6 luku

Profeetan kutsuminen.

1. Ussian kuolinvuotena minä näin Herran istuvan korkealla ja ylhäisellä istuimella, ja hänen vaatteensa liepeet täyttivät temppelin.

1. Sinä vuonna, jona kuningas Ussia kuoli, näin minä Herran istuvan korkialla ja korotetulla istuimella, ja hänen vaatteensa liepeet täyttivät templin.

1. SInä wuonna jona Cuningas Usia cuoli näin minä HERran istuwan corkialla ja corgotetulla istuimella ja hänen waattens liewet täytti Templin.

1. MIne näin HERRAN istuuan ydhen corkian ia ylesnostetun Stolin päle/ ia henen Wattens Helmat ylesteutit Templin. (Minä näin HERRAN istuwan yhden korkean ja ylösnostetun tuolin päällä/ ja hänen waattensa helmat ylöstäytit templin.)

1 In the year that king Uzziah died I saw the Lord sitting upon a throne, high and lifted up and his train filled the temple.

1. In the year that king Uzziah died I saw also the Lord sitting upon a throne, high and lifted up, and his train filled the temple.

1. I det Aar, der Kong Usias døde, I, da saa jeg Herren sidde paa en høj og ophøjet Trone, og Slæbet af hans Klædebon fyldte Templet.

1. Uti det året, då Konung Ussia blef död, såg jag Herran sitta på en hög och härlig stol, och hans klädefåll uppfyllde templet.

1. Sel aastal, kui kunningas Usia surri, siis näggin ma Issandat sure ja körge aujärje peäl istwad; ja temma pallistussed täitsid templi.

1. Karaliaus Uzijo mirties metais mačiau Viešpatį aukštame ir pakeltame soste. Jo rūbas pripildė šventyklą.

1. Des Jahres, da der König Usia starb, sah ich den HERRN sitzen auf einem hohen und erhabenen Stuhl, und sein Saum füllte den Tempel.

1. L'année de la mort du roi Ozias, je vis le Seigneur assis sur un trône haut et élevé, et les pans de son vêtement remplissaient le temple.

1. EN el año que murió el rey Ozías, ví al Señor sentado sobre un trono alto y sublime, y sus extremidades henchían el templo.

1 In het jaar, toen de koning Uzzia stierf, zo zag ik den Heere, zittende op een hogen en verheven troon, en Zijn zomen vervullende den tempel.

1. Roku, którego umarł król Uzyjasz, widziałem Pana, siedzącego na stolicy wysokiej i wyniosłej, a podołek jego napełniał kościół.

1. A mely esztendőben meghala Uzziás király, látám az Urat ülni magas és felemeltetett székben, és palástja betölté a templomot;

1 В год смерти царя Озии видел я Господа, сидящего на престоле высоком и превознесенном, и края риз Его наполняли весь храм.

1. В роцї, коли царь Озія помер, бачив я Господа на високому й піднесеному престолї, а краї ризи його наповнили храм.

2. Serafit seisoivat hänen ympärillään; kullakin oli kuusi siipeä: kahdella he peittivät kasvonsa, kahdella he peittivät jalkansa, ja kahdella he lensivät.

2. Seraphit seisoivat häntä ylempänä, ja kullakin oli kuusi siipeä: kahdella he peittivät kasvonsa, kahdella jalkansa, ja kahdella he lensivät.

2. Seraphim seisoit händä ylembänä ja cullakin oli cuusi sijpe: cahdella he peitit caswons cahdella jalcans ja cahdella he lensit.

2. Seraphin seisoit henen ylitzens/ ia cullaki oli cwsi sijpie. Cadhella he peitit heiden Casuons/ ia cadhella he peitit heiden Jalcaians/ ia cadhella he lensit. (Seraphit seisoit hänen ylitsensä/ ja kullakin oli kuusi siipeä. Kahdella he peitit heidän kaswonsa/ ja kahdella he peitit heidän jalkansa/ ja kahdella he lensit.)

2 Above him stood the seraphim. Each one had six wings, with two he covered his face and with two he covered his feet and with two he flew.

2. Above it stood the seraphims: each one had six wings; with twain he covered his face, and with twain he covered his feet, and with twain he did fly.

2. Seraferne stode over ham, hver af dem havde seks Vinger; med to skjulte hver sit Ansigt, og med to skjulte hver sine Fødder, og med to fløj de.

2. Seraphim stodo öfver honom, hvardera hade sex vingar; med två betäckte de sitt anlete; med två betäckte de sina fötter, och med två flögo de.

2. Serawid seisid tem̃a körwas, iggaühhel olli kuus tiba: kahhega kattis temma omma palle, ja kahhega kattis ta ommad jallad, ja kahhega lendis temma.

2. Serafai stovėjo ties Juo. Kiekvienas iš jų turėjo po šešis sparnus: dviem jie dengė savo veidą, dviem kojas ir dviem skrido.

2. Seraphim standen über ihm; ein jeglicher hatte sechs Flügel: mit zweien deckten sie ihr Antlitz, mit zweien deckten sie ihre Füße, und mit zweien flogen sie.

2. Des séraphins se tenaient au-dessus de lui, et chacun d'eux avait six ailes: de deux ils couvraient leur face; de deux ils couvraient leurs pieds; et de deux ils volaient.

2. Y encima de él estaban serafines: cada uno tenía seis alas: con dos cubrían sus rostros, y con otras dos cubrían sus piés, y con las otras dos volaban.

2 De serafs stonden boven Hem; een iegelijk had zes vleugelen; met twee bedekte ieder zijn aangezicht, en met twee bedekte hij zijn voeten, en met twee vloog hij.

2. Serafinowie stali nad nim, sześć skrzydeł miał każdy z nich; dwoma zakrywał twarz swoję, a dwoma przykrywał nogi swoje, a dwoma latał.

2. Szeráfok [1†] állanak vala felette: mindeniknek hat-hat szárnya vala: kettővel orczáját fedé be, kettővel lábait fedé be, és kettővel lebegett;

2 Вокруг Него стояли Серафимы; у каждого из них по шести крыл: двумя закрывал каждый лице свое, и двумя закрывал ноги свои, и двумя летал.

2. Кр угом його стояли серафими, а кожен о шістьох крилах: двома закривав собі кожен лице, двома закривав собі ноги, а двома лїтав.

3. Ja he huusivat toinen toisellensa ja sanoivat: Pyhä, pyhä, pyhä Herra Sebaot; kaikki maa on täynnä hänen kunniaansa.

3. Ne huusivat toinen toisellensa ja sanoivat: Pyhä, pyhä, pyhä, Herra Zebaot: kaikki maa on täynnä hänen kunniaansa;

3. Huusit toinen toisellens ja sanoit: Pyhä Pyhä Pyhä HERra Zebaoth caicki maa on täynäns hänen cunniatans.

3. Ja toinen toisens tyge hwsi/ ia sanoit/ Pyhe/ Pyhe/ Pyhe on se HERRA Zebaoth/ caiki * Maa on teunens henen Cunniatans. (Ja toinen toisensa tykö huusi/ ja sanoit/ Pyhä/ Pyhä/ Pyhä on se HERRA Zebaoth/ kaikki maa on täynnänsä hänen kunniatansa.)

3 And one cried to another and said, Holy, holy, holy, is Jehovah of hosts. The whole earth is full of his glory.

3. And one cried unto another, and said, Holy, holy, holy, is the LORD of hosts: the whole earth is full of his glory.

3. Og den ene raabte til den anden og sagde: Hellig, hellig, hellig er den Herre Zebaoth; al Jorden er fuld af hans Ære.

3. Och den ene ropade till den andra, och sade: Helig, Helig, Helig är Herren Zebaoth; hela jorden är full med hans äro;

3. Ja teine hüdis teise wasto, ja ütles: Pühha, pühha, pühha on wäggede JEHOWA ! keik ma-ilm ¤ on temma au täis.

3. Jie šaukė vienas kitam, sakydami: ‘‘Šventas, šventas, šventas, kareivijų Viešpats; visa žemė pilna Jo šlovės’‘.

3. Und einer rief zum andern und sprach: Heilig, heilig, heilig ist der HERR Zebaoth; alle Lande sind seiner Ehre voll!

3. Ils criaient l'un à l'autre, et disaient: Saint, saint, saint est l'Éternel des armées! Toute la terre est pleine de sa gloire!

3. Y el uno al otro daba voces, diciendo: Santo, Santo, Santo, Jehová de los ejércitos: toda la tierra está llena de su gloria.

3 En de een riep tot den ander, en zeide: Heilig, heilig, heilig is de HEERE der heirscharen! De ganse aarde is van Zijn heerlijkheid vol!

3. I wołał jeden do drugiego, mówiąc: Święty, święty, święty, Pan zastępów; pełna jest wszystka ziemia chwały jego.

3. És kiált vala egy a másiknak, és mondá: Szent, szent, szent a seregeknek Ura, teljes mind a széles föld az ő dicsőségével!

3 И взывали они друг ко другу и говорили: Свят, Свят, Свят ГосподьСаваоф! вся земля полна славы Его!

3. І покликували вони один до одного: Сьвят, сьвят, сьвят Господь сил, вся земля повна слави його!

4. Ja kynnysten perustukset vapisivat heidän huutonsa äänestä, ja huone täyttyi savulla.

4. Niin että pihtipielet vapisivat heidän huutonsa äänestä, ja huone täytettiin savulla.

4. Nijn että pihtipielet wapisit heidän huudons änestä ja huone täytettin sawulla.

4. Nin ette ne Pichtipielet wapisit heiden Hwdhons äneste/ ia se Hoone teutetin Sauusta. (Niin että ne pihtipielet wapisit heidän huutonsa äänestä/ ja se huone täytettiin sawusta.)

4 And the foundations of the thresholds shook at the voice of him who cried and the house was filled with vapor.

4. And the posts of the door moved at the voice of him that cried, and the house was filled with smoke.

4. Og Dørposterne med Dørtærsklerne bævede for den raabendes Røst, og Huset blev fuldt af Røg.

4. Så att öfre dörrstocken bäfvade af deras rops röst, och huset vardt fullt med rök.

4. Ja läwwede postid wabbisesid selle heäle pärrast, kes hüdis, ja se kodda sai täis suitso.

4. Durys sudrebėjo nuo šauksmo, o namai prisipildė dūmų.

4. daß die Überschwellen bebten von der Stimme ihres Rufens, und das Haus ward voll Rauch.

4. Les fondements des seuils furent ébranlés par la voix de celui qui criait, et la maison fut remplie de fumée.

4. Y los quiciales de las puertas se estremecieron con la voz del que clamaba, y la casa se hinchió de humo.

4 Zodat de posten der dorpels zich bewogen van de stem des roependen; en het huis werd vervuld met rook.

4. I poruszyły się podwoje u drzwi od głosu wołającego, a dom pełny był dymu.

4. És megrendülének az ajtó küszöbei a kiáltónak szavától, és a [2†] ház betelt füsttel.

4 И поколебались верхи врат от гласа восклицающих, и дом наполнился курениями.

4. І хитались підвалини й пороги від голосного поклику їх, а будинок сповнився димом.

5. Niin minä sanoin: Voi minua! Minä hukun, sillä minulla on saastaiset huulet, ja minä asun kansan keskellä, jolla on saastaiset huulet; sillä minun silmäni ovat nähneet kuninkaan, Herran Sebaotin.

5. Niin minä sanoin: voi minuani! minä hukun, sillä minulla on saastaiset huulet, ja asun sen kansan seassa, jolla on saastaiset huulet; sillä minun silmäni ovat nähneet kuninkaan, Herran Zebaotin.

5. Nijn minä sanoin: woi minuani minä hucun: sillä minulla on saastaiset huulet ja asun sen Canssan seas jolla on saastaiset huulet: sillä minun silmäni owat nähnet Cuningan HERran Zebaothin.

5 Then I said, Woe is me! For I am undone, because I am a man of unclean lips and I dwell in the midst of a people of unclean lips. For my eyes have seen the King, Jehovah of hosts.

5. Then said I, Woe is me! for I am undone; because I am a man of unclean lips, and I dwell in the midst of a people of unclean lips: for mine eyes have seen the King, the LORD of hosts.

5. Da sagde jeg: Ve mig! thi jeg forgaar; thi jeg har urene Læber og bor midt iblandt et Folk, som har urene Læber; thi mine Øjne have set Kongen, den Herre Zebaoth.

5. Då sade jag: Ve mig, jag förgås; ty jag hafver orena läppar, och bor ibland ett folk som orena läppar hafver; ty jag hafver sett Konungen, Herran Zebaoth, med min ögon.

5. Ja ma ütlesin: Hädda on mul, sest ma ollen hukkas, et ma ollen üks rojane mees uledest, ja minna ellan ühhe rahwa seas, mis rojane uledest: sest mo silmad on sedda kunningast, wäggede Jehowat näinud.

5. Aš tariau: ‘‘Vargas man, aš esu žuvęs! Aš esu žmogus nešvariomis lūpomis ir gyvenu tarp žmonių nešvariomis lūpomis. Aš savo akimis mačiau Karalių, kareivijų Viešpatį!’‘

5. Da sprach ich: Weh mir, ich vergehe! denn ich bin unreiner Lippen und wohne unter einem Volk von unreinen Lippen; denn ich habe den König, den HERRN Zebaoth, gesehen mit meinen Augen.

5. Alors je dis: Malheur à moi! Je suis perdu! Car je suis un homme dont les lèvres sont impures, et je demeure au milieu d'un peuple dont les lèvres sont impures, et mes yeux ont vu le roi, l'Éternel des armées!

5. Entónces yo dije: ¡Ay de mi! que soy muerto, que siendo hombre inmundo de labios, y habitando en medio de pueblo que tiene labios inmundos, han visto mis ojos al Rey, Jehová de los ejércitos.

5 Toen zeide ik: Wee mij, want ik verga! dewijl ik een man van onreine lippen ben, en ik woon in het midden eens volks, dat onrein van lippen is; want mijn ogen hebben den Koning, den HEERE der heirscharen gezien.

5. I rzekłem: Biada mnie! jużem zginął, przeto, żem człowiek splugawionych warg, a mieszkam w pośrodku ludu, który ma splugawione wargi; a iż króla, Pana zastępów, widziały oczy moje.

5. Akkor mondék: Jaj nékem, elvesztem, mivel tisztátalan ajkú vagyok és tisztátalan [3†] ajkú nép közt lakom: hisz a királyt, a seregeknek Urát láták szemeim!

5 И сказал я: горе мне! погиб я! ибо я человек с нечистыми устами, иживу среди народа также с нечистыми устами, – и глаза мои видели Царя, Господа Саваофа.

5. І промовив я: Горе менї! погибель моя! я бо людина з нечистими устами, й живу між людьми з нечистими губами, - а се ж очі мої бачили Господа сил небесних!

6. Silloin lensi minun luokseni yksi serafeista, kädessään hehkuva kivi, jonka hän oli pihdeillä ottanut alttarilta,

6. Niin lensi yksi Seraphimeista minun tyköni, jolla oli kädessä tulinen hiili, jonka hän otti hohtimilla alttarilta,

6. Nijn lensi yxi Zeraphimeist minun tygöni jolla oli kädes tulinen hijli jonga hän otti hohtimilla Altarilda.

6 Then one of the seraphim flew to me, having a live coal in his hand, which he had taken with the tongs from the altar.

6. Then flew one of the seraphims unto me, having a live coal in his hand, which he had taken with the tongs from off the altar:

6. Da fløj en af Seraferne til mig og havde i sin Haand en Glød, som han havde taget fra, Alteret med en Tang.

6. Då flög en af Seraphim till mig, och hade ett glödande kol uti handene, det han med en tång tog af altaret;

6. Ja üks neist Serawidest lendis mo jure, ja üks ellaw süssi olli ta käes, mis ta altari peält olli wötnud pihtidega.

6. Vienas serafas atskrido prie manęs. Jis laikė rankoje žėruojančią anglį, kurią buvo pasiėmęs replėmis nuo aukuro.

6. Da flog der Seraphim einer zu mir und hatte eine glühende Kohle in der Hand, die er mit der Zange vom Altar nahm,

6. Mais l'un des séraphins vola vers moi, ayant dans sa main un charbon ardent, qu'il avait pris sur l'autel avec des pincettes.

6. Entónces uno de los serafines voló hacia mí, teniendo en su mano un carbón encendido, tomado del altar con unas tenazas;

6 Maar een van de serafs vloog tot mij, en had een gloeiende kool in zijn hand, die hij met de tang van het altaar genomen had.

6. I przyleciał do mnie jeden z Serafinów, mając w ręce swej węgiel rozpalony, który kleszczykami wziął z ołtarza;

6. És hozzám repült egy a szeráfok közül, és kezében eleven szén vala, a melyet fogóval vett volt az oltárról;

6 Тогда прилетел ко мне один из Серафимов, и в руке у него горящий уголь, который он взял клещами с жертвенника,

6. На се прилетїв до мене один серафим із жаріючим углем у руцї, що взяв клїщами з жертівника;

7. ja kosketti sillä minun suutani sanoen: Katso, tämä on koskettanut sinun huuliasi; niin on sinun velkasi poistettu ja syntisi sovitettu.

7. Ja rupesi minun suuhuni, ja sanoi: katso, tällä olen minä ruvennut huuliis, että sinun pahat tekos otettaisiin sinulta pois, ja sinun rikokses olis sovitettu.

7. Ja rupeis minun suuhuni ja sanoi: cadzo tällä olen minä ruwennut sinun huulijs että sinun pahat tecos otetaisin sinulda pois ja sinun ricoxes olis sowitettu.

7 And he touched my mouth with it and said, Behold, this has touched your lips and your iniquity is taken away and your sin forgiven.

7. And he laid it upon my mouth, and said, Lo, this hath touched thy lips; and thine iniquity is taken away, and thy sin purged.

7. Og han lod den røre ved min Mund og sagde: Se, denne har rørt ved dine Læber, og din Misgerning er bortvegen, og din Synd skal sones.

7. Och kom vid min mun, och sade: Si, härmed hafver jag kommit vid dina läppar, att din missgerning skall varda ifrå dig tagen, och din synd försonad vara.

7. Ja putus mo su külge, ja ütles: Wata, se putub sinno ulede külge, ja so üllekohhus lahkub, ja so pat on ärraleppitud.

7. Jis palietė ja mano lūpas ir tarė: ‘‘Štai ji palietė tavo lūpas, tavo kaltė panaikinta, nuodėmė apvalyta!’‘

7. und rührte meinen Mund an und sprach: Siehe, hiermit sind deine Lippen gerührt, daß deine Missetat von dir genommen werde und deine Sünde versöhnt sei.

7. Et il en toucha ma bouche, et dit: Maintenant ceci a touché tes lèvres; ton iniquité est ôtée, ton péché est expié.

7. Y tocando con él sobre mi boca, dijo: He aquí que esto tocó a tus labios, y quitará tu culpa, y tu pecado será limpiado.

7 En hij roerde mijn mond daarmede aan, en zeide: Zie, deze heeft uw lippen aangeroerd; alzo is uw misdaad van u geweken, en uw zonde is verzoend.

7. I dotknął się ust moich, a rzekł: Oto się dotknął ten węgiel warg twoich, a odejdzie nieprawość twoja, a grzech twój zgładzony będzie.

7. És illeté számat azzal, és mondá: Ímé ez illeté [4†] ajkaidat, és hamisságod eltávozott, és bűnöd elfedeztetett.

7 и коснулся уст моих и сказал: вот, это коснулось уст твоих, и беззаконие твое удалено от тебя, и грех твой очищен.

7. І приторкнувся ним до моїх уст, і промовив: Приторкнулось оце до твоїх уст, і взята від тебе беззаконність твоя й з гріха твого ти очищений.

8. Ja minä kuulin Herran äänen sanovan: Kenenkä minä lähetän? Kuka menee meidän puolestamme? Minä sanoin: Katso, tässä minä olen, lähetä minut.

8. Ja minä kuulin Herran äänen, että hän sanoi: kenenkä minä lähetän? kuka tahtoo olla meidän sanansaattajamme? Mutta minä sanoin: tässä minä olen, lähetä minua.

8. JA minä cuulin HERran änen että hän sanoi: kenengä minä lähetän? cuca tahto olla meidän sanansaattajam?

8 And I heard the voice of the Lord, saying, Whom shall I send and who will go for us? Then I said, Behold, send me.

8. Also I heard the voice of the Lord, saying, Whom shall I send, and who will go for us? Then said I, Here am I; send me.

8. Og jeg hørte Herrens Røst, som sagde: Hvem skal jeg sende? og hvo vil gaa for os? da sagde jeg: Se, her er jeg, send mig!

8. Och jag hörde Herrans röst, att han sade: Hvem skall jag sända? Hvilken vill vara vårt bådskap? Men jag sade: Här är jag, sänd mig.

8. Ja ma kuulsin Issanda heäle, kes ütles: Kedda pean ma läkkitama, ja kes lähhäb meile? ja ma ütlesin: Wata, siin ollen minna, läkkita mind.

8. Aš girdėjau Viešpaties balsą. Jis klausė: ‘‘Ką man pasiųsti? Kas eis už mus?’‘ Aš atsiliepiau: ‘‘Aš čia, siųsk mane!’‘

8. Und ich hörte die Stimme des HERRN, daß er sprach: Wen soll ich senden? Wer will unser Bote sein? Ich aber sprach: Hier bin ich; sende mich!

8. Puis j'entendis la voix du Seigneur, qui disait: Qui enverrai-je et qui sera notre messager? Et je dis: Me voici, envoie-moi.

8. Después de esto oí una voz del Señor que decía: ¿A quién enviaré, y quién irá por nosotros? Entónces yo respondí: Héme aquí: envíame a mí.

8 Daarna hoorde ik de stem des Heeren, dewelke zeide: Wien zal Ik zenden, en wie zal voor Ons henengaan? Toen zeide ik: Zie, hier ben ik, zend mij henen.

8. Potemem słyszał głos Pana mówiącego: Kogoż poślę? a kto nam pójdzie? Tedym rzekł: Otom ja, poślij mię.

8. És hallám az Úrnak szavát, a ki ezt mondja vala: Kit küldjek el és ki megyen el nékünk? Én pedig mondék: Ímhol vagyok én, küldj el engemet!

8 И услышал я голос Господа, говорящего: кого Мне послать? и кто пойдет для Нас? И я сказал: вот я, пошли меня.

8. І почув я голос Господень, що говорив: Кого б менї послати, й хто нам пійде? І сказав я: Ось я, пошли мене!

9. Niin hän sanoi: Mene ja sano tälle kansalle: 'Kuulemalla kuulkaa, älkääkä ymmärtäkö, näkemällä nähkää, älkääkä käsittäkö.'

9. Ja hän sanoi: mene ja sano tälle kansalle, kuulten kuulkaat, ja älkäät ymmärtäkö, nähden nähkäät, ja älkäät tähtäkö.

9. Mutta minä sanoin: täsä minä olen lähetä minua. Ja hän sanoi: mene ja sano tälle Canssalle: cuulcat ja älkät ymmärtäkö nähkät ja älkät tähtäkö.

9 And he said, Go and tell this people, Hear indeed, but do not understand and see you* indeed, but do not perceive.

9. And he said, Go, and tell this people, Hear ye indeed, but understand not; and see ye indeed, but perceive not.

9. Og han sagde: Gak hen, og du skal sige til dette Folk: Hører og hører, men forstaar ej! ser og ser, men indser ej!

9. Och han sade: Gack åstad, och säg till detta folket: Hörer, och förstår det icke; ser, och märker det intet.

9. Ja ta ütles: Minne, ja ütle sellesinnatse rahwale: Kuulge kuuldes, ja ärge moistke, ja nähke nähhes, ja ärge tundke.

9. Jis atsakė: ‘‘Eik ir sakyk šiai tautai: ‘Ir toliau girdėkite, bet nesupraskite, ir toliau žiūrėkite, bet nematykite’.

9. Und er sprach: Gehe hin und sprich zu diesem Volk: Höret, und verstehet's nicht; sehet, und merket's nicht!

9. Et il dit: Va! et dis à ce peuple: Vous entendrez, mais vous ne comprendrez point; vous verrez, mais vous n'apercevrez point.

9. Entónces dijo: Anda, y dí a este pueblo: Oyendo oid, y no entendáis: viendo ved, y no sepáis.

9 Toen zeide Hij: Ga henen, en zeg tot dit volk: Horende hoort, maar verstaat niet, en ziende ziet, maar merkt niet.

9. A on rzekł: Idź, a powiedz ludowi temu: Słuchajcie słuchając, a nie rozumijcie, a widząc patrzajcie, a nie poznawajcie.

9. És monda: Menj, és mondd ezt e népnek: Hallván [5†] halljatok és ne értsetek, s látván lássatok és ne ismerjetek;

9 И сказал Он: пойди и скажи этому народу: слухомуслышите – и не уразумеете, и очами смотреть будете – и не увидите.

9. І відказав він: Іди й промов до тих людей: Слухати мете й не зрозумієте, і дивити метесь очима, та не вбачати мете;

10. Paaduta tämän kansan sydän, koveta sen korvat, sokaise sen silmät, ettei se näkisi silmillään, ei kuulisi korvillaan, ei ymmärtäisi sydämellään eikä kääntyisi ja parannetuksi tulisi.

10. Paaduta tämän kansan sydän, ja anna heidän korvansa paksuksi tulla, ja sokaise heidän silmänsä, ettei he näkisi silmillänsä, eikä kuulisi korvillansa, eli myös ymmärtäisi sydämellänsä, eli kääntäisi itsiänsä ja parannetuksi tulisi.

10. Paaduta tämän Canssan sydän ja anna heidän corwans paxuxi tulla ja sowaise heidän silmäns ettei he näe silmilläns eikä cuule corwillans eli myös ymmärrä sydämilläns eli käännä idzens ja paranisit.

10 Make the heart of this people fat and make their ears heavy and shut their eyes, lest they see with their eyes and hear with their ears and understand with their heart and turn and be healed.

10. Make the heart of this people fat, and make their ears heavy, and shut their eyes; lest they see with their eyes, and hear with their ears, and understand with their heart, and convert, and be healed.

10. Gør dette Folks Hjerte fedt, og gør deres Øren tunghørige, og tilstryg deres Øjne, at det ikke ser med sine Øjne og hører med sine Øren og forstaar med sit Hjerte, saa at det omvender sig og vorder lægt.

10. Förstocka detta folks hjerta, och låt deras öron lomhörd varda, och förblinda deras ögon, att de intet se med sin ögon, eller höra med sin öron, eller förstå med sitt hjerta, och omvända sig, och varda salige.

10. Te sellesinnatse rahwa süddame lihhawaks, ja nende körwad raskeks, ja pañe nende silmad teisiti waatma, et nemmad ei nä omma silmadega, ja omma körwadega ei kule, ja omma süddamega ei moista, ja ei pöra, ja et minna ei sa neid parrandada.

10. Sukietink širdį šitos tautos, apkurtink jos ausis ir aptemdyk akis, kad nematytų akimis, negirdėtų ausimis, nesuprastų širdimi, neatsiverstų ir nebūtų pagydyta’‘.

10. Verstocke das Herz dieses Volkes und laß ihre Ohren hart sein und blende ihre Augen, daß sie nicht sehen mit ihren Augen noch hören mit ihren Ohren noch verstehen mit ihrem Herzen und sich bekehren und genesen.

10. Endurcis le cœur de ce peuple, rends ses oreilles pesantes, couvre ses yeux! Qu'il ne voie pas de ses yeux, qu'il n'entende pas de ses oreilles, que son cœur ne comprenne pas, qu'il ne se convertisse pas et qu'il ne soit pas guéri!

10. Engruesa el corazón de aqueste pueblo, y agrava sus oidos, y ciega sus ojos; para que no vea de sus ojos, ni oiga de sus oidos, ni su corazón entienda, ni se convierta, y haya para él sanidad.

10 Maak het hart dezes volks vet, en maak hun oren zwaar, en sluit hun ogen, opdat het niet zie met zijn ogen, noch met zijn oren hore, noch met zijn hart versta, noch zich bekere, en Hij het geneze.

10. Zatwardź serce ludu tego, a uszy jego obciąż, i oczy jego zawrzyj, aby nie widział oczyma swemi, a uszyma swemi nie słyszał, i sercem swem nie zrozumiał, a nie nawrócił się, i nie był uzdrowion.

10. Kövérítsd meg e nép szívét, és füleit dugd be, és szemeit kend be: ne lásson szemeivel, ne halljon füleivel, ne értsen szívével, hogy meg ne térjen, és meg ne gyógyuljon.

10 Ибо огрубело сердце народа сего, и ушами с трудом слышат, и очисвои сомкнули, да не узрят очами, и не услышат ушами, и не уразумеют сердцем, и не обратятся, чтобы Я исцелил их.

10. Бо запеклося серце в сього народу, й тяжко чують ушима, та й очі свої затулили, щоб не бачити очима, й не почути ушима; й не второпають серцем, та й не навернуться, щоб я їх оздоровив.

11. Mutta minä sanoin: Kuinka kauaksi aikaa, Herra? Hän vastasi: Siihen asti, kunnes kaupungit tulevat autioiksi, asumattomiksi, ja talot tyhjiksi ihmisistä ja pellot on hävitetty erämaaksi;

11. Mutta minä sanoin: Herra, kuinka kauvan? Hän sanoi: siihenasti kuin kaupungit tulevat kylmille ja ilman asujia, ja huoneet ilman väetä, ja maa on peräti autiona.

11. Mutta minä sanoin: HERra cuinga cauwan? hän sanoi: sijhenasti cuin Caupungit tulewat kylmille ilman asuwita ja huonet ilman wäetä ja maa on peräti autiana.

11 Then I said, Lord, how long? And he answered, Until cities be waste without inhabitant and houses without man and the land become utterly waste,

11. Then said I, Lord, how long? And he answered, Until the cities be wasted without inhabitant, and the houses without man, and the land be utterly desolate,

11. Men jeg sagde: Hvor længe, Herre? og han sagde: Indtil Stæderne blive øde, uden Indbyggere, og Husene uden Folk, og Landet aldeles ødelægges.

11. Men jag sade: Herre, huru länge? Han sade: Tilldess, att städerna öde varda utan inbyggare, och husen utan folk, och marken ligger platt öde.

11. Agga kui ma ütlesin: Kui kauaks, Issand? siis ütles temma: Senni kui liñnad sawad ärrahäwwitud, et ükski seäl ei ella, ja koiad, et ükski innimenne seäl ep olle , ja kunni se Ma saab sutumaks ärrahäwwitud.

11. Aš klausiau: ‘‘Ar ilgai, Viešpatie?’‘ Jis atsakė: ‘‘Kol miestai pasidarys tušti ir be gyventojų, namai be žmonių, o kraštas pavirs dykyne.

11. Ich aber sprach: HERR, wie lange? Er sprach: Bis daß die Städte wüst werden ohne Einwohner und die Häuser ohne Leute und das Feld ganz wüst liege.

11. Et je dis: Jusqu'à quand, Seigneur? Et il répondit: Jusqu'à ce que les villes soient désolées et sans habitants, et les maisons privées d'hommes, et le sol désert et dévasté;

11. Y yo dije: ¿Hasta cuándo Señor? Y respondió: Hasta que las ciudades se asuelen, y no quede en ellas morador, ni hombre en las casas, y la tierra sea asolada de asolamiento.

11 Toen zeide ik: Hoe lang, Heere? En Hij zeide: Totdat de steden verwoest worden, zodat er geen inwoner zij, en de huizen, dat er geen mens zij, en dat het land met verwoesting verstrooid worde.

11. A gdym rzekł: Dokądże Panie? A on rzekł: Dokąd nie spustoszeją miasta, tak aby nie było obywatela; i domy, aby nie było w nich człowieka, a ziemia do szczętu nie spustoszeje;

11. És én mondék: Meddig lészen ez Uram?! És monda: Míg a városok pusztán állanak lakos nélkül, és a házak emberek nélkül, s a föld is puszta lészen;

11 И сказал я: надолго ли, Господи? Он сказал: доколе не опустеют города, и останутся без жителей, и домы без людей, и доколе земля эта совсем не опустеет.

11. І промовив я: Докіль же сього, Господи? А він сказав: Докіль не опустїють міста й не зостануть без осадників, а доми без людей, та докіль земля отта цїлком не стане пустинею.

12. kunnes Herra on karkoittanut ihmiset kauas ja suuri autius tullut keskelle maata.

12. Sillä Herra ajaa väen kauvas, niin että maa tulee peräti hyljätyksi.

12. Sillä HERra aja wäen cauwas nijn että maa tule peräti hyljätyxi.

12 and Jehovah has removed men far away and the forsaken places be many in the midst of the land.

12. And the LORD have removed men far away, and there be a great forsaking in the midst of the land.

12. Og Herren har ført Folket langt bort, og Tomheden er bleven stor i Landet.

12. Ty Herren skall låta folket komma, långt bort, så att landet skall svårliga öfvergifvet varda.

12. Ja kunni Jehowa need innimessed saab kaugele ärrasaatnud, et paljo paiko siñna male tühjaks jäwad.

12. Viešpats ištrems žmones toli; kraštas visiškai ištuštės.

12. Denn der HERR wird die Leute fern wegtun, daß das Land sehr verlassen wird.

12. Jusqu'à ce que l'Éternel en ait éloigné les hommes, et que la solitude soit grande au milieu du pays.

12. Hasta que quite Jehová léjos los hombres, y haya grande soledad en medio de la tierra.

12 Want de HEERE zal die mensen verre wegdoen, en de verlating zal groot wezen in het binnenste des lands.

12. Dokąd Pan daleko nie zapędzi wszelkiego człowieka, a nie będzie doskonałe spustoszenie w pośród ziemi;

12. És az Úr az embert messze elveti, s nagy pusztaság lészen a földön;

12 И удалит Господь людей, и великое запустение будет на этой земле.

12. І далеко займе Господь людей (в неволю), й пусто-глухо в землї стане.

13. Ja jos siellä on jäljellä kymmenes osa, niin hävitetään vielä sekin. Mutta niinkuin tammesta ja rautatammesta jää kaadettaessa kanto, niin siitäkin: se kanto on pyhä siemen.

13. Ja ehkä kymmenes osa siihen vielä jää, niin sekin taas hävitetään; kuitenkin niinkuin tammelle ja tuomelle jää kanto, vaikka heidän lehtensä varistetaan, niin pitää myös pyhällä siemenellä kanto oleman.

13. Cuitengin pitä sijhen wielä kymmenennen osan jäämän: Sillä se wiedän pois ja culutetan nijncuin Tammi ja Tuomi joilla cando on waicka heidän lehtens waristetan pyhä siemen on se cando.

13 And if there is yet a tenth in it, it also will in turn be eaten up. As a terebinth and as an oak, whose stock remains when they are felled, so the holy seed is the stock of it.

13. But yet in it shall be a tenth, and it shall return, and shall be eaten: as a teil tree, and as an oak, whose substance is in them, when they cast their leaves: so the holy seed shall be the substance thereof.

13. Og bliver en Tiendepart endnu tilbage deri, saa skal denne atter være til at ødelægges; men ligesom der af Terebinten og Stenegen bliver en Stub tilbage, naar de ere fældede, saaledes skal denne Stub være en hellig Sæd.

13. Dock skall ännu tiondedelen blifva derinne; ty det skall varda bortfördt och förhärjadt, såsom en ek och lind, som ännu hafva bålen, ändock deras löf afslagne, varda; en helig säd skall sådana bål vara.

13. Ja weel peab seäl kümnes ossa ollema , ja se peab taggasi tullema, ja se peab ka sama ärraraisatud; otsekui korre-tamme ja wössa-tamme paljas kehha jääb seisma , kui nem̃ad lehhed mahhaaiawad, nenda peab temma paljas kehha üks pühha seme ollema.

13. Jei iš jų liks dešimtoji dalis ir sugrįš, jie vėl bus naikinami. Tačiau kaip nukirtus uosį ar ąžuolą lieka kelmas, taip šventoji sėkla bus jų kelmas’‘.

13. Und ob der zehnte Teil darin bleibt, so wird es abermals verheert werden, doch wie eine Eiche und Linde, von welchen beim Fällen noch ein Stamm bleibt. Ein heiliger Same wird solcher Stamm sein.

13. Que s'il y reste un dixième du peuple, il sera de nouveau détruit. Mais, comme un térébinthe ou un chêne conservent un tronc lorsqu'on les abat, il restera de ce peuple un tronc, une postérité sainte.

13. Y quedará en ella la décima parte, y volverá, y será asolada, como el olmo, y como el alcornoque, de los cuales en la tala queda el tronco: así en esta quedará su tronco, simiente santa.

13 Doch nog een tiende deel zal daarin zijn, en het zal wederkeren, en zijn om af te weiden; maar gelijk de eik, en gelijk de haageik, in dewelke na de afwerping der bladeren nog steunsel is, alzo zal het heilige zaad het steunsel daarvan zijn.

13. Dokąd jeszcze na nią dziesiąta zguba nie przyjdzie, a dopiero skażona będzie, A wszakże jako one dęby, które są przy bramie Zallechet podporą, tak nasienie święte jest podporą jej.

13. És ha megmarad még rajta egy tizedrész, ismétlen elpusztul ez is; de mint a terpentinfának és cserfának törzsük marad kivágatás után: az ő törzsük szent mag lészen!

13 И если еще останется десятая часть на ней и возвратится, и она опять будет разорена; но как от теревинфа и как от дуба, когда они и срублены, остается корень их, так святое семя будет корнем ее.

13. І коли б ще десята частина зосталась на нїй і назад вернулась, та знов буде спустошена; та як із теребинта й з дуба, коли їх зрубати, зостається корінь, так сьвяте насїннє вийде з кореня того.