SANANLASKUT
28 luku |
|
||
|
|
||
Hiskian miesten kokoamat Salomon sananlaskut; jatkoa: Lauselmia elämän eri aloilta. |
|
||
|
|
||
FI33/38 | 1. Jumalattomat pakenevat, vaikka ei kenkään aja takaa, mutta vanhurskaat ovat turvassa kuin nuori jalopeura. |
Biblia1776 | 1. Jumalatoin pakenee, ja ei kenkään aja häntä takaa; vaan jumalinen on rohkia niinkuin nuori jalopeura. |
CPR1642 | 1. JUmalatoin pakene ja ei kengän aja händä taca: waan jumalinen on rohkia nijncuin nuori Lejoni. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 1 A wicked man flees when no man pursues, but the righteous are bold as a lion. |
KJV | 1. The wicked flee when no man pursueth: but the righteous are bold as a lion. |
|
|
||
Dk1871 | 1. De ugudelige fly, og der er ingen, som forfølger dem; men de retfærdige ere trygge som en ung Løve. |
KXII | 1. Den ogudaktige flyr, och ingen jagar honom; men den rättfardige är frimodig, såsom ett ungt lejon. |
PR1739 | 1. Öäl innimenne pöggeneb, ja ep olle taggaaiajat; agga kes öige, se on julge kui noor loukoer. |
LT | 1. Nedorėlis bėga niekam nevejant, o teisusis yra drąsus kaip liūtas. |
|
|
||
Luther1912 | 1. Der Gottlose flieht, und niemand jagt ihn; der Gerechte aber ist getrost wie ein junger Löwe. |
Ostervald-Fr | 1. Le méchant fuit sans qu'on le poursuive; mais le juste a de l'assurance comme un jeune lion. |
RV'1862 | 1. HUYE el impío sin que nadie le persiga: mas el justo está confiado como un leoncillo. |
SVV1770 | 1 De goddelozen vlieden, waar geen vervolger is; maar elk rechtvaardige is moedig, als een jonge leeuw. |
|
|
||
PL1881 | 1. Uciekają niezbożni, choć ich nikt nie goni: ale sprawiedliwi jako lwię młode są bez bojaźni. |
Karoli1908Hu | 1. Minden istentelen [1†] fut, ha senki nem üldözi is; az igazak pedig, mint az ifjú oroszlán, bátrak. |
RuSV1876 | 1 Нечестивый бежит, когда никто не гонится за ним ; а праведник смел, как лев. |
БКуліш | 1. Безбожник втїкає й тодї, як нїхто за ним не жене, а праведник сьміливий як лев. |
|
|
||
FI33/38 | 2. Rikkomisensa tähden maa saa ruhtinaita paljon, mutta yhden ymmärtäväisen miehen taidolla järjestys kauan pysyy. |
Biblia1776 | 2. Maakunnan synnin tähden tulee valtakuntaan monta päämiestä; vaan toimellisten ja ymmärtäväisten ihmisten tähden pysyy se kauvan. |
CPR1642 | 2. Maacunnan synnin tähden tule waldacundaan monda mulckausta: waan toimellisten ja ymmärtäwäisten ihmisten tähden pysywät ne cauwan. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 2 For the transgression of a land many are the rulers of it. But by men of understanding and knowledge the state will be prolonged. |
KJV | 2. For the transgression of a land many are the princes thereof: but by a man of understanding and knowledge the state thereof shall be prolonged. |
|
|
||
Dk1871 | 2. Formedelst Landets Overtrædelse blive dets Fyrster mange; men iblandt Folk, der have Forstand og ondskab, lever han længe. |
KXII | 2. För landsens synders skull varda många förvandlingar i Förstadömen; men för deras skull, som förståndige och förnuftige äro, blifva de länge. |
PR1739 | 2. Ma ülleastmisse pärrast on temmal paljo würstid; agga moistlikko innimesse läbbi, kes paljo näinud, pitkendab würst nenda ommad päwad . |
LT | 2. Dėl šalies nuodėmių daugėja kunigaikščių, bet, jei valdovas išmintingas ir sumanus, ji ilgai išsilaiko. |
|
|
||
Luther1912 | 2. Um des Landes Sünde willen werden viel Änderungen der Fürstentümer; aber um der Leute willen, die verständig und vernünftig sind, bleiben sie lange. |
Ostervald-Fr | 2. Quand un pays est en révolte, il a plusieurs chefs; mais le gouvernement est affermi par un homme sage et intelligent. |
RV'1862 | 2. Por la rebelión de la tierra sus príncipes son muchos: mas por el hombre entendido y sabio permanecerá sin mutación. |
SVV1770 | 2 Om de overtreding des lands zijn deszelfs vorsten vele; maar om verstandige en wetende mensen zal insgelijks verlenging wezen. |
|
|
||
PL1881 | 2. Dla przestępstwa ziemi wiele bywa książąt jej; ale dla człowieka roztropnego i umiejętnego trwałe bywa paóstwo. |
Karoli1908Hu | 2. Az ország bűne miatt sok annak a fejedelme; az eszes és tudós ember által pedig hosszabbodik fennállása. |
RuSV1876 | 2 Когда страна отступит от закона, тогда много в ней начальников; а при разумном и знающем муже она долговечна. |
БКуліш | 2. Коли край одступить від закону, тодї в йому много старших, а з одним розумним і тямущим мужом - він довговічен. |
|
|
||
FI33/38 | 3. Köyhä mies, joka vaivaisia sortaa, on kuin sade, joka lyö lakoon eikä anna leipää. |
Biblia1776 | 3. Nälkäinen, joka köyhiä vaivaa, on niinkuin sadekuuro, joka hedelmän turmelee. |
CPR1642 | 3. Nälkäinen joca köyhiä waiwa on nijncuin caste joca hedelmän turmele. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 3 A needy man who oppresses the poor is a sweeping rain which leaves no food. |
KJV | 3. A poor man that oppresseth the poor is like a sweeping rain which leaveth no food. |
|
|
||
Dk1871 | 3. Er han en fattig Mand, og trykker han den ringe, da bliver han som en Regn, der bortskyller, sea at der ikke bliver Brød. |
KXII | 3. En armling, som de fattiga oförrättar, är såsom väta, den fruktena förderfvar. |
PR1739 | 3. Üks kehwa mees, kes alwadele liga teeb, on kui wihm, mis keik ärrawiib, et ei jä leiba. |
LT | 3. Vargšas, kuris spaudžia vargšą, yra panašus į smarkų lietų, kuris sunaikina derlių. |
|
|
||
Luther1912 | 3. Ein armer Mann, der die Geringen bedrückt, ist wie ein Meltau, der die Frucht verdirbt. |
Ostervald-Fr | 3. Un homme pauvre, qui opprime les petits, est une pluie qui ravage, et fait manquer le pain. |
RV'1862 | 3. El hombre pobre, y robador de los pobres es lluvia de avenida, y sin pan. |
SVV1770 | 3 Een arm man, die de geringen verdrukt, is een wegvagende regen, zodat er geen brood zij. |
|
|
||
PL1881 | 3. Mąż ubogi, który uciska nędznych, podobny jest dżdżowi gwałtownemu, po którym chleba nie bywa. |
Karoli1908Hu | 3. A szegény emberből támadott elnyomója a szegényeknek hasonló a pusztító esőhöz, mely nem hágy kenyeret. |
RuSV1876 | 3 Человек бедный и притесняющий слабых то же, что проливной дождь, смывающий хлеб. |
БКуліш | 3. Убогий чоловік, що вбогих оббирає, - се ливень проливний, що хлїб на нивах змиває. |
|
|
||
FI33/38 | 4. Lain hylkijät kehuvat jumalattomia, mutta lain noudattajat kauhistuvat heitä. |
Biblia1776 | 4. Jotka lain hylkäävät, ne ylistävät jumalattomia; vaan jotka lain kätkevät, ovat heille vihaiset. |
CPR1642 | 4. Jotca Lain hyljäwät ne ylistäwät jumalattomia: waan jotca Lain kätkewät owat heille wihaiset. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 4 Those who forsake the law praise the wicked, but such as keep the law contend with them. |
KJV | 4. They that forsake the law praise the wicked: but such as keep the law contend with them. |
|
|
||
Dk1871 | 4. De, som forlade Loven, rose de ugudelige; men de, som bevare Loven, strides med dem. |
KXII | 4. De som lagen öfvergifva, lofva den ogudaktiga; men de som bevara lagen, äro dem ogunstige. |
PR1739 | 4. Kes kässo-öppetust mahhajätwad, need kiitwad öälad; agga kes kässo-öppetust piddawad, need taplewad nende wasto. |
LT | 4. Kurie nesilaiko įstatymo, giria nedorėlius; kurie laikosi įstatymo, priešinasi jiems. |
|
|
||
Luther1912 | 4. Die das Gesetz verlassen, loben den Gottlosen; die es aber bewahren, sind unwillig auf sie. |
Ostervald-Fr | 4. Ceux qui abandonnent la loi, louent les méchants; mais ceux qui gardent la loi, leur font la guerre. |
RV'1862 | 4. Los que dejan la ley, alaban al impío: mas los que la guardan, contenderán con ellos. |
SVV1770 | 4 Die de wet verlaten, prijzen de goddelozen; maar die de wet bewaren, mengen zich in strijd tegen hen. |
|
|
||
PL1881 | 4. Którzy opuszczają zakon, chwalą niezbożnika; ale ci, którzy strzegą zakonu, są im odpornymi. |
Karoli1908Hu | 4. A kik elhagyják a törvényt, dicsérik a latrokat; de a kik megtartják a törvényt, harczolnak azokkal. |
RuSV1876 | 4 Отступники от закона хвалят нечестивых, а соблюдающие закон негодуют на них. |
БКуліш | 4. Відступники від закону безбожних вихваляють, а ті що певнять закон, - гнїв на них мають. |
|
|
||
FI33/38 | 5. Pahat ihmiset eivät ymmärrä, mikä oikein on, mutta Herraa etsiväiset ymmärtävät kaiken. |
Biblia1776 | 5. Ei pahat ihmiset oikeudesta lukua pidä; vaan jotka Herraa etsivät, he ottavat kaikista vaarin. |
CPR1642 | 5. Ei pahat ihmiset oikeudest lucua pidä: waan jotca HERra edziwät he ottawat caikista waarin. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 5 Evil men do not understand justice, but those who seek Jehovah understand all things. |
KJV | 5. Evil men understand not judgment: but they that seek the LORD understand all things. |
|
|
||
Dk1871 | 5. Onde Folk forstaar ikke Ret men de, som søge Herren forstaa alting. |
KXII | 5. Onde menniskor akta intet uppå rätt; men de som efter Herran fråga, de akta uppå all ting. |
PR1739 | 5. Kurjad innimessed ei moista, mis kohhus; agga kes Jehowat otsiwad, moistwad keik . |
LT | 5. Pikti žmonės nesupranta teisingumo, o kurie ieško Viešpaties, supranta viską. |
|
|
||
Luther1912 | 5. Böse Leute merken nicht aufs Recht; die aber nach dem HERRN fragen, merken auf alles. |
Ostervald-Fr | 5. Les gens adonnés au mal n'entendent point ce qui est juste; mais ceux qui cherchent l'Éternel entendent tout. |
RV'1862 | 5. Los hombres malos no entienden el juicio: mas los que buscan a Jehová, entienden todas las cosas. |
SVV1770 | 5 De kwade lieden verstaan het recht niet; maar die den HEERE zoeken, verstaan alles. |
|
|
||
PL1881 | 5. Ludzie źli nie zrozumiewają sądu; ale którzy Pana szukają, rozumieją wszystko. |
Karoli1908Hu | 5. A gonoszságban élő emberek nem értik meg az igazságot; a kik pedig keresik az Urat, mindent megértenek. |
RuSV1876 | 5 Злые люди не разумеют справедливости, а ищущие Господа разумеют все. |
БКуліш | 5. Ледачі люде не розуміють правди; хто вірен Господу, такий на все розумен. |
|
|
||
FI33/38 | 6. Parempi on köyhä, joka nuhteettomasti vaeltaa, kuin kahdella tiellä mutkitteleva rikas. |
Biblia1776 | 6. Parempi on köyhä joka vakuudessansa vaeltaa, kuin rikas, joka väärillä teillä käyskentelee. |
CPR1642 | 6. Parembi on köyhä joca siweydesäns waelda cuin ricas joca wäärillä teillä käyskendele. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 6 Better is the poor man who walks in his integrity, than he who is perverse in his ways, though he is rich. |
KJV | 6. Better is the poor that walketh in his uprightness, than he that is perverse in his ways, though he be rich. |
|
|
||
Dk1871 | 6. Bedre er en fattig, som vanrlrer i sin Oprigtighed, end den forvendte, som vandrer paa tvende Veje, om han end er rig. |
KXII | 6. Bättre är en fattig, den i sine fromhet vandrar, än en rik man, den i vrångom vägom går. |
PR1739 | 6. Üks kehwa, kes ommas waggadusses ellab, on parrem kui se, kel pöratsed wisid, ja peälegi rikkas on. |
LT | 6. Beturtis, kuris dorai elgiasi, geresnis už turtuolį, kuris iškraipo savo kelius. |
|
|
||
Luther1912 | 6. Es ist besser ein Armer, der in seiner Frömmigkeit geht, denn ein Reicher, der in verkehrten Wegen geht. |
Ostervald-Fr | 6. Le pauvre qui marche dans son intégrité, vaut mieux que celui dont les voies sont détournées et qui est riche. |
RV'1862 | 6. Mejor es el pobre que camina en su perfección, que el de perversos caminos, y rico. |
SVV1770 | 6 De arme, wandelende in zijn oprechtheid, is beter, dan die verkeerd is van wegen, al is hij rijk. |
|
|
||
PL1881 | 6. Lepszy jest ubogi, który chodzi w uprzejmości swojej, niżeli przewrotny na drogach swych, chociaż jest bogaty. |
Karoli1908Hu | 6. Jobb a szegény, a ki jár [2†] tökéletesen, mint a kétfelé sántáló istentelen, a ki gazdag. |
RuSV1876 | 6 Лучше бедный, ходящий в своей непорочности, нежели тот, кто извращает пути свои, хотя он и богат. |
БКуліш | 6. Лучший той злиденник, що непорочен ходить, нїж багатир, що кривими путьми ступає. |
|
|
||
FI33/38 | 7. Joka laista ottaa vaarin, on ymmärtäväinen poika; mutta irstailijain seuratoveri saattaa isänsä häpeään. |
Biblia1776 | 7. Joka lain kätkee, se on toimellinen lapsi; mutta joka tuhlaajaa ruokkii, se häpäisee isänsä. |
CPR1642 | 7. Joca Lain kätke hän on toimellinen lapsi: mutta joca tuhlajata ruocki hän häwäise Isäns. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 7 He who keeps the law is a wise son, but he who is a companion of gluttons shames his father. |
KJV | 7. Whoso keepeth the law is a wise son: but he that is a companion of riotous men shameth his father. |
|
|
||
Dk1871 | 7. Den, som bevarer Loven, er en forstandig Søn; men den, som har Omgang med Fraadsere, beskæmmer sin Fader. |
KXII | 7. Den der lagen bevarar, han är ett förståndigt barn; men den som slösare uppehåller, han skämmer sin fader. |
PR1739 | 7. Kes kässo-öppetust hoiab, se on moistlik poeg; agga kes prassijatte seltsi heidab, se teeb omma issale häbbi. |
LT | 7. Išmintingas sūnus laikosi įstatymo, o lėbautojų draugas daro gėdą tėvui. |
|
|
||
Luther1912 | 7. Wer das Gesetz bewahrt, ist ein verständiges Kind; wer aber der Schlemmer Geselle ist, schändet seinen Vater. |
Ostervald-Fr | 7. Celui qui garde la loi est un enfant entendu; mais celui qui se plaît avec les débauchés fait honte à son père. |
RV'1862 | 7. El que guarda la ley, es hijo prudente: mas el que es compañero de glotones, avergüenza a su padre. |
SVV1770 | 7 Die de wet bewaart, is een verstandig zoon; maar die der vraten metgezel is, beschaamt zijn vader. |
|
|
||
PL1881 | 7. Kto strzeże zakonu, jest synem roztropnym; ale kto karmi obżercę, czyni zelżywość ojcu swemu. |
Karoli1908Hu | 7. A ki megőrzi a törvényt, eszes fiú az; a ki pedig társalkodik a [3†] dobzódókkal, gyalázattal illeti atyját. |
RuSV1876 | 7 Хранящий закон – сын разумный, а знающийся с расточителями срамит отца своего. |
БКуліш | 7. Додержуєш закон, - розумний син ти в батька, з ледачими дружиш, - отця твого соромиш. |
|
|
||
FI33/38 | 8. Joka kartuttaa varojaan korolla ja voitolla, kokoaa niitä sille, joka vaivaisia armahtaa. |
Biblia1776 | 8. Joka tavaransa enentää korolla ja voitolla, se kokoo köyhäin tarpeeksi. |
CPR1642 | 8. Joca tawarans enändä corgolla ja woitolla hän coco köyhäin tarpexi. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 8 He who multiplies his substance by interest and increase, gathers it for him who has pity on the poor. |
KJV | 8. He that by usury and unjust gain increaseth his substance, he shall gather it for him that will pity the poor. |
|
|
||
Dk1871 | 8. Hvo som formerer sit Gods ved Aager og Rente, samler det til at skænkes de ringe. |
KXII | 8. Den sitt gods förmerar med ocker och vinning, han församlar det dem fattigom till nytto. |
PR1739 | 8. Kes paljo warra kokkopanneb renti ja kasso läbbi, se koggub sedda sellele, kes kehwade peäle armo heidab. |
LT | 8. Kas krauna turtus nuošimčiais ir palūkanomis, kaupia juos tam, kas pasigaili vargšo. |
|
|
||
Luther1912 | 8. Wer sein Gut mehrt mit Wucher und Zins, der sammelt es für den, der sich der Armen erbarmt. |
Ostervald-Fr | 8. Celui qui augmente son bien par intérêt et par usure, l'amasse pour celui qui aura pitié des pauvres. |
RV'1862 | 8. El que aumenta sus riquezas con usura y recambio, para que se dé a los pobres lo allega. |
SVV1770 | 8 Die zijn goed vermeerdert met woeker en met overwinst, vergadert dat voor dengene, die zich des armen ontfermt. |
|
|
||
PL1881 | 8. Kto rozmnaża majętność swoję z lichwy i z płatu, temu ją zbiera, który ubogiemu szczodrze będzie dawał. |
Karoli1908Hu | 8. A ki öregbíti az ő marháját kamattal és uzsorával, annak gyűjt, [4†] a ki könyörül a szegényeken. |
RuSV1876 | 8 Умножающий имение свое ростом и лихвою соберет его для благотворителя бедных. |
БКуліш | 8. Хто маєтки свої намножує лихвами, збірає про того, хто помагає вбогим. |
|
|
||
FI33/38 | 9. Joka korvansa kääntää kuulemasta lakia, sen rukouskin on kauhistus. |
Biblia1776 | 9. Joka korvansa kääntää pois lain kuulosta, hänen rukouksensakin on kauhistus. |
CPR1642 | 9. Joca corwans käändä pois Lain cuulosta hänen rucouxens on cauhistus. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 9 He who turns away his ear from hearing the law, even his prayer is an abomination. |
KJV | 9. He that turneth away his ear from hearing the law, even his prayer shall be abomination. |
|
|
||
Dk1871 | 9. Hvo som vender sit Øre bort fra at høre Loven, endog hans Bøn er en Vederstyggelighed. |
KXII | 9. Den sitt öra afvänder till att höra lagen, hans bön är en styggelse. |
PR1739 | 9. Kes omma körwa ärrapörab kässo-öppetust kuulmast, selle palwege on hirmus assi. |
LT | 9. Kas neklauso įstatymo, to maldapasibjaurėjimas. |
|
|
||
Luther1912 | 9. Wer sein Ohr abwendet, das Gesetz zu hören, des Gebet ist ein Greuel. |
Ostervald-Fr | 9. Si quelqu'un détourne l'oreille pour ne point écouter la loi, sa prière même est une abomination. |
RV'1862 | 9. El que aparta su oido por no oir la ley, su oración también será abominable. |
SVV1770 | 9 Die zijn oor afwendt van de wet te horen, diens gebed zelfs zal een gruwel zijn. |
|
|
||
PL1881 | 9. Kto odwraca ucho swe, aby nie słuchał zakonu, i modlitwa jego jest obrzydliwością. |
Karoli1908Hu | 9. Valaki elfordítja az ő fülét [5†] a törvénynek hallásától, annak könyörgése is útálatos. |
RuSV1876 | 9 Кто отклоняет ухо свое от слушания закона, того и молитва – мерзость. |
БКуліш | 9. Хто ухо відхиляє, щоб не слухать закону, того й молитва - хиба лиш гидота. |
|
|
||
FI33/38 | 10. Joka eksyttää oikeamielisiä pahalle tielle, se lankeaa omaan kuoppaansa; mutta nuhteettomat perivät onnen. |
Biblia1776 | 10. Joka jumaliset saattaa väärälle tielle, hän lankee omaan kuoppaansa; mutta hurskaat perivät hyvyyden. |
CPR1642 | 10. Joca jumaliset saatta wäärälle tielle hän lange omaan cuoppaans: waan siwiät periwät hywydet. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 10 He who causes the upright to go astray in an evil way, he will fall himself into his own pit. But the perfect will inherit good. |
KJV | 10. Whoso causeth the righteous to go astray in an evil way, he shall fall himself into his own pit: but the upright shall have good things in possession. |
|
|
||
Dk1871 | 10. Hvo som leder de retsindige vild paa Ondskabs Vej, han skal falde i sin egen Grav; men de oprigtige skulle arve, hvad godt er. |
KXII | 10. Den som de fromma förförer in uppå en ond väg, han varder i sina grop fallandes; men de fromme skola det goda ärfva. |
PR1739 | 10. Kes öiglassed ärraeksitab kurja tee peäle, se langeb omma ennese auko; agga kes täieste waggad, peawad head pärris-ossaks sama. |
LT | 10. Kas suklaidina teisųjį, kad jis eitų piktais keliais, pats įkris į savo duobę, o nekaltieji paveldės gėrybes. |
|
|
||
Luther1912 | 10. Wer die Frommen verführt auf bösem Wege, der wird in seine Grube fallen; aber die Frommen werden Gutes ererben. |
Ostervald-Fr | 10. Celui qui fait égarer les hommes droits dans un mauvais chemin, tombera dans la fosse qu'il aura faite; mais les hommes intègres hériteront le bonheur. |
RV'1862 | 10. El que hace errar a los rectos por el mal camino, él caerá en su misma sima: mas los perfectos heredarán el bien. |
SVV1770 | 10 Die de oprechten doet dwalen op een kwaden weg, zal zelf in zijn gracht vallen; maar de vromen zullen het goede beerven. |
|
|
||
PL1881 | 10. Kto zawodzi uprzejmych na drogę złą, w dół swój sam wpadnie; ale uprzejmi odziedziczą rzeczy dobre. |
Karoli1908Hu | 10. A ki elcsábítja az igazakat gonosz útra, vermébe [6†] maga esik bele; a tökéletesek pedig örökség szerint bírják a jót. |
RuSV1876 | 10 Совращающий праведных на путь зла сам упадет в свою яму, анепорочные наследуют добро. |
БКуліш | 10. Хто праведних звів на беззаконну стежку, сам упаде в свою яму, а невинним таки добре буде. |
|
|
||
FI33/38 | 11. Rikas mies on omissa silmissään viisas, mutta ymmärtäväinen köyhä ottaa hänestä selvän. |
Biblia1776 | 11. Rikas luulee itsensä viisaaksi, vaan toimellinen köyhä ymmärtää hänen. |
CPR1642 | 11. Ricas luule hänens wijsaxi waan toimellinen köyhä ymmärtä hänen. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 11 The rich man is wise in his own conceit, but a poor man who has understanding searches him out. |
KJV | 11. The rich man is wise in his own conceit; but the poor that hath understanding searcheth him out. |
|
|
||
Dk1871 | 11. En rig Mand er viis i sine egne Øjne; men den ringe, som er forstandig, skal ransage ham. |
KXII | 11. En rik man tycker, att han är vis; men en fattig förståndig märker honom. |
PR1739 | 11. Rikkas mees on ennese melest tark; agga alw moistlik innimenne katsub tedda läbbi. |
LT | 11. Turtuolis tariasi esąs išmintingas, bet protingas beturtis mato tikrą jo padėtį. |
|
|
||
Luther1912 | 11. Ein Reicher dünkt sich, weise zu sein; aber ein verständiger Armer durchschaut ihn. |
Ostervald-Fr | 11. L'homme riche pense être sage; mais le pauvre qui est intelligent le sondera. |
RV'1862 | 11. El hombre rico es sabio en su opinión: mas el pobre entendido le examinará. |
SVV1770 | 11 Een rijk man is wijs in zijn ogen; maar de arme, die verstandig is, doorzoekt hem. |
|
|
||
PL1881 | 11. Mąż bogaty zda się sobie być mądrym; ale ubogi roztropny dochodzi go. |
Karoli1908Hu | 11. Bölcs az ő maga szemei előtt a gazdag ember; de az eszes szegény megvizsgálja őt. |
RuSV1876 | 11 Человек богатый – мудрец в глазах своих, но умный бедняк обличит его. |
БКуліш | 11. Чоловік багатий - мудрий в очах своїх, та злиденник розумний його осоромить. |
|
|
||
FI33/38 | 12. Kun vanhurskaat riemuitsevat, on ihanuus suuri; mutta kun jumalattomat nousevat, saa ihmisiä hakea. |
Biblia1776 | 12. Kuin vanhurskaat vallitsevat, niin käy sangen hyvin; vaan koska jumalattomat hallitsevat, niin muuttet ovat kansan seassa. |
CPR1642 | 12. Cosca wanhurscat wallidzewat nijn käy sangen hywin: waan cosca jumalattomat hallidzewat nijn muuttet owat Canssan seas. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 12 When the righteous triumph, there is great glory, but when the wicked rise, men hide themselves. |
KJV | 12. When righteous men do rejoice, there is great glory: but when the wicked rise, a man is hidden. |
|
|
||
Dk1871 | 12. Naar de retfærdige fryde sig, da er der stor Herlighed; men naar ugudelige rejse sig, skal man lede efter Folk. |
KXII | 12. När de rättfärdige hafva öfverhandena, så går det ganska väl till; men när ogudaktige uppkomma, så varder en omvändning i folkena. |
PR1739 | 12. Kui öiged römo pärrast hüppawad, se on wägga illus; agga kui öälad touswad, siis otsitakse innimest ülles. |
LT | 12. Kai teisieji viešpatauja,didelė šlovė; kai nedorėliai iškyla, žmonės slepiasi. |
|
|
||
Luther1912 | 12. Wenn die Gerechten Oberhand haben, so geht's sehr fein zu; wenn aber Gottlose aufkommen, wendet sich's unter den Leuten. |
Ostervald-Fr | 12. Quand les justes se réjouissent, la gloire est grande; mais quand les méchants s'élèvent, chacun se cache. |
RV'1862 | 12. Cuando los justos se alegran, grande es la gloria; y cuando los impíos son levantados, el hombre será buscado. |
SVV1770 | 12 Als de rechtvaardigen opspringen van vreugde, is er grote heerlijkheid; maar als de goddelozen opkomen, wordt de mens nauw gezocht. |
|
|
||
PL1881 | 12. Gdy się radują sprawiedliwi, wielka jest sława; ale gdy powstawają niepobożni, kryje się człowiek. |
Karoli1908Hu | 12. Mikor örvendeznek az [7†] igazak, nagy ékesség az; mikor pedig az istentelenek feltámadnak, keresni kell az embert. |
RuSV1876 | 12 Когда торжествуют праведники, великая слава, но когда возвышаются нечестивые, люди укрываются. |
БКуліш | 12. Як праведні веселяться, то й велика радість, як же в гору ростуть безбожні, ховаються люде. |
|
|
||
FI33/38 | 13. Joka rikkomuksensa salaa, se ei menesty; mutta joka ne tunnustaa ja hylkää, se saa armon. |
Biblia1776 | 13. Joka pahan tekonsa kieltää, ei hän menesty; vaan joka sen tunnustaa ja hylkää, hänelle tapahtuu laupius. |
CPR1642 | 13. Joca pahan tecons kieldä ei hän menesty: waan joca sen tunnusta ja hylkä hänelle tapahtu laupius. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 13 He who covers his transgressions will not prosper, but he who confesses and forsakes them will obtain mercy. |
KJV | 13. He that covereth his sins shall not prosper: but whoso confesseth and forsaketh them shall have mercy. |
|
|
||
Dk1871 | 13. Den, som skjuler sine Overtrædelser, skal ikke have Lykke; men den, som bekender dem og afstaar fra dem, skal faa Barmhjertighed. |
KXII | 13. Den sina missgerning nekar, honom varder icke väl gångandes; men den henne bekänner och öfvergifver, han skall få barmhertighet. |
PR1739 | 13. Kes ommad ülleastmissed kinnikattab, ei lähhä se temmale korda; agga kes tunnistab ja mahhajättab, selle peäle hallastakse. |
LT | 13. Kas slepia savo nusikaltimus, tam nesiseks, o kas išpažįsta ir atsisako jų, susilauks gailestingumo. |
|
|
||
Luther1912 | 13. Wer seine Missetat leugnet, dem wird's nicht gelingen; wer sie aber bekennt und läßt, der wird Barmherzigkeit erlangen. |
Ostervald-Fr | 13. Celui qui cache ses transgressions, ne prospérera point; mais celui qui les confesse et qui les abandonne, obtiendra miséricorde. |
RV'1862 | 13. El que encubre sus pecados, nunca prosperará: mas el que confiesa, y se aparta, alcanzará misericordia. |
SVV1770 | 13 Die zijn overtredingen bedekt, zal niet voorspoedig zijn; maar die ze bekent en laat, zal barmhartigheid verkrijgen. |
|
|
||
PL1881 | 13. Kto pokrywa przestępstwa swe, nie poszczęści mu się; ale kto je wyznaje i opuszcza, miłosierdzia dostąpi. |
Karoli1908Hu | 13. A ki elfedezi az ő vétkeit, nem lesz jó dolga; a ki pedig megvallja [8†] és elhagyja, irgalmasságot nyer. |
RuSV1876 | 13 Скрывающий свои преступления не будет иметь успеха; а кто сознается и оставляет их, тот будет помилован. |
БКуліш | 13. Хто прикриває гріхи свої, не зазнає щастя, а хто признається й їх покине, той ласки доступить. |
|
|
||
FI33/38 | 14. Onnellinen se ihminen, joka aina on aralla tunnolla; mutta joka sydämensä paaduttaa, se onnettomuuteen lankeaa. |
Biblia1776 | 14. Autuas on se ihminen, joka aina pelkää; vaan joka sydämensä paaduttaa, se lankee onnettomuuteen. |
CPR1642 | 14. Autuas aina pelkä waan niscuri lange onnettomuteen. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 14 The man who fears always is fortunate, but he who hardens his heart will fall into mischief. |
KJV | 14. Happy is the man that feareth alway: but he that hardeneth his heart shall fall into mischief. |
|
|
||
Dk1871 | 14. Saligt er det Menneske, som altid frygter; men den, som forhærder sit Hjerte, skal falde i Ulykke. |
KXII | 14. Säll är den som städse fruktar; men den som halsstyf är, han faller i olycko. |
PR1739 | 14. Wägga önnis on se innime, kes ikka hirmo tunneb; agga kes omma süddant kowwaks teeb, langeb önnetusse sisse. |
LT | 14. Palaimintas žmogus, kuris nuolat prisibijo, o kas užkietina savo širdį, pateks į nelaimę. |
|
|
||
Luther1912 | 14. Wohl dem, der sich allewege fürchtet; wer aber sein Herz verhärtet, wird in Unglück fallen. |
Ostervald-Fr | 14. Heureux est l'homme qui est continuellement dans la crainte; mais celui qui endurcit son cœur tombera dans la calamité. |
RV'1862 | 14. Bienaventurado el hombre que siempre teme: mas el que endurece su corazón, caerá en mal. |
SVV1770 | 14 Welgelukzalig is de mens, die geduriglijk vreest; maar die zijn hart verhardt, zal in het kwaad vallen. |
|
|
||
PL1881 | 14. Błogosławiony człowiek, który się zawsze boi; ale kto zatwardza serce swoje, wpada w złe. |
Karoli1908Hu | 14. Boldog ember, a ki szüntelen retteg; a ki pedig megkeményíti az ő szívét, bajba esik. |
RuSV1876 | 14 Блажен человек, который всегда пребывает в благоговении; а кто ожесточает сердце свое, тот попадет в беду. |
БКуліш | 14. Щасливий чоловік, що все в страсї ходить; хто ж серце запече, у біду попаде. |
|
|
||
FI33/38 | 15. Kuin muriseva leijona ja ahnas karhu on kurjan kansan jumalaton hallitsija. |
Biblia1776 | 15. Jumalatoin päämies, joka köyhää kansaa hallitsee, on kiljuva jalopeura ja ahne karhu. |
CPR1642 | 15. Jumalatoin Försti joca köyhä Canssa hallidze hän on kiljuwa Lejoni ja ahne carhu. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 15 A roaring lion and a ranging bear, is a wicked ruler over a poor people. |
KJV | 15. As a roaring lion, and a ranging bear; so is a wicked ruler over the poor people. |
|
|
||
Dk1871 | 15. Som en brølende Løve og en omstrejfende Bjørn er den ugudelige, der hersker over et fattigt Folk. |
KXII | 15. En ogudaktig, som öfver ett fattigt folk regerar, han är ett rytande lejon, och en girig björn. |
PR1739 | 15. Üks öäl innimenne, kes alwa rahwa ülle wallitseb, on kui rökiw loukoer, ja kui karro, mis senna ja tenna joseb. |
LT | 15. Nedoras valdovas neturtingai tautai yra kaip riaumojantis liūtas ir alkanas lokys. |
|
|
||
Luther1912 | 15. Ein Gottloser, der über ein armes Volk regiert, das ist ein brüllender Löwe und gieriger Bär. |
Ostervald-Fr | 15. Un méchant qui domine sur un peuple pauvre est un lion rugissant et un ours affamé. |
RV'1862 | 15. León bramador, y oso hambriento es el príncipe impío sobre el pueblo pobre. |
SVV1770 | 15 De goddeloze, heersende over een arm volk, is een brullende leeuw, en een beer, die ginds en weder loopt. |
|
|
||
PL1881 | 15. Pan niezbożny, panujący nad ludem ubogim jest jako lew ryczący, i jako niedźwiedź głodny. |
Karoli1908Hu | 15. Mint az ordító oroszlán és éhező medve, olyan a szegény népen uralkodó istentelen. |
RuSV1876 | 15 Как рыкающий лев и голодный медведь, так нечестивый властелин над бедным народом. |
БКуліш | 15. Як лев рикаючий й ведмідь голодний, так пан безбожний убогій людинї. |
|
|
||
FI33/38 | 16. Vähätaitoinen ruhtinas runsaasti kiskoo, mutta väärän voiton vihaaja saa elää kauan. |
Biblia1776 | 16. Kuin hallitsia on ilman toimeta, niin paljon vääryyttä tapahtuu; vaan joka vihaa ahneutta, hän saa kauvan elää. |
CPR1642 | 16. Cosca Försti on ilman toimeta nijn paljon wääryttä tapahtu: waan joca wiha ahneutta hän elä cauwan. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 16 The ruler who lacks understanding is also a great oppressor, but he who hates covetousness will prolong his days. |
KJV | 16. The prince that wanteth understanding is also a great oppressor: but he that hateth covetousness shall prolong his days. |
|
|
||
Dk1871 | 16. En Fyrste, som fattes Forstand, er og en stor Undertrykker; men hvo der hader uretfærrdig Vinding, skal forlænge sine Dage. |
KXII | 16. När en Förste utan förstånd är, så sker mycken orätt; men den der girighet hatar, han skall länge lefva. |
PR1739 | 16. Üks würst, kel ep olle moistust peas, se teeb paljo liiga; agga kes ahnust wihkab, se pitkendab ommad päwad. |
LT | 16. Neprotingas valdovas griebiasi žiaurios priespaudos, kas nekenčia godumo, prailgins savo dienas. |
|
|
||
Luther1912 | 16. Wenn ein Fürst ohne Verstand ist, so geschieht viel Unrecht; wer aber den Geiz haßt, der wird lange leben. |
Ostervald-Fr | 16. Le prince qui manque d'intelligence fait beaucoup d'exactions; mais celui qui hait le gain déshonnête, prolongera ses jours. |
RV'1862 | 16. El príncipe falto de entendimiento multiplica los agravios: mas el que aborrece la avaricia, alargará los dias. |
SVV1770 | 16 Een vorst, die van alle verstand gebrek heeft, is ook veelvoudig in verdrukkingen; maar die de gierigheid haat, zal de dagen verlengen. |
|
|
||
PL1881 | 16. Książę bezrozumny wielkim jest drapieżcą: ale kto nienawidzi łakomstwa, przedłuży dni swoje. |
Karoli1908Hu | 16. Az értelemben szűkölködő fejedelem nagy elnyomó is; de a ki gyűlöli a hamis nyereséget, meghosszabbítja napjait. |
RuSV1876 | 16 Неразумный правитель много делает притеснений, а ненавидящий корысть продолжит дни. |
БКуліш | 16. Нерозумний володїтель тїснить людей многих, хто ж користї не любить, - життє продовжає. |
|
|
||
FI33/38 | 17. Ihmisen, jota verivelka painaa, on pakoiltava hamaan hautaan asti; älköön häntä suojeltako. |
Biblia1776 | 17. Ihminen, joka jonkun sielun veressä vääryyttä tekee, ei pääse, vaikka hän hamaan hautaan pakenis. |
CPR1642 | 17. Ihminen joca jongun sielun weres wääryttä teke: ei hän pääse waicka hän haman hautan pakenis. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 17 A man who is laden with the blood of any person will flee to the pit. Let no man hold him. |
KJV | 17. A man that doeth violence to the blood of any person shall flee to the pit; let no man stay him. |
|
|
||
Dk1871 | 17. Et Menneske, betynget med ell Sjæls Blod, flyr til Graven; man holde ikke paa ham. |
KXII | 17. En menniska, som uppå ens själs blod orätt gör, han varder icke behållen, det han än i kulona fore. |
PR1739 | 17. Kedda wäggise ärrawoetakse teise innimesse were pärrast, kui ta ka auko pöggeneks, ei pea tedda ommeti mitte warjul petama. |
LT | 17. Žmogus, praliejęs nekaltą kraują, bėga į pražūtį; niekas tegul nepadeda jam. |
|
|
||
Luther1912 | 17. Ein Mensch, der am Blut einer Seele schuldig ist, der wird flüchtig sein bis zur Grube, und niemand halte ihn auf. |
Ostervald-Fr | 17. L'homme chargé du sang de l'homme fuira jusques à la fosse: que personne ne le retienne! |
RV'1862 | 17. El hombre que hace violencia con sangre de persona, hasta el sepulcro huirá; y nadie le sustentará. |
SVV1770 | 17 Een mens, gedrukt om het bloed ener ziel, zal naar den kuil toevlieden; men ondersteune hem niet! |
|
|
||
PL1881 | 17. Człowieka, który gwałt czyni krwi ludzkiej, choćby i do dołu uciekał, nikt nie zatrzyma. |
Karoli1908Hu | 17. Az ember, a kit ember-vér terhel, a sírig fut; senki ne támogassa őt. |
RuSV1876 | 17 Человек, виновный в пролитии человеческой крови, будет бегать до могилы, чтобы кто не схватил его. |
БКуліш | 17. Чоловік, що привинивсь проливом людської крови, - хоч би втїкав і в могилу, нїхто його не здержить. |
|
|
||
FI33/38 | 18. Nuhteettomasti vaeltavainen saa avun, mutta kahdella tiellä mutkittelija kerralla kaatuu. |
Biblia1776 | 18. Joka vakuudessa vaeltaa, se on tallessa; mutta joka käy pahaa tietä, hänen täytyy joskus langeta. |
CPR1642 | 18. Joca siweydes waelda hän on tallesa: mutta joca käy paha tietä hänen täyty joscus langeta. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 18 He who walks uprightly will be delivered, but he who is perverse in his ways will fall at once. |
KJV | 18. Whoso walketh uprightly shall be saved: but he that is perverse in his ways shall fall at once. |
|
|
||
Dk1871 | 18. Hvo som vandrer oprigtigt, skal frelses; men hvo som er forvendt og vandrel paa tvende Veje, skal falde paa een af dem. |
KXII | 18. Den der i fromhet vandrar, han blifver vid sig; men den en ond väg går, han måste engång falla. |
PR1739 | 18. Kes ilmalaitmatta ellab, tedda peästetakse; agga kel pöratsed wisid on kahhe tee peäl, se langeb ühhe peäle. |
LT | 18. Kas nekaltai vaikščioja, bus išgelbėtas, kas eina kreivais keliais, vienąkart pražus. |
|
|
||
Luther1912 | 18. Wer fromm einhergeht, dem wird geholfen; wer aber verkehrtes Weges ist, wird auf einmal fallen. |
Ostervald-Fr | 18. Celui qui marche dans l'intégrité trouve le salut; mais celui qui s'en détourne pour suivre deux voies, tombera dans l'une d'elles. |
RV'1862 | 18. El que camina en integridad, será salvo: mas el de perversos caminos, caerá en alguno. |
SVV1770 | 18 Die oprecht wandelt, zal behouden worden; maar die zich verkeerdelijk gedraagt in twee wegen, zal in den enen vallen. |
|
|
||
PL1881 | 18. Kto chodzi w uprzejmości, zachowany będzie; ale przewrotny na drogach swoich oraz upadnie. |
Karoli1908Hu | 18. A ki jár tökéletesen, megtartatik; a ki pedig álnokul két úton jár, egyszerre elesik. |
RuSV1876 | 18 Кто ходит непорочно, то будет невредим; а ходящийкривыми путями упадет на одном из них. |
БКуліш | 18. Хто ходить в невинностї, не дознає шкоди, хто ж ступає путьми кривими, - на одній з них впаде. |
|
|
||
FI33/38 | 19. Joka peltonsa viljelee, saa leipää kyllin, mutta tyhjän tavoittelija saa köyhyyttä kyllin. |
Biblia1776 | 19. Joka peltonsa viljelee, hän saa leipää yltäisesti; vaan joka pyytää joutilaana käydä, se ravitaan köyhyydellä. |
CPR1642 | 19. Joca peldons wiljele hän saa leipä yldäisest: waan joca pyytä joutilasna käydä hän tule peräti köyhäxi. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 19 He who tills his land will have plenty of bread, but he who follows after vanity will have poverty enough. |
KJV | 19. He that tilleth his land shall have plenty of bread: but he that followeth after vain persons shall have poverty enough. |
|
|
||
Dk1871 | 19. Hvo som dyrker sin Jord, skal mættes af Brød; men den, som; løber efter Løsgængere, |
KXII | 19. Den sin åker brukar, han skall få bröd nog; men den der far efter att gå fåfäng, han skall få fattigdom nog. |
PR1739 | 19. Kes omma Ma harrib, saab leiba kül; agga kes tühjad asjad taggaaiab, saab waesust kül. |
LT | 19. Kas dirba savo žemę, turės pakankamai maisto, o kas seka dykinėtojais, skurs. |
|
|
||
Luther1912 | 19. Wer seinen Acker baut, wird Brot genug haben; wer aber dem Müßiggang nachgeht, wird Armut genug haben. |
Ostervald-Fr | 19. Celui qui cultive sa terre sera rassasié de pain; mais le compagnon des fainéants sera rassasié de misère. |
RV'1862 | 19. El que labra su tierra se hartará de pan: mas el que sigue a los ociosos, se hartará de pobreza. |
SVV1770 | 19 Die zijn land bouwt, zal met brood verzadigd worden; maar die ijdele mensen volgt, zal met armoede verzadigd worden. |
|
|
||
PL1881 | 19. Kto sprawuje ziemię swoję, chlebem nasycony bywa; ale kto naśladuje próżnujących, ubóstwem nasycony bywa. |
Karoli1908Hu | 19. A ki munkálja az ő földét, [9†] megelégedik étellel; a ki pedig hiábavalóságok után futkos, megelégedik szegénységgel. |
RuSV1876 | 19 Кто возделывает землю свою, тот будет насыщатьсяхлебом, а кто подражает праздным, тот насытится нищетою. |
БКуліш | 19. Хто паше свою землю, мати ме що їсти, хто ж любуєсь у неробстві, глодати ме злиднї. |
|
|
||
FI33/38 | 20. Luotettava mies saa runsaan siunauksen, mutta jolla on kiihko rikastua, se ei rankaisematta jää. |
Biblia1776 | 20. Uskollinen mies runsaasti siunataan; vaan joka pyrkii rikkauden perään, ei hän ole viaton. |
CPR1642 | 20. Uscollinen mies siunatan: waan joca pyrki rickauden perän ei hän ole wiatoin. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 20 A faithful man will abound with blessings, but he who makes haste to be rich will not be unpunished. |
KJV | 20. A faithful man shall abound with blessings: but he that maketh haste to be rich shall not be innocent. |
|
|
||
Dk1871 | 20. skal mættes som haster efter at blive rig, skal ikke kendes uskyldig. |
KXII | 20. En trofast man varder mycket välsignad; men den der fiker efter att varda rik, han skall icke oskyldig blifva. |
PR1739 | 20. Ustaw mees saab suurt önnistust; agga kes töttab rikkaks sama, ei se jä ilmasüta |
LT | 20. Ištikimas žmogus bus gausiai palaimintas, o kas siekia greitai praturtėti, neliks nekaltas. |
|
|
||
Luther1912 | 20. Ein treuer Mann wird viel gesegnet; wer aber eilt, reich zu werden, wird nicht unschuldig bleiben. |
Ostervald-Fr | 20. L'homme loyal abondera en bénédictions; mais celui qui se hâte de s'enrichir, ne demeurera point impuni. |
RV'1862 | 20. El hombre de verdad tendrá muchas bendiciones: mas el que se apresura a enriquecer, no será sin culpa. |
SVV1770 | 20 Een gans getrouw man zal veelvoudig zijn in zegeningen; maar die haastig is, om rijk te worden, zal niet onschuldig wezen. |
|
|
||
PL1881 | 20. Mąż wierny przyczyni błogosławieóstwa; ale kto się prędko chce zbogacić, nie bywa bez winy. |
Karoli1908Hu | 20. A hivő ember bővelkedik áldásokkal; de a ki hirtelen [10†] akar gazdagulni, büntetlen nem marad. |
RuSV1876 | 20 Верный человек богат благословениями, а кто спешит разбогатеть, тотне останется ненаказанным. |
БКуліш | 20. Вірний чоловік - богатий на спасибі, хто ж рад борзо збогатитись, той не уйде кари. |
|
|
||
FI33/38 | 21. Ei ole hyvä henkilöön katsoa, mutta leipäpalankin tähden rikkomus tehdään. |
Biblia1776 | 21. Ei ole se hyvä, että joku katsoo muotoa; sillä ihminen taitaa tehdä leivän kappaleen tähden väärin. |
CPR1642 | 21. Ei ole se hywä että jocu cadzo muoto: sillä hän teke leiwän cappalen tähden wäärin. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 21 To have respect of persons is not good, nor that a man should transgress for a piece of bread. |
KJV | 21. To have respect of persons is not good: for for a piece of bread that man will transgress. |
|
|
||
Dk1871 | 21. Det er ikke godt at anse Personer; og dog kan en Mand forsynde sig for et Stykke Brøds Skyld. |
KXII | 21. Anse personen är icke godt; ty han gjorde väl illa för ett stycke bröd. |
PR1739 | 21. Ühhest ennam luggu piddada kui teisest, ei olle mitte hea: siiski astub monni käskude ülle leiwa pallokesse pärrast. |
LT | 21. Būti šališkam yra negerai; toks ir dėl duonos kąsnio nusikals. |
|
|
||
Luther1912 | 21. Person ansehen ist nicht gut; und mancher tut übel auch wohl um ein Stück Brot. |
Ostervald-Fr | 21. Il n'est pas bon d'avoir égard à l'apparence des personnes; car pour un morceau de pain un homme fera le mal. |
RV'1862 | 21. Tener respeto a personas en el juicio, no es bueno: aun por un bocado de pan prevaricará el hombre. |
SVV1770 | 21 De aangezichten te kennen, is niet goed; want een man zal om een stuk broods overtreden. |
|
|
||
PL1881 | 21. Mieć wzgląd na osobę, rzecz niedobra; bo nie jeden dla kęsa chleba staje się przewrotnym. |
Karoli1908Hu | 21. Személyt [11†] válogatni nem jó; mert még egy falat kenyérért is vétkezhetik az ember. |
RuSV1876 | 21 Быть лицеприятным – нехорошо:такой человек и за кусок хлеба сделает неправду. |
БКуліш | 21. Не добре, в судї вважати на особу; такий чоловік й за окраєць хлїба одступить від правди. |
|
|
||
FI33/38 | 22. Pahansuova haluaa kiihkeästi varallisuutta eikä tiedä, että hänet tapaa puute. |
Biblia1776 | 22. Joka äkisti rikkautta pyytää, ja on kade, hänelle tulee köyhyys, ettei hän tiedäkään. |
CPR1642 | 22. Joca äkistä rickautta pyytä ja on saita: hänen päällens tule ahdistus nijn ettei hän tiedäckän. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 22 He who has an evil eye hastens after riches and does not know that want will come upon him. |
KJV | 22. He that hasteth to be rich hath an evil eye, and considereth not that poverty shall come upon him. |
|
|
||
Dk1871 | 22. En Mand med et ondt Øje haster efter Gods og ved ikke, at Mangel skal komme over ham. |
KXII | 22. Den som hastar efter rikedom, och är nidsk, han vet icke, att honom skall nöd uppåkomma. |
PR1739 | 22. Kadde mees püab ussinaste rikkaks sada; agga ei ta tea mitte, et tühhi temma kätte tulleb. |
LT | 22. Pavydus žmogus siekia greitai praturtėti ir nenujaučia, kad jo laukia skurdas. |
|
|
||
Luther1912 | 22. Wer eilt zum Reichtum und ist neidisch, der weiß nicht, daß Mangel ihm begegnen wird. |
Ostervald-Fr | 22. L'homme envieux se hâte pour s'enrichir, et il ne sait pas que la disette lui arrivera. |
RV'1862 | 22. Apresúrase a ser rico el hombre de mal ojo, y no conoce que le ha de venir pobreza. |
SVV1770 | 22 Die zich haast naar goed, is een man van een boos oog; maar hij weet niet, dat het gebrek hem overkomen zal. |
|
|
||
PL1881 | 22. Prędko chce człowiek zazdrościwy zbogatnieć, a nie wie, iż nać niedostatek przyjdzie. |
Karoli1908Hu | 22. Siet a marhakeresésre a gonosz szemű ember; és nem veszi észre, hogy szükség jő reá. |
RuSV1876 | 22 Спешит к богатству завистливый человек, и не думает, что нищета постигнет его. |
БКуліш | 22. Завидливий наздогін біжить за багацтвом, і не в догад йому, що здогонить злиднї. |
|
|
||
FI33/38 | 23. Joka toista nuhtelee, niinkuin minä neuvon, saa suosiota enemmän kuin se, joka kielellänsä liehakoitsee. |
Biblia1776 | 23. Joka ihmistä rankaisee, hän löytää paremman ystävyyden kuin se, joka puhuu myötämielin. |
CPR1642 | 23. Joca ihmistä rangaise hän löytä paremman ystäwyden: cuin se joca puhu myötäkielin. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 23 He who rebukes a man will afterward find more favor than he who flatters with the tongue. |
KJV | 23. He that rebuketh a man afterwards shall find more favour than he that flattereth with the tongue. |
|
|
||
Dk1871 | 23. Hvo der irettesætter et Menneske, skal derefter finde mere Gunst end den, som smigrer med Tungen. |
KXII | 23. Den ena mennisko straffar, han skall sedan ynnest finna, mer än den der smekrar. |
PR1739 | 23. Kes innimesse nomib minno wisi järrele, se leiab ennam armo, kui se, kes kelega libbab. |
LT | 23. Kas pabara klystantį, susilauks daugiau palankumo negu tas, kuris jam pataikauja liežuviu. |
|
|
||
Luther1912 | 23. Wer einen Menschen straft, wird hernach Gunst finden, mehr denn der da heuchelt. |
Ostervald-Fr | 23. Celui qui reprend quelqu'un, finira par être préféré à celui qui flatte de sa langue. |
RV'1862 | 23. El que reprende al hombre que vuelve atrás, hallará gracia, mas que el que lisongea con la lengua. |
SVV1770 | 23 Die een mens bestraft, zal achterna gunst vinden, meer dan die met de tong vleit. |
|
|
||
PL1881 | 23. Kto strofuje człowieka, większą potem łaskę znajduje, niż ten, co pochlebia językiem. |
Karoli1908Hu | 23. A ki megfeddi az embert, végre is inkább kedvességet talál, mint a sima nyelvű. |
RuSV1876 | 23 Обличающий человека найдет после большую приязнь, нежели тот, кто льстит языком. |
БКуліш | 23. Хто другому дорікає, здобуде з часом більше ласки, як той, що лестить язиком. |
|
|
||
FI33/38 | 24. Joka isältään ja äidiltään riistää ja sanoo: Ei tämä ole rikos, se on tuhontekijän toveri. |
Biblia1776 | 24. Joka ottaa isältänsä ja äidiltänsä, ja sanoo; ei se ole synti, hän on hävittäjän kanssaveli. |
CPR1642 | 24. Joca otta Isäldäns ja äitildäns ja sano: ei se ole syndi: hän on häwittäjän cansaweli. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 24 He who robs his father or his mother and says, It is no transgression, the same is the companion of a destroyer. |
KJV | 24. Whoso robbeth his father or his mother, and saith, It is no transgression; the same is the companion of a destroyer. |
|
|
||
Dk1871 | 24. Hvo der stjæler fra sin Fader eller sin Moder og siger: Det er ingen Synd, han er Stalbroder til en Ødeland. |
KXII | 24. Den som tager ifrå fader eller moder, och säger: Det är icke synd; han är förderfvarens stallbroder. |
PR1739 | 24. Kes omma issa ja omma emma käest risub, ja ütleb: Ei se olle ülleastuminne; se on selle seltsimees, kes pahhaste teeb. |
LT | 24. Kas apiplėšia tėvą ar motiną ir mano, kad tai nėra nusikaltimas, tas yra naikintojo bendras. |
|
|
||
Luther1912 | 24. Wer seinem Vater oder seiner Mutter etwas nimmt und spricht, es sei nicht Sünde, der ist des Verderbers Geselle. |
Ostervald-Fr | 24. Celui qui vole son père ou sa mère, et qui dit que ce n'est point un crime, est le compagnon du malfaiteur. |
RV'1862 | 24. El que roba a su padre y a su madre, y dice que no es maldad, compañero es del hombre destruidor. |
SVV1770 | 24 Wie zijn vader of zijn moeder berooft, en zegt: Het is geen overtreding; die is des verdervenden mans gezel. |
|
|
||
PL1881 | 24. Kto łupi ojca swego, albo matkę swoją, a mówi, iż to nie grzech: towarzyszem jest mężobójcy. |
Karoli1908Hu | 24. A ki megrabolja az atyját, és anyját és azt mondja: nem vétek! társa a romboló embernek. |
RuSV1876 | 24 Кто обкрадывает отца своего и мать свою и говорит: „это не грех", тот – сообщник грабителям. |
БКуліш | 24. Хто в батька-матері вкраде, та й каже: "се не гріх", - той товариш рабівника. |
|
|
||
FI33/38 | 25. Tavaranahne nostaa riidan, mutta Herraan luottavainen tulee ravituksi. |
Biblia1776 | 25. Ylpiä ihminen saattaa riidan; mutta joka luottaa Herraan, hän kostuu. |
CPR1642 | 25. Ylpiä ihminen saatta rijdan: mutta joca luotta idzens HERraan hän costu. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 25 He who is of a greedy spirit stirs up strife, but he who puts his trust in Jehovah will be made fat. |
KJV | 25. He that is of a proud heart stirreth up strife: but he that putteth his trust in the LORD shall be made fat. |
|
|
||
Dk1871 | 25. Den; hvis Sjæl er stolt, vækker Trætte; men den, som forlader sig paa Herren, skal blive rig. |
KXII | 25. En högmodig man uppväcker träto; men den som förlåter sig uppå Herran, han varder fet. |
PR1739 | 25. Kes hooplik süddamest, kihhutab rido; agga kes Jehowa peäle lodab, wöttab rammo. |
LT | 25. Išdidžios širdies žmogus sukelia vaidus, o kas pasitiki Viešpačiu, klestės. |
|
|
||
Luther1912 | 25. Ein Stolzer erweckt Zank; wer aber auf den HERRN sich verläßt, wird gelabt. |
Ostervald-Fr | 25. Celui qui a le cœur enflé excite les querelles; mais celui qui s'assure sur l'Éternel sera rassasié. |
RV'1862 | 25. El altivo de ánimo revuelve contiendas: mas el que confia en Jehová, engordará. |
SVV1770 | 25 Die grootmoedig is, verwekt gekijf; maar die op den HEERE vertrouwt, zal vet worden. |
|
|
||
PL1881 | 25. Wysokomyślny wszczyna zwadę; ale kto nadzieję ma w Panu, dostatek mieć będzie. |
Karoli1908Hu | 25. A telhetetlen lélek háborúságot szerez; a ki pedig bízik az Úrban, megerősödik. |
RuSV1876 | 25 Надменный разжигает ссору, а надеющийся на Господа будет благоденствовать. |
БКуліш | 25. Надутий розпалює сварку, хто ж надїєсь на Господа, - добро йому буде. |
|
|
||
FI33/38 | 26. Omaan sydämeensä luottavainen on tyhmä, mutta viisaudessa vaeltava pelastuu. |
Biblia1776 | 26. Joka omaan sydämeensä uskaltaa, hän on tyhmä; mutta joka viisaudessa vaeltaa, hän vapahdetaan. |
CPR1642 | 26. Joca omaan sydämeens uscalda hän on tyhmä: mutta joca wijsaudes waelda hän wapadetan. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 26 He who trusts in his own heart is a fool, but he who walks wisely, he will be delivered. |
KJV | 26. He that trusteth in his own heart is a fool: but whoso walketh wisely, he shall be delivered. |
|
|
||
Dk1871 | 26. Hvo som forlader sig paa sit Hjerte, han er en Daare; men den, som vandrer i Visdom, han skal reddes. |
KXII | 26. Den sig uppå sitt hjerta förlåter, han är en dåre; men den som går med vishet, han skall friad varda. |
PR1739 | 26. Kes omma süddame peäle lodab, se on halp; agga kes tarkusses käib, se peäseb. |
LT | 26. Kas pasitiki savo širdimi, yra kvailas, o kas išmintingai elgiasi, bus išgelbėtas. |
|
|
||
Luther1912 | 26. Wer sich auf sein Herz verläßt, ist ein Narr; wer aber mit Weisheit geht, wird entrinnen. |
Ostervald-Fr | 26. Celui qui se confie en son propre cœur, est un insensé; mais celui qui marche dans la sagesse, sera délivré. |
RV'1862 | 26. El que confia en su corazón es insensato: mas el que camina en sabiduría, él escapará. |
SVV1770 | 26 Die op zijn hart vertrouwt, die is een zot; maar die in wijsheid wandelt, die zal ontkomen. |
|
|
||
PL1881 | 26. Kto ufa w sercu swem, głupi jest; ale kto sobie mądrze poczyna, ten ujdzie nieszczęścia. |
Karoli1908Hu | 26. A ki bízik magában, bolond az; a ki pedig jár bölcsen, megszabadul. |
RuSV1876 | 26 Кто надеется на себя, тот глуп; а кто ходит в мудрости, тот будет цел. |
БКуліш | 26. Хто лиш на себе вповає, той безумен, а хто ходить у мудростї - спасеться від злого. |
|
|
||
FI33/38 | 27. Joka köyhälle antaa, se ei puutteeseen joudu; mutta joka silmänsä häneltä sulkee, saa kirouksia paljon. |
Biblia1776 | 27. Joka vaivaiselle antaa, ei häneltä puutu; vaan joka silmänsä hänestä kääntää, se tulee pahasti kirotuksi. |
CPR1642 | 27. Joca waiwaiselle anda ei häneldä puutu: waan joca silmäns hänestä käändä hänen käy caicki tacaperin. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 27 He who gives to the poor will not lack, but he who hides his eyes will have many a curse. |
KJV | 27. He that giveth unto the poor shall not lack: but he that hideth his eyes shall have many a curse. |
|
|
||
Dk1871 | 27. Hvo som giver den fattige, skal ikke have Mangel; men over den, som lukker sine Øjne til, skal der være lnange Forbandelser. |
KXII | 27. Den som den fattiga gifver, honom skall intet fattas; men den som sin ögon afvänder, med honom skall det fast tillbakagå. |
PR1739 | 27. Kes kehwale annab, sellele ei sa mitte tühhi kätte; agga kes ommad silmad körwal hoiab, saab paljo needmist ennese peäle . |
LT | 27. Kas duoda vargšui, nestokos, o kas užsimerkia, kad jo nematytų, bus labai keikiamas. |
|
|
||
Luther1912 | 27. Wer dem Armen gibt, dem wird nichts mangeln; wer aber seine Augen abwendet, der wird viel verflucht. |
Ostervald-Fr | 27. Celui qui donne au pauvre, n'aura point de disette; mais celui qui en détourne ses yeux, abondera en malédictions. |
RV'1862 | 27. El que da al pobre, nunca tendrá pobreza: mas el que del pobre aparta sus ojos, tendrá muchas maldiciones. |
SVV1770 | 27 Die den armen geeft, zal geen gebrek hebben; maar die zijn ogen verbergt, zal veel vervloekt worden. |
|
|
||
PL1881 | 27. Kto daje ubogiemu, nie będzie miał niedostatku; ale kto od niego odwraca oczy swe, wielkie przeklęstwa naó przyjdą. |
Karoli1908Hu | 27. A ki ád a szegénynek, [12†] nem lesz néki szüksége; a ki pedig elrejti a szemét, megsokasulnak rajta az átkok. |
RuSV1876 | 27 Дающий нищему не обеднеет; а кто закрывает глаза свои от него, натом много проклятий. |
БКуліш | 27. Хто вбогому дає, не знати ме нужди, хто ж одвертає очі свої од його, - того проклинають. |
|
|
||
FI33/38 | 28. Kun jumalattomat nousevat, piileksivät ihmiset; mutta kun he hukkuvat, niin hurskaat enentyvät. |
Biblia1776 | 28. Kuin jumalattomat tulevat, niin kansa itsensä kätkee; mutta kuin ne hukkuvat, niin vanhurskaat enenevät. |
CPR1642 | 28. Cosca jumalattomat tulewat nijn Canssa idzens kätke: mutta cosca ne huckuwat nijn wanhurscat enänewät. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 28 When the wicked rise, men hide themselves, but when they perish, the righteous increase. |
KJV | 28. When the wicked rise, men hide themselves: but when they perish, the righteous increase. |
|
|
||
Dk1871 | 28. Naar de ugudelige rejse sig, skjule Folk sig; men naar de omkomme, ville de, retfærdige blive mange. |
KXII | 28. När de ogudaktige uppkomma, så förgömmer sig folket; men när de förgås, så varda de rättfärdige månge. |
PR1739 | 28. Kui öälad woimust wötwad, siis innimessed lähhäwad warjule; agga kui nemmad hukka lähhäwad, siis saab neid öigid paljo. |
LT | 28. Iškylant nedorėliams, žmonės slepiasi, bet kai jie pražūna, padaugėja teisiųjų. |
|
|
||
Luther1912 | 28. Wenn die Gottlosen aufkommen, so verbergen sich die Leute; wenn sie aber umkommen, werden der Gerechten viel. |
Ostervald-Fr | 28. Quand les méchants s'élèvent, chacun se cache; mais quand ils périssent, les justes se multiplient. |
RV'1862 | 28. Cuando los impíos son levantados, el hombre cuerdo se esconderá: mas cuando perecen, los justos se multiplican. |
SVV1770 | 28 Als de goddelozen opkomen, verbergt zich de mens; maar als zij omkomen, vermenigvuldigen de rechtvaardigen. |
|
|
||
PL1881 | 28. Gdy niepobożni powstawają, kryje się człowiek; ale gdy giną, sprawiedliwi się rozmnażają. |
Karoli1908Hu | 28. Mikor felemeltetnek az istentelenek, [13†] elrejti magát az ember; de mikor azok elvesznek, [14†] öregbülnek az igazak. |
RuSV1876 | 28 Когда возвышаются нечестивые, люди укрываются, а когда они падают,умножаются праведники. |
БКуліш | 28. Як безбожні йдуть у гору, - ховаються люде; як же вони упадають, - праведник більшає. |
|
|