49 luku

Herran palvelijan kutsumus. Israelin ihmeellinen pelastus.

1. Kuulkaa minua, te merensaaret, ja tarkatkaa, kaukaiset kansat. Herra on minut kutsunut hamasta äidinkohdusta saakka, hamasta äitini helmasta minun nimeni maininnut.

1. Kuulkaat minua, te luodot, ja te kaukaiset kansat, ottakaat vaari: Herra on minun äidin kohdusta kutsunut, hän muisti minun nimeni, kuin minä vielä äitini kohdussa olin,

1. CUulcat minua te luodot ja te caucaiset Canssat ottacat waari. HERra on minun äitin cohdusta cudzunut.

1. CWlcat minua te Lodhot/ ia te caucaiset Canssat wariottacat. HERRA ombi Eitin Cocdhusta minun cutzunut. (Kuulkaat minua te luodot/ ja te kaukaiset kansat waarin ottakaat. HERRA ompi äitini kohdusta minun kutsunut.)

1 Listen, O isles, to me and listen, you* peoples from far. Jehovah has called me from the womb. From the guts of my mother he has made mention of my name.

1. Listen, O isles, unto me; and hearken, ye people, from far; The LORD hath called me from the womb; from the bowels of my mother hath he made mention of my name.

1. Hører mig, Øer, og giver Agt, I Folk fra det fjerne! Herren kaldte mig fra Moders Liv af, harl nævnede mit Navn fra Moders Skød.

1. Hörer mig, I öar, och I folk, som fjerran ären, gifver akt häruppå: Herren hafver kallat mig af moderlifvet; han hafver tänkt uppå mitt namn, medan jag ännu i moderlifvet var;

1. Kuulge mind, sared, ja pange tähhele teie rahwas kaugelt! Jehowa on mind emma-ihhust hüüdnud, mo emma sissekonnast on ta mo nimme peäle mötlenud;

1. Klausykitės, salos, stebėkite, toli esančios tautos! Viešpats pašaukė mane dar man negimus, Jis minėjo mano vardą, kai tebebuvau motinos įsčiose.

1. Höret mir zu, ihr Inseln, und ihr Völker in der Ferne, merket auf! Der HERR hat mich gerufen von Mutterleib an; er hat meines Namens gedacht, da ich noch im Schoß der Mutter war,

1. Iles, écoutez-moi! Peuples éloignés, prêtez l'oreille! L'Éternel m'a appelé dès ma naissance; dès le sein de ma mère il a prononcé mon nom.

1. OÍDME islas, y escuchád, pue- blos lejanos. Jehová me llamó desde el vientre: desde las entrañas de mi madre hizo mención de mi nombre.

1 Hoort naar Mij, gij eilanden! en luistert toe, gij volken van verre! De HEERE heeft Mij geroepen van den buik af, van Mijner moeders ingewand af heeft Hij Mijn Naam gemeld.

1. Słuchajcie mię wyspy, a narody dalekie pilnujcie! Pan zaraz z żywota wezwał mię, zaraz z żywota matki mojej uczynił wzmiankę imienia mego:

1. Hallgassatok reám, ti szigetek, és figyeljetek távol való népek: anyám méhétől hívott el az Úr, anyámnak szíve alatt [1†] már emlékezett nevemről.

1 Слушайте Меня, острова, и внимайте, народы дальние: Господь призвал Меня от чрева, от утробы матери Моей называл имя Мое;

1. Слухайте мене, острови, вважайте, далекі народи: Господь покликав мене з утроби, від матїрнього лоня назвав імя моє;

2. Hän teki minun suuni terävän miekan kaltaiseksi, kätki minut kätensä varjoon; hän teki minut hiotuksi nuoleksi, talletti minut viineensä.

2. Ja teki minun suuni niinkuin terävän miekan, kätensä varjolla hän minua peitti; ja pani minun kiiltaväksi nuoleksi; pisti minun viineensä,

2. Hän muisti minun nimeni cosca minä wielä äitini cohdus olin ja teki minun suuni nijncuin teräwän miecan. Hänen kätens warjolla hän minua peitti.

2. Hen muisti Nimeni päle/ Ja pani minun Suuni ninquin Tereuen Miecan. Henen Kädhens warion ala hen minun peitti. (Hän muisti nimeni päälle/ Ja pani minun suuni niinkuin terween miekan. Hänen kätensä warjon alle hän minun peitti.)

2 And he has made my mouth like a sharp sword. He has hid me in the shadow of his hand and he has made me a polished shaft. He has kept me close in his quiver.

2. And he hath made my mouth like a sharp sword; in the shadow of his hand hath he hid me, and made me a polished shaft; in his quiver hath he hid me;

2. Og han gjorde min Mund som et skarpt. Sværd, skjulte mig med sin Haands Skygge, gjorde mig til en blank Pil og gemte mig i sit Kogger.

2. Och hafver gjort min mun såsom ett skarpt svärd; han hafver öfverskylt mig med sine hands skugga; han hafver gjort mig till en blankan pil, och stungit mig uti sitt koger;

2. Ja on minno su kui terrawa moöga teinud , ta on mind omma käe warjo alla warjule pannud, ja mind hiilgawaks noleks teinud; omma nole-tuppe on ta mind warjule pannud,

2. Jis padarė mano žodžius lyg aštrų kardą ir pridengė mane savo rankos šešėliu; Jis padarė mane tinkama strėle ir paslėpė savo strėlinėje.

2. und hat meinen Mund gemacht wie ein scharfes Schwert; mit dem Schatten seiner Hand hat er mich bedeckt; er hat mich zum glatten Pfeil gemacht und mich in seinen Köcher gesteckt

2. Il a rendu ma bouche semblable à une épée tranchante; il m'a couvert de l'ombre de sa main; il a fait de moi une flèche aiguë, et m'a caché dans son carquois.

2. Y puso mi boca como espada aguda: con la sombra de su mano me cubrió; y púsome por saeta limpia: guardóme en su aljaba.

2 En Hij heeft Mijn mond gemaakt als een scherp zwaard, onder de schaduw Zijner hand heeft Hij Mij bedekt; en Hij heeft Mij tot een zuiveren pijl gesteld, in Zijn pijlkoker heeft Hij Mij verborgen.

2. I uczynił usta moje jako miecz ostry, w cieniu ręki swej zakrył mię, a uczyniwszy mię strzałą wypolerowaną, do sajdaku swego schował mię;

2. Hasonlóvá tevé számat az éles kardhoz, [2†] keze árnyékában rejtett el engem, és fényes nyíllá tett engemet, és tegzébe zárt be engem.

2 и соделал уста Мои как острый меч; тенью руки Своей покрывал Меня, и соделал Меня стрелою изостренною; в колчане Своем хранил Меня;

2. І зробив гострим мечем уста мої, окрив мене тїнню руки своєї, і зробив мене стрілою гострою і сховав в сагайдацї свойму;

3. Ja hän sanoi minulle: Sinä olet minun palvelijani, sinä Israel, jossa minä osoitan kirkkauteni.

3. Ja sanoi minulle: sinä olet minun palveliani; Israel, sinussa minä kunnioitetaan.

3. Ja pani minun kijldäwäxi nuolexi pisti minun wijneens ja sanoi minulle: sinä olet minun palwelian Israel sinä olet josa minä cunnioitetan.

3. Ja pani minun kijlteuexi Noolexi/ ia pisti minun henen Winehense/ ia sanoi minulle. Sine olet minun paluelian/ Israeli sine olet/ iossa mine cunnioitetan. (Ja pani minun kiiltäwäksi nuoleksi/ ja pisti minun hänen wiinehensä/ ja sanoi minulle. Sinä olet minun palwelijani/ Israel sinä olet/ jossa minä kunnioitetaan.)

3 And he said to me, You are my servant, Israel, in whom I will be glorified.

3. And said unto me, Thou art my servant, O Israel, in whom I will be glorified.

3. Og han sagde til mig: Du er min Tjener; du er Israel, i hvem jeg vil forherlige mig.

3. Och säger till mig: Du äst min tjenare, Israel, genom hvilken jag vill prisad varda.

3. Ja mulle üttelnud: Sinna olled mo sullane, Israel, kelle sees ma omma au tahhan üllesnäidata.

3. Jis sakė: ‘‘Tu, Izraeli, esi mano tarnas, per tave būsiu pašlovintas’‘.

3. und spricht zu mir: Du bist mein Knecht Israel, durch welchen ich will gepriesen werden.

3. Il m'a dit: Tu es mon serviteur, Israël en qui je me glorifierai.

3. Y díjome: Mi siervo eres, o! Israel, que en tí me gloriaré.

3 En Hij heeft tot Mij gezegd: Gij zijt Mijn Knecht, Israel, door Welken Ik verheerlijkt zal worden.

3. I rzekł mi: Sługaś ty mój, w Izraelu tobą się chlubić będę.

3. És mondá nékem: Szolgám vagy te, Izráel, a kiben én megdicsőülök.

3 и сказал Мне: Ты раб Мой, Израиль, в Тебе Я прославлюсь.

3. І сказав менї: Ти раб мій, Ізраїлю, в тобі я прославлюся.

4. Mutta minä sanoin: Hukkaan minä olen itseäni vaivannut, kuluttanut voimani turhaan ja tyhjään; kuitenkin on minun oikeuteni Herran huomassa, minun palkkani on Jumalan tykönä.

4. Mutta minä sanoin: hukkaan minä työtä tein, turhaan ja tyhjään minä tässä kulutin väkeni; kuitenkin on minun asiani Herran kanssa, ja minun työni on minun Jumalani kanssa.

4. Mutta minä sanoin: huckan minä työtä tein turhan ja tyhjän minä täsä culutin wäkeni: cuitengin on minun asian HERran ja minun wircan on minun Jumalani.

4. Mutta mine sanoin/ Huckan mine Tötetein/ turhan ia tyhien mine culutin wäkeni temen päle. Quitengi ombi minun syyn HERRAN tekene/ ia minun Wircan ombi minun Jumalani. (Mutta minä sanoin/ Hukkaan minä työtä tein/ turhan ja tyhjän minä kulutin wäkeni tämän päälle. Kuitenkin ompi minun syyni HERRAN tykönä/ ja minun wirkani ompi minun jumalani.)

4 But I said, I have labored in vain. I have spent my strength for nothing and vanity. Yet surely the justice (due) to me is with Jehovah and my recompense with my God.

4. Then I said, I have laboured in vain, I have spent my strength for nought, and in vain: yet surely my judgment is with the LORD, and my work with my God.

4. Men jeg sagde: Jeg har gjort mig Møje forgæves, fortæret min Kraft for intet og uden Nytte; alligevel er min Ret hos Herren og min Løn hos min Gud.

4. Men jag tänkte: Jag arbetade fåfängt, jag hafver fåfängt och onytteliga förtärt mina kraft häruppå; ändock min sak är Herrans, och mitt ämbete hörer minom Gud till.

4. Agga minna mötlesin: Ma nään waewa tühjalt, ma kullutan ärra omma rammo ilma-asjata ja kassota: töeste minno öigus on Jehowa kä, ja minno tö palk mo Jummala kä.

4. Aš sakiau: ‘‘Veltui dirbau, be reikalo ir tuščiai eikvojau savo jėgas; bet pas Viešpatį yra mano teisingumas, pas Dievą mano atlyginimas’‘.

4. Ich aber dachte, ich arbeite vergeblich und brächte meine Kraft umsonst und unnütz zu, wiewohl meine Sache des Herrn und mein Amt meines Gottes ist.

4. Et moi j'ai dit: J'ai travaillé en vain, j'ai consumé ma force inutilement et sans fruit. Mais mon droit est auprès de l'Éternel, et mon salaire auprès de mon Dieu.

4. Yo empero dije: Por demás he trabajado, en vano y sin provecho he consumido mi fortaleza: mas mi juicio delante de Jehová está, mi obra, delante de mi Dios.

4 Doch Ik zeide: Ik heb te vergeefs gearbeid, Ik heb Mijn kracht onnuttelijk en ijdellijk toegebracht; gewisselijk, Mijn recht is bij den HEERE, en Mijn werkloon is bij Mijn God.

4. A Jam rzekł: Nadarmom pracował, próżnom i daremnie zniszczył siłę moję; wszakże sąd mój jest u Pana, a praca moja u Boga mego.

4. És én mondám: Hiába fáradoztam, semmire és haszontalan költöttem el erőmet; de az Úrnál van ítéletem, és jutalmam Istenemnél.

4 А Я сказал: напрасно Я трудился, ни на что и вотще истощал силу Свою. Но Мое право у Господа, и награда Моя у Бога Моего.

4. І промовив я: Дармо я трудився, надармо вичерпав силу мою. Та моя справа перед Господом, і заплата моя - в Бога мого.

5. Ja nyt sanoo Herra, joka on minut palvelijakseen valmistanut hamasta äitini kohdusta, palauttamaan Jaakobin hänen tykönsä, niin että Israel koottaisiin hänen omaksensa — ja minä olen kallis Herran silmissä, minun Jumalani on tullut minun voimakseni —

5. Ja nyt sanoo Herra, joka loi minun äidin kohdusta itsellensä palveliaksi, palauttamaan Jakobin hänelle, ettei Israel hukkuisi: sentähden olen minä kaunis Herran edessä, ja minun Jumalani on minun väkevyyteni.

5. Ja HERra sano joca loi minun hänellens cohdusta palweliaxi että minä palautan Jacobin hänelle ettei Israel huckuis.

5. Ja sanopi HERRA/ ioca loij cochdosta minun henelle Palueliaxi/ ette minun pite palauttaman Jacob henellen/ senpäle ettei Israel hucastuisi. (Ja sanoopi HERRA/ joka loi kohdusta minun hänelle palwelijaksi/ että minun pitää palauttaman Jakob hänellen/ senpäälle ettei Israel hukastuisi.)

5 And now says Jehovah who formed me from the womb to be his servant, to bring Jacob again to him and that Israel be gathered to him (for I am honorable in the eyes of Jehovah and my God has become my strength),

5. And now, saith the LORD that formed me from the womb to be his servant, to bring Jacob again to him, Though Israel be not gathered, yet shall I be glorious in the eyes of the LORD, and my God shall be my strength.

5. Og nu, siger Herren, som dannede mig af Moders Liv til sin Tjener, for at jeg skulde omvende Jakob til ham, og Israel, som ikke vil lade sig sanke; og jeg skal herliggøres for Herrens Øjne, og min, Gud er min Styrke;

5. Och nu, säger Herren, som mig af moderlifvet till sin tjenare beredt hafver, af jag skulle omvända Jacob till honom, på det Israel icke skulle blifva borto; derföre är jag härlig för Herranom, och min Gud är min starkhet;

5. Ja nüüd ütleb Jehowa, kes mind walmistand ennesele sullaseks emma-ihhust, et ma Jakobi temma pole pean pöörma, ja et Israel ta pole peab kogguma; ja ma ollen auustud Jehowa melest, ja minno Jummal on mo tuggewus.

5. Dabar kalba Viešpats, kuris nuo gimimo padarė mane savo tarnu, kad sugrąžinčiau Jam Jokūbą ir surinkčiau Izraelį. Aš būsiu šlovingas Viešpaties akyse, Dievas yra mano stiprybė.

5. Und nun spricht der HERR, der mich von Mutterleib an zu seinem Knechte bereitet hat, daß ich soll Jakob zu ihm bekehren, auf daß Israel nicht weggerafft werde (darum bin ich dem HERRN herrlich, und mein Gott ist mein Stärke),

5. Et maintenant l'Éternel parle, lui qui m'a formé dès ma naissance pour être son serviteur, pour ramener à lui Jacob; or Israël ne se rassemble point, mais je suis honoré aux yeux de l'Éternel, et mon Dieu a été ma force.

5. Ahora pues, dice Jehová, el que me formó desde el vientre por su siervo, para que convierta a él a Jacob: Mas si Israel no se congregará, yo empero estimado seré en los ojos de Jehová, y el Dios mío será mi fortaleza.

5 En nu zegt de HEERE, Die Mij Zich van moeders buik af tot een Knecht geformeerd heeft, dat Ik Jakob tot Hem wederbrengen zou; maar Israel zal zich niet verzamelen laten; nochtans zal Ik verheerlijkt worden in de ogen des HEEREN, en Mijn God zal Mijn Sterkte zijn.

5. A teraz mówi Pan, który mię zaraz z żywota za sługę sobie utworzył, abym zaś przywiódł do niego Jakóba. (Choćby Izrael nie był zebrany, sławnym jednak będę przed oczyma Paóskiemi; albowiem Bóg mój jest siłą moją.)

5. És most így szól az Úr, a ki engem anyám méhétől szolgájává alkotott, hogy Jákóbot Ő hozzá megtérítsem és hogy Izráel hozzá gyűjtessék; hiszen tisztelt vagyok az Úr szemeiben és erősségem az én Istenem!

5 И ныне говорит Господь, образовавший Меня от чрева в раба Себе, чтобы обратить к Нему Иакова и чтобы Израиль собрался к Нему; Я почтен в очах Господа, и Бог Мой – сила Моя.

5. А тепер говорить Господь, - той, що приспособив мене з лоня в раба собі, щоб навернути Якова до його, й зібрати до його Ізраїля; я бо славен в очу Господнїм, і Бог мій сила моя.

6. hän sanoo: Liian vähäistä on sinulle, joka olet minun palvelijani, kohottaa ennalleen Jaakobin sukukunnat ja tuoda takaisin Israelin säilyneet: minä panen sinut pakanain valkeudeksi, että minulta tulisi pelastus maan ääriin asti.

6. Ja hän sanoi: vähä se on, ettäs olet minun palveliani, korjaamassa Jakobin sukukuntia, ja tuomassa jälleen Israelin hajoitettuja; mutta minä panin sinun myös pakanain valkeudeksi, olemaan minun autuuteni hamaan maailman ääriin.

6. Sentähden olen minä caunis HERran edes ja minun Jumalan on minun wäkewyden. Ja sano: Wähä se on ettäs olet minun palwelian corjamas Jacobin sucua ja tuomas jällens Israelin hajotettuja. Mutta minä panin sinun myös pacanain walkeudexi ja oleman minun autuden mailman ärijn.

6. Senteden olen mine caunis HERRAN edese/ ia minun Jumalan ombi minun wäken. Ja sanopi/ Wehe se on ettes olet minun Paluelian Jacobin sucu yleskoriaman/ ia iellenstoman ne Israelin haiotetut. Mutta mine panin sinun mös Pacanoiten walkiudexi/ ette sinun pite oleman minun Terueyten mailman loppun asti. (Sentähden olen minä kaunis HERRAN edessä/ ja minun Jumalani ompi minun wäkeni. Ja sanoopi/ Wähän se on ettäs olet minun palwelijan Jakobin sukua ylöskorjaaman/ ja jällens tuoman ne Israelin hajoitetut. Mutta minä panin sinun myös pakanoitten walkeudeksi/ että sinun pitää oleman minun terweyteni maailman loppuun asti.)

6 yes, he says, It is too light a thing that you should be my servant to raise up the tribes of Jacob and to restore the preserved of Israel. I will also give you for a light to the Gentiles, that you may be my salvation to the end of the earth.

6. And he said, It is a light thing that thou shouldest be my servant to raise up the tribes of Jacob, and to restore the preserved of Israel: I will also give thee for a light to the Gentiles, that thou mayest be my salvation unto the end of the earth.

6. han siger: Det er for ringe en Ting, at du er min Tjener til at oprejse Jakobs Stammer og tilbageføre de bevarede af Israel; men jeg vil sætte dig til Hedningernes Lys, at de bringe min Frelse indtil Jordens Ende.

6. Och säger: Det är en ringa ting, att du äst min tjenare, till att upprätta Jacobs slägter, och igenföra det förskingrada i Israel; utan jag hafver ock gjort dig till Hedningarnas ljus, att du skall vara min salighet intill verldenes ända.

6. Ja ütleb: Se on alw assi, et sa pead mulle sullaseks ollema Jakobi sugguarrud korda saatma, ja Israeli hoitud rahwa ümberpöörma; ma ollen sind ka pannud pagganatte walgusseks, et mo önnistus olleks ma-ilma otsani.

6. Jis sako: ‘‘Negana to, kad tu būsi mano tarnu Jokūbo giminėms sugrąžinti ir Izraelio likučiui surinkti. Aš tave padarysiu šviesa pagonims, kad tu būtum mano išgelbėjimas iki žemės pakraščių’‘.

6. und spricht: Es ist ein Geringes, daß du mein Knecht bist, die Stämme Jakobs aufzurichten und die Bewahrten Israels wiederzubringen; sondern ich habe dich auch zum Licht der Heiden gemacht, daß du seist mein Heil bis an der Welt Ende.

6. Et il a dit: C'est peu que tu sois mon serviteur, pour relever les tribus de Jacob et pour ramener les restes d'Israël: je fais de toi la lumière des nations, pour que mon salut parvienne jusqu'au bout de la terre.

6. Y dijo: Poco es que tú me seas siervo, para despertar las tribus de Jacob, y para que restituyas los asolamientos de Israel: también te dí por luz de las naciones, para que seas mi salud hasta lo postrero de la tierra.

6 Verder zeide Hij: Het is te gering, dat Gij Mij een Knecht zoudt zijn, om op te richten de stammen van Jakob, en om weder te brengen de bewaarden in Israel; Ik heb U ook gegeven tot een Licht der heidenen, om Mijn heil te zijn tot aan het einde der aarde.

6. I rzekł: Małoby mi to było, abyś mi był sługą ku podźwignieniu pokoleó Jakóbowych, i ku nawróceniu ostatków z Izraela; przetoż dałem cię za światłość poganom, abyś był zbawieniem mojem aż do koóczyn ziemi.

6. Így szól: Kevés az, hoggy nékem szolgám légy, a Jákób nemzetséginek megépítésére és Izráel megszabadultjainak visszahozására: sőt a népeknek is [3†] világosságul adtalak, hogy üdvöm a föld végéig terjedjen!

6 И Он сказал: мало того, что Ты будешь рабом Моим для восстановления колен Иаковлевых и для возвращения остатков Израиля, но Я сделаю Тебя светом народов, чтобы спасение Мое простерлось до концов земли.

6. І сказав він: Того ще й омаль, що ти будеш слугою моїм, щоб поколїння Яковові розбудити, Ізраїля ощадок навернути; нї, тебе я зроблю сьвітлом народам, щоб спасеннє моє розпростерлось до кінцїв землї.

7. Näin sanoo Herra, Israelin lunastaja, hänen Pyhänsä, syvästi halveksitulle, kansan inhoamalle, valtiaitten orjalle: Kuninkaat näkevät sen ja nousevat seisomaan, ruhtinaat näkevät ja kumartuvat maahan Herran tähden, joka on uskollinen, Israelin Pyhän tähden, joka on sinut valinnut.

7. Näin puhuu Herra Israelin lunastaja, hänen Pyhänsä, ylönkatsotuille sieluille, sille kansalle, josta me kauhistumme, sille palvelialle, joka tuimain herrain alla on: kuningasten pitää näkemän ja nouseman, päämiesten pitää rukoileman Herran tähden, joka uskollinen on, Israelin Pyhän tähden, joka sinun valinnut on.

7. NIjn puhu HERra Israelin lunastaja hänen Pyhäns ylöncadzotuille sieluille sille Canssalle josta me cauhistum sille palwelialle joca Sangarein alla on Cuningasten pitä näkemän ja nouseman Förstit pitä rucoileman HERran tähden joca uscollinen on Israelin Pyhän tähden joca sinun walinnut on.

7. Nin puhupi HERRA Israelin Lunastaia/ henen pyhense/ nijlle ylencatzotuille sieluille/ sille Canssalle iosta me cauhistumma. Sille Paluelialle/ ioca Sangareitten alla onopi/ Kuningasten pite näkemen ia ylesnouseman. Ja Esimiesten pite rucoleman HERRAN tedhen ioca wskolinen on/ sen pyhen tedhen Israelise/ ioca sinun wloswalinut on. (Niin puhuupi HERRA Israelin lunastaja/ hänen pyhänsä/ niille ylenkatsotuille sieluille/ sille kansalle josta me kauhistumme. Sille palwelijalle/ joka sankareitten alla on/ Kuningasten pitää näkemän ja ylösnouseman. Ja esimiesten pitää rukoileman HERRAN tähden joka uskollinen on/ sen pyhän tähden Israelissa/ joka sinun uloswalinnut on.)

7 Jehovah says thus, the Redeemer of Israel, (and) his Holy One, to him whom man despises, to him whom the nation abhors, to a servant of rulers. Kings will see and arise, rulers and they will worship, because of Jehovah who is faithful, (even) the Holy One of Israel, who has chosen you.

7. Thus saith the LORD, the Redeemer of Israel, and his Holy One, to him whom man despiseth, to him whom the nation abhorreth, to a servant of rulers, Kings shall see and arise, princes also shall worship, because of the LORD that is faithful, and the Holy One of Israel, and he shall choose thee.

7. Saa siger Herren, Israels Genløser, hans Hellige, til den, som er foragtet af hver Sjæl, til den, som Folket har Afsky for, til Herskernes Tjener: Konger skulle se det og staa op, og Fyrster skulle se det og nedbøje sig for Herrens Skyld, som er trofast, og for Israels Hellige, som udvalgte dig.

7. Så säger Herren Israels förlossare, hans Helige, till de föraktada själar, till det folk der man styggelse vid hafver, till den tjenaren som under tyranner är: Konungar skola se och uppstå, och Förstar skola tillbedja för Herrans skull, som trofast är; för den Heligas skull i Israel, den dig utkorat hafver.

7. Nenda ütleb Jehowa, selle Israeli pühha Lunnastaja, sellele, kes omma ello ärrapölgab, kelle melest kurri rahwas hirmsad on, kes wallitsejatte sullane on : kunningad peawad näggema, ja üllestousma, würstid peawad ka sind kummardama, Jehowa pärrast, kes ustaw on, selle pärrast, kes Israelis pühha on, kes sind ärrawallitsenud.

7. Taip sako Viešpats, Izraelio atpirkėjas, jo Šventasis, valdovų vergui, kurį žmonės paniekino ir tautos bjaurisi: ‘‘Karaliai pamatys ir atsistos, kunigaikščiai pagarbins dėl Viešpaties, kuris ištikimas, ir Izraelio Šventojo, kuris tave išsirinko’‘.

7. So spricht der HERR, der Erlöser Israels, sein Heiliger, zu der verachteten Seele, zu dem Volk, das man verabscheut, zu dem Knecht, der unter den Tyrannen ist: Könige sollen sehen und aufstehen, und Fürsten sollen niederfallen um des HERRN willen, der treu ist, um des Heiligen in Israel willen, der dich erwählt hat.

7. Ainsi dit l'Éternel, le Rédempteur, le Saint d'Israël, à celui qui est méprisé des hommes, détesté du peuple, à l'esclave des dominateurs. Les rois le verront et se lèveront, les princes se prosterneront devant lui, à cause de l'Éternel qui est fidèle, et du Saint d'Israël qui t'a élu.

7. Así dijo Jehová, Redentor de Israel, Santo suyo, al menospreciado de alma, al abominado de las naciones, al siervo de los tiranos: Verán reyes, y levantarse han príncipes, y adorarán por Jehová: porque fiel es el Santo de Israel, el cual te escogió.

7 Alzo zegt de HEERE, de Verlosser van Israel, Zijn Heilige, tot de verachte ziel, tot Dien, aan Welken het volk een gruwel heeft, tot den Knecht dergenen, die heersen: Koningen zullen het zien en opstaan, ook vorsten, en zij zullen zich voor U buigen; om des HEEREN wil, Die getrouw is, om den Heilige Israels, Die U verkoren heeft.

7. Tak mówi Pan, odkupiciel Izraelowy, Święty jego, do tego, którym każdy gardzi, a którym się brzydzą narody, do sługi panujących: Królowie widząc cię powstaną, a książęta kłaniać ci się będą dla Pana, który jest wierny, dla Świętego Izraelskiego, który cię obrał.

7. Így szól az Úr, Izráel megváltója, Szentje, a megvetett lelkűhöz, a nép undorához, a zsarnokok szolgájához: Látjátok királyok! és majd fölkelnek, fejedelmek, és leborulnak az Úrért, a ki hű, Izráel Szentjéért, a ki [4†] téged elválasztott.

7 Так говорит Господь, Искупитель Израиля, Святый Его, презираемомувсеми, поносимому народом, рабу властелинов: цари увидят, и встанут; князья поклонятся ради Господа, Который верен, ради Святаго Израилева, Который избрал Тебя.

7. Так говорить Господь, визволитель Ізраїлїв, Сьвятий його, до зневажаного всїма, погордженого в народї, до раба в можних: Царі побачать, та й повстають; князї поклоняться задля Господа, що вірний у слові; задля Сьвятого Ізрайлевого, що вибрав тебе.

8. Näin sanoo Herra: Otollisella ajalla minä olen sinua kuullut ja pelastuksen päivänä sinua auttanut; minä olen valmistanut sinut ja pannut sinut kansoille liitoksi, kohottamaan ennalleen maan, jakamaan hävitetyt perintöosat,

8. Näin sanoo Herra: minä olen sinun rukoukses otollisella ajalla kuullut, ja olen autuuden päivänä sinua auttanut; ja olen varjellut sinua, ja liitoksi kansain sekaan olen sinun säätänyt, korjaamaan maata, ja haaskatuita perimisiä omistamaan,

8. Näin sano HERra: Minä olen sinun rucouxes otollisella ajalla cuullut ja olen autuden päiwänä sinua auttanut. Ja olen warjellut sinua ja lijtoxi Canssain secaan olen sinun säätänyt wahwistaman maata ja haascatuita perimisiä omistaman.

8. NEin sanopi HERRA/ mine olen sinun Rucouxes otolisella Aijalla cwllut/ ia olen Terueydhen peiuenä sinua auttanut. Ja olen warielut sinua/ Ja Lijtoxi Canssain seas olen sinun sätenyt. Ette sinun pite Maan ylesoijendaman/ ia ne haaskatut Perimiset omistaman. (Näin sanoopi HERRA/ minä olen sinun rukouksesi otollisella ajalla kuullut/ ja olen terweyden päiwänä sinua auttanut. Ja olen warjellut sinua/ ja liitoksi kansain seassa olen sinun säätänyt. Että sinun pitää maan ylösojentaman/ ja ne haaskatut perimiset omistaman.)

8 Jehovah says thus, In an acceptable time I have heard you and in a day of salvation I have helped you. And I will preserve you and give you for a covenant of the people, to raise up the land, to make them inherit the desolate heritages,

8. Thus saith the LORD, In an acceptable time have I heard thee, and in a day of salvation have I helped thee: and I will preserve thee, and give thee for a covenant of the people, to establish the earth, to cause to inherit the desolate heritages;

8. Saa siger Herren: Paa den behagelige Tid bønhørte jeg dig, og paa Frelsens Dag hjalp jeg dig; og jeg vil bevare dig og sætte dig til en Pagt med Folket for at oprejse Landet og udskifte de Øde Arvedele

8. Detta säger Herren: Jag hafver bönhört dig i behagelig tid, och hafver hulpit dig på salighetenes dag, och hafver bevarat dig, och satt dig till ett förbund i folkena, att du skall upprätta landet, och intaga de förderfvada arf;

8. Nenda ütleb Jehowa: Ma ollen sind kuulnud sel aial, mis mo mele pärrast, ja ollen sind önnistusse päwal aitnud; ja tahhan sind hoida, ja sind panna rahwale seädusseks, et sa pead maad üllesehhitama, ja ärrahäwwitud pärris-ossad wäljajaggama,

8. Taip sako Viešpats: ‘‘Tinkamu metu išklausiau tave ir išgelbėjimo dieną padėjau tau; padarysiu tave sandora tautai, kad atkurtum šalį ir apgyvendintum apleistą nuosavybę.

8. So spricht der HERR: Ich habe dich erhört zur gnädigen Zeit und habe dir am Tage des Heils geholfen und habe dich behütet und zum Bund unter das Volk gestellt, daß du das Land aufrichtest und die verstörten Erbe austeilest;

8. Ainsi a dit l'Éternel: Je t'ai exaucé dans le temps favorable; je t'ai secouru au jour du salut; je te garderai, j'établirai en toi mon alliance avec le peuple, pour relever le pays et donner en partage les héritages dévastés;

8. Así dijo Jehová: En hora de contentamiento te oí, y en día de salud te ayudé; y guardarte he, y darte he por alianza de pueblo, para que despiertes la tierra, para que heredes heredades asoladas.

8 Alzo zegt de HEERE: In dien tijd des welbehagens heb Ik U verhoord, en ten dage des heils heb Ik U geholpen; en Ik zal U bewaren, en Ik zal U geven tot een verbond des volks, om het aardrijk op te richten, om de verwoeste erfenissen te doen beerven;

8. Tak mówi Pan: Czasu przyjemnego wysłucham cię, a w dzieó zbawienia poratuję cię; nadto strzedz cię będę, i dam cię za przymierze ludowi, abyś utwierdził ziemię, a podał w osiadłość dziedzictwa spustoszałe;

8. Így szól az Úr: Jókedvem idején én meghallgattalak, [5†] és a szabadulás napján segítettelek; megtartlak és nép szövetségévé teszlek, hogy megépítsd a földet, és kioszd az elpusztult örökségeket;

8 Так говорит Господь: во время благоприятное Я услышал Тебя, и в день спасения помог Тебе; и Я буду охранять Тебя, и сделаю Тебя заветом народа, чтобы восстановить землю, чтобы возвратить наследникам наследия опустошенные,

8. Так говорить Господь: Часу вподобного я вислухаю тебе й в день спасення допоможу тобі; й збережу тебе, й дам тебе в завіт народам, щоб обновити землю, і попустошене наслїдникам вернути,

9. sanomaan vangituille: Käykää ulos! ja pimeässä oleville: Tulkaa esiin! Teiden varsilta he löytävät laitumen, kaikki kalliokukkulat ovat heillä laidunpaikkoina.

9. Sanomaan vangituille: menkäät ulos, ja jotka pimiässä ovat: tulkaat edes, että he teiden ohessa heitänsä elättäisivät, ja saisivat joka kukkulalla elatuksensa.

9. Sanoman fangituille: mengät ulos ja jotca pimiäs owat: tulcat edes että he teiden ohes heitäns elätäisit.

9. Sanomahan nijlle Fangituille/ Wlosmenget/ ia nijlle iotca pimeis ouat/ Tulcat edes. Ette he Tiedhein ohesa heitens eleteisit. (Sanomahan niille wangituille/ ulosmenkäät/ ja niille jotka pimeässä owat/ Tulkaat edes. Että he teiden ohessa heitäns elättäisit.)

9 saying to those who are bound, Go forth; to those who are in darkness, Show yourselves. They will feed in the ways and their pasture will be on all bare heights.

9. That thou mayest say to the prisoners, Go forth; to them that are in darkness, Shew yourselves. They shall feed in the ways, and their pastures shall be in all high places.

9. for at sige til de bundne: Gaar ud! til dern, som ere i Mørke: Kommer frem for Lyset! de skulle finde Græsgang ved Vejene, og Græsgang skal være for dem paa alle nøgne Høje.

9. Till att säga till de fångar: Går ut; och till dem i mörkret: Kommer fram; att de skola föda sig på vägarna, och hafva deras födo på alla högar.

9. Ja ütlema neile, kes kinniseutud: Minge wälja; neile kes pimmedas: Sage awwalikkuks; tede peält peawad nemmad toidust leidma, ja keige körge kohtade peäl peab nende karja-ma ollema .

9. Kad sakytum belaisviams: ‘Išeikite’, ir tamsoje esantiems: ‘Pasirodykite’. Jie ganysis pakelėse, aukštumos bus jų ganykla.

9. zu sagen den Gefangenen: Geht heraus! und zu denen in der Finsternis: Kommt hervor! daß sie am Wege weiden und auf allen Hügeln ihr Weide haben.

9. Pour dire aux prisonniers: Sortez! à ceux qui sont dans les ténèbres: Paraissez! Ils paîtront le long des chemins, et trouveront leur pâturage sur tous les coteaux.

9. Para que digas a los presos: Salíd; y a los que están en tinieblas: Manifestáos. Sobre los caminos serán apacentados, y en todas las cumbres serán sus pastos.

9 Om te zeggen tot de gebondenen: Gaat uit; tot hen, die in duisternis zijn: Komt te voorschijn; zij zullen op de wegen weiden, en op alle hoge plaatsen zal hun weide wezen.

9. Abyś mówił więźniom: Wynijdźcie; a tym, co są w ciemnościach: Okażcie się. Podle dróg paść się będą, a po wszystkich miejscach wysokich będą pastwiska ich.

9. Így szólván a foglyoknak: Jőjjetek ki! [6†] és azoknak, a kik sötétben ülnek: Lépjetek elő! Az utakon legelnek, és minden halmokon legelőjük lesz:

9 сказать узникам: „выходите", и тем, которые во тьме: „покажитесь". Они при дорогах будут пасти, и по всем холмам будут пажитиих;

9. Щоб вязням сказати: Виходьте на волю, а тим, що в темряві: Ійдїте на сьвітло. Пасти муться при дорогах; по всїх узгіррях будуть пасовища їх;

10. Ei heidän tule nälkä eikä jano, ei hietikon helle eikä aurinko satu heihin, sillä heidän armahtajansa johdattaa heitä ja vie heidät vesilähteille.

10. Ei heidän pidä isooman eikä janooman, ei helle eikä aurinko pidä heitä polttaman; sillä heidän armahtajansa johdattaa heitä, ja vie heitä vesilähteille.

10. Ja saisit joca cuckulalla elatuxens: ei heidän pidä isoman eikä janoman. Ei helle eikä Auringo pidä heitä polttaman: sillä heidän armahtajans wie ja johdatta heitä wesilähteille.

10. Ja saisit ioca hyperelle heiden elatoxens/ Eipe heiden pide isoman eike ianoman. Ja helleh eli Auringo ei pide heite poltaman. Sille ette heiden Armactaians heite wiepi/ ia iodhattapi heiet Wesilectein tyge. (Ja saisit joka hyperellä (kukkulalla 1642) elatuksensa/ Eipä heidän pidä isoaman eikä janoaman. Ja helle eli aurinko ei pidä heitä polttaman. Sillä että heidän armahtajansa heitä wiepi/ ja johdattaapi heidät wesilähtein tykö.)

10 They will not hunger nor thirst, neither will the heat nor sun kill* them. For he who has mercy on them will lead them. He will guide them even by springs of water.

10. They shall not hunger nor thirst; neither shall the heat nor sun smite them: for he that hath mercy on them shall lead them, even by the springs of water shall he guide them.

10. De skulle hverken hungre eller tørste, og ingen Hede eller Sol skal stikke dem; thi deres Forbarmer skal føre dem og lede dem til Vandkilder.

10. De skola hvarken hungra eller törsta; dem skall ingen hette eller solen stinga; ty deras förbarmare skall föra dem, och leda dem till vattukällor.

10. Neil ei pea nälga egga janno ollema; ei poud egga päike pea neid waewama; sest nende hallastaja peab neid saatma, ja wee-hallikatte jure neid juhhatama.

10. Jie nealks ir netrokš, jų neištiks saulė nė karštis; Tas, kuris jų pasigailėjo, ves juos prie tyro vandens šaltinių.

10. Sie werden weder hungern noch dürsten, sie wird keine Hitze noch Sonne stechen, denn ihr Erbarmer wird sie führen und wird sie an die Wasserquellen leiten.

10. Ils n'auront plus faim, ils n'auront plus soif; la chaleur ni le soleil ne les frapperont plus; car celui qui a pitié d'eux les conduira, et les mènera vers des sources d'eaux.

10. Nunca tendrán hambre ni sed, ni el calor los afligirá, ni el sol; porque el que de ellos ha misericordia, los guiará, y a manaderos de aguas los pastoreará.

10 Zij zullen niet hongeren, noch dorsten, en de hitte en de zon zal hen niet steken; want hun Ontfermer zal ze leiden, en Hij zal hen aan de springaders der wateren zachtjes leiden.

10. Nie będą łaknąć, ani pragnąć, i nie uderzy na nich gorącość, ani słoóce, bo ten, który ma litość nad nimi, poprowadzi ich, i podle źródeł wód powiedzie ich.

10. Nem éheznek, [7†] nem szomjúhoznak, nem bántja őket délibáb és a nap; mert a ki rajtok könyörült, vezeti őket, és őket vizek forrásaihoz viszi.

10 не будут терпеть голода и жажды, и не поразит их зной и солнце; ибо Милующий их будетвести их и приведет их к источникам вод.

10. Голоду знати не будуть, нї згаги, й не поразить їх спека і сонце; той бо, що милує їх, буде їх водити й приведе їх до джерел водних.

11. Minä teen kaikki vuoreni teiksi, ja minun valtatieni kulkevat korkealla.

11. Ja minä panen kaikki vuoreni tieksi, ja minun polkuni pitää korotettaman.

11. Ja minä panen caicki wuoreni tiexi ja minun polcuni pitä tallattaman.

11. Ja mine panen caiki minun Woreni tiexi/ ia minun Polcuni pite tallattaman. (Ja minä panen kaikki minun wuoreni tieksi/ ja minun polkuni pitää tallattaman.)

11 And I will make all my mountains a way and my highways will be exalted.

11. And I will make all my mountains a way, and my highways shall be exalted.

11. Og jeg vil gøre alle mine Bjerge til Vej, og mine banede Veje skulle forhøjes.

11. Jag skall göra all mina berg till vägar, och mine stigar skola trampade varda.

11. Ja ma tahhan keik ommad mäed teeks tehha, ja mo maanteed peawad körgeks sama.

11. Aš pravesiu kelius kalnuose ir vieškelius aukštumose.

11. Ich will alle meine Berge zum Wege machen, und meine Pfade sollen gebahnt sein.

11. Je changerai toutes mes montagnes en chemins, et mes sentiers seront relevés.

11. Y todos mis montes tornaré camino; y mis calzadas serán levantadas.

11 En Ik zal al Mijn bergen tot een weg maken, en Mijn banen zullen verhoogd zijn.

11. Nadto sposobię na wszystkich górach moich drogę, a gościóce moje będą powyższone.

11. És teszem minden hegyemet úttá, és ösvényeim magasak [8†] lesznek.

11 И все горы Мои сделаю путем, и дороги Мои будут подняты.

11. Всї гори мої дорогами зроблю, і всї стежки по долинах угору підійму.

12. Katso heitä, he tulevat kaukaa! Katso, nuo pohjoisesta, nuo lännestä, nuo Siinimin maalta!

12. Katso, nämät tulevat kaukaa, ja katso, nämät pohjan puolesta, nämät etelän puolesta, ja muut Sinimin maalta.

12. Cadzo nämät tulewat cauca ja cadzo nämät pohjan puolest nämät etelän puolest ja ne muut Sinimin maalda.

12. Catzos/ nemet cauca tuleuat/ Ja catzos/ nemet Pohianpolest/ ia nemet Merenpolest/ ia ne mwdh Etelen maalda. (Katsos/ nämät kaukaa tulewat/ Ja katsos/ nämät pohjan puolesta/ ja nämät meren puolesta/ ja ne muut etelän maalta.)

12 Behold, these will come from far, and behold, these from the north and from the west and these from the land of Sinim.

12. Behold, these shall come from far: and, lo, these from the north and from the west; and these from the land of Sinim.

12. Se disse, de komme langt fra, og se disse, de komme fra Norden og fra Vesten, og disse, de komme fra Sinas Land.

12. Si, desse skola komma fjerranefter, och si, de andre ifrån nordan, och desse ifrån hafvet, och de andre ifrån Sinims land.

12. Wata, teised tullewad kaugelt, ja wata teised tullewad pohja ja öhto poolt, ja teised Sinimi maalt.

12. Štai šitie ateis iš toli, tie­iš šiaurės ir vakarų, o anie­iš Sinimo krašto’‘.

12. Siehe, diese werden von ferne kommen, und siehe, jene von Mitternacht und diese vom Meer und jene von Lande Sinim.

12. Les voici qui viennent de loin; en voici du Nord et de l'Occident, et d'autres du pays des Siniens.

12. He aquí, estos vendrán de léjos; y he aquí, estotros del norte y del occidente; y estotros de la tierra del mediodía.

12 Zie, dezen zullen van verre komen; en zie, die van het noorden en van het westen, en geen uit het land van Sinim.

12. Oto ci z daleka przyjdą, a oto drudzy od północy i od morza, a drudzy z ziemi Synim.

12. Ímé, ezek messziről jönnek ímé, amazok észak és a tenger felől, és amazok Sinnek földéről!

12 Вот, одни придут издалека; и вот, одни от севера и моря, а другие из земли Синим.

12. Се поприходять з далека, - одні від півночі, другі з Синим-країни.

13. Riemuitkaa, te taivaat, iloitse, sinä maa, puhjetkaa riemuun, te vuoret, sillä Herra lohduttaa kansaansa ja armahtaa kurjiansa.

13. Iloitkaat te taivaat, riemuitse sinä maa, kiittäkäät te vuoret ihastuksella; sillä Herra on kansaansa lohduttanut, ja on raadollisiansa armahtanut.

13. Iloitcat te taiwat riemuidze sinä maa kijttäkät te wuoret ihastuxella: sillä HERra on hänen Canssans lohduttanut ja on hänen radollisians armahtanut.

13. Iloitka te Taiuat/ Riemuitze sine Maa/ kijtteket te Wooret ihastuxella. Sille ette HERRA ombi henen Canssans lohuttanut/ ia ombi henen Radholisians armactanut. (Iloitkaa te taiwaat/ Riemuitse sinä maa/ kiittäkäät te wuoret ihastuksella. Sillä että HERRA ompi hänen kansansa lohduttanut/ ja ompi hänen raadollisiansa armahtanut.)

13 Sing, O heavens and be joyful, O earth and break forth into singing, O mountains. For Jehovah has comforted his people and will have compassion upon his afflicted.

13. Sing, O heavens; and be joyful, O earth; and break forth into singing, O mountains: for the LORD hath comforted his people, and will have mercy upon his afflicted.

13. Synger med Fryd, I Hirnle! og fryd dig, du Jord! og I Bjerge, raaber med Frydesang! thi Herren trøster sit Folk og forbarmer sig over sine elendige.

13. Fröjder eder, I himlar, gläd dig, du jord, lofsäger, I berg, med fröjd; ty Herren hafver hugsvalat sitt folk, och förbarmat sig öfver sina elända.

13. Laulge röömsaste, oh taewad! ja Ma olgo wägga römus, mäed tehke heält öiskades: sest Jehowa on omma rahwa trööstinud, ja omma willetsatte peäle hallastanud.

13. Giedokite, dangūs! Džiūgauk, žeme! Kalnai, linksmai giedokite! Nes Viešpats paguodė savo tautą, pasigailėjo savo prispaustųjų!

13. Jauchzet, ihr Himmel, freue dich, Erde, lobet, ihr Berge, mit Jauchzen; denn der HERR hat sein Volk getröstet und erbarmt sich seiner Elenden.

13. Cieux, chantez de joie! Terre, réjouis-toi! Montagnes, éclatez en cris d'allégresse! Car l'Éternel a consolé son peuple; il a compassion de ses affligés.

13. Cantád alabanzas, o! cielos, y alégrate, tierra, y rompéd en alabanza, o! montes; porque Jehová ha consolado su pueblo, y de sus pobres tendrá misericordia.

13 Juicht, gij hemelen! en verheug u, gij aarde! en gij bergen! maakt gedreun met gejuich; want de HEERE heeft Zijn volk vertroost, en Hij zal Zich over Zijn ellendigen ontfermen.

13. Śpiewajcie niebiosa, rozraduj się ziemio, i głośno zabrzmijcie góry! albowiem Pan pocieszył lud swój, a nad ubogimi swoimi zmiłował się.

13. Ujjongjatok egek, [9†] és föld örvendezz, ujjongva énekeljetek hegyek; mert megvígasztalá népét az Úr, és könyörül szegényein!

13 Радуйтесь, небеса, и веселись, земля, и восклицайте, горы, от радости; ибо утешил Господь народ Свой и помиловал страдальцев Своих.

13. Радуйся, небо, й ти, земле, гомонїть, гори, з радощів; втїшив бо люд свій Господь, змилосердився до страдальників своїх.

14. Mutta Siion sanoo: Herra on minut hyljännyt, Herra on minut unhottanut.

14. Mutta Zion sanoo: Herra hylkäsi minun, Herra unohti minun.

14. MUtta Zion sano: HERra hyljäis minun HERra unohti minun.

14. Mutta Zion sanopi. HERRA minun ylenannoi/ Ja HERRA minun wnocti. (Mutta Zion sanoopi. HERRA minun ylen antoi/ Ja HERRA minun unohti.)

14 But Zion said, Jehovah has forsaken me and the Lord has forgotten me.

14. But Zion said, The LORD hath forsaken me, and my Lord hath forgotten me.

14. Men Zion sagde: Herren har forladt mig, og Herren har glemt mig.

14. Men Zion säger: Herren hafver öfvergifvit mig, Herren hafver förgätit mig.

14. Agga Sion olli üttelnud: JEHOWA on mind mahhajätnud, ja ISSAND on mind ärraunnustanud.

14. Bet Sionas sakė: ‘‘Viešpats paliko mane, Viešpats užmiršo mane’‘.

14. Zion aber spricht: Der HERR hat mich verlassen, der HERR hat mein vergessen.

14. Sion a dit: L'Éternel m'a délaissée, le Seigneur m'a oubliée.

14. Mas Sión dijo: Dejóme Jehová, y el Señor se olvidó de mí.

14 Doch Sion zegt: De HEERE heeft mij verlaten, en de HEERE heeft mij vergeten.

14. Ale Syon rzekł: Opuścił mię Pan, a Pan zapomniał na mię.

14. És szól Sion: Elhagyott az Úr engem, és rólam elfeledkezett az Úr!

14 А Сион говорил: „оставил меня Господь, и Бог мой забыл меня!"

14. А Сион говорив: покинув мене Господь, і Бог мій забув мене!

15. Unhottaako vaimo rintalapsensa, niin ettei hän armahda kohtunsa poikaa? Ja vaikka he unhottaisivatkin, minä en sinua unhota.

15. Unohtaako vaimo lapsukaisensa, niin ettei hän armahda kohtunsa poikaa? ja vaikka hän unohtais, niin en minä kuitenkaan sinua unohda.

15. Unohtaco waimo lapsucaisens nijn ettei hän armahda hänen ruumins poica? ja waicka hän unohdais nijn en minä cuitengan sinua unohda.

15. Taitako iocu Waimo Lapsucaisens wnocta/ nin ettei hen armaitze henen Rumins poica? Ja waicka hen wnoctais/ Nin em mine sitteken sinua vnodha. (Taitaako joku waimo lapsukaisensa unohtaa/ niin ettei hän armaitse hänen ruumiinsa poikaa? Ja waikka hän unohtaisi/ Niin en minä sittenkään sinua unohda.)

15 Can a woman forget her sucking child, that she should not have compassion on the son of her womb? Yes, these may forget, yet I will not forget you.

15. Can a woman forget her sucking child, that she should not have compassion on the son of her womb? yea, they may forget, yet will I not forget thee.

15. Kan vel en Kvinde glemme sit diende Barn, at hun ikke forbarmer sig over sit Livs Søn? om ogsaa de kunne glemme, da vil jeg, jeg dog ikke glemme dig.

15. Månn ock en qvinna kunna förgäta sitt barn, så att hon icke förbarmar sig öfver sins lifs son? Och om hon än förgäten, så vill jag dock icke förgäta dig.

15. Kas naene omma lapsokest ärraunnustab, et ta mitte ei peaks omma ihho poia peäle hallastama? ehk nemmad ka ärraunnustaksid, siiski ei tahha minna sind mitte ärraunnustada.

15. ‘‘Ar gali moteris užmiršti savo kūdikį, nepasigailėti savo sūnaus? Jei ji ir užmirštų, tačiau Aš neužmiršiu tavęs.

15. Kann auch ein Weib ihres Kindleins vergessen, daß sie sich nicht erbarme über den Sohn ihres Leibes? Und ob sie desselben vergäße, so will ich doch dein nicht vergessen.

15. La femme peut-elle oublier l'enfant qu'elle allaite, et n'avoir pas pitié du fils de son sein? Mais quand elles les oublieraient, moi je ne t'oublierai pas.

15. ¿Olvidarse ha la mujer de lo que parió, para dejar de compadecerse del hijo de su vientre? Aunque estas se olviden, yo no me olvidaré de tí.

15 Kan ook een vrouw haar zuigeling vergeten, dat zij zich niet ontferme over den zoon haars buiks? Ofschoon deze vergate, zo zal Ik toch u niet vergeten.

15. Izali może zapomnieć niewiasta niemowlątka swego, aby się nie zlitowała nad płodem żywota swego? A choćby też i one zapomniały, wszakże Ja ciebie nie zapomnę.

15. Hát elfeledkezhetik-é az anya gyermekéről, hogy ne könyörüljön méhe fián? És ha elfeledkeznének is [10†] ezek: én te rólad el nem feledkezem.

15 Забудет ли женщина грудное дитя свое, чтобы не пожалеть сына чрева своего? но если бы и она забыла, то Я не забуду тебя.

15. Хиба ж забуде молодиця своє немовлятко? хиба їй свого власного тїла жаль не буде? та хоч би й вона забула, то я не забуду тебе.

16. Katso, kätteni hipiään olen minä sinut piirtänyt, sinun muurisi ovat aina minun edessäni.

16. Katso, käsiini olen minä sinun pyhältänyt; sinun muuris ovat alati minun silmäini edessä.

16. Cadzo käsijni olen minä sinun pyäldänyt sinun muuris owat alati minun silmäini edes.

16. Catzos/ Käsihini mine olen sinua pyeldenyt/ Sinun Muris ouat alati minun Silmeini edes. (Katsos/ Käsihini minä olen sinut pyältänyt (piirtänyt 1933)/ Sinun muurisi owat alati minun silmäini edessä.)

16 Behold, I have engraved you upon the palms of my hands. Your walls are continually before me.

16. Behold, I have graven thee upon the palms of my hands; thy walls are continually before me.

16. Se, jeg har tegnet dig i mine Hænder; dine Mure ere bestandig for mig.

16. Si, uppå händerna hafver jag upptecknat dig. Dina murar äro alltid för mig,

16. Wata, # omma kätte peäle ollen ma sind märkinud: sinno mürid on ikka mo ees.

16. Aš įrašiau tave į savo rankos delną, tavo sienos visada yra mano akyse.

16. Siehe, in die Hände habe ich dich gezeichnet; deine Mauern sind immerdar vor mir.

16. Voici, je t'ai gravée sur les paumes de mes mains; tes murs sont continuellement devant mes yeux.

16. He aquí que en las palmas te tengo esculpida: delante de mí están siempre tus muros.

16 Zie, Ik heb u in de beide handpalmen gegraveerd; uw muren zijn steeds voor Mij.

16. Oto na dłoniach swoich wyrysowałem cię; mury twoje zawżdy są przedemną.

16. Ímé, az én markaimba metszettelek fel téged, kőfalaid előttem [11†] vannak szüntelen.

16 Вот, Я начертал тебя на дланях Моих ; стены твои всегда предо Мною.

16. Глянь, я написав тебе на долонях у себе; мури твої повсячасно перед очима в мене.

17. Sinun lapsesi tulevat rientäen; sinun hävittäjäsi ja raunioiksi-raastajasi menevät sinun luotasi pois.

17. Sinun rakentajas rientävät; mutta sinun kukistajas ja hävittäjäs pitää pakeneman sinusta pois.

17. Sinun rakendajas riendäwät mutta sinun cukistajas ja häwittäjäs pitä pakeneman sinusta pois.

17. Sinun Rakendaias riendeuet Mutta sinun Cukistaias ia häuitteies sinusta pite poispakeneman. (Sinun rakentajasi rientäwät. Mutta sinun kukistajasi ja häwittäjäsi sinusta pitää poispakeneman.)

17 Your sons make haste. Your destroyers and those who made you waste will go forth from you.

17. Thy children shall make haste; thy destroyers and they that made thee waste shall go forth of thee.

17. Dine Børn komme i Hast; de, som nedbrøde og ødelagde dig, skulle drage ud fra dig.

17. Dine uppbyggare skola skynda sig; men dine nederbrytare och förstörare skola draga sig derifrå.

17. So poiad töttawad; kes sind mahhakiskusid, ja sind paljaks teggid, peawad sinnust ärraminnema.

17. Tavo sūnūs atskuba, o tavo ardytojai ir naikintojai pasitraukia.

17. Deine Baumeister werden eilen; aber deine Zerbrecher und Verstörer werden sich davonmachen.

17. Tes fils accourent; tes destructeurs et tes dévastateurs sortiront du milieu de toi.

17. Tus edificadores vendrán a priesa: tus destruidores, y tus asoladores saldrán de tí.

17 Uw zonen zullen zich haasten; maar uw verstoorders en uw verwoesters zullen van u uitgaan.

17. Pospieszą się do ciebie synowie twoi, a ci, którzy cię burzyli i kazili, odejdą od ciebie.

17. Elősietnek fiaid, rombolóid és pusztítóid eltávoznak belőled.

17 Сыновья твои поспешат к тебе , а разорители и опустошители твои уйдут от тебя.

17. Дїти твої повернуть до тебе, а ті що тебе валили та пустошили, геть пійдуть під тебе.

18. Nosta silmäsi ja katso ympärillesi: he kokoontuvat, he tulevat sinun tykösi kaikki. Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, sinä puet heidät kaikki yllesi niinkuin koristeen ja sidot heidät vyöllesi niinkuin morsian vyönsä.

18. Nosta silmäs ympäri ja katso, kaikki nämät kootut tulevat sinun tykös. Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, sinun pitää kaikilla näillä niinkuin kaunistuksella itses puettaman, ja sinä käärit ne ympärilles niinkuin morsian;

18. Nosta silmäs ymbärins ja cadzo caicki nämät cootut tulewat sinun tugös. Nijn totta cuin Minä elän sano HERra sinun pitä caikilla näillä nijncuin cauniudella puetettaman.

18. Ylesnosta silmes ymberins/ ia catzo. Caiki neme cootudh tuleuat sinun tyges. Nin totta quin mine olen (ma HERRA) Sinun pite caikein neinen cansa/ ninquin Cauniudhella puietettaman. (Ylösnosta silmäsi ympäriinsä/ ja katso. Kaikki nämä kootut tulewat sinun tykösi. Niin totta kuin minä ole (ma HERRA) Sinun pitää kaikkein näiden kanssa/ niinkuin kauneudella puetettaman.)

18 Lift up your eyes all around and behold. All these gather themselves together and come to you. As I live, says Jehovah, you will surely clothe you with them all, as with an ornament and gird yourself with them, like a bride.

18. Lift up thine eyes round about, and behold: all these gather themselves together, and come to thee. As I live, saith the LORD, thou shalt surely clothe thee with them all, as with an ornament, and bind them on thee, as a bride doeth.

18. Kast dine Øjne omkring og se, alle disse ere samlede, de komme til dig; saa sandt jeg lever, siger Herren, med alle disse skal du klæde dig som rned en Prydelse, og du skal binde dem om dig, som Bruden sit Bælte.

18. Lyft din ögon upp allt omkring och se: Alle desse komma församlade till dig; så sant som jag lefver, säger Herren, du skall med allo desso, såsom med en skrud, utiklädd varda, och skall dermed omsvepa dig som en brud.

18. Tösta ümberringi ommad silmad ülles, ja wata, keik need kogguwad ja tullewad sinno jure : ni töeste kui ma ellan, ütleb Jehowa, sa pead nende keikidega kui ehtega ennast ehhitama, ja neid ennese ümber sidduma kui pruut.

18. Pakelk akis ir apsidairyk aplinkui: jie visi renkasi prie tavęs. Kaip Aš gyvas,­sako Viešpats,­tu juos priimsi kaip papuošalus ir jais pasidabinsi lyg sužadėtinė.

18. Hebe deine Augen auf umher und siehe: alle diese kommen versammelt zu dir. So wahr ich lebe, spricht der HERR, du sollst mit diesen allen wie mit einem Schmuck angetan werden und wirst sie um dich legen wie eine Braut.

18. Jette les yeux autour de toi, regarde: tous ils s'assemblent, ils viennent vers toi. Je suis vivant! dit l'Éternel, tu te revêtiras d'eux tous comme d'une parure, tu t'en ceindras comme une fiancée.

18. Alza tus ojos al derredor, y mira: todos estos se han congregado, a tí han venido. Vivo yo, dice Jehová, que de todos, como de vestidura de honra, serás vestida; y de ellos serás ceñida como novia.

18 Hef uw ogen op rondom, en zie, alle deze vergaderen zich, zij komen tot u; Zo waarachtig als Ik leef, spreekt de HEERE, zekerlijk, gij zult u met alle dezen als met een sieraad bekleden, en gij zult ze u aanbinden, gelijk een bruid.

18. Podnieś w około oczy swe, a obacz; ci wszyscy zgromadziwszy się przyjdą do ciebie. Jakom żywy Ja, mówi Pan, że tymi wszystkimi jako ochędóstwem przyodziejesz się, i obłożysz się nimi jako oblubienica;

18. Emeld fel köröskörül [12†] szemeidet, és lássad, mindnyájan egybegyűlnek, hozzád jönnek. Élek én, így szól az Úr, hogy fölrakod mindnyájokat, mint ékszert, és felkötöd, mint menyasszony.

18 Возведи очи твои и посмотри вокруг, – все они собираются, идут к тебе. Живу Я! говорит Господь, – всеми ими ты облечешься, как убранством, и нарядишься ими, как невеста.

18. Глянь, подивись навкруги, - всї вони купляться, ійдуть до тебе. Як живу я! говорить Господь, - ними всїма, як убраннєм, уберешся, й прикрасиш себе ними, наче молода.

19. Sillä sinä — sinun rauniosi ja autiot paikkasi, sinun hävitetty maasi — sinä käyt silloin ahtaaksi asukkaille, ja kaukana ovat ne, jotka sinua söivät.

19. Sillä sinun autio, hävitetty ja turmeltu maas pitää silloin ahdas oleman asuakses, kuin sinun raatelias sinusta kauvas pakenevat,

19. Ja sinä käärit ne ymbärilles nijncuin morsian: sillä sinun autia häwitetty ja turmeldu maas pitä silloin ahdas oleman asuaxes cosca sinun raatelias sinusta cauwas pakenewat.

19. Ja sine kärit ne ymberilles/ ninquin Morsian. Sille ette sinun autia/ häuitetty/ ia turmeldu Maas/ pite silloin ahdhas oleman/ sinun asuaxes/ coska sinun Ratelias cauuas sinusta tuleuat. (Ja sinä käärit ne ympärillesi/ niinkuin morsian. Sillä että sinun autio/ häwitetty/ ja turmeltu maasi/ pitää silloin ahdas oleman/ sinun asuaksesi/ koska sinun raatelijasi kauas sinusta tulewat.)

19 For, as for your waste and your desolate places and your land that has been destroyed, surely now you will be too narrow for the inhabitants and those who swallowed you up will be far away.

19. For thy waste and thy desolate places, and the land of thy destruction, shall even now be too narrow by reason of the inhabitants, and they that swallowed thee up shall be far away.

19. Ja, dine Ørkener og dine nedbrudte Stæder og det Ødelagte Land, ja, det skal nu blive for snævert for Indbyggere, og de, som opslugte dig, skulle være langt borte.

19. Ty ditt förödda, förstörda och förderfvade land skall då varda dig allt för trångt till att bo uti, när dine förderfvare långt ifrå dig komma;

19. Sest sinno paljaks tehtud ja so ärrahäwwitud kohhad, ja so ärrarikkutud maad, need peawad nüüd töeste sulle kitsad ollema nende pärrast, kes seäl sees ellawad; ja kes sind ärraneelsid, need peawad kaugel ärra ollema.

19. Tavo griuvėsiuose, ištuštėjusiose vietose ir sunaikintoje šalyje bus ankšta gyventojams, o tie, kurie tave naikino, bus toli.

19. Denn dein wüstes, verstörtes und zerbrochenes Land wird dir alsdann zu eng werden, darin zu wohnen, wenn deine Verderber fern von dir weichen,

19. Car tes ruines, tes déserts, ton pays ravagé, seront maintenant trop étroits pour tes habitants; ceux qui te dévoraient s'éloigneront.

19. Porque tus asolamientos, y tus destrucciones, y tu tierra desierta, ahora será angosta por la multitud de los moradores; y tus destruidores serán apartados léjos.

19 Want in uw woeste en uw eenzame plaatsen, en uw verstoord land, gewisselijk, nu zult gij benauwd worden van inwoners; en die u verslonden, zullen zich verre van u maken.

19. Przeto, że pustynie twoje, i spustoszałe miejsca twoje, i ziemia zburzenia twego teraz będą ciasne dla obywateli, gdyż oddaleni będą ci, którzy cię pożerali.

19. Mert romjaid és pusztaságaid és elpusztult földed, mindez szűk lesz most a lakosságnak, és messze távoznak elpusztítóid.

19 Ибо развалины твои и пустыни твои, и разоренная земля твоя будут теперьслишком тесны для жителей, и поглощавшие тебя удалятся от тебя.

19. Розвалища твої й пустарі твої й земля твоя спустошена - буде аж надто тїсна про осадників, а ті, що тебе пожерали, пійдуть геть од тебе.

20. Vielä saavat sinun lapsettomuutesi lapset sanoa korviesi kuullen: Paikka on minulle ahdas, tee tilaa, että voin asua.

20. Niin että sinun hedelmättömyytes lapset pitää vielä korviis sanoman: ahdas on minulla sia, istu puolees, että minäkin asuisin sinun tykönäs.

20. Nijn että sinun hedelmättömydes lapset pitä wielä sinun corwas sanoman: ahdas on minulla sia istu puolees että minäkin asuisin sinun tykönäs.

20. Nin ette sinun Hedhelmettydhes Lapset/ pite wiele sinun Coruahas sanoman. Ahdhas ombi minulla sija/ Istu polees/ ette mineki mahdaisin sinun tykenes asua. (Niin että sinun hedelmättömyytesi lapset/ pitää wielä sinun korwahasi sanoman. Ahdas ompi minulla sija/ Istu puoleesi/ että minäkin mahtaisin sinun tykönäsi asua.)

20 The sons of your bereavement will yet say in your ears, The place is too narrow for me. Give a place to me that I may dwell.

20. The children which thou shalt have, after thou hast lost the other, shall say again in thine ears, The place is too strait for me: give place to me that I may dwell.

20. End en Gang skulle dine Børn som du maatte undvære, sige for dine Øren: Stedet er mig for trangt, giv mig, Plads, at jeg maa bo der.

20. Så att dins ofruktsamhets barn skola ännu säga för din öron: Rummet är mig för trångt; sitt åt dig, att jag må bo när dig.

20. Weel peawad sinno kuuldes ütlema need lapsed, kellest sa olled lahti olnud: Se koht on mulle kitsas, minne minnust emale, et ma woin ellada.

20. Tavo vaikai, gimę priespaudoje, sakys: ‘Mums ankšta, padaryk daugiau vietos gyventi’.

20. daß die Kinder deiner Unfruchtbarkeit werden noch sagen vor deinen Ohren: Der Raum ist mir zu eng; rücke hin, daß ich bei dir wohnen möge.

20. Les enfants que tu avais perdus te diront encore: L'espace est trop étroit pour moi; fais-moi de la place, pour que j'y puisse habiter.

20. Aun los hijos de tu orfandad dirán a tus oidos: Angosto es para mí este lugar, apártate por amor de mí a otra parte para que yo more.

20 Nog zullen de kinderen, waarvan gij beroofd waart, zeggen voor uw oren: De plaats is mij te nauw, wijk van mij, dat ik wonen moge.

20. Tak, że rzeką w uszy twoje synowie sieroctwa twego: Ciasne mi jest to miejsce; ustąpże mi, abym mieszkać mógł.

20. Gyermektelenségednek fiai még ezt mondják majd füled hallatára: Szoros e hely nékem, menj el, hogy itt lakhassam!

20 Дети, которые будут у тебя после потери прежних, будут говорить вслух тебе: „тесно для меня место; уступи мне, чтобы я мог жить".

20. Д їти, що будуть у тебе після втрати старших, будуть голосно говорити тобі: Потїсне місце, дай і менї де жити.

21. Silloin sinä sanot sydämessäsi: Kuka on nämä minulle synnyttänyt? Minä olin lapseton ja hedelmätön, karkoitettu ja hyljätty. Kuka on heidät kasvattanut? Katso, minä olin jätetty yksin. Missä nämä silloin olivat?

21. Mutta sinä olet sanova sydämessäs: kuka nämät minulle synnytti? sillä minä olen hedelmätöin, yksinäinen, ajettu pois ja syösty ulos. Kuka nämät on minulle kasvattanut? katso, minä olen yksinäni jätetty, kussa nämät silloin olivat?

21. Mutta sinä olet sanowa sydämesäs: cuca nämät minulle synnytti? sillä minä olen hedelmätöin yxinäinen poisajettu ja ulossyösty. Cuca nämät on minulle caswattanut? cadzo minä olin yxinäns jätetty cusa nämät silloin olit?

21. Mutta sinun pite sanoman sydhemeses. Cuca nemet minulle synnytti? Ette mine olen hedhelmetoin/ Yxineinen/ poisaijettu ia wlossösty. Cuca neme ombi minulle ylesrockinut? Catzos/ Mine olin yxinens ietettu/ ia cussa neme silloin olit? (Mutta sinun pitää sanoman sydämessäsi. Kuka nämät minulle synnytti? Että minä olen hedelmätöin/ yksinäinen/ poisajettu ja ulossyösty. Kuka nämä ompi minulle ylösruokkinut? Katsos/ Minä olin yksinänsä jätetty/ ja kussa nämä silloin olit?)

21 Then you will say in your heart, Who has fathered these for me, seeing I have been bereaved of my sons and am solitary, an exile and wandering to and fro? And who has brought up these? Behold, I was left alone, these, where were they?

21. Then shalt thou say in thine heart, Who hath begotten me these, seeing I have lost my children, and am desolate, a captive, and removing to and fro? and who hath brought up these? Behold, I was left alone; these, where had they been?

21. Og du skal sige i dit Hjerte: Hvo har avlet mig disse, eftersom jeg var barnløs og ufrugthar? jeg var landflygtig og forskudt, og hvo har opdraget disse? se, jeg var enlig tilbage, hvor vare da disse?

21. Men du skall säga i ditt hjerta: Ho hafver mig dessa födt? Jag är ofruktsam, ensam, fördrifven och utskjuten; ho hafver mig dessa uppfödt? Si, jag var ensam öfvergifven; hvar voro då desse?

21. Ja sinna mötled siis ommas süddames: Kes on mulle neid ilmale tonud, kui ma ollin lapsita ja üksik, käimas ja ulkumas? agga kes on need kaswatand? wata, minna ollin üksi järrelejänud, kus on needsinnatsed olnud?

21. Tu galvosi: ‘Kada man gimė šitie? Juk aš buvau nevaisinga ir bevaikė, tremtinė ir belaisvė. Kas juos užaugino? Aš buvau viena palikta. Iš kur šitie?’ ‘‘

21. Du aber wirst sagen in deinem Herzen: Wer hat mir diese geboren? Ich war unfruchtbar, einsam, vertrieben und verstoßen. Wer hat mir diese erzogen? Siehe, ich war allein gelassen; wo waren denn diese?

21. Et tu diras en ton cœur: Qui m'a enfanté ceux-ci? J'avais perdu mes enfants, et j'étais stérile; j'étais exilée et chassée; qui m'a élevé ceux-ci? Voilà, j'étais restée seule, et ceux-ci, où étaient-ils?

21. Y dirás en tu corazón: ¿Quién me engendró estos? porque yo deshijada, y sola, peregrina y desterrada era: ¿Quién pues crió estos? He aquí, yo dejada era sola, ¿estos de donde vinieron ellos aquí?

21 En gij zult zeggen in uw hart: Wie heeft mij dezen gegenereerd, aangezien ik van kinderen beroofd en eenzaam was? Ik was in de gevangenis gegaan, en weggeweken; wie heeft mij dan dezen opgevoed? Ziet, ik was alleen overgelaten, waar waren dezen?

21. I rzeczesz w sercu swem: Któż mi tych napłodził? bom ja była osierociała, i samotna, wygnanam była, i tułałam się; któż wżdy tych odchował? Otom Ja tylko sama pozostała była, gdzież ci byli?

21. És te így szólsz szívedben: Ki szűlte nékem ezeket? hisz én gyermektelen és terméketlen voltam, fogoly és számkivetett; és ezeket ki nevelte föl? Ímé, én egyedül maradtam meg; ezek hol voltak?

21 И ты скажешь в сердце твоем: кто мне родил их? я была бездетна и бесплодна, отведена в плен и удалена; кто же возрастил их? вот, я оставалась одинокою; где же они были?

21. Скажеш тодї в серцї твому: хто ж менї їх наплодив? я ж бо й бездїтня була й неплідна й одинока; я була бранка відопхнута; хто ж їх викохав?

22. Näin sanoo Herra, Herra: Katso, minä nostan käteni kansakuntien puoleen, kohotan lippuni kansoja kohti, niin he tuovat sinun poikasi sylissänsä ja kantavat sinun tyttäresi olkapäillään.

22. Näin sanoo Herra, Herra: katso, minä nostan käteni pakanain puoleen, ja korotan lippuni kansain puoleen, niin he tuovat edes helmassansa sinun poikias, ja sinun tyttäriäs hartioilla kannetaan.

22. Nijn sano HERra Jumala: cadzo Minä nostan käteni pacanain puoleen ja minun lippuni corgotan Canssain puoleen. Nijn he candawat edes helmasans sinun poikias ja sinun tyttäritäs hartioillans.

22. Nin sanopi HERRA Jumala/ Catzos/ Mine ylesnostan minun Käteni Pacanain tyge/ ia Canssain seas ylesoijennan minun Lipponi. Nin he edescandauat helmasans sinun Poikias/ ia sinun Tytterites hartioillansa. (Niin sanoopi HERRA Jumala/ Katsos/ Minä ylösnostan minun käteni pakanain tykö/ ja kansain seassa ylösojennan minun lippuni. Niin he edeskantawat helmassansa sinun poikiasi/ ja sinun tyttäriäsi hartioillansa.)

22 The lord Jehovah says thus: Behold, I will lift up my hand to the nations and set up my ensign to the peoples. And they will bring your sons in their bosom and your daughters will be carried upon their shoulders.

22. Thus saith the Lord GOD, Behold, I will lift up mine hand to the Gentiles, and set up my standard to the people: and they shall bring thy sons in their arms, and thy daughters shall be carried upon their shoulders.

22. Saa siger den Herre, Herre: Se, jeg vil udstrække min Haand efter Hedningerne og opløfte mit Banner for Folkene, og de skulle føre mine Sønner frem paa Armerre, og dine Døtre skulle bæres paa Skuldrene.

22. Så säger Herren Herren: Si, jag vill upplyfta min hand till Hedningarna, och uppresa mitt baner till folken, så skola de bära dina söner fram på armarna, och draga dina döttrar på axlarna.

22. Nenda ütleb Issand Jehowa: Wata, ma tahhan omma kät pagganatte pole tösta, ja om̃a lippo püsti panna rahwa pole, ja nemmad peawad so poiad toma sülles, ja so tütred peawad Ollade peäl sama kantud.

22. Taip sako Viešpats Dievas: ‘‘Aš ištiesiu savo ranką į tautas ir duosiu ženklą pagonims; jie atneš tavo sūnus glėbyje ir tavo dukteris ant pečių.

22. So spricht der HERR HERR: Siehe, ich will meine Hand zu den Heiden aufheben und zu den Völkern mein Panier aufwerfen; so werden sie deine Söhne in den Armen herzubringen und deine Töchter auf den Achseln hertragen.

22. Ainsi a dit le Seigneur, l'Éternel: Voici, je lèverai ma main vers les nations; je dresserai mon étendard vers les peuples; et ils ramèneront tes fils entre leurs bras, ils porteront tes filles sur l'épaule.

22. Así dijo el Señor Jehová: He aquí que yo alzaré mi mano a las naciones, y a los pueblos levantaré mi bandera; y traerán en brazos tus hijos, y tus hijas serán traidas sobre hombros.

22 Alzo zegt de Heere HEERE: Ziet, Ik zal Mijn hand opheffen tot de heidenen, en tot de volken zal Ik Mijn banier opsteken; dan zullen zij uw zonen in de armen brengen, en uw dochters zullen op den schouder gedragen worden.

22. Tak mówi panujący Pan: Oto wzniosę na narody rękę moję, a do ludzi podniosę choręgiew moję, aby przynieśli synów twoich na ręku, i córki twoje aby na ramionach przynoszone były.

22. Így szól az Úr Isten: Ímé, fölemelem kezemet a népekhez, és előttök zászlómat felállatom, és elhozzák fiaidat ölükben, és leányaid [13†] vállukon hordoztatnak.

22 Так говорит Господь Бог: вот, Я подниму руку Мою к народам, и выставлю знамя Мое племенам, и принесут сыновей твоих на руках и дочерей твоихна плечах.

22. Так говорить Господь Бог: Се я підніму руку мою до народів і виставлю стяга мого до людів, і поприносять сини твої на руках і дочок твоїх на раменах.

23. Kuninkaista tulee sinulle lastenhoitajat, heidän ruhtinattaristaan sinulle imettäjät. Sinun edessäsi he kumartuvat maahan kasvoillensa ja nuolevat tomun sinun jaloistasi. Silloin sinä tiedät, että minä olen Herra ja että ne, jotka minua odottavat, eivät häpeään joudu.

23. Ja kuninkaat pitää oleman sinun holhojas, ja heidän kuningattarensa sinun imettäjäs, heidän pitää lankeeman kasvoillensa maahan sinun edessäs, ja nuoleskelemaan sinun jalkais tomua. Silloin sinä tiedät, että minä olen Herra, ja ettei kenkään tule häpiään, joka minua toivoo.

23. Ja Cuningat pitä oleman sinun holhojas ja heidän Drotningins sinun imettäjäs. Heidän pitä langeman caswoillens maahan sinun edesäs ja nuoleskeleman sinun jalcais tomua. Silloin sinä tiedät että Minä HERra olen ja ettei kengän tule häpiään joca minua toiwo.

23. Ja Kuningat pite oleman sinun Eletteies/ ia heiden Trötingins sinun Ammas. Casuoillens heiden pite mahan langeman sinun edeses/ ia noleskeleman sinun Jalcais tomun. Silloin sine tiedhet ettet mine HERRA olen/ ia ettei kengen häpien tule/ ioca minua toiuouat. (Ja kuninkaat pitää oleman sinun elättäjäsi/ ja heidän trötinginsä (kuningattaret) sinun ämmäsi (imettäjäs). Kaswoillensa heidän pitää maahan lankeaman sinun edessäsi/ ja nuoleskeleman sinun jalkaisi tomun. Silloin sinä tiedät että minä HERRA olen/ ja ettei kenkään häpeään tule/ joka minua toiwowat.)

23 And kings will be your nursing fathers and their queens your nursing mothers. They will bow down to you with their faces to the earth and lick the dust of your feet. And you will know that I am Jehovah and those who wait for me will not be put to shame.

23. And kings shall be thy nursing fathers, and their queens thy nursing mothers: they shall bow down to thee with their face toward the earth, and lick up the dust of thy feet; and thou shalt know that I am the LORD: for they shall not be ashamed that wait for me.

23. Og Konger skulle vsere dine Fosterfædre, og deres Fyrstinder skulle være dine Ammer, paa deres Ansigt skulle de nedbøje sig til Jorden for dig og slikke dine Fødders Støv: da skal du fornemme, at jeg er Herren, og at de, som forvente mig, ikke skulle beskæmmes.

23. Och Konungar skola vara dine skaffare, och deras Förstinnor dina ammor. De skola för dig nederfalla till jordena på ansigtet, och sleka dina fötters stoft. Då skall du förnimma, att jag är Herren, på hvilkom ingen till skam varder, som hoppas uppå mig.

23. Ja kunningad peawad sinno eest murretsema, ja nende emmandad so ammed ollema, ja silmili mahha kummardama sinno ette, ja so jalge ¤ pörmo lakkuma. Siis pead sa tundma, et minna ollen Jehowa, kelle pärrast häbbisse ei sa need, kes mind ootwad.

23. Karaliai bus tavo sargai ir karalienės­auklės. Jie puls prieš tave veidu į žemę ir laižys dulkes nuo tavo kojų. Tuomet suprasi, kad Aš esu Viešpats; nebus sugėdinti, kurie laukia manęs.

23. Und Könige sollen deine Pfleger, und ihre Fürstinnen deine Säugammen sein; sie werden vor dir niederfallen zur Erde aufs Angesicht und deiner Füße Staub lecken. Da wirst du erfahren, daß ich der HERR bin, an welchem nicht zu Schanden werden, die auf mich harren.

23. Des rois seront tes nourriciers, et leurs princesses tes nourrices; ils se prosterneront devant toi, la face contre terre, et lécheront la poussière de tes pieds; et tu sauras que je suis l'Éternel, et que ceux qui s'attendent à moi ne sont point confus.

23. Y reyes serán tus alimentadores, y sus reinas tus nodrizas: el rostro inclinado a tierra te adorarán, y el polvo de tus piés lamerán; y conocerás, que yo soy Jehová, que no se avergonzarán los que me esperan.

23 En koningen zullen uw voedsterheren zijn, hun vorstinnen uw zoogvrouwen; zij zullen zich voor u buigen met het aangezicht ter aarde, en zij zullen het stof uwer voeten lekken; en gij zult weten, dat Ik de HEERE ben, dat zij niet beschaamd zullen worden die Mij verwachten.

23. I będą królowie piastunami twoimi, a księżny ich mamkami twemi; twarzą ku ziemi kłaniać ci się będą, i proch nóg twoich lizać będą; a dowiesz się, żem Ja Pan, a iż nie bywają zawstydzeni, którzy na mię oczekują.

23. És királyok lesznek dajkálóid, fejedelmi asszonyaik dajkáid, arczczal a földre borulnak előtted és lábaid porát nyalják; [14†] és megtudod, hogy én vagyok az Úr, kit a kik várnak, meg nem szégyenülnek.

23 И будут цари питателями твоими, и царицы их кормилицами твоими; лицом до земли будут кланяться тебе и лизать прах ног твоих,и узнаешь, что Я Господь, что надеющиеся на Меня не постыдятся.

23. І будуть царі пістунами тобі, а царицї кормити муть тебе; і припадати муть ниць до землї й порох на ногах у тебе лизати, й зрозумієш тодї, що я Господь, і хто вповає на мене, не зазнає стиду.

24. Otetaanko sankarilta saalis, tai riistetäänkö vangit vanhurskaalta?

24. Otetaanko saalis väkevältä pois? taitaako joku päästää hurskaan vangit?

24. OTetango saalis joldaculda Sangarilda pois? taitaco jocu päästä jongun hurscan fangit?

24. Otetanko mös Ratelus pois ioldaki Sangarilda? Eli taitako iocu pästä iongun Hurskan Fangit? (Otetaanko myös raatelus pois joltakin sankarilta? Eli taitaako joku päästää jonkun hurskaan wangit?)

24 Shall the prey be taken from the mighty, or the lawful captives be delivered?

24. Shall the prey be taken from the mighty, or the lawful captive delivered?

24. Mon man kan tage fra den vældige, hvad han har taget? og mon den retfærdiges Fanger skulle undkomme?

24. Kan man ock taga enom kämpa hans rof bort, eller kan man lösgöra ens rättfärdigs fångar?

24. Kas woib ühhe wäggewa käest risutud asjad ärrawötta? ehk kas woib ühhe öige issanda wangi-selts ärrapeäseda?

24. Argi iš galingojo galima atimti grobį? Ar belaisvius galima išgelbėti iš galiūno?

24. Kann man auch einem Riesen den Raub nehmen? oder kann man dem Gerechten seine Gefangenen losmachen?

24. Le butin de l'homme fort lui sera-t-il ôté, et les captifs du vainqueur seront-ils délivrés?

24. ¿Quitarán la presa al valiente? ¿o la cautividad justa darse ha por libre?

24 Zou ook een machtige de vangst ontnomen worden, of zouden de gevangenen eens rechtvaardigen ontkomen?

24. I rzeczesz: Izali korzyść od mocarza odjęta będzie? Izali pojmany lud sprawiedliwego wybawiony będzie?

24. Elvétethetik-é a préda az erőstől, és megszabadulhatnak-é az igazak foglyai?

24 Может ли быть отнята у сильного добыча, и могут ли быть отняты у победителя взятыев плен?

24. Хиба ж мож відняти у потужного здобич, або відобрати у побідника занятих у полон?

25. Sillä näin sanoo Herra: Vaikka vangit otettaisiinkin sankarilta ja saalis riistettäisiin väkevältä, niin minä kuitenkin taistelen sitä vastaan, joka sinua vastaan taistelee, ja minä pelastan sinun lapsesi.

25. Sillä näin sanoo Herra: nyt pitää vangit väkevältä otettaman pois, ja tuimain saalis irralle pääsemän; ja minä tahdon riidellä sinun riitaveljeis kanssa, ja varjella sinun lapsias.

25. Sillä näin sano HERra: nyt pitä fangit Sangarilda otettaman pois ja wäkewäin saalis irralle pääsemän. Ja minä tahdon rijdellä sijnun rijtaweljeis cansa ja autta sinun lapsias.

25. Sille ette nein sanopi HERRA. Nyt Fangit pite Kempilde poisotettaman/ ia ninen Wekeuedhen Salis irdhalle päsemen. Ja mine tadhon ridhelle sinun Rijtauelies cansa/ ia autta sinun Lapszes/ (Sillä että näin sanoopi HERRA. Nyt wangit pitää kempiltä (sankarilta) poisotettaman/ ja niiden wäkewäiden saalis irralle pääsemän. Ja minä tahdon riidellä sinun riitaweljesi kanssa/ ja auttaa sinun lapsesi/)

25 But Jehovah says thus, Even the captives of the mighty will be taken away and the prey of the terrible will be delivered. For I will contend with him who contends with you and I will save your sons.

25. But thus saith the LORD, Even the captives of the mighty shall be taken away, and the prey of the terrible shall be delivered: for I will contend with him that contendeth with thee, and I will save thy children.

25. Ja, saaledes siger Herren: Baade skulle Fangerne tages fra den vældige, og det, en Voldsmand har taget, skal rives fra ham; og jeg vil trætte med dem, som trætte med dig, og vil frelse dide Børn.

25. Ty så säger Herren: Nu skola de fångar kämpanom borttagne varda, och dess starkas rof löst varda, och jag skall träta med dina trätare, och hjelpa dina barn.

25. Sest nenda ütleb Jehowa: Selle wäggewa wangid peab siiski ärrawoetama, ja selle wägga waljo risutud wangid peawad peäsma ; ja minna tahhan rielda nende wasto, kes sinno wasto rio töstwad ¤, ja minna tahhan so lapsed ärrapeästa.

25. Bet taip sako Viešpats: ‘Belaisviai bus atimti iš galiūno ir grobis išplėštas iš galingojo. Aš kovosiu su tais, kurie kovojo prieš tave, ir tavo vaikus išgelbėsiu.

25. Denn so spricht der HERR: Nun sollen die Gefangenen dem Riesen genommen werden und der Raub des Starken los werden; und ich will mit deinen Haderern hadern und deinen Kindern helfen.

25. Ainsi dit l'Éternel: Oui, les captifs de l'homme fort lui seront ôtés, et la proie du vainqueur lui sera enlevée. Car je plaiderai contre tes adversaires, et je délivrerai tes enfants.

25. Así pues dice Jehová: Cierto la cautividad será quitada al valiente, y la presa del robusto será librada; y tu pleito yo lo pleitearé, y a tus hijos yo los salvaré.

25 Doch alzo zegt de HEERE: Ja, de gevangenen des machtigen zullen hem ontnomen worden, en de vangst des tirans zal ontkomen; want met uw twisters zal Ik twisten, en uw kinderen zal Ik verlossen.

25. Owszem, tak mówi Pan: I pojmany lud mocarzowi odjęty będzie, i korzyść okrutnikowi wydarta będzie; albowiem przeciwnikowi twemu Ja się sprzeciwię, a synów twoich Ja wyswobodzę.

25. Igen, így szól az Úr, az erőstől elvétetnek a foglyok is, és megszabadul a kegyetlen zsákmánya, és háborgatóidat én háborítom meg, és én tartom meg fiaidat.

25 Да! так говорит Господь: и плененные сильным будут отняты, и добыча тирана будет избавлена; потому чтоЯ буду состязаться с противниками твоими и сыновей твоих Я спасу;

25. От же, - говорить Господь: І здобич у потужного буде однята, й полоняне з рук побідника визволені; я бо самий судитись буду з твоїми супротивниками, й сини твої повизволяю;

26. Minä panen sinun sortajasi syömään omaa lihaansa, ja he juopuvat omasta verestään niinkuin rypälemehusta; ja kaikki liha on tietävä, että minä, Herra, olen sinun pelastajasi, että Jaakobin Väkevä on sinun lunastajasi.

26. Ja minä annan sinun hävittäjäs syödä omaa lihaansa, ja heidän pitää juopuman omasta verestänsä, niinkuin makiasta viinasta; ja kaikki liha pitää tietämän, että minä olen Herra, sinun auttajas ja sinun lunastajas, Jakobin väkevä.

26. Ja minä ruokin sinun häwittäjäs heidän omalla lihallans. Ja heidän pitä juopuman omasta werestäns nijncuin makiasta wijnasta ja caicki liha pitä tietämän että minä olen HERra sinun auttajas ja sinun lunastajas Jacobin wäkewä.

26. Ja mine tahdon roockia sinun Häuitteies heiden omalla Lihallans. Ja heiden pite iopuman omasta werestense/ ninquin makiast Winasta. Ja caiki Liha pite tietemen. Ette mine olen se HERRA/ sinun Lunastaias ia sinun Wapactaias/ se Wekeue Jacobisa. (Ja minä tahdon ruokkia sinun häwittäjäsi heidän omalla lihallansa. Ja heidän pitää juopuman omasta werestänsä/ niinkuin makeasta wiinasta. Ja kaikki liha pitää tietämän. että minä olen se HERRA/ sinun lunastajasi ja sinun wapahtajasi/ se Wäkewä Jakobissa.)

26 And I will feed those who oppress you with their own flesh. And they will be drunken with their own blood, as with sweet wine. And all flesh will know that I, Jehovah, am your Savior and your Redeemer, the Mighty One of Jacob.

26. And I will feed them that oppress thee with their own flesh; and they shall be drunken with their own blood, as with sweet wine: and all flesh shall know that I the LORD am thy Saviour and thy Redeemer, the mighty One of Jacob.

26. Og jeg vil bringe dine Undertrykkere til at æde deres eget Kød, de skulle blive drukne af deres eget Blod som af Most; og alt Kød skal kende, at jeg, Herren, er din Frelser, og den Mæbtige i Jakob er din Genløser.

26. Och jag skall spisa dina plågare med deras eget kött, och de skola druckne varda af sitt eget blod, såsom af sött vin; och allt kött skall förnimma, att jag är Herren din Frälsare, och din förlossare, den mägtige i Jacob.

26. Ja tahhan neid, kes sind waewasid, söta nende omma lihhaga, ja nemmad peawad ommast werrest joobnuks sama otsekui wärskest winast; ja keik lihha peab tundma , et minna ollen Jehowa so ärrapeästja, ja so lunnastaja, kes Jakobis wäggew on .

26. Aš maitinsiu tavo prispaudėjus jų pačių kūnu, ir jie gers savo kraują kaip vyną. Tada kiekvienas kūnas žinos, kad Aš esu Viešpats, tavo gelbėtojas ir atpirkėjas, Jokūbo Galingasis’ ‘‘.

26. Und ich will deine Schinder speisen mit ihrem eigenen Fleisch, und sie sollen von ihrem eigenen Blut wie von süßem Wein trunken werden; und alles Fleisch soll erfahren, daß ich bin der HERR, dein Heiland, und dein Erlöser der Mächtige in Jakob.

26. Je ferai manger à tes oppresseurs leur propre chair; ils s'enivreront de leur sang, comme de vin nouveau; et toute chair connaîtra que je suis l'Éternel, ton Sauveur, et que le puissant de Jacob est ton Rédempteur.

26. Y a los que te despojaron, haré comer sus carnes; y con su sangre serán embriagados, como con mosto; y toda carne conocerá, que yo soy Jehová, Salvador tuyo, y Redentor tuyo, el Fuerte de Jacob.

26 En Ik zal uw verdrukkers spijzen met hun eigen vlees, en van hun eigen bloed zullen zij dronken worden, als van zoeten wijn; en alle vlees zal gewaar worden, dat Ik, de HEERE, uw Heiland ben, en uw Verlosser, de Machtige Jakobs.

26. I tych, którzy cię pustoszą, własnem ich ciałem nakarmię, a krwią swoją jako moszczem upiją się. I pozna wszelkie ciało, żem Ja Pan, zbawiciel twój, i odkupiciel twój, mocny Jakóbowy.

26. És etetem nyomorgatóiddal az önnön húsokat, és mint a musttól, véröktől megrészegednek, [15†] és megtudja minden test, hogy én vagyok [16†] az Úr; megtartód és megváltód, Jákóbnak erős Istene!

26 и притеснителей твоих накормлю собственною их плотью, и они будут упоены кровью своею, как молодым вином; и всякая плоть узнает, что Я Господь, Спаситель твой и Искупитель твой, Сильный Иаковлев.

26. І нагодую гнобителїв твоїх їх власним тїлом, і впються своєю кровю, наче вином молодим; і зрозуміє всяка плоть, що я - Господь, твій заступник, відкупитель і визволитель твій, потужний Яковів.