SANANLASKUT
27 luku |
|
||
|
|
||
Hiskian miesten kokoamat Salomon sananlaskut; jatkoa: Lauselmia elämän eri aloilta. |
|
||
|
|
||
FI33/38 | 1. Älä huomispäivästä kersku, sillä et tiedä, mitä mikin päivä synnyttää. |
Biblia1776 | 1. Älä kehu huomisesta päivästä; sillä et sinä tiedä, mitä tänäpänä tapahtuu. |
CPR1642 | 1. ÄLä kehu sinuas huomenesta päiwästä: sillä et sinä tiedä mitä tänäpän tapahtu. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 1 Do not boast in yourself of tomorrow, because you do not know what a day may bring forth. |
KJV | 1. Boast not thyself of to morrow; for thou knowest not what a day may bring forth. |
|
|
||
Dk1871 | 1. Ros dig ikke af den Dag i Morgen; thi du ved ikke, hvad Dagen vil føde. |
KXII | 1. Beröm dig icke af morgondagen; ty du vetst icke hvad i dag hända kan. |
PR1739 | 1. Ärra kiitle homsest päwast, sest sinna ei tea mitte, mis se pääw sadab. |
LT | 1. Nesigirk rytdiena, nes nežinai, ką ji tau atneš. |
|
|
||
Luther1912 | 1. Rühme dich nicht des morgenden Tages; denn du weißt nicht, was heute sich begeben mag. |
Ostervald-Fr | 1. Ne te vante point du jour du lendemain; car tu ne sais pas ce que ce jour peut enfanter. |
RV'1862 | 1. NO te alabes del día de mañana; porque no sabes que parirá el día. |
SVV1770 | 1 Beroem u niet over den dag van morgen; want gij weet niet, wat de dag zal baren. |
|
|
||
PL1881 | 1. Nie chlub się ze dnia jutrzejszego; bo nie wiesz, coć przyniesie dzieó dzisiejszy. |
Karoli1908Hu | 1. Ne dicsekedjél a holnapi [1†] nappal; mert nem tudod, mit hoz a nap tereád. |
RuSV1876 | 1 Не хвались завтрашним днем, потому что не знаешь, что родит тот день. |
БКуліш | 1. Не хвались завтрішним днем, не знаєш бо, що той день уродить. |
|
|
||
FI33/38 | 2. Kehukoon sinua toinen, ei oma suusi; vieras, eikä omat huulesi. |
Biblia1776 | 2. Anna toisen sinuas kiittää, ja ei sinun oman suus, muukalaisen, ja ei omin huultes. |
CPR1642 | 2. Anna toisen sinuas kijttä ja ei sinun oma suus: muucalaisen ja ei omain huuldes. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 2 Let another man praise you and not your own mouth, a stranger and not your own lips. |
KJV | 2. Let another man praise thee, and not thine own mouth; a stranger, and not thine own lips. |
|
|
||
Dk1871 | 2. Lad en fremmed rose dig og ikke din egen Mund; en anden og ikke dine egne Læber! |
KXII | 2. Låt en annan lofva dig, och icke din mun; en främmande, och icke dina egna läppar. |
PR1739 | 2. Kiitko sind teine, agga ei mitte so omma su; üks woöras, agga mitte so ennese uled. |
LT | 2. Tegul kitas giria tave, o ne tavo burna; svetimas, bet ne tavo lūpos. |
|
|
||
Luther1912 | 2. Laß dich einen andern loben, und nicht deinen Mund, einen Fremden, und nicht deine eigenen Lippen. |
Ostervald-Fr | 2. Qu'un autre te loue, et non pas ta propre bouche; que ce soit un étranger, et non tes lèvres. |
RV'1862 | 2. Alábete el extraño, y no tu boca: el ajeno, y no tus labios. |
SVV1770 | 2 Laat u een vreemde prijzen, en niet uw mond; een onbekende, en niet uw lippen. |
|
|
||
PL1881 | 2. Niechaj cię kto inny chwali, a nie usta twoje; obcy, a nie wargi twoje. |
Karoli1908Hu | 2. Dicsérjen meg téged más, és ne a te szájad; az idegen, és ne a te ajkaid. |
RuSV1876 | 2 Пусть хвалит тебя другой, а не уста твои, – чужой, а не язык твой. |
БКуліш | 2. Нехай вихвалює тебе хто другий, а не твої уста, - чужий, а не твій язик. |
|
|
||
FI33/38 | 3. Raskas on kivi ja painava hiekka, mutta molempia raskaampi hullun suuttumus. |
Biblia1776 | 3. Kivi on raskas ja santa painaa; vaan tyhmän viha on raskaampi kuin ne molemmat. |
CPR1642 | 3. Kiwi on rascas ja sanda paina waan tyhmän wiha on rascambi cuin ne molemmat. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 3 A stone is heavy and the sand weighty, but a fool's provocation is heavier than both. |
KJV | 3. A stone is heavy, and the sand weighty; but a fool's wrath is heavier than them both. |
|
|
||
Dk1871 | 3. Stenen er svar, og Sandet er tungt; men Daarens Fortørnelse er svarere end begge. |
KXII | 3. Stenen är svår, och sanden är tung; men ens dåras vrede är svårare än de både. |
PR1739 | 3. Kiwwil on kül raskus, ja liwal omma koorm; agga meletuma melepahhandus on raskem kui need mollemad. |
LT | 3. Akmuo ir smėlis yra sunkūs, bet kvailio pyktis yra sunkesnis už abu. |
|
|
||
Luther1912 | 3. Stein ist schwer und Sand ist Last; aber des Narren Zorn ist schwerer denn die beiden. |
Ostervald-Fr | 3. La pierre est pesante, et le sable est lourd; mais la colère d'un insensé est plus pesante que l'un et l'autre. |
RV'1862 | 3. Pesada es la piedra, y la arena pesa: mas la ira del insensato es más pesada que ámbas cosas. |
SVV1770 | 3 Een steen is zwaar, en het zand gewichtig; maar de toornigheid des dwazen is zwaarder dan die beide. |
|
|
||
PL1881 | 3. Ciężkić jest kamieó, i piasek ważny; ale gniew głupiego cięższy, niż to oboje. |
Karoli1908Hu | 3. Nehézség van a kőben, és teher a fövényben; de a bolondnak haragja nehezebb mind a kettőnél. |
RuSV1876 | 3 Тяжел камень, весок и песок; но гнев глупца тяжелее их обоих. |
БКуліш | 3. Важке каміннє, а пісок так само, та гнїв дурного обоє переважить. |
|
|
||
FI33/38 | 4. Kiukku on julma, viha on niinkuin tulva; mutta kuka voi kestää luulevaisuutta? |
Biblia1776 | 4. Viha on julma kappale ja karvas mieli on myrsky; ja kuka taitaa olla kateutta vastaan? |
CPR1642 | 4. Wiha on julma cappale ja carwas mieli on myrsky ja cuca taita olla waino wastan? |
|
|
|
|
||
MLV19 | 4 Wrath is cruel and anger is overwhelming, but who is able to stand before jealousy? |
KJV | 4. Wrath is cruel, and anger is outrageous; but who is able to stand before envy? |
|
|
||
Dk1871 | 4. Hidsighed er grum, og Vrede strømmer over; men hvo kan staa for Skinsyge? |
KXII | 4. Vrede är en grym ting, och harm är en storm; och ho kan bestå för afund? |
PR1739 | 4. Tulline wihha on wägga hirmus, ja wihha on kui wee-tousminne; agga kes woib kahtlase abbiello mehhe mele ees seista? |
LT | 4. Rūstybė yra žiauri, pyktis nesuvaldomas, bet kas gali atsispirti pavydui? |
|
|
||
Luther1912 | 4. Zorn ist ein wütig Ding, und Grimm ist ungestüm; aber wer kann vor dem Neid bestehen? |
Ostervald-Fr | 4. La colère est cruelle; et la fureur est comme une inondation; mais qui pourra subsister devant la jalousie? |
RV'1862 | 4. Cruel es la ira; e impetuoso el furor: ¿mas quién parará delante de la envidia? |
SVV1770 | 4 Grimmigheid en overloping van toorn is wreedheid; maar wie zal voor nijdigheid bestaan? |
|
|
||
PL1881 | 4. Okrutnyć jest gniew, i nagła popędliwość; ale przed zazdrością któż się ostoi? |
Karoli1908Hu | 4. A búsulásban kegyetlenség van, és a haragban áradás; de ki állhatna meg az irígység előtt? |
RuSV1876 | 4 Жесток гнев, неукротима ярость; но кто устоит против ревности? |
БКуліш | 4. Жорстокий гнїв, палка і лютість, та проти ревностї хто встояти зможе? |
|
|
||
FI33/38 | 5. Parempi julkinen nuhde kuin salattu rakkaus. |
Biblia1776 | 5. Julkinen kuritus on parempi kuin salainen rakkaus. |
CPR1642 | 5. Julkinen curitus on parembi cuin salainen rackaus. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 5 Better is open rebuke than love that is hidden. |
KJV | 5. Open rebuke is better than secret love. |
|
|
||
Dk1871 | 5. Aabenbar Irettesættelse er bedre end skjult Kærlighed. |
KXII | 5. Uppenbara straff är bättre än hemlig kärlek. |
PR1739 | 5. Awwalik nomiminne on parrem, kui sallalik armastus. |
LT | 5. Geriau yra viešas įspėjimas negu slapta meilė. |
|
|
||
Luther1912 | 5. Offene Strafe ist besser denn heimliche Liebe. |
Ostervald-Fr | 5. Une réprimande ouverte vaut mieux qu'une amitié cachée. |
RV'1862 | 5. Mejor es la reprensión manifiesta, que el amor oculto. |
SVV1770 | 5 Openbare bestraffing is beter dan verborgene liefde. |
|
|
||
PL1881 | 5. Lepsza jest przymówka jawna, niżeli miłość skryta. |
Karoli1908Hu | 5. Jobb a nyilvánvaló dorgálás a titkos szeretetnél. |
RuSV1876 | 5 Лучше открытое обличение, нежели скрытая любовь. |
БКуліш | 5. Докір явний багато лїпший, анїж укрита любов. |
|
|
||
FI33/38 | 6. Ystävän lyönnit ovat luotettavat, mutta vihamiehen suutelot ylenpalttiset. |
Biblia1776 | 6. Hyvänsuovan haavat ovat paremmat kuin petolliset vainoojain suunantamiset. |
CPR1642 | 6. Hywän suowan haawat owat paremmat cuin petolliset wainojan suunandamiset. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 6 Faithful are the wounds of a friend, but the kisses of an enemy are abundant. |
KJV | 6. Faithful are the wounds of a friend; but the kisses of an enemy are deceitful. |
|
|
||
Dk1871 | 6. Saar af en Elsker ere velmente, men den hadefuldes Kys ere rigelige. |
KXII | 6. Älskarens slag äro trofast; men hatarens kyssande bedrägeligit. |
PR1739 | 6. Ustawad on need hawad, mis armastaja käest on; agga selle su-andmissed, kes wihkab, on pettised. |
LT | 6. Žaizdos nuo draugo yra geriau negu klastingas priešo pabučiavimas. |
|
|
||
Luther1912 | 6. Die Schläge des Liebhabers meinen's recht gut; aber die Küsse des Hassers sind gar zu reichlich. |
Ostervald-Fr | 6. Les blessures faites par celui qui aime, sont fidèles; mais les baisers de celui qui hait sont trompeurs. |
RV'1862 | 6. Fieles son las heridas del que ama; e importunos los besos del que aborrece. |
SVV1770 | 6 De wonden des liefhebbers zijn getrouw; maar de kussingen des haters zijn af te bidden. |
|
|
||
PL1881 | 6. Lepsze są rany od przyjaciela, niż łagodne całowanie człowieka nienawidzącego. |
Karoli1908Hu | 6. Jószándékból valók a barátságos embertől vett sebek; [2†] és temérdek a gyűlölőnek csókja. |
RuSV1876 | 6 Искренни укоризны от любящего, и лживы поцелуи ненавидящего. |
БКуліш | 6. Лїпші щирі догани від люблячого, анїж зрадливі поцїлуї від того, що ненавидить. |
|
|
||
FI33/38 | 7. Kylläinen polkee hunajaakin, nälkäiselle on kaikki karvaskin makeata. |
Biblia1776 | 7. Ravittu sielu polkee hunajaa; vaan isoovaiselle sielulle ovat kaikki karvaatkin makiat. |
CPR1642 | 7. Rawittu sielu polke hunajata waan isowaiselle sielulle owat caicki carwatkin makiat. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 7 The full soul loathes a honeycomb, but to the hungry soul every bitter thing is sweet. |
KJV | 7. The full soul loatheth an honeycomb; but to the hungry soul every bitter thing is sweet. |
|
|
||
Dk1871 | 7. En mæt Sjæl vrager Honningkage; men alt besk er sødt for en hungrig Sjæl. |
KXII | 7. En mätt själ trampar väl på hannogskakona; men ene hungrogo själ är allt bittert sött. |
PR1739 | 7. Se hing kelle köht täis, tallab kül kerjemet ärra; agga sel hingel, kel nälg on, on keik kibbe maggus. |
LT | 7. Sotus ir medaus nevalgo, o alkanam ir kartus daiktas yra saldus. |
|
|
||
Luther1912 | 7. Eine satte Seele zertritt wohl Honigseim; aber einer hungrigen Seele ist alles Bittere süß. |
Ostervald-Fr | 7. Celui qui est rassasié, foule aux pieds les rayons de miel; mais celui qui a faim trouve doux même ce qui est amer. |
RV'1862 | 7. El alma harta huella el panal de miel: mas al alma hambrienta todo lo amargo es dulce. |
SVV1770 | 7 Een verzadigde ziel vertreedt het honigzeem; maar aan een hongerige ziel is alle bitter zoet. |
|
|
||
PL1881 | 7. Dusza nasycona i plastr miodu podepcze; ale głodnej duszy i gorzkość wszelaka słodka. |
Karoli1908Hu | 7. A jóllakott ember még a lépesmézet is megtapodja; de az éhes embernek minden keserű édes. |
RuSV1876 | 7 Сытая душа попирает и сот, а голодной душе все горькое сладко. |
БКуліш | 7. Хто ситий, наступить і на крижку з медом, а голодній душі й гірке - солодке. |
|
|
||
FI33/38 | 8. Kuin pesästään paennut lintu, on mies paossa kotipaikoiltaan. |
Biblia1776 | 8. Niinkuin lintu, joka pesästänsä kulkee, niin on se mies, joka siastansa siirtää. |
CPR1642 | 8. Nijncuin lindu joca pesästäns culke nijn on se joca siastans sijrtä. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 8 As a bird that wanders from her nest, so is a man who wanders from his place. |
KJV | 8. As a bird that wandereth from her nest, so is a man that wandereth from his place. |
|
|
||
Dk1871 | 8. Ligesom en Spurv, der flagrer om borte fra sin Rede, saa er en Mand, der vanker omkring borte fra sit Sted. |
KXII | 8. Såsom en fogel, den ifrå sitt näste viker, alltså är den som ifrå sitt rum viker. |
PR1739 | 8. Otsego lind, kes ommast pessast lähhäb hulkuma; nenda on se mees, kes ommast paigast ärralähhäb hulkuma. |
LT | 8. Žmogus, palikęs savo vietą, yra kaip paukštis, išskridęs iš lizdo. |
|
|
||
Luther1912 | 8. Wie ein Vogel, der aus seinem Nest weicht, also ist, wer von seiner Stätte weicht. |
Ostervald-Fr | 8. Tel qu'est un oiseau qui erre loin de son nid, tel est l'homme qui s'éloigne de sa demeure. |
RV'1862 | 8. Cual es el ave que se va de su nido, tal es el hombre que se va de su lugar. |
SVV1770 | 8 Gelijk een vogel is, die uit zijn nest omdoolt, alzo is een man, die omdoolt uit zijn plaats. |
|
|
||
PL1881 | 8. Jako ptak odlatuje od gniazda swojego: tak człowiek odchodzi od miejsca swego. |
Karoli1908Hu | 8. Mint a madárka, ki elbujdosott fészkétől, olyan az ember, a ki elbujdosott az ő lakóhelyétől. |
RuSV1876 | 8 Как птица, покинувшая гнездо свое, так человек, покинувший местосвое. |
БКуліш | 8. Як пташка, що гнїздо покине, так само й чоловік, що місце своє покинув. |
|
|
||
FI33/38 | 9. Öljy ja suitsuke ilahuttavat sydämen; samoin ystävän hellyys, alttiisti neuvoja antavainen. |
Biblia1776 | 9. Voiteesta ja suitsutuksesta sydän iloitsee, ja ystävän hyvä neuvo on sielulle otollinen. |
CPR1642 | 9. Woitesta ja suidzutuxesta sydäin iloidze ja ystäwän hywä neuwo on sielulle otollinen. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 9 Oil and perfume rejoice the heart, so too the sweetness of a man's friend by hearty counsel. |
KJV | 9. Ointment and perfume rejoice the heart: so doth the sweetness of a man's friend by hearty counsel. |
|
|
||
Dk1871 | 9. Olie og Røgelse glæde Hjertet, og en Vens Sødhed glæder, naar den kommer fra hans Sjæls Raad. |
KXII | 9. Hjertat fröjdar sig af salvo och rökverk; men en vän är behagelig för själenes råds skull. |
PR1739 | 9. Ölli ja suitsetamisse-rohhi römustab süddant; nenda ka on kellegi söbber maggus süddame nou pärrast. |
LT | 9. Draugo žodžiai ir nuoširdūs patarimai gaivina širdį kaip aliejai ir brangūs kvepalai. |
|
|
||
Luther1912 | 9. Das Herz erfreut sich an Salbe und Räuchwerk; aber ein Freund ist lieblich um Rats willen der Seele. |
Ostervald-Fr | 9. L'huile et le parfum réjouissent le cœur; telle est la douceur d'un ami dont le conseil vient du cœur. |
RV'1862 | 9. El ungüento y el sahumerio alegran el corazón; y el amigo al hombre con el consejo dado de ánimo. |
SVV1770 | 9 Olie en reukwerk verblijdt het hart; alzo is de zoetigheid van iemands vriend, vanwege den raad der ziel. |
|
|
||
PL1881 | 9. Jako maść i kadzenie uwesela serce: tak słodkość przyjaciela uwesela więcej, niż własna rada. |
Karoli1908Hu | 9. Mint a kenet és jó illat megvídámítja a szívet: úgy az ő barátjának édes szavai is, melyek lelke tanácsából valók. |
RuSV1876 | 9 Масть и курение радуют сердце; так сладок всякому друг сердечным советом своим. |
БКуліш | 9. Мастї й пахощі радують серце: такий же й друг солодкий, що з серця раду удїляє. |
|
|
||
FI33/38 | 10. Ystävääsi ja isäsi ystävää älä hylkää, äläkä hätäpäivänäsi mene veljesi taloon: parempi läheinen naapuri kuin kaukainen veli. |
Biblia1776 | 10. Älä hylkää ystävääs, ja isäs ystäviä, ja älä mene veljes huoneesen, kuin sinun väärin käy; sillä parempi on kylänmies, joka läsnä on, kuin veli, joka taampana on. |
CPR1642 | 10. Älä hyljä sinun ystäwätäs ja sinun Isäs ystäwitä ja älä mene weljes huoneseen cosca sinun wäärin käy: sillä parembi on kylänmies joca läsnä on cuin weli joca taambana on. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 10 Do not forsake your own friend and your father's friend. And do not go to your brother's house in the day of your calamity. Better is a neighbor nearby than a brother far off. |
KJV | 10. Thine own friend, and thy father's friend, forsake not; neither go into thy brother's house in the day of thy calamity: for better is a neighbour that is near than a brother far off. |
|
|
||
Dk1871 | 10. Forlad ikke din Ven og din Faders Ven, og gak ikke i din Broders Hus paa din Nøds Dag; hedre er en Nabo nær hos end en Broder langt borte. |
KXII | 10. Din vän och dins faders vän förlåt icke, och gack icke uti dins broders hus, när dig illa går; ty en granne vid handena är bättre, än en broder långt borto. |
PR1739 | 10. Omma söbra ja omma issa söbra ärra jätta mitte mahha; ja ärra tulle omma wenna kotta omma hukkatusse aial: naber , kes liggi, on parrem kui wend, kes emal. |
LT | 10. Neprarask savo draugo ir tėvo draugo. Nelaimės dieną neik į brolio namus. Kaimynas arti geriau negu brolis toli. |
|
|
||
Luther1912 | 10. Deinen Freund und deines Vaters Freund verlaß nicht, und gehe nicht ins Haus deines Bruders, wenn dir's übel geht; denn dein Nachbar in der Nähe ist besser als dein Bruder in der Ferne. |
Ostervald-Fr | 10. Ne quitte point ton ami, ni l'ami de ton père, et ne va point dans la maison de ton frère au jour de ta détresse; car un bon voisin qui est près, vaut mieux qu'un frère qui est loin. |
RV'1862 | 10. No dejes a tu amigo, ni al amigo de tu padre: ni entres en casa de tu hermano el día de tu aflicción: mejor es el vecino cercano, que el hermano lejano. |
SVV1770 | 10 Verlaat uw vriend, noch den vriend uws vaders niet; en ga ten huize uws broeders niet op den dag van uw tegenspoed. Beter is een gebuur die nabij is, dan een broeder, die verre is. |
|
|
||
PL1881 | 10. Przyjaciela twego, i przyjaciela ojca twego nie opuszczaj, a do domu brata twego nie wchodź w dzieó utrapienia twego; bo lepszy sąsiad bliski, niż brat daleki. |
Karoli1908Hu | 10. A te barátodat, [3†] és a te atyádnak barátját el ne hagyd, és a te atyádfiának házába be ne menj nyomorúságodnak idején. Jobb a közel való szomszéd a messze való atyafinál. |
RuSV1876 | 10 Не покидай друга твоего и друга отца твоего, и в дом брата твоего не ходи в день несчастья твоего: лучше сосед вблизи, нежели брат вдали. |
БКуліш | 10. Не покидай свого, нї батькового друга, і в братів дом не йди в лиху твою годину: Лїпший сусїд близький, анїж брат далеко. |
|
|
||
FI33/38 | 11. Viisastu, poikani, ja ilahuta minun sydämeni, niin minä voin antaa herjaajalleni vastauksen. |
Biblia1776 | 11. Ole viisas, poikani, ja iloita sydämeni, että minä taitaisin vastata sitä, joka minua pilkkaa. |
CPR1642 | 11. Ole wijsas poican nijn minun sydämen iloidze: että minä taitaisin wastata sitä joca minua pilcka. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 11 My son, be wise and make my heart glad, that I may answer he who reproaches me. |
KJV | 11. My son, be wise, and make my heart glad, that I may answer him that reproacheth me. |
|
|
||
Dk1871 | 11. Vær viis, min Søn! og glæd mit Hjerte, paa det jeg kan svare den, som forhaaner mig. |
KXII | 11. Var vis, min son, så gläder sig mitt hjerta, så vill jag svara honom, som mig försmäder. |
PR1739 | 11. Olle tark, mo poeg, ja römusta mo süddat, et ma middagi woin wastata sellele, kes mind laimab. |
LT | 11. Mano sūnau, būk išmintingas ir pradžiugink mano širdį, kad galėčiau atsakyti tam, kuris man priekaištauja. |
|
|
||
Luther1912 | 11. Sei weise, mein Sohn, so freut sich mein Herz, so will ich antworten dem, der mich schmäht. |
Ostervald-Fr | 11. Mon fils, sois sage, et réjouis mon cœur, et je pourrai répondre à celui qui me fera des reproches. |
RV'1862 | 11. Sé sabio, o! hijo mío, y alegra mi corazón; y tendré que responder al que me deshonrare. |
SVV1770 | 11 Zijt wijs, mijn zoon, en verblijd mijn hart; opdat ik mijn smader wat te antwoorden heb. |
|
|
||
PL1881 | 11. Bądź mądrym, synu mój! a uweselaj serce moje, abym miał co odpowiedzieć temu, któryby mi urągał. |
Karoli1908Hu | 11. Légy bölcs fiam, [4†] és vídámítsd meg az én szívemet; hogy megfelelhessek annak, a ki engem ócsárol. |
RuSV1876 | 11 Будь мудр, сын мой, и радуй сердце мое; и я буду иметь, что отвечать злословящему меня. |
БКуліш | 11. Розумен будь, сину, втїшай моє серце, щоб знав я, що менї злоріцї відказати. |
|
|
||
FI33/38 | 12. Mielevä näkee vaaran ja kätkeytyy, mutta yksinkertaiset käyvät kohti ja saavat vahingon. |
Biblia1776 | 12. Viisas näkee vaaran, ja lymyttää itsensä; vaan tyhmät menevät siihen, ja saavat vahingon. |
CPR1642 | 12. Wijsas mies näke waaran ja lymyttä idzens: waan tyhmät menewät sijhen ja saawat wahingon. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 12 A prudent man sees the evil and hides himself. The simple pass on and suffer for it. |
KJV | 12. A prudent man foreseeth the evil, and hideth himself; but the simple pass on, and are punished. |
|
|
||
Dk1871 | 12. Den kloge saa Ulykken og skjulte sig; men de uerfarne gik frem og maatte bøde. |
KXII | 12. En vis man ser det onda, och gömmer sig undan; men de fåkunnige gå derigenom, och få skada. |
PR1739 | 12. Hea oidoga innimenne nääb önnetust, ja lähhäb eest warjule; agga rummalad lähhäwad omma teed, ja neid nuhheldakse. |
LT | 12. Supratingas numato pavojų ir pasislepia, o neišmanėlis eina ir nukenčia. |
|
|
||
Luther1912 | 12. Ein Kluger sieht das Unglück und verbirgt sich; aber die Unverständigen gehen hindurch und leiden Schaden. |
Ostervald-Fr | 12. L'homme bien avisé prévoit le mal, et se met à l'abri; mais les simples passent outre et en portent la peine. |
RV'1862 | 12. El avisado ve el mal, y escóndese: mas los simples pasan, y llevan el daño. |
SVV1770 | 12 De kloekzinnige ziet het kwaad, en verbergt zich; de slechten gaan henen door, en worden gestraft. |
|
|
||
PL1881 | 12. Ostrożny, upatrując złe, ukrywa się; ale prostak wprost idąc, w szkodę popada. |
Karoli1908Hu | 12. Az eszes meglátja a bajt, elrejti magát; az [5†] esztelenek neki mennek, kárát vallják. |
RuSV1876 | 12 Благоразумный видит беду и укрывается; а неопытные идут вперед и наказываются. |
БКуліш | 12. Розважливий бачить лихо й ховається, а недосьвідні простаки гонять вперед, і в біду попадають. |
|
|
||
FI33/38 | 13. Ota siltä vaatteet, joka toista takasi, ja ota häneltä pantti vieraan naisen tähden. |
Biblia1776 | 13. Ota hänen vaatteensa, joka toisen takaa, ja ota häneltä pantti muukalaisen edestä. |
CPR1642 | 13. Ota hänen waattens joca toisen edestä hywä on ja ota häneldä pantti muucalaisen edestä. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 13 Take his garment that (it is) a surety for a stranger and hold him in pledge who is a surety for a strange woman. |
KJV | 13. Take his garment that is surety for a stranger, and take a pledge of him for a strange woman. |
|
|
||
Dk1871 | 13. Naar en gaar i Borgen for en fremmed, tag saa hans Klæder, og tag Pant af ham for den fremmede Kvindes Skyld. |
KXII | 13. Tag honom sin klädnad bort, som för en annan i borgan går, och panta honom för dens främmandes skull. |
PR1739 | 13. Kui kegi woöra eest käemehheks heitnud, siis wötta selle ride ärra, ja woöra wölla pärrast wötta panti temma käest. |
LT | 13. Paimk apdarą iš to, kas laidavo už svetimą, ir turėk užstatą iš suvedžiotojo. |
|
|
||
Luther1912 | 13. Nimm dem sein Kleid, der für einen andern Bürge wird, und pfände ihn um der Fremden willen. |
Ostervald-Fr | 13. Quand quelqu'un aura cautionné un étranger, prends son vêtement; exige de lui un gage, à cause des étrangers. |
RV'1862 | 13. Quítale su ropa, porque fió al extraño; y por la extraña, préndale. |
SVV1770 | 13 Als iemand voor een vreemde borg geworden is, neem zijn kleed, en pand hem voor een onbekende vrouw. |
|
|
||
PL1881 | 13. Weźmij szatę tego, któryć ręczył za obcego; a od tego, który ręczył za cudzoziemkę, weźmij zastaw jego. |
Karoli1908Hu | 13. Vedd el a ruháját, mert [6†] kezes lett másért, és az idegenért zálogold meg. |
RuSV1876 | 13 Возьми у него платье его, потому что он поручился за чужого, и за стороннего возьми от него залог. |
БКуліш | 13. Бери з нього платтє, він бо за чужого ручався, й за стороннього бери застав у нього! |
|
|
||
FI33/38 | 14. Joka siunaa ystäväänsä isoäänisesti aamulla varhain, sille se luetaan kiroukseksi. |
Biblia1776 | 14. Joka lähimmäistänsä siunaa korkialla äänellä, ja nousee varhain, se luetaan hänelle kiroukseksi. |
CPR1642 | 14. Joca lähimmäistäns siuna corkialla änellä ja nouse warahin: se luetan hänelle kirouxexi. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 14 He who graces his friend with a loud voice, rising early in the morning, it will be considered a curse to him. |
KJV | 14. He that blesseth his friend with a loud voice, rising early in the morning, it shall be counted a curse to him. |
|
|
||
Dk1871 | 14. Hvo som velsigner sin Næste med høj Røst aarle om Morgenen, ham skal det regnes for en Forbandelse. |
KXII | 14. Den sin nästa med höga röst välsignar, och står bittida upp, det varder honom för en banno räknadt. |
PR1739 | 14. Kes omma liggimest sure heälega warra hom̃iko kidab, sedda arwatakse temmale ärrawandumisseks. |
LT | 14. Kas atsikėlęs anksti rytą garsiai laimina savo draugą, tai bus jam įskaityta prakeikimu. |
|
|
||
Luther1912 | 14. Wenn einer seinen Nächsten des Morgens früh mit lauter Stimme segnet, das wird ihm für einen Fluch gerechnet. |
Ostervald-Fr | 14. Celui qui bénit son ami à haute voix, de bon matin, sera considéré comme s'il le maudissait. |
RV'1862 | 14. El que bendice a su amigo a alta voz madrugando de mañana, por maldición se le contará. |
SVV1770 | 14 Die zijn vriend zegent met luider stem, zich des morgens vroeg opmakende, het zal hem tot een vloek gerekend worden. |
|
|
||
PL1881 | 14. Temu, który przyjacielowi swemu wielkim głosem rano wstawając błogosławi, poczytane to będzie za przeklęstwo. |
Karoli1908Hu | 14. A ki nagy hangon áldja az ő barátját, reggel jó idején felkelvén; átokul tulajdoníttatik néki. |
RuSV1876 | 14 Кто громко хвалит друга своего с раннего утра, того сочтут за злословящего. |
БКуліш | 14. Хто з ранку раннього товариша, знай, хвалить, про того думають, що се його він судить. |
|
|
||
FI33/38 | 15. Räystäästä tippuva vesi sadepäivänä ja toraisa vaimo ovat yhdenveroiset. |
Biblia1776 | 15. Riitainen vaimo, ja alinomainen tiukkuminen suuresta sateesta, nämät oikein yhteen verrataan. |
CPR1642 | 15. Rijtainen waimo ja alinomainen tiuckuminen suuresta satesta nämät oikein yhten werratan. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 15 A continual dropping in a very rainy day and a contentious woman are alike. |
KJV | 15. A continual dropping in a very rainy day and a contentious woman are alike. |
|
|
||
Dk1871 | 15. Et vedholdende Tagdryp paa en Regndag og en trættekær Kvinde ligne hinanden. |
KXII | 15. En trätosam qvinna, och ett stadigt drypande då fast regnar, varda väl vid hvarannan liknad. |
PR1739 | 15. Järgne läbbitilkuminne sao aial, ja riakas naene, need on ühhesuggused. |
LT | 15. Varvantis stogas lietingą dieną ir vaidinga moteris yra panašūs. |
|
|
||
Luther1912 | 15. Ein zänkisches Weib und stetiges Triefen, wenn's sehr regnet, werden wohl miteinander verglichen. |
Ostervald-Fr | 15. Une gouttière continuelle au temps d'une grosse pluie, et une femme querelleuse, c'est tout un. |
RV'1862 | 15. Gotera continua en tiempo de lluvia, y la mujer rencillosa son semejantes. |
SVV1770 | 15 Een gedurige druiping ten dage des slagregens en een kijfachtige huisvrouw zijn even gelijk. |
|
|
||
PL1881 | 15. Kapanie ustawiczne w dzieó gwałtownego deszczu, i żona swarliwa są sobie podobni; |
Karoli1908Hu | 15. A sebes záporeső idején való szüntelen [7†] csepegés, és a morgó asszonyember hasonlók. |
RuSV1876 | 15 Непрестанная капель в дождливый день и сварливая жена – равны: |
БКуліш | 15. Безнастанне капаннє з криші у негоду, а жінка сварлива - вони одно; |
|
|
||
FI33/38 | 16. Joka tahtoo hänet salassa pitää, se tuulta salassa pitää, se tavoittaa öljyä oikeaan käteensä. |
Biblia1776 | 16. Joka häntä tahtoo kätkeä, hän käsittelee tuulta, ja pivo öljyä kädessänsä. |
CPR1642 | 16. Joca händä holho hän käsittele tuulda ja piwo öljyä kädesäns. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 16 He who would restrain her restrains the wind and his right hand encounters oil. |
KJV | 16. Whosoever hideth her hideth the wind, and the ointment of his right hand, which bewrayeth itself. |
|
|
||
Dk1871 | 16. Hver som søger at skjule hende, skjuler Vind, og hans højre Haand griber i Olie. |
KXII | 16. Den henne uppehåller, han håller väder, och vill fatta oljona med handene. |
PR1739 | 16. Kes tedda püab sallaja piddada, se peab tuult sallaja, ja omma parrema peoga ölli, mis annab ennast tunda. |
LT | 16. Kas nori ją sulaikyti yra kaip tas, kas galvoja sustabdyti vėją arba išlaikyti saujoje aliejų. |
|
|
||
Luther1912 | 16. Wer sie aufhält, der hält den Wind und will das Öl mit der Hand fassen. |
Ostervald-Fr | 16. Qui veut la retenir essaie d'arrêter le vent et de saisir de l'huile de sa main. |
RV'1862 | 16. El que la escondió, escondió el viento; porque el aceite en su mano derecha clama. |
SVV1770 | 16 Elkeen, die haar verbergt, zou den wind verbergen, en de olie zijner rechterhand, die roept. |
|
|
||
PL1881 | 16. Kto ją kryje, kryje wiatr, a wonią wyda; jako olejek wonny w prawej ręce jego. |
Karoli1908Hu | 16. Valaki el akarja azt rejteni, szelet rejt el, és az ő jobbja olajjal találkozik. |
RuSV1876 | 16 кто хочет скрыть ее, тот хочет скрыть ветер и масть в правой руке своей, дающую знать о себе. |
БКуліш | 16. Хто хоче здержати її, той намагаєсь з'упинити вітра, та сховати в руцї оливу, що дає знати про себе. |
|
|
||
FI33/38 | 17. Rauta rautaa hioo, ja ihminen toistansa hioo. |
Biblia1776 | 17. Veitsi hioo veitsen, ja mies teroittaa ystävänsä. |
CPR1642 | 17. Weidzi teroitta weidzen ja mies miehen. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 17 Iron sharpens iron, so a man sharpens the countenance of his friend. |
KJV | 17. Iron sharpeneth iron; so a man sharpeneth the countenance of his friend. |
|
|
||
Dk1871 | 17. Jern skærpes ved Jern, og en Mand skærpes over for hans Næstes Ansigt. |
KXII | 17. En knif hvetter den andra, och en man den andra. |
PR1739 | 17. Rauda tehhakse rauaga terrawaks, ja mehhe wihha kihhutakse ta liggimesse wihha läbbi. |
LT | 17. Kaip geležis galanda geležį, taip žmogus aštrina savo draugą. |
|
|
||
Luther1912 | 17. Ein Messer wetzt das andere und ein Mann den andern. |
Ostervald-Fr | 17. Comme le fer aiguise le fer, ainsi un homme en aiguise un autre. |
RV'1862 | 17. Hierro con hierro se aguza; y el hombre aguza el rostro de su amigo. |
SVV1770 | 17 Ijzer scherpt men met ijzer; alzo scherpt een man het aangezicht zijns naasten. |
|
|
||
PL1881 | 17. Żelazo żelazem bywa naostrzone; tak mąż zaostrza oblicze przyjaciela swego. |
Karoli1908Hu | 17. Miképen egyik vassal a másikat élesítik, a képen az ember élesíti az ő barátjának orczáját. |
RuSV1876 | 17 Железо железо острит, и человек изощряет взгляд друга своего. |
БКуліш | 17. Як залїзо гострить залїзо, так гострить чоловік зір друга свого. |
|
|
||
FI33/38 | 18. Joka viikunapuuta hoitaa, saa syödä sen hedelmää; ja joka isännästänsä vaarin pitää, se tulee kunniaan. |
Biblia1776 | 18. Joka fikunapuunsa varjelee, se syö siitä hedelmän, ja joka herraansa vartioitsee, se kunnioitetaan. |
CPR1642 | 18. Joca hänen Ficunapuuns warjele hän syä sijtä hedelmän: ja joca hänen Herrans wartioidze hän cunnioitetan. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 18 He who keeps the fig tree will eat the fruit of it and he who regards his master will be honored. |
KJV | 18. Whoso keepeth the fig tree shall eat the fruit thereof: so he that waiteth on his master shall be honoured. |
|
|
||
Dk1871 | 18. Hvo, som bevarer et Figentræ, skal æde Frugt deraf, og hvo der tager Vare paa sin Herre, skal æres. |
KXII | 18. Den sitt fikonaträ bevarar, han äter frukten deraf; och den sin herra bevarar, han varder ärad. |
PR1739 | 18. Kes omma wigipu hoiab, saab temma wilja süa, ja kes omma issandat hoiab, tedda auustakse. |
LT | 18. Kas prižiūri figmedį, valgo jo vaisių; kas laukia šeimininko, sulaukia pagarbos. |
|
|
||
Luther1912 | 18. Wer seinen Feigenbaum bewahrt, der ißt Früchte davon; und wer seinen Herrn bewahrt, wird geehrt. |
Ostervald-Fr | 18. Celui qui garde le figuier, mangera de son fruit; ainsi celui qui garde son maître sera honoré. |
RV'1862 | 18. El que guarda la higuera, come su fruto: y el que guarda a su señor, será honrado. |
SVV1770 | 18 Die den vijgeboom bewaart, zal zijn vrucht eten; en die zijn heer waarneemt, zal geeerd worden. |
|
|
||
PL1881 | 18. Kto strzeże drzewa figowego, pożywa owocu jego; także kto strzeże pana swego, uczczony będzie. |
Karoli1908Hu | 18. Mint a ki őrzi a fügét, eszik annak gyümölcséből, úgy a ki az ő urára vigyáz, tiszteltetik. |
RuSV1876 | 18 Кто стережет смоковницу, тот будет есть плоды ее; и кто бережет господина своего, тот будет в чести. |
БКуліш | 18. Хто стереже свою фиґовину, той їсти ме фиґи з неї, а хто береже добра пана свого, той у добрій славі буде. |
|
|
||
FI33/38 | 19. Niinkuin kasvot kuvastuvat vedessä, niin ihmisen sydän toisessa ihmisessä. |
Biblia1776 | 19. Niinkuin varjo on vedessä ihmisen kasvon suhteen, niin on ihmisen sydän toisia vastaan. |
CPR1642 | 19. Nijncuin warjo on wedesä ihmisen caswon suhten: nijn on ihmisen sydän toista wastan. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 19 As in water face is to face, so the heart of a man is to a man. |
KJV | 19. As in water face answereth to face, so the heart of man to man. |
|
|
||
Dk1871 | 19. Ligesom i Vandet Ansigt er imod Ansigt, saa er et Menneskes Hjerte imod et Menneske. |
KXII | 19. Lika som skuggen i vattnet är emot ansigtet; alltså är ens menniskos hjerta emot den andra. |
PR1739 | 19. Nenda kui wee sees palle paistab palle wasto, nenda on teine innimesse südda teise wasto. |
LT | 19. Kaip vanduo atspindi veidą, taip žmogaus širdis atspindi žmogų. |
|
|
||
Luther1912 | 19. Wie das Spiegelbild im Wasser ist gegenüber dem Angesicht, also ist eines Menschen Herz gegenüber dem andern. |
Ostervald-Fr | 19. Comme dans l'eau le visage répond au visage, ainsi le cœur d'un homme répond à celui d'un autre homme. |
RV'1862 | 19. Como un agua se parece a otra, así el corazón del hombre al otro. |
SVV1770 | 19 Gelijk in het water het aangezicht is tegen het aangezicht, alzo is des mensen hart tegen den mens. |
|
|
||
PL1881 | 19. Jako się w wodzie twarz przeciwko twarzy ukazuje: tak serce człowiecze przeciw człowiekowi. |
Karoli1908Hu | 19. Mint a vízben egyik orcza a másikat megmutatja, úgy egyik embernek szíve a másikat. |
RuSV1876 | 19 Как в воде лицо – к лицу, так сердце человека – к человеку. |
БКуліш | 19. Як у водї лице відбиваєсь до лиця, так само й серце чоловіче - до чоловіка, |
|
|
||
FI33/38 | 20. Tuonela ja horna eivät kylläänsä saa; eivät myös saa kylläänsä ihmisen silmät. |
Biblia1776 | 20. Helvetti ja kadotus ei tule ikänä täyteen, ja ihmisen silmät ovat tyytymättömät. |
CPR1642 | 20. Helwetti ja cadotus ei tule ikänäns täyten ja ihmisen silmät owat tytymättömät. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 20 Sheol and Abaddon are never satisfied and the eyes of man are never satisfied. |
KJV | 20. Hell and destruction are never full; so the eyes of man are never satisfied. |
|
|
||
Dk1871 | 20. Dødsriget og Afgrunden kunne ikke mættes, saa kunne og Menneskens Øjne ikke mættes. |
KXII | 20. Helvetet och förderfvet varda aldrig full, och menniskornas ögon varda ock aldrig mätt. |
PR1739 | 20. Pörgohaud ja hukkatusse-koht ei sa ial täis, nenda ei sa innimesse silmad mitte kül. |
LT | 20. Kaip pragaras ir prapultis niekados neprisipildo, taip žmogaus akys niekados nepasisotina. |
|
|
||
Luther1912 | 20. Hölle und Abgrund werden nimmer voll, und der Menschen Augen sind auch unersättlich. |
Ostervald-Fr | 20. Le Sépulcre et le gouffre ne sont jamais rassasiés; de même, les yeux de l'homme sont insatiables. |
RV'1862 | 20. El sepulcro y la perdición nunca se hartan: así los ojos de los hombres nunca se hartan. |
SVV1770 | 20 De hel en het verderf worden niet verzadigd; alzo worden de ogen des mensen niet verzadigd. |
|
|
||
PL1881 | 20. Piekło i zatracenie nie mogą być nasycone; także i oczy ludzkie nasycić się nie mogą. |
Karoli1908Hu | 20. Mint a sír és a pokol meg nem elégednek, úgy az embernek [8†] szemei meg nem elégednek. |
RuSV1876 | 20 Преисподняя и Аваддон – ненасытимы; так ненасытимы и глаза человеческие. |
БКуліш | 20. Ненаситня безодня й пекло, - оттак неситі й очі людські. |
|
|
||
FI33/38 | 21. Hopealle sulatin, kullalle uuni; mies maineensa mukainen. |
Biblia1776 | 21. Mies tulee kiusatuksi kiittäjän suun kautta, niinkuin hopia ahjossa ja kulta pätsissä. |
CPR1642 | 21. Mies tule kiusatuxi kijttäjän suun cautta: nijncuin hopia ahjosa ja culda pädzisä. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 21 The refining pot is for silver and the furnace for gold and a man is tried by his praise. |
KJV | 21. As the fining pot for silver, and the furnace for gold; so is a man to his praise. |
|
|
||
Dk1871 | 21. Diglen er til Sølvet og Ovnen til Guldet, og en Mand prøves efter, hvad han roser. |
KXII | 21. En man varder igenom rosarens mun bepröfvad, såsom silfret i degelen, och guldet i ugnen. |
PR1739 | 21. Sullatamisse pot lähhäb höbbedale, ja ahhi kullale tarwis, nenda katsutakse meest sest, kui tedda kidetakse. |
LT | 21. Kaip sidabras ir auksas ištiriamas ugnyje, taip žmogus ištiriamas pagyrimais. |
|
|
||
Luther1912 | 21. Ein Mann wird durch den Mund des, der ihn lobt, bewährt wie Silber im Tiegel und das Gold im Ofen. |
Ostervald-Fr | 21. L'argent est éprouvé par le fourneau, l'or par le creuset; et l'homme est jugé d'après sa renommée. |
RV'1862 | 21. El crisol prueba la plata, y la fragua el oro; y al hombre la boca del que le alaba. |
SVV1770 | 21 De smeltkroes is voor het zilver, en de oven voor het goud; alzo is een man naar zijn lof te proeven. |
|
|
||
PL1881 | 21. Tygiel srebra a piec złota doświadcza, a człowieka wieść sławy jego. |
Karoli1908Hu | 21. Mint az ezüst [9†] a tégelyben, és az arany a kemenczében próbáltatik meg, úgy az ember az ő híre-neve szerint. |
RuSV1876 | 21 Что плавильня – для серебра, горнило – для золота, то для человека уста, которые хвалят его. |
БКуліш | 21. Що огонь про срібло, про золото ж піч те про людину уста, що хвалять її. |
|
|
||
FI33/38 | 22. Survo hullua huhmaressa, petkelellä surveitten seassa: ei erkane hänestä hänen hulluutensa. |
Biblia1776 | 22. Jos sinä huhmaressa survoisit tyhmän niinkuin ryynit, niin ei kuitenkaan hänen hulluutensa hänestä erkane. |
CPR1642 | 22. Jos sinä tyhmän huhmarosa surwoisit nijncuin kryynit nijn ei cuitengan hänen hulludens hänestä ercane. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 22 Though you should pound a fool in a mortar with a pestle along with crushed grain, yet his foolishness will not depart from him. |
KJV | 22. Though thou shouldest bray a fool in a mortar among wheat with a pestle, yet will not his foolishness depart from him. |
|
|
||
Dk1871 | 22. Dersom du vilde støde en Daare i Morteren med Støderen midt iblandt Gryn, skal hans Daarskab dog ikke vige fra ham. |
KXII | 22. Om du stötte en dåra i mortare, med stötare, såsom gryn, så går dock hans galenskap icke ifrå honom. |
PR1739 | 22. Ehk sinna meletumat tango seas möösri sees peneks toukaksid nuiaga, siiski ei lahku temma meleto wiis temmast ärra. |
LT | 22. Nors sugrūstum kvailį piestoje su grūdais, jo kvailystė neatsiskirtų nuo jo. |
|
|
||
Luther1912 | 22. Wenn du den Narren im Mörser zerstießest mit dem Stämpel wie Grütze, so ließe doch seine Narrheit nicht von ihm. |
Ostervald-Fr | 22. Quand tu pilerais un insensé dans un mortier, parmi du grain, avec un pilon, sa folie ne se détacherait pas de lui. |
RV'1862 | 22. Aunque majes al insensato en un mortero entre granos de trigo majados a pisón, no se quitará de él su fatuidad. |
SVV1770 | 22 Al stiet gij den dwaas in een mortier met een stamper, in het midden van het gestoten graan, zijn dwaasheid zou van hem niet afwijken. |
|
|
||
PL1881 | 22. Choćbyś głupiego i w stępie między krupami stąporem stłukł, nie odejdzie od niego głupstwo jego. |
Karoli1908Hu | 22. Ha megtörnéd is a bolondot mozsárban mozsártörővel a megtört gabona között, nem távoznék el ő tőle az ő [10†] bolondsága. |
RuSV1876 | 22 Толки глупого в ступе пестом вместе с зерном, не отделится от него глупость его. |
БКуліш | 22. Товчи безумного так як зерно у ступі, - не вилущиш його з дурноти його. |
|
|
||
FI33/38 | 23. Tiedä tarkoin, miltä pikkukarjasi näyttää; pidä huoli laumoista. |
Biblia1776 | 23. Ota ahkera vaari lampaistas, ja pidä murhe laumastas; |
CPR1642 | 23. Ota waari lambaistas ja pidä murhe laumastas. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 23 Be diligent to know the state of your flocks and look well to your herds. |
KJV | 23. Be thou diligent to know the state of thy flocks, and look well to thy herds. |
|
|
||
Dk1871 | 23. Du skal grant kende dine Faars Udseende; sæt din Hu til Hjordene! |
KXII | 23. Tag vara uppå ditt får, och låt vårda dig om din hjord; |
PR1739 | 23. Sa pead omma puddolojuksed öiete tundma, ja panne karja tähhele. |
LT | 23. Prižiūrėk rūpestingai savo avis ir bandą, |
|
|
||
Luther1912 | 23. Auf deine Schafe habe acht und nimm dich deiner Herden an. |
Ostervald-Fr | 23. Applique-toi à connaître l'état de tes brebis et donne tes soins à tes troupeaux. |
RV'1862 | 23. Considera atentamente el rostro de tus ovejas: pon tu corazón al ganado. |
SVV1770 | 23 Zijt naarstig, om het aangezicht uwer schapen te kennen; zet uw hart op de kudden. |
|
|
||
PL1881 | 23. Doglądaj pilnie dobytku twego, a miej pieczę o trzodach twoich. |
Karoli1908Hu | 23. Szorgalmasan megismerd a te juhaid külsejét, gondolj a nyájakra. |
RuSV1876 | 23 Хорошо наблюдай за скотом твоим, имей попечение о стадах; |
БКуліш | 23. Назирай пильно за скотом твоїм і май стараннє про череду твою; |
|
|
||
FI33/38 | 24. Sillä eivät aarteet säily iäti; ja pysyykö kruunukaan polvesta polveen? |
Biblia1776 | 24. Sillä ei tavara ole ijankaikkisesti, eikä kruunu suvusta sukuun. |
CPR1642 | 24. Sillä ei tawara ole ijancaickisest eikä Cruunu sugusta sucuun. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 24 Because riches are not everlasting. And does the crown endure to all generations? |
KJV | 24. For riches are not for ever: and doth the crown endure to every generation? |
|
|
||
Dk1871 | 24. Thi Gods er ikke evindelig, og mon en Krone varer fra Slægt til Slægt? |
KXII | 24. Ty gods varar icke evinnerliga, och kronan varar icke till evig tid. |
PR1739 | 24. Sest warra ei kesta iggaweste, ja kas kroon jääb pölwest pölweni? |
LT | 24. nes turtas nėra amžinas ir karūna neišlieka visoms kartoms. |
|
|
||
Luther1912 | 24. Denn Gut währt nicht ewiglich, und die Krone währt nicht für und für. |
Ostervald-Fr | 24. Car les richesses ne durent pas toujours, et la couronne ne demeure pas d'âge en âge. |
RV'1862 | 24. Porque las riquezas no son para siempre; ¿y la corona será para perpetuas generaciones? |
SVV1770 | 24 Want de schat is niet tot in eeuwigheid; of zal de kroon van geslacht tot geslacht zijn? |
|
|
||
PL1881 | 24. Boć nie na wieki trwa bogactwo, ani korona od narodu do narodu. |
Karoli1908Hu | 24. Mert nem örökkévaló a gazdagság, és vajjon a korona nemzetségről nemzetségre lesz-é? |
RuSV1876 | 24 потому что богатство не навек, да и власть разве из рода в род? |
БКуліш | 24. Добуток бо не на віки, бо й власть - чи ж вона переходить із роду в рід? |
|
|
||
FI33/38 | 25. Kun heinä on mennyt ja tuore äpäre tulee näkyviin ja ruoho on koottu vuorilta, |
Biblia1776 | 25. Ruoho käy ylös ja kukkaset puhkeevat, ja heinät vuorilla kootaan. |
CPR1642 | 25. Ruohot owat putkennet heinät owat käsillä ja wuorella yrtit cogotan. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 25 The hay is carried and the tender grass shows itself and the herbs of the mountains are gathered in. |
KJV | 25. The hay appeareth, and the tender grass sheweth itself, and herbs of the mountains are gathered. |
|
|
||
Dk1871 | 25. Naar Høet er bortført, saa lader Græsset sig se igen, og Urterne paa Bjergene sankes. |
KXII | 25. Gräset är uppgånget, och hö är för handene, och på bergen varda örter församlade. |
PR1739 | 25. Kui heinad löppewad, siis näikse noor rohhi, ja keik suggu rohto koggutakse mäggede peäl. |
LT | 25. Kai šienas suvežamas, pasirodo atolas, ir renkamos kalnų žolės. |
|
|
||
Luther1912 | 25. Das Heu ist weggeführt, und wiederum ist Gras da und wird Kraut auf den Bergen gesammelt. |
Ostervald-Fr | 25. Le foin se récolte, et la verdure paraît, et les herbes des montagnes sont recueillies. |
RV'1862 | 25. Saldrá la grama, aparecerá la yerba, y segarse han las yerbas de los montes. |
SVV1770 | 25 Als het gras zich openbaart, en de grasscheuten gezien worden, laat de kruiden der bergen verzameld worden. |
|
|
||
PL1881 | 25. Gdy wzrasta trawa, a ukazują się zioła, tedy z gór siano zbierają. |
Karoli1908Hu | 25. Mikor levágatott a szénafű, és megtetszett a sarjú, és begyűjtettek a hegyekről a fűvek: |
RuSV1876 | 25 Прозябает трава, и является зелень, и собирают горные травы. |
БКуліш | 25. Показується трава, виказуєсь зелень, та й збирають по горах сїна. |
|
|
||
FI33/38 | 26. on sinulla karitsoita puvuksesi ja vuohipukkeja pellon ostohinnaksi |
Biblia1776 | 26. Lampaat vaatettavat sinua, ja kauriit antavat pellon vuoron. |
CPR1642 | 26. Caridzat waatettawat sinua ja caurit andawat pellon wuoron. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 26 The lambs are for your clothing and the goats are the cost of the field. |
KJV | 26. The lambs are for thy clothing, and the goats are the price of the field. |
|
|
||
Dk1871 | 26. Lammene ere til dine Klæder, og Bukke ere en Ager værd. |
KXII | 26. Lamben kläda dig, och bockarna gifva dig åkerhyrona. |
PR1739 | 26. Lamba talled on sulle ridiks, ja sikkud andwad hinna pöllo osta. |
LT | 26. Avinėliai tavo drabužiams, ožiai laukams nusipirkti. |
|
|
||
Luther1912 | 26. Die Lämmer kleiden dich und die Böcke geben dir das Geld, einen Acker zu kaufen. |
Ostervald-Fr | 26. Les agneaux seront pour te vêtir, et les boucs pour payer le champ. |
RV'1862 | 26. Los corderos para tus vestidos, y los cabritos para el precio del campo. |
SVV1770 | 26 De lammeren zullen zijn tot uw kleding, en de bokken de prijs des velds. |
|
|
||
PL1881 | 26. Owce będą na szaty twoje, a nagrodą polną kozły. |
Karoli1908Hu | 26. Vannak juhaid a te ruházatodra, és kecskebakok mezőnek árául, |
RuSV1876 | 26 Овцы – на одежду тебе, и козлы – на покупку поля. |
БКуліш | 26. Ягнята дають тобі одежу, козли - за що купити поле. |
|
|
||
FI33/38 | 27. ja vuohenmaitoa kyllin ravinnoksesi, perheesi ravinnoksi ja palvelijatartesi elatukseksi. |
Biblia1776 | 27. Sinulla on vuohten rieskaa kyllä sekä omaksi settä huonees ravinnoksi, ja piikais elatukseksi. |
CPR1642 | 27. Sinulla on wohten riesca kyllä huones rawinnoxi: ja sinun pijcas elatuxexi. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 27 And then will be goats' milk enough for your food; for the food of your household and maintenance for your maidens. |
KJV | 27. And thou shalt have goats' milk enough for thy food, for the food of thy household, and for the maintenance for thy maidens. |
|
|
||
Dk1871 | 27. Og du har Gedemælk nok til Føde for dig, til Føde for dit Hus, og Livs Ophold til dine Piger. |
KXII | 27. Du hafver getamjölk nog till dins hus spis, och till dina tjenarinnors födo. |
PR1739 | 27. Ja sul on kül kitste pima ennese roaks, ja ennese perre roaks, ja ello toidust so ümmardajattele. |
LT | 27. Ožkų pieno užteks maistui tau, tavo šeimai ir tarnaitėms aprūpinti. |
|
|
||
Luther1912 | 27. Du hast Ziegenmilch genug zu deiner Speise, zur Speise deines Hauses und zur Nahrung deiner Dirnen. |
Ostervald-Fr | 27. Et l'abondance du lait des chèvres sera pour ta nourriture, pour la nourriture de ta maison, et pour la vie de tes servantes. |
RV'1862 | 27. Y abundancia de leche de las cabras para tu mantenimiento, y para mantenimiento de tu casa, y para sustento de tus criadas. |
SVV1770 | 27 Daartoe zult gij genoegzaamheid van geitenmelk hebben tot uw spijze, tot spijze van uw huis, en leeftocht uwer maagden. |
|
|
||
PL1881 | 27. Nadto dostatek mleka koziego na pokarm twój, na pokarm domu twego, i na pożywienie dziewek twoich. |
Karoli1908Hu | 27. És elég kecsketej a te ételedre, a te házadnépének ételére, és szolgálóleányaidnak ételül. |
RuSV1876 | 27 И довольно козьего молока в пищу тебе, в пищу домашним твоим и на продовольствиеслужанкам твоим. |
БКуліш | 27. Доволї молока козиного на їжу тобі, на їжу родинї твоїй, та й на прожиток челядї твоїй. |
|
|