17 luku

Toisen osan jatkoa: Lyhyitä lauselmia elämän eri aloilta

1. Parempi kuiva kannikka rauhassa kuin talon täysi uhripaistia riidassa.

1. Kuiva pala, siinä jossa rauha on, on parempi kuin huone teurasta täynnä riidassa.

1. CUiwa pala johon ihminen tyty on parembi cuin huone liha täynäns rijdan cansa.

1 Better is a dry morsel and quietness with it, than a house full of feasting with strife.

1. Better is a dry morsel, and quietness therewith, than an house full of sacrifices with strife.

1. Bedre er en tør Bid og Ro derhos end et Hus fuldt af slagtet Kvæg med Trætte.

1. En torr bete, der man låter sig med nöja, är bättre än ett fullt visthus med träto.

1. Parram on kuiw palloke, kus waikne assi jures, kui koia täis tappetud lojuksid rioga.

1. Geriau sausas kąsnis su ramybe negu namai, pilni aukų mėsos, su vaidais.

1. Es ist ein trockner Bissen, daran man sich genügen läßt, besser denn ein Haus voll Geschlachtetes mit Hader.

1. Un morceau de pain sec, avec la paix, vaut mieux qu'une maison pleine de viandes, avec des querelles.

1. MEJOR es un bocado de pan seco, y en paz, que la casa de cuestión llena de víctimas.

1 Een droge bete, en rust daarbij, is beter, dan een huis vol van geslachte beesten met twist.

1. Lepszy jest kęs suchego chleba a w pokoju, niżeli pełen dom nabitego bydła ze swarem.

1. Jobb a száraz [1†] falat, melylyel van csendesség; mint a levágott barmokkal teljes ház, melyben háborúság van.

1 Лучше кусок сухого хлеба, и с ним мир, нежели дом, полный заколотого скота, с раздором.

1. Шматочок сухаря та мир до його далеко лучше, нїж хата, повна порізаного скоту, з сварнею.

2. Taitava palvelija hallitsee kunnotonta poikaa ja pääsee perinnönjaolle veljesten rinnalla.

2. Toimellinen palvelia hallitsee häpiällisiä lapsia, ja hän jakaa perintöä veljein välillä.

2. Toimellinen palwelia hallidze häpiällisiä lapsia ja jaca perindötä weljein wälillä.

2 A servant who deals wisely will have rule over a son who causes shame and will have part in the inheritance among the brothers.

2. A wise servant shall have rule over a son that causeth shame, and shall have part of the inheritance among the brethren.

2. En klog Tjener skal herske over en Søn, som gør Skam, og han skal dele Arv midt iblandt Brødre.

2. En klok tjenare skall råda öfver snöplig barn, och skall utskifta arfvet emellan bröder.

2. Se sullane, kes targaste ommad asjad aiab, saab wallitsema perre poia ülle, kes häbbi teeb; ja wöttab wendade seas pärris-ossa jaggada.

2. Išmintingas tarnas valdys gėdą darantį sūnų ir gaus paveldėti dalį kaip vienas iš sūnų.

2. Ein kluger Knecht wird herrschen über unfleißige Erben und wird unter den Brüdern das Erbe austeilen.

2. Le serviteur prudent dominera sur le fils qui fait honte, et il aura part à l'héritage avec les frères.

2. El siervo prudente se enseñoreará del hijo deshonrador; y entre los hermanos partirá la herencia.

2 Een verstandig knecht zal heersen over een zoon, die beschaamd maakt, en in het midden der broederen zal hij erfenis delen.

2. Sługa roztropny będzie panował nad synem, który jest ku haóbie; a między braćmi będzie dzielił dziedzictwo.

2. Az értelmes szolga uralkodik a gyalázatos fiún, és az atyafiak között az örökségnek részét veszi.

2 Разумный раб господствует над беспутным сыном и между братьями разделит наследство.

2. Слуга розумний старшує над безумним сином, і між братами він спадок роздїлить.

3. Hopealle sulatin, kullalle uuni, mutta sydämet koettelee Herra.

3. Niinkuin tuli koettelee hopian ja ahjo kullan, niin Herra tutkistelee sydämet.

3. Nijncuin tuli coettele hopian ja ahjo cullan nijn Jumala tutkistele sydämet.

3 The refining pot is for silver and the furnace for gold, but Jehovah tries the hearts.

3. The fining pot is for silver, and the furnace for gold: but the LORD trieth the hearts.

3. Diglen er til Sølvet og Ovnen til Guldet; men den, som prøver Hjerterne, er Herren.

3. Såsom elden pröfvar silfret, och ugnen guld, alltså pröfvar Herren hjertan.

3. Sullatamisse pot lähhäb höbbedale, ja ahhi kullale tarwis; agga Jehowa katsub süddamed läbbi.

3. Kaip sidabras ir auksas ištiriamas ugnyje, taip Viešpats tiria žmogaus širdį.

3. Wie das Feuer Silber und der Ofen Gold, also prüft der HERR die Herzen.

3. Le fourneau est pour éprouver l'argent, et le creuset pour l'or; mais c'est l'Éternel qui éprouve les cœurs.

3. Afinador a la plata, y fragua al oro: mas Jehová prueba los corazones.

3 De smeltkroes is voor het zilver, en de oven voor het goud; maar de HEERE proeft de harten.

3. Tygiel srebra a piec złota doświadcza; ale Pan serc dośwadcza.

3. Az olvasztótégely az ezüst számára van, és a kemencze az aranyéra; a szívek [2†] vizsgálója pedig az Úr.

3 Плавильня – для серебра, и горнило – для золота, а сердца испытывает Господь.

3. У горнї й в огнї очищаєсь золото й срібло, Господь же витрібовує серця.

4. Paha kuuntelee häijyjä huulia, petollisuus kuulee pahoja kieliä.

4. Paha ottaa pahoista suista vaarin, ja petollinen kuuntelee mielellänsä vahingollista kieltä.

4. Paha otta pahoista suista waarin ja petollinen cuuldele mielelläns wahingollista kieldä.

4 An evildoer gives heed to wicked lips. A liar listens to a mischievous tongue.

4. A wicked doer giveth heed to false lips; and a liar giveth ear to a naughty tongue.

4. Den onde agter paa uretfærdige Læber; Løgneren laaner Øre til den Tunge, der arbejder paa Fordærvelse.

4. En ond menniska aktar uppå onda munnar, och en falsk menniska hörer gerna en skadelig tungo.

4. Kes tigge, se panneb nurjatumad uled tähhele, ja kes walle pole körwa pörab, se panneb tähhele keelt, mis kahjo teeb.

4. Nedorėlis klauso klastingų lūpų, o melagis­pikto liežuvio.

4. Ein Böser achtet auf böse Mäuler, und ein Falscher gehorcht den schädlichen Zungen.

4. Le méchant est attentif à la lèvre injuste, et le menteur écoute la langue qui calomnie.

4. El malo está atento al labio inicuo; y el mentiroso escucha a la lengua maldiciente.

4 De boosdoener merkt op de ongerechtige lip; een leugenaar neigt het oor tot de verkeerde tong.

4. Zły pilnuje warg złośliwych, a kłamca słucha języka przewrotnego.

4. A gonosztevő hallgat az álnok beszédekre, a csalárd hallgat a gonosz nyelvre.

4 Злодей внимает устам беззаконным, лжец слушается языка пагубного.

4. На злющу мову лиш падлюка вважає; лукавий слухає зрадливого навчання.

5. Joka köyhää pilkkaa, se herjaa hänen luojaansa; joka toisen onnettomuudesta iloitsee, ei jää rankaisematta.

5. Joka köyhää syljeskelee, se häpäisee Luojaansa; ja joka iloitsee toisen vahingosta, ei pääse rankaisematta.

5. Joca köyhä syljeskele hän häwäise hänen luojans ja joca iloidze toisen wahingosta ei hän pääse rangaisemata.

5 He who mocks a poor man reproaches his maker. He who is glad at calamity will not be unpunished.

5. Whoso mocketh the poor reproacheth his Maker: and he that is glad at calamities shall not be unpunished.

5. Hvo som bespotter den fattige, forhaaner hans Skaber; hvo som, glæder sig over Ulykke, skal ikke agtes uskyldig.

5. Den som den fattiga bespottar, han försmäder hans skapare; och den som gläder sig af annars ofärd, han skall icke ostraffad blifva.

5. Kes kehwa irwitab, se laimab temma Teggia: kes teise hukkatusse pärrast römustab, ei se jä ilmasüta.

5. Kas pajuokia vargšą, paniekina jo Kūrėją, o kas džiaugiasi nelaimės metu, neišvengs bausmės.

5. Wer des Dürftigen spottet, der höhnt desselben Schöpfer; und wer sich über eines andern Unglück freut, der wird nicht ungestraft bleiben.

5. Celui qui se moque du pauvre, déshonore celui qui l'a fait; et celui qui se réjouit d'un malheur, ne demeurera point impuni.

5. El que escarnece al pobre, afrenta a su hacedor; y el que se alegra en la calamidad agena no será sin castigo.

5 Die den arme bespot, smaadt deszelfs Maker; die zich verblijdt in het verderf, zal niet onschuldig zijn.

5. Kto się naśmiewa z ubogiego, uwłacza stworzycielowi jego; a kto się raduje z upadku czyjego, nie ujdzie pomsty.

5. A ki megcsúfolja a szegényt, [3†] gyalázattal illeti annak Teremtőjét; a ki gyönyörködik másnak nyomorúságában, büntetlen [4†] nem lészen!

5 Кто ругается над нищим, тот хулит Творца его; кто радуется несчастью, тот не останется ненаказанным.

5. Хто вбогого поругає, той творця його зневажає; кого нещастє звеселяє, той не зістанеться безкарен.

6. Vanhusten kruunu ovat lastenlapset, ja isät ovat lasten kunnia.

6. vanhain kruunu ovat lasten lapset, ja lasten kunnia ovat heidän isänsä.

6. Wanhain Cruunu owat lasten lapset ja lasten cunnia on heidän Isäns.

6 Son's sons are the crown of old men and the glory of sons are their fathers.

6. Children's children are the crown of old men; and the glory of children are their fathers.

6. Børnebørn ere de, gamles Krone, og Børnenes Pryd er deres Fædre.

6. De gamlas krona äro barnabarn, och barnas ära äro deras fäder.

6. Laste lapsed on wannade kroon, ja laste illo on nende wannemad.

6. Vaikų vaikai yra senelių vainikas, o vaikų garbė­jų tėvai.

6. Der Alten Krone sind Kindeskinder, und der Kinder Ehre sind ihre Väter.

6. Les enfants des enfants sont la couronne des vieillards; et les pères sont la gloire de leurs enfants.

6. Corona de los viejos son los hijos de los hijos; y la honra de los hijos, sus padres.

6 De kroon de ouden zijn de kindskinderen, en der kinderen sieraad zijn hun vaderen.

6. Korona starców są synowie synów ich, a ozdoba synów są ojcowie ich.

6. A véneknek ékessége az unokák, és a fiaknak ékessége az atyák.

6 Венец стариков – сыновья сыновей, и слава детей – родители их.

6. Вінець людей старих - сини синів, унуки, а слава дїтей - родичі їх.

7. Ei sovi houkalle ylevä puhe, saati sitten ruhtinaalle valhe.

7. Ei sovi tyhmäin puhua korkeista asioista, paljoa vähemmin päämiehen valhetella.

7. Ei sowi tyhmäin puhua corkeista asioista paljo wähemmin Förstin walhetella.

7 Excellent speech is not becoming to a fool, much less lying lips to a prince.

7. Excellent speech becometh not a fool: much less do lying lips a prince.

7. Det staar ikke en Daare vel an at tale høje Ord, meget mindre en Fyrste at tale Løgn.

7. Det står icke en dåra väl att tala om hög ting, mycket mindre en Första, att han gerna ljuger.

7. Ei se sünni jölledale, et ta sureste rägib; kui paljo wähhem sünnib würstile, et ta wallet rägib.

7. Kvailiui netinka kalbėti apie didžius dalykus, tuo labiau kunigaikščiui netinka meluoti.

7. Es steht einem Narren nicht wohl an, von hohen Dingen reden, viel weniger einem Fürsten, daß er gern lügt.

7. La parole grave ne convient point à un insensé; combien moins la parole fausse aux principaux du peuple.

7. No conviene al insensato el labio excelente: ¿cuánto ménos al príncipe el labio mentiroso?

7 Een voortreffelijke lip past een dwaze niet, veelmin een prins een leugenachtige lip.

7. Nie przystoi mowa poważna głupiemu, dopieroż księciu usta kłamliwe.

7. Nem illik a bolondnak az ékes beszéd; még kevésbbé a tisztességesnek a hazug beszéd.

7 Неприлична глупому важная речь, тем паче знатному – уста лживые.

7. Дурному не личить поважная мова, тим меньше значньому уста неправдливі.

8. Lahjus on käyttäjänsä silmissä kallis kivi: mihin vain hän kääntyy, hän menestyy.

8. Jolla vara on lahja antaa, se on niinkuin kallis kivi: kuhunka hän itsensä kääntää, niin hän viisaana pidetään.

8. Jolla wara on lahja anda se on nijncuin callis kiwi cuhunga hän idzens käändä nijn hän wijsana pidetän.

8 A bribe is a precious stone in the eyes of him who has it; wherever it turns, it prospers.

8. A gift is as a precious stone in the eyes of him that hath it: whithersoever it turneth, it prospereth.

8. Skænk er en yndig Sten i deres Øjne, som modtage den; hvor som helst den vender sig hen, gør den Lykke.

8. Gåfva är en ädelsten; hvart man henne bär, så främjar hon väl.

8. Melehea on kui armas kallis kiwwi selle melest, kel sedda on; kuhho pole ta ial pörab, aiab ta ommad asjad targaste.

8. Dovana lyg brangakmenis davėjo akyse; kur jis eina su ja, visur laimi.

8. Wer zu schenken hat, dem ist's ein Edelstein; wo er sich hin kehrt, ist er klug geachtet.

8. Le présent est comme une pierre précieuse aux yeux de ceux qui le reçoivent; de quelque côté qu'il soit tourné, il plaît.

8. Piedra preciosa es el presente en ojos de sus dueños: a donde quiera que se vuelve, da prosperidad.

8 Het geschenk is in de ogen zijner heren een aangenaam gesteente; waarhenen het zich zal wenden, zal het wel gedijen.

8. Jako kamieó drogi, tak bywa dar wdzięczny temu, który go bierze; do czegokolwiek zmierzy, zdarzy mu się.

8. Drága kő az ajándék elfogadójának szemei előtt; mindenütt, a hova csak fordul, okosan cselekszik.

8 Подарок – драгоценный камень в глазах владеющего им: куда ни обратится он, успеет.

8. Гостинець - се дорогий камінь у того, що вміє ним владати; куди нї обернесь, пощастить йому.

9. Joka rikkeen peittää, se rakkautta harrastaa; mutta joka asioita kaivelee, se erottaa ystävykset.

9. Joka syntiä peittää, se saattaa itsellensä ystävyyden; vaan joka asian ilmoittaa, se saattaa ruhtinaat eripuraisiksi.

9. Joca syndiä peittä hän saatta hänellens ystäwitä waan joca asian ilmoitta hän saatta Förstit eripuraisexi.

9 He who covers a transgression seeks love, but he who repeats a matter separates chief friends.

9. He that covereth a transgression seeketh love; but he that repeateth a matter separateth very friends.

9. Hvo som skjuler Overtrædelse, søger Kærlighed; men hvo som ripper op i en Sag, fjerner en fortrolig.

9. Den som synd skyler, han förskaffar vänskap; men den som sakena röjer, han gör Förstar oens.

9. Kes ülleastumist kinnikattab, se otsib armastust; agga kes sedda kord korralt üllesarrotab, lahhutab söbra ärra.

9. Kas pridengia nusikaltimą, ieško meilės; kas kaltę nuolat primena, suardo draugystę.

9. Wer Sünde zudeckt, der macht Freundschaft; wer aber die Sache aufrührt, der macht Freunde uneins.

9. Celui qui couvre les fautes, cherche l'amitié; mais celui qui en fait rapport, divise les meilleurs amis.

9. El que cubre la prevaricación, busca amistad: mas el que reitera la palabra, aparta al príncipe.

9 Die de overtreding toedekt, zoekt liefde; maar die de zaak weder ophaalt, scheidt den voornaamsten vriend.

9. Kto pokrywa przestępstwo, szuka łaski; ale kto wznawia rzeczy, rozłącza przyjaciół.

9. Elfedezi a [5†] vétket, a ki keresi a szeretetet; a ki pedig ismétlen előhoz egy dolgot, elszakasztja egymástól a barátságosokat is.

9 Прикрывающий проступок ищет любви; а кто снова напоминает о нем, тот удаляет друга.

9. Хто провину покриває - любови шукає, хто ж про неї все згадує - друга відвертає.

10. Nuhde pystyy paremmin ymmärtäväiseen kuin sata lyöntiä tyhmään.

10. Sanat vaikuttavat enemmän toimellisen tykönä, kuin sata haavaa tyhmän tykönä.

10. Sanat peljättäwät enämmän toimellista cuin sata haawa tyhmä.

10 A rebuke enters deeper into him who has understanding than a hundred stripes into a fool.

10. A reproof entereth more into a wise man than an hundred stripes into a fool.

10. Skænd trænger dybere ind hos en forstandig end at slaa en Daare hundrede Gange.

10. Ord förskräcka mer en förståndigan, än hundrade hugg en dåra.

10. Söitlus moödub ennam moistlikkule, kui sadda hopi halbile.

10. Įspėjimas daugiau padeda išmintingam negu šimtas kirčių kvailam.

10. Schelten bringt mehr ein an dem Verständigen denn hundert Schläge an dem Narren.

10. Une réprimande fait plus d'effet sur l'homme prudent, que cent coups sur l'insensé.

10. Aprovecha la reprensión en el entendido, más que cien azotes en el insensato.

10 De bestraffing gaat dieper in den verstandige, dan den zot honderdmaal te slaan.

10. Więcej waży gromienie u roztropnego, niżeli sto plag u głupiego.

10. Foganatosb a dorgálás [6†] az eszesnél, mint ha megvernéd a bolondot százszor is.

10 На разумного сильнее действует выговор, нежели на глупого сто ударов.

10. Розумного докір більше діймає, нїж дурного сто вдарів.

11. Pelkkää onnettomuutta hankkii kapinoitsija, mutta häntä vastaan lähetetään armoton sanansaattaja.

11. Niskuri tosin etsii vahinkoa, vaan julma enkeli lähetetään häntä vastaan.

11. Tyly ihminen edzi wahingota tehdä waan julma Engeli tule hänen päällens.

11 An evil man seeks only rebellion. Therefore a cruel messenger will be sent against him.

11. An evil man seeketh only rebellion: therefore a cruel messenger shall be sent against him.

11. Den onde søger kun at vise Genstridighed, men et grusomt Bud skal sendes imod ham.

11. Ett bittert hjerta söker efter att göra skada; men en grufvelig ängel skall komma öfver honom.

11. Kes kurri, se otsib agga wastopanna; agga üks wägga hirmus Käsk läkkitakse ta peäle.

11. Blogas žmogus ieško priekabių, todėl žiaurus pasiuntinys bus pasiųstas prieš jį.

11. Ein bitterer Mensch trachtet, eitel Schaden zu tun; aber es wird ein grimmiger Engel über ihn kommen.

11. Le méchant ne cherche que des querelles; mais un messager cruel sera envoyé contre lui.

11. El rebelde no busca sino mal; y mensajero cruel será enviado contra él.

11 Zekerlijk, de wederspannige zoekt het kwaad; maar een wrede bode zal tegen hem gezonden worden.

11. Uporny tylko złego szuka, dla tego poseł okrutny będzie naó zesłany.

11. Csak ellenkezést keres a gonosz, végre kegyetlen követ bocsáttatik ellene.

11 Возмутитель ищет только зла; поэтому жестокий ангел будет посланпротив него.

11. Хто бурить - у того тілько лихе на думцї; на його посланий буде ангел без милосердя.

12. Kohdatkoon miestä karhu, jolta on riistetty poikaset, mutta älköön tyhmä hulluudessansa.

12. Parempi on kohdata karhua, jolta pojat ovat otetut pois, kuin hullua hulluudessansa.

12. Parembi on cohdata carhua jolda pojat owat otetut pois: cuin hullua hulludesans.

12 Let a man meet a bear robbed of her cubs, rather than a fool in his folly.

12. Let a bear robbed of her whelps meet a man, rather than a fool in his folly.

12. Lad en Mand møde en Bjørn som Ungerne fratagne, kun ikke en Daare i hans Taabelighed.

12. Bättre är möta en björn, den ungarna borttagne äro, än enom dåra i hans galenskap.

12. Tulgo karro, kes poegest lahti sanud, innimesse wasto, agga mitte halp omma meletuma wisiga.

12. Geriau sutikti mešką, kuriai atimti jos vaikai, negu kvailį jo kvailystėje.

12. Es ist besser, einem Bären begegnen, dem die Jungen geraubt sind, denn einem Narren in seiner Narrheit.

12. Mieux vaut rencontrer une ourse qui a perdu ses petits, qu'un fou dans sa folie.

12. Encuentre con el hombre un oso, que le hayan quitado sus cachorros, y no un insensato en su locura.

12 Dat een beer, die van jongen beroofd is, een man tegemoet kome, maar niet een zot in zijn dwaasheid.

12. Lepiej jest człowiekowi spotkać się z niedźwiedzicą osierociałą, niżeli z głupim w głupstwie jego.

12. Találjon valakire a fiától megfosztott medve, csak ne a bolond az ő bolondságában.

12 Лучше встретить человеку медведицу, лишенную детей, нежели глупца с его глупостью.

12. Лучше стрітити ведмедицю, що їй дїтей взято, нїж дурного з його дурнотою.

13. Joka hyvän pahalla palkitsee, sen kodista ei onnettomuus väisty.

13. Joka kostaa hyvän pahalla, ei hänen huoneestansa pidä pahuus luopuman.

13. Joca costa hywän pahalla ei hänen huonestans pidä pahus luopuman.

13 He who rewards evil for good, evil will not depart from his house.

13. Whoso rewardeth evil for good, evil shall not depart from his house.

13. Hvo som gengiver godt med ondt fra hans Hus skal det onde ikke vige.

13. Den som vedergäller godt med ondo, af hans hus skall det onda icke återvända.

13. Kes hea eest kurja tassub, selle koiast ei lahku önnetus ärra.

13. Kas už gera atlygina piktu, pikta neatsitrauks nuo jo namų.

13. Wer Gutes mit Bösem vergilt, von dessen Haus wird Böses nicht lassen.

13. Le mal ne quittera point la maison de celui qui rend le mal pour le bien.

13. El que da mal por bien, no se apartará mal de su casa.

13 Die kwaad voor goed vergeldt, het kwaad zal van zijn huis niet wijken.

13. Kto oddaje złem za dobre, nie wynijdzie złe z domu jego.

13. A ki fizet gonoszt [7†] a jóért, nem távozik el a gonosz annak házától.

13 Кто за добро воздает злом, от дома того не отойдет зло.

13. Хто за добро платить злом, від того домівки не відойде зло.

14. Alottaa tora on päästää vedet valloilleen; herkeä, ennenkuin riita syttyy.

14. Riidan alku on niinkuin vewsi, joka itsensä leikkaa ulos: lakkaa riidasta ennenkuin sinä siihen sekaannut.

14. Rijdan alcu on nijncuin wesi joca idzens leicka ulos: Lacka rijdast ennencuins sijhen secannut.

14 The beginning of strife is like letting out water. Therefore leave off contention, before there is quarreling.

14. The beginning of strife is as when one letteth out water: therefore leave off contention, before it be meddled with.

14. Hvo som begynder Trætte, aabner for Vand opgiv derfor Trætten, førend den vælter sig frem.

14. Begynnelse till träto är såsom ett vatten, det sig utskär; haf alltså du kif fördrag, förr än du der inmängd varder.

14. Kes rido hakkab, on otsego se, kes wet lahti lasseb: sepärrast jätta rido mahha, ennekui sa saad kimpusse.

14. Kivirčo pradžia kaip užtvankos plyšys, todėl liaukis ginčytis, kol nevėlu.

14. Wer Hader anfängt, ist gleich dem, der dem Wasser den Damm aufreißt. Laß du vom Hader, ehe du drein gemengt wirst.

14. Commencer une querelle c'est ouvrir un passage à l'eau; avant qu'on en vienne à la dispute, retire-toi.

14. Soltar las aguas es el principio de la contienda: pues ántes que se revuelva el pleito, déjalo.

14 Het begin des krakeels is gelijk een, die het water opening geeft; daarom verlaat den twist, eer hij zich vermengt.

14. Kto zaczyna zwadę, jest jako ten, co przekopuje wodę; przetoż niż się zwada rozsili, zaniechaj go.

14. Mint a ki árvizet szabadít el, olyan a háborúság kezdete; azért minekelőtte kihatna, hagyd el [8†] a versengést.

14 Начало ссоры – как прорыв воды; оставь ссору прежде, нежели разгорелась она.

14. Почин до сварки - як прірва води; покинь же сварку, нїм ще розгорілась.

15. Syyllisen syyttömäksi ja syyttömän syylliseksi tekijä ovat kumpikin Herralle kauhistus.

15. Joka jumalattoman hurskaaksi sanoo, ja joka vanhurskaan soimaa jumalattomaksi, ne molemmat ovat Herralle kauhistus.

15. Joca jumalottoman hurscaxi sano ja joca wanhurscan soima jumalattomaxi ne molemmat owat HERralle cauhistus.

15 He who justifies a wicked man and he who condemns a righteous man, both of them alike are an abomination to Jehovah.

15. He that justifieth the wicked, and he that condemneth the just, even they both are abomination to the LORD.

15. Den som frikender den ugudelige, og den, som kender den retfærdige skyldig, ere begge Herren en Vederstyggelighed.

15. Den som den ogudaktiga dömer godan, och den som fördömer den rättfärdiga, de äro både Herranom en styggelse.

15. Kes öäla innimessele öigust moistab, ja moistab hukka sedda, kes öige, need on ka mollemad hirmsad Jehowa melest.

15. Kas išteisina nedorėlį ir kas pasmerkia teisųjį, abu yra pasibjaurėjimas Viešpačiui.

15. Wer den Gottlosen gerechtspricht und den Gerechten verdammt, die sind beide dem HERRN ein Greuel.

15. Celui qui déclare juste le méchant, et celui qui déclare méchant le juste, sont tous deux en abomination à l'Éternel.

15. El que justifica al impío, y el que condena al justo, ámbos a dos son abominación a Jehová.

15 Wie den goddeloze rechtvaardigt, en den rechtvaardige verdoemt, zijn den HEERE een gruwel, ja, die beiden.

15. Kto usprawiedliwia niezbożnego, a winnym czyni sprawiedliwego, oba jednako są obrzydliwością Panu.

15. A ki igaznak mondja [9†] a bűnöst, és kárhoztatja az igazat, útálatos az Úrnak egyaránt mind a kettő.

15 Оправдывающий нечестивого и обвиняющий праведного – оба мерзость пред Господом.

15. Хто грішного правдить і правого винуватить, - оба вони гидота Господеві.

16. Mitä hyötyä on rahasta tyhmän käsissä? Viisauden hankkimiseen ei ole ymmärrystä.

16. Mitä tyhmä tekee kädessänsä rahalla, ettei hänellä ole sydäntä ostaa viisautta?

16. Mitä tyhmä teke kädesäns rahalla ettei hänellä ole sydändä osta wijsautta?

16 Why is there a price in the hand of a fool to buy wisdom, since he has no understanding?

16. Wherefore is there a price in the hand of a fool to get wisdom, seeing he hath no heart to it?

16. Hvortil skal dog Penge i Daarens Haand? er det for at købe Visdom, da han dog ikke har Forstand?

16. Hvad skall en dåre med penningar i handene, efter han icke hafver hjerta till att köpa vishet?

16. Mis tarwis on warra halbi kä? tarkust sama, ja temmal ep olle meelt.

16. Kam kvailiui mokėti pinigus už išmintį, kai jis jos visai netrokšta?

16. Was soll dem Narren Geld in der Hand, Weisheit zu kaufen, so er doch ein Narr ist?

16. Que sert le prix dans la main d'un insensé pour acheter la sagesse, puisqu'il manque de sens?

16. ¿De qué sirve el precio en la mano del insensato para comprar sabiduría, no teniendo entendimiento?

16 Waarom toch zou in de hand des zots het koopgeld zijn, om wijsheid te kopen, dewijl hij geen verstand heeft?

16. Cóż po dostatku w ręku głupiego, ponieważ do nabycia mądrości rozumu nie ma?

16. Miért van a vétel ára a bolondnak kezében a bölcseség megszerzésére, holott nincsen néki elméje?

16 К чему сокровище в руках глупца? Для приобретения мудрости у него нет разума.

16. Про що скарби в руках у дурня? щоб придбати собі мудрість, - на те в його нема ума.

17. Ystävä rakastaa ainiaan ja veli syntyy varaksi hädässä.

17. Ystävä rakastaa ainian, ja veli tulee julki hädässä.

17. Ystäwä racasta ainian ja weli tule julki hädäsä.

17 A friend loves at all times and a brother is born for adversity.

17. A friend loveth at all times, and a brother is born for adversity.

17. En Ven elsker altid, men en Broder fødes til Hjælp i Nød.

17. En vän älskar alltid, och en broder varder rönt i nödene.

17. Öige söbber armastab iggal aial; agga kes siis wend on, kui kitsas kä, se peab weel sündima.

17. Draugas visuomet myli ir brolis pasirodo nelaimėje.

17. Ein Freund liebt allezeit, und als ein Bruder wird er in Not erfunden.

17. L'intime ami aime en tout temps, et il naîtra comme un frère dans la détresse.

17. En todo tiempo ama el amigo: mas el hermano para la angustia es nacido.

17 Een vriend heeft te aller tijd lief; en een broeder wordt in de benauwdheid geboren.

17. Wszelkiego czasu miłuje przyjaciel, a w ucisku stawia się jako brat.

17. Minden időben szeret, a ki [10†] igaz barát, és testvérül születik [11†] a nyomorúság idejére.

17 Друг любит во всякое время и, как брат, явится во время несчастья.

17. Друг любить про всяк час, і, як брат, зявиться він, коли спаде нещастє.

18. Mieltä vailla on mies, joka kättä lyöpi, joka menee toista takaamaan.

18. Se on tyhmä ihminen, joka kätensä taritsee, ja takaa lähimmäisensä.

18. Se on tyhmä joca kätens taridze ja taca lähimmäisens.

18 A man void of understanding strikes hands and becomes a surety in the presence of his neighbor.

18. A man void of understanding striketh hands, and becometh surety in the presence of his friend.

18. Et Menneske, som fattes Forstand, giver Haandslag og gaar i Borgen hos sin Næste.

18. Det är en dåre, som handena räcker, och går i borgan för sin nästa.

18. Sel iñimessel polle meelt peas, kes kät lööb ja käemehheks lähheb liggimesse nähhes.

18. Kam trūksta proto, tas sukerta rankas ir laiduoja už savo draugą.

18. Es ist ein Narr, der in die Hand gelobt und Bürge wird für seinen Nächsten.

18. Celui-là est dépourvu de sens, qui touche dans la main, et qui se rend caution envers son prochain.

18. El hombre falto de entendimiento toca la mano, fiando a otro delante de su amigo.

18 Een verstandeloos mens klapt in de hand, zich borg stellende bij zijn naaste.

18. Człowiek głupi daje rękę, czyniąc rękojemstwo przed twarzą przyjaciela swego.

18. Értelmetlen ember az, a ki kezét adja, fogadván kezességet barátja előtt.

18 Человек малоумный дает руку и ручается заближнего своего.

18. Чоловік малоумний дає руку й ручиться за ближнього свого.

19. Joka toraa rakastaa, se rikkomusta rakastaa; joka ovensa korottaa, se hankkii kukistumistaan.

19. Joka toraa rakastaa, se rakastaa syntiä; ja joka ovensa korottaa, se etsii onnettomuutta.

19. Joca tora racasta hän racasta syndiä ja joca owens corgotta hän edzi onnettomutta.

19 He loves transgression who loves strife. He who raises high his gate seeks destruction.

19. He loveth transgression that loveth strife: and he that exalteth his gate seeketh destruction.

19. Hvo der elsker Trætte, elsker Overtrædelse; hvo som søger Undergang, gør sin Dør høj.

19. Den som kif älskar, han älskar synd; och den sina dörr höga gör, han far efter olycko.

19. Se armastab ülleastumist, kes taplemist armastab: kes omma ukse körgeks teeb, se otsib kahjo.

19. Kas mėgsta ginčus, myli nuodėmę, kas stato aukštus vartus, ieško pražūties.

19. Wer Zank liebt, der liebt Sünde; und wer seine Türe hoch macht, ringt nach Einsturz.

19. Celui qui aime les querelles, aime le mal; et celui qui élève trop son portail, veut qu'il croule.

19. La prevaricación ama, el que ama pleito; y el que alza su portada, busca quebrantamiento.

19 Die het gekijf liefheeft, heeft de overtreding lief; die zijn deur verhoogt, zoekt verbreking.

19. Kto miłuje zwadę, miłuje grzech; a kto wynosi usta swe, szuka upadku.

19. Szereti a gonoszt, a ki szereti a háborúságot; a ki magasbítja kapuját, romlást keres.

19 Кто любит ссоры, любит грех, и кто высоко поднимает ворота свои, тот ищет падения.

19. Хто любить сварку, той любить і гріх; а хто надто високо піднімає ворота свої, шукає упадку.

20. Väärämielinen ei onnea löydä, ja kavalakielinen suistuu onnettomuuteen.

20. Häijy sydän ei löydä mitään hyvää; ja jolla paha kieli on, se lankee onnettomuuteen.

20. Häijy sydän ei löydä mitän hywä ja jolla paha kieli on hän lange onnettomuteen.

20 He who has a wayward heart finds no good and he who has a perverse tongue falls into mischief.

20. He that hath a froward heart findeth no good: and he that hath a perverse tongue falleth into mischief.

20. Den, som er vanartig i Hjertet, skal ikke finde godt; og den, som taler forvendt med sin Tunge, skal falde i Ulykke.

20. Ett vrångt hjerta finner intet godt; och den som en ond tungo hafver, han faller i olycko.

20. Kes pörane süddamest, se ei leia head, ja kes omma kelega pöörleb, langeb önnetusse sisse.

20. Kas turi klastingą širdį, nieko gero nepasieks; kieno liežuvis iškreiptas, turės bėdų.

20. Ein verkehrtes Herz findet nichts Gutes; und der verkehrter Zunge ist, wird in Unglück fallen.

20. Le cœur pervers ne trouvera point le bonheur, et la langue double tombera dans le malheur.

20. El perverso de corazón nunca hallará bien; y el que revuelve con su lengua, caerá en mal.

20 Wie verdraaid is van hart, zal het goede niet vinden; en die verkeerd is met zijn tong, zal in het kwaad vallen.

20. Przewrotny w sercu nie znajduje dobrego; a kto jest przewrotnego języka, wpadnie we złe.

20. Az elfordult szívű ember nem nyerhet jót, és a ki az ő nyelvével gonosz, esik nyomorúságba.

20 Коварное сердце не найдет добра, и лукавый язык попадет в беду.

20. Підступне серце не знайде добра, й язик лукавий впадає в біду.

21. Tyhmä on murheeksi siittäjällensä, ja houkan isä on iloa vailla.

21. Joka tyhmän synnyttää, hänellä on murhe, ja tyhmän isällä ei ole iloa.

21. Joca tyhmän synnyttä hänellä on murhe ja tyhmän Isällä ei ole ilo.

21 He who begets a fool, it is to his sorrow and the father of a fool has no joy.

21. He that begetteth a fool doeth it to his sorrow: and the father of a fool hath no joy.

21. Den, som avler en Daare, ham bliver det til Bedrøvelse, og en Daares Fader skal ikke glæde sig.

21. En dåre gör sig sjelf sorg, och en dåras fader hafver ingen glädje.

21. Kennele halp poeg sündinud, se on temma mele-härmiks; ja jölledast poiast ei tunne issa römo.

21. Kvailas sūnus­ne džiaugsmas, bet rūpestis tėvui.

21. Wer einen Narren zeugt, der hat Grämen; und eines Narren Vater hat keine Freude.

21. Celui qui a donné naissance à un insensé, en aura de l'ennui; et le père d'un fou ne se réjouira point.

21. El que engendra al insensato, para su tristeza le engendra; y el padre del insensato no se alegrará.

21 Wie een zot genereert, die zal hem tot droefheid zijn; en de vader des dwazen zal zich niet verblijden.

21. Kto spłodził głupiego, na smutek swój spłodził go, ani się rozweseli ojciec niemądrego.

21. A ki szül bolondot, szüli ő magának [12†] bánatra; és nem örvendez a bolondnak atyja.

21 Родил кто глупого, – себе на горе, и отец глупого не порадуется.

21. Хто дурня зродив - то собі на горе; отець безумного не зазнає радощів.

22. Terveydeksi on iloinen sydän, mutta murtunut mieli kuivuttaa luut.

22. Iloinen sydän tekee elämän suloiseksi, vaan surullinen sydän kaivaa luut.

22. Iloinen sydän teke elämän suloisexi waan surullinen sydän cuiwa luut.

22 A cheerful heart is a good medicine, but a broken spirit dries up the bones.

22. A merry heart doeth good like a medicine: but a broken spirit drieth the bones.

22. Et glad Hjerte er en god Lægedom; men et nedslaaet Mod udtørrer Benene.

22. Ett gladt hjerta gör lifvet lustigt; men ett bedröfvadt sinne uttorkar benen.

22. Römus südda sadab head terwist; agga russuks pekstud waim kuiwatab luudke ärra.

22. Linksma širdis gydo kaip vaistai; prislėgta dvasia džiovina kaulus.

22. Ein fröhlich Herz macht das Leben lustig; aber ein betrübter Mut vertrocknet das Gebein.

22. Le cœur joyeux vaut un remède; mais l'esprit abattu dessèche les os.

22. El corazón alegre hará buena disposición: mas el espíritu triste seca los huesos.

22 Een blij hart zal een medicijn goed maken; maar een verslagen geest zal het gebeente verdrogen.

22. Serce wesołe oczerstwia jako lekarstwo; ale duch sfrasowany wysusza kości.

22. A vidám elme [13†] jó orvosságul szolgál; a szomorú lélek pedig megszáraztja a csontokat.

22 Веселое сердце благотворно, как врачевство, а унылый дух сушит кости.

22. Веселе серце - як лїк, добродїйне, а дух сумовитий висушує й костї.

23. Jumalaton ottaa lahjuksen vastaan toisen povelta vääristääksensä oikeuden tiet.

23. Jumalatoin ottaa mielellänsä salaisesti lahjoja, mutkataksensa lain teitä.

23. Jumalatoin otta mielelläns salaisest lahjat mutcataxens lain teitä.

23 A wicked man receives a bribe out of the bosom to pervert the ways of justice.

23. A wicked man taketh a gift out of the bosom to pervert the ways of judgment.

23. Den ugudelige tager Gave i Smug for at bøje Rettens Stier.

23. Den ogudaktige tager gerna hemliga gåfvor, till att böja rättsens väg.

23. Kes öäl, se wöttab melehead pouest, et ta kohhut öigusse tee peält körwale pörab.

23. Nedorėlis ima kyšius, kad iškreiptų teisingumą.

23. Der Gottlose nimmt heimlich gern Geschenke, zu beugen den Weg des Rechts.

23. Le méchant accepte le présent, pour renverser les voies de la justice.

23. El impío toma presentes del seno, para pervertir las veredas del derecho.

23 De goddeloze zal het geschenk uit den schoot nemen, om de paden des rechts te buigen.

23. Niezbożny potajemnie dar bierze, aby podwrócił ścieszki sądu.

23. A kebelből kivett ajándékot az istentelen elveszi, a törvény [14†] útának elfordítására.

23 Нечестивый берет подарок из пазухи, чтобы извратить пути правосудия.

23. Дарунки з пазухи бере безбожний, щоби скривити стежки правосуду.

24. Ymmärtäväisellä on viisaus kasvojensa edessä, mutta tyhmän silmät kiertävät maailman rantaa.

24. Toimellinen mies laittaa itsensä viisaasti, vaan tyhmä heittelee silmiänsä sinne ja tänne.

24. Toimellinen mies laitta hänens wijsasti waan tyhmä heittele silmiäns sinne ja tänne.

24 Wisdom is before the face of him who has understanding, but the eyes of a fool are in the ends of the earth.

24. Wisdom is before him that hath understanding; but the eyes of a fool are in the ends of the earth.

24. For den forstandiges Ansigt er Visdommen; men en Daares Øjne ere ved Jordens Ende.

24. En förståndig man bär sig visliga åt; en dåre kastar ögonen hit och dit.

24. Tarkus paistab ühhe moistlikko silmist; agga halbi silmad lähhäwad ma-ilma otsa.

24. Supratingas žmogus siekia išminties, kvailio akys žemės pakraščiuose.

24. Ein Verständiger gebärdet sich weise; ein Narr wirft die Augen hin und her.

24. La sagesse est devant l'homme prudent; mais les yeux de l'insensé vont au bout de la terre.

24. En el rostro del entendido se parece la sabiduría: mas los ojos del insensato, hasta el cabo de la tierra.

24 In het aangezicht des verstandigen is wijsheid; maar de ogen des zots zijn in het einde der aarde.

24. Na twarzy roztropnego znać mądrość; ale oczy głupiego aż na kraju ziemi.

24. Az eszesnek orczájából kitetszik a bölcseség; a bolondnak pedig szemei országolnak a földnek végéig.

24 Мудрость – пред лицем у разумного, а глаза глупца – на конце земли.

24. В розумного мудрість - перед очима, дурного ж очі - на концї землї її вбачають.

25. Tyhmä poika on isällensä suruksi ja synnyttäjällensä mielihaikeaksi.

25. Hullu popika on isänsä suru, ja äidillensä murhe, joka hänen synnyttänyt on.

25. Hullu poica on Isäns suru ja äitillens murhe joca hänen synnyttänyt on.

25 A foolish son is a grief to his father and bitterness to her who bore him.

25. A foolish son is a grief to his father, and bitterness to her that bare him.

25. En daarlig Søn er sin Fader en Harm og sin Moder en Bedrøvelse.

25. En galen son är sins faders grämelse, och sine modets bedröfvelse, den honom födt hafver.

25. Halp poeg on omma issale melepahhandusseks, ja kibbe sellele , kellest ta sündind.

25. Kvailas sūnus­apmaudas tėvui ir skausmas motinai.

25. Ein törichter Sohn ist seines Vaters Trauern und Betrübnis der Mutter, die ihn geboren hat.

25. L'enfant insensé fait le chagrin de son père, et l'amertume de celle qui l'a enfanté.

25. El hijo insensato es enojo a su padre; y amargura a la que le engendró.

25 Een zotte zoon is een verdriet voor zijn vader, en bittere droefheid voor degene, die hem gebaard heeft.

25. Syn głupi żałością jest ojcu swemu, a gorzkością rodzicielce swojej.

25. Búsulása az ő atyjának a bolond fiú, [15†] és az ő szülőjének keserűsége.

25 Глупый сын – досада отцу своему и огорчение для матери своей.

25. Безумний син - отцю свойму гірка досада, ще гірше горе він матері своїй.

26. Paha jo sekin, jos syytöntä sakotetaan; kovin kohtuutonta, jos jaloja lyödään.

26. Ei ole se hyvä, että vanhurskalle tehdään väärin, taikka että sitä ruhtinasta lyödään, joka oikein tuomitsee.

26. Ei ole se hywä että wanhurscalle tehdän wäärin taicka että sitä Ruhtinasta lyödän joca oikein duomidze.

26 Also to punish a righteous man is not good, nor to kill* nobles for uprightness.

26. Also to punish the just is not good, nor to strike princes for equity.

26. Det er end ikke godt at lægge Bøder paa den retfærdige eller at slaa ædle Mænd tvært imod Ret.

26. Det är icke godt att man oförrättar den rättfärdiga, eller att man slår Förstan, som rätt regerar.

26. Ep olle se ka hea, nuhtlust panna selle peäle, kes öige, ja neid öiglase mele pärrast lüa, kes heamelelissed on.

26. Bausti teisųjį yra negerai, kaip ir mušti kunigaikščius už teisingumą.

26. Es ist nicht gut, daß man den Gerechten schindet, noch den Edlen zu schlagen, der recht handelt.

26. Il n'est pas bon de condamner le juste à l'amende, ni de frapper les hommes honnêtes pour avoir fait ce qui est droit.

26. Ciertamente condenar al justo, no es bueno: ni herir a los príncipes sobre el derecho.

26 Het is niet goed, den rechtvaardige ook te doen boeten, dat de prinsen iemand slaan zouden om hetgeen recht is.

26. Zaiste nie dobra, winować sprawiedliwego, albo żeby przełożeni kogo dla cnoty bić mieli.

26. Még megbirságolni is az igazat nem jó, a tisztességest megverni igazságáért.

26 Нехорошо и обвинять правого, и бить вельмож за правду.

26. Не гарно се, на правого вину спихати, як і бити* старшину за суд справедливий.

27. Joka hillitsee sanansa, on taitava, ja mielensä malttava on ymmärtäväinen mies.

27. Toimellinen mies taitaa puheensa tallella pitää, ja taitava mies on kallis sielu.

27. Toimellinen mies taita puhens tallella pitä ja taitawa mies on callis sielu.

27 He who spares his words has knowledge and he who is of a cool spirit is a man of understanding.

27. He that hath knowledge spareth his words: and a man of understanding is of an excellent spirit.

27. Den, som sparer sine Ord, besidder Kundskab, og en koldsindig Mand er forstandig.

27. En förnumstig man hafver hof med sitt tal, och en förståndig man håller sin anda.

27. Kes ommad könned kinnipeab, sel on tundminne; ja moistlik mees on tassase melega.

27. Kas turi supratimą, susilaiko kalboje, protingas žmogus turi romią dvasią.

27. Ein Vernünftiger mäßigt seine Rede; und ein verständiger Mann ist kaltes Muts.

27. L'homme retenu dans ses paroles connaît la prudence, et celui qui est d'un esprit froid, est un homme entendu.

27. Detiene sus dichos el que sabe sabiduría; y de preciado espíritu es el hombre entendido.

27 Wie wetenschap weet, houdt zijn woorden in; en een man van verstand is kostelijk van geest.

27. Kto zawściąga mowy swe, jest umiejętnym; drogiego ducha jest mąż rozumny.

27. A ki megtartóztatja [16†] beszédét, az tudós ember, és a ki higgadt lelkű, az értelmes férfiú.

27 Разумный воздержан в словах своих, и благоразумный хладнокровен.

27. Розумний - хто в словах здержливий, і мудрий той, в кого кров холодна.

28. Hullukin käy viisaasta, jos vaiti on; joka huulensa sulkee, on ymmärtäväinen.

28. Jos tyhmä vaiti olis, niin hän viisaaksi luettaisiin, ja toimelliseksi, jos hän suunsa pitäis kiinni.

28. Jos tyhmä wai olis nijn hän wijsaxi luetaisin ja toimellisexi jos hän suuns pidäis kijnni.

28 Even a fool, when he holds his peace, is considered wise. When he shuts his lips, he is prudent.

28. Even a fool, when he holdeth his peace, is counted wise: and he that shutteth his lips is esteemed a man of understanding.

28. Ogsaa en Daare, om han tav, kunde regnes for viis; den, som holder sine Læber til, er forstandig.

28. Om en dåre tigde, vorde han ock vis räknad, och förståndig, om han munnen tillhölle.

28. Ka üks meleto, kui ta wait on, arwatakse targaks, ja moistlikkuks, kui ta ommad uled kinnipeab.

28. Net kvailys, jei jis tyli, laikomas išmintingu, ir kas sučiaupia lūpas, laikomas protingu.

28. Ein Narr, wenn er schwiege, wurde auch für weise gerechnet, und für verständig, wenn er das Maul hielte.

28. L'insensé même passe pour sage quand il se tait, et celui qui ferme ses lèvres est un homme intelligent.

28. Aun el insensato cuando calla, es contado por sabio: el que cierra sus labios es entendido.

28 Een dwaas zelfs, die zwijgt, zal wijs geacht worden, en die zijn lippen toesluit, verstandig.

28. Gdy głupi milczy, za mądrego poczytany bywa; a który zatula wargi swoje, za rozumnego.

28. Még a bolond is, amikor hallgat, bölcsnek [17†] ítéltetik; mikor ajkait bezárja, eszesnek.

28 И глупец, когда молчит, может показаться мудрым, и затворяющий уста свои – благоразумным.

28. І дурень, як мовчить, здається бути мудрим, а як уста стулить, - навіть розважливим.