5 luku

Hedelmätön viinitarha. Voi – huutoja. Ennustus Juudan tuhosta.

1. Minä laulan ystävästäni, laulan rakkaani laulun hänen viinitarhastaan. Ystävälläni oli viinitarha lihavalla vuorenrinteellä.

1. Minä veisaan ystävästä, ystäväni veisun hänen viinamäestänsä. Ystävälläni on viinamäki lihavassa paikassa.

1. MInä weisan ystäwälleni minun Setäni weisun hänen wijnamäestäns.

1. LACH/ Mine tadhon nyt weisata ysteuelleni Minun Säteni Weisun/ henen * Winatarhastans. (Lach/ Minä tahdon nyt weisata ystäwälleni minun säteeni weisun/ hänen wiinatarhastansa.)

1 Let me sing for my well-beloved a song of my beloved concerning his vineyard. My well-beloved had a vineyard in a very fruitful hill.

1. Now will I sing to my wellbeloved a song of my beloved touching his vineyard. My wellbeloved hath a vineyard in a very fruitful hill:

1. Jeg vil synge om min elskelige, min elskedes Sang om hans Vingaard. Min elskelige havde en Vingaard paa en frugtbar Høj.

1. Nu väl, jag vill sjunga minom vän ens mins väns viso om hans vingård. Min vän hafver en vingård, på ett fett rum.

1. Ma tahhan nüüd omma armokessele omma suggulase laulo laulda temma winamäest. Miño armokessel on üks winamäggi wäggewa Ma mäekingo peäl:

1. Aš giedosiu apie savo mylimojo draugo vynuogyną. Mano mylimasis turėjo vynuogyną derlingame kalnelyje.

1. Wohlan, ich will meinem Lieben singen, ein Lied meines Geliebten von seinem Weinberge: Mein Lieber hat einen Weinberg an einem fetten Ort.

1. Je chanterai pour mon bien-aimé le cantique de mon bien-aimé sur sa vigne. Mon ami avait une vigne sur un coteau fertile.

1. AHORA pues cantaré por mi amado el cantar de mi amado a su viña. Mi amado tenía una viña en un recuesto lugar fértil.

1 Nu zal ik mijn Beminde een lied mijns Liefsten zingen van Zijn wijngaard; Mijn Beminde heeft een wijngaard op een vetten heuvel.

1. Zaśpiewam teraz miłemu memu piosnkę miłego mego o winnicy jego. Winnicę ma miły mój na pagórku urodzajnym;

1. Hadd énekelek kedvesemről, szerelmesemnek énekét az Ő szőlőjéről! Kedvesemnek [1†] szőlője van nagyon kövér hegyen;

1 Воспою Возлюбленному моему песнь Возлюбленного моего о винограднике Его. У Возлюбленного моего был виноградник на вершине утучненной горы,

1. Засьпіваю любому мойму пісню любого мого про його виноградник: Був у любого мого виноградник на верху плодющої гори;

2. Hän kuokki ja kivesi sen ja istutti siihen jaloja köynnöksiä, rakensi sen keskelle tornin ja hakkasi sinne myös kuurnan. Ja hän odotti sen kasvavan rypäleitä, mutta se kasvoi villimarjoja.

2. Ja hän aitasi sen ympärinsä, ja perkasi kivet pois, ja istutti parhaat viinapuut, ja rakensi myös siihen tornin, ja pani sinne viinakuurnan, ja odotti sen viinamarjoja kantavan; vaan se kantoi pahoja marjoja.

2. MInun ystäwälläni on wijnamäki lihawas paicas. Ja hän aitais sen ymbärins ja kiwiraunioilla warjeli ja istutti sijhen kempit wijnapuut. Hän rakensi myös sijhen tornin ja pani sinne wijnacuurnan. Ja odotti sen wijnamarjoja candawan waan hän cannoi pahoja marjoja.

2. Minun Ysteuellen on yxi Winatarha/ ydhes Lihauas paicas. Ja hen ymberinsaitasi hende/ ia Kiuiraunioilla hende warieli/ ia istutti sihen kempit Winapuut. Hen mös sihen ydhen Tornin rakensi/ ia caiuoi sielle ydhen Persyn. Ja odhotti sen Winamarioia candauan/ Waan hen cannoi Willimariat. (Minun ystäwälläni on yksi wiinatarha/ yhdessä lihawassa paikassa. Ja hän ympäri aitasi häntä/ ja kiwirauniolla häntä warjeli/ ja istutti siihen kempit (parhaat) wiinapuut. Hän myös siihen yhden tornin rakensi/ ja kaiwoi siellä yhden pärsyn (wiinakuurnan). Ja odotti sen wiinamarjoja kantawan/ waan hän kantoi willimarjat.)

2 And he dug it and gathered out the stones of it and planted it with the choicest vine and built a tower in the midst of it and also hewed out a winepress in it. And he looked that it should bring forth grapes and it brought out wild grapes.

2. And he fenced it, and gathered out the stones thereof, and planted it with the choicest vine, and built a tower in the midst of it, and also made a winepress therein: and he looked that it should bring forth grapes, and it brought forth wild grapes.

2. Og han gravede den og kastede Stenene af den og beplantede den med ædle Vinkviste, byggede og et Taarn midt derudi og udhuggede ogsaa en Vinperse derudi, og han ventede, at den skulde bære gode Druer, men den bar vilde Druer.

2. Och han gärde omkring honom, och med stenhopar bevarade, och satte ädla vinträ deruti; han byggde ock ett torn deruti, och grof der en press, och vänte efter, att han skulle bära vindrufvor; men han bar vilddrufvor.

2. Ja ta teggi aeda senna ümber, ja lopis kiwwid seält wälja, ja istutas hea winapu senna sisse, ja ehhitas torni kesk senna sisse, ja raius surrotörre ka temma sisse; ja otis, et se piddi head winamarjad kaswatama, ja ta kaswatas haisewad kobbarad.

2. Jis aptvėrė jį ir išrinko iš jo akmenis, prisodino jame rinktinių vynmedžių. Jo viduryje pastatė bokštą ir padirbo spaustuvą. Jis laukė užaugant vynuogių, bet užaugo rūgščios uogos.

2. Und er hat ihn verzäunt und mit Steinhaufen verwahrt und edle Reben darin gesenkt. Er baute auch einen Turm darin und grub eine Kelter darein und wartete, daß er Trauben brächte; aber er brachte Herlinge.

2. Il la défricha; il en ôta les pierres; il la planta de ceps exquis; il bâtit une tour au milieu d'elle, et il y creusa un pressoir. Or il espérait qu'elle produirait des raisins; mais elle a produit des grappes sauvages.

2. Habíala cercado, y despedregádola, y plantádola de plantas escogidas: había edificado en medio de ella una torre, y también asentado en ella un lagar; y esperaba que llevase uvas, y llevó uvas montesinas.

2 En Hij heeft dien omtuind, en van stenen gezuiverd, en Hij heeft hem beplant met edele wijnstokken; en Hij heeft in deszelfs midden een toren gebouwd, en ook een wijnbak daarin uitgehouwen; en Hij heeft verwacht, dat hij goede druiven zou voortbrengen, maar hij heeft stinkende druiven voortgebracht.

2. Którą ogrodził, i wybrał z niej kamienie, a nasadził ją macicami wybornemi, i zbudował wieże w pośrodku niej, także i prasę postawił w niej, a czekał, aby wydała grona; ale ona zrodziła płonne wino.

2. Felásta és megtisztítá kövektől, nemes vesszőt plántált belé, és közepére tornyot építtetett, sőt benne már sajtót is vágatott; és várta, hogy majd jó szőlőt terem, és az vadszőlőt termett!

2 и Он обнес его оградою, и очистил его от камней, и насадил в нем отборные виноградные лозы, и построил башню посреди его, и выкопал в нем точило, и ожидал, что он принесет добрые грозды, а он принес дикие ягоды.

2. Він обвів його муром і очистив його від каміння, й насадив у йому добірну виноградню лозу, а серед саду збудовав башту й построїв тискарню, та й сподївався, що вона зародить добрі грони, а вона вродила дикі ягоди.

3. Ja nyt, te Jerusalemin asukkaat ja Juudan miehet, tuomitkaa minun ja minun viinitarhani välillä.

3. Te Jerusalemin asujat ja Juudan miehet, tuomitkaat siis nyt minun ja viinamäkeni välillä.

3. Te Jerusalemin asujat ja Judan miehet duomitcat nyt minun ja minun wijnamäkeni wälillä.

3. Nyt te Domitkat te Jerusalemin Asuiat/ ia te Judan miehet/ minun welillen ia minun Winatarhani. (Nyt te tuomitkaat te Jerusalemin asujat/ ja te Judan miehet/ minun wälilläni ja minun wiinatarhani.)

3 And now, O inhabitants of Jerusalem and men of Judah, judge, I beseech you*, between me and my vineyard.

3. And now, O inhabitants of Jerusalem, and men of Judah, judge, I pray you, betwixt me and my vineyard.

3. Og nu, I Jerusalems Indbyggere og Judas Mænd! dømmer dog imellem mig og min Vingaard!

3. Nu dömer, I Jerusalems inbyggare, och I Juda män, emellan mig och min vingård.

3. Ja nüüd, kes teie Jerusalemmas ellate, ja Juda mehhed, et moistke minno ja mo winamäe wahhel.

3. ‘‘Dabar, Jeruzalės ir Judo gyventojai, darykite teismą tarp manęs ir mano vynuogyno.

3. Nun richtet, ihr Bürger zu Jerusalem und ihr Männer Juda's, zwischen mir und meinem Weinberge.

3. Maintenant donc, habitants de Jérusalem, hommes de Juda, jugez entre moi et ma vigne.

3. Ahora pues, vecinos de Jerusalem, y varones de Judá, juzgád ahora entre mí y mi viña.

3 Nu dan, gij inwoners van Jeruzalem, en gij mannen van Juda, oordeelt toch tussen Mij en tussen Mijn wijngaard.

3. A tak, obywatele Jeruzalemscy i mężowie Judzcy! proszę, rozsądźcie teraz między mną i między winnicą moją.

3. Mostan azért, Jeruzsálem lakosi és Juda férfiai: ítéljetek köztem és szőlőm között!

3 И ныне, жители Иерусалима и мужи Иуды, рассудите Меня с виноградником Моим.

3. А тепер, ви осадники Ерусалиму, й ви, мужі в Юдеї, розсудїте мене з виноградником моїм:

4. Mitä olisi viinitarhalleni vielä ollut tehtävä, jota en olisi sille tehnyt? Miksi se kasvoi villimarjoja, kun minä odotin sen kasvavan rypäleitä?

4. Mitä olis enempi viinamäelleni tekemistä, jota en minä hänessä tehnyt ole? Miksi hän kantoi pahoja marjoja, kuin minä odotin hänen viinamarjoja kantavan?

4. Mitä sijs olis enämbi minun wijnamälleni tekemist jota en minä hänesä tehnyt ole? Mixi hän candoi pahoja marjoja cosca minä odotin hänen wijnamarjoja candawan?

4. * Mite sis olis enembi tekemist minun Winatarhalleni/ iota em mine henesse tehnyt ole? Mixi hen cannoi Willimariat/ coska mine odhotin hende Winamarioia candaman? (Mitä siis olisi enempi tekemistä minun wiinatarhalleni/ jota en minä hänessä tehnyt ole? Miksi hän kantoi willimarjat/ koska minä odotin häntä wiinamarjoja kantaman?)

4 What could have been done more to my vineyard that I have not done in it? Why, when I looked that it should bring forth grapes, it brought out wild grapes?

4. What could have been done more to my vineyard, that I have not done in it? wherefore, when I looked that it should bring forth grapes, brought it forth wild grapes?

4. Hvad mere kunde der gøres ved min Vingaard, som jeg ikke; har gjort ved den? hvi ventede jeg, at den skulde bære gode Druer, og den bar vilde Druer?

4. Hvad skulle man dock mer göra minom vingård, det jag honom icke gjort hafver? Hvi hafver han burit vilddrufvor, då jag vänte efter, att han skulle burit drufvor?

4. Mis peaks ennam mo winamäe kallale tehtama, mis ma ep olleks temma kallale teinud? mikspärrast ollen ma siis ootnud, et ta piddi head winamarjad kaswatama, agga ta on haisewad kobbarad kaswatand?

4. Ką galima dar padaryti mano vynuogynui, ko Aš nepadariau? Kodėl, kai Aš laukiau vynuogių, jis išaugino rūgščias uogas?

4. Was sollte man doch noch mehr tun an meinem Weinberge, das ich nicht getan habe an ihm? Warum hat er denn Herlinge gebracht, da ich erwartete, daß er Trauben brächte?

4. Qu'y avait-il encore à faire à ma vigne, que je n'aie pas fait pour elle? Pourquoi, quand j'espérais qu'elle produirait des raisins, a-t-elle produit des grappes sauvages?

4. ¿Qué más se había de hacer a mi viña, que yo no hice en ella? ¿Cómo esperando yo que llevase uvas, llevó uvas montesinas?

4 Wat is er meer te doen aan Mijn wijngaard, hetwelk Ik aan hem niet gedaan heb? Waarom heb Ik verwacht, dat hij goede druiven voortbrengen zou, en hij heeft stinkende druiven voortgebracht?

4. Cóż dalej czynić było winnicy mojej, czegobym jej nie uczynił? Gdym rzekał, aby wydała grona, czemuż zrodziła płonne wino?

4. Mit kellett volna még tennem szőlőmmel; mit meg nem tettem vele? Miért vártam, hogy jó szőlőt terem, holott vadat termett?!

4 Что еще надлежало бы сделать для виноградника Моего, чего Я не сделал ему? Почему, когда Я ожидал, что он принесет добрые грозды, он принес дикие ягоды?

4. Що ще мав би я був учинити виноградникові мойму, чого я не вчинив? Чого воно так сталось, що він зродив дикі ягоди, коли я сподївався, що зародить грони добрі?

5. Mutta nyt minä ilmoitan teille, mitä teen viinitarhalleni: minä poistan siitä aidan, niin että se jää hävitettäväksi, särjen siitä muurin, niin että se jää tallattavaksi.

5. Ja nyt minä tahdon teille ilmoittaa, mitä minä tahdon viinamäelleni tehdä: hänen aitansa pitää otettaman pois, että hänen pitää autiona oleman, ja hänen muurinsa pitää särjettämän, että hän tallattaisiin.

5. Ja nyt minä tahdon teille ilmoitta mitä minä tahdon wijnamäelleni tehdä. Hänen aitans pitä otettaman pois että hänen pitä autiana oleman ja hänen muurins pitä särjettämän että hän tallataisin.

5. Lach nyt/ Mine tadhon teille ilmoitta/ mite mine tadhon Winatarhalleni tedhä. Henen Aitans pite poisotettaman/ ette henen pite aukiana oleman/ Ja henen Mwrins pite rickiseriettemen/ ette hen tallataisijn. (Lach nyt/ Minä tahdon teille ilmoittaa/ mitä minä tahdon wiinatarhalleni tehdä. Hänen aitansa pitää poisotettaman/ että hänen pitää aukeana olema/ Ja hänen muurinsa pitää rikkisärjettämän/ että hän tallattaisiin.)

5 And now I will tell you* what I will do to my vineyard. I will take away the hedge of it and it will be eaten up. I will break down the wall of it and it will be trodden down.

5. And now go to; I will tell you what I will do to my vineyard: I will take away the hedge thereof, and it shall be eaten up; and break down the wall thereof, and it shall be trodden down:

5. Og nu vil jeg give eder til Kende, hvad jeg vil gøre ved min Vingaard: Jeg vil borttage dens Gærde, og den skal afædes, jeg vil sønderrive dens Gærde, og den skal nedtrædes.

5. Nu väl, jag vill kungöra eder, hvad jag minom vingård göra vill: Hans gård skall borttagen varda, på det han skall ödelagd blifva, och hans mur skall sönderrifven varda, på det han skall förtrampad varda.

5. Sepärrast tahhan ma nüüd teile täetada sedda, mis ma omma winamäele tahhan tehha: Ma tahhan temma aeda mahhakiskuda, et tedda peab paljaks ärrasödama; ma tahhan ta kiwwi-aeda mahhakiskuda, et tedda peab ärrasötkutama.

5. Dabar Aš jums pasakysiu, ką darysiu su savo vynuogynu: Aš pašalinsiu tvorą, ir jį nuganys, nugriausiu sieną, ir jį išmindžios.

5. Wohlan, ich will euch zeigen, was ich meinem Weinberge tun will. Seine Wand soll weggenommen werden, daß er verwüstet werde; sein Zaun soll zerrissen werden, daß er zertreten werde.

5. Et maintenant je vais vous apprendre ce que je veux faire à ma vigne: J'enlèverai sa haie et elle sera broutée; je romprai sa clôture, et elle sera foulée.

5. Ahora, pues, mostraros he lo que yo haré a mi viña: quitarle he su vallado, y será para ser pacida: aportillaré su cerca, y será para ser hollada.

5 Nu dan, Ik zal ulieden nu bekend maken, wat Ik Mijn wijngaard doen zal; Ik zal zijn tuin wegnemen, opdat hij zij tot afweiding; zijn muur zal Ik verscheuren, opdat hij zij tot vertreding.

5. A przetoż oznajmię wam, co ja uczynię winnicy mojej: Rozbiorę płot jej, a będzie spustoszona; rozwalę ogrodzenie jej, a będzie podeptana.

5. Azért most tudatom veletek, hogy mit teszek szőlőmmel; [2†] elvonszom kerítését, hogy lelegeltessék, elrontom kőfalát, hogy eltapodtassék;

5 Итак Я скажу вам, что сделаю с виноградником Моим: отниму у него ограду, и будет он опустошаем; разрушу стены его, и будет попираем,

5. От же я вам скажу, що зроблю з виноградником моїм: розберу його огорожу, нехай його пустошать, повалю мур, нехай його топчуть,

6. Minä hävitän sen: ei sitä enää vesota eikä kuokita, vaan se on kasvava ohdaketta ja orjantappuraa, ja minä kiellän pilvet sille vettä satamasta.

6. Minä tahdon sen saattaa autioksi, ettei kenkään pidä hänessä leikkaaman eli kaivaman, vaan ohdakkeita ja orjantappuroita pitää hänessä kasvaman: ja tahdon pilviä kieltää satamasta hänen päällensä.

6. Minä tahdon sen hyljätä ettei kengän pidä hänesä leickaman eli caiwaman Waan ohdacket ja orjantappurat pidä hänes caswaman ja tahdon pilwiä kieldä satamast hänen päällens.

6. Mine tadhon sen ylenannetuxi Laskia/ ettei kengen henes pidhe leickaman eli caiuaman. Waan odhaket ia Oriantappurat pite henes casuaman/ ia tadhon Piluille kielde/ ettei he henen pälens sataisi. (Mutta minä tahdon sen ylenannetuksi laskea/ ettei kenkään pidä leikkaaman eli kaiwaman. Waan ohdakkeet ja orjantappurat pitää hänessä kaswaman/ ja tahdon pilwille kieltää/ ettei he hänen päällensä sataisi.)

6 And I will lay it waste. It will not be pruned nor hoed, but there will come up briers and thorns. I will also command the clouds that they rain no rain upon it.

6. And I will lay it waste: it shall not be pruned, nor digged; but there shall come up briers and thorns: I will also command the clouds that they rain no rain upon it.

6. Og jeg vil lægge den øde, den skal ikke beskæres, ej heller hakkes, men der skal opvokse Torne og Tidsler; og jeg vil forbyde Skyerne at lade Regn falde paa den.

6. Jag skall låta honom ligga öde, att ingen skall skäran eller grafvan, utan tistel och törne derinne växa; och skall bjuda skyarna, att de icke regna deruppå.

6. Ja tahhan tedda ärrahäwwitada, et tem̃a tühje wössusid ei pea mahhaleikatama, ja tedda ei pea kabliga ümberraiutama, ja kibbowitsad ja orjawitsad peawad ülleskaswama; ja ma tahhan pilwed käskida, et nemmad ei pea andma wihma saddada siñna peäle.

6. Aš apleisiu jį: nebepurensiu ir nebeapkarpysiu jo. Jis apaugs usnimis ir erškėčiais. Aš įsakysiu nebelyti ant jo’‘.

6. Ich will ihn wüst liegen lassen, daß er nicht beschnitten noch gehackt werde, sondern Disteln und Dornen darauf wachsen, und will den Wolken gebieten, daß sie nicht darauf regnen.

6. Je la réduirai en désert; elle ne sera plus taillée ni bêchée; elle montera en ronces et en épines; je commanderai aux nuées de ne plus faire tomber la pluie sur elle.

6. Haré que quede desierta: no será podada, ni cavada; y crecerá el cardo, y las epinas; y aun a las nubes mandaré que no lluevan sobre ella lluvia.

6 En Ik zal hem tot woestheid maken; hij zal niet besnoeid, noch omgehakt worden, maar distelen en doornen zullen daarin opgaan; en Ik zal den wolken gebieden, dat zij geen regen daarop regenen.

6. I uczynię ją pustą; nie będzie obrzezywana, ani okopywana, ale porośnie ostem i cierniem; obłokom też przykażę, aby na nią więcej dżdżu nie spuszczały.

6. És parlaggá teszem; nem metszetik és nem kapáltatik meg, tövis és gaz veri föl, és parancsolok a fellegeknek, hogy rá esőt ne adjanak!

6 и оставлю его в запустении: не будут ни обрезывать, ни вскапывать его, – и зарастет он тернами и волчцами, и повелю облакам не проливать на него дождя.

6. І полишу його пусткою: не будуть його нї обрізувати, нї обкопувати, - нехай заростає терниною й бодяками; та ще й хмарам звелю я, не спускати дощу на його.

7. Sillä Israelin heimo on Herran Sebaotin viinitarha, ja Juudan miehet ovat hänen ilo-istutuksensa. Ja hän odotti oikeutta, mutta katso, tuli oikeuttomuus, ja vanhurskautta, mutta katso, tuli vaikerrus.

7. Mutta Herran Zebaotin viinamäki on Israelin huone, ja Juudan miehet hänen suloinen istuttamansa. Hän odottaa oikeutta, ja katso, ei ole muuta kuin väkivaltaa, vanhurskautta, niin on sula valitus.

7. Mutta Zebaothin HERran wijnamäki on nyt Israelin huone ja Judan miehet hänen suloinen istuttamans. Hän odotta oikeutta cadzo ei ole muuta cuin wäkiwalda: wanhurscautta nijn on sula walitus.

7. MUtta se Zebaothin HERRAN Winatarha/ on nyt se Israelin Hone/ ia ne Judan henen suloinen Istuttamans. Hen odhottapi Oikiutta/ catzo/ nin ei mwta ole quin Wäkiualta/ Wanhurskautta/ catzo/ nin on sula Cannetus. (Mutta se Zebaothin HERRAN wiinatarha/ on nyt se Israelin huone/ ja ne Judan hänen suloinen istuttamansa. Hän odottaapi oikeutta/ katso/ niin ei muuta ole kuin wäkiwaltaa/ wanhurskautta/ katso/ niin on sula kannetus.)

7 For the vineyard of Jehovah of hosts is the house of Israel and the men of Judah his pleasant plant. And he looked for justice, but, behold, oppression, for righteousness, but, behold, a cry.

7. For the vineyard of the LORD of hosts is the house of Israel, and the men of Judah his pleasant plant: and he looked for judgment, but behold oppression; for righteousness, but behold a cry.

7. Thi den Herre Zebaoths Vingaard er Israels Hus, og Judas Mænd ere hans Lysts Plantning; og han ventede Lovlighed, men se, der blev Lovløshed, Retfærd, men se, der blev Voldsfærd!

7. Så är nu Herrans Zebaoths vingård Israels hus, och Juda män hans lustiga plantering; han vänter efter rätt, si, så är här icke annat än öfvervåld; efter rättviso, si, så är här alltsammans klagomål.

7. Sest wäggede Jehowa winamäggi on Israeli suggu, ja Juda mehhed on wössud, tem̃a süddame römuks: ja ta otis sedda, mis kohhus, ja wata, kärnane tö olli seäl; ta otis öigust, ja wata, kissendaminne olli seäl .

7. Kareivijų Viešpaties vynuogynas yra Izraelio namai, o Judo žmonės­Jo mėgiamiausi daigai. Jis laukė teisingumo­ir štai liejamas kraujas, teisumo­ir štai šauksmas!

7. Des HERRN Zebaoth Weinberg aber ist das Haus Israel, und die Männer Juda's seine Pflanzung, daran er Lust hatte. Er wartete auf Recht, siehe, so ist's Schinderei, auf Gerechtigkeit, siehe, so ist's Klage.

7. Or la vigne de l'Éternel des armées, c'est la maison d'Israël, et les hommes de Juda sont le plant auquel il prenait plaisir. Il en attendait la droiture, et voici des meurtres; la justice, et voici des cris de détresse!

7. Ciertamente la viña de Jehová de los ejércitos la casa de Israel es, y todo hombre de Judá planta suya deleitosa. Esperaba de ahí juicio, y he aquí, opresión: justicia, y he aquí, clamor.

7 Want de wijngaard van den HEERE der heirscharen is het huis van Israel, en de mannen van Juda zijn een plant zijner verlustigingen; en Hij heeft gewacht naar recht, maar ziet, het is schurftheid, naar gerechtigheid, maar ziet, het is geschreeuw.

7. Winnica zaiste Pana zastępów jest dom Izraelski, a mąż Judzki szczepieniem jego rozkosznem. Oczekiwał sądu, a oto uciśnienie; oczekiwał sprawiedliwości, a oto krzyk.

7. A seregek Urának szőlője pedig Izráel háza, és Júda férfiai az Ő gyönyörűséges ültetése; [3†] és várt jogőrzésre, s ím lőn jogorzás; és irgalomra, s ím lőn siralom!

7 Виноградник Господа Саваофа есть дом Израилев, и мужи Иуды – любимое насаждение Его. И ждал Он правосудия, но вот – кровопролитие; ждал правды, и вот – вопль.

7. Виноградник Господа Саваота - се рід Ізраїля, а царство Юдине - се садиво його любе. І ждав він в йому правосуду, - аж тут пролив крови; ждав правди, а тут голосїннє.

8. Voi niitä, jotka liittävät talon taloon, yhdistävät pellon peltoon, kunnes ei jää enää tilaa ja te yksin asutte maassa!

8. Voi niitä, jotka yhden huoneen toisen tykö vetävät, ja yhden pellon toisen tykö saattavat, siihen asti ettei enää siaa ole, asuaksenne yksinänne maan päällä!

8. Woi nijtä jotca yhden huonen toiseen wetäwät ja yhden pellon toiseen saattawat sijhenasti ettei enä sia ole asuaxens yxinäns maan päällä.

8. We nijlle/ quin ydhen Honen toisehen wetäuet/ ia ydhen Pellon toisehen saattauat Sihenasti ettei Kieuhelle paickacan ole/ ette he yxinens Maan päle asuisit. (Woi niille/ kuin yhden huoneen toiseen wetäwät/ ja yhden pellon toiseen saattawat. Siihen asti ettei köyhällä paikkaakaan ole/ että he yksinänsä maan päällä asuisit.)

8 Woe to those who join house to house, who lay field to field, till there is no room and you* are made to dwell alone in the midst of the land!

8. Woe unto them that join house to house, that lay field to field, till there be no place, that they may be placed alone in the midst of the earth!

8. Ve dem, som lægge det ene Hus til det andet, føje den ene Ager til den anden, indtil der ikke er mere Rum tilbage, saa at I alene blive siddende midt i Landet.

8. Ve dem som draga det ena huset intill det andra, och komma den ena åkren intill den andra, tilldess att intet rum mer är, att de skola besitta landet allena.

8. Hädda neile, kes kodda koia körwa ennese pole kiskuwad, ja pöldo pöllo körwa eñestele saatwad, kuñi ep olle eñam maad, et teie üksi seäl maal piddite sama ellada.

8. Vargas tiems, kurie jungia namą prie namo ir lauką prie lauko, kol nebelieka vietos kitiems, lyg jie vieni čia gyventų.

8. Weh denen, die ein Haus an das andere ziehen und einen Acker zum andern bringen, bis daß kein Raum mehr da sei, daß sie allein das Land besitzen!

8. Malheur à ceux qui joignent maison à maison, qui ajoutent un champ à l'autre, jusqu'à ce qu'il n'y ait plus d'espace et que vous habitiez seuls au milieu du pays!

8. ¡Ay de los que juntan casa con casa, y allegan heredad a heredad, hasta acabar el término! ¿Habitaréis vosotros solos en medio de la tierra?

8 Wee dengenen, die huis aan huis trekken, akker aan akker brengen, totdat er geen plaats meer zij, en dat gijlieden alleen inwoners gemaakt wordt in het midden des lands!

8. Biada wam, którzy przyłączacie dom do domu, a rolę do roli przyczyniacie, tak, że miejsca innym nie staje, jakobyście tylko sami mieszkać mieli na ziemi!

8. Jaj azoknak, a kik a házhoz házat ragasztanak, [4†] és mezőt foglalnak a mezőkhöz, míg egy helyecske sem marad, és csak ti magatok laktok itt e földön!

8 Горе вам, прибавляющие дом к дому, присоединяющие поле к полю, так что другим не остается места, как будто вы одни поселены на земле.

8. Горе вам, що наживаєте дом новий за домом, та прилучуєте поле до поля, так що другим нема вже й місця, наче б ви одні поселені на землї.

9. Minun korviini kuului Herran Sebaotin sana: Totisesti, ne monet talot tulevat autioiksi, ne suuret ja kauniit asujattomiksi.

9. Nämä ovat (sanoo) Herra Zebaot minun korvilleni tulleet: mitämaks, ellei ne monet huoneet tule kylmille, ja ne suuret ja kauniit jää ilman asujia;

9. Nämät owat HERran Zebaothin corwijn tullet mitämax ellei ne monet huonet tule kylmille ja ne suuret ja caunit jää ilman asuita:

9. Neme ouat HERRAN Zebaothin coruihin tulluet/ Mite maxa/ ellei ne monet Honet kylmille tule/ ia ne Swret ia Caunijt ilman Asuuita ieuet? (Nämä owat HERRAN Zebaothin korwiin tulleet/ Mitä maksaa/ ellei ne monet huoneet kylmille tule/ ja ne suuret ja kauniit ilman asutta jääwät?)

9 In my ears (says) Jehovah of hosts, of a truth many houses will be desolate, even great and fair, without inhabitant.

9. In mine ears said the LORD of hosts, Of a truth many houses shall be desolate, even great and fair, without inhabitant.

9. I mine Øren lyder det fra den Herre Zebaoth: Sandelig, de mange Huse skulle vorde ødelagte, de store og gode Huse uden Indbyggere!

9. Det är för Herrans Zebaoths öron; hvad gäller, om de många hus icke skola öde varda, och de stora och sköna utan inbyggare?

9. Minno körwade ette ütleb wäggede Jehowa: Need paljo koddasid, mis sured ja head on , peawad töeste ärrahäwwitud sama, et ep olle, kes seäl sees ellab.

9. Kareivijų Viešpats kalbėjo man: ‘‘Daugybė didelių ir gražių namų bus tušti ir be gyventojų.

9. Es ist in meinen Ohren das Wort des HERRN Zebaoth: Was gilt's, wo nicht die vielen Häuser sollen wüst werden und die großen und feinen öde stehen?

9. L'Éternel des armées me l'a fait entendre: Si les maisons nombreuses ne sont réduites en désolation, si les maisons grandes et belles ne sont privées d'habitants!

9. Esto, a los oidos de Jehová de los ejércitos. Si las muchas casas no fueren asoladas, las grandes y hermosas sin morador.

9 Voor mijn oren heeft de HEERE der heirscharen gesproken: Zo niet vele huizen tot verwoesting zullen worden, de grote en de treffelijke zonder inwoner!

9. Pan zastępów rzekł w uszy moje: Zaiste wiele domów spustoszeje, a wielkie i piękne domy będą bez obywatela.

9. Hallásomra megesküdt a seregeknek Ura, hogy sok házak pusztasággá lesznek, a nagyok és szépek lakos nélkül,

9 В уши мои сказал Господь Саваоф: многочисленные домы эти будут пусты, большие и красивые – без жителей;

9. Ув уші ж менї Господь сил ось що промовляє: Многі доми отті опустїють, а в палатах пишних не буде кому жити;

10. Sillä kymmenen auranalaa viinitarhaa on antava yhden bat-mitan, ja hoomerin kylvö on antava eefan.

10. Sillä kymmenen viinamäen sarkaa pitää vaivoin yhden batin antaman; ja gomer siemeniä tekee ainoastaan ephan.

10. Sillä kymmenen wijnamäen sarca pitä waiwoin yhden Bathin andaman ja Gomer siemenitä teke ainoastans yhden Ephan.

10. sille * kymmenen Winatarhain Sarca/ pite waiuoin ydhen Emperin andaman/ ia colmekymmende kyluo Spannia tekeuet ainostans ydhen wacan. (sillä kymmenen wiinatarhan sarka/ pitää waiwoin yhden ämpärin antaman/ ja kolmekymmentä kylwöä spannia (siemeniä 1642) tekewät ainoastansa yhden wakan.)

10 For ten acres of vineyard will yield one 9-gallon container and a homer of seed will yield (but) an ephah.

10. Yea, ten acres of vineyard shall yield one bath, and the seed of an homer shall yield an ephah.

10. Thi en Vingnard paa ti Dages Pløjeland skal kun give en Bath, og en Homer Udsæd skal kun give en Efa.

10. Ty tio vingårdsfjällar skola icke gifva mer än ett åm, och en tunna säd skall icke gifva utan ena skäppo.

10. Sest maad kümne pari härge ossaks peawad winamäel agga ühheksa kaño wina andma, ja wiis wakka semet peab agga ühhe pole wakka andma.

10. Dešimt akrų vynuogyno teduos vieną batą vyno, o iš homero sėklų išaugs efa derliaus’‘.

10. Denn zehn Acker Weinberg soll nur einen Eimer geben und ein Malter Samen soll nur einen Scheffel geben.

10. Même dix arpents de vignes ne produiront qu'un bath, et un homer de semence ne produira qu'un épha.

10. Y aun, si diez huebras de viña no dieren una arroba, y una hanega de simiente la décima parte.

10 Ja, tien bunderen wijngaards zullen een enig bath geven, en een homer zaads zal een efa geven.

10. Do tego dziesięć stajan winnicy przyniosą jednę baryłę wina, a jeden chomer nasienia wyda efa.

10. Mert tíz hold szőlő egy báth bort ereszt, és egy hómer mag egy efát terem.

10 десять участков в винограднике дадут один бат, и хомер посеянногозерна едва принесет ефу.

10. Десять паїв у винограднику дадуть барилце, а гомер зерна насїння вродить ледви ефу.

11. Voi niitä, jotka aamuvarhaisesta väkijuoman jäljessä juoksevat ja iltamyöhään viipyvät viinistä hehkuvina!

11. Voi niitä, jotka varhain huomeneltain ylhäällä ovat, juopumusta noutelemaan, ja istuvat hamaan yöhön asti, että he viinasta palavaksi tulisivat!

11. Woi nijtä jotca warahin huomeneltain ylhällä owat juopumutta nouteleman ja istuwat haman yöhön asti että he wijnasta hehcuisit.

11. We nijlle/ quin warahin homeltan ylhel ouat/ Jopumutta nouteleman/ ia istuuat haman öön asti/ ette he winasta hechkuisit. (Woi niille/ kuin warhain huomeneltain ylhäällä owat/ Juopumusta nouteleman/ ja istuwat hamaan yöhön asti/ että he wiinasta hehkuisit.)

11 Woe to those who rise up early in the morning, that they may follow strong drink, who abide late into the night, till wine inflame them!

11. Woe unto them that rise up early in the morning, that they may follow strong drink; that continue until night, till wine inflame them!

11. Ve dem, som staa aarle op om Morgenen og jage efter stærk Drik, som sidde langt ud paa Aftenen og gløde af Vin!

11. Ve dem som om morgonen bittida uppe äro, till att beflita sig om dryck, och sitta intill nattena, att de af vin hete varda skola;

11. Hädda neile, kes wägga warra üllestouswad, ja aiawad kanget jomaaega takka: kes witawad aega pimmeda öni, nenda et wiin neid pallawaks teeb:

11. Vargas tiems, kurie keliasi anksti rytą girtuokliauti ir sėdi iki vėlaus vakaro, kol įkaista nuo vyno.

11. Weh denen, die des Morgens früh auf sind, des Saufens sich zu fleißigen, und sitzen bis in die Nacht, daß sie der Wein erhitzt,

11. Malheur à ceux qui se lèvent de grand matin pour courir après la boisson forte, et qui bien avant dans la nuit sont échauffés par le vin!

11. ¡Ay de los que se levantan de mañana para seguir la embriaguez, que se están hasta la noche, hasta que el vino los enciende!

11 Wee dengenen, die, zich vroeg opmakende in den morgenstond, sterken drank najagen, en vertoeven tot in de schemering, totdat de wijn hen heeft verhit!

11. Biada tym, którzy rano wstawając chodzą za pijaóstwem, a trwają na niem do wieczora, aż ich wino rozpali!

11. Jaj azoknak, a kik jó reggelen részegítő ital után [5†] futkosnak, és mulatnak estig, és bor hevíti őket:

11 Горе тем, которые с раннего утра ищут сикеры и до позднего вечера разгорячают себя вином;

11. Горе тим, що з ранку вже шукають напоїв, та й до ночі розпалюють себе вином;

12. Kanteleet, harput, vaskirummut, huilut ja viinit on heillä pidoissansa, mutta Herran tekoja he eivät tarkkaa, eivät näe hänen kättensä töitä.

12. Joilla ovat kanteleet, harput, rummut, huilut, ja viinaa heidän pidoissansa; ja ei katso Herran tekoa, eikä tottele hänen käsialaansa.

12. Joilla owat candelet Psaltarit trumbut huilut ja wijna heidän pidoisans ja ei cadzo HERran tecoa eikä tottele hänen käsialans.

12. Joilla ouat Candelet/ Psaltarit/ Trumbut/ Huilut/ ia Wina heiden Hecumisisans/ ia euet catzo/ sen HERRAN * teghon päle/ eike tottele henen käsialans. (Joilla owat kanteleet/ psalttarit/ rummut/ huilut/ ja wiina heidän hekumissansa/ ja eiwät katso/ sen HERRAN teon päälle/ eikä tottele hänen käsialaansa.)

12 And the harp and the lute, the tambourine and the pipe and wine, are (in) their feasts, but they do not regard the work of Jehovah, nor have they considered the operation of his hands.

12. And the harp, and the viol, the tabret, and pipe, and wine, are in their feasts: but they regard not the work of the LORD, neither consider the operation of his hands.

12. Og Harper og Psalter, Tromme og Pibe og Vin høre til deres Gæstebud; men de ville ikke se til Herrens Gerning, og de have ikke Syn for hans Hænders Værk.

12. Och hafva harpor, psaltare, trummor, pipor och vin, i deras collats; och se intet uppå Herrans verk, och akta intet uppå hans händers gerningar.

12. Ja neil on kanled ja nablimängid, trummid ja willed, ja wina nende jotude peäl; agga Jehowa tö peäle ei wata nem̃ad mitte, ja tem̃a kätte teggo ei nä nem̃ad mitte.

12. Jų pokyliuose yra arfa ir styginiai, būgnas, vamzdis ir vynas. Bet jie nekreipia dėmesio į Viešpaties veiksmus nei į Jo darbus.

12. und haben Harfen, Psalter, Pauken, Pfeifen und Wein in ihrem Wohlleben und sehen nicht auf das Werk des HERRN und schauen nicht auf das Geschäft seiner Hände!

12. La harpe et le luth, le tambourin, la flûte et le vin sont dans leurs festins; mais ils ne prennent pas garde à l'œuvre de l'Éternel, ils ne voient pas l'ouvrage de ses mains.

12. Y en sus banquetes hay arpas, vihuelas, tamboriles, flautas, y vino; y no miran la obra de Jehová, ni ven la obra de sus manos.

12 En harpen en luiten, trommelen en pijpen, en wijn zijn in hun maaltijden; maar zij aanschouwen het werk des HEEREN niet, en zij zien niet op het maaksel Zijner handen.

12. A cytra, i lutnia, bęben i piszczałka, i wino bywa na biesiadach ich; ale na sprawy Paóskie nie patrzą, a na uczynki rąk jego nie oglądają się.

12. És czitera, lant, dob, síp és bor van lakodalmokban, de az Úrnak dolgát nem tekintik meg, és nem [6†] látják kezeinek cselekedetét.

12 и цитра и гусли, тимпан и свирель и вино на пиршествах их; а на дела Господа они не взирают и о деяниях рук Его не помышляют.

12. Гарфа й гуслі, бубон і сопілка та вино на їх бенкетах; а на дїла Господнї вони й не спозирнуть, і про вчинки рук його й не спогадають.

13. Sentähden minun kansani siirretään maastansa äkkiarvaamatta, sen ylhäiset kärsivät nälkää, ja sen remuava joukko nääntyy janoon.

13. Sentähden pitää minun kansani vietämän vankeuteen, ettei heillä ole ymmärrystä; ja hänen kunniallistensa täytyy nälkää kärsiä, ja heidän yhteinen kansansa kuivua janoon.

13. Sentähden pitä minun Canssan wietämän tapaturmast fangeuteen ja hänen cunnialistens täyty nälkä kärsiä ja heidän yhteinen Canssans kärsi jano.

13. Senteden minun Canssan tapaturmast poiswiedhen Fangiuxehen/ ia henen Cunnialistens teuty Nelke kerssie/ Ja heiden Ychteinen Canssans Jano kersi. (Sentähden minun kansani tapaturmasta poiswiedään wankeukseen/ ja hänen kunniallistensa täytyy nälkää kärsiä/ ja heidän yhteinen kansansa janoa kärsiä.)

13 Therefore my people have gone into captivity for lack of knowledge and their honorable men are famished and their multitude are parched with thirst.

13. Therefore my people are gone into captivity, because they have no knowledge: and their honourable men are famished, and their multitude dried up with thirst.

13. Derfor skal mit Folk bortføres, inden det ser sig for, og dets ærede Mænd skulle vorde Hungerens Folk, og dets menige vansmægte af Tørst.

13. Derföre måste mitt folk varda bortfördt oförvarandes, och deras härlige hunger lida, och deras meniga folk törst lida.

13. Sepärrast peab mo rahwas wangi minnema, et neil ep olle moistust, ja temma aulissed issandad on näljatsed, ja temma alw rahwas körweb ärra janno pärrast.

13. Todėl mano tauta bus ištremta, nes neturi pažinimo; jos kilmingieji mirs badu, minia neturės net vandens.

13. Darum wird mein Volk müssen weggeführt werden unversehens, und werden seine Herrlichen Hunger leiden und sein Pöbel Durst leiden.

13. C'est pourquoi mon peuple sera emmené captif, faute de connaissance; sa noblesse mourra de faim, son peuple languira de soif.

13. Por tanto mi pueblo fué llevado cautivo, porque no tuvo ciencia; y su gloria pereció de hambre, y su multitud se secó de sed.

13 Daarom zal mijn volk gevankelijk weggevoerd worden, omdat het geen wetenschap heeft; en deszelfs heerlijken zullen honger lijden, en hun menigte zal verdorren van dorst.

13. Przetoż w niewolę pójdzie lud mój, iż nie ma umiejętności; a zacni jego będą głodnymi, i pospólstwo jego wyschnie od pragnienia.

13. Ezért fogságba megy népem, mivelhogy tudomány nélkül való, és főemberei éhen halnak, és sokasága szomjú miatt eped meg;

13 За то народ мой пойдет в пленнепредвиденно, и вельможи его будут голодать, и богачи его будут томиться жаждою.

13. За те ж люд мій необачний попаде в неволю; значні в його будуть голодати, богачі ж його з спраги погибати.

14. Sentähden tuonela levittää kitansa ammolleen, avaa suunsa suunnattomaksi; ja sinne menee sen loisto, sen remuava ja pauhaava joukko, kaikki sen ilonpitäjät.

14. Sitä varten on helvetti sielunsa lavialta avannut, ja hänen kitansa on ammollansa ilman määrää, mennä sinne alas sekä heidän kunniallisensa että yhteisen kansansa, sekä heidän rikkaansa että riemullisensa;

14. Sitäwarten on helwetti sieluns lawialda awainnut ja hänen kitans on ammollans ilman mitata: mennä sinne alas sekä heidän cunnialisens että yhteisen Canssans sekä heidän rickans että riemullisens.

14. Siteuarten ombi Helueti Sielunsa lauialda auanut/ ia henen kitans ylesammottanut ilman mitat. Ette sinne alasmenis seke heiden Cunnialisens/ ette se Ychteinen Canssa/ seke heiden Rickaans ette ne Riemuliset. (Sitä warten ompi helwetti sielunsa lawealta awannut/ ja hänen kitansa ylösammottanut ilman mitat. Että sinne alasmenisi sekä heidän kunniallisensa/ että se yhteinen kansa/ sekä heidän rikkaansa että ne riemulliset.)

14 Therefore Sheol has enlarged its desire and opened its mouth without measure. And their glory and their multitude and their pomp and he who rejoices among them, descend (into it).

14. Therefore hell hath enlarged herself, and opened her mouth without measure: and their glory, and their multitude, and their pomp, and he that rejoiceth, shall descend into it.

14. Derfor skal Dødsriget udvide sit Svælb og oplade sin Mund umaadeligt, at baade dets ypperlige og dets menige Folk, baade den, som buldrer, og den, Søn i er glad udi den, skal fare der ned.

14. Derföre hafver helvetet utvidgat sina själ, och uppgapat med sina käftar utan, måtto, att nederfara skola både deras härlige och den menige man, både deras rike och glade;

14. Sepärrast on haud ennast lahti teinud, ja aiab omma su laiale otsata, ja senna sisse lähhäwad temma suresuggused ja temma alw rahwas, ni hästi need, kes mässawad, kui need, kes römo pärrast seäl hüppawad.

14. Todėl mirusiųjų buveinė plačiai atvers savo nasrus. Tautos šlovė ir visa minia, visi triukšmautojai ir lėbautojai žengs į ją.

14. Daher hat die Hölle den Schlund weit aufgesperrt und den Rachen aufgetan ohne Maß, daß hinunterfahren beide, ihre Herrlichen und der Pöbel, ihre Reichen und Fröhlichen;

14. C'est pourquoi le Sépulcre s'est élargi; il ouvre sa gueule sans mesure; la magnificence de Jérusalem y descend, sa foule bruyante et joyeuse.

14. Por tanto el infierno ensanchó su alma, y sin medida extendió su boca; y su gloria, y su multitud descendió allá; y su fausto, y el que se holgó en él.

14 Daarom zal het graf zichzelf wijd opensperren, en zijn mond opendoen, zonder maat; opdat nederdale haar heerlijkheid, en haar menigte, met haar gedruis, en die in haar van vreugde opspringt.

14. Dlatego rozszerzyło piekło gardło swoje, a rozdarło nad miarę paszczękę swoję, i zstąpią do niego szlachta i pospólstwo jego, i zgiełk jego, i ci, którzy się weselą w niem.

14. Azért a sír kiszélesíti torkát és feltátja száját szertelen, és leszállnak abba népem főemberei, és zajongó sokasága, és minden örvendezői;

14 За то преисподняя расширилась и без меры раскрыла пасть свою: и сойдет туда слава их и богатство их, и шум их и все , что веселит их.

14. За те й безодня розтворилась широко, й без міри роззївила пащу свою, й піде туди слава їх і богацтво їх, і шум їх із усїма їх веселощами.

15. Silloin ihminen masentuu ja mies painuu maahan, maahan painuvat ylpeitten silmät;

15. Että jokainen itsensä notkistais ja kukin nöyryytettäisiin; ja koreiden silmät myös nöyryytetyksi tulisivat.

15. Että jocainen idzens notkistais ja cukin nöyrytettäisin ja coreitten silmät myös nöyrytetyxi tulisit.

15. Ette iocainen notkistaman pite/ ia itzecungin neuritetyxi tuleman/ ia ninen Coreiten silmet neuritetyxi tulisit. (Että jokainen notkistaman pitää/ ja itsekunkin nöyryytetyksi tuleman/ ja niiden koreitten silmät nöyryytetyksi tulisit.)

15 And the common man is bowed down and the great man is debased and the eyes of the lofty are humbled,

15. And the mean man shall be brought down, and the mighty man shall be humbled, and the eyes of the lofty shall be humbled:

15. Og Mennesket skal nedbøjes og Manden ydmyges, og de hovmodiges Øjne skulle ydmyges.

15. Att hvar och en skall bocka sig, och hvar och en ödmjukad varda, och de högfärdigas ögon ödmjukad blifva;

15. Ja alwad innimessed peawad allawautud, ja sured allandatud, ja ülbede silmad allandatud sama.

15. Žmogus bus parblokštas, karžygys pažemintas, išdidūs nuleis savo akis.

15. daß jedermann sich bücken müsse und jedermann gedemütigt werde und die Augen der Hoffärtigen gedemütigt werden,

15. Les hommes seront abattus, les grands seront humiliés, et les yeux des superbes seront abaissés.

15. Y todo hombre será humillado, y todo varón será abatido, y los ojos de los altivos serán abajados.

15 Dan zal de gemene man nedergebogen worden, en de aanzienlijke man zal vernederd worden, en de ogen der hovaardigen zullen vernederd worden.

15. A tak będzie nachylony człowiek, a zacny mąż poniżony będzie, i oczy wyniosłych zniżone będą.

15. És porba hajtatik a [7†] közember, és megaláztatik a főember, és a nagyok szemei megaláztatnak.

15 И преклонится человек, и смирится муж, и глаза гордых поникнут;

15. І похилиться людина, й смириться муж, а горді спустять очі свої;

16. mutta Herra Sebaot on oleva korkea tuomiossa, pyhä Jumala on oleva pyhä vanhurskaudessa.

16. Mutta Herra Zebaot pitää tuomiossa ylistettämän, ja pyhä Jumala pitää vanhurskaudessa pyhitettävän.

16. Mutta HERran Zebaothin pitä duomios ylistettämän ja pyhän Jumalan pitä wanhurscaudes pyhitettämän.

16. Mutta sen HERRAN Zebaothin pite domios * ylistettemen/ Ja Jumalan sen Pyhen pite wanhurskaudhes pyhitettemen. (Mutta sen HERRAN Zebaothin pitää tuomiossa ylistettämän/ Ja Jumalan sen Pyhän pitää wanhurskaudessa pyhitettämän.)

16 but Jehovah of hosts is exalted in justice and God the Holy One is made holy in righteousness.

16. But the LORD of hosts shall be exalted in judgment, and God that is holy shall be sanctified in righteousness.

16. Men den Herre Zebaoth skal staa ophøjet ved Dommen, og den hellige Gud skal helliges ved Retfærdighed.

16. Men Herren Zebaoth uppböjd varda i domenom, och Gud, den Helige, helgad varda i rättfärdighet.

16. Agga wäggede Jehowa peab körge ollema kohto läbbi, ja se pühha Jummal peab pühhaks petud sama öigusse pärrast.

16. Kareivijų Viešpats bus išaukštintas teisme, šventas Dievas parodys savo šventumą teisumu.

16. aber der HERR Zebaoth erhöht werde im Recht und Gott, der Heilige, geheiligt werde in Gerechtigkeit.

16. L'Éternel des armées sera glorifié par le jugement, le Dieu saint sera sanctifié par la justice.

16. Mas Jehová de los ejércitos será ensalzado con juicio, y el Dios santo será santificado con justicia.

16 Doch de HEERE der heirscharen zal verhoogd worden door het recht; en God, die Heilige, zal geheiligd worden door gerechtigheid.

16. Ale Pan zastępów wywyższony będzie w sądzie, a Bóg święty ukaże się świętym w sprawiedliwości.

16. És felmagasztaltatik [8†] a seregeknek Ura az ítéletben, s a szent Isten megszenteli magát igazságban.

16 а Господь Саваоф превознесется в суде, и Бог Святый явит святость Свою в правде.

16. А Господь Саваот вознесеться високо в тім судї, і Бог сьвятий покаже сьвятість свою в справедливостї.

17. Ja karitsat käyvät siellä niinkuin laitumillansa, ja vieraat syöttävät rikkaitten rauniosijoja.

17. Silloin pitää lampaat tavallansa kaittaman, ja muukalaiset pitää itsensä elättämän lihavain aukiudessa.

17. Silloin pitä lambat tawallans caittaman ja muucalaiset pitä idzens elättämän lihawitten aukiudes.

17. Silloin pite * Lambat laitumellens keumen heiden siohins/ ia Mwcalaiset pite heitens elettemen ninen * Lihauaisten aukiudhes. (Silloin pitää lampaat laitumellansa käymään heidän sijoihinsa/ ja muukalaiset pitää heitäns elättämän niiden lihawaisten aukeudessa.)

17 Then the lambs will feed as in their pasture and wanderers will eat the waste places of the fat ones.

17. Then shall the lambs feed after their manner, and the waste places of the fat ones shall strangers eat.

17. Da skulle Lammene gaa paa Græs, som var Marken deres egen, og fremmede skulle fortære de riges øde Marker.

17. Så skola då lamb i bet gå i deras stad, och främlingar skola sig nära uti de fetas öde.

17. Ja talled peawad söma möda omma karja-maad, ja woörad peawad lihhawatte paljaks tehtud kohhad ärrasöma.

17. Tada ėriukai ganysis kaip savo ganykloje ir svetimieji maitinsis tuo, kas liks po turtuolių.

17. Da werden die Lämmer sich weiden an jener Statt, und Fremdlinge werden sich nähren in den Wüstungen der Fetten.

17. Les agneaux paîtront comme dans leurs pâturages, et les étrangers dévoreront les champs désolés des riches.

17. Y los corderos serán apacentados según su costumbre, y extraños comerán las gruesas desamparadas.

17 En de lammeren zullen weiden naar hun wijze, en de vreemdelingen zullen de woeste plaatsen der vetten eten.

17. I będą się paść baranki według zwyczaju swego, a przychodniowie pustyó bogaczów pożywać będą.

17. És bárányok legelnek ott, mint legelőjükön, s a gazdagoknak romjain idegenek élnek!

17 И будут пастись овцы по своей воле, и чужие будут питаться оставленными жирными пажитями богатых.

17. І пасти муться вівцї по своїй волї, й чужі будуть кормитись на позісталих по богачах буйних пасовищах.

18. Voi niitä, jotka vetävät perässänsä rangaistusta turhuuden köysillä, synnin palkkaa kuin vaunujen valjailla;

18. Voi niitä, jotka itsensä sitovat valheen nuoralla yhteen vääryyttä tekemään, ja niinkuin ratasten köydellä syntiä tekemään!

18. Woi nijtä jotca idzens sitowat walhen nuoralla yhteen wääryttä tekemän ja nijncuin ratasten köydellä syndiä tekemän:

18. We nijlle/ quin heitens kicurtauat irtasten Noorarin cansa/ wärytte tekemen/ Ja ninquin Rattainköydhel synditekemen/ (Woi niille/ kuin heitänsä kikurtawat (kietowat) irtaisten nuorain kanssa/ wääryyttä tekemän/ Ja niinkuin rattainköydet syntiä tekemän/)

18 Woe to those who draw iniquity with cords of falsehood and sin as it were with a cart rope,

18. Woe unto them that draw iniquity with cords of vanity, and sin as it were with a cart rope:

18. Ve dem, som drage Misgerningen fremad med Løgnens Snorer og Synden med Vognreb;

18. Ve dem som kobbla sig tillhopa, med fåfängelig band, till att göra orätt, och lika som med vagnsrep, till att synda;

18. Hädda neile, kes üllekohhut tombawad tühja mele nöörtega, ja wankri köitega patto.

18. Vargas tiems, kurie traukia neteisybę tuštybės virvėmis ir nuodėmę lyg vežimėlio vadžiomis.

18. Weh denen, die am Unrecht ziehen mit Stricken der Lüge und an der Sünde mit Wagenseilen

18. Malheur à ceux qui tirent l'iniquité avec les cordes du mensonge, et le péché comme avec les traits d'un chariot;

18. ¡Ay de los que traen tirando la iniquidad con sogas de vanidad, y el pecado como con látigos de carreta:

18 Wee dengenen, die de ongerechtigheid trekken met koorden der ijdelheid, en de zonde als met dikke wagenzelen!

18. Biada tym, którzy ciągną nieprawość powrozami marności, a grzech jako powrozem wozowym!

18. Jaj azoknak, a kik a vétket hazugságnak kötelein vonszák, és a bűnt mint szekeret köteleken;

18 Горе тем, которые влекут на себя беззаконие вервями суетности, и грех – как быремнями колесничными;

18. Горе тим що тягнуть за собою беззаконність шнурами марноти, а гріх - неначе реміннєм возовим;

19. niitä, jotka sanovat: Joutukoon pian hänen tekonsa, että me sen näemme; täyttyköön ja tapahtukoon Israelin Pyhän aivoitus, että me sen tiedämme!

19. Ja sanovat: anna hänen tekonsa rientää ja pian tulla, sitä nähdäksemme: lähestyköön ja tulkoon Israelin pyhän aivoitus, että me sen tietäisimme.

19. Ja sanowat: anna hänen tecons riendä ja pian tulla sitä nähdäxem. Lähestykön ja tulcon Israelin pyhän aiwoitus että me sen tietäisimme.

19. ia sanouat. Anna henen Tecons riende/ ia pian tulla/ ette me sen näkisim. Lehestykön ia tulcoon Israelis Pyhen Aiuotus/ ette me sen tiedheisimme. (ja sanowat. Anna hänen tekonsa rientää/ ja pian tulla/ että me sen näkisimme. Lähestyköön ja tulkoon Israelin Pyhän aiwoitus/ ettää me sen tietäisimme.)

19 who say, Let him make speed, let him hasten his work, that we may see it. And let the counsel of the Holy One of Israel draw near and come, that we may know it!

19. That say, Let him make speed, and hasten his work, that we may see it: and let the counsel of the Holy One of Israel draw nigh and come, that we may know it!

19. dem, som sige: Lad ham skynde sig, lad hans Gerning komme hastigt, at vi se den; og lad det nærme sig, og lad det komme, Israels helliges Raad, at vi kunne fornemme det!

19. Och säga: Låt hans verk skynda sig och snart komma, att vi måge set; låt dens Heligas i Israel anslag nalkas och komma, att vi måge vetat.

19. Kes ütlewad: Tötko Jum̃al , ta tehko ruttuste omma tö, et same nähha; ja sago liggi, ja tulgo waid Israeli pühha Lunnastaja nou, et same teäda.

19. Kurie sako: ‘‘Tepaskuba Jis, tepagreitina savo darbą, kad mes matytume, teįvykdo Izraelio Šventasis savo sprendimą, kad mes žinotume’‘.

19. und sprechen: Laß eilend und bald kommen sein Werk, daß wir's sehen; laß herfahren und kommen den Anschlag des Heiligen in Israel, daß wir's innewerden.

19. Qui disent: Qu'il se hâte, qu'il accélère son œuvre, afin que nous la voyions! Qu'il s'avance et qu'il vienne, le dessein du Saint d'Israël, et nous le connaîtrons!

19. De los que dicen: Venga ya: dése priesa su obra, y veamos: acérquese, y venga el consejo del santo de Israel, para que sepamos!

19 Die daar zeggen: Dat Hij haaste, dat Hij Zijn werk bespoedige, opdat wij het zien; en laat naderen en komen den raadslag des Heiligen van Israel, dat wij het vernemen!

19. Którzy mówią: Niech się pospieszy, a niechaj nie omieszkuje sprawa jego, abyśmy ją widzieli; niech się przybliży i przyjdzie rada świętego Izraelskiego, żebyśmy się dowiedzieli.

19. A kik ezt mondják: siessen és tegye hamar munkáját, hogy lássuk, s közelítsen és jőjjön el Izráel Szentjének tanácsa, [9†] hogy tudjuk meg.

19 которые говорят: „пусть Он поспешит и ускорит дело Свое, чтобы мы видели, и пусть приблизится и придет в исполнение совет Святаго Израилева, чтобы мы узнали!"

19. Що то мовляють: Нехай же він поквапиться зо своїм дїлом, щоб нам побачити; нехай наближиться й спевниться рада Сьвятого Ізрайлевого, щоб нам довідатись.

20. Voi niitä, jotka sanovat pahan hyväksi ja hyvän pahaksi, jotka tekevät pimeyden valkeudeksi ja valkeuden pimeydeksi, jotka tekevät karvaan makeaksi ja makean karvaaksi!

20. Voi niitä, jotka pahan hyväksi ja hyvän pahaksi sanovat; jotka pimeydestä valkeuden, ja valkeudesta pimeyden tekevät, jotka karvaasta makian, ja makiasta karvaan tekevät.

20. Woi nijtä jotca pahan hywäxi ja hywän pahaxi sanowat jotca pimeydestä walkeuden ja walkeudesta pimeyden tekewät jotca happamast makian ja makiast happaman tekewät.

20. We nijlle/ quin site Paha hyuexi/ ia Hyue pahaxi sanouat/ Jotca Pimeydhesta walkiudhen/ ia Walkiudhesta pimeydhen tekeuet. Jotca Happamast makian/ ia Makiasta happaman tekeuet. (Woi niille/ kuin sitä pahaa hywäksi/ ja hywää pahaksi sanowat/ jotka pimeydestä walkeuden/ ja walkeudesta pimeyden tekewät. Jotka happamasta makean/ ja makeasta happaman tekewät.)

20 Woe to those who call evil good and good evil, who put darkness for light and light for darkness, who put bitter for sweet and sweet for bitter!

20. Woe unto them that call evil good, and good evil; that put darkness for light, and light for darkness; that put bitter for sweet, and sweet for bitter!

20. Ve dem, som sige om det onde, at det er godt, og om det gode, at det er ondt, som gøre Mørke til Lys og Lys til Mørke, som gøre bittert til sødt og sødt til bittert!

20. Ve dem som kalla det onda godt, och det goda ondt; de der af mörkret ljus göra, och af ljuset mörker; de der göra sött af sura, och surt af söto.

20. Hädda neile, kes kurja heaks, ja head kurjaks hüüdwad; kes pannewad pimmedust walgusseks, ja walgust pimmedusseks; kes pannewad wihha maggusaks, ja maggusat wihhaks.

20. Vargas tiems, kurie vadina pikta geru ir gera piktu, kurie paverčia tamsą šviesa ir šviesą tamsa, kurie padaro kartų saldžiu ir saldų karčiu.

20. Weh denen, die Böses gut und Gutes böse heißen, die aus Finsternis Licht und aus Licht Finsternis machen, die aus sauer süß und aus süß sauer machen!

20. Malheur à ceux qui appellent le mal bien et le bien mal; qui font des ténèbres la lumière, et de la lumière les ténèbres; qui font l'amer doux, et le doux amer!

20. ¡Ay de los que a lo malo dicen bueno, y a lo bueno malo: que hacen de la luz tinieblas, y de las tinieblas luz: que tornan de lo amargo dulce, y de lo dulce amargo!

20 Wee dengenen, die het kwade goed heten, en het goede kwaad; die duisternis tot licht stellen, en het licht tot duisternis; die het bittere tot zoet stellen, en het zoete tot bitterheid!

20. Biada tym, którzy nazywają złe dobrem a dobre złem; którzy pokładają ciemność za świetłość, a światłość za ciemność; którzy pokładają gorzkość za słodkość, a słodkość za gorzkość!

20. Jaj azoknak, a kik a gonoszt jónak mondják és a jót gonosznak; a kik a sötétséget világossággá s a világosságot sötétséggé teszik, és teszik a keserűt édessé, s az édest keserűvé!

20 Горе тем, которые зло называют добром, и добро – злом, тьму почитают светом, и свет – тьмою, горькое почитают сладким, и сладкое – горьким!

20. Горе тим, що все лукаве добрим величають, а добре - злим; морок, - сьвітлом, а сьвітло мороком уважають; що гірке - у них солодке, а солодке - гіркота!

21. Voi niitä, jotka ovat viisaita omissa silmissään ja ymmärtäväisiä omasta mielestänsä!

21. Voi niitä, jotka viisaat olevinansa ovat, ja itsensä toimellisina pitävät!

21. Woi nijtä jotca wijsat olewanans owat ja heitäns toimellisna pitäwät.

21. We nijlle/ quin itzestens Wijsat ouat/ ia heitens itze toimelisexi piteuet. (Woi niille/ kuin itsestänsä wiisaat owat/ ja heitänsä he toimelliseksi pitäwät.)

21 Woe to those who are wise in their own eyes and prudent in their own sight!

21. Woe unto them that are wise in their own eyes, and prudent in their own sight!

21. Ve dem, som ere vise i deres egne Øjne og forstandige i deres egne Tanker!

21. Ve dem som för sig sjelfva vise äro, och hålla sig sjelfva för kloka.

21. Hädda neile, kes enneste melest targad, ja enneste arwates moistlikkud on .

21. Vargas tiems, kurie išmintingi savo pačių akyse ir sumanūs savo pačių manymu.

21. Weh denen, die bei sich selbst weise sind und halten sich selbst für klug!

21. Malheur à ceux qui sont sages à leurs yeux et intelligents à leur propre jugement!

21. ¡Ay de los sabios en sus ojos, y de los que son prudentes delante de si mismos!

21 Wee dengenen, die in hun ogen wijs, en bij zichzelven verstandig zijn!

21. Biada tym, którzy się sobie zdadzą być mądrymi, a sami u siebie roztropnymi!

21. Jaj azoknak, a kik [10†] magoknak bölcseknek látszanak, és eszesek önnön magok előtt!

21 Горе тем, которые мудры в своих глазах и разумны пред самими собою!

21. Горе тим, що в своїх очах мудрі, та розумні перед собою самими!

22. Voi niitä, jotka ovat urhoja viinin juonnissa ja aimomiehiä väkijuoman sekoittamisessa,

22. Voi niitä, jotka jalot ovat viinaa juomaan, ja juomassa kilvoittelevat!

22. Woi nijtä jotca jalot owat wijna juoman ja juomasa kilwoittelewat.

22. We nijlle/ quin Kempit ouat Wina iooman/ ia kiluoitteleuat iomahan/ (Woi niille/ kuin kempit (jalot) owat wiinaa juoman/ ja kilwoittelewat juomahan/)

22 Woe to those who are mighty to drink wine and men of strength to mingle strong drink,

22. Woe unto them that are mighty to drink wine, and men of strength to mingle strong drink:

22. ve dem, som ere vældige til at drikke Vin og dygtige Mænd til at blande stærk Drik!

22. Ve dem som hjeltar äro till att dricka vin, och kämpar till att dricka;

22. Hädda neile, kes wäggewad mehhed on wina joma, ja wahwad mehhed, kanget jomaaega hästi seggama.

22. Vargas tiems, kurie yra karžygiai gerti vyną ir drąsūs vyrai maišyti stiprius gėrimus,

22. Weh denen, die Helden sind, Wein zu saufen, und Krieger in Völlerei;

22. Malheur à ceux qui sont forts pour boire le vin, et vaillants pour mêler la boisson forte!

22. ¡Ay de los que son valientes para beber vino, y varones fuertes para mezclar bebida:

22 Wee dengenen, die helden zijn om wijn te drinken, en die kloeke mannen zijn om sterken drank te mengen!

22. Biada tym, którzy są mocni na picie wina, a mężom dużym ku nalewaniu napoju mocnego!

22. Jaj azoknak, a kik hősök borivásban és híresek részegítő ital vegyítésében;

22 Горе тем, которые храбры пить вино и сильны приготовлять крепкий напиток,

22. Горе тим, що хоробрі до пиття вина, й сильні в приправі впиваючих напитків;

23. jotka lahjuksesta julistavat syyllisen syyttömäksi ja ottavat oikeuden siltä, joka oikeassa on!

23. Jotka jumalattoman lahjain tähden vanhurskauttavat, ja kääntävät vanhurskasten oikeuden pois heiltä:

23. Jotca jumalattoman lahjain tähden wanhurscauttawat ja käändäwät heidän oikeudens pois wanhurscaista.

23. Jotca sen Jumalattoman Lahiain teden wanhurskauttauat/ Ja nijste wanhurskaista heiden Oikiudhens heiste poiskäendeuet. (Jotka sen jumalattomain lahjan tähden wanhurskauttawat/ Ja niistä wanhurskaista heidän oikeutensa heistä poiskääntäwät.)

23 who justify the wicked for rewards and take away the justice of the righteous man from him!

23. Which justify the wicked for reward, and take away the righteousness of the righteous from him!

23. dem, som for Gaves Skyld dømme en ugudelig at have Ret og fravende de retfærdige deres Ret!

23. De der gifva den ogudaktiga rätt för gåfvors skull, och vända de rättfärdigas rätt ifrå dem.

23. Kes öälade öigust moistwad melehea pärrast, ja saatwad öigede öigust nende käest ärra.

23. kurie išteisina nedorėlį už kyšius, o nekaltą pasmerkia.

23. die den Gottlosen gerechtsprechen um Geschenke willen und das Recht der Gerechten von ihnen wenden!

23. Qui justifient le coupable pour un présent, et ravissent aux justes leur droit!

23. Los que dan por justo al impío por cohechos, y al justo quitan su justicia!

23 Die den goddeloze rechtvaardigen om een geschenk, en de gerechtigheid der rechtvaardigen van dezelven afwenden.

23. Którzy usprawiedliwiają niezbożnego za podarki, a sprawiedliwość sprawiedliwych odejmują od nich!

23. A kik a gonoszt ajándékért [11†] igaznak mondják, és az igazak igazságát elfordítják tőlük:

23 которые за подарки оправдывают виновного и правых лишают законного!

23. Що на судї за гостинцї роблять правим злюку, а правому закон одмавляють!

24. Sentähden, niinkuin tulen kieli syö oljet ja kuloheinä raukeaa liekkiin, niin heidän juurensa mätänee, ja heidän kukkansa hajoaa tomuna ilmaan, sillä he ovat ylenkatsoneet Herran Sebaotin lain ja pitäneet pilkkanansa Israelin Pyhän sanaa.

24. Sentähden niinkuin tulen hehku korren kuluttaa, ja liekki sivaltaa akanat pois: aivan niin pitää heidän juurensa mätänemän, ja heidän vesansa hajooman pois niinkuin tomu; sillä he katsovat Herran Zebaotin lain ylön, ja pilkkaavat Israelin pyhän sanat.

24. SEntähden nijncuin tulen liecki corren culutta ja siwalda acanat pois: aiwa nijn pitä heidän juurens mätänemän ja heidän wesans hajoman pois nijncuin tomu.

24. Senteden ninquin Tulenlieki cordhen culutta/ ia poissiualda Acanat/ Jwri sillens pite heiden Jurens mätenemen/ Ja heiden Wesans poishaioman ninquin tomu. (Sentähden niinkuin tulenliekki korren kuluttaa/ ja pois siwaltaa akanat/ Juuri sillens pitää heidän juurensa mätänemän/ Ja heidän wesansa poishajoaman niinkuin tomu.)

24 Therefore as the tongue of fire devours the stubble and as the dry grass sinks down in the flame, so their root will be as rottenness and their blossom will go up as dust, because they have rejected the law of Jehovah of hosts and despised the word of the Holy One of Israel.

24. Therefore as the fire devoureth the stubble, and the flame consumeth the chaff, so their root shall be as rottenness, and their blossom shall go up as dust: because they have cast away the law of the LORD of hosts, and despised the word of the Holy One of Israel.

24. Derfor, ligesom Ildens Tunge fortærer Halm, og Straa synker sammen i Luen, saa skal deres Rod vorde, som den var forraadnet, og deres Blomster fare op som Støv! thi de have forkastet den Herre Zebaoths Lov og foragtet Israels Helliges Tale.

24. Derföre, lika som eldslåge förtärer halm, och borttager agnar, alltså skall deras rot förruttna, och deras telningar bortflyga såsom stoft; förty de förakta Herrans Zebaoths lag, och försmäda dens Heligas ord i Israel.

24. Sepärrast otsego tulle-leek körred ärrapölletab, ja kullo löppeb legi läbbi; nenda peab nende juur ärramäddanema, ja nende öied kui tolm ärrasama, et nemmad wäggede Jehowa kässo-öppetust pölgwad, ja Israeli pühha Lunnastaja sanna laitwad.

24. Kaip liepsna sudegina ražienas ir sausa žolė pranyksta ugnyje, taip jų šaknys supus ir žiedai dulkėmis pavirs, nes jie atmetė kareivijų Viešpaties įstatymą ir paniekino Izraelio Šventojo žodį.

24. Darum, wie des Feuers Flamme Stroh verzehrt und die Lohe Stoppeln hinnimmt, also wird ihre Wurzel verfaulen und ihre Blüte auffliegen wie Staub. Denn sie verachten das Gesetz des HERRN Zebaoth und lästern die Rede des Heiligen in Israel.

24. Aussi, comme le feu dévore le chaume, et comme la flamme consume l'herbe sèche, leur racine tombera en pourriture et leur fleur s'en ira en poussière; car ils ont rejeté la loi de l'Éternel des armées, ils ont méprisé la parole du Saint d'Israël.

24. Por tanto, como la lengua del fuego consume las aristas, y la paja es deshecha de la llama, así será su raíz como podrición, y su flor se desvanecerá como polvo; porque desecharon la ley de Jehová de los ejércitos, y abominaron la palabra del santo de Israel.

24 Daarom, gelijk de tong des vuurs den stoppel verteert, en het kaf door de vlam verdaan wordt, alzo zal hun wortel als een uittering wezen; en hun bloem zal als stof opvaren; omdat zij verwerpen de wet des HEEREN der heirscharen, en de rede des Heiligen van Israel versmaden.

24. Przetoż jako płomieó ogniowy pożera parzdzieże, i jako płomieó plewy trawi: tak korzeó ich będzie jako zgnilizna, a kwiat ich jako proch ku górze pójdzie; albowiem odrzucili zakon Pana zastępów, a wyrokiem świętego Izraelskiego pogardzili.

24. Ezért, mint a polyvát megemészti a tűznek nyelve, és az égő széna összeomlik: gyökerök megrothad, virágjok mint a por elszáll, [12†] mert a seregek Urának törvényét megvetették, és Izráel szentjének beszédét megútálták.

24 За то, как огонь съедает солому, и пламя истребляет сено, так истлеет корень их, и цвет их разнесется, как прах; потому что они отвергли закон Господа Саваофа и презрели слово Святаго Израилева.

24. За те, як огонь з'їдає солому, й поломя спалює сїно, так вигорить корінь їх, а цьвіт їх, як порох розвієсь; бо вони відкинули закон Господа Саваота, і Сьвятого Ізрайлевого словом згордували.

25. Sentähden syttyi Herran viha hänen kansaansa kohtaan: hän ojensi kätensä sitä vastaan ja löi sitä, niin että vuoret vapisivat ja heidän raatonsa olivat tunkiona keskellä katuja. Tästä kaikesta ei hänen vihansa asettunut, vaan hänen kätensä on vielä ojennettuna.

25. Sentähden Herran viha julmistuu kansansa päälle, ja hän ojentaa kätensä heidän päällensä, ja lyö heitä, niin että vuoret vapisevat ja heidän ruumiinsa on niinkuin loka kadulla. Ja kaikissa näissä ei hänen vihansa lakkaa, vaan hänen kätensä on vielä ojennettu.

25. Sillä he cadzowat HERran Zebaothin Lain ylön ja pilckawat Israelin pyhän sanat. Sentähden HERran wiha julmistu Canssans päälle ja oijenda kätens heidän päällens. Ja lyö heitä nijn että wuoret wapisewat ja heidän ruumins owat nijncuin loca catulla. Ja caikisa näisä ei hänen wihans lacka waan hänen kätens on wielä oijettu.

25. Sille he ylencatzouat sen HERRAN Zebaothin Lain/ ia pilcauat sen Pyhen sanat Israelis. Senteden HERRAN wiha Canssans ylitze iulmistupi/ ia heiden pälens Kätens vlosoijenda. Ja löpi heite/ nin ette Woret wapiszeuat/ ia heiden Rumins ouat ninquin Loca Catun päle. Ja caikissa neisse eipe henen Käthens lackane/ Waan henen käthens on wiele vlosoijettu. (Sillä he ylenkatsowat sen HERRAN Zebaothin lain/ ja pilkkaawat sen Pyhän sanat Israelissa. Sentähden HERRAN wiha kansansa ylitse julmistuu/ ja heidän päällensä kätensä ulosojentaa. Ja lyöpi heitä/ niin että wuoret wapisewat/ ja heidän ruumiinsa owat niinkuin loka kadun päällä. Ja kaikissa näissä eipä hänen kätensä lakanne/ Waan hänen kätensä on wielä ulosojennettu.)

25 Therefore the anger of Jehovah is kindled against his people and he has stretched forth his hand against them and has struck them. And the mountains tremble and their dead bodies are as refuse in the midst of the streets. For all this his anger is not turned away, but his hand is stretched out still.

25. Therefore is the anger of the LORD kindled against his people, and he hath stretched forth his hand against them, and hath smitten them: and the hills did tremble, and their carcases were torn in the midst of the streets. For all this his anger is not turned away, but his hand is stretched out still.

25. Derfor er Herrens Vrede optændt imod hans Folk, og han udrækker sin Haand over det, i, og slaar det, saa at Bjergene bæve, og deres døde Kroppe ligge som Skarn midt paa Gader. Med alt dette, har hans Vrede ikke lagt sig, men i hans Haand er endnu udrakt.

25. Derföre förgrymmar sig Herrans vrede öfver hans folk, och uträcker sina hand öfver dem, och slår dem, så att bergen bäfva, och deras kroppar äro lika som träck på gatone; och uti allt detta vänder icke hans vrede åter, utan hans hand är ännu uträckt.

25. Sepärrast on Jehowa wihha süttind pöllema omma rahwa wasto, ja ta on omma käe wäljasirrutanud temma peäle, ja tedda mahhalönud, nenda et mäed wärrisewad, ja nende kehhad on otsego sit kesk ulitsatte peäl. Keik se läbbi ep olle temma wihha pöörnud, ja temma kässi on alles wäljasirrutud.

25. Todėl Viešpaties rūstybė užsidegė prieš Jo tautą. Jis pakėlė savo ranką ir ištiko juos. Kalnai sudrebėjo, jų lavonai kaip sąšlavos gulėjo gatvėse. Dėl viso to Jo rūstybė dar neatsileido, Jo ranka dar pakelta.

25. Darum ist der Zorn des HERRN ergrimmt über sein Volk, und er reckt seine Hand über sie und schlägt sie, daß die Berge beben und ihre Leichname wie Kot auf den Gassen sind. Und in dem allen läßt sein Zorn nicht ab, sondern seine Hand ist noch ausgereckt.

25. Aussi la colère de l'Éternel s'embrase contre son peuple. Il étend la main sur lui, il le frappe, et les montagnes en tremblent; leurs cadavres sont comme le fumier au milieu des rues. Malgré tout cela, sa colère ne s'arrête pas, et sa main est toujours étendue.

25. Por esta causa se encendió el furor de Jehová contra su pueblo; y extendiendo sobre él su mano le hirió, y los montes se extremecieron, y el cuerpo de ellos cortado en piezas fué echado en medio de las calles; y con todo esto no ha cesado su furor, ántes todavía su mano está extendida.

25 Daarom is de toorn des HEEREN ontstoken tegen Zijn volk, en Hij heeft tegen hetzelve Zijn hand uitgestrekt, en Hij heeft het geslagen, zodat de bergen hebben gebeefd, en hun dode lichamen zijn geworden als drek in het midden der straten. Om dit alles keert zich Zijn toorn niet af, maar Zijn hand is nog uitgestrekt.

25. Dlatego się zapaliła popędliwość Paóska przeciw ludowi swemu, a wyciągnąwszy naó rękę swą poraził go, tak że się zatrząsnęły góry, i były trupy ich jako gnój po ulicach. W tem jednak wszystkiem nie odwróciła się zapalczywość jego, ale jeszcze ręk a jego jest wyciągniona.

25. Ezért gerjedt fel az Úrnak haragja népe ellen, és felemelé rá kezét, és megveri, hogy a hegyek megrendülnek, és holttestök szemétként fekszik az utczán. Mindezekkel haragja [13†] el nem mult, és keze még felemelve van.

25 За то возгорится гнев Господа на народ Его, и прострет Он руку Своюна него и поразит его, так что содрогнутся горы, и трупы их будут как помет на улицах. Ипри всем этом гнев Его не отвратится, и рука Его еще будет простерта.

25. Тим же так і розпалався гнїв Господень на його народ, і простягне він руку свою на його, так що гори здрігнуться, а трупи їх гноєм улицї покриють. Та по тому всьому гнїв його ще не відвернесь, і рука в його все ще буде простягнута:

26. Ja hän pystyttää viirin kaukaiselle kansalle ja viheltää sen luokseen maan äärestä. Ja katso, se tulee viipymättä, nopeasti.

26. Sillä hän nostaa lipun ylös kaukana pakanain seassa, ja viheltää niille maan ääristä: ja katso, he tulevat äkisti ja nopiasti.

26. Sillä hän nosta lipun ylös caucana pacanoitten seas haucutteleman maan äristä. Ja cadzo he tulewat äkist ja nopiasti ja ei ole kengän heistä wäsynyt eli heicko eikä kengän torcu eli maca.

26. Sille henen pite ydhen * Fäniken ylesnostama'/ haucutteleman Maan äriste. Ja catzo/ ekist ia nopiast he tuleuat/ ia eikengen heiste ole wäsyue eli heicko/ eikengen torcu eli maca. (Sillä hänen pitää yhden fäniken (lipun 1642) ylösnostaman/ houkuttelemaan maan ääristä. Ja katso/ äkisti ja nopeasti he tulewat/ ja eikenkään heistä ole wäsywä eli heikko/ eikenkään torku eli makaa.)

26 And he will lift up an ensign to the nations from far and will whistle for them from the end of the earth, and behold, they will come with speed swiftly.

26. And he will lift up an ensign to the nations from far, and will hiss unto them from the end of the earth: and, behold, they shall come with speed swiftly:

26. Og han skal opløfte et Banner for Hedningerne, som komme langvejs fra, og lokke dem hid fra Jordens Ende; og se, de skulle komme hastelig og let.

26. Ty han skall uppresa ett baner fjerran ibland Hedningarna, och locka dem ifrå jordenes ända; och si, hastigt och snarliga komma de;

26. Ja ta wottab lippo üllestösta pagganatte pole emalt, ja willistab neid ennese pole ma-ilma otsast, ja wata, se wäggi tulleb ussinaste kermeste.

26. Jis duos ženklą toli esančiai tautai, sušvilps ir pašauks ją iš žemės pakraščių. Ir ji ateis skubėdama.

26. Denn er wird ein Panier aufwerfen fern unter den Heiden und dieselben locken vom Ende der Erde. Und siehe, eilend und schnell kommen sie daher,

26. Il élève une bannière vers les peuples éloignés; il siffle pour en appeler un du bout de la terre; et voici, rapide et prompt, il arrive.

26. Y alzará pendón a naciones de léjos, y silbará al que está en el cabo de la tierra, y, he aquí que vendrá ligero y liviano.

26 Want Hij zal een banier opwerpen onder de heidenen van verre, en Hij zal hen herwaarts sissen van het einde der aarde; en ziet, haastelijk, snellijk zullen zij aankomen.

26. Bo podniesie chorągiew do narodu dalekiego, a zaświśnie naó od koóczyn ziemi, a oto rychło i prędko przyjdzie.

26. És zászlót emel a távoli népeknek, és süvölt a föld határán lakozóknak, és ímé hamarsággal könnyen eljőnek.

26 И поднимет знамя народам дальним, и даст знак живущему на краю земли, – и вот, он легко и скоро придет;

26. І підніме стяга про народ далекий та й дасть знак жиючому на краю землї, - і прийде той легко й скоро;

27. Ei kukaan heistä väsy eikä kompastu, ei kukaan torku eikä nuku, ei vyö kupeilta aukene, eikä kengänpaula katkea.

27. Ei ole kenkään heistä väsynyt eli heikko, eikä kenkään torku eli makaa; ei myös päästä kenkään vyötä lanteestansa, eikä kenenkään kengänrihmoja rikota.

27. Ei päästä kengän wyötä landestas eikä kenengän kengän rihmoja ricota.

27. * Eikengen Wööt landestans päste/ ia eikenengen Kengenrihmat ricota. (Eikenkään wyöt lanteestansa päästä/ ja eikenkään kengänrihmat rikota.)

27 None will be weary nor stumble among them. None will slumber nor sleep, nor will the belt of their loins be loosed, nor the latchet of their shoes be broken,

27. None shall be weary nor stumble among them; none shall slumber nor sleep; neither shall the girdle of their loins be loosed, nor the latchet of their shoes be broken:

27. Der er ingen træt eller skrøbelig iblandt dem, ingen slumrer eller sover, Bæltet om deres Lænder løsnes ikke, og ingens Skotvinge sønderrives.

27. Och ingen ibland dem är trött eller svag; ingen är sömnig eller sofver; ingom lossas bältet af hans länder, och ingen sliter en skorem sönder.

27. Ükski ep olle wässinud, ja ükske nende seast ei kommista, ükske ei tukku egga magga, egga peästa wööd wöölt ärra, ei ühhege kinga pael ei katke ärra.

27. Tarp jų nebus nusilpusių nei nuvargusių, snaudžiančių nei miegančių. Nė vienam iš jų neatsiriš strėnų juosta ir neatsileis apavo dirželis.

27. und ist keiner unter ihnen müde oder schwach, keiner schlummert noch schläft; keinem geht der Gürtel auf von seinen Lenden, und keinem zerreißt ein Schuhriemen.

27. Nul n'est fatigué, nul ne chancelle; nul ne sommeille ni ne dort; nul n'a la ceinture de ses reins déliée, ni la courroie de ses souliers rompue.

27. No habrá entre ellos cansado, ni que tropiece: ninguno se dormirá, ni le tomará sueño: a ninguno se le desatará el cinto de los lomos, ni se le romperá la correa de sus zapatos.

27 Geen moede, en geen struikelende zal onder hen wezen; niemand zal sluimeren noch slapen, noch de gordel zijner lendenen ontbonden worden, noch de schoenriem zijner schoenen afgescheurd worden.

27. Żadnego spracowanego i upadającego nie będzie między nimi; nie będzie drzemiącego ani śpiącego, ani się rozepnie pas na biodrach jego, ani się rozerwie rzemyk u trzewików jego.

27. Nem lesz köztük egy is elfáradott, sem tántorgó; nem szunnyad, és nem aluszik; derekának öve sem oldódik meg, és nem szakad el saruja szíja sem;

27 не будет у него ни усталого, ни изнемогающего; ни один не задремлет и не заснет, и неснимется пояс с чресл его, и не разорвется ремень у обуви его;

27. І не буде в його нї млявого, нї втомленого; нї один не задрімає анї засне, анї здіймати ме пояс чересовий, й не розірветься ремінь ув обуві в його;

28. Sen nuolet ovat teroitetut, sen jouset kaikki jännitetyt, sen orhien kaviot ovat kuin pii, ja sen rattaat kuin rajuilma.

28. Sillä heidän nuolensa ovat terävät, ja kaikki heidän joutsensa jännitetyt; heidän orittensa kaviot ovat niinkuin limsiä, ja heidän ratastensa pyörät niinkuin tuulispää.

28. Heidän nuolens owat teräwät ja caicki heidän joudzens jännitetyt. Heidän orittens cawiat owat nijncuin limsiä ja heidän ratastens pyörät nijncuin tuulispää.

28. Heiden Noolens ouat tereuet/ ia caiki heiden Joutzens yleswedhetyt. Heiden Orijns cauiat ouat ninquin Limpsie/ ia heiden Rattainspööret/ ninquin ilman Twlispä. (Heidän nuolensa owat teräwät/ ja kaikki heidän jousensa uloswedetyt. Heidän orinsa kaulat owat niinkuin limpsiä (pii 1933)/ ja heidän rattainsa pyörät niinkuin ilman tuulispää.)

28 whose arrows are sharp and all their bows bent. Their horses' hoofs will be accounted as flint and their wheels as a whirlwind.

28. Whose arrows are sharp, and all their bows bent, their horses' hoofs shall be counted like flint, and their wheels like a whirlwind:

28. Deres Pile ere skærpede, og alle deres Buer ere spændte; deres Hestehove agtes som Flint og deres Hjul som en Hvirvelvind.

28. Deras pilar äro skarpe, och alle deras bågar spände; deras hästahofvar äro såsom stenar, och deras hjul såsom ett stormväder.

28. Nende noled on terrawad, ja keik nende ammud on üllestombatud; nende hooste kabjad arwatakse kui raudkiwwi, ja nende rattad on kui tulispä.

28. Jų strėlės aštrios, visų lankai įtempti. Jų žirgų kanopos kaip titnagas, jų vežimų ratai kaip viesulas.

28. Ihre Pfeile sind scharf und alle ihre Bogen gespannt. Ihrer Rosse Hufe sind wie Felsen geachtet und ihre Wagenräder wie ein Sturmwind.

28. Ses flèches sont aiguës; tous ses arcs sont tendus; le sabot de ses chevaux ressemble au caillou, et ses roues à l'ouragan.

28. Sus saetas aguzadas, y todos sus arcos entesados: las uñas de sus caballos parecerán como de pedernal, y las ruedas de sus carros como torbellino.

28 Welker pijlen scherp zullen zijn, en al hun bogen gespannen; hunner paarden hoeven zullen als een rots geacht zijn, en hun raderen als een wervelwind.

28. Strzały jego ostre, i wszystkie łuki jego naciągnione; kopyta koni jego jako krzemieó poczytane będą, a koła jego jako burza.

28. Nyilai élesek, és minden ő kézívei felvonvák, lovai körme, miként a kova, és kerekei mint a forgószél;

28 стрелы его заострены, и все луки его натянуты; копыта коней егоподобны кремню, и колеса его – как вихрь;

28. Стріли в його нагострені, і всї луки в його натягнені; копита в коней його, мов кремінь, а колеса в возах його, неначе вихор.

29. Sen kiljunta on kuin naarasleijonan, se kiljuu kuin nuoret jalopeurat, se ärjyy ja tempaa saaliin ja vie sen pois, eikä pelastajaa ole.

29. He kiljuvat niinkuin jalopeurat, ja kiljuvat niinkuin nuoret jalopeurat. He kilistelevät ja tempaavat saaliin, ja omistavat sen, ettei kenkään sitä saa jälleen.

29. He kiljuwat nijncuin Lejonit ja kiljuwat nijncuin nuoret Lejonit. He kiristelewät ja temmawat saalin ja omistawat sen ettei kengän sitä saa jällens.

29. He kiliuuat ninquin Jalopeurat/ ia kiliuuat ninquin noret Jalopeurat. He kiristeleuet ia Saalijn temmauat/ ia sen omistauat/ ettei kengen site iellenssa. (He kiljuwat niinkun jalopeurat/ ja kiljuwat niinkuin nuoret jalopeurat. He kiristelewät ja saaliin tempaawat/ ja sen omistawat/ ettei kenkään sitä jällens saa.)

29 Their roaring will be like a lioness. They will roar like young lions. Yes, they will roar and lay hold of the prey and carry it away safe and there will be none to deliver.

29. Their roaring shall be like a lion, they shall roar like young lions: yea, they shall roar, and lay hold of the prey, and shall carry it away safe, and none shall deliver it.

29. Deres Brøl er som Løvindens, og de brøle som de unge Løver, og de brumme og gribe Rov og bortføre det, og der er ingen, som redder.

29. De ryta som lejon, och ryta som ung lejon; de skola fräsa, och taga rof, och behållat, så att ingen undsätter det.

29. Nem̃ad möirawad kui hirmus loukoer, ja möirawad kui nored loukoerad, ja rökiwad, ja wotwad saki kätte, ja wiwad omma teed, ja sedda ep olle, kes peästab.

29. Jie riaumoja kaip liūtas, kaip jaunas liūtas. Jie, pagriebę grobį, nusineša jį, ir niekas jo iš jų neatims.

29. Ihr Brüllen ist wie das der Löwen, und sie brüllen wie junge Löwen; sie werden daherbrausen und den Raub erhaschen und davonbringen, daß niemand retten wird,

29. Il a le rugissement de la lionne; il rugit comme les lionceaux; il gronde, et saisit la proie; il l'emporte, et nul ne la sauve.

29. Su bramido como de león, bramará como leoncillos: batirá los dientes, y arrebatará la presa: apañará los despojos, y nadie se los quitará.

29 Hun gebrul zal zijn als van een ouden leeuw, en zij zullen brullen als de jonge leeuwen, en zij zullen briesen, en den roof aangrijpen en wegvoeren; en er zal geen verlosser zijn.

29. Ryk jego jako lwi; będzie ryczał jako szczenięta lwie; będzie zgrzytał, i porwie łup, i uciecze z nim, a nie będzie ktoby go wydarł.

29. Ordítása, mint az oroszláné, és ordít, mint az oroszlán-kölykök, és morog [14†] s prédát ragad s elviszi, és nincs, a ki elvegye tőle;

29 рев его – как рев львицы; он рыкает подобно скимнам, и заревет, и схватит добычу и унесет, и никто не отнимет.

29. Рик у його - мов рик у лева; він реве, неначе левчук; зареве, ухопить здобич, понесе, й нїхто не одніме її.

30. Se ärjyy sille sinä päivänä, niinkuin meri ärjyy. Silloin tähyillään maata, mutta katso, on pimeys, on ahdistus, ja valo on pimennyt sen synkeyteen.

30. Ja silloin pauhataan heidän ylitsensä niinkuin meri pauhaa. Koska silloin katsotaan maan päälle, katso, niin on pimeys ahdistuksesta, ja ei valkeus paista silleen heidän ylitsensä.

30. Ja silloin pauhatan heidän ylidzens nijncuin meri. Cosca silloin cadzotan maan päälle cadzo nijn on pimeys ahdistuxest ja ei walkeus paista sillen heidän ylidzens.

30. Ja * sihen aican heiden ylitzens pauhatan/ ninquin iocu Meri. Coska silloin * Maan päle catzotan/ Catzo/ nin ombi Pimeys adhistoxest/ ia eipe walkius sillen paista pimeydhen tedhen. (Ja siihen aikaan heidän ylitsensä pauhataan/ niinkuin joku meri. Koska silloin maan päälle katsotaan/ Katso/ niin ompi pimeys ahdistuksesta/ ja eipä walkeus silleen paista pimeyden tähden.)

30 And they will roar against them in that day like the roaring of the sea. And if (a man) looks to the land, behold, darkness (and) distress and the light is darkened in the clouds of it.

30. And in that day they shall roar against them like the roaring of the sea: and if one look unto the land, behold darkness and sorrow, and the light is darkened in the heavens thereof.

30. Og de skulle bruse ind over dem paa denne Dag, som naar Havet bruser; og skuer man til Landet, da se, der er Trængsels Mørke, og Lyset er formørket af de tykke Skyer.

30. Och skall på den tiden fräsa öfver dem lika som ett haf; när man då ser uppå landet, så är det mörkt af ångest, och ljuset skin intet mer för mörkrets skull.

30. Ja nem̃ad rökiwad nende wasto sel päwal, otsego merri kohhiseb; ja nem̃ad watawad Ma peäle, ja wata seäl on pimmedus; ahhastusses lähhäb ka walgus pimmedaks temma ärrarikkutud kohtade sees.

30. Tą dieną jie riaumos prieš juos lyg šėlstanti jūra. Pažvelgus į kraštą, bus gąsdinanti tamsa, šviesą uždengs debesys.

30. und werden über sie brausen zu der Zeit wie das Meer. Wenn man dann das Land ansehen wird, siehe, so ist's finster vor Angst, und das Licht scheint nicht mehr oben über ihnen.

30. En ce jour-là, il grondera contre Juda, comme gronde la mer. Qu'on regarde vers la terre: voici les ténèbres et l'angoisse; la lumière est obscurcie par les nuées.

30. Y bramará sobre él en aquel día como bramido de la mar: entónces mirará hacia la tierra, y he aquí tinieblas de tribulación, y en sus cielos se oscurecerá la luz.

30 En zij zullen tegen hetzelve te dien dage bruisen, als het bruisen der zee. Dan zal men de aarde aanzien, maar ziet, er zal duisternis en benauwdheid zijn, en het licht zal verduisterd worden in hun verwoestingen.

30. I zaszumi nad nim dnia onego jako szum morski. Tedy spojrzymy na ziemię, a oto ciemność i ucisk; bo i światło zaćmi się przy wytraceniu jego.

30. És rámordul ama napon, mint tenger mormolása; és ő a földre néz, de ímé ott sűrű sötétség; és a nap meghomályosodik [15†] a ráborult homályban!

30 И заревет на него в тот день как бы рев разъяренного моря; и взглянет он наземлю, и вот – тьма, горе, и свет померк в облаках.

30. І зашумить над ним того дня шумом розбурханого моря; він позирне на землю, і ось - темрява, горе, а сьвітло в хмарах померкло!