13 luku

Toisen osan jatkoa: Lyhyitä lauselmia elämän eri aloilta

1. Viisas poika kuulee isän kuritusta, mutta pilkkaaja ei ota nuhdetta kuullaksensa.

1. Viisas poika ottaa isänsä kurituksen, mutta pilkkaaja ei tottele rangaistusta.

1. WIisas poica otta Isäns curituxen mutta pilckaja ei anna idziäns rangaista.

1 A wise son hears his father's instruction, but a scoffer listens not to rebuke.

1. A wise son heareth his father's instruction: but a scorner heareth not rebuke.

1. En viis Søn modtager sin Faders Tugt; men en Spotter hører ikke paa Irettesættelse.

1. En vis son låter fadren tukta sig; men en bespottare lyder icke straff.

1. Tark poeg wöttab issa öppetust; agga pilkia ei wötta söitlustke kuulda.

1. Išmintingas sūnus klauso tėvo pamokymų, o pašaipūnas neklauso barimo.

1. Ein weiser Sohn läßt sich vom Vater züchtigen; aber ein Spötter gehorcht der Strafe nicht.

1. L'enfant sage écoute l'instruction de son père; mais le moqueur n'écoute point la réprimande.

1. EL hijo sabio recibe la ense- ñanza del padre: mas el burlador no escucha la reprensión.

1 Een wijs zoon hoort de tucht des vaders; maar een spotter hoort de bestraffing niet.

1. Syn mądry przyjmuje ćwiczenie ojcowskie, ale naśmiewca nie słucha strofowania.

1. A bölcs fiú enged atyja intésének; de a csúfoló [1†] semmi dorgálásnak helyt nem ád.

1 Мудрый сын слушает наставление отца, а буйный не слушаетобличения.

1. Син мудрий слухає батькової науки, а безпутний не слухає докору.

2. Suunsa hedelmästä saa nauttia hyvää, mutta uskottomilla on halu väkivaltaan.

2. Suunsa hedelmästä kukin nautitsee hyvää, vaan jumalattomain sielu vääryyttä.

2. Suun hedelmäst jocainen rawitan waan ylöncadzojat ei ajattele muuta cuin wääryttä.

2 A man will eat good by the fruit of his mouth, but the soul of the treacherous, violence.

2. A man shall eat good by the fruit of his mouth: but the soul of the transgressors shall eat violence.

2. Af sin Munds Frugt nyder en Mand godt; men de troløses Sjæl høster Krænkelse.

2. Munsens frukt nyttjar man; men de föraktare tänka icke annat än vrånghet.

2. Hea mees saab omma su wiljast head süa; agga wäekauba tö saab nende hingele, kes pettust tewad.

2. Iš savo burnos vaisiaus žmogus valgys gėrybių, neištikimųjų siela­smurtą.

2. Die Frucht des Mundes genießt man; aber die Verächter denken nur zu freveln.

2. L'homme sera rassasié de bien par le fruit de sa bouche; mais l'âme des perfides vit d'injustice.

2. Del fruto de la boca el hombre comerá bien: mas el alma de los prevaricadores, mal.

2 Een ieder zal van de vrucht des monds het goede eten; maar de ziel der trouwelozen het geweld.

2. Każdy będzie pożywał dobrego z owocu ust swoich; ale dusza przewrotnych krzywdy pożywać będzie.

2. A férfi az ő szájának gyümölcséből él [2†] jóval; a hitetlenek lelke pedig bosszúságtétellel.

2 От плода уст своих человек вкусит добро, душа же законопреступников – зло.

2. Із плодів уст своїх насичуєсь чоловік добром, душа же проступників - зло.

3. Joka suistaa suunsa, se säilyttää henkensä, mutta avosuinen joutuu turmioon.

3. Joka suunsa hallitsee, hän saa elää; vaan joka suunsa toimettomasti avajaa, se tulee hämmästykseen.

3. Joca suuns hallidze hän saa elä waan joca suuns toimettomast awaja hän tule hämmästyxeen.

3 He who guards his mouth keeps his life. He who opens wide his lips will have destruction.

3. He that keepeth his mouth keepeth his life: but he that openeth wide his lips shall have destruction.

3. Hvo som vogter sin Mund, bevarer sin Sjæl; den, som lader sine Læber vidt op, ham er det til Fordærvelse.

3. Den sin mun bevarar, han bevarar sitt lif; men den som sin mun orådeliga upplåter, han kommer i förskräckelse.

3. Kes omma suud kinnipeab, se hoiab omma hinge; kes ommad uled laiale aiab, sellele tulleb ehmatus.

3. Kas saugo burną, saugo gyvybę; kas plačiai atveria lūpas, susilauks pražūties.

3. Wer seinen Mund bewahrt, der bewahrt sein Leben; wer aber mit seinem Maul herausfährt, der kommt in Schrecken.

3. Celui qui garde sa bouche, garde son âme; mais celui qui ouvre trop ses lèvres, y trouvera sa perte.

3. El que guarda su boca, guarda su alma: mas el que abre sus labios tendrá calamidad.

3 Die zijn mond bewaart, behoudt zijn ziel; maar voor hem is verstoring, die zijn lippen wijd opendoet.

3. Kto strzeże ust swych, strzeże duszy swojej; kto lekkomyślnie otwiera wargi swe, będzie starty.

3. A ki megőrzi az ő száját, megtartja önmagát; a ki felnyitja száját, romlása az annak.

3 Кто хранит уста свои, тот бережет душу свою; а кто широко раскрывает свой рот, тому беда.

3. Хто стереже уста, той душу вберігає: хто ж рот свій широко отвирає, тому біда.

4. Laiskan sielu haluaa, saamatta mitään, mutta ahkerain sielu tulee ravituksi.

4. Laiska pyytää ja ei saa, mutta viriät saavat yltäkylläisesti.

4. Laisca pyytä ja ei saa mutta wiriät saawat yldäisest.

4 The soul of the sluggard desires and has nothing, but the soul of the diligent will be made fat.

4. The soul of the sluggard desireth, and hath nothing: but the soul of the diligent shall be made fat.

4. Den lades Sjæl begærer og faar intet; men de flittiges Sjæl næres rigeligt.

4. Den late begärar, och får dock intet; men de trefne få nog.

4. Laisa hing iggatseb kül, ja ei sa ühtegi; agga kermede hing wöttab rammo.

4. Tinginio siela geidžia, bet nieko neturi; darbščiojo siela pasisotins.

4. Der Faule begehrt und kriegt's doch nicht; aber die Fleißigen kriegen genug.

4. L'âme du paresseux ne fait que souhaiter, et il n'a rien; mais l'âme des diligents sera rassasiée.

4. Desea, y nada alcanza el alma del perezoso: mas el alma de los diligentes será engordada.

4 De ziel des luiaards is begerig, doch er is niets; maar de ziel der vlijtigen zal vet gemaakt worden.

4. Dusza leniwego żąda, a nic nie ma; ale dusza pracowitych zbogaci się.

4. Kivánsággal felindul, de hiába, a restnek lelke; a gyorsak [3†] lelke pedig megkövéredik.

4 Душа ленивого желает, но тщетно; а душа прилежных насытится.

4. Душа в лїнивого жадає, та дармо, а душа трудящих засититься.

5. Vanhurskas vihaa valhepuhetta, mutta jumalattoman meno on iljettävä ja häpeällinen.

5. Vanhurskas vihaa valhetta, mutta jumalatoin häpäisee ja pilkkaa itsiänsä.

5. Wanhurscas wiha walhetta mutta jumalatoin häwäise ja pilcka idzens.

5 A righteous man hates lying, but a wicked man is loathsome and comes to shame.

5. A righteous man hateth lying: but a wicked man is loathsome, and cometh to shame.

5. Den retfærdige hader Løgns Ord; men den ugudelige gør Skam og Vanære.

5. Den rättfärdige är lögnenes fiende; men den ogudaktiga skämmer, och försmäder.

5. Kes öige, wihkab walskusse könnet; agga kes öäl, sadab ennese peäle pahha könne ja häbbi.

5. Teisusis nekenčia melo, bet nedorėlis yra atstumiantis ir susilaukia gėdos.

5. Der Gerechte ist der Lüge feind; aber der Gottlose schändet und schmäht sich selbst.

5. Le juste hait la parole de mensonge; mais le méchant se rend odieux, et tombe dans la confusion.

5. El justo aborrecerá la palabra de mentira; mas el impío se hace hediondo, y confuso.

5 De rechtvaardige haat leugentaal; maar de goddeloze maakt zich stinkende, en doet zich schaamte aan.

5. Słowa kłamliwego nienawidzi sprawiedliwy; ale niezbożny staje się obrzydliwym i shaóbionym.

5. A hamis dolgot gyűlöli az [4†] igaz; az istentelen pedig gyűlölségessé tesz és megszégyenít.

5 Праведник ненавидит ложное слово, а нечестивый срамит и бесчестит себя .

5. Праведний ненавидить ложне слово, а безбожник соромить і безчестить.

6. Vanhurskaus varjelee nuhteettomasti vaeltavan, mutta jumalattomuus syöksee syntisen kumoon.

6. Vanhurskaus varjelee nuhteettoman, mutta jumalatoin meno kukistaa syntisen.

6. Wanhurscas warjele nuhtetoinda mutta jumalatoin meno saatta syndijn.

6 Righteousness guards he who is upright in the way, but wickedness overthrows the sinner.

6. Righteousness keepeth him that is upright in the way: but wickedness overthroweth the sinner.

6. Retfærdighed bevarer den, som vandrer oprigtigt sin Vej; men Ugudelighed styrter Synderen.

6. Rättfärdighet bevarar den oskyldiga; men det ogudaktiga väsendet förer en till synd.

6. Öigus hoiab sedda, kel täieste wagga wiis on; agga öälus seggab patto sisse.

6. Teisumas saugo nekaltojo kelią, o nuodėmė pražudo nedorėlį.

6. Die Gerechtigkeit behütet den Unschuldigen; aber das gottlose Wesen bringt zu Fall den Sünder.

6. La justice garde celui qui marche dans l'intégrité; mais la méchanceté renversera celui qui s'égare.

6. La justicia guarda al de perfecto camino; mas la impiedad trastornará al pecador.

6 De gerechtigheid bewaart den oprechte van weg; maar de goddeloosheid zal den zondaar omkeren.

6. Sprawiedliwość strzeże tego, który żyje bez zmazy; ale niezbożność podwraca grzesznika.

6. Az igazság megőrzi azt, a ki útjában tökéletes; az istentelenség [5†] pedig elveszíti a bűnöst.

6 Правда хранит непорочного в пути, а нечестие губит грешника.

6. Безвинного в путях пильнує правда, а грішника губить безбожество.

7. Toinen on olevinaan rikas, omistamatta mitään, toinen olevinaan köyhä, vaikka on tavaraa paljon.

7. Moni on köyhä suuressa rikkaudessa, ja moni rikas köyhyydessänsä.

7. Moni on köyhä suuresa rickaudesa ja moni on ricas köyhydesäns.

7 There is he who makes himself rich, yet has nothing and he who makes himself poor, yet has great wealth.

7. There is that maketh himself rich, yet hath nothing: there is that maketh himself poor, yet hath great riches.

7. Der er den, som holder sig for rig og har dog intet; og den, som holder sig for fattig og har meget Gods.

7. Mången är fattig i stor rikedom, och mången är rik i sinom fattigdom.

7. Monni on, kes ennast rikkaks teeb, ja temmal ei olle mingisuggust; teine teeb ennast waeseks, ja temmal on warra kül.

7. Kai kas dedasi turtingas, bet nieko neturi, kitas dedasi vargšas, bet turi daug turtų.

7. Mancher ist arm bei großem Gut, und mancher ist reich bei seiner Armut.

7. Tel se fait riche qui n'a rien du tout; et tel se fait pauvre qui a de grands biens.

7. Hay algunos que se hacen ricos, y no tienen nada; y otros, que se hacen pobres, y tienen muchas riquezas.

7 Er is een, die zichzelven rijk maakt, en niet met al heeft, en een, die zichzelven arm maakt, en heeft veel goed.

7. Znajduje się taki co się czyni bogatym, a nie ma nic; i taki, co się czyni ubogim, choć ma wiele bogactw.

7. Van, a ki hányja gazdagságát, holott semmije sincsen; viszont tetteti magát szegénynek, holott sok marhája van.

7 Иной выдает себя за богатого, а у него ничего нет; другойвыдает себя за бедного, а у него богатства много.

7. Той за багатого себе скрізь виставляє, а справдї він нїчого немає; инший видає себе за бідного, а він пребагатий.

8. Rikkautensa saa mies antaa henkensä lunnaiksi, mutta köyhän ei tarvitse uhkauksia kuunnella.

8. Rikkaudellansa taitaa joku lunastaa henkensä; mutta joka köyhä on, ei hän kuule kuritusta.

8. Rickaudella taita jocu lunasta hengens mutta joca köyhä on ei hän cuule curitusta.

8 The ransom of a man's life is his riches, but the poor hears no threatening.

8. The ransom of a man's life are his riches: but the poor heareth not rebuke.

8. En Mands Rigdom er Løsepenge for hans Liv. Men en fattig hører ikke paa Irettesættelse

8. Med rikedom kan en hjelpa sitt lif; men en fattig man hörer icke straff.

8. Mehhe hinge lunnastamisse-hind on temma rikkus; agga kes kehwa, ei sa söitlust kuulda.

8. Turtuolis gali išsipirkti savo turtu, bet vargšui niekas negrasina.

8. Mit Reichtum kann einer sein Leben erretten; aber ein Armer hört kein Schelten.

8. Les richesses font qu'un homme peut racheter sa vie; mais le pauvre n'entend point de menaces.

8. La redención de la vida del hombre son sus riquezas; y el pobre no escucha la reprensión.

8 Het rantsoen van ieders ziel is zijn rijkdom; maar de arme hoort het schelden niet.

8. Okup żywota człowieczego jest bogactwo jego; ale ubogi nie słucha łajania.

8. Az ember életének váltsága lehet az ő gazdagsága; a szegény pedig nem hallja a fenyegetést.

8 Богатством своим человек выкупает жизнь свою , а бедный и угрозы не слышит.

8. Багацтвом викуплює чоловік життє своє, а вбогий й грізьби не чує.

9. Vanhurskasten valo loistaa iloisesti, mutta jumalattomien lamppu sammuu.

9. Vanhurskasten valkeus tekee iloiseksi, vaan jumalattomain kynttilä sammuu.

9. Wanhurscasten walkeus teke iloisexi waan jumalattomain kynttilä sammu.

9 The light of the righteous rejoices, but the lamp of the wicked will be put out.

9. The light of the righteous rejoiceth: but the lamp of the wicked shall be put out.

9. De retfærdiges Lys skinner frydeligt; men de ugudeliges Lampe skal udslukkes.

9. De rättfärdigas ljus gör gladsamma; men de ogudaktigas lykta skall utslockna.

9. Öigede walgus römustab; agga öälatte lamp kustub ärra.

9. Teisiųjų šviesa šviečia, o nedorėlių žibintas užges.

9. Das Licht der Gerechten brennt fröhlich; aber die Leuchte der Gottlosen wird auslöschen.

9. La lumière des justes réjouira; mais la lampe des méchants s'éteindra.

9. La luz de los justos se alegrará: mas la candela de los impíos se apagará.

9 Het licht der rechtvaardigen zal zich verblijden; maar de lamp der goddelozen zal uitgeblust worden.

9. Światłość sprawiedliwych jasna: ale pochodnia bezbożnych zgaśnie.

9. Az igazak [6†] világossága vígassággal ég; de az istenteleneknek [7†] szövétneke kialszik.

9 Свет праведных весело горит, светильник же нечестивых угасает.

9. Сьвітло праведних весело горить, у безбожних же сьвічник потухає.

10. Ylpeys tuottaa pelkkää toraa, mutta jotka ottavat neuvon varteen, niillä on viisaus.

10. Ylpeiden seassa on aina riita, mutta viisaus saattaa ihmisen toimelliseksi.

10. Ylpeitten seas on aina rijta mutta wijsaus saatta ihmisen toimellisexi.

10 Through pride a vain man causes contention, but wisdom is with the well-advised.

10. Only by pride cometh contention: but with the well advised is wisdom.

10. Ved Hovmod foraarsager man kun Trætte; men hos dem; som lade sig raade er Visdom.

10. Ibland de högmodiga är alltid träta; men vishet gör förnuftigt folk.

10. Uhkusse läbbi touseb agga tapleminne; agga neil, kes nou wotwad, on tarkus.

10. Išdidumas sukelia ginčus, išmintingieji klauso patarimo.

10. Unter den Stolzen ist immer Hader; aber Weisheit ist bei denen, die sich raten lassen.

10. L'orgueil ne produit que des querelles; mais la sagesse est avec ceux qui prennent conseil.

10. Ciertamente la soberbia parirá contienda: mas con los avisados es la sabiduría.

10 Door hovaardigheid maakt men niet dan gekijf; maar bij de beradenen is wijsheid.

10. Samą tylko pychą człowiek zwady wszczyna, ale przy tych, co radę przyjmują, jest mądrość.

10. Csak háborúság lesz a kevélységből: azoknál [8†] pedig, a kik a tanácsot beveszik, bölcseség van.

10 От высокомерия происходит раздор, а у советующихся – мудрость.

10. Між гордими - одні тільки сварки, а хто чинить усе за порадою - у тих мудрість.

11. Tyhjällä saatu tavara vähenee, mutta joka vähin erin kokoaa, se saa karttumaan.

11. Rikkaus vähenee tuhlatessa, vaan koossa pitäin se enenee.

11. Rickaus wähene tuhlates waan cogosa pitäin se enäne.

11 Wealth from vanity will be diminished, but he who gathers by labor will have increase.

11. Wealth gotten by vanity shall be diminished: but he that gathereth by labour shall increase.

11. Gods formindskes ved Forfængelighed; men hvo som samler i Haanden, forøger det.

11. Rikedom varder liten, när man förslöser honom; men det man tillsammanhåller, det varder stort.

11. Warrandus wähheneb tühja tö läbbi; agga kes omma käe peäle koggub, se kaswatab sedda .

11. Lengvai įgytas turtas greitai sunyksta, kas kaupia dirbdamas­ praturtėja.

11. Reichtum wird wenig, wo man's vergeudet; was man aber zusammenhält, das wird groß.

11. Les richesses mal acquises, seront diminuées; mais celui qui amasse par son travail, les multipliera.

11. Las riquezas de vanidad se disminuirán: mas el que allega con su mano, multiplicará.

11 Goed, van ijdelheid gekomen, zal verminderd worden; maar die met de hand vergadert, zal het vermeerderen.

11. Bogactwa źle nabyte umniejszą się; ale kto je zgromadza ręką swą, przyczynia ich.

11. A hiábavalóságból keresett marha megkisebbül; [9†] a ki pedig kezével gyűjt, megőregbíti azt.

11 Богатство от суетности истощается, а собирающий трудами умножает его.

11. Богацтво легко нажите пропадає, хто ж трудом доробляєсь, намножує його.

12. Pitkä odotus tekee sydämen sairaaksi, mutta täyttynyt halu on elämän puu.

12. Viivytetty toivo vaivaa sydäntä; vaan kuin se tulee, jota hän toivoo, se on elämän puu.

12. Wijwytetty toiwo saatta sydämen ikäwöidzemän waan cosca se tule jota hän toiwo se on elämän puu.

12 Prolonged hope makes the heart sick, but it is a tree of life when the desire comes.

12. Hope deferred maketh the heart sick: but when the desire cometh, it is a tree of life.

12. Forventning, som forhales krænker Hjertet; men naar det kommer, som berører, da er det et Livsens Træ.

12. Det hopp, som fördröjes, gör ängslo i hjertat; men när det kommer, som man begärar, det är ett lifsträ.

12. Se lotus, mis pitkale lähhäb, teeb süddamele haiget; agga ello pu on se, kui kätte tulleb, mis sa iggatsed.

12. Ilgai neišsipildanti viltis kankina širdį; patenkintas troškimas­ gyvybės medis.

12. Die Hoffnung, die sich verzieht, ängstet das Herz; wenn's aber kommt, was man begehrt, das ist wie ein Baum des Lebens.

12. L'espérance différée fait languir le cœur; mais le souhait accompli est comme l'arbre de vie.

12. La esperanza que se alarga, es tormento del corazón: mas árbol de vida es el deseo cumplido.

12 De uitgestelde hoop krenkt het hart; maar de begeerte, die komt, is een boom des levens.

12. Nadzieja długa wątli serce; ale żądość wypełniona jest drzewem żywota.

12. A halogatott reménység beteggé teszi a szívet; de a megadatott kivánság életnek [10†] fája.

12 Надежда, долго не сбывающаяся, томит сердце, а исполнившееся желание – как древо жизни.

12. Надїя, коли довго тріває, мучить серце, а справджене бажаннє - се дерево жизнї.

13. Joka sanaa halveksii, joutuu sanan pantiksi; mutta joka käskyä pelkää, saa palkan.

13. Joka sanan katsoo ylön, hän turmelee itsensä; mutta joka käskyä pelkää, hän rauhassa vaeltaa.

13. Joca sanan cadzo ylön hän turmele idzens mutta joca käskyä pelkä hän rauhas waelda.

13 He who despises the word brings destruction on himself, but he who fears the commandment will be rewarded.

13. Whoso despiseth the word shall be destroyed: but he that feareth the commandment shall be rewarded.

13. Hvo som foragter Ordet, bereder sig fordærvelse; men hvo som frygter Budet han faar Løn dersom.

13. Den som föraktar ordet, han förderfvar sig sjelf; men den som fruktar budet, han skall få frid.

13. Kes maenitsusse sanna mikski ei pañe, teeb pahhaste issiennese wasto; agga kes käsko kardab, selle kätte tassutakse head .

13. Kas niekina žodį, pats save naikina, o kas bijo įsakymų, tam bus atlyginta.

13. Wer das Wort verachtet, der verderbt sich selbst; wer aber das Gebot fürchtet, dem wird's vergolten.

13. Celui qui méprise la parole, se perd; mais celui qui respecte le commandement, en aura la récompense.

13. El que menosprecia la palabra, perecerá por ello: mas el que teme el mandamiento, será pagado.

13 Die het woord veracht, die zal verdorven worden; maar wie het gebod vreest, dien zal vergolden worden.

13. Kto gardzi słowem Bożem, sam sobie szkodzi; ale kto się boi przykazania jego, odniesie nagrodę.

13. Az igének megútálója megrontatik; a ki pedig féli a parancsolatot, jutalmát veszi.

13 Кто пренебрегает словом, тот причиняет вред себе; акто боится заповеди, тому воздается.

13. Хто словом нехтує, той шкодить собі, а хто боїться заповідї, той має заплату.

14. Viisaan opetus on elämän lähde kuoleman paulain välttämiseksi.

14. Viisaan oppi on elämän lähde, Välttämään kuoleman paulaa.

14. Wijsan oppi on elämän lähde wälttämän cuoleman paula.

14 The law of a wise man is a fountain of life, to depart from the snares of death.

14. The law of the wise is a fountain of life, to depart from the snares of death.

14. Den vises Lærdom er Livets Kilde, saa at man viger fra Dødens Snarer. En god Forstand giver Naade; men de troløses Vej er Haard.

14. Dens visas lära är en lefvandes källa, till att undvika dödsens snaro.

14. Targa kässo-öppetus on ello hallik, et sa woid surma wörkutamisse paelade eest ärrasada.

14. Išmintingojo pamokymas yra gyvybės šaltinis, gelbstintis iš mirties pinklių.

14. Die Lehre des Weisen ist eine Quelle des Lebens, zu meiden die Stricke des Todes.

14. L'enseignement du sage est une source de vie, pour détourner des pièges de la mort.

14. La ley al sabio es manadero de vida para apartarse de los lazos de la muerte.

14 Des wijzen leer is een springader des levens, om af te wijken van de strikken des doods.

14. Nauka mądrego jest źródłem żywota ku ochronieniu się sideł śmierci.

14. A bölcsnek tanítása [11†] életnek kútfeje, [12†] a halál tőrének eltávoztatására.

14 Учение мудрого – источник жизни, удаляющий от сетей смерти.

14. Наука мудрого - се жизняна криниця; вона відвертає від сїтей смертї.

15. Hyvä ymmärrys tuottaa suosiota, mutta uskottomien tie on koleikkoa.

15. Hyvä neuvo on otollinen; vaan ylönkatsojain tie on kova.

15. Hywä neuwo on otollinen waan ylöncadzoitten tie on cowa.

15 Good understanding gives favor, but the way of the transgressor is hard.

15. Good understanding giveth favour: but the way of transgressors is hard.

15. Hver, som er klog, gør sine Ting med Forstand; men Daaren udbreder Taabelighed.

15. Ett godt råd bekommer väl; men de föraktares väg gör ondt.

15. Hea tark meel sadab armo; agga nende te, kes pettust tewad, on kowwa.

15. Sveikas protas laimi palankumą, o neištikimųjų kelias sunkus.

15. Feine Klugheit schafft Gunst; aber der Verächter Weg bringt Wehe.

15. Une raison saine donne de la grâce; mais la voie de ceux qui agissent perfidement, est rude.

15. El buen entendimiento conciliará gracia: mas el camino de los prevaricadores es duro.

15 Goed verstand geeft aangenaamheid; maar de weg der trouwelozen is streng.

15. Rozum dobry daje łaskę; ale droga przewrotnych jest przykra.

15. Jó értelem ád kedvességet; a hitetleneknek pedig útja kemény.

15 Добрый разум доставляет приятность, путь же беззаконных жесток.

15. Добрий розум приносить приємність, дорога ж беззаконних пагубна.

16. Jokainen mielevä toimii taitavasti, mutta tyhmä levittää hulluutta.

16. Viisas tekee kaiken toimellisesti, vaan hullu ilmoittaa tyhmyyden.

16. Wijsas teke caicki toimellisest waan hullu ilmoitta tyhmydens.

16 Every prudent man works with knowledge, but a fool flaunts folly.

16. Every prudent man dealeth with knowledge: but a fool layeth open his folly.

16. Enhver, der er kløgtig, handler i kundskab, taaben spreder dumhed.

16. En kloker gör all ting med förnuft men en dåre utsprider dårskap.

16. Igga oidoga innime aiab ommad asjad moistussega; agga halp lautab meletumad wisid wälja.

16. Kiekvienas sumanus žmogus viską daro apgalvojęs, o kvailys viešai parodo savo kvailumą.

16. Ein Kluger tut alles mit Vernunft; ein Narr aber breitet Narrheit aus.

16. Tout homme bien avisé agit avec intelligence; mais l'insensé fait voir sa folie.

16. Todo hombre cuerdo hace con sabiduría: mas el insensato manifestará fatuidad.

16 Al wie kloekzinnig is, handelt met wetenschap; maar een zot breidt dwaasheid uit.

16. Każdy ostrożny umiejętnie sobie poczyna; ale głupi rozpościera głupstwo.

16. Minden eszes cselekszik bölcseséggel; a bolond pedig kijelenti az ő [13†] bolondságát.

16 Всякий благоразумный действует с знанием, а глупый выставляет напоказ глупость.

16. Розумний з розглядом дїло робить, а дурний виносить на показ дурноту.

17. Jumalaton sanansaattaja suistuu turmioon, mutta uskollinen lähetti on kuin lääke.

17. Jumalatoin sanansaattaja lankee onnettomuuteen, vaan totinen lähetys on terveellinen.

17. Jumalatoin sanansaattaja ilmoitta paha waan totinen lähetys on terwellinen.

17 A wicked messenger falls into evil, but a faithful ambassador is health.

17. A wicked messenger falleth into mischief: but a faithful ambassador is health.

17. Et ugudeligt sendebud falder i Ulykke; men et trofast Bud er Lægedom.

17. Ett ogudaktigt bådskap bär ondt fram; men ett troget båd är helsosamt.

17. Üks öäl Käsk langeb önnetusse sisse; agga üks ustaw Käsk sadab ohto.

17. Nedoras pasiuntinys pakliūna į bėdą, o ištikimas neša išgelbėjimą.

17. Ein gottloser Bote bringt Unglück; aber ein treuer Bote ist heilsam.

17. Le méchant messager tombera dans le mal; mais le messager fidèle apporte la guérison.

17. El mal mensajero caerá en mal: mas el mensajero fiel es medicina.

17 Een goddeloze bode zal in het kwaad vallen; maar een trouw gezant is medicijn.

17. Poseł niezbożny upada we złe; ale poseł wierny jest lekarstwem.

17. Az istentelen követ bajba esik; a hívséges követ pedig [14†] gyógyulás.

17 Худой посол попадает в беду, а верный посланник – спасение.

17. Безбожний посланець у біду попадає, а вірний посланець - ратунок.

18. Köyhyys ja häpeä kuritusta vierovalle, kunnia nuhdetta noudattavalle!

18. Joka kurituksen hylkää, hänellä on köyhyys ja häpiä; vaan joka antaa itsensä rangaista, hän tulee kunniaan.

18. Joca curituxen hyljä hänellä on köyhys ja häpiä waan joca anda rangaista idzens hän tule cunniaan.

18 Poverty and shame are to him who refuses correction, but he who regards reproof will be honored.

18. Poverty and shame shall be to him that refuseth instruction: but he that regardeth reproof shall be honoured.

18. Hvo, som lader Tugt fare, faar Armod og Skam; men den, som agter paa Revselse, faar Ære.

18. Den som tuktan låter fara, han hafver fattigdom och skam; den sig gerna straffa låter, han skall till äro komma.

18. Sel on waesus ja häbbinaer, kes ei holi öppetussest; agga kes nomimist hoiab , saab auustud.

18. Skurdas ir gėda tam, kuris nepriima pamokymo; kas priima įspėjimą, susilaukia pagarbos.

18. Wer Zucht läßt fahren, der hat Armut und Schande; wer sich gerne strafen läßt, wird zu ehren kommen.

18. La pauvreté et l'ignominie arriveront à celui qui rejette l'instruction; mais celui qui profite de la réprimande, sera honoré.

18. Pobreza y vergüenza tendrá el que menospreciare la enseñanza: mas el que guarda la corrección, será honrado.

18 Armoede en schande is desgenen, die de tucht verwerpt; maar die de bestraffing waarneemt; zal geeerd worden.

18. Ubóstwo i zelżywość przyjdzie na tego, który się wyłamuje z karności; ale kto przestrzega upominania, wysławiony będzie.

18. Szegénység és gyalázat lesz azon, a ki a fenyítéktől magát elvonja; a ki pedig megfogadja a dorgálást, tiszteltetik.

18 Нищета и посрамление отвергающему учение; а кто соблюдает наставление, будет в чести.

18. Злиднї й стид тому, хто нехтує науку, хто ж підклоняється під докір, той буде в шанобі.

19. Tyydytetty halu on sielulle suloinen, pahan karttaminen tyhmille kauhistus.

19. Kun toivo tulee täytetyksi, niin sydän iloitsee; mutta joka pahuutta välttää; on hulluille kauhistukseksi.

19. Cosca toiwo tule täytetyxi nijn sydän iloidze mutta joca pahutta wälttä hän on hulluille cauhistuxexi.

19 The desire accomplished is sweet to the soul, but it is an abomination to fools to depart from evil.

19. The desire accomplished is sweet to the soul: but it is abomination to fools to depart from evil.

19. Naar det sker, som man begærer, da er det sødt for Sjælen, men at vige fra ondt, er Daarer en Vederstyggelighed.

19. När det kommer, som man begärar, det gör hjertana godt; men den som flyr det onda, han är dem galnom en styggelse.

19. Kui se sünnib, mis iggatsetakse, se on hingele maggus; ja halpide melest on hirmus, kurjast lahkuma.

19. Patenkintas troškimas malonus sielai; kvailiui sunku šalintis nuo pikto.

19. Wenn's kommt, was man begehrt, das tut dem Herzen wohl; aber das Böse meiden ist den Toren ein Greuel.

19. Le souhait accompli est une chose douce à l'âme; mais se détourner du mal fait horreur aux insensés.

19. El deseo cumplido deleita al alma: mas apartarse del mal, es abominación a los insensatos.

19 De begeerte, die geschiedt, is zoet voor de ziel; maar het is den zotten een gruwel van het kwade af te wijken.

19. Żądność wypełniona słodka jest duszy; ale odstąpić od złego, głupim jest obrzydliwością.

19. A megnyert kivánság [15†] gyönyörűséges a léleknek, és útálatosság a bolondoknak eltávozniok a gonosztól.

19 Желание исполнившееся – приятно для души; но несносно для глупых уклоняться от зла.

19. Як спевниться бажаннє, то любо се душі; та дурним не любо відхилятись від злого.

20. Vaella viisasten kanssa, niin viisastut; tyhmäin seuratoverin käy pahoin.

20. Joka viisasten kanssa käyskentelee, hän tulee viisaaksi; vaan joka hulluin kumppani on, hän tulee vahinkoon.

20. Joca wijsasten cansa on hän tule wijsaxi waan joca hulluin cumpani on hän tule wahingoon.

20 Walk with wise men and you will be wise. But the companion of fools will be evil for it.

20. He that walketh with wise men shall be wise: but a companion of fools shall be destroyed.

20. Den, som omgaas med vise, bliver vis, men den, som er Ven med Daarer, faar Ulykke.

20. Den som med visom omgår, han varder vis; men den som de dårars stallbroder är, han får olycko.

20. Kes tarkadega ümberkäib, se saab targaks; agga kes halpide seltsi heidab, sellele tulleb pahha luggu.

20. Kas vaikšto su išmintingais, taps išmintingas, o kvailių bendrininkas pražus.

20. Wer mit den Weisen umgeht, der wird weise; wer aber der Narren Geselle ist, der wird Unglück haben.

20. Celui qui fréquente les sages, deviendra sage; mais le compagnon des fous se perdra.

20. El que anda con los sabios, será sabio: mas el que se allega a los insensatos, será quebrantado.

20 Die met de wijzen omgaat, zal wijs worden; maar die der zotten metgezel is, zal verbroken worden.

20. Kto chodzi z mądrymi, mądrym będzie; ale kto towarzyszy z głupimi, startym będzie.

20. A ki jár a bölcsekkel, bölcs lesz; a ki pedig magát társul adja a bolondokhoz, megromol.

20 Общающийся с мудрыми будет мудр, а кто дружит с глупыми, развратится.

20. Хто братаєсь із мудрими, буде й сам мудрий, хто ж заходить у дружбу з дурними, - зледачіє.

21. Syntisiä vainoaa onnettomuus, mutta vanhurskaat saavat onnen palkakseen.

21. Pahuus noudattaa syntisiä, mutta vanhurskaille kostetaan hyvyydellä.

21. Pahus noudatta syndistä mutta wanhurscaille costetan hywydellä.

21 Evil pursues sinners, but the righteous will be recompensed with good.

21. Evil pursueth sinners: but to the righteous good shall be repayed.

21. Ulykke forfølger Syndere men den retfærdige betales med godt.

21. Det onda följer syndarena efter; men dem rättfärdigom varder godt vedergullet.

21. Önnetus aiab pattused tagga; agga head tassutakse öigede kätte.

21. Nusidėjėlius persekioja nelaimės, o teisiesiems atlyginama gėrybėmis.

21. Unglück verfolgt die Sünder; aber den Gerechten wird Gutes vergolten.

21. Le mal poursuit les pécheurs; mais le bonheur est la récompense des justes.

21. Mal perseguirá a los pecadores: mas a los justos bien será pagado.

21 Het kwaad zal de zondaars vervolgen; maar den rechtvaardige zal men goed vergelden.

21. Nieszczęście grzeszników ściga; ale sprawiedliwym Bóg dobrem nagrodzi.

21. A bűnösöket követi a gonosz; az igazaknak pedig jóval fizet Isten.

21 Грешников преследует зло, а праведникам воздается добром.

21. За грішниками гонить нещастє, а праведним добро в нагороду.

22. Hyvä jättää perinnön lastensa lapsillekin, mutta syntisen tavara talletetaan vanhurskaalle.

22. Hyvällä on perilliset lasten lapsissa; vaan syntisen tavara vanhurskaalle säästetään.

22. Hywällä owat perilliset lasten lapsisa waan syndisen tawara wanhurscalle säästetän.

22 A good man leaves an inheritance to his son's sons and the wealth of the sinner is laid up for the righteous.

22. A good man leaveth an inheritance to his children's children: and the wealth of the sinner is laid up for the just.

22. Den onde efterlader Børnebørn en Arv; men Synderes Gods er gemt til den retfærdige.

22. Den gode skall hafva arfvingar intill barnabarn, men syndarens gods skall varda spardt till den rättfärdiga.

22. Hea innimenne sadab laste lastele pärris-ossa; agga pattuse warra pannakse tallele öigele.

22. Geras žmogus palieka paveldėjimą vaikų vaikams, o nusidėjėlio turtas kaupiamas teisiajam.

22. Der Gute wird vererben auf Kindeskind; aber des Sünders Gut wird für den Gerechten gespart.

22. L'homme de bien transmettra son héritage aux enfants de ses enfants; mais les richesses du pécheur sont réservées pour le juste.

22. El bueno dejará herederos a los hijos de los hijos; y el haber del pecador para el justo está guardado.

22 De goede zal zijner kinders kinderen doen erven; maar het vermogen des zondaars is voor den rechtvaardige weggelegd.

22. Dobry człowiek zostawia dziedzictwo synom synów swoich; ale majętność grzesznika sprawiedliwemu zachowana bywa.

22. A jó örökséget hágy unokáinak; a bűnösnek marhái pedig eltétetnek az igaz [16†] számára.

22 Добрый оставляет наследство и внукам, а богатство грешника сберегается для праведного.

22. Добрий і внукам зоставляє достатки, а багацтва грішника передержуються для праведного.

23. Köyhien uudiskyntö antaa runsaan ruuan; mutta moni tuhoutuu, joka ei oikeudessa pysy.

23. Paljo ruokaa on köyhän kynnössä; vaan jotka vääryyttä tekevät, ne hukkuvat.

23. Paljon ruoca on köyhän kynnös waan jotca wääryttä tekewät ne huckuwat.

23 Much food (is in) the tillage of the poor, but when there no justice, it is swept away.

23. Much food is in the tillage of the poor: but there is that is destroyed for want of judgment.

23. Den fattiges nyopdyrkede Land yder megen Føde; men der er den, som gaar til Grunde, fordi han ikke gør sin Ret.

23. Mycken spis är uti de fattigas åker; men somliga församla med orätt.

23. Kehwade küntud södi-ma annab paljo leiba; agga monni löppetakse, kel ei olle warra öigussega.

23. Daug maisto būtų apleistoje vargšų žemėje, bet dėl teisingumo stokos žmonės pražūsta.

23. Es ist viel Speise in den Furchen der Armen; aber die Unrecht tun, verderben.

23. Il y a beaucoup à manger dans le champ défriché par le pauvre; mais il y a des hommes qui périssent faute de jugement.

23. En el barbecho de los pobres hay mucho pan: mas piérdese por falta de juicio.

23 Het ploegen der armen geeft veelheid der spijze; maar daar is een, die verteerd wordt door gebrek van oordeel.

23. Obfita żywność na roli ubogich, a drugi ginie przez nieroztropność.

23. Bő étele lesz a szegényeknek az új törésen; [17†] de van olyan, a ki igazságtalansága által vész el.

23 Много хлеба бывает и на ниве бедных; но некоторые гибнут от беспорядка.

23. Много хлїба родиться й на загонах убогих, та з них не один погибає через непорядок.

24. Joka vitsaa säästää, se vihaa lastaan; mutta joka häntä rakastaa, se häntä ajoissa kurittaa.

24. Joka vitsaansa säästää, hän vihaa lastansa; vaan joka häntä rakastaa, hän aikanansa sitä kurittaa.

24. Joca widzans säästä hän wiha lastans waan joca händä racasta hän aicanans sitä curitta.

24 He who spares his rod hates his son, but he who loves him chastens him promptly.

24. He that spareth his rod hateth his son: but he that loveth him chasteneth him betimes.

24. Hvo som sparer sit Ris, hader sin Søn; men den, som elsker ham, tugter ham tidligt.

24. Den sitt ris spar, han hatar sitt barn; men den som det kärt hafver, han näpser det i tid.

24. Kes omma witsa ei prugi, se wihkab omma poia; agga kes tedda armastab, se wöttab tedda aegsaste karristada.

24. Kas gailisi rykštės, nekenčia savo sūnaus, bet kas jį myli, laiku jį baudžia.

24. Wer seine Rute schont, der haßt seinen Sohn; wer ihn aber liebhat, der züchtigt ihn bald.

24. Celui qui épargne la verge, hait son fils; mais celui qui l'aime se hâte de le châtier.

24. El que detiene el castigo, a su hijo aborrece: mas el que le ama, madruga a castigarle.

24 Die zijn roede inhoudt, haat zijn zoon; maar die hem liefheeft, zoekt hem vroeg met tuchtiging.

24. Kto zawściąga rózgi swej, ma w nienawiści syna swego; ale kto go miłuje, wczas go karze.

24. A ki megtartóztatja az ő vesszejét, gyűlöli az ő fiát; a ki pedig szereti azt, megkeresi őt [18†] fenyítékkel.

24 Кто жалеет розги своей, тот ненавидит сына; а кто любит, тот сдетства наказывает его.

24. Хто жалує лозинки, ненавидить він сина, а хто любить сина, той з малку наказує його.

25. Vanhurskas saa syödä kylläksensä, mutta jumalattomain vatsa jää vajaaksi.

25. Vanhurskas syö, että hänen sielunsa ravittaisiin; vaan jumalattomain vatsa on tyytymätöin.

25. Wanhurscas syö että hänen sieluns rawitaisin waan jumalattomain wadza on tytymätöin.

25 A righteous man eats to the satisfying of his soul, but the belly of the wicked will want.

25. The righteous eateth to the satisfying of his soul: but the belly of the wicked shall want.

25. Den retfærdige kan spise, til hans Sjæl bliver mæt; men de ugudeliges Bug skal lide Mangel.

25. Den rättfärdige äter, att hans själ må mätt varda; men de ogudaktigas buk hafver aldrig nog.

25. Kes öige, sööb ni paljo, kui ta südda kutsub; agga öälade köht seisab tühhi.

25. Teisusis valgo ir pasitenkina, bet nedorėlio pilvas nepasisotina.

25. Der Gerechte ißt, daß sein Seele satt wird; der Gottlosen Bauch aber hat nimmer genug.

25. Le juste mangera et sera rassasié à souhait; mais le ventre des méchants aura disette.

25. El justo come hasta que su alma se harta: mas el vientre de los impíos tendrá necesidad.

25 De rechtvaardige eet tot verzadiging zijner ziel toe; maar de buik der goddelozen zal gebrek hebben.

25. Sprawiedliwy je, i nasyca duszę swoję; ale żołądek niezbożnych niedostatek cierpi.

25. Az igaz eszik az ő kivánságának megelégedéséig; az [19†] istentelenek hasa pedig szűkölködik.

25 Праведник ест до сытости, а чрево беззаконных терпит лишение.

25. Праведний їсть до схочу, а черево безбожних терпить недостачу.