22 luku

Toisen osan loppu. ”Viisaitten sanat” (22:17 – 24:34): Pitempiä sananlaskuja elämän eri aloilta.

1. Nimi on kalliimpi suurta rikkautta, suosio hopeata ja kultaa parempi.

1. Hyvä sanoma on kalliimpi kuin suuri rikkaus, ja suosio on parempi kuin hopia ja kulta.

1. HYwä sanoma on callimbi cuin rickaus ja suosio on parembi cuin hopia ja culda.

1 A good name is rather to be chosen than great riches, loving favor rather than silver and gold.

1. A good name is rather to be chosen than great riches, and loving favour rather than silver and gold.

1. Et godt Navn er at foretrække for stor Rigdom; Gunst er bedre end Sølv og Guld.

1. Rykte är kosteligare än stor rikedom; och ynnest bättre än silfver och guld.

1. Aus nimmi on kallim, kui suur rikkus, ja arm on parrem, kui höbbe ja kuld.

1. Geras vardas yra vertingesnis už didelius turtus, o palankumas­už sidabrą ir auksą.

1. Ein guter Ruf ist köstlicher denn großer Reichtum, und Gunst besser denn Silber und Gold.

1. La bonne réputation est préférable aux grandes richesses, et une bonne estime à l'argent et à l'or.

1. DE más estima es la buena fama que las muchas riquezas; y la buena gracia, que la plata y que el oro.

1 De naam is uitgelezener dan grote rijkdom, de goede gunst dan zilver en dan goud.

1. Lepsze jest dobre imię, niż bogactwa wielkie; a przyjaźó lepsza, niż srebro i złoto.

1. Kivánatosb a jó hírnév [1†] nagy gazdagságnál; ezüstnél és aranynál a kedvesség jobb.

1 Доброе имя лучше большого богатства, и добрая слава лучше серебра и золота.

1. Добре ймя лїпше над велике багацтво, й добра слава дорожша над золото й срібло.

2. Rikas ja köyhä kohtaavat toisensa; Herra on luonut kumpaisenkin.

2. Rikas ja köyhä tulevat toinen toistansa vastaan: ja Herra on ne kaikki tehnyt.

2. Ricas ja köyhä pitä toinen toisens cansa oleman: ja HERRA loi heidän molemmat.

2 The rich and the poor meet together. Jehovah is the maker of them all.

2. The rich and poor meet together: the LORD is the maker of them all.

2. Rig og fattig mødtes; Herren har skabt dem alle.

2. Rike och fattige måste vara ibland hvarannan; Herren hafver gjort dem alla.

2. Rikkas ja waene tullewad teine teise wasto; neid keik on Jehowa teinud.

2. Turtuolis ir vargšas turi bendra: juos abu sutvėrė Viešpats.

2. Reiche und Arme müssen untereinander sein; der HERR hat sie alle gemacht.

2. Le riche et le pauvre se rencontrent; celui qui les a faits l'un et l'autre, c'est l'Éternel.

2. El rico y el pobre se encontraron: a todos ellos hizo Jehová.

2 Rijken en armen ontmoeten elkander; de HEERE heeft hen allen gemaakt.

2. Bogaty i ubogi spotkali się z sobą; ale Pan jest obydwóch stworzycielem.

2. A gazdag [2†] és szegény összetalálkoznak, mindkettőt pedig az Úr szerzi.

2 Богатый и бедный встречаются друг с другом: того и другого создалГосподь.

2. Богач і бідний стрічаються все з собою; того й сього создав Господь однако.

3. Mielevä näkee vaaran ja kätkeytyy, mutta yksinkertaiset käyvät kohti ja saavat vahingon.

3. Viisas näkee pahan, ja karttaa; taitamattomat juoksevat lävitse, ja saavat vahingon.

3. Wijsas näke pahan ja cartta idzens: taitamattomat juoxewat läpidze ja saawat wahingon.

3 A prudent man sees the evil and hides himself, but the simple pass on and suffer for it.

3. A prudent man foreseeth the evil, and hideth himself: but the simple pass on, and are punished.

3. Den kloge saa Ulykken og skjulte sig; men de uerfarne gik frem og maatte bøde.

3. Den kloke ser det onda, och tager sig vara; de oförnuftige löpa igenom, och få skada.

3. Hea oidoga innimenne nääb önnetust, ja lähhäb eest warjule; agga rummalad lähhäwad omma teed, ja neid nuhheldakse.

3. Supratingas numato pavojų ir pasislepia, o neišmanėlis eina ir nukenčia.

3. Der Kluge sieht das Unglück und verbirgt sich; die Unverständigen gehen hindurch und werden beschädigt.

3. L'homme bien avisé prévoit le mal, et se met à l'abri; mais les simples passent outre, et en portent la peine.

3. El avisado ve el mal, y escóndese: mas los simples pasan, y reciben el daño.

3 Een kloekzinnig mens ziet het kwaad, en verbergt zich; maar de slechten gaan henen door, en worden gestraft.

3. Ostrożny widząc złe ukrywa się; ale prostacy wprost idąc wpadają w szkodę.

3. Az eszes meglátja a [3†] bajt és elrejti magát; a bolondok pedig neki mennek és kárát vallják.

3 Благоразумный видит беду, и укрывается; анеопытные идут вперед, и наказываются.

3. Заздалегідь біди розумний стережеться, простак іде собі байдужен, і бідує.

4. Nöyryyden ja Herran pelon palkka on rikkaus, kunnia ja elämä.

4. Nöyryyden ja Herran pelvon palkka on rikkaus, kunnia ja elämä.

4. Joca HERrasa kärsi sijnä on rickaus cunnia ja elämä.

4 The reward of humility and the fear of Jehovah is riches and honor and life.

4. By humility and the fear of the LORD are riches, and honour, and life.

4. Løn for Sagtmodighed og Herrens Frygt er Rigdom og Ære og Liv.

4. Der man lider i Herrans fruktan, der är rikedom, ära och lif.

4. Allandamisse ja Jehowa kartusse palk on rikkus ja au, ja ello.

4. Nusižeminimas ir Viešpaties baimė atneša turtus, garbę ir gyvenimą.

4. Wo man leidet in des HERRN Furcht, da ist Reichtum, Ehre und Leben.

4. Le fruit de l'humilité et de la crainte de l'Éternel, c'est la richesse, la gloire et la vie.

4. El salario de la humildad y del temor de Jehová, son riquezas, y honra, y vida.

4 Het loon der nederigheid, met de vreze des HEEREN, is rijkdom, en eer, en leven.

4. Pokory i bojaźni Paóskiej nagrodą jest bogactwo, i sława i żywot.

4. Az alázatosságnak bére az Úr félelme, gazdagság és tisztesség [4†] és élet.

4 За смирением следует страх Господень, богатство и слава и жизнь.

4. За покорою йде страх Господень, багацтво й честь і життє.

5. Orjantappuroita ja pauloja on väärän tiellä; henkensä varjelee, joka niistä kaukana pysyy.

5. Orjantappurat ja paulat ovat väärän tiellä; vaan joka siitä taamma vetäytyy, hän varjelee henkensä.

5. Keihäs ja paulat owat wäärän tiellä waan joca hänens sijtä taamma wetä hän warjele hengens.

5 Thorns and snares are in the way of a perverse man. He who keeps his soul will be far from them.

5. Thorns and snares are in the way of the froward: he that doth keep his soul shall be far from them.

5. Torne og Snarer ere paa den forvendtes Vej; den som vil bevare sin Sjæl, holde sig langt fra dem.

5. Spjut och snaror äro på dens vrångas väg; men den som drager sig der långt ifrå, han bevarar sitt lif.

5. Kibbowitsad ja köied on ühhe pöratse tee peäl: kes omma hinge hoiab, jääb emale neist ärra.

5. Veidmainio kelias pilnas erškėčių ir žabangų; kas saugo savo gyvybę, išvengs jų.

5. Stachel und Stricke sind auf dem Wege des Verkehrten; wer sich aber davon fernhält, bewahrt sein Leben.

5. Il y a des épines et des pièges dans la voie du pervers; celui qui garde son âme, s'en éloignera.

5. Espinas y lazos hay en el camino del perverso: el que guarda su alma se alejará de ellos.

5 Doornen en strikken zijn in den weg des verkeerden; die zijn ziel bewaart, zal zich verre van die maken.

5. Ciernie i sidła są na drodze przewrotnego; kto strzeże duszy swej, oddala się od nich.

5. Tövisek és tőrök vannak a gonosznak útában; a ki megőrzi a maga lelkét, távol jár azoktól.

5 Терны и сети на пути коварного; кто бережет душу свою, удались от них.

5. Тернина та сїлки лукавому по стежцї, а хто береже душу, держись од них далеко.

6. Totuta poikanen tiensä suuntaan, niin hän ei vanhanakaan siitä poikkea.

6. Niinkuin sinä lapsen totutat nuoruudessa, niin ei hän siitä luovu, kuin hän vanhenee.

6. Nijncuin lapsi tottu nuorudest nijn ei hän sijtä luowu cosca hän wanhene.

6 Train up a child in the way he should go and even when he is old he will not depart from it.

6. Train up a child in the way he should go: and when he is old, he will not depart from it.

6. Oplær den unge efter hans Vejs Beskaffenhed; endog naar han bliver gammel, skal han ikke vige derfra.

6. Såsom man vän ett barn, så låter det icke af, då det gammalt varder.

6. Öppeta omma last nenda, kui temmale sünnib, siis ei lahku temma ka mitte sest ärra, kui ta wannaks sanud.

6. Parodyk vaikui kelią, kuriuo jis turi eiti, tai ir pasenęs jis nenukryps nuo jo.

6. Wie man einen Knaben gewöhnt, so läßt er nicht davon, wenn er alt wird.

6. Instruis le jeune enfant selon la voie qu'il doit suivre; lors même qu'il sera devenu vieux, il ne s'en éloignera point.

6. Instruye al niño en su carrera: aun cuando fuere viejo no se apartará de ella.

6 Leer den jongen de eerste beginselen naar den eis zijns wegs; als hij ook oud zal geworden zijn, zal hij daarvan niet afwijken.

6. Ćwicz młodego według potrzeby drogi jego; bo gdy się zstarzeje, nie odstąpi od niej.

6. Tanítsd a [5†] gyermeket az ő útjának módja szerint; még mikor megvénhedik is, el nem távozik attól.

6 Наставь юношу при начале пути его: он не уклонится от него, когда и состарится.

6. Настав на добру путь малого, - а й старим він не зверне з неї.

7. Rikas hallitsee köyhiä, ja velallinen joutuu velkojan orjaksi.

7. Rikas vallitsee köyhiä, ja joka lainaksi ottaa, hän on lainaajan orja.

7. Ricas wallidze köyhä ja joca lainaxi otta hän on lainajan orja.

7 The rich rule over the poor and the borrower is servant to the lender.

7. The rich ruleth over the poor, and the borrower is servant to the lender.

7. Den rige hersker over de fattige; og den, som hans tager til Laans, bliver Træl for den Mand, som udlaaner.

7. Den rike råder öfver de fattiga, och den som borgar, han är hans träl som lånar.

7. Rikkas wallitseb kehwade ülle, ja kes laenuks wöttab, saab sellele sullaseks, kes temmale laenab.

7. Turtingas viešpatauja vargšui; skolininkas tampa skolintojo vergu.

7. Der Reiche herrscht über die Armen; und wer borgt, ist des Leihers Knecht.

7. Le riche dominera sur les pauvres, et celui qui emprunte sera serviteur de l'homme qui prête.

7. El rico se enseñoreará de los pobres; y el que toma emprestado es siervo del que empresta.

7 De rijke heerst over de armen; en die ontleent, is des leners knecht.

7. Bogaty nad ubogimi panuje; ale ten, co pożycza, sługą bywa tego, który mu pożycza.

7. A gazdag a szegényeken uralkodik, és szolgája a kölcsönvevő a kölcsönadónak.

7 Богатый господствует над бедным, и должник делается рабомзаимодавца.

7. Над злиденним багач панує, хто в кого у довгу, в того він в неволї.

8. Joka vääryyttä kylvää, se turmiota niittää, ja hänen vihansa vitsa häviää.

8. Joka vääryyttä kylvää, se niittäää vaivan, ja hänen pahuutensa hukkuu vitsalla.

8. Joca wääryttä kylwä hän nijttä waiwan ja hänen pahudens hucku widzalla.

8 He who sows unrighteousness will reap calamity and the rod of his wrath will fail.

8. He that soweth iniquity shall reap vanity: and the rod of his anger shall fail.

8. Hvo som saar Uret, skal høste Ulykke, og hans Grumheds Ris skal tages bort.

8. Den som orätt sår, han skall uppskära vedermödo, och skall igenom sins ondskos ris förgås.

8. Kes köwwerust külwab, se leikab willetsust, ja omma ennese hirmsa wihha witsa läbbi löppeb ta ärra.

8. Kas sėja neteisybę, pjauna nelaimes; jo pykčio rykštė plaka jį.

8. Wer Unrecht sät, der wird Mühsal ernten und wird durch die Rute seiner Bosheit umkommen.

8. Celui qui sème la perversité, moissonnera la vanité, et la verge de sa fureur prendra fin.

8. El que sembrare iniquidad, iniquidad segará; y la vara de su ira se acabará.

8 Die onrecht zaait, zal moeite maaien; en de roede zijner verbolgenheid zal een einde nemen.

8. Kto sieje nieprawość, żąć będzie utrapienie, a rózga gniewu jego ustanie.

8. A ki [6†] vet álnokságot, arat nyomorúságot; és az ő haragjának vesszeje megtöretik.

8 Сеющий неправду пожнет беду, и трости гнева его не станет.

8. Хто посїє неправду, буде жати біду, й палиця гнїву його зникне.

9. Hyvänsuopa saa siunauksen, sillä hän antaa leivästään vaivaiselle.

9. Laupiaat silmät siunataan, sillä hän antaa leivästä köyhälle.

9. Laupiat silmät siunatan sillä hän anda leiwästäns köyhille.

9 He who has a bountiful eye will be blessed, because he gives of his bread to the poor.

9. He that hath a bountiful eye shall be blessed; for he giveth of his bread to the poor.

9. Den, som har et godt Øje, skal velsigne thi han gav den ringe af sit Brød.

9. Ett mildt öga varder välsignadt; ty han gifver af sitt bröd dem fattiga.

9. Kes helde on, se saab önnistud, sest ta annab ommast leiwast alwale.

9. Dosnus žmogus bus palaimintas, nes jis dalinasi savo duona su beturčiu.

9. Ein gütiges Auge wird gesegnet; denn er gibt von seinem Brot den Armen.

9. L'œil bienfaisant sera béni, parce qu'il aura donné de son pain au pauvre.

9. El ojo misericordioso será bendito; porque dió de su pan al menesteroso.

9 Die goed van oog is, die zal gezegend worden; want hij heeft van zijn brood den armen gegeven.

9. Oko dobrotliwe, toć będzie ubłogosławione; bo udziela chleba swego ubogiemu.

9. Az irgalmas [7†] szemű ember megáldatik, mert adott az ő kenyeréből a szegénynek.

9 Милосердый будет благословляем, потому что дает бедному от хлебасвоего.

9. Милосердний буде благословенний, бо спомагає вбогого хлїбом своїм.

10. Aja pois pilkkaaja, niin poistuu tora ja loppuu riita ja häväistys.

10. Aja pilkkaaja pois, niin riita asettuu, ja tora ja häväistys lakkaa.

10. Aja pilckaja pois nijn rijta asettu: ja tora ja häwäistys lacka.

10 Cast out the scoffer and contention will go out, yes, strife and reproach will cease.

10. Cast out the scorner, and contention shall go out; yea, strife and reproach shall cease.

10. Uddriv Spotteren, saa gaar Trætten med, saa skal Kiv og Forsmædelse høre op.

10. Drif ut bespottaren, så kommer kifvet bort; så vänder igen träta och smälek.

10. Aia pilkiat wälja, siis saab riid otsa, siis jääb riidleminne ja häbbinaer mahha.

10. Išmesk niekintoją, ir liausis vaidai, barniai ir priekaištai.

10. Treibe den Spötter aus, so geht der Zank weg, so hört auf Hader und Schmähung.

10. Chasse le moqueur, et la dispute s'en ira, la querelle et l'outrage cesseront.

10. Echa al burlador, y saldrá la contienda; y cesará el pleito, y la vergüenza.

10 Drijf den spotter uit, en het gekijf zal weggaan, en het geschil met de schande zal ophouden.

10. Wyrzuć naśmiewcę, a ustanie zwada; owszem uspokoi się swar i pohaóbienie.

10. Űzd el a csúfolót, és elmegy a háborgás is, és megszünik a patvarkodás és a szidalmazás.

10 Прогони кощунника, и удалится раздор, и прекратятся ссора и брань.

10. Прожени геть зрадливого, а пійде з ним незгода, й зникнуть сварня й бійка.

11. Joka sydämen puhtautta rakastaa, jolla on suloiset huulet, sen ystävä on kuningas.

11. Joka sydämen puhtautta rakastaa, sen huulet ovat otolliset, ja kuningas on hänen ystävänsä.

11. Uscollinen sydän puhu otollisest hänen ystäwäns on Cuningas.

11 He who loves pureness of heart, for the favor of his lips, the king will be his friend.

11. He that loveth pureness of heart, for the grace of his lips the king shall be his friend.

11. Den, som elsker Hjertets Renhed, hvis Læber ere yndige, hans Ven er Kongen.

11. Den som ett trofast hjerta hafver, och täckeliga talar, hans vän är Konungen.

11. Kes armastab süddame puhtust, selle uled on armsad, ja kunningas on temma söbber.

11. Kas mėgsta širdies tyrumą ir yra maloningas kalboje, tas draugaus su karaliumi.

11. Wer ein treues Herz und liebliche Rede hat, des Freund ist der König.

11. Le roi est ami de celui qui aime la pureté du cœur, et qui a de la grâce dans ses discours.

11. El que ama la limpieza de corazón, y la gracia de sus labios, su compañero será el rey.

11 Die de reinheid des harten liefheeft, wiens lippen aangenaam zijn, diens vriend is de koning.

11. Kto miłuje czystość serca, a jest wdzięczność w wargach jego, temu król przyjacielem będzie.

11. A ki szereti a szívnek [8†] tisztaságát, beszéde kedvesség: annak barátja a király.

11 Кто любит чистоту сердца, у того приятность на устах, тому царь – друг.

11. Хто серцем чистий, в того й уста щирі; тому й сам царь другом.

12. Herran silmät suojelevat taitoa, mutta uskottoman sanat hän kääntää väärään.

12. Herran silmät varjelevat hyvän neuvon, ja kukistavat ylönkatsojan sanat.

12. HERran silmät warjelewat hywät neuwot: mutta ylöncadzojan sanat ne cukistawat.

12 The eyes of Jehovah preserve knowledge, but he overthrows the words of the treacherous man.

12. The eyes of the LORD preserve knowledge, and he overthroweth the words of the transgressor.

12. Herrens Øjne vaage over Kundskab, og han kuldkaster den troløses Ord.

12. Herrans ögon bevara godt råd; men föraktarens ord omstörter han.

12. Jehowa silmad hoidwad tundmist; agga ta teeb seggaseks selle sannad, kes pettust teeb.

12. Viešpats saugo pažinimą, bet neištikimojo žodžius Jis paverčia niekais.

12. Die Augen des HERRN behüten guten Rat; aber die Worte des Verächters verkehrt er.

12. Les yeux de l'Éternel protègent la sagesse; mais il confond les paroles du perfide.

12. Los ojos de Jehová miran por la ciencia; y las cosas del prevaricador pervierte.

12 De ogen des HEEREN bewaren de wetenschap; maar de zaken des trouwelozen zal Hij omkeren.

12. Oczy Paóskie strzegą umiejętności; ale przedsięwzięcia przewrotnego podwraca.

12. Az Úrnak szemei megőrzik a tudományt; a hitetlennek beszédét pedig felforgatja.

12 Очи Господа охраняют знание, а слова законопреступника Онниспровергает.

12. Очі Господнї мають знаннє всього, а слова проступника він в нїщо обертає.

13. Laiska sanoo: Ulkona on leijona; tappavat vielä minut keskellä toria.

13. Laiska sanoo: jalopeura on ulkona, ja minä tapetaan kadulla.

13. Laisca sano: Lejoni on ulcona ja minä tapetan catulla.

13 The sluggard says, There is a lion outside. I will be slain in the streets.

13. The slothful man saith, There is a lion without, I shall be slain in the streets.

13. Den lade siger: Der er en Løve derude, jeg kunde blive revet ihjel midt paa Gaderne.

13. Den late säger: Ett lejon är ute; jag måtte varda dräpen på gatone.

13. Kes laisk, se ütleb: Loukoer on ulitsa peäl; mind tappetakse ärra turrude peäl.

13. Tinginys sako: ‘‘Liūtas yra lauke, jis sudraskys mane gatvėje!’‘

13. Der Faule spricht: Es ist ein Löwe draußen, ich möchte erwürgt werden auf der Gasse.

13. Le paresseux dit: Le lion est là dehors; je serais tué par les rues.

13. Dice el perezoso: El león está fuera: en mitad de las calles seré muerto.

13 De luiaard zegt: Er is een leeuw buiten; ik mocht op het midden der straten gedood worden!

13. Leniwiec mówi: Lew na dworzu, w pośród ulicy bym był zabity.

13. A rest [9†] azt mondja: oroszlán van ottkin, az utczák közepén megölettetném.

13 Ленивец говорит: „лев на улице! посреди площади убьют меня!"

13. Лїнивий каже: "Он лев на улицї! серед майдану вбють мене!"

14. Irstaitten vaimojen suu on syvä kuoppa; Herran vihan alainen kaatuu siihen.

14. Porttoin suu on syvä kuoppa: joka ei Herran suosiossa ole, hän lankee siihen.

14. Porton suu on sywä cuoppa joca ei HERran suosios ole hän lange sijhen.

14 The mouth of a strange women is a deep pit. He who is indignant of Jehovah will fall in it.

14. The mouth of strange women is a deep pit: he that is abhorred of the LORD shall fall therein.

14. Fremmede Kvinders Mund er en dyb Grav; den, Herren er vred paa, esten beredes til skal falde deri.

14. Ens skökos mun är en djup grop; dem Herren ogunstig är, han faller deruti.

14. Woöraste naeste su on kui süggaw haud; kes Jehowa melest wägga pahha on, se kukkub senna sisse.

14. Svetimos moters lūpos­gili duobė; tas, kuriuo Viešpats bjaurisi, įkris į ją.

14. Der Huren Mund ist eine Tiefe Grube; wem der HERR ungnädig ist, der fällt hinein.

14. La bouche des étrangères est une fosse profonde; celui contre qui l'Éternel est irrité, y tombera.

14. Sima profunda es la boca de las mujeres extrañas: aquel contra el cual Jehová tuviere ira, caerá en ella.

14 De mond der vreemde vrouwen is een diepe gracht; op welken de HEERE vergramd is, zal daarin vallen.

14. Usta obcych niewiast są dół głęboki; na kogo się Pan gniewa, wpadnie tam.

14. Mély verem az idegen asszonyoknak [10†] szája; a kire haragszik az Úr, oda esik.

14 Глубокая пропасть – уста блудниц: на кого прогневается Господь,тот упадет туда.

14. Блудничині уста - глибока яма, той впаде туди, на кого Господь прогнїваєсь.

15. Hulluus on kiertynyt kiinni poikasen sydämeen, mutta kurituksen vitsa sen hänestä kauas karkoittaa.

15. Hulluus riippuu nuorukaisen sydämessä, vaan kurituksen vitsa ajaa sen kauvas hänestä.

15. Hulluus on nuorucaisen sydämes waan curituxen widza aja sen cauwas hänestä.

15 Foolishness is bound up in the heart of a child, but the rod of correction will drive it far from him.

15. Foolishness is bound in the heart of a child; but the rod of correction shall drive it far from him.

15. Daarlighed er knyttet til den unges Hjerte; Tugtens Ris skal drive den langt fra ham.

15. Galenskap är i piltens hjerta; men tuktans ris drifver den långt ifrå honom.

15. Meleto assi on poisi süddames kinniseutud; agga karristusse wits sadab sedda kaugele temmast ärra.

15. Kvailystė prisirišusi prie vaiko širdies, bet pamokymo rykštė išvaro ją.

15. Torheit steckt dem Knaben im Herzen; aber die Rute der Zucht wird sie fern von ihm treiben.

15. La folie est attachée au cœur de l'enfant; mais la verge du châtiment l'éloignera de lui.

15. La insensatez está ligada en el corazón del muchacho: mas la vara de la corrección la hará alejar de él.

15 De dwaasheid is in het hart des jongen gebonden; de roede der tucht zal ze verre van hem wegdoen.

15. Głupstwo przywiązane jest do serca młodego; ale rózga karności oddali je od niego.

15. A gyermek elméjéhez köttetett a bolondság; de a fenyítés [11†] vesszeje messze elűzi ő tőle azt.

15 Глупость привязалась к сердцу юноши, но исправительная розга удалит ее от него.

15. Дурнота впилась молодикові в серце, та навчаюча лозина прожене її від його.

16. Vaivaiselle on voitoksi, jos häntä sorretaan, rikkaalle tappioksi, jos hänelle annetaan.

16. Joka köyhälle tekee vääryyttä enentääksensä tavaraansa, hänen pitää itse rikkaalle antaman, ja tosin köyhäksi tuleman.

16. Joca köyhän teke wääryttä enätäxens tawaratans: hänen pitä idze rickalle andaman ja köyhäxi tuleman.

16 He who oppresses a poor man to his increase and he who gives to a rich man, comes only to want.

16. He that oppresseth the poor to increase his riches, and he that giveth to the rich, shall surely come to want.

16. Hvo som fortrykker den ringe for at formere sit eget, og hvo som giver en rig, skal kun have Mangel.

16. Den som den fattiga orätt gör, på det hans gods må mycket varda, han skall ock gifva enom rikom, och fattig varda.

16. Kes alwale liga teeb, et ta ennesele paljo sadab, ja kes rikkale annab, saab selge tühja kätte.

16. Kas skriaudžia beturtį, norėdamas praturtėti, ir kas duoda turtingam, pats nuskurs.

16. Wer dem Armen Unrecht tut, daß seines Guts viel werde, der wird auch einem Reichen geben, und Mangel haben.

16. Celui qui fait tort au pauvre pour s'enrichir, donne au riche, pour n'aboutir qu'à l'indigence.

16. El que oprime al pobre para aumentarse él, y el que da al rico, ciertamente será pobre.

16 Die den arme verdrukt, om het zijne te vermeerderen, en den rijke geeft, komt zekerlijk tot gebrek.

16. Kto ciemięży ubogiego, aby sobie przysporzył, także kto daje bogatemu: pewnie zubożeje.

16. A ki elnyomja a [12†] szegényt, hogy szaporítsa az ő marháját; a ki ád a gazdagnak: végre szűkölködésre jut.

16 Кто обижает бедного, чтобы умножить свое богатство, и кто дает богатому, тот обеднеет.

16. Хто кривдить убогого, щоб умножити своє багацтво, той віддасть ще багатшому, й збіднїє.

17. Kallista korvasi ja kuuntele viisaitten sanoja ja tarkkaa minun taitoani.

17. Kallista korvas ja kuule viisasten sanat, ja pane minun oppini sydämees.

17. Callista corwas ja cuule wijsasten sanat ja pane minun oppin sydämees.

17 Incline your ear and hear the words of the wise and apply your heart to my knowledge.

17. Bow down thine ear, and hear the words of the wise, and apply thine heart unto my knowledge.

17. Bøj dit Øre, og hør de vises Ord, og vend dit Hjerte til min Kundskab!

17. Böj din öron, och hör de visas ord, och lägg uppå hjertat mina läro.

17. Pöra omma körwa, ja kule tarkade meeste sannad, ja panne tähhele minno tundmist.

17. Atidžiai klausykis išminčių žodžių, palenk savo širdį prie mano pažinimo.

17. Neige deine Ohren und höre die Worte der Weisen und nimm zu Herzen meine Lehre.

17. Prête ton oreille, et écoute les paroles des sages; applique ton cœur à ma science.

17. Inclina tu oido, y oye las palabras de los sabios, y pon tu corazón a mi sabiduría:

17 Neig uw oor, en hoor de woorden der wijzen, en stel uw hart tot mijn wetenschap;

17. Nakłoó ucha twego, a słuchaj słów mądrych, a serce twoje przyłóż ku nauce mojej;

17. Hajtsd füledet, és hallgasd a bölcseknek beszédeit; és a te elmédet figyelmeztesd az én tudományomra.

17 Приклони ухо твое, и слушай слова мудрых, и сердце твое обрати к моему знанию;

17. Прихили ухо твоє до слів премудрого, й оберни серце твоє до знання мого;

18. Sillä suloista on, jos kätket ne sisimpääsi; olkoot ne kaikki huulillasi valmiina.

18. Sillä se on sinulle suloinen, jos sinä pidät sen mielessäs, ja ne sovitetaan yhteen sinun huulilles.

18. Sillä ne owat sinulle suloiset jos sinä pidät ne tykönäs: ja ne caicki owat sinun suus cautta onnelliset.

18 Because it is a pleasant thing if you keep them within you, if they are established together upon your lips.

18. For it is a pleasant thing if thou keep them within thee; they shall withal be fitted in thy lips.

18. Thi det er yndigt, dersom du bevarer dem i dit Indre; de skulle alle være rede paa dine Læber.

18. Ty det skall väl bekomma dig, om du dem när dig behåller; och de skola tillsammans genom din mun väl lyckas.

18. Sest se on löbbus assi, kui sa neid hoiad ommas süddames, ja neid kinnitakse ühtlase so ulede peäle.

18. Tau bus malonu laikyti juos savo širdyje, ir jie tiks tavo lūpose.

18. Denn es wird dir sanft tun, wo du sie wirst im Sinne behalten und sie werden miteinander durch deinen Mund wohl geraten.

18. Car il est bon que tu les gardes au-dedans de toi, et qu'elles restent présentes sur tes lèvres.

18. Porque es cosa deleitable, si las guardares en tus entrañas; y que juntamente sean ordenadas en tus labios.

18 Want het is liefelijk, als gij die in uw binnenste bewaart; zij zullen samen op uw lippen gepast worden.

18. Boć to będzie uciechą, gdy je zachowasz w sercu twojem, gdy będą społem sporządzone w wargach twoich;

18. Mert gyönyörűséges lesz, ha megtartod azokat szívedben; legyenek együtt állandók a te ajkaidon!

18 потому что утешительно будет, если ты будешь хранить их в сердце твоем, и они будуттакже в устах твоих.

18. Бо втїха тобі буде, коли ховати меш їх в серцї в тебе, та коли вони будуть і в устах твоїх.

19. Että Herra olisi sinun turvanasi, siksi olen minä nyt neuvonut juuri sinua.

19. Että sinun toivos olis Herrassa, olen minä sinua tänäpänä neuvonut; niin ota myös sinä näistä vaari.

19. Että sinun toiwos olis HERrasa täyty minun sinua sencaltaisist jocapäiwä neuwoa.

19 That your trust may be in Jehovah, I have made them known to you this day, even to you.

19. That thy trust may be in the LORD, I have made known to thee this day, even to thee.

19. Paa det at din Tillid skal være til Herren, har jeg kundgjort det i Dag for dig, ja, for dig.

19. Att ditt hopp skall vara intill Herran, måste jag dig om sådant dagliga förmana.

19. Et sinno lotus woib olla Jehowa peäle, siis ollen ma sulle, ka sinnule tänna sedda teäda annud.

19. Šiandien tave mokau, kad tu galėtum pasitikėti Viešpačiu.

19. Daß deine Hoffnung sei auf den HERRN, erinnere ich dich an solches heute dir zugut.

19. Je te le fais entendre aujourd'hui à toi-même, afin que ta confiance soit en l'Éternel.

19. Para que tu confianza esté en Jehová, te las he hecho saber hoy a tí también.

19 Opdat uw vertrouwen op den HEERE zij, maak ik u die heden bekend; gij ook maak ze bekend.

19. Aby było w Panu ufanie twoje; oznajmujęć to dziś, a ty tak czyó.

19. Hogy az Úrban legyen a te bizodalmad, arra tanítottalak ma téged, igen, téged.

19 Чтобы упование твое было на Господа, я учу тебя и сегодня, и ты помни .

19. Про те, щоб уповав на Господа, я оце й навчаю тебе, а ти міркуй собі.

20. Olenhan ennenkin sinulle kirjoittanut, antanut neuvoja ja tietoa,

20. Enkö minä ole suurista asioista kirjoittanut sinun etees, neuvoin ja opettain?

20. Engö minä ole monella tawalla kirjoittanut sinun etees neuwoin ja opettain?

20 Have I not written to you excellent things of counsels and knowledge,

20. Have not I written to thee excellent things in counsels and knowledge,

20. Har jeg ikke skrevet dig ypperlige Ting med Raad og Undervisning

20. Hafver jag icke margfaldeliga skrifvit dig före, med råd och läro;

20. Eks ma sulle mitte kallid asjo olle kirjotanud, mitte nouandmisse ja tundmissega?

20. Ar aš neužrašiau tau prakilnių dalykų apie patarimus ir pažinimą,

20. Habe ich dir's nicht mannigfaltig vorgeschrieben mit Rat und Lehren,

20. N'ai-je pas déjà écrit pour toi sur le conseil et sur la science,

20. ¿No te he escrito tres veces en consejos y ciencia;

20 Heb ik u niet heerlijke dingen geschreven van allerlei raad en wetenschap?

20. Izalim ci nie napisał znamienitych rzeczy z strony rad i umiejętności,

20. Nem írtam-é néked drága szép tanulságokat, tanácsokban és tudományban?

20 Не писал ли я тебе трижды в советах и наставлении,

20. Чи я ж бо не писав тобі нераз - подаючи ради й науки,

21. opettaakseni sinulle totuutta, vakaita sanoja, että voisit vakain sanoin vastata lähettäjällesi.

21. Osoittaakseni sinulle vahvan totuuden perustuksen, vastatakses niitä oikein, jotka sinun lähettävät.

21. Osottaxeni sinulle wahwan totuden perustuxen wastataxes nijtä oikein jotca sinun lähettäwät.

21 to make you know the certainty of the words of truth, that you may carry back words of truth to those who send you?

21. That I might make thee know the certainty of the words of truth; that thou mightest answer the words of truth to them that send unto thee?

21. for at kundgøre dig, hvad der er vist Sandheds Ord, at du kan svare dem, som sendte dig, Ord, som ere Sandhed?

21. På det jag skulle visa dig en vissan grund till sanningena, att du måtte kunna rätteliga svara dem som dig sända?

21. Et ma sulle piddin teäda andma öiged tössised sannad, et sa sannadega, mis selge tössi on, woiksid wastust anda neile, kes sind läkkitawad.

21. kad pamokyčiau tave tiesos žodžių tikrumo ir tu galėtum duoti atsakymą tiems, kurie klaus tavęs?

21. daß ich dir zeigte einen gewissen Grund der Wahrheit, daß du recht antworten könntest denen, die dich senden?

21. Pour t'enseigner des choses sûres, des paroles de vérité; afin que tu répondes par des paroles de vérité à ceux qui te consultent?

21. Para hacerte saber la certidumbre de las razones verdaderas; para que respondas razones de verdad a los que enviaren a tí?

21 Om u bekend te maken de zekerheid van de redenen der waarheid; opdat gij de redenen der waarheid antwoorden moogt dengenen, die u zenden.

21. Abym ci do wiadomości podał pewność powieści prawdziwych, abyś umiał odnosić słowa prawdy tym, którzy cię posłali.

21. Hogy tudtodra adjam néked az igazság beszédinek bizonyos voltát: hogy igaz beszédet vígy válaszul elküldőidnek.

21 чтобы научить тебя точным словам истины, дабы ты мог передавать слова истины посылающим тебя?

21. Щоб навчити тебе слів чистої правди, щоб умів переказати слова правди тим, що тебе (по неї) послали?

22. Älä raasta vaivaista, siksi että hän on vaivainen, äläkä polje kurjaa portissa,

22. Älä ryöstä köyhää, vaikka hän köyhä on, ja älä solvaise vaivaista portissa.

22. Älä ryöstä köyhä waicka hän köyhä on: ja älä solwaise waiwaista portisa.

22 Do not rob a poor man, because he is poor, nor oppress an afflicted man in the gate.

22. Rob not the poor, because he is poor: neither oppress the afflicted in the gate:

22. Røv ikke fra den ringe, og knus ikke den elendige for Retten.

22. Beröfva icke den fattiga, ändock han fattig är; och undertryck icke den elända i portenom.

22. Ärra risu sedda alwa, sepärrast et ta alw on, ja ärra röhhu mitte willetsat mahha wärrawas.

22. Neapiplėšk beturčių dėl to, kad jie yra beturčiai, ir neskriausk nukentėjusiojo teisme,

22. Beraube den Armen nicht, ob er wohl arm ist, und unterdrücke den Elenden nicht im Tor.

22. Ne pille point le pauvre, parce qu'il est pauvre, et n'opprime point l'affligé à la porte.

22. No robes al pobre, porque es pobre: ni quebrantes en la puerta al afligido:

22 Beroof den arme niet, omdat hij arm is; en verbrijzel den ellendige niet in de poort.

22. Nie odzieraj nędznego, przeto że nędzny jest; ani ubogiego w bramie uciskaj.

22. Ne rabold ki a [13†] szegényt, mert szegény ő; és meg ne rontsd a nyomorultat a kapuban;

22 Не будь грабителем бедного, потому что он беден, и не притесняй несчастного у ворот,

22. Не граб убогого за те, що він убогий, і не тїсни злиденного в воротах*, -

23. sillä Herra ajaa hänen asiansa ja riistää hänen riistäjiltään hengen.

23. Sillä Herra ajaa heidän asiansa, ja sortaa heidän soortajansa.

23. Sillä HERra aja heidän asians ja sorta heidän sortajans.

23 Because Jehovah will plead their cause and despoil of life those who despoil them.

23. For the LORD will plead their cause, and spoil the soul of those that spoiled them.

23. Thi Herren skal udføre deres Sag, og dem, som berøve dem, skal han berøve Livet.

23. Ty Herren skall handla deras sak, och skall förtrycka deras förtryckare.

23. Sest Jehowa selletab nende rio-asja ärra, ja wöttab nende hinge käest ärra, kes nende öigust käest ärra wötnud.

23. nes Viešpats gins jų bylą ir išplėš sielą tų, kurie juos plėšė.

23. Denn der HERR wird ihre Sache führen und wird ihre Untertreter untertreten.

23. Car l'Éternel plaidera leur cause, et pillera l'âme de ceux qui les auront pillés.

23. Porque Jehová juzgará la causa de ellos; y robará su alma a los que los robaren.

23 Want de HEERE zal hun twistzaak twisten, en Hij zal dengenen, die hen beroven, de ziel roven.

23. Albowiem Pan się podejmie sprawy ich, i wydrze duszę tym, którzy im wydzierają.

23. Mert az Úr [14†] forgatja azoknak ügyét, és az ő kirablóik életét elragadja.

23 потому что Господь вступится в дело их и исхитит душу у грабителей их.

23. Господь бо в справі їх вступиться за ними, і вирве у грабителїв душі їх.

24. Älä rupea pikavihaisen ystäväksi äläkä seurustele kiukkuisen kanssa,

24. Älä antaudu vihaisen miehen seuraan, ja älä ole julman tykönä,

24. Älä anna sinuas wihaisen miehen seuraan ja älä ole julman tykönä.

24 Make no friendship with a man who is given to anger and you will not go with a wrathful man,

24. Make no friendship with an angry man; and with a furious man thou shalt not go:

24. Hold ikke Selskab med en vredagtig Mand, og kom ikke til en hidsig Mand,

24. Gif dig icke i sällskap med en vredsam man, och håll dig icke intill en grym man;

24. Ärra minne mitte wihhase mehhe seltsi, ja ärra käi mitte selle mehhega ümber, kel tulline wihha on:

24. Nedraugauk su pikčiurna ir neik su ūmiu žmogumi,

24. Geselle dich nicht zum Zornigen und halte dich nicht zu einem grimmigen Mann;

24. Ne sois point le compagnon de l'homme colère, et ne va point avec l'homme furieux;

24. No te entremetas con el iracundo: ni te acompañes con el hombre enojoso.

24 Vergezelschap u niet met een grammoedige, en ga niet om met een zeer grimmig man;

24. Nie bądź przyjacielem gniewliwemu, a z mężem popędliwym nie obcuj,

24. Ne tarts barátságot a haragossal, és a dühösködővel ne menj;

24 Не дружись с гневливым и не сообщайся с человеком вспыльчивым,

24. З гнївливим не дружись, і з сердитим не кумайсь,

25. että et tottuisi hänen teihinsä ja saattaisi sieluasi ansaan.

25. Ettes oppisi hänen teitänsä, ja saisi sielulles paulaa.

25. Ettes oppis hänen teitäns ja sais sielulles pahennusta.

25 lest you learn this ways and get a snare for your soul.

25. Lest thou learn his ways, and get a snare to thy soul.

25. at du ej skal lære Stier og faa en Snare for din Sjæl.

25. Att du tilläfventyrs icke lärer hans väg, och får dine själs förargelse.

25. Et sinna mitte temma wisid ei öppi, et sinna ei sa wörkutamisse paela omma hinge ümber.

25. kad neišmoktum jo kelių ir nepastatytum spąstų savo sielai.

25. du möchtest seinen Weg lernen und an deiner Seele Schaden nehmen.

25. De peur que tu n'apprennes ses voies, et qu'elles ne soient un piège pour ton âme.

25. Porque no aprendas sus veredas, y tomes lazo para tu alma.

25 Opdat gij zijn paden niet leert, en een strik over uw ziel haalt.

25. Byś snać nie przywykł ścieszkom jego, a nie włożył sidła na duszę swoję.

25. Hogy el ne tanuld az ő útait, és tőrt ne keress tennen magadnak.

25 чтобы не научиться путям его и не навлечь петли на душу твою.

25. Щоб не привик і сам їх стежками ходити та й не надїв петлї на душу свою.

26. Älä ole niitä, jotka kättä lyövät, jotka menevät takuuseen veloista.

26. Älä ole niiden tykönä, jotka kättä lyövät ja velkaa takaavat;

26. Älä ole nijden tykönä jotca heidän kättä lyöwät ja welca tacawat.

26 Be not one of those who strike hands, or of those who are sureties for debts.

26. Be not thou one of them that strike hands, or of them that are sureties for debts.

26. Vær ikke iblandt dem, som give Haandslag, iblandt dem, som borge for Gæld.

26. Var icke när dem som sina hand förpligta, och för skuld i borgan gå.

26. Ärra olle mitte nende seas, kes kät löwad, ja käemehheks lähhäwad wölgade eest.

26. Nebūk iš tų, kurie paduoda ranką, laiduodami už svetimą skolą;

26. Sei nicht bei denen, die ihre Hand verhaften und für Schuld Bürge werden;

26. Ne sois point de ceux qui frappent dans la main, ni de ceux qui cautionnent pour les dettes.

26. No estés entre los que tocan la mano: entre los que fian por deudas.

26 Wees niet onder degenen, die in de hand klappen, onder degenen, die voor schulden borg zijn.

26. Nie bywaj między tymi, którzy ręczą; ani między rękojmiami za długi;

26. Ne légy azok közt, a kik [15†] kézbe csapnak, a kik adósságért kezeskednek.

26 Не будь из тех, которые дают руки и поручаются за долги:

26. Так не чини, як ті що ручаться, і чужі довги беруть на себе;

27. Jollei sinulla ole, millä maksaa, mitäs muuta, kuin viedään vuode altasi!

27. Sillä jos sinulla ei ole varaa maksaa, niin vuotees otetaan altas pois.

27. Sillä jos ei sinulla ole wara maxa nijn wuotes otetan aldas pois.

27 If you have not wherewith to pay, why should he take away your bed from under you?

27. If thou hast nothing to pay, why should he take away thy bed from under thee?

27. Dersom du intet har at betale med, hvorfor skulde man tage din Seng bort, under dig?

27. Ty om du icke hafver till att betala, så tager man dina säng bort under dig.

27. Kui sinnul ei olle ärratassuda, mikspärrast peab so wodi sinno alt ärrawoetama?

27. jei negalėsi sumokėti, kodėl iš tavęs turėtų atimti tavo guolį?

27. denn wo du es nicht hast, zu bezahlen, so wird man dir dein Bett unter dir wegnehmen.

27. Si tu n'avais pas de quoi payer, voudrais-tu qu'on prît ton lit de dessous toi?

27. Si no tuvieres para pager: ¿por qué quitarán tu cama de debajo de tí?

27 Zo gij niet hadt om te betalen, waarom zou men uw bed van onder u wegnemen?

27. Bo jeźlibyś nie miał czem zapłacić, przeczżeby kto miał brać pościel twoją pod tobą?

27. Ha nincs néked miből megadnod; miért vegye el a [16†] te ágyadat te alólad?

27 если тебе нечем заплатить, то для чего доводить себя, чтобы взяли постель твою из-под тебя?

27. Бо, як не буде чим у тебе заплатити, то про що доводити себе до того, щоб забрали постїль твою з під тебе?

28. Älä siirrä ikivanhaa rajaa, jonka esi-isäsi ovat asettaneet.

28. Älä siirrä takaperin entisiä rajoja, jotka esi-isäs tehneet ovat.

28. Älä sijrrä tacaperin endisiä rajoja jotca esiisäs tehnet owat.

28 Do not remove the ancient landmark, which your fathers have set.

28. Remove not the ancient landmark, which thy fathers have set.

28. Flyt ikke det gamle Landemærke, som dine Fædre have sat.

28. För icke tillbaka de förra råmärke, som dine fäder gjort hafva.

28. Ärra aia mitte wanna raia ülle, mis so wannemad on teinud.

28. Nepakeisk senų žemės ribų, kurias tavo tėvai nustatė.

28. Verrücke nicht die vorigen Grenzen, die deine Väter gemacht haben.

28. Ne déplace point la borne ancienne que tes pères ont posée.

28. No trespases el término antiguo que hicieron tus padres.

28 Zet de oude palen niet terug, die uw vaderen gemaakt hebben.

28. Nie przenoś starej granicy, którą uczynili ojcowie twoi.

28. Ne bontsd el [17†] a régi [18†] határt, melyet csináltak a te eleid.

28 Не передвигай межи давней, которую провели отцы твои.

28. Не пересувай межі давнезної, що провели батьки твої.

29. Jos näet miehen, kerkeän toimissaan, hänen paikkansa on kuningasten, ei alhaisten, palveluksessa.

29. Jos sinä näet nopsan miehen asiassansa, sen pitää seisoman kuninkaan edessä: ei hänen pidä seisoman halpain edessä.

29. Jos sinä näet nopsan miehen asiasans sen pitä seisoman Cuningan edesä ja ei nijden edes jotca ei wapat ole.

29 See a man diligent in his business? He will stand before kings; he will not stand before insignificant (men).

29. Seest thou a man diligent in his business? he shall stand before kings; he shall not stand before mean men.

29. Ser du en Mand, som er snar i sin Gerning, han skal stille sig frem for Konger, han skal ikke stille sig frem for uansete Mænd.

29. Ser du en man endigan i sin ärende, han skall stå för Konungenom; och skall icke stå för de oädla.

29. Nääd sa keddage, kes ommas teggemisses ussin on, se tulleb kunningatte ette seisma, ei ta pea alwa rahwa ees seisma.

29. Ar matei stropaus žmogaus darbą? Jis stovės prieš karalių, jam nereikės stovėti prieš paprastus žmones.

29. Siehst du einen Mann behend in seinem Geschäft, der wird vor den Königen stehen und wird nicht stehen vor den Unedlen.

29. As-tu vu un homme habile dans son travail? Il sera au service des rois, et non à celui de gens d'une condition obscure.

29. ¿Has visto hombre solícito en su obra? delante de los reyes estará: no estará delante de los de baja suerte.

29 Hebt gij een man gezien, die vaardig in zijn werk is? Hij zal voor het aangezicht der koningen gesteld worden; voor het aangezicht der ongeachte lieden zal hij niet gesteld worden.

29. Widziałżeś męża rątszego w sprawach swoich? Takowyć przed królami staje, a nie staje przed podłymi.

29. Láttál-é az ő dolgában szorgalmatos embert? [19†] A királyok előtt álland, nem marad meg az alsó rendűek között.

29 Видел ли ты человека проворного в своем деле? Он будет стоять перед царями, он не будет стоять перед простыми.

29. Бачив ти коли чоловіка зручного в справах своїх? Такий буде перед царями стояти, а не простим служити.