11 luku

Toisen osan jatkoa: Lyhyitä lauselmia elämän eri aloilta.

1. Väärä vaaka on Herralle kauhistus, mutta täysi paino on hänelle otollinen.

1. Väärä vaaka on Herralle kauhistus, mutta oikia puntari on hänelle otollinen.

1. WÄärä waaca on HERralle cauhistus mutta oikia waaca on hänelle otollinen.

1 A false balance is an abomination to Jehovah, but a just weight is his delight.

1. A false balance is abomination to the LORD: but a just weight is his delight.

1. Falske Vægtskaaler ere Herren en Vederstyggelighed, men fuldvægtige Lodder ere ham en Velbehagelighed.

1. Falsk våg är Herranom en styggelse; men en full vigt är honom behagelig.

1. Pettised waekausid on üks hirmus assi Jehowa melest; agga terwe lööd on temma mele pärrast.

1. Viešpats nekenčia neteisingų svarstyklių, bet teisingos svarstyklės Jam patinka.

1. Falsche Waage ist dem HERRN ein Greuel; aber völliges Gewicht ist sein Wohlgefallen.

1. La balance fausse est en abomination à l'Éternel; mais le poids juste lui est agréable.

1. EL peso falso abominación es a Jehová: mas la pesa perfecta le agrada.

1 Een bedriegelijke weegschaal is den HEERE een gruwel; maar een volkomen weegsteen is Zijn welgevallen.

1. Waga fałszywa obrzydliwością jest Panu; ale gwichty sprawiedliwe podobają mu się.

1. Az álnok [1†] font útálatos az Úrnál; az igaz mérték pedig kedves néki.

1 Неверные весы – мерзость пред Господом, но правильный вес угоден Ему.

1. Невірна вага - се гидота у Господа; вірна вгодна йому.

2. Mihin ylpeys tulee, sinne tulee häpeäkin, mutta nöyräin tykönä on viisaus.

2. Kussa ylpeys on, siinä on myös ylönkatse; mutta viisaus on nöyräin tykönä.

2. Cusa ylpeys on sijnä on myös ylöncadze mutta wijsaus on nöyräin tykönä.

2 When pride comes, then comes shame, but with the lowly is wisdom.

2. When pride cometh, then cometh shame: but with the lowly is wisdom.

2. Hovmodighed kom, der kom og Forsmædelse; men hos de ydmyge er Visdom.

2. Der stolthet är, der är ock föraktelse; men vishet är när de ödmjuka.

2. Tulleb uhkus, siis tulleb ka häbbinaer; agga allandlikude jures on tarkus.

2. Kur ateina išdidumas, ten ateina ir gėda, o kur nuolankumas­ ten išmintis.

2. Wo Stolz ist, da ist auch Schmach; aber Weisheit ist bei den Demütigen.

2. L'orgueil est-il venu, aussitôt vient l'ignominie; mais la sagesse est avec les humbles.

2. Cuando vino la soberbia, vino también la deshonra: mas con los humildes es la sabiduría.

2 Als de hovaardigheid komt, zal de schande ook komen; maar met de ootmoedigen is wijsheid.

2. Za pychą przychodzi haóba; ale przy pokornych jest mądrość.

2. Kevélység [2†] jő: gyalázat jő; az alázatosoknál pedig bölcseség van.

2 Придет гордость, придет и посрамление; но со смиренными – мудрость.

2. За гордощами приходить сором; де покора, там мудрість.

3. Oikeamielisiä ohjaa heidän nuhteettomuutensa, mutta uskottomat hävittää heidän vilppinsä.

3. Viattomuus johdattaa siviät, vaan pahuus kukistaa pilkkaajat.

3. Wiattomus johdatta siwiät waan pahus cukista pilckajat.

3 The integrity of the upright will guide them, but the perverseness of the treacherous will destroy them.

3. The integrity of the upright shall guide them: but the perverseness of transgressors shall destroy them.

3. De retsindige, dem leder deres Oprigtighed; men de troløse, dem Ødelægger deres forvendte Væsen.

3. Oskyldighet skall ledade fromma; men ondskan skall förstöra de föraktare.

3. Öiglaste täieste wagga meel juhhatab neid; agga nende seggane meel, kes peitust tewad, raisab neid ärra.

3. Dorųjų nekaltumas veda juos, o nusikaltėlių klastingumas juos sunaikins.

3. Unschuld wird die Frommen leiten; aber die Bosheit wird die Verächter verstören.

3. L'intégrité des hommes droits les conduit; mais la perversité des perfides les détruit.

3. La perfección de los rectos los encaminará: mas la perversidad de los pecadores los echará a perder.

3 De oprechtheid der oprechten leidt hen; maar de verkeerdheden der trouwelozen verstoort hen.

3. Szczerość ludzi cnotliwych prowadzi ich; ale przewrotność przestępców potraci ich.

3. Az igazakat tökéletességök vezeti; de [3†] a hitetleneket gonoszságuk elpusztítja.

3 Непорочность прямодушных будет руководить их, а лукавство коварных погубит их.

3. Щирим буде провідницею їх безвинність, а зрадливих погубить їх лукавість.

4. Ei auta tavara vihan päivänä, mutta vanhurskaus vapahtaa kuolemasta.

4. Ei rikkaus auta vihan päivänä, mutta vanhurskaus vapahtaa kuolemasta.

4. Ei rickaus auta wihan päiwänä mutta wanhurscaus wapahta cuolemasta.

4 Riches do not profit in the day of wrath, but righteousness delivers from death.

4. Riches profit not in the day of wrath: but righteousness delivereth from death.

4. Gods hjælper ikke paa Vredens Dag, men Retfærdighed redder fra Døden.

4. Gods hjelper intet på vredenes dag; men rättfärdighet frälsar ifrå döden.

4. Warra ei sada kasso hirmsa wihha päwal; agga öigus peästab surma käest.

4. Turtai nepadeda rūstybės dieną, teisumas išgelbsti nuo mirties.

4. Gut hilft nicht am Tage des Zorns; aber Gerechtigkeit errettet vom Tod.

4. Les biens ne serviront de rien au jour de l'indignation; mais la justice délivrera de la mort.

4. No aprovecharán las riquezas en el día de la ira: mas la justicia escapará de la muerte.

4 Goed doet geen nut ten dage der verbolgenheid; maar de gerechtigheid redt van den dood.

4. Niepomogą bogactwa w dzieó gniewu; ale sprawiedliwość wybawia od śmierci.

4. Nem használ a vagyon a [4†] haragnak idején; az igazság pedig kiragad a halálból.

4 Не поможет богатство в день гнева, правда же спасет от смерти.

4. Богацтво не поможе в день гнїву, тільки правда спасе від смертї.

5. Nuhteettoman vanhurskaus tasoittaa hänen tiensä, mutta jumalaton sortuu jumalattomuuteensa.

5. Viattoman vanhurskaus tekee hänen tiensä tasaiseksi, mutta jumalatoin lankee jumalattomassa menossansa.

5. Jumalisen wanhurscaus teke hänen tiens tasaisexi mutta jumalatoin lange jumalattomas menosans.

5 The righteousness of the perfect will direct his way, but the wicked man will fall by his own wickedness.

5. The righteousness of the perfect shall direct his way: but the wicked shall fall by his own wickedness.

5. Den oprigtiges Retfærdighed ger hans Vej jævn; men den ugudelige falder ved sin Ugudelighed.

5. Dens frommas rättfärdighet gör hans väg rättan; men den ogudaktige skall falla genom sitt ogudaktiga väsende.

5. Selle öigus, kes täieste wagga on , teeb tem̃a wisid öigeks; agga öäl langeb om̃a öälusse läbbi.

5. Nekaltojo teisumas nukreips jo kelią, nedorėlis žus dėl savo nedorybių.

5. Die Gerechtigkeit des Frommen macht seinen Weg eben; aber der Gottlose wird fallen durch sein gottloses Wesen.

5. La justice de l'homme intègre aplanit son chemin; mais le méchant tombera par sa méchanceté.

5. La justicia del perfecto enderezará su camino; mas el impío por su impiedad caerá.

5 De gerechtigheid des oprechten maakt zijn weg recht; maar de goddeloze valt door zijn goddeloosheid.

5. Sprawiedliwość uprzejmego sprawuje drogę jego; lecz bezbożny dla bezbożności swojej upada.

5. A tökéletesnek igazsága igazgatja az ő útát; de önnön istentelenségében esik el az istentelen.

5 Правда непорочного уравнивает путь его, а нечестивый падет отнечестия своего.

5. Правдивість рівняє праведному стежки його, безбожний же через свою безбожність гине.

6. Oikeamieliset vapahtaa heidän vanhurskautensa, mutta uskottomat vangitsee heidän oma himonsa.

6. Jumalisten vanhurskaus pelastaa heitä, vaan väärintekiät käsitetään viekkaudessansa.

6. Jumalisten wanhurscaus pelasta heitä waan wäärintekiät käsitetän wieckaudesans.

6 The righteousness of the upright will deliver them, but the treacherous will be taken in their own greed.

6. The righteousness of the upright shall deliver them: but transgressors shall be taken in their own naughtiness.

6. De oprigtige, dem redder deres Retfærdighed; men de troløse, de fanges i deres egen Ondskab.

6. De frommas rättfärdighet skall fria dem; men de föraktare varda fångne uti sine skalkhet.

6. Öiglaste öigus peästab neid ärra; agga kes pettust tewad, neid woetakse kinni nende kahjoteggemisse läbbi.

6. Dorųjų teisumas išlaisvins juos, o nusikaltėlius sugaus jų pačių užgaidos.

6. Die Gerechtigkeit der Frommen wird sie erretten; aber die Verächter werden gefangen in ihrer Bosheit.

6. La justice des hommes droits les délivre; mais les perfides sont pris par leur malice.

6. La justicia de los rectos los escapará; mas los pecadores en su pecado serán presos.

6 De gerechtigheid der vromen zal hen redden; maar de trouwelozen worden gevangen in hun verkeerdheid.

6. Sprawiedliwość uprzejmych wybawia ich: ale przewrotni w złościach pojmani bywają.

6. Az igazaknak igazságok [5†] megszabadítja őket; de az ő kivánságokban fogatnak meg [6†] a hitetlenek.

6 Правда прямодушных спасет их, а беззаконники будутуловлены беззаконием своим.

6. Правдивого рятує з біди правда його, а беззаконників спіймає їх беззаконність.

7. Jumalattoman ihmisen kuollessa hukkuu hänen toivonsa, ja vääräin odotus hukkuu.

7. Kuin jumalatoin ihminen kuolee, niin ei ole yhtään toivoa: ja jota väärintekiät odottavat, se tulee tyhjäksi.

7. Cosca jumalatoin ihminen cuole nijn ei ole yhtän toiwo ja jota wäärintekiät odottawat tule tyhjäxi.

7 When a wicked man dies, his expectation will perish and the hope of the wickedness perishes.

7. When a wicked man dieth, his expectation shall perish: and the hope of unjust men perisheth.

7. Naar et ugudeligt Menneske dør, er det forbi med hans Haab, og det er forbi med de uretfærdiges Forventelse.

7. När den ogudaktiga menniskan dör, så är hoppet borto; och det de orättfärdige vänta, blifver omintet.

7. Kui öäl innimenne surreb, siis lähhäb temma otus hukka, ja nurjatumatte lotus on hukkas.

7. Kai nedoras žmogus miršta, jo lūkesčiai pranyksta, ir bedievio viltis pražus.

7. Wenn der gottlose Mensch stirbt, ist seine Hoffnung verloren und das Harren des Ungerechten wird zunichte.

7. Quand l'homme méchant meurt, son attente périt, et l'espérance des violents est anéantie.

7. Cuando muere el hombre impío, perece su esperanza; y la esperanza de los malos perecerá.

7 Als de goddeloze mens sterft, vergaat zijn verwachting; zelfs is de allersterkste hoop vergaan.

7. Gdy umiera człowiek niepobożny, ginie nadzieja jego, a oczekiwanie mocarzy niszczeje.

7. Mikor meghal az istentelen ember, elvész az ő reménysége; a bűnösök várakozása is elvész.

7 Со смертью человека нечестивого исчезает надежда, и ожидание беззаконных погибает.

7. Умре безбожний, мре з ним і надїя його, чого ждуть беззаконні, те з ними погибне.

8. Vanhurskas pelastetaan hädästä, ja jumalaton joutuu hänen sijaansa.

8. Vanhurskas vapahdetaan vaivasta, ja jumalatoin tulee hänen siaansa.

8. Wanhurscas wapadetan waiwasta ja jumalatoin tule hänen siaans.

8 A righteous man is delivered out of trouble and a wicked man comes instead of him.

8. The righteous is delivered out of trouble, and the wicked cometh in his stead.

8. Den retfærdige udfries af Nød, og den ugudelige kommer i hans Sted.

8. Den rättfärdige varder förlossad utu nöd, och den ogudaktige kommer i hans stad.

8. Sedda, kes öige, kistakse ahhastussest wälja; agga kes öäl, saab temma assemele.

8. Teisusis išlaisvinamas iš vargų, o nedorėlis atsiduria vietoje jo.

8. Der Gerechte wird aus seiner Not erlöst, und der Gottlose kommt an seine Statt.

8. Le juste est délivré de la détresse; mais le méchant y tombe à sa place.

8. El justo es escapado de la tribulación: mas el impío viene en su lugar.

8 De rechtvaardige wordt uit benauwdheid bevrijd; en de goddeloze komt in zijn plaats.

8. Sprawiedliwy z ucisku wybawiony bywa; ale niepobożny przychodzi na miejsce jego.

8. Az igaz a nyomorúságból megszabadul; az istentelen ő [7†] helyette beesik abba.

8 Праведник спасается от беды, а вместо него попадает в нее нечестивый.

8. Праведник спасеся з біди, а намість його попадає в неї безбожник.

9. Rietas suullansa turmelee lähimmäisensä, mutta taito on vanhurskaitten pelastus.

9. Ulkokullatun ihmisen suun kautta petetään hänen lähimmäisensä; vaan vanhurskaat ymmärtävät sen, ja pelastetaan.

9. Ulcocullatun ihmisen suun cautta petetän hänen lähimmäisens waan wanhurscat ymmärtäwät sen ja pelastetan.

9 The hypocrite destroys his neighbor with his mouth, but the righteous will be delivered through knowledge.

9. An hypocrite with his mouth destroyeth his neighbour: but through knowledge shall the just be delivered.

9. Med Munden ødelægger den vanhellige sin Næste; men ved Kundskab udfries de retfærdige.

9. Genom skrymtarens mun varder hans näste förderfvad; men de rättfärdige märka det, och varda förlossade.

9. Se, kes sallalik, rikkub omma liggimest ärra suga; agga öiged peäswad ärra tundmisse läbbi.

9. Veidmainis savo burna pražudo artimą, bet sumanumu teisusis išlaisvinamas.

9. Durch den Mund des Heuchlers wird sein Nächster verderbt; aber die Gerechten merken's und werden erlöst.

9. L'impie ruine son prochain par ses paroles; mais les justes sont délivrés par la science.

9. El hipócrita con la boca daña a su prójimo; mas los justos con la sabiduría son escapados.

9 De huichelaar verderft zijn naaste door den mond; maar door wetenschap worden de rechtvaardigen bevrijd.

9. Obłudnik usty kazi przyjaciela swego; ale sprawiedliwi umiejętnością wybawieni bywają.

9. Szájával rontja meg a képmutató felebarátját; de az igazak a tudomány által megszabadulnak.

9 Устами лицемер губит ближнего своего, но праведники прозорливостью спасаются.

9. Устами губить зрадник ближнього свого, та праведники рятуються своєю прозорністю.

10. Vanhurskaitten onnesta kaupunki iloitsee, ja jumalattomain hukkumisesta syntyy riemu.

10. Kaupunki iloitsee, koska vanhurskaan hyvin käy, ja riemuitsee, koska jumalatoin hukkuu.

10. Coco Caupungi iloidze cosca wanhurscan hywin käy ja riemuidze cosca jumalatoin hucku.

10 When it goes well with the righteous, the city rejoices. And when the wicked perish, there is shouting.

10. When it goeth well with the righteous, the city rejoiceth: and when the wicked perish, there is shouting.

10. En Stad skal fryde sig, naar det gaar de retfærdige vel, og naar de ugudelige omkomme, da bliver der Jubel.

10. En stad gläder sig, när dem rättfärdigom väl går, och der de ogudaktige förgöras varder man glad.

10. Öigede hea pölwe pärrast hüppab lin römo pärrast; ja kui öälad hukka lähhäwad, siis on öiskaminne.

10. Teisiųjų pasisekimu miestas džiaugiasi, o nedorėliams žuvus linksmai šūkaujama.

10. Eine Stadt freut sich, wenn's den Gerechten wohl geht; und wenn die Gottlosen umkommen, wird man froh.

10. La ville se réjouit du bien des justes; mais il y a un chant de triomphe quand les méchants périssent.

10. En el bien de los justos la ciudad se alegra: mas cuando los impíos perecen hay fiestas.

10 Een stad springt op van vreugde over het welvaren der rechtvaardigen; en als de goddelozen vergaan, is er gejuich.

10. Z szczęścia sprawiedliwych miasto się weseli; a gdy giną niezbożni, bywa radość.

10. Az igazak javán örül a város; és mikor elvesznek az istentelenek, örvendezés [8†] van.

10 При благоденствии праведников веселится город, и при погибели нечестивых бывает торжество.

10. Як праведним щастить, радується місто, а як безбожникам погибель, бувають веселощі.

11. Oikeamielisten siunauksesta kaupunki kohoaa, mutta jumalattomain suu sitä hajottaa.

11. Vanhurskasten siunauksen kautta kaupunki korotetaan, vaan jumalattoman suun kautta kukistetaan.

11. Wanhurscasten siunauxen cautta Caupungi corgotetan waan jumalattoman suun cautta cukistetan.

11 The city is exalted by the blessing of the upright, but it is overthrown by the mouth of the wicked.

11. By the blessing of the upright the city is exalted: but it is overthrown by the mouth of the wicked.

11. Ved de retsindiges Velsignelse ophøjes en Stad; men ved de ugudeliges Mund nedbrydes den.

11. Genom de frommas välsignelse varder en stad upphöjd; men genom dens ogudaktigas mun varder han nederbruten.

11. Öiglaste önnistamisse läbbi töstetakse üks lin sureks; agga öälatte su läbbi kistakse sedda mahha.

11. Teisiųjų laiminamas miestas kyla, nedorėlių burna jį sunaikina.

11. Durch den Segen der Frommen wird eine Stadt erhoben; aber durch den Mund der Gottlosen wird sie zerbrochen.

11. La ville est élevée par la bénédiction des hommes droits; mais elle est renversée par la bouche des méchants.

11. Por la bendición de los rectos la ciudad será engrandecida; mas por la boca de los impíos ella será trastornada.

11 Door den zegen der oprechten wordt een stad verheven; maar door den mond der goddelozen wordt zij verbroken.

11. Dla błogosławieóstwa sprawiedliwych bywa wywyższone miasto; ale dla ust niepobożnych bywa wywrócone.

11. Az igazaknak áldása által emelkedik a város; az istentelenek szája által pedig megromol.

11 Благословением праведных возвышается город, а устами нечестивых разрушается.

11. Словами добрими праведників росте у гору город, а устами безбожників занепадає.

12. Mieltä vailla on, joka lähimmäistänsä halveksii, mutta ymmärtäväinen mies on vaiti.

12. Joka lähimmäistänsä häpäisee, se on hullu, mutta toimellinen mies on vaiti.

12. Joca lähimmäistäns häwäise se on huullu mutta toimellinen mies sen hillidze.

12 He who despises his neighbor is void of wisdom, but a man of understanding holds his peace.

12. He that is void of wisdom despiseth his neighbour: but a man of understanding holdeth his peace.

12. Den, som fattes Forstand, foragter sin Næste; men en forstand, som har Forstand, tier.

12. Den som sin nästa skämmer, han är en dåre; men en förståndig man stillar det.

12. Kes omma liggimest mikski ei panne, sel ep olle meelt peas; ja öige moistlik seisab wait.

12. Kam trūksta išminties, tas niekina savo artimą, bet supratingas žmogus tyli.

12. Wer seinen Nächsten schändet, ist ein Narr; aber ein verständiger Mann schweigt still.

12. Celui qui méprise son prochain, est dépourvu de sens; mais l'homme prudent se tait.

12. El que carece de entendimiento, menosprecía a su prójimo; mas el hombre prudente calla.

12 Die verstandeloos is, veracht zijn naaste; maar een man van groot verstand zwijgt stil.

12. Głupi gardzi bliźnim swym; ale mąż roztropny milczy.

12. Megútálja felebarátját a bolond; az eszes férfiú pedig hallgat.

12 Скудоумный высказывает презрение к ближнему своему;но разумный человек молчит.

12. Недоумок висказує погорду ближньому свому, а розумний чоловік мовчить.

13. Joka panettelijana käy, ilmaisee salaisuuden, mutta jolla luotettava henki on, se säilyttää asian.

13. Panettelia ilmoittaa salaisuuden, vaan jolla on uskollinen sydän, hän salaa sen.

13. Panettelia ilmoitta salaisuden waan jolla on uscollinen sydän hän sala sen.

13 He who goes around as a gossiper reveals secrets, but he who is of a faithful spirit conceals a matter.

13. A talebearer revealeth secrets: but he that is of a faithful spirit concealeth the matter.

13. Den, der gaar omkring som en Bagvadsker, aabenbarer Hemmeligheder; men den, som er fast i Aanden, skjuler Sagen.

13. En baktalare röjer hvad han hemliga vet; men den som ett trofast hjerta hafver, han döljer det.

13. Kes kelekandmisse peäle öppind, se ilmutab sallaja nou; agga kes ustawa waimoga on, se kattab sedda asja kinni.

13. Liežuvautojas atidengia paslaptis, o ištikimasis slepia, kas jam patikėta.

13. Ein Verleumder verrät, was er heimlich weiß; aber wer eines getreuen Herzens ist, verbirgt es.

13. Celui qui va médisant, révèle le secret; mais celui qui a un cœur loyal, le cache.

13. El que anda en chismes, descubre el secreto; mas el de espíritu fiel encubre la cosa.

13 Die als een achterklapper wandelt, openbaart het heimelijke; maar die getrouw is van geest, bedekt de zaak.

13. Obmówca obchodząc objawia tajemnice; ale kto jest wiernego serca, tai zwierzonej rzeczy.

13. A rágalmazó [9†] megjelenti a titkot; de a hűséges lelkű elfedezi a dolgot.

13 Кто ходит переносчиком, тот открывает тайну; но верный человек таит дело.

13. Хто переносчиком живе, той таємницю виявлює, а вірний чоловік таїть справу.

14. Missä ohjausta ei ole, sortuu kansa, mutta neuvonantajain runsaus tuo menestyksen.

14. Jossa ei neuvoa ole, siinä kansa hukkuu; vaan jossa monta neuvonantajaa on, siinä hyvin käy.

14. Josa ei neuwo ole sijnä wäärin mennän waan josa monda neuwonandajata on sijnä hywin käy.

14 Where no wise guidance is, the people fall, but in the multitude of counselors there is safety.

14. Where no counsel is, the people fall: but in the multitude of counsellors there is safety.

14. Hvor ingen Styrelse er, falder et Folk; hvor mange Raadgivere ere, der er Frelse.

14. Der intet råd är, der far folket illa; men der månge rådgifvare äro, der går det väl till.

14. Kus ep olle tarka noud ühtegi, seäl kaub rahwas; agga seäl on önnistus, kus paljo noupiddajaid on.

14. Be patarimo tauta pražūna, daug patarėjų suteikia saugumą.

14. Wo nicht Rat ist, da geht das Volk unter; wo aber viel Ratgeber sind, da geht es wohl zu.

14. Le peuple tombe, faute de prudence; mais la délivrance est dans la multitude des gens de bon conseil.

14. Cuando faltaren las industrias, el pueblo caerá; mas en la multitud de consejeros está la salud.

14 Als er geen wijze raadslagen zijn, vervalt het volk; maar de behoudenis is in de veelheid der raadslieden.

14. Gdzie niemasz dostatecznej rady, lud upada; ale gdzie wiele radców, tam jest wybawienie.

14. A hol nincs vezetés, elvész a nép; a megmaradás pedig a sok [10†] tanácsos által van.

14 При недостатке попечения падает народ, а при многих советниках благоденствует.

14. Де нема управи, там занепадає народ, де ж райцїв досить, там йому дїється добре.

15. Joka vierasta takaa, sen käy pahoin, mutta joka kädenlyöntiä vihaa, se on turvattu.

15. Joka toisen takaa, hän tulee vahinkoon; vaan joka siitä itsensä pitää pois, hän on murheetoin.

15. Joca toisen taca hän tule wahingoon waan joca sijtä idzens pitä pois hän on murhetoin.

15 He will suffer for it who is a surety for a stranger, but he who hates being a striker (of deals) is secure.

15. He that is surety for a stranger shall smart for it: and he that hateth suretiship is sure.

15. Naar en borger for en fremmed, da faar han vist en Ulykke; men den, som hader at give Haandslag, er tryg.

15. Den som för en annan i borgan går, han får skada; men den sig för borgan vaktar, han är säker.

15. Kui kegi woöra eest käemehheks heidab, siis tulleb öiete pahha luggu; agga sel on julgus, kes neid wihkab, kes kät löwad.

15. Kas laiduoja už svetimąjį, nukentės; kas vengia laiduoti, saugus.

15. Wer für einen andern Bürge wird, der wird Schaden haben; wer aber sich vor Geloben hütet, ist sicher.

15. Celui qui cautionne un étranger, ne peut manquer d'avoir du mal; mais celui qui hait ceux qui frappent dans la main, est en sécurité.

15. De aflicción será afligido el que fiare al extraño; mas el que aborreciere las fianzas vivirá confiado.

15 Als iemand voor een vreemde borg geworden is, hij zal zekerlijk verbroken worden; maar wie degenen haat, die in de hand klappen, is zeker.

15. Bardzo sobie szkodzi, kto za obcego ręczy; ale kto się chroni rękojemstwa, bezpieczen jest.

15. Teljességgel megrontatik, a ki kezes lesz idegenért; a ki pedig gyűlöli a kezességet, bátorságos lesz.

15 Зло причиняет себе, кто ручается за постороннего; а кто ненавидит ручательство, тот безопасен.

15. Біди собі напитує, хто за другого дає поруку; хто ж ненавидить поруку, той безпечен.

16. Suloinen nainen saa kunniaa, ja voimalliset saavat rikkautta.

16. Vaimo, joka otollinen on, pitää kunnian; vaan väkevät pitävät rikkauden.

16. Waimo joca otollinen on pitä cunnians waan wäkewät pitäwät rickauden.

16 A gracious woman obtains honor and aggressive men obtain riches.

16. A gracious woman retaineth honour: and strong men retain riches.

16. En yndig Kvinde holder fast ved Ære, og Voldsmænd holde fast ved Rigdom.

16. Den qvinna hafver ynnest, som ärona bevarar; men det äro de starke, som rikedomar bevara.

16. Üks armas naene peab auust kinni; agga wägga waljud piddawad rikkusest kinni.

16. Maloni moteris įsigyja garbės, stiprieji krauna turtus.

16. Ein holdselig Weib erlangt Ehre; aber die Tyrannen erlangen Reichtum.

16. La femme gracieuse obtient de l'honneur, et les hommes violents obtiennent des richesses.

16. La mujer graciosa tendrá honra; y los fuertes tendrán riquezas.

16 Een aangename huisvrouw houdt de eer vast, gelijk de geweldigen den rijkdom vasthouden.

16. Niewiasta uczciwa dostępuje sławy, a mocarze mają bogactwa.

16. A kedves asszony megtartja a tiszteletet, a hatalmaskodók pedig megtartják a gazdagságot.

16 Благонравная жена приобретает славу, а трудолюбивые приобретаютбогатство.

16. Жона обичайна славу здобуває, а трудящі приходять до богацтва.

17. Armelias mies tekee hyvää itsellensä, mutta armoton syöksee onnettomuuteen oman lihansa.

17. Armias mies tekee ruumiillensa hyvää; vaan se, joka julma on, saattaa lihansa murheelliseksi.

17. Armias mies teke ruumillens hywä: waan se joca julma on hän saatta lihans ja werens murhellisexi.

17 The merciful man does good to his own soul, but he who is cruel troubles his own flesh.

17. The merciful man doeth good to his own soul: but he that is cruel troubleth his own flesh.

17. Den, som gør vel imod sin Sjæl, er en barmhjertig Mand; men den, som plager sit Kød, er en grusom Mand.

17. En barmhertig man gör sinom kropp godt; men en obarmhertig bedröfvar ock sitt kött och blod.

17. Kes omma hingele head teeb, se on helde innimenne; agga kes omma lihhale tülli teeb, se on wägga hirmus.

17. Gailestingas žmogus daro gera savo sielai, žiaurus žmogus kenkia savo kūnui.

17. Ein barmherziger Mann tut sich selber Gutes; aber ein unbarmherziger betrübt auch sein eigen Fleisch.

17. L'homme bienfaisant se fait du bien à soi-même; mais celui qui est cruel trouble sa propre chair.

17. A su alma hace bien el hombre misericordioso; mas el cruel atormenta su carne.

17 Een goedertieren mens doet zijn ziel wel; maar die wreed is, beroert zijn vlees.

17. Człowiek uczynny dobrze czyni duszy swej; ale okrutnik trapi ciało swoje.

17. Ő magával tesz jól a kegyes férfiú; [11†] a kegyetlen pedig öntestének okoz fájdalmat.

17 Человек милосердый благотворит душе своей, а жестокосердый разрушает плоть свою.

17. Милосердний чоловік чинить добро душі своїй, а жорстокий замучує тїло своє.

18. Jumalaton hankkii pettäväistä voittoa, mutta joka vanhurskautta kylvää, saa pysyvän palkan.

18. Jumalattoman työ on turha, vaan joka vanhurskautta kylvää, sillä on hyvä palkka.

18. Jumalattoman työ on turha waan joca wanhurscautta kylwä sillä on hywä palcka.

18 A wicked man earns deceitful wages, but he who sows righteousness has a sure reward.

18. The wicked worketh a deceitful work: but to him that soweth righteousness shall be a sure reward.

18. Den ugudelige forhverver en Løn, som er falsk; men den, som saar Retfærdighed, faar en Løn, som er sand.

18. De ogudaktigas verk skall fela; men den som rättfärdighet sår, det är icke fåfängt.

18. Se, kes öäl, sadab ennesele walskusse tö palka; agga kes öigust külwab, saab tössist palka.

18. Nedorėlio darbas apgaulingas, kas sėja teisumą, tikrai gaus atlyginimą.

18. Der Gottlosen Arbeit wird fehlschlagen; aber wer Gerechtigkeit sät, das ist gewisses Gut.

18. Le méchant fait une œuvre qui le trompe; mais la récompense est assurée à celui qui sème la justice.

18. El impío hace obra falsa; mas el que sembrare justicia, tendrá galardón firme.

18 De goddeloze doet een vals werk; maar voor dengene, die gerechtigheid zaait, is trouwe loon.

18. Niezbożnik czyni dzieło omylne; ale kto sieje sprawiedliwość, ma zapłatę trwałą.

18. Az istentelen munkál álnok keresményt; az igazságszerzőnek pedig jutalma [12†] valóságos.

18 Нечестивый делает дело ненадежное, а сеющему правду – награда верная.

18. Безбожний робить роботу безнадїйну-непевну; хто ж сїє правду, тому певна нагорода.

19. Joka on vakaa vanhurskaudessa, saa elämän; mutta joka pahaa tavoittaa, saa kuoleman.

19. Sillä vanhurskaus saattaa elämän, vaan joka pahaa pyytää, hän saattaa kuoleman.

19. Sillä wanhurscaus saatta elämän waan joca paha pyytä hän saatta cuoleman.

19 He who is steadfast in righteousness comes to life and he who pursues evil comes to his own death.

19. As righteousness tendeth to life: so he that pursueth evil pursueth it to his own death.

19. Saa er Retfærdighed til Liv; men den, der efterjager ondt, haster til sin Død.

19. Ty rättfärdighet fordrar till lifs; men fara efter ondt, det fordrar till döden.

19. Nenda on öigus elluks; agga kes kurja takka aiab, saab ennesele surma.

19. Teisumas veda į gyvenimą, o kas siekia pikto, siekia to savo pražūčiai.

19. Gerechtigkeit fördert zum Leben; aber dem Übel nachjagen fördert zum Tod.

19. Ainsi la justice mène à la vie; mais celui qui poursuit le mal cherche la mort.

19. Como la justicia es para vida, así el que sigue el mal es para su muerte.

19 Alzo is de gerechtigheid ten leven, gelijk die het kwade najaagt, naar zijn dood jaagt.

19. Jako sprawiedliwość jest ku żywotowi, tak kto naśladuje złości, bliski jest śmierci.

19. A ki őszinte az igazságban, [13†] az életére —, a ki pedig a gonoszt követi, az vesztére míveli azt.

19 Праведность ведет к жизни, а стремящийся к злу стремится к смерти своей.

19. Праведність веде до життя, а хто простує до злого, простує до смертї.

20. Väärämieliset ovat Herralle kauhistus, mutta nuhteettomasti vaeltaviin hän mielistyy.

20. Petollinen sydän on kauhistus Herralle, Vaan viattoman tie on hänelle otollinen.

20. Petollinen sydän on cauhistus HERralle waan wiattomat owat hänen edesäns otolliset.

20 Those who are perverse in heart are an abomination to Jehovah, but such as are perfect in their way are his delight.

20. They that are of a froward heart are abomination to the LORD: but such as are upright in their way are his delight.

20. De vanartige i Hjertet I, deres Vej, ere ham en Velbehagelighed.

20. Herren hafver en styggelse till vrång hjerta, och ett behag till de fromma.

20. Kes pöratsed on süddamest, need on Jehowa melest hirmsad; agga need on ta mele pärrast, kel täieste waggad wisid on.

20. Viešpats nekenčia veidmainių, bet dorieji Jam patinka.

20. Der HERR hat Greuel an den verkehrten Herzen, und Wohlgefallen an den Frommen.

20. Ceux qui ont le cœur dépravé, sont en abomination à l'Éternel; mais ceux qui marchent en intégrité, lui sont agréables.

20. Abominación son a Jehová los perversos de corazón: mas los perfectos de camino le son agradables.

20 De verkeerden van hart zijn den HEERE een gruwel; maar de oprechten van weg zijn Zijn welgevallen.

20. Obrzydliwością są Panu przewrotni sercem; ale mu się podobają, którzy żyją bez zmazy.

20. Útálatosok az Úrnál az [14†] álnok szívűek; kedvesek pedig ő nála, a kik az ő útjokban tökéletesek.

20 Мерзость пред Господом – коварные сердцем; но благоугодны Ему непорочные в пути.

20. Гидота Господу переворотні серцем, але любі йому, хто в невинностї ходить.

21. Totisesti: paha ei jää rankaisematta, mutta vanhurskasten jälkeläiset pelastuvat.

21. Ei jumalattoimia auta, vaikka kaikki kätensä yhteen pistäisivät, mutta vanhurskaan siemen pelastetaan.

21. Ei Jumalattomia auta waicka caicki kätens yhten pistäisit mutta wanhurscan siemen pelastetan.

21 Hand in hand, the evil man will not be unpunished, but the seed of the righteous will be delivered.

21. Though hand join in hand, the wicked shall not be unpunished: but the seed of the righteous shall be delivered.

21. Man kan give sin Haand paa, at den onde ikke bliver agtet uskyldig; men de retfærdiges Sæd skal undkomme.

21. Dem ondom hjelper intet, om de än alle lade händer tillsamman; men de rättfärdigas säd skall hulpen varda.

21. Pango ta kül kahhe käega wasto, ei siiski jä ilmasüta, kes kurri on; agga öigede suggu peäseb.

21. Nors ir susijungtų, nedorėliai neišvengs bausmės, bet teisiojo palikuonys bus išgelbėti.

21. Den Bösen hilft nichts, wenn sie auch alle Hände zusammentäten; aber der Gerechten Same wird errettet werden.

21. Tôt ou tard, le méchant ne demeurera point impuni; mais la race des justes sera délivrée.

21. Aunque llegue la mano a la mano, el malo no quedará sin castigo; mas la simiente de los justos escapará.

21 Hand aan hand zal de boze niet onschuldig zijn; maar het zaad der rechtvaardigen zal ontkomen.

21. Złośnik, choć sobie innych na pomoc weźmie, pomsty nie ujdzie; ale nasienie sprawiedliwych zachowane będzie.

21. Kézadással erősítem, hogy nem marad büntetlen a gonosz; az igazaknak pedig magva megszabadul.

21 Можно поручиться, что порочный не останется ненаказанным; семя же праведных спасется.

21. Можна заручити, що ледачий не уйде кари, а рід праведного буде захований.

22. Kultarengas sian kärsässä on kaunis nainen, älyä vailla.

22. Kaunis vaimo ilman taidota on niinkuin sika, jolla olis kultainen käädy kuonossa.

22. Caunis waimo ilman cunniata on nijncuin sica jolla olis cullainen käädy cuonon päällä.

22 A ring of gold in a swine's snout, is a beautiful woman who is without discretion.

22. As a jewel of gold in a swine's snout, so is a fair woman which is without discretion.

22. Som et Smykke af Guld i Næsen paa en So, saa er en dejlig Kvinde, som intet Skøn har.

22. En dägelig qvinna utan tukt är lika som en so med ett gyldene spann på näsone.

22. Kui kuld ninna-ehte sea ninnas, nenda on üks illus naesterahwas, kel agga tarka meelt ep olle.

22. Kaip aukso žiedas kiaulės snukyje yra graži moteris, neturinti supratimo.

22. Ein schönes Weib ohne Zucht ist wie eine Sau mit einem goldenen Haarband.

22. Une belle femme, qui se détourne de la raison, est comme une bague d'or au groin d'un pourceau.

22. Zarcillo de oro en la nariz del puerco es la mujer hermosa, y apartada de razón.

22 Een schone vrouw, die van rede afwijkt, is een gouden bagge in een varkenssnuit.

22. Niewiasta piękna a głupia jest jako kolce złote w pysku u świni.

22. Mint a disznó orrában az aranyperecz, olyan a szép asszony, a kinek nincs okossága.

22 Что золотое кольцо в носу у свиньи, то женщина красивая и – безрассудная.

22. Що в рилї у свинї золотий колець, те краса в женщини безумної.

23. Vanhurskaitten halajaminen vie onneen, jumalattomien toivo vihaan.

23. Vanhurskasten himo on ainoastaan hyvä, vaan jumalattomain odotus on kiukku.

23. Wanhurscasten himo on hywä ja menesty: waan jumalattomain odotus on kiucullinen.

23 The desire of the righteous is only good. The expectation of the wicked is wrath.

23. The desire of the righteous is only good: but the expectation of the wicked is wrath.

23. De retfærdiges Begæring er kun godt; men Vreden rammer de ugudeliges Forventning.

23. De rätträrdigas önskan måste dock väl gå, och det de ogudaktige vänta, är olycka.

23. Öigede iggatseminne on agga hea; öälatte öigus on hirmus wihha.

23. Teisiųjų troškimai geri, o nedorėlių viltis yra rūstybė.

23. Der Gerechten Wunsch muß doch wohl geraten, und der Gottlosen Hoffen wird Unglück.

23. Le souhait des justes n'est que le bien; mais l'attente des méchants c'est l'indignation.

23. El deseo de los justos solamente es bueno; mas la esperanza de los impíos es enojo.

23 De begeerte der rechtvaardigen is alleenlijk het goede; maar de verwachting der goddelozen is verbolgenheid.

23. Żądza sprawiedliwych jest zawżdy ku dobremu; ale oczekiwanie niepobożnych, popędliwość.

23. Az igazaknak kivánsága [15†] csak jó, az istentelenek várakozása pedig harag.

23 Желание праведных есть одно добро, ожидание нечестивых – гнев.

23. Бажаннє праведних - одно лиш добро, дожиданнє безбожних - гнїв.

24. Toinen on antelias ja saa yhä lisää, toinen säästää yli kohtuuden ja vain köyhtyy.

24. Muutama jakaa omastansa, ja saa enemmän; toinen säästää, jossa ei pitäisi, ja tulee köyhemmäksi.

24. Muutama jaca omastans ja saa enämmän: toinen säästä josa ei pidäis ja tule köyhemmäxi.

24 There is he who scatters and increases yet more and there is he who withholds more than is proper, but only to want.

24. There is that scattereth, and yet increaseth; and there is that withholdeth more than is meet, but it tendeth to poverty.

24. Der er den, som udspreder rigeligt, og ham tillægges end mere; og der er den, som holder tilbage mere, end ret er, og dog bliver der kun Mangel.

24. Den ene skiftar ut, och får alltid mer; men den andre är nidsk, der han icke skall, och varder dock fattigare.

24. Seäl on monni, kes ärrajaggab, ja tem̃ale antakse weel peälegi; ja monni hoiab kül taggasi ennam, kui öigus on, om̃eti on tühhi kä.

24. Vieni dosniai dalina ir turtėja, kiti pasilaiko daugiau negu reikia, bet dar labiau nuskursta.

24. Einer teilt aus und hat immer mehr; ein anderer kargt, da er nicht soll, und wird doch ärmer.

24. Tel répand son bien, qui l'augmentera encore davantage; et tel le resserre plus qu'il ne faut, qui sera dans la disette.

24. Hay unos que reparten, y les es añadido más: hay otros que son escasos más de lo que es justo; mas vienen a pobreza.

24 Er is een, die uitstrooit, denwelken nog meer toegedaan wordt; en een, die meer inhoudt dan recht is, maar het is tot gebrek.

24. Nie jeden udziela szczodrze, a wżdy mu przybywa; a drugi skąpi więcej niż trzeba, a wżdy ubożeje.

24. Van olyan, a ki bőven adakozik, és [16†] annál inkább gazdagodik; és a ki megtartóztatja a járandóságot, de ugyan szűkölködik.

24 Иной сыплет щедро, и ему еще прибавляется; а другой сверх меры бережлив, и однако же беднеет.

24. Той сипле щедро, й йому ще прибуває, а другий на міру скупий, та й все біднїшає.

25. Hyväätekeväinen sielu tulee ravituksi, ja joka muita virvoittaa, se itse kostuu.

25. Sielu, joka siunaa, tulee rikkaaksi: ja joka juottaa, se myös juotetaan.

25. Sielu joca runsast siuna tule lihawaxi ja joca juotta hän tule juowuxin.

25 The generous soul will be made prosperous and he who waters will also be watered himself.

25. The liberal soul shall be made fat: and he that watereth shall be watered also himself.

25. En Sjæl, som velsigner, skal blive rig; og den, som vederkvæger, skal selv blive vederkvæget.

25. Den själ, som rikeliga välsignar, varder fet; och den som drucknan gör, han skall ock drucken varda.

25. Se hing, kes rohkeste annab, wöttab rammo, ja kes teisi kastab, saab issi ka kastetud.

25. Dosni siela bus pasotinta, kas girdo, pats bus pagirdytas.

25. Die Seele, die da reichlich segnet, wird gelabt; wer reichlich tränkt, der wird auch getränkt werden.

25. Celui qui est bienfaisant sera rassasié, et celui qui arrose, sera aussi arrosé lui-même.

25. El alma liberal será engordada; y el que hartare, él también será harto.

25 De zegenende ziel zal vet gemaakt worden; en die bevochtigt, zal ook zelf een vroege regen worden.

25. Człowiek szczodrobliwy bywa bogatszy; a kto nasyca, sam też będzie nasycony.

25. A mással jóltevő ember [17†] megkövéredik; és a ki mást felüdít, maga is üdül.

25 Благотворительная душа будет насыщена, и кто напояет других , тот и сам напоен будет.

25. Добродїйна душа буде насичена; хто щедро надїляє, й сам надїлен буде.

26. Joka viljan pitää takanaan, sitä kansa kiroaa, mutta joka viljan kaupaksi antaa, sen pään päälle tulee siunaus.

26. Joka jyvät salaa, häntä kansa kiroilee; mutta joka myy, hänelle tulee siunaus.

26. Joca jywät sala händä Canssa kiroile mutta joca myy hänelle tule siunaus.

26 The people will curse he who withholds grain, but a blessing will be upon the head of him who sells it.

26. He that withholdeth corn, the people shall curse him: but blessing shall be upon the head of him that selleth it.

26. Hvo som holder Korn tilbage, ham bander Folket; men Velsignelsen kommer paa dens Hoved, som sælger det ud.

26. Den som korn innehåller, honom banna menniskorna; men välsignelse kommer öfver honom, som det säljer.

26. Kes wilja ärrakelab, sedda wanduwad rahwas ärra; agga önnistaminne tulleb selle Pea peäle, kes müüb.

26. Kas neparduoda javų, tą keikia tauta; kas parduoda juos, laiminamas.

26. Wer Korn innehält, dem fluchen die Leute; aber Segen kommt über den, der es verkauft.

26. Celui qui retient le blé est maudit du peuple; mais la bénédiction est sur la tête de celui qui le vend.

26. El que detiene el grano, el pueblo le maldecirá: mas bendición será sobre la cabeza del que vende.

26 Wie koren inhoudt, dien vloekt het volk; maar zegening zal zijn over het hoofd des verkopers.

26. Kto zatrzymuje zboże, tego lud przeklina; ale błogosławieóstwo nad głową tego, który je sprzedaje.

26. A ki búzáját visszatartja, [18†] átkozza azt a nép; annak [19†] fején pedig, a ki eladja, áldás van.

26 Кто удерживает у себя хлеб, того клянет народ; а на голове продающего – благословение.

26. Хто приховує вроджай, того клянуть люде, а на голову продаючого - благословеннє.

27. Joka hyvään pyrkii, etsii sitä, mikä otollista on, mutta joka pahaa etsii, sille se tulee.

27. Joka varhain hyvää etsii, hänelle hyvin menestyy; mutta joka pahaa noudattaa, hänelle pahoin tapahtuu.

27. Joca jotain hywä edzi hänen hywin menesty mutta joca paha noudatta hänelle pahoin tapahtu.

27 He who diligently seeks good seeks favor, but he who searches after evil, it will come to him.

27. He that diligently seeketh good procureth favour: but he that seeketh mischief, it shall come unto him.

27. Hvo der søger effer godt, stræber efter Velbehagelighed; men hvo der leder efter ondt, ham skal det vederfares.

27. Den som något godt söker, honom vederfars godt; men den som efter ondt far, det skall hända honom.

27. Kes aegsaste head otsib, se otsib, mis mele pärrast on; agga kes kurja tagganouab, selle kätte tulleb se.

27. Kas stropiai ieško gera, sulauks palankumo; kas siekia pikto, pats to susilauks.

27. Wer da Gutes sucht, dem widerfährt Gutes; wer aber nach Unglück ringt, dem wird's begegnen.

27. Celui qui recherche le bien, acquiert de la faveur; mais le mal arrivera à celui qui le poursuit.

27. El que madruga al bien, hallará favor: mas el que busca el mal, venirle ha.

27 Wie het goede vroeg nazoekt, zoekt welgevalligheid; maar wie het kwade natracht, dien zal het overkomen.

27. Kto pilnie szuka dobrego, nabywa przyjaźni; ale kto szuka złego, przyjdzie naó.

27. A ki jóra igyekezik, jóakaratot szerez: a ki pedig gonoszt keres, ő magára [20†] jő az.

27 Кто стремится к добру, тот ищет благоволения; а кто ищет зла, к тому оно и приходит.

27. Хто дбає про добро, той знаходить ласкавість, а хто шукає зла, до того воно й приходить.

28. Joka rikkauteensa luottaa, se kukistuu, mutta vanhurskaat viheriöitsevät niinkuin lehvä.

28. Joka rikkauteensa luottaa, hän hukkuu, vaan vanhurskaat viheriöitsevät niinkuin lehti.

28. Joca rickauteen luotta hän hucku waan wanhurscat wiherjöidzewät nijncuin lehti.

28 He who trusts in his riches will fall, but the righteous will flourish as the green leaf.

28. He that trusteth in his riches shall fall: but the righteous shall flourish as a branch.

28. Hvo, som forlader sig paa sin Rigdom, han skal falde; men de retfærdige skulle grønnes som et Blad.

28. Den sig uppå sina rikedomar förlåter, han skall förgås; men de rättfärdige skola grönskas såsom löf.

28. Kes omma rikkusse peäle lodab, se langeb; agga öiged peawad haljandama kui lehhed.

28. Kas pasitiki savo turtais, kris, o teisusis žaliuos kaip lapas.

28. Wer sich auf seinen Reichtum verläßt, der wird untergehen; aber die Gerechten werden grünen wie ein Blatt.

28. Celui qui se fie en ses richesses, tombera; mais les justes reverdiront comme la feuille.

28. El que confia en sus riquezas, caerá; mas los justos reverdecerán como ramos.

28 Wie op zijn rijkdom vertrouwt, die zal vallen; maar de rechtvaardigen zullen groenen als loof.

28. Kto ufa w bogactwach swych, ten upadnie; ale sprawiedliwi jako latorośl zielenieć się będą.

28. A ki bízik az ő [21†] gazdagságában, elesik; de mint a fa ága, az [22†] igazak kivirágoznak.

28 Надеющийся на богатство свое упадет; а праведники, как лист, будут зеленеть.

28. Хто лиш на статки вповає, той упадає, а праведні, як лист, зазеленїють.

29. Joka talonsa rappiolle saattaa, perii tuulta, ja hullu joutuu viisaan orjaksi.

29. Joka huoneensa murheelliseksi tekee, hän saa tuulen perinnöksi: ja hullun täytyy viisasta palvella.

29. Joca huonens murhellisexi teke hän saa tuulen perinnöxi ja hullun täyty wijsasta palwella.

29 He who troubles his own house will inherit the wind. And a foolish man will be servant to a wise man of heart.

29. He that troubleth his own house shall inherit the wind: and the fool shall be servant to the wise of heart.

29. Den, som forstyrrer sit Hus, arver Vind, og Daaren bliver Træl for den, som er viis i Hjertet.

29. Den som sitt eget hus bedröfvar, han skall få väder till arfvedel; och en dåre måste dens visas tjenare vara.

29. Kes omma maiale tülli teeb, saab tuult pärris-ossaks, ja kes meleto, se saab selle sullaseks, kes süddamest tark on .

29. Kas kelia nesantaiką savo namuose, paveldės vėjus; kvailys tarnaus išmintingam.

29. Wer sein eigen Haus betrübt, der wird Wind zum Erbteil haben; und ein Narr muß ein Knecht des Weisen sein.

29. Celui qui ne gouverne pas sa maison avec ordre, aura le vent pour héritage; et le fou sera le serviteur de celui qui a le cœur sage.

29. El que turba su casa, heredará viento; y el insensato será siervo del sabio de corazón.

29 Wie zijn huis beroert, zal wind erven; en de dwaas zal een knecht zijn desgenen, die wijs van hart is.

29. Kto czyni zamięszanie w domu swoim, odziedziczy wiatr, a głupi musi służyć mądremu.

29. A ki megháborítja az ő házát, annak öröksége szél lesz; és a bolond szolgája a bölcs elméjűnek.

29 Расстроивающий дом свой получит в удел ветер, и глупый будет рабом мудрого сердцем.

29. Хто розстроює домівку свою, одержить в наслїддє вітер; і дурний буде рабом мудрого.

30. Vanhurskaan hedelmä on elämän puu, ja viisas voittaa sieluja.

30. Vanhurskaan hedelmä on elämän puu: joka viisas on, hän kääntää sielut.

30. Wanhurscan hedelmä on elämän puu joca wijsas on hän ihmisistä pitä murhen.

30 The fruit of a righteous man is a tree of life and he who is wise wins souls.

30. The fruit of the righteous is a tree of life; and he that winneth souls is wise.

30. Den retfærdiges Frugt er et Livsens Træ, og den vise vinder Sjæle.

30. Dens rättfärdigas frukt är lifsens trä, och en vis man låter sig om menniskorna hjerteliga vårda.

30. Öige innimesse willi on ello pu: ja kes tark, saab hinged ennese pole.

30. Teisiojo vaisius yra gyvybės medis, ir kas laimi sielas, tas išmintingas.

30. Die Frucht des Gerechten ist ein Baum des Lebens, und ein Weiser gewinnt die Herzen.

30. Le fruit du juste est un arbre de vie, et le sage gagne les cœurs.

30. El fruto del justo es árbol de vida, y el que caza almas, es sabio.

30 De vrucht des rechtvaardigen is een boom des levens; en wie zielen vangt, is wijs.

30. Owoc sprawiedliwego jest drzewo żywota; a kto naucza ludzi, mądry jest.

30. Az igaznak gyümölcse életnek fája; és lelkeket nyer meg a bölcs.

30 Плод праведника – древо жизни, и мудрый привлекает души.

30. Доробок праведного - дерево жизнї, й мудрий пригортає серця.

31. Katso, vanhurskas saa palkkansa maan päällä, saati sitten jumalaton ja syntinen.

31. Koska vanhurskas paljon kärsii, kuinka paljoa enemmin jumalatoin ja syntinen?

31. Että wanhurscas paljo kärsi cuinga paljo enämmin jumalatoin ja syndinen.

31 Behold, a righteous man will be recompensed in the earth, also the wicked man and the sinner!

31. Behold, the righteous shall be recompensed in the earth: much more the wicked and the sinner.

31. Se, den retfærdige faar Betaling paa Jorden, hvor meget mere den ugudelige og Synderene.

31. Efter den rättfärdige på jordene lida måste; huru mycket mer den ogudaktige och syndaren?

31. Wata, kes öige, selle kätte tassutakse siin Ma peäl patto , paljo enneminne öäla ja pattuse kätte.

31. Jei teisusis gaus atlyginimą žemėje, tai tuo labiau nedorėlis ir nusidėjėlis.

31. So der Gerechte auf Erden leiden muß, wie viel mehr der Gottlose und der Sünder!

31. Voici, le juste reçoit sur la terre sa rétribution; combien plus le méchant et le pécheur?

31. Ciertamente el justo será pagado en la tierra: ¿cuánto más el impío y pecador?

31 Ziet, den rechtvaardige wordt vergolden op de aarde, hoeveel te meer den goddeloze en zondaar!

31. Oto jeźli się sprawiedliwemu na ziemi nagroda staje, tedy daleko więcej niezbożnemu i grzesznikowi.

31. Ímé, az igaz e földön megnyeri jutalmát; [23†] mennyivel inkább az istentelen és a bűnös!

31 Так праведнику воздается на земле, тем паче нечестивому и грешнику.

31. Така відплата праведникові (вже) на землї, а тим більше безбожному й грішникові.