont toutes par bandes;

27. La langosta no tiene rey; y sale junta toda ella:

27 De sprinkhanen hebben geen koning; nochtans gaan zij allen uit, zich verdelende in hopen.

27. Szaraócze króla nie mają, a wszakże wszystkie hufami wychodzą;

27. Királyuk nincs a sáskáknak, mindazáltal mindnyájan szép renddel mennek ki;

27 у саранчи нет царя, но выступает вся она стройно;

27. В сарани царя немає, а вся вона, мов військо, полками виходить;

28. sisiliskoon voi tarttua käsin, mutta kuitenkin se oleskelee kuninkaan linnoissa.

28. Hämähäkki kehrää käsillänsä, ja on kuninkaan linnoissa.

28. Hämmähäcki kehrä käsilläns ja on Cuningan linnoisa.

28 the lizard takes hold with her hands, yet she is in kings’ palaces.

28. The spider taketh hold with her hands, and is in kings' palaces.

28. Firbenet griber fat med Hænær, og dog er det i Kongepaladser.

28. Spindelen virkar med sina händer, och är i Konungapalats.

28. Sissalik wöttab keppadega kinni, ja on kunninga kunninglikkude koddade sees.

28. voras audžia savo rankomis, tačiau būna ir karaliaus rūmuose.

28. die Spinne, wirkt mit ihren Händen und ist in der Könige Schlössern.

28. Le lézard qui se tient avec ses mains, et qui est dans les palais des rois.

28. La araña, que ase con las manos, y está en palacios de rey.

28 De spinnekop grijpt met de handen, en is in de paleizen der koningen.

28. Pająk rękoma robi, a bywa w pałacach królewskich.

28. A pókot kézzel megfoghatod, mégis ott van a királyok palotáiban.

28 паук лапками цепляется, но бывает в царских чертогах.

28. Павук лапками спираєсь, та він і в палатах у царя буває.

29. Kolmella on komea astunta, ja neljä komeasti kulkee:

29. Kolmella on jalo käyntö, ja tosin neljä astuu hyvin:

29. Colmella on jalo käyndö ja neljäs astu hywin.

29 There are three things which are stately in their march, yes, four which are stately in going:

29. There be three things which go well, yea, four are comely in going:

29. Der er tre, som have et smukt Skridt, og fire, som have en smuk Gang:

29. Tre ting hafva en skön gång, och det fjerde går väl:

29. Need kolm käiwad hästi, ja nelli käiwad omma käimist hästi:

29. Trys vaikšto išdidžiai, ketvirtas eina didingai:

29. Dreierlei haben einen feinen Gang, und das vierte geht wohl:

29. Il y en a trois qui marchent bien, même quatre qui ont une belle démarche:

29. Tres cosas hay de hermoso andar, y la cuarta pasea muy bien:

29 Deze drie maken een goeden tred; ja, vier zijn er, die een goeden gang maken;

29. Te trzy rzeczy są, które wspaniale chodzą, owszem cztery, które zmężyle chodzą:

29. Három állat van, a mely szépen jár, sőt négy, a mely jól jár.

29 Вот трое имеют стройную походку, и четверо стройно выступают:

29. А сї троє мають ходу стрійну, ба, четверо гордо виступають:

30. leijona, sankari eläinten joukossa, joka ei vääjää ketään,

30. Jalopeura, voimallinen petoin seassa, joka ei palaja kenenkään edestä;

30. Lejoni woimallinen petoin seas joca ei palaja kenengän edestä.

30 The lion, which is mightiest among beasts and turns not away from any,

30. A lion which is strongest among beasts, and turneth not away for any;

30. Løven, som er vældig iblandt Dyrene og ikke viger tilbage for nogens Ansigt;

30. Lejonet mägtigt ibland djuren, och vänder icke tillbaka för någrom;

30. Loukoer on keigewäggewam lojuste seast, sest ta ei lähhä ühhegi eest ärra taggasi.

30. liūtas­stipriausias tarp žvėrių, nebijo nieko;

30. der Löwe, mächtig unter den Tieren und kehrt nicht um vor jemand;

30. Le lion, le plus fort d'entre les animaux, qui ne recule point devant qui que ce soit;

30. El león fuerte entre todos los animales, que no torna atrás por nadie:

30 De oude leeuw geweldig onder de gedierten, die voor niemand zal wederkeren;

30. Lew najmocniejszy między zwierzętami, który przed nikim nie ustępuje:

30. Az oroszlán, a hős a vadak között, mely el nem fut senki elől;

30 лев, силач между зверями, не посторонится ни перед кем;

30. Лев, - силач між зьвірами, нїкому не вступить; кінь і козел, та царь серед свого народу.

31. hevonen, solakkakylki, tai kauris, ja kuningas joukkonsa johdossa.

31. Hurtta, jolla vahvat sivut ovat, ja kauris, ja kuningas, jota vastaan ei kenkään tohdi.

31. Hurtta jolla wahwat siwut owat ja jäärä: ja Cuningas jota wastan ei kengän olla tohdi.

31 the greyhound, also the male-goat and the king against whom there is no rising up.

31. A greyhound; an he goat also; and a king, against whom there is no rising up.

31. Hesten, som er omgjordet om Lænderne; Bukken; og en Konge, som ingen tør rejse sig imod.

31. En vedehund med starka länder; och en vädur; och en Konung, dem ingen sig emotsätta tör.

31. Se lojus, mis niudist tuggewam, ta sik, ja üks kunningas, kelle wasto ei woi seista.

31. kurtas, ožys ir karalius priešaky savo žmonių.

31. ein Windhund von guten Lenden, und ein Widder, und ein König, wider den sich niemand legen darf.

31. Le cheval, aux flancs bien harnachés, et le bouc; et le roi à qui personne ne peut résister.

31. El lebrel ceñido de lomos; y el macho cabrío; y el rey, contra el cual ninguno se levanta.

31 Een windhond van goede lenden, of een bok; en een koning, die niet tegen te staan is.

31. Koó na biodrach przepasany, i kozieł, i król, przeciw któremu żaden nie powstaje.

31. A harczra felékesített [13†] ló, vagy a kecskebak, és a király, a kinek senki nem mer ellene állani.

31 конь и козел, и царь среди народа своего.

31. Коли ти, загнавшись в лютостї, зробив безумство коли, та знов замислив недобре, то затули уста рукою;

32. Jos ylpeilit — olipa se houkkamaisuutta tai harkittua — niin laske käsi suullesi.

32. Jos sinä olet tyhmästi tehnyt, ja korottanut sinuas, ja jos sinä olet jotakin pahaa ajatellut, niin laske käsi suus päälle.

32. Jos sinä olet ollut tyhmä ja corgottanut sinuas ja jotakin paha tehnyt: nijn laske käsi suus päälle.

32 If you have done foolishly in lifting up yourself, or if you have thought evil, lay your hand upon your mouth.

32. If thou hast done foolishly in lifting up thyself, or if thou hast thought evil, lay thine hand upon thy mouth.

32. Har du handlet daarligt, der du ophøjede dig, og har du tænkt ondt, da læg Haand paa Mund!

32. Hafver du varit fåvitsk, och upphäfvit dig, och haft ondt för händer, så lägg handena på munnen.

32. Kui sa olled jöllanud, et ta surustand, ja kui sa kurja möttelnud, siis panne kät su peäle.

32. Jei buvai kvailas ir aukštinai save ar planavai pikta, užsidenk ranka savo burną.

32. Bist du ein Narr gewesen und zu hoch gefahren und hast Böses vorgehabt, so lege die Hand aufs Maul.

32. Si tu as agi follement, en t'élevant toi-même, si tu as de mauvaises pensées, mets ta main sur ta bouche.

32. Si caiste, fué porque te enalteciste; y si mal pensaste, pon el dedo en la boca.

32 Zo gij dwaselijk gehandeld hebt, met u te verheffen, en zo gij kwaad bedacht hebt, de hand op den mond!

32. Jeźliś głupio uczynił, gdyś się wynosił, albo jeźliś źle myślił, połóżże rękę na usta.

32. Ha bolond voltál felfuvalkodásodban, vagy ha meggondoltad: [14†] kezedet szájadra vessed.

32 Если ты в заносчивости своей сделал глупость и помыслил злое, то положи руку на уста;

32. Бо, як збиваннє молока дає масло, а удар у ніс виводить кров, так і розбуджений гнїв виводить сварку.

33. Sillä maitoa pusertamalla saa voin, nenää pusertamalla saa veren, ja vihoja pusertamalla saa riidan.

33. Joka rieskaa kirnuu, hän tekee voita: ja jokaa nenää pusertaa, hän vaatii ulos veren: ja joka vihaa kehoittaa, hän vaatii riitaan.

33. Joca riesca kirnu hän teke woita: ja joca nenä puserta hän waati ulos weren: ja joca wiha kehoitta hän waati rijtaan.

33 Because the churning of milk brings forth butter and the wringing of the nose brings forth blood, so the forcing of wrath brings forth strife.

33. Surely the churning of milk bringeth forth butter, and the wringing of the nose bringeth forth blood: so the forcing of wrath bringeth forth strife.

33. Thi den som trykker Mælk, før Ost derudaf; og den, som trykker Næsen, faar Blod derudaf; og den, som trykker Vrede, faar Trætte derudaf.

33. Då man mjölk kärnar, gör man der smör utaf; och den der näsona trycker, han tvingar der blod ut; och den der vrede uppväcker, han tvingar der träto ut.

33. Sest pima kirnuminne sadab woid wälja, ja ninna kange nuiskaminne sadab werd wälja, ja wihha kihhutaminne sadab rido.

33. Plakant pieną, gaunamas sviestas; stipriai šnypščiant nosį, pasirodo kraujas; pykčio kurstymas sukelia ginčą’‘.

33. Wenn man Milch stößt, so macht man Butter daraus; und wer die Nase hart schneuzt, zwingt Blut heraus; und wer den Zorn reizt, zwingt Hader heraus.

33. Comme celui qui bat le lait, fait sortir le beurre, et comme celui qui presse le nez fait sortir le sang, ainsi celui qui provoque la colère, excite la querelle.

33. Ciertamente el que esprime la leche, sacará manteca; y el que recio se suena las narices, sacará sangre; y el que esprime la ira, sacará contienda.

33 Want de drukking der melk brengt boter voort, en de drukking van den neus brengt bloed voort, en de drukking des toorns brengt twist voort.

33. Kto tłucze śmietanę, wybija masło; a kto bardzo nos wyciera, wyciska krew; tak kto wzbudza gniew, wszczyna zwadę.

33. Mert miképen a ki tejet köpül, vajat csinál; és a ki keményen fújja ki az ő orrát, vért hoz ki: úgy a ki a haragot ingerli, háborúságot szerez.

33 потому что, как сбивание молока производит масло, толчок в нос производит кровь, так и возбуждение гнева производит ссору.