21 luku

Toisen osan jatkoa: Lyhyitä lauselmia elämän eri aloilta

1. Kuninkaan sydän on Herran kädessä kuin vesiojat: hän taivuttaa sen, kunne tahtoo.

1. Kuninkaan sydän on Herran kädessä, niinkuin vesiojat, ja hän taittaa sen kuhunka tahtoo.

1. CUningan sydän on HERran kädes nijncuin wesioja: ja taitta sen cuhunga hän tahto.

1 The king's heart is in the hand of Jehovah as streams of water. He turns it wherever he will.

1. The king's heart is in the hand of the LORD, as the rivers of water: he turneth it whithersoever he will.

1. Kongens Hjerte i Herrens Haand er Vandbække; til alt det, han vil, bøjer han det.

1. Konungens hjerta är uti Herrans hand, såsom vattubäcker; och han böjer det hvart han vill.

1. Kunninga südda on Jehowa käes kui wee-soned; Temma känab sedda, kuhho Ta ial tahhab.

1. Karaliaus širdis Viešpaties rankoje kaip vandens srovės; Jis ją pasuka, kur nori.

1. Des Königs Herz ist in der Hand des HERRN wie Wasserbäche, und er neigt es wohin er will.

1. Le cœur du roi est dans la main de l'Éternel comme une eau courante; il l'incline à tout ce qu'il veut.

1. COMO los repartimientos de las aguas así está el corazón del rey en la mano de Jehová: a todo lo que quiere, le inclina.

1 Des konings hart is in de hand des HEEREN als waterbeken. Hij neigt het tot al wat Hij wil.

1. Serce królewskie jest w ręce Paóskiej jako potoki wód; kędy chce, nakłoni je.

1. Mint a vizeknek folyásai, olyan a királynak szíve az Úrnak kezében, valahová akarja, oda hajtja azt!

1 Сердце царя – в руке Господа, как потоки вод: куда захочет, Оннаправляет его.

1. В руках у Господа цареве серце; як розтоки води, він їх, куди захоче, справляє.

2. Kaikki miehen tiet ovat hänen omissa silmissään oikeat, mutta Herra tutkii sydämet.

2. Jokainen luulee tiensä oikiaksi, vaan Herra koettelee sydämet.

2. Jocainen luule tiens oikiaxi waan HERRA ainoastans wahwista sydämet.

2 Every way of a man is right in his own eyes, but Jehovah weighs the hearts.

2. Every way of a man is right in his own eyes: but the LORD pondereth the hearts.

2. Alle en Mands Veje ere rette for hans egne Øjne; men Herren vejer Hjerter.

2. Hvar och en tycker sin väg rättan vara; men Herren allena gör hjertan viss.

2. Iggamehhe wiis on temma melest öige; agga Jehowa arwab süddamed ärra.

2. Visi žmogaus keliai atrodo teisingi jo paties akyse, bet Viešpats pasveria širdį.

2. Einen jeglichen dünkt sein Weg recht; aber der HERR wägt die Herzen.

2. Toutes les voies de l'homme sont droites à ses yeux; mais c'est l'Éternel qui pèse les cœurs.

2. Todo camino del hombre es recto en su opinión: mas Jehová pesa los corazones.

2 Alle weg des mensen is recht in zijn ogen; maar de HEERE weegt de harten.

2. Wszelka droga człowieka prosta jest przed oczyma jego; ale Pan, jest który serca waży.

2. Az embernek minden úta [1†] igaz a maga szemei előtt; de a szívek vizsgálója az Úr.

2 Всякий путь человека прям в глазах его; но Господь взвешивает сердца.

2. В очах у людини путь її здається шляхом правим, Господь же на вазї всяке серце важить.

3. Vanhurskauden ja oikeuden harjoittaminen on Herralle otollisempi kuin uhri.

3. Hyvin ja oikein tehdä, on Herralle otollisempi kuin uhri.

3. Hywin ja oikein tehdä on HERralle otollinen nijncuin uhri.

3 To do righteousness and justice is more acceptable to Jehovah than sacrifice.

3. To do justice and judgment is more acceptable to the LORD than sacrifice.

3. At øve Retfærdighed og Ret er Herren kærere end Offer.

3. Göra väl och rätt är Herranom kärare än offer.

3. Teggema, mis öige ja kohhus, se on üllem Jehowa melest, kui ohwer.

3. Tiesa ir teisingumas Viešpačiui mieliau negu auka.

3. Wohl und recht tun ist dem HERRN lieber denn Opfer.

3. Faire ce qui est juste et droit, est une chose que l'Éternel aime mieux que des sacrifices.

3. Hacer justicia y juicio es a Jehová más agradable que sacrificio.

3 Gerechtigheid en recht te doen is bij den HEERE uitgelezener dan offer.

3. Czynić sprawiedliwość i sąd, bardziej się Panu podoba, niżeli ofiara.

3. Az igazságnak és igaz ítéletnek gyakorlását inkább [2†] szereti az Úr az áldozatnál.

3 Соблюдение правды и правосудия более угодно Господу, нежели жертва.

3. Як хто чинить правду й правий суд, се подобаєсь Господу більше, нїж жертва.

4. Ylpeät silmät ja pöyhkeä sydän — jumalattomien lamppu — ovat syntiä.

4. Ylpiät silmät ja paisunut sydän, ja jumalattomain kynttilä on synti.

4. Ylpiät silmät ja paisunut sydän ja jumalattomain kynttilä on syndi.

4 A high look and a proud heart, even the lamp of the wicked, is sin.

4. An high look, and a proud heart, and the plowing of the wicked, is sin.

4. Øjnenes Hovmod og Hjertets Stolthed, de ugudeliges Lampe, er Synd.

4. Högfärdig ögon, och ett stolt sinne, och de ogudaktigas lykta, är synd.

4. Silmade körkus ja hooplik südda, ja öälatte lamp on pat.

4. Išdidus žvilgsnis ir pasipūtusi širdis, kurie išskiria nedorėlį, yra nuodėmė.

4. Hoffärtige Augen und stolzer Mut, die Leuchte der Gottlosen, ist Sünde.

4. Les yeux élevés et le cœur enflé sont la lampe des méchants; ce n'est que péché.

4. Altivez de ojos, y grandeza de corazón, y pensamiento de los impíos es pecado.

4 Hoogheid der ogen, en trotsheid des harten, en de ploeging der goddelozen, zijn zonde.

4. Wyniosłość oczu i nadętość serca, i oranie niepobożnych są grzechem.

4. A szemnek fenhéjázása és az elmének kevélysége: az istentelenek szántása, bűn.

4 Гордость очей и надменность сердца, отличающие нечестивых, – грех.

4. Дивитись на людей високом згорда оком і серцем надутим - се гріх.

5. Vain hyödyksi ovat ahkeran ajatukset, mutta kaikki touhuilijat saavat vain vahinkoa.

5. Ahkeran miehen aivoitukset tuovat yltäkylläisyyden; vaan joka pikainen on, se tulee köyhäksi.

5. Ahkeran miehen aiwoituxet tuowat yldäkylläisyden: waan joca picainen on se tule köyhäxi.

5 The thoughts of a diligent man lead only to abundance, but everyone who is hasty, only to want.

5. The thoughts of the diligent tend only to plenteousness; but of every one that is hasty only to want.

5. Den flittiges Tanker bringe kun Overflod, men den ilfærdiges bringe det kun til Mangel.

5. En idogs mans anslag draga in ymnoghet; men den som allt för hastig är, han varder fattig.

5. Kerme innimesse mötlemissed saatwad kül kasso; agga kes töttab äkkiste, saab selge tühja kätte.

5. Stropiojo sumanymai veda į apstybę, o skuboti­į nuostolį.

5. Die Anschläge eines Emsigen bringen Überfluß; wer aber allzu rasch ist, dem wird's mangeln.

5. Les projets de celui qui est diligent, produisent l'abondance; mais tout homme étourdi tombe dans la pauvreté.

5. Los pensamientos del solícito ciertamente van a abundancia: mas todo presuroso ciertamente a pobreza.

5 De gedachten des vlijtigen zijn alleen tot overschot; maar van een ieder, die haastig is, alleen tot gebrek.

5. Myśli pracowitego pewne dostatki przynoszą; ale każdego skwapliwego przynoszą pewną nędzę.

5. A szorgalmatosnak igyekezete csak gyarapodásra [3†] van; valaki pedig hirtelenkedik, csak szükségre jut.

5 Помышления прилежного стремятся к изобилию, а всякий торопливый терпит лишение.

5. Гадки трудящого змагають до багацтва, а хто поквапний, терпить недостачу.

6. Jotka hankkivat aarteita petollisin kielin, ovat haihtuva tuulahdus, hakevat kuolemaa.

6. Joka tavaran kokoo valheella, se on kulkeva turhuus, niiden seassa, jotka kuolemaa etsivät.

6. Joca tawaran coco walhella se on culkewa turhuus: nijden seas jotca cuolemata edziwät.

6 The acquisition of treasures by a lying tongue is a vapor driven to and fro by those who seek death.

6. The getting of treasures by a lying tongue is a vanity tossed to and fro of them that seek death.

6. At arbejde paa at samle Liggendefæ ved en falsk Tunge er Dunst, som bortvejres hos dem, som søge Døden.

6. Den som en skatt samkar med lögn, honom skall fela; och han skall falla ibland dem som döden söka.

6. Warrandussed, mis walskusse kelega kokkopandud, on üks tühhine tulest aetud assi neile, kes otsiwad surma.

6. Melu įsigyti turtą yra tuščios svajonės tų, kurie ieško mirties.

6. Wer Schätze sammelt mit Lügen, der wird fehlgehen und ist unter denen, die den Tod suchen.

6. Travailler à avoir des trésors par une langue trompeuse, c'est une vapeur qui se dissipe, c'est chercher la mort.

6. Allegar tesoros con lengua de mentira, es vanidad, que será echada con los que buscan la muerte.

6 Te arbeiden om schatten met een valse tong, is een voortgedrevene ijdelheid dergenen, die den dood zoeken.

6. Zebrane skarby językiem kłamliwym są marnością pomijającą tych, którzy szukają śmierci.

6. A hamisságnak [4†] nyelvével gyűjtött kincs elveszett hiábavalósága azoknak, a kik a halált keresik.

6 Приобретение сокровища лживым языком – мимолетное дуновение ищущих смерти.

6. Надбане добро язиком льживим - се проминаючий подих, се погибельні сїти.

7. Jumalattomat tempaa pois heidän väkivaltansa, sillä eivät he tahdo oikeutta tehdä.

7. Jumalattomain raatelemus pitää heitä peljättämän; sillä ei he tahtoneet tehdä, mitä oikia on.

7. Jumalattomain raatelemus pitä heitä peljättämän sillä ei he tahtonet tehdä mitä oikia oli.

7 The violence of the wicked will sweep them away, because they refuse to do justice.

7. The robbery of the wicked shall destroy them; because they refuse to do judgment.

7. De ugudeliges ødelæggelse river dem bort; thi de have vægret sig ved at gøre Ret.

7. De ogudaktigas röfvande skall förskräcka dem; ty de ville icke göra hvad rätt var.

7. Kui öälad raisatakse, se hirmutab neid; sest nemmad ei tahtnud mitte tehha, mis kohhus.

7. Nedorėlių smurtas sunaikins juos pačius, nes jie nedaro to, kas teisinga.

7. Der Gottlosen Rauben wird sie erschrecken; denn sie wollten nicht tun, was recht war.

7. La rapine des méchants sera leur ruine, parce qu'ils auront refusé de faire ce qui est droit.

7. La rapiña de los impíos los destruirá: porque no quisieron hacer juicio.

7 De verwoesting der goddelozen zal hen doorsnijden, omdat zij weigeren recht te doen.

7. Drapiestwo niezbożnych potrwoży ich; bo nie chcieli czynić to, co było sprawiedliwego.

7. Az istentelenek [5†] pusztítása magával ragadja őket; mert nem akartak igazságot cselekedni.

7 Насилие нечестивых обрушится на них, потому что они отреклись соблюдать правду.

7. Насильство злюк лихих саме їх погубляє, вони зареклись, не хоронити справедливість.

8. Rikollisen tie on mutkainen, mutta puhtaan teot ovat oikeat.

8. Jumalattoman ihmisen tie on outo; mutta puhtaan työ on oikia.

8. Ihmisen tie on umbi ja outo mutta puhtan työ on oikia.

8 The way of him who is laden with guilt is exceedingly crooked, but as for a pure man, his work is right.

8. The way of man is froward and strange: but as for the pure, his work is right.

8. En skyldbetynget Mand gaar Krogveje; men den renes Gerning er ligefrem.

8. Den en främmande väg går, han är vrångvis; men den som går i sine befallning, hans verk är rätt.

8. Wägga pörane ja woöras on innimesse wiis; agga kui ta selge, siis on temma tö öige.

8. Nusikaltėlio kelias yra vingiuotas, nekaltojo darbai teisūs.

8. Wer mit Schuld beladen ist, geht krumme Wege; wer aber rein ist, des Werk ist recht.

8. La voie du coupable est tortueuse; mais l'innocent agit avec droiture.

8. El camino del hombre es torcido y extraño: mas la obra del limpio es recta.

8 De weg des mensen is gans verkeerd en vreemd; maar het werk des zuiveren is recht.

8. Mąż, którego droga przewrotna, obcym jest; ale sprawa czystego jest prosta.

8. Tekervényes a bűnös embernek úta; a tisztának cselekedete pedig igaz.

8 Превратен путь человека развращенного; а кто чист, того действие прямо.

8. Дорога в грішника крива, а хто чистий, того поступки праві.

9. Parempi asua katon kulmalla kuin toraisan vaimon huonetoverina.

9. Parempi on asua katon kulmalla, kuin riitaisen vaimon kanssa yhdessä huoneessa.

9. Parembi on asua caton culmalla cuin rijtaisen waimon cansa huonesa.

9 It is better to dwell in the corner of the housetop, than with a contentious woman in a wide house.

9. It is better to dwell in a corner of the housetop, than with a brawling woman in a wide house.

9. Det er bedre at bo i et Hjørne paa Taget End hos en trættekær Kvinde og i Hus sammen.

9. Bättre är bo uti en vrå på taket, än med en trätosam qvinna uti ett stort hus.

9. Parrem on kattusse nurkas ellada, kui riaka naesega, ja seäl koias, kus suur selts.

9. Geriau yra gyventi palėpės kampe negu su vaidinga moterimi dideliuose namuose.

9. Es ist besser wohnen im Winkel auf dem Dach, denn bei einem zänkischen Weibe in einem Haus beisammen.

9. Mieux vaut habiter au coin d'un toit, qu'avec une femme querelleuse dans une grande maison.

9. Mejor es vivir en un rincón de casa, que con la mujer rencillosa en casa espaciosa.

9 Het is beter te wonen op een hoek van het dak, dan met een kijfachtige huisvrouw, en dat in een huis van gezelschap.

9. Lepiej jest mieszkać w kącie pod dachem, niżeli z żoną swarliwą w domu przestronnym.

9. Jobb a tető [6†] ormán lakni, mint háborgó asszonynyal, és közös házban.

9 Лучше жить в углу на кровле, нежели со сварливою женою в пространном доме.

9. На криші в кутку далеко лучше жити, анїж із жінкою сварливою в сьвітлицї.

10. Jumalattoman sielu himoitsee pahaa, lähimmäinen ei saa armoa hänen silmiensä edessä.

10. Jumalattoman sielu toivottaa pahaa, ja ei suo lähimmäisellensä mitään.

10. Jumalattoman sielu toiwotta paha ja ei suo lähimmäisellens mitän.

10 The soul of a wicked man desires evil. His neighbor finds no favor in his eyes.

10. The soul of the wicked desireth evil: his neighbour findeth no favour in his eyes.

10. Den ugtideliæs Sjæl har Lyst til det onde; hans Ven finder ikke Naade for hans Øjne.

10. Dens ogudaktigas själ önskar ondt, och unnar sinom nästa intet godt.

10. Öäla hing ihhaldab kurja; ta liggimenne ei sa armo temma silma ees.

10. Nedorėlio siela trokšta pikto, jis nesigaili artimo.

10. Die Seele des Gottlosen wünscht Arges und gönnt seinem Nächsten nichts.

10. L'âme du méchant souhaite le mal, et son prochain ne trouve point grâce devant lui.

10. El alma del impío desea mal: su prójimo no le parece bien.

10 De ziel des goddelozen begeert het kwaad; zijn naaste krijgt geen genade in zijn ogen.

10. Dusza niezbożnego pragnie złego, a przyjaciel jego nie bywa wdzięczny w oczach jego.

10. Az istentelennek lelke kiván gonoszt; és az ő szeme előtt nem talál könyörületre az ő felebarátja.

10 Душа нечестивого желает зла: не найдет милости в глазах его и друг его.

10. Безбожного душа бажає зла; не найде змилування в очах його навіть приятель його.

11. Kun pilkkaajaa rangaistaan, viisastuu yksinkertainen; ja kun viisasta neuvotaan, ottaa hän sen opiksensa.

11. Kuin pilkkaaja rangaistaan, niin tyhmät viisaaksi tulevat, ja kuin viisas tulee opetetuksi, niin hän ottaa opin.

11. Cosca pilckaja rangaistan nijn tyhmät wijsaxi tulewat: ja cosca wijsas tule opetetuxi nijn hän otta sen hywäxi.

11 When a scoffer is punished, a simple man is made wise and when a wise man is instructed, he receives knowledge.

11. When the scorner is punished, the simple is made wise: and when the wise is instructed, he receiveth knowledge.

11. Naar man lægger Straf paa en Spotter, bliver den uerfarne viis, og naar man belærer den vise, skal han modtage Kundskab.

11. När bespottaren straffad varder, varda de fåkunnige vise; och när man underviser en visan, så varder han förnuftig.

11. Kui pilkiat nuhheldakse, siis saab rummal targaks, ja kui tark innime öppetakse, siis wöttab ta moista.

11. Kai nubaudžiamas niekintojas, neišmanėlis tampa išmintingas. Kai išmintingas pamokomas, jis įgyja supratimo.

11. Wenn der Spötter gestraft wird, so werden die Unvernünftigen Weise; und wenn man einen Weisen unterrichtet, so wird er vernünftig.

11. Quand on punit le moqueur, le simple en devient sage, et quand on instruit le sage, il acquiert la science.

11. Cuando el burlador es castigado, el simple se hace sabio; y enseñando al sabio, toma sabiduría.

11 Als men den spotter straft, wordt de slechte wijs; en als men den wijze onderricht, neemt hij wetenschap aan.

11. Gdy karzą naśmiewcę, prostak mędrszym bywa; a gdy roztropnie postępują z mądrym, przyjmuje naukę.

11. Mikor a csúfolót büntetik, [7†] az együgyű lesz bölcs; mikor pedig a bölcset oktatják, ő veszi eszébe a tudományt.

11 Когда наказывается кощунник, простой делается мудрым; и когда вразумляется мудрый, то он приобретает знание.

11. Як карають зрадливого, то й неук зрозумнїє, а як розумного навчають, він приймає науку.

12. Vanhurskas Jumala tarkkaa jumalattoman taloa, hän syöksee jumalattomat onnettomuuteen.

12. vanhurskas pitää itsensä viisaasti jumalattoman huonetta vastaan; vaan jumalattomat kietovat itsensä onnettomuuteen.

12. Wanhurscas pitä hänens wijsast jumalattoman huonetta wastan waan jumalattomat ajattelewat tehdä wahingota.

12 A righteous man considers the house of the wicked: the wicked are overthrown to ruin.

12. The righteous man wisely considereth the house of the wicked: but God overthroweth the wicked for their wickedness.

12. Den retfærdige agter paa den ugudeliges Hus, naar det styrter de ugudelige i Ulykke.

12. En rättfärdig håller sig visliga emot dens ogudaktigas hus; men de ogudaktige tänka till att göra skada.

12. Kes öige, se aiab targaste ommad asjad öäla innimesse koia wasto, et Jummal neid, kes öälad, seggatseks teeb önnetusseks.

12. Teisusis stebi nedorėlių namus ir mato, kaip nedorėlis parbloškiamas už savo nedorybes.

12. Der Gerechte hält sich weislich gegen des Gottlosen Haus; aber die Gottlosen denken nur Schaden zu tun.

12. Le juste considère la maison du méchant, lorsque les méchants sont renversés dans le malheur.

12. Considera el justo la casa del impío: que los impíos son trastornados por el mal.

12 De rechtvaardige let verstandelijk op des goddelozen huis, als God de goddelozen in het kwaad stort.

12. Bóg daje przestrogę sprawiedliwemu na domie niezbożnika, który podwraca niezbożnych dla złości ich.

12. Nézi az igaz az istentelennek házát, hogy milyen veszedelembe jutottak az istentelenek.

12 Праведник наблюдает за домом нечестивого: как повергаются нечестивые в несчастие.

12. Праведний назирає дом безбожного, як безбожні попадають в нещастє.

13. Joka tukkii korvansa vaivaisen huudolta, se joutuu itse huutamaan, vastausta saamatta.

13. Joka tukitsee korvansa köyhän huudolta, hänen pitää myös huutaman, ja ei kuultaman.

13. Joca tukidze corwans köyhän huutoon hänen pitä myös huutaman ja ei cuultaman.

13 He who stops his ears at the cry of a poor man, he will also cry, but will not be heard.

13. Whoso stoppeth his ears at the cry of the poor, he also shall cry himself, but shall not be heard.

13. Hvo som stopper sit øre for den ringes Raab, han, ja, han skal raabe og ikke bønhøres.

13. Den som tillstoppar sin öron för dens fattigas rop, han skall ock ropa, och intet hörd varda.

13. Kes omma körwa kinnisulleb alwa innimesse kissendamisse eest, sesamma peab ka kissendama, ja ei mitte sama kuuldud.

13. Kas neklauso vargšo šauksmo, pats šauks, bet nebus išgirstas.

13. Wer seine Ohren verstopft vor dem Schreien des Armen, der wird auch rufen, und nicht erhört werden.

13. Celui qui ferme son oreille au cri du misérable, criera aussi lui-même, et on ne lui répondra point.

13. El que cierra su oido al clamor del pobre, también él clamará y no será oido.

13 Die zijn oor stopt voor het geschrei des armen, die zal ook roepen, en niet verhoord worden.

13. Kto zatula ucho swe na wołanie ubogiego, i on sam będzie wołał, a nie będzie wysłuchany.

13. A ki bedugja fülét a szegény kiáltására; ő is kiált, de meg nem hallgattatik.

13 Кто затыкает ухо свое от вопля бедного, тот и сам будет вопить, – и не будет услышан.

13. Хто чує крик і плач убогого байдужно, той сам кричати ме, й вислуханий не буде.

14. Salainen lahja lepyttää vihan ja poveen kätketty lahjus kiivaan kiukun.

14. Salainen lahja asettaa vihan, ja helmaan anto lepyttä suurimman kiukun.

14. Salainen lahja asetta wihan ja helmaan ando lepyttä suurimman wainon.

14 A gift in secret pacifies anger and a present in the bosom, strong wrath.

14. A gift in secret pacifieth anger: and a reward in the bosom strong wrath.

14. En Gave i Løndom stlller Vrede, og en Skænk i Smug stiller heftig Fortørnelse.

14. En hemlig gåfva stillar vrede, och en skänk i skötet aldrastörsta ogunst.

14. Sallaja and waigistab wihha, ja melehea, mis rüppe antakse, waigistab kange tullise wihha.

14. Slapta dovana nuramina pyktį, o dovana į antį­stiprią rūstybę.

14. Eine heimliche Gabe stillt den Zorn, und ein Geschenk im Schoß den heftigen Grimm.

14. Le don fait en secret apaise la colère, et le présent mis dans le sein calme la fureur la plus véhémente.

14. El presente en secreto amansa el furor, y el don en el seno la fuerte ira.

14 Een gift in het verborgene houdt den toorn onder, en een geschenk in den schoot de sterke grimmigheid.

14. Dar potajemnie dany uśmierza zapalczywość, i upominek w zanadrza włożony gniew wielki uspokaja.

14. A titkon adott ajándék elfordítja a haragot; és a kebelben való ajándék a kemény búsulást.

14 Подарок тайный тушит гнев, и дар в пазуху – сильную ярость.

14. Гостинець, тайкома даний, гасить гнїв, і дар у пазуху - велику досаду.

15. Vanhurskaalle on ilo, kun oikeutta tehdään, mutta väärintekijöille kauhu.

15. Se on vanhurskaille ilo, tehdä mikä oikia on, vaan pahantekiöillä on pelko.

15. Se on wanhurscaille ilo tehdä mikä oikia on waan pahointekiöillä on pelco.

15 It is joy to the righteous to do justice, but it is a destruction to the workers of wickedness.

15. It is joy to the just to do judgment: but destruction shall be to the workers of iniquity.

15. Det bliver den retfærdige en Glæde at have gjort Ret; men der er Fordærvelse for dem, som gøre Uret.

15. Det är dem rättfärdiga en glädje, att göra det rätt är; men fruktan blifver dem som illa göra.

15. Sedda teggema mis kohhus, on rööm sellele, kes öige; agga ehmatusseks on se neile, kes nurjatuma tö tewad.

15. Teisingumas džiugina teisiuosius, o piktadarius išgąsdina.

15. Es ist dem Gerechten eine Freude, zu tun, was recht ist, aber eine Furcht den Übeltätern.

15. C'est une joie pour le juste de faire ce qui est droit; mais c'est l'effroi des ouvriers d'iniquité.

15. Alegría es al justo hacer juicio: mas quebrantamiento a los que hacen iniquidad.

15 Het is den rechtvaardige een blijdschap recht te doen; maar voor de werkers der ongerechtigheid is het verschrikking.

15. Radość się mnoży sprawiedliwemu, gdy się sąd odprawuje; ale strach tym, którzy czynią nieprawość.

15. Vígasság az igaznak igazat cselekedni; [8†] de ijedelem a hamisság cselekedőinek.

15 Соблюдение правосудия – радость для праведника и страх для делающих зло.

15. Правий суд - се радість праведному, а страх лиходїєві.

16. Ihminen, joka eksyy taidon tieltä, joutuu lepäämään haamujen seuraan.

16. Ihminen joka poikkee viisauden tieltä, pitää oleman kuolleiden joukossa.

16. Ihminen joca poicke wijsauden tieldä pitä oleman cuolluitten joucosa.

16 The man who wanders out of the way of understanding will rest in the assembly of the dead.

16. The man that wandereth out of the way of understanding shall remain in the congregation of the dead.

16. Et Menneske, som farer vild fra Klogskabs Vej, skal hvile i Dødningers Forsamling.

16. En menniska, som ifrå klokhetenes väg, hon skall blifva uti de dödas hop.

16. Innimenne, kes tarkusse tee peält ärraeksib, peab hingama kaddunud hingede seltsis.

16. Nuklydę nuo tiesos kelio atsidurs mirusiųjų susirinkime.

16. Ein Mensch, der vom Wege der Klugheit irrt, wird bleiben in der Toten Gemeinde.

16. L'homme qui s'écarte du chemin de la prudence, aura sa demeure dans l'assemblée des morts.

16. El hombre que yerra del camino de la sabiduría, en la compañía de los muertos reposará.

16 Een mens, die van den weg des verstands afdwaalt, zal in de gemeente der doden rusten.

16. Człowiek błądzący z drogi mądrości w zebraniu umarłych odpoczywać będzie.

16. Az ember, a ki eltévelyedik az értelemnek útáról, az élet nélkül valók gyülekezetiben nyugszik.

16 Человек, сбившийся с пути разума, водворится в собрании мертвецов.

16. Чоловік, що зійшов з путя розумного, між мертвими опиниться.

17. Puutteen mieheksi päätyy riemujen rakastaja, eikä rikastu se, joka viiniä ja öljyä rakastaa.

17. Joka hekumaa rakastaa, se tulee köyhäksi; ja joka viinaa ja öljyä rakastaa, ei hän tule rikkaaksi.

17. Joca mielelläns elä hecumas hän tule köyhäxi: ja joca wijna ja öljyä racasta ei hän tule rickaxi.

17 He who loves pleasure will be a poor man. He who loves wine and oil will not be rich.

17. He that loveth pleasure shall be a poor man: he that loveth wine and oil shall not be rich.

17. Den, som elsker Glæde, skal have Mangel; den, som elsker Vin og Olie, skal ikke blive rig.

17. Den som gerna lefver i vällust, han skall blifva fattig; och den der vin och oljo älskar, han varder icke rik.

17. Kes römo armastab, selle innimessele tulleb tühhi kätte; kes wina ja ölli armastab, ei se sa rikkaks.

17. Kas mėgsta linksmybes, bus vargšas, kas myli vyną ir aliejų, nepraturtės.

17. Wer gern in Freuden lebt, dem wird's mangeln; und wer Wein und Öl liebt, wird nicht reich.

17. L'homme qui aime la joie, sera indigent, et celui qui aime le vin et la graisse, ne s'enrichira point.

17. Hombre necesitado será el que ama la alegría; y el que ama el vino y el ungüento no enriquecerá.

17 Die blijdschap liefheeft, die zal gebrek lijden; die wijn en olie liefheeft, zal niet rijk worden.

17. Mąż, który dobrą myśl miłuje, staje się ubogim; a kto miłuje wino i olejki, nie zbogaci się.

17. Szűkölködő ember lesz, a ki szereti az örömet; a ki szereti a bort és az olajat, nem lesz gazdag!

17 Кто любит веселье, обеднеет; а кто любит вино и тук, не разбогатеет.

17. Хто любить веселощі, той збіднїє, а хто вино й товщ - тому не збогатїти.

18. Jumalaton joutuu lunastusmaksuksi vanhurskaan puolesta ja uskoton oikeamielisten sijaan.

18. Jumalatoin pitää annettaman ulos vanhurskaan siaan, ja ylönkatsoja siveiden edestä.

18. Jumalatoin pitä annettaman ulos wanhurscan siaan ja ylöncadzoja siweitten edestä.

18 A wicked man is a ransom for a righteous man and the treacherous dealer for the upright.

18. The wicked shall be a ransom for the righteous, and the transgressor for the upright.

18. Den ugudelige bliver Løsepenge for den retfærdige og den troløse for de oprigtige.

18. Den ogudaktige måste i dens rättfärdigas stad utgifven varda, och föraktaren för de fromma.

18. Selle eest, kes öige, peab se, kes öäl, lunnastamisse hind ollema , ja öiglaste assemele sawad need, kes pettust tewad.

18. Nedorėlis bus išpirka už teisųjį, nusikaltėlis­už nekaltąjį.

18. Der Gottlose muß für den Gerechten gegeben werden und der Verächter für die Frommen.

18. Le méchant sera la rançon du juste, et le trompeur celle des hommes droits.

18. El rescate del justo será el impío; y por los rectos será castigado el prevaricador.

18 De goddeloze is een rantsoen voor de rechtvaardigen, en de trouweloze voor de oprechten.

18. Niezbożnik będzie okupem za sprawiedliwego, a za uprzejmych przewrotnik.

18. Az igazért váltságdíj [9†] az istentelen, és az igazak helyett a hitetlen büntettetik meg.

18 Выкупом будет за праведного нечестивый и за прямодушного – лукавый.

18. Викупом буває за праведного безбожний, й за правого - лукавий.

19. Parempi asua autiossa maassa kuin toraisan vaimon vaivattavana.

19. Parempi on asua autiossa maassa kuin riitaisen ja vihaisen vaimon kanssa.

19. Parembi on asua autiasa maasa cuin rijtaisen ja wihaisen waimon cansa.

19 It is better to dwell in a desert land, than with a contentious and angry woman.

19. It is better to dwell in the wilderness, than with a contentious and an angry woman.

19. Det er bedre at bo i et Øde Land end hos en trættekær og arrig Kvinde.

19. Bättre är att bo uti ett öde land, än när en trätosamma och ensinnada qvinno.

19. Parrem on körwe maal ellada, kui riaka naesega, kes melepahhandust teeb.

19. Geriau yra vienam gyventi dykumoje negu su pikta moterimi, mėgstančia barnius.

19. Es ist besser, wohnen im wüsten Lande denn bei einem zänkischen und zornigen Weibe.

19. Mieux vaut habiter dans une terre déserte, qu'avec une femme querelleuse et chagrine.

19. Mejor es morar en tierra del desierto, que con la mujer rencillosa, e iracunda.

19 Het is beter te wonen in een woest land, dan bij een zeer kijfachtige en toornige huisvrouw.

19. Lepiej mieszkać w ziemi pustej, niż z żoną swarliwą i gniewliwą.

19. Jobb lakozni a pusztának [10†] földén, mint a feddődő és haragos asszonynyal.

19 Лучше жить в земле пустынной, нежели с женою сварливою и сердитою.

19. В пустинї одиноко відраднїйще жити, нїж із сварливою жоною й сердитою.

20. Kalliita aarteita ja öljyä on viisaan majassa, mutta tyhmä ihminen syö suuhunsa sellaiset.

20. Viisaan huoneessa on suloinen tavara ja öljy, vaan tyhmä ihminen sen tuhlaa.

20. Wijsan huones on iloinen tawara ja öljy waan tyhmä sen tuhla.

20 There is desirable treasure and oil in the dwelling of a wise man, but a foolish man swallows it up.

20. There is treasure to be desired and oil in the dwelling of the wise; but a foolish man spendeth it up.

20. I den vises Bolig er der kosteligt Liggendefæ og Olie; men et daarligt Menneske opsluger det.

20. Uti dens visas hus är en lustig skatt, och olja; men en dåre förtärer det.

20. Kallis warrandus ja ölli on targa innimesse ello-maias; agga halp innime nelab sedda ärra.

20. Išmintingo žmogaus namuose yra brangių daiktų ir aliejaus, kvailys iššvaisto juos.

20. Im Hause des Weisen ist ein lieblicher Schatz und Öl; aber ein Narr verschlemmt es.

20. Les trésors précieux et l'huile sont dans la demeure du sage; mais l'homme insensé les engloutit.

20. Tesoro de codicia, y aceite está en la casa del sabio: mas el hombre insensato lo disipará.

20 In des wijzen woning is een gewenste schat, en olie; maar een zot mens verslindt zulks.

20. Skarb pożądany i olej są w przybytku mądrego; ale głupi człowiek pożera go.

20. Kivánatos kincs és kenet van a bölcsnek házában; a bolond ember pedig eltékozolja azt.

20 Вожделенное сокровище и тук – в доме мудрого; а глупый человекрасточает их.

20. В господї мудрого - омаста й достатки, яких забажає, а дурний чоловік все те прогайнує.

21. Joka vanhurskauteen ja laupeuteen pyrkii, se löytää elämän, vanhurskauden ja kunnian.

21. Joka vanhurskautta ja hyvyyttä noudattaa, hän löytää elämän, vanhurskauden ja kunnian.

21. Joca laupiutta ja hywyttä noudatta hän löytä elämän wanhurscauden ja cunnian.

21 He who follows after righteousness and kindness finds life, righteousness and honor.

21. He that followeth after righteousness and mercy findeth life, righteousness, and honour.

21. Hvo der søger efter Retfærdighed og Miskundhed, skal finde Liv, Retfærdighed og Ære.

21. Den som far efter barmhertighet och godhet, han finner lif, barmhertighet och äro.

21. Kes öigust ja heldust taggaaiab, se leiab ello, öigust ja au.

21. Kas seka teisumą ir gailestingumą, suranda gyvenimą, teisumą ir garbę.

21. Wer der Gerechtigkeit und Güte nachjagt, der findet Leben, Gerechtigkeit und Ehre.

21. Celui qui recherche la justice et la miséricorde, trouvera la vie, la justice et la gloire.

21. El que sigue la justicia y la misericordia, hallará la vida, la justicia, y la honra.

21 Die rechtvaardigheid en weldadigheid najaagt, zal het leven, rechtvaardigheid en eer vinden.

21. Kto naśladuje sprawiedliwości i miłosierdzia, znajduje żywot, sprawiedliwość i sławę.

21. A ki követi az igazságot és [11†] az irgalmasságot, nyer életet, igazságot és tisztességet.

21 Соблюдающий правду и милость найдет жизнь, правду и славу.

21. Хто справедливий і милосерний, знайде той життє, правду і повагу.

22. Viisas ryntää sankarien kaupunkiin ja kukistaa varustuksen, joka oli sen turva.

22. Viisas mies voittaa väkeväin kaupungin, ja kukistaa heidän uskalluksensa vahvuuden.

22. Wijsas mies woitta wäkewitten Caupungin ja cukista heidän suruttomudens woiman.

22 A wise man scales the city of the mighty and brings down the strength of the confidence of it.

22. A wise man scaleth the city of the mighty, and casteth down the strength of the confidence thereof.

22. Den vise stormede de vældiges Stad og nedstyrtede dens sikre Værn.

22. En vis man vinner de starkas stad, och omstörter hans magt genom hans säkerhet.

22. Tark innimenne saab wäggewatte liñna ülle woimust, ja lükkab mahha sedda tuggewust, mis peäle nemmad lootsid.

22. Išmintingasis užima stipriųjų miestą ir sugriauna tvirtovę, kuria jie pasitikėjo.

22. Ein Weiser gewinnt die Stadt der Starken und stürzt ihre Macht, darauf sie sich verläßt.

22. Le sage entre dans la ville des hommes forts, et il abat la force qui en était la confiance.

22. La ciudad de los fuertes tomó el sabio; y derribó la fuerza de su confianza.

22 De wijze beklimt de stad der geweldigen, en werpt de sterkte huns vertrouwens neder.

22. Mądry ubiega miasto mocarzy, a burzy potęgę ufności ich.

22. A hősök városába felmegy [12†] a bölcs, és lerontja az ő bizodalmoknak erejét.

22 Мудрый входит в город сильных и ниспровергает крепость, на которуюони надеялись.

22. Мудрий здобуває місто хоробрих, і валить твердинї, що на них вповали.

23. Joka suunsa ja kielensä varoo, se henkensä ahdistuksilta varoo.

23. Joka suunsa ja kielensä hillitsee, hän varjelee sielunsa ahdistuksesta.

23. Joca suuns ja kielens hillidze hän warjele sieluns ahdistuxesta.

23 He who keeps his mouth and his tongue keeps his soul from troubles.

23. Whoso keepeth his mouth and his tongue keepeth his soul from troubles.

23. Hvo der bevarer sin Mund og sin Tunge, bevarer sin Sjæl fra Trængsler.

23. Den sin mun och tungo bevarar, han bevarar sina själ för ångest.

23. Kes omma suud ja keelt hoiab, se hoiab omma hinge ahhastusse eest.

23. Kas saugo burną ir liežuvį, saugo savo sielą nuo nemalonumų.

23. Wer seinen Mund und seine Zunge bewahrt, der bewahrt seine Seele vor Angst.

23. Celui qui garde sa bouche et sa langue, garde son âme de détresse.

23. El que guarda su boca, y su lengua, su alma guarda de angustias.

23 Die zijn mond en zijn tong bewaart, bewaart zijn ziel van benauwdheden.

23. Kto strzeże ust swoich i języka swego, strzeże od ucisków duszy swojej.

23. A ki megőrzi száját és nyelvét, megtartja [13†] életét a nyomorúságtól.

23 Кто хранит уста свои и язык свой, тот хранит от бед душу свою.

23. Хто стереже уста свої й язик свій, той од біди життє охороняє.

24. Pilkkaajan nimen saa julkea röyhkeilijä, jonka meno on määrätöntä julkeutta.

24. Joka ynseä ja ylpiä on, hän kutsutaan pilkkaajaksi, joka vihassa ynseytensä näyttää.

24. Joca ynsy ja ylpiä on hän cudzutan pilckajaxi joca wihas ynseydens näyttä.

24 The proud and haughty man, scoffer is his name. He works in the arrogance of pride.

24. Proud and haughty scorner is his name, who dealeth in proud wrath.

24. Den pralende stolte, hans Navn er Spotter; han handler i Stoltheds Overmod.

24. Den som stolt och öfverdådig är, han kallas en lösaktig menniska, den i vredene stolthet bevisar.

24. Kes uhke hooplik mees, selle nimmi on pilkia, kes omma teggemist teeb hirmsa uhke wihhaga.

24. Išdidus ir pasipūtęs vadinamas niekintoju, jis elgiasi akiplėšiškai ir įžūliai.

24. Der stolz und vermessen ist, heißt ein Spötter, der im Zorn Stolz beweist.

24. On appelle moqueur un superbe arrogant, qui agit avec colère et fierté.

24. Soberbio, arrogante, burlador, es el nombre del que hace con saña de soberbia.

24 Die een hovaardig pocher is, zijn naam is spotter; hij gaat met hovaardige verbolgenheid te werk.

24. Hardego i pysznego imię jest naśmiewca, który wszysko poniewoli i z pychą czyni.

24. A kevély dölyfösnek csúfoló a neve, a ki haragjában kevélységet cselekszik.

24 Надменный злодей – кощунник имя ему – действует в пылу гордости.

24. Надутий лиходїй - без'умом зовуть його - порпаєсь в попелї гординї.

25. Oma halu laiskan tappaa, sillä hänen kätensä eivät tahdo työtä tehdä.

25. Laiskan himo tappaa hänen, ettei hänen kätensä tahtoneet mitään tehdä:

25. Laisca cuole toiwomisestans ettei hänen kätens tee mitän.

25 The desire of the sluggard kills him, because his hands refuse to labor.

25. The desire of the slothful killeth him; for his hands refuse to labour.

25. Den lades Begæring dræber ham; thi hans Hænder have vægret sig ved at gøre noget.

25. Den late dör öfver sine önsko; ty hans händer vilja intet göra.

25. Mis laisk iggatseb, se surretab tedda ärra, sest temma käed ei wiitsi tööd tehha.

25. Tinginio troškimas nužudo jį, nes jis nenori dirbti.

25. Der Faule stirbt über seinem Wünschen; denn seine Hände wollen nichts tun.

25. Le souhait du paresseux le tue, parce que ses mains refusent de travailler.

25. El deseo del perezoso le mata; porque sus manos no quieren hacer.

25 De begeerte des luiaards zal hem doden, want zijn handen weigeren te werken.

25. Leniwego żądość zabija; bo ręce jego robić nie chcą.

25. A restnek kivánsága megemészti őt; mert az ő kezei nem [14†] akarnak dolgozni.

25 Алчба ленивца убьет его, потому что руки его отказываются работать;

25. Жаданнє лїнивого вбє його, бо приложити рук не хоче нї до чого;

26. Aina on hartaasti haluavia, mutta vanhurskas antaa säästelemättä.

26. Hän himoitsee suuresti kaiken päivän; muuta vanhurskas antaa, ja ei kiellä.

26. Hän himoidze jocapäiwä mutta wanhurscas anda ja ei kiellä.

26 There is he who covets greedily all the day long, but the righteous gives and does not withhold.

26. He coveteth greedily all the day long: but the righteous giveth and spareth not.

26. Han begærer og begærer den hele Dag; men den retfærdige giver og holder ikke tilbage.

26. Han önskar dagliga; men den rättfärdige gifver, och nekar intet.

26. Iggapäwa iggatseb temma ikka sada; agga kes öige, se annab, ja ei hoia mitte taggasi.

26. Jis godžiai geidžia visą dieną, o teisusis duoda negailėdamas.

26. Er wünscht den ganzen Tag; aber der Gerechte gibt, und versagt nicht.

26. Il ne fait que souhaiter tout le jour; mais le juste donne, et n'épargne rien.

26. Todo el tiempo desea: mas el justo da; y no perdona.

26 Den gansen dag begeert hij begeerlijke dingen; maar de rechtvaardige zal geven, en niet inhouden.

26. Każdego dnia pała pożądliwością; ale sprawiedliwy udziela, a nie szczędzi.

26. Egész nap kivánságtól gyötretik; az igaz pedig ád, [15†] és nem tartóztatja meg adományát.

26 всякий день он сильно алчет, а праведник дает и не жалеет.

26. Що дня його кортить їда, а праведний дає, не жалує нїчого.

27. Jumalattomien uhri on kauhistus; saati sitten, jos se tuodaan ilkityön edestä!

27. Jumalattomain uhri on kauhistus, semminkin kuin se synnissä uhrataan.

27. Jumalattomain uhri on cauhistus: sillä se on synnis uhrattu.

27 The sacrifice of the wicked is an abomination. Much more (when) he brings it with a wicked mind!

27. The sacrifice of the wicked is abomination: how much more, when he bringeth it with a wicked mind?

27. De ugudeliges Offer er en Vederstyggelighed, meget mere naar de bringe det med et skændigt Forsæt.

27. De ogudaktigas offer är en styggelse; ty det varder i synd offradt.

27. Öälatte ohwer on hirmus assi, paljo ennam, kui ta sedda toob koerussega.

27. Nedorėlio auka Viešpats bjaurisi, tuo labiau, jei ji aukojama klastinga širdimi.

27. Der Gottlosen Opfer ist ein Greuel; denn es wird in Sünden geopfert.

27. Le sacrifice des méchants est une abomination; combien plus s'ils l'apportent dans un mauvais dessein!

27. El sacrificio de los impíos es abominación, ¿cuánto más ofreciéndole con maldad?

27 Het offer der goddelozen is een gruwel; hoeveel te meer, als zij het met een schandelijk voornemen brengen!

27. Ofiara niepobożnych jest obrzydliwością, a dopieroż gdyby ją w grzechu ofiarował.

27. Az istentelenek áldozatja [16†] útálatos; kivált mikor gonosz tettért viszi.

27 Жертва нечестивых – мерзость, особенно когда с лукавством приносят ее.

27. Гидота Господу безбожників жертва, а надто, як її в лукавстві приносять.

28. Valheellinen todistaja hukkuu, mutta kuunteleva mies saa aina puhua.

28. Väärän todistajan pitää hukkuman; vaan joka tottelee, hän saa aina puhua.

28. Wäärän todistajan pitä huckuman: waan joca tottele hän saa aina puhua.

28 A false witness will perish, but the man who hears will speak so as to endure.

28. A false witness shall perish: but the man that heareth speaketh constantly.

28. Et løgnagtigt Vidne skal omkomme; men en Mand, som hører skab, efter, vil altid kunne tale igen.

28. Ett lögnaktigt vittne skall förgås; men den som höra gitter, honom låter man ock tala igen.

28. Walle tunnistusmees saab hukka; agga kes peält kuleb, saab ikka räkida.

28. Neteisingas liudytojas žus, o kas girdi, kalbės be perstojo.

28. Ein lügenhafter Zeuge wird umkommen; aber wer sich sagen läßt, den läßt man auch allezeit wiederum reden.

28. Le témoin menteur périra; mais l'homme qui écoute, pourra toujours parler.

28. El testigo mentiroso perecerá: mas el hombre que oye, permanecerá en su dicho.

28 Een leugenachtig getuige zal vergaan; en een man, die hoort, zal spreken tot overwinning.

28. Świadek fałszywy zaginie; ale mąż dobry to, co słyszy, statecznie mówić będzie.

28. A hazug bizonyság [17†] elvész; a ki pedig jól figyelmez, örökké szól.

28 Лжесвидетель погибнет; а человек, который говорит, что знает, будет говорить всегда.

28. Ложний сьвідок погибне, а чоловік, що говорить те, що знає, буде все говорити правду.

29. Julkeiksi tekee jumalaton kasvonsa, vakaiksi tekee oikeamielinen tiensä.

29. Jumalatoin juoksee päätähavin lävitse: mutta hurskas ojentaa tiensä.

29. Jumalatoin juoxe päätahawin läpidze: waan jumalisen tie on pysywäinen.

29 A wicked man hardens his face, but as for an upright man, he establishes his ways.

29. A wicked man hardeneth his face: but as for the upright, he directeth his way.

29. En ugudelig Mand forhærder sit Ansigt; men den oprigtige han befæster sin Vej.

29. Den ogudaktige löper igenom med hufvudet; men den der from är, hans väg blifver beståndandes.

29. Öäl mees wöttab jultund olla, et silmist näikse; agga öiglane kinnitab omma teed.

29. Nedorėlis suraukia savo veidą, o dorojo kelias tiesus.

29. Der Gottlose fährt mit dem Kopf hindurch; aber wer fromm ist, des Weg wird bestehen.

29. L'homme méchant a un air hautain; mais le juste affermit sa voie.

29. El hombre impío asegura su rostro: mas el recto ordena sus caminos.

29 Een goddeloos man sterkt zich in zijn aangezicht; maar de oprechte, die maakt zijn weg vast.

29. Mąż niezbożny zatwardza twarz swoję; ale uprzejmy sam sprawuje drogę swoję.

29. Megkeményíti az istentelen ember az ő orczáját; az igaz pedig jól rendeli az ő útát.

29 Человек нечестивый дерзок лицом своим, а праведный держит прямо путь свой.

29. Чоловік безбожний не має стиду в лицї свойму, людина ж праведна путя свого не скривить.

30. Ei auta viisaus, ei ymmärrys, ei mikään neuvo Herraa vastaan.

30. Ei yksikään viisaus, eli ymmärrys, eikä neuvo, auta herraa vastaan.

30. Ei yxikän wijsaus eli ymmärrys eikä neuwo auta HERra wastan.

30 There is no wisdom nor understanding nor counsel against Jehovah.

30. There is no wisdom nor understanding nor counsel against the LORD.

30. Der gælder ikke Visdom, ej heller Forstand, ej heller Raad over for Herren.

30. Ingen vishet, intet förstånd, ingen konst hjelper emot Herran.

30. Ei aita tarkus, egga moistus, egga nou Jehowa wasto.

30. Prieš Viešpatį neatsilaikys nei išmintis, nei supratimas, nei patarimas.

30. Es hilft keine Weisheit, kein Verstand, kein Rat wider den HERRN.

30. Il n'y a ni sagesse, ni intelligence, ni conseil, pour résister à l'Éternel.

30. No hay sabiduría, ni inteligencia, ni consejo contra Jehová.

30 Er is geen wijsheid, en er is geen verstand, en er is geen raad tegen den HEERE.

30. Niemasz mądrości, ani rozumu, ani rady przeciwko Panu.

30. Nincs bölcseség, és nincs értelem, és nincs tanács [18†] az Úr ellen.

30 Нет мудрости, и нет разума, и нет совета вопреки Господу.

30. Нема премудростї, нї розуму, нї ради в того, хто противен Господеві.

31. Hevonen on varustettu taistelun päiväksi, mutta voitto on Herran hallussa.

31. Hevoset valmistetaan sodan päiväksi; mutta voitto tulee herralta.

31. Hewoiset waljastetan sodan päiwäxi mutta woitto tule HERralda.

31 The horse is prepared against the day of battle, but victory is from Jehovah.

31. The horse is prepared against the day of battle: but safety is of the LORD.

31. Krigens Dag, men Frelsen hører Herren til.

31. Hästar varda tillredde till stridsdagen; men segren kommer af Herranom.

31. Hobbosid walmistakse taplusse päwaks; agga abbi on Jehowa käest.

31. Žirgas ruošiamas kovos dienai, bet pergalę teikia Viešpats.

31. Rosse werden zum Streittage bereitet; aber der Sieg kommt vom HERRN.

31. Le cheval est équipé pour le jour de la bataille; mais la délivrance vient de l'Éternel.

31. El caballo se apareja para el día de la batalla: mas de Jehová es el salvar.

31 Het paard wordt bereid tegen den dag des strijds; maar de overwinning is des HEEREN.

31. Konia gotują na dzieó bitwy; ale od Pana jest wybawienie.

31. Készen áll a ló az ütközetnek napjára; de az Úré [19†] a megtartás!

31 Коня приготовляют на день битвы, но победа – от Господа.

31. Коня готують на день бою, та побіда - від Господа.