22 luku

Baalak kutsuu Bileamin kiroamaan Israelin.

1. Sitten israelilaiset lähtivät liikkeelle ja leiriytyivät Mooabin arolle, Jordanin tuolle puolelle, Jerikon kohdalle.

1. Sitte menivät Israelin lapset sieltä, ja sioittivat heitänsä Moabin kedoille, toiselle puolelle Jordania, Jerihon kohdalla.

1. Sijtte menit Israelin lapset sieldä ja sioitit heidäns Moabitin kedoille toiselle puolelle Jordanin joca on Jerihon cohdalla.

1 And the sons of Israel journeyed and encamped in the plains of Moab beyond the Jordan at Jericho.

1. And the children of Israel set forward, and pitched in the plains of Moab on this side Jordan by Jericho.

1. Og Israels Børn rejste derfra; og de lejrede sig paa Moabiternes slette Marker; paa hin Side Jordanen mod Jeriko.

1. Sedan foro Israels barn ut, och lägrade sig i Moabs mark, vid Jordan, in mot Jericho.

1. Ja Israeli lapsed läksid tee peäle ja löid leri ülles Moabi laggedatte peäle seie pole Jordani wasto Jeriko.

1. Izraelitai keliavo ir sustojo Moabo lygumoje, anoje pusėje Jordano, ties Jerichu.

1. Darnach zogen die Kinder Israel und lagerten sich in das Gefilde Moab jenseit des Jordans, gegenüber Jericho.

1. Puis, les enfants d'Israël partirent, et campèrent dans les plaines de Moab, au delà du Jourdain de Jérico.

1. Y MOVIERON los hijos de Israel, y asentaron en los campos de Moab, de esta parte del Jordán de Jericó.

1 Daarna reisden de kinderen van Israel, en legerden zich in de vlakke velden van Moab, aan deze zijde van de Jordaan van Jericho.

1. Stamtąd ruszyli się synowie Izraelscy, i położyli się obozem na polach Moabskich, z tej strony Jordanu przeciw Jerychowi.

1. És tovább menének Izráel fiai, és tábort ütének Moáb mezőségen [1†] a Jordánon túl, Jérikhó ellenében.

1 И отправились сыны Израилевы, и остановились на равнинах Моава,при Иордане, против Иерихона.

1. І рушили сини Ізрайлеві та й отаборились на рівнинї Моабський, по другім боцї Йордана навпроти Єрихону.

2. Mutta Baalak, Sipporin poika, näki kaiken, mitä Israel oli tehnyt amorilaisille.

2. Ja koska Balak Zipporin poika näki kaikki, mitä Israel teki Amorilaisille,

2. JA cosca Balac Ziporin poica näki caicki mitä Israel teki Amorrereille.

2 And Balak the son of Zippor saw all that Israel had done to the Amorites.

2. And Balak the son of Zippor saw all that Israel had done to the Amorites.

2. Og Balak, Zippors Søn, saa alt det, som Israel havde gjort Amoriterne.

2. Och då Balak, Zipors son, såg allt det Israel gjort hade de Amoreer;

2. Kui Palak Sippori poeg näggi keik, mis Israel olli Emori-rahwale teinud,

2. Ciporo sūnus Balakas matė visa, ką Izraelis padarė amoritams.

2. Und Balak, der Sohn Zippors, sah alles, was Israel getan hatte den Amoritern;

2. Or Balak, fils de Tsippor, vit tout ce qu'Israël avait fait à l'Amoréen.

2. Y vió Balac, hijo de Sefor, todo lo que Israel había hecho al Amorreo.

2 Toen Balak, de zoon van Zippor, zag al wat Israel aan de Amorieten gedaan had;

2. A widząc Balak, syn Seforów, wszystko, co uczynił Izrael Amorejczykowi,

2. És mikor látta Bálák, a Czippór fia mind azokat, a melyeket cselekedett vala Izráel az Emoreussal:

2 И видел Валак, сын Сепфоров, все, что сделал Израиль Аморреям;

2. І побачив Балак Зипоренко усе, що заподїяв Ізраїль Аморіям.

3. Ja Mooab pelkäsi tätä kansaa suuresti, kun sitä oli niin paljon; ja Mooab kauhistui israelilaisia.

3. Ja että Moabilaiset sangen suuresti pelkäsivät sitä kansaa heidän paljoutensa tähden, ja että Moabilaiset kauhistuivat Israelin lapsia,

3. Ja että Moabiterit sangen suurest pelkäisit sitä Canssa heidän paljoudens tähden ja että Moabiterit hämmästyit Israelin lapsia.

3 And Moab was exceedingly afraid of the people, because they were many. And Moab was distressed because of the sons of Israel.

3. And Moab was sore afraid of the people, because they were many: and Moab was distressed because of the children of Israel.

3. Og Moabiterne frygtede saa for Folket, fordi det var talrigt; og Moabiterne gruede for Israels Børn.

3. Och att de Moabiter mycket fruktade för det folket, som så mycket var; och att de Moabiter grufvade sig för Israels barn;

3. Ja et Moabi-rahwas sedda rahwast wägga kartis, et tedda paljo olli ; siis tulli Moabi-rahwale hirm peäle Israeli laste pärrast.

3. Moabitai labai bijojo izraelitų, nes jų buvo labai daug.

3. und die Moabiter fürchteten sich sehr vor dem Volk, das so groß war, und den Moabitern graute vor den Kindern Israel;

3. Et Moab eut une grande peur de ce peuple, parce qu'il était nombreux; et Moab fut effrayé en face des enfants d'Israël.

3. Y Moab temió mucho a causa del pueblo que era mucho, y angustióse Moab a causa de los hijos de Israel.

3 Zo vreesde Moab zeer voor het aangezicht dezes volks, want het was veel; en Moab was beangstigd voor het aangezicht van de kinderen Israels.

3. Uląkł się Moab tego ludu wielce, bo go było wiele; i zatrwożył sobą Moab dla synów Izraelskich.

3. Igen megrémüle Moáb a néptől, mivelhogy sok vala az, és búsula Moáb Izráel fiai miatt.

3 и весьма боялись Моавитяне народа сего, потому что он был многочислен; и устрашились Моавитяне сынов Израилевых.

3. І боялись вельми Моабії того люду, бо багацько було його, і великий пострах пійшов між Моабіями перед синами Ізраїля.

4. Mooab sanoi Midianin vanhimmille: Nyt tuo lauma syö puhtaaksi kaiken meidän ympäriltämme, niinkuin härkä syö kedon vihannuuden. Ja Baalak, Sipporin poika, oli Mooabin kuninkaana siihen aikaan.

4. Niin sanoivat he Midianilaisten vanhimmille: Tämä kansa syö puhtaaksi kaikki, mitä ympäristöllämme on, niinkuin härkä syö vihannon laitumelta. Ja Balak Zipporin poika oli siihen aikaan Moabilaisten kuningas.

4. Ja sanoit Midianiterein wanhimmille: tämä Canssa syö caicki mitä meidän ymbäristölläm on nijncuin härkä syö ruohot laituimelda. Ja Balac Ziporin poica oli sijhen aican Moabiterein Cuningas.

4 And Moab said to the elders of Midian, Now will this multitude lick up all that is all around us, as the ox licks up the grass of the field. And Balak the son of Zippor was King of Moab at that time.

4. And Moab said unto the elders of Midian, Now shall this company lick up all that are round about us, as the ox licketh up the grass of the field. And Balak the son of Zippor was king of the Moabites at that time.

4. Da sagde Moab til Midtianiternes Ældste: Nu skal denne Flok opslikke alt rundt omkring os, ligesom Oksen opslikker grønne Urter paa Marken; men Balak, Zippors Søn, var Moabiternes Konge paa den Tid.

4. Då sade de Moabiter till de äldsta af de Midianiter: Nu varder denne hopen uppgnagandes allt det omkring oss är, såsom en oxe uppfräter gräset på markene. Och var Balak, Zipors son, den tiden de Moabiters Konung.

4. Siis ütles Moab Midjani wannematte wasto: kül se selts nüüd keik paljaks sööb mis meie ümberkaudo, nenda kui härg wälja rohto kumaks kelega ärrawöttab; ja Palak Sippori poeg olli Moabi-rahwa ülle kunningas selsammal aial.

4. Moabas sakė midjaniečių vyresniesiems: ‘‘Šita tauta sunaikins mus visus, čia gyvenančius, kaip jautis sunaikina žolę iki šaknų’‘. O Ciporo sūnus Balakas tuo metu buvo moabitų karalius.

4. und sie sprachen zu den Ältesten der Midianiter: Nun wird dieser Haufe auffressen, was um uns ist, wie ein Ochse Kraut auf dem Felde auffrißt. Balak aber, der Sohn Zippors, war zu der Zeit König der Moabiter.

4. Moab dit donc aux anciens de Madian: Maintenant cette multitude va tout dévorer autour de nous, comme le bœuf broute l'herbe des champs. Or, en ce temps-là, Balak, fils de Tsippor, était roi de Moab.

4. Y dijo Moab a los ancianos de Madián: Ahora laméra esta compañía todos nuestros al derredores, como lame el buey la grama del campo. Y Balac, hijo de Sefor, era entónces rey de Moab.

4 Derhalve zeide Moab tot de oudsten der Midianieten: Nu zal deze gemeente oplikken al wat rondom ons is, gelijk de os de groente des velds oplikt. Te dier tijd nu was Balak, de zoon van Zippor, koning der Moabieten.

4. Przetoż rzekł Moab do starszych Madyjaóskich: Teraz pożre to mnóstwo wszystko, co jest około nas, jako wół pożera trawę polną. A Balak, syn Seforów, był królem Moabskim na on czas.

4. Monda azért Moáb Midián véneinek: Most elnyalja e sokaság minden mi környékünket, a miképen elnyalja az ökör a mezőnek pázsitját. (Bálák pedig, Czippórnak fia Moáb királya vala abban az időben.)

4 И сказали Моавитяне старейшинам Мадиамским: этот народ поедает теперьвсе вокруг нас, как вол поедает траву полевую. Валак же, сын Сепфоров, был царем Моавитян в то время.

4. І казали Моабії мужам старшим Мидіянським: Тепер обїсть голота ся навкруги нас усе, як обїдає віл траву у полї. А Балак Зипоренко був тодї царем Моабським.

5. Hän lähetti sanansaattajat Bileamin, Beorin pojan, tykö Petoriin, joka on Eufrat-virran varrella, heimolaistensa maahan, kutsumaan häntä ja käski sanoa hänelle: Katso, Egyptistä on lähtenyt liikkeelle kansa; katso, se on tulvinut yli maan ja asettunut minua lähelle.

5. Ja hän lähetti sanan Petoriin, Bileamille Beorin pojalle, joka asui virran tykönä, kansansa lasten maalla, kutsumaan häntä, sanoen: katso, kansa on lähtenyt Egyptistä, katso, se peittää maan piirin, ja asettaa leirinsä minua vastaan.

5. Ja hän lähetti sanan Bileamille Beorin pojalle Pethorijn joca asui wirran tykönä hänen Canssans lasten maalla että he cudzuisit händä ja sanoisit hänelle: cadzo Canssa on lähtenyt Egyptist se peittä maan pijrin ja asetta leirins minua wastan.

5 And he sent messengers to Balaam the son of Beor, to Pethor, which is by the River, to the land of the sons of his people, to call him, saying, Behold, a people came out from Egypt. Behold, they cover the face of the earth and they abide opposite me.

5. He sent messengers therefore unto Balaam the son of Beor to Pethor, which is by the river of the land of the children of his people, to call him, saying, Behold, there is a people come out from Egypt: behold, they cover the face of the earth, and they abide over against me:

5. Og han sendte Bud til Bileam, Beors Søn, til Pethor, som er ved Floden, til hans Folks Børns Land, for at kalde ham, sigende: Se, et Folk er udgaaet af Ægypten, se, det skjuler Jordens Kreds, og det ligger tværs over for mig.

5. Och han sände ut båd till Bileam, Beors son, den en spåman var; han bodde vid älfvena i hans folks barnas lande; att de skulle kalla honom, och lät säga honom: Si, ett folk är draget utur Egypten, det öfvertäcker jordenes ansigte, och det ligger emot mig.

5. Ja ta läkkitas käskusid Pileami Peori poia jure Petori, mis jöe äres temma rahwa laste maal olli, tedda kutsuma, ja ütles: Wata rahwas on tulnud Egiptusse-maalt ärra, wata ta kattab keik se Ma pinna ärra ja on seismas mo kohhal.

5. Jis siuntė pasiuntinius pas Beoro sūnų Balaamą į Petoro miestą prie upės, kad jį pakviestų, sakydami: ‘‘Iš Egipto išėjo tauta, kuri apdengė žemės paviršių ir dabar sustojo prie mano krašto sienų.

5. Und er sandte Boten aus zu Bileam, dem Sohn Beors, gen Pethor, der wohnte an dem Strom im Lande der Kinder seines Volks, daß sie ihn forderten, und ließ ihm sagen: Siehe, es ist ein Volk aus Ägypten gezogen, das bedeckt das Angesicht der Erde und liegt mir gegenüber.

5. Et il envoya des messagers à Balaam, fils de Béor, à Pethor, située sur le fleuve, au pays des enfants de son peuple, pour l'appeler, en disant: Voici, un peuple est sorti d'Égypte; voici, il couvre la face de la terre, et il s'est établi vis-à-vis de moi.

5. Y envió mensajeros a Balaam hijo de Beor, a Petor, que era junto al río, en la tierra de los hijos de su pueblo, para que le llamasen, diciendo: Un pueblo ha salido de Egipto, y, he aquí, cubre la haz de la tierra, y habita delante de mí:

5 Die zond boden aan Bileam, den zoon van Beor, te Pethor, hetwelk aan de rivier is, in het land der kinderen zijns volks, om hem te roepen, zeggende: Zie, er is een volk uit Egypte getogen; zie, het heeft het gezicht des lands bedekt, en het blijft liggen recht tegenover mij.

5. I posłał posły do Balaama, syna Beorowego, do Pethoru miasta, które jest nad rzeką ziemi synów ludu jego, aby go wezwano, mówiąc: Oto lud wyszedł z Egiptu, oto okrył wierzch ziemi, i osadza się przeciwko mnie.

5. Külde azért követeket [2†] Bálámhoz, a Beór fiához Péthorba, a mely vala a folyóvíz mellett, az ő népe fiainak földére, hogy hívják őt, mondván: Ímé nép jött ki Égyiptomból, és ímé ellepte e földnek színét, és megtelepszik én ellenemben.

5 И послал он послов к Валааму, сыну Веорову, в Пефор, который на реке Евфрате , в земле сынов народа его, чтобы позвать его и сказать: вот, народ вышел из Египта и покрыл лице земли, и живет он подле меня;

5. І післав він посли до Білеама Беоренка в Петор, що над рікою Ефрат, в землї синів народа його, щоб покликати його, і велів сказати йому: Ось вийшов люд із Египецької землї; і укрив він лице землї, та й осївсь проти мене.

6. Tule siis ja kiroa minun puolestani tämä kansa, sillä se on minua väkevämpi; ehkä minä sitten saan sen voitetuksi ja karkoitetuksi maasta. Sillä minä tiedän, että jonka sinä siunaat, se on siunattu, ja jonka sinä kiroat, se on kirottu.

6. Tule siis nyt ja kiroo minulle tämä kansa; sillä se on minua väkevämpi, että minä löisin häntä, ja hänen maaltani karkottaisin ulos; sillä minä tiedän, ketä sinä siunaat, se on siunattu, ja jota sinä kiroot, se on kirottu.

6. Tule sijs ja kiroa minulle tämä Canssa: sillä se on minua wäkewämbi että minä löisin händä ja maaldani carcotaisin: sillä minä tiedän ketä sinä siunat se on siunattu ja jota sinä kiroat se on kirottu.

6 Therefore, I beseech you, come now, curse this people for me, for they are too mighty for me. Perhaps I will prevail, that we may kill* them and that I may drive them out of the land. For I know that he whom you bless is blessed and he whom you curse is cursed.

6. Come now therefore, I pray thee, curse me this people; for they are too mighty for me: peradventure I shall prevail, that we may smite them, and that I may drive them out of the land: for I wot that he whom thou blessest is blessed, and he whom thou cursest is cursed.

6. Og nu, kære, gak hid, forband mig dette Folk, thi det er mig for mægtigt, maaske jeg kunde slaa det og uddrive det af Landet; thi jeg ved, at hvem du velsigner, er velsignet, og hvem du forbander, skal være forbandet

6. Så kom nu, och förbanna mig det folket; ty det är mig för mägtigt; om jag kunde slå dem, och fördrifva dem utu landet; förty jag vet, hvem du välsignar, han är välsignad, och den du förbannar, han är förbannad.

6. Ja nüüd tulle, pallun ma, nea mulle se rahwas ärra, sest ta on wäggewam meid, ehk ma saan wahhest woimust et meie tedda mahha löme ja minna tedda siit maalt ärraaian: sest ma tean, kedda sa önnistad, se on önnistud, ja kedda sa ärranead, se on ärranetud.

6. Ateik ir prakeik tą tautą, nes ji galingesnė už mane. Gal tada galėsiu kaip nors ją sumušti ir išvyti iš savo žemės, nes žinau, kad kurį tu laimini, tas yra palaimintas ir, kurį prakeiki, yra prakeiktas’‘.

6. So komm nun und verfluche mir das Volk (denn es ist mir zu mächtig), ob ich's schlagen möchte und aus dem Lande vertreiben; denn ich weiß, daß, welchen du segnest, der ist gesegnet, und welchen du verfluchst, der ist verflucht.

6. Viens donc maintenant, je te prie; maudis-moi ce peuple, car il est plus puissant que moi. Peut-être que je pourrai le battre, et que je le chasserai du pays; car je sais que celui que tu bénis est béni, et que celui que tu maudis est maudit.

6. Ruégote pues ven ahora, maldíceme a este pueblo, porque es más fuerte que yo: quizá podré yo herirle, y echarle de la tierra: que yo sé que el que tú bendijeres, será bendito, y el que tú maldijeres será maldito.

6 En nu, kom toch, vervloek mij dit volk, want het is machtiger dan ik; misschien zal ik het kunnen slaan, of het uit het land verdrijven; want ik weet, dat, wien gij zegent, die zal gezegend zijn, en wien gij vervloekt, die zal vervloekt zijn.

6. Przetoż teraz przyjdź proszę, a przeklinaj mnie kwoli lud ten, bo możniejszy jest nad mię; owa snać go będę mógł porazić, i wygnać go z ziemi; bo ja wiem, że komu błogosławisz, błogosławiony będzie; a kogo przeklinasz, przeklęty będzie.

6. Most azért kérlek jöjj el, átkozd meg érettem e népet, mert erősebb nálamnál; talán erőt vehetek rajta, megverjük őt, és kiűzhetem őt e földből; mert jól tudom, hogy a kit megáldasz, meg lesz áldva, és a kit megátkozol, átkozott lesz.

6 итак приди, прокляни мне народ сей, ибо он сильнее меня: может быть, я тогда буду в состоянии поразить его и выгнать его из земли; я знаю, что кого ты благословишь, тот благословен, и кого ты проклянешь, тот проклят.

6. Оце ж прийди та проклени менї сей люд: надто бо він потужен проти мене. Може удасться менї, що подужаю його і вижену його з країни: Знаю бо, кого ти благословиш, той благословен буде, а кого ти прокленеш, той проклятим буде.

7. Niin Mooabin vanhimmat ja Midianin vanhimmat lähtivät matkaan, tietäjänpalkka mukanansa. Ja kun he saapuivat Bileamin luo, puhuivat he hänelle Baalakin sanat.

7. Ja Moabilaisten vanhimmat ynnä Midianilaisten vanhimpain kanssa menivät sinne, ja heillä oli noitumisen palkka kädessänsä. Ja koska he tulivat Bileamin tykö, sanoivat he hänelle Balakin sanat.

7. JA Moabiterein wanhimmat ynnä Midianiterein wanhimmitten cansa menit sinne: ja heillä oli noitumisen palcka kädesäns. Ja he menit Bileamin tygö ja sanoit hänelle Balakin sanat.

7 And the elders of Moab and the elders of Midian departed with the rewards of divination in their hand and they came to Balaam and spoke to him the words of Balak.

7. And the elders of Moab and the elders of Midian departed with the rewards of divination in their hand; and they came unto Balaam, and spake unto him the words of Balak.

7. Og de Ældste af Moabiterne gik hen med de: Ældste af Midianiterne, og Spaamandsløn var i deres Haand, og de kom til Bileam, og de talede Balaks Ord til ham.

7. Och de äldste af de Moabiter gingo bort med de äldsta af de Midianiter, och hade spådomslön i deras händer; och gingo in till Bileam, och sade honom Balaks ord.

7. Siis läksid Moabi wannemad ja Midjani wannemad, ja önne-andiatte palk olli nende käes, ja nemmad tullid Pileami jure ja räkisid ta wasto Palaki sannad.

7. Moabo ir Midjano vyresnieji išėjo laikydami rankose užmokestį už žyniavimą. Kai jie atėjo pas Balaamą ir jam perdavė Balako žodžius,

7. Und die Ältesten der Moabiter gingen hin mit den Ältesten der Midianiter und hatten den Lohn des Wahrsagers in ihren Händen und kamen zu Bileam und sagten ihm die Worte Balaks.

7. Les anciens de Moab s'en allèrent donc, avec les anciens de Madian, ayant en leur main des présents pour le devin; et ils vinrent à Balaam, et lui rapportèrent les paroles de Balak.

7. Y fueron los ancianos de Moab, y los ancianos de Madián, con las encantaciones en su mano; y llegaron a Balaam, y dijéronle las palabras de Balac.

7 Toen gingen de oudsten der Moabieten, en de oudsten der Midianieten, en hadden het loon der waarzeggingen in hun hand; alzo kwamen zij tot Bileam, en spraken tot hem de woorden van Balak.

7. Poszli tedy starsi Moabscy, i starsi Madyjaóscy, mając zapłatę za wieszczbę w rękach swych.

7. Elmenének azért Moábnak vénei és Midiánnak vénei, és a jövendőmondásnak jutalma kezeikben vala, és jutának Bálámhoz, és megmondák néki Bálák izenetét. [3†]

7 И пошли старейшины Моавитские и старейшины Мадиамские, с подаркамив руках за волхвование, и пришли к Валааму, и пересказали ему слова Валаковы.

7. І пійшли старші мужі Моабські і мужі Мидіянські, з дарунками в руках за закленаннє. І прийшли вони до Білеама, і промовили йому слова Балакові.

8. Hän vastasi heille: Viipykää täällä tämä yö, niin minä annan teille vastauksen sen mukaan, kuin Herra minulle puhuu. Silloin jäivät mooabilaisten päämiehet Bileamin luo.

8. Ja hän sanoi heille: olkaat tässä yö, niin minä sanon teille vastauksen, mitä Herra minulle sanova on. Niin olivat Moabilaisten päämiehet Bileamin tykönä.

8. Ja hän sanoi hänelle: olcat täsä yö nijn minä sanon teille wastauxen mitä HERra minulle sanowa on. Nijn olit Moabiterein päämiehet Bileamin tykönä.

8 And he said to them, Lodge here this night and I will bring you* word again, as Jehovah will speak to me. And the rulers of Moab abode with Balaam.

8. And he said unto them, Lodge here this night, and I will bring you word again, as the LORD shall speak unto me: and the princes of Moab abode with Balaam.

8. Og han sagde til dem: Bliver her i denne Nat, saa vil jeg give eder Svar, ligesom Herren vil tale til mig; saa bleve Moabiternes Fyrster hos Bileam.

8. Och han sade till dem: Blifver här öfver nattena, så vill jag säga eder igen, hvad Herren mig sägandes varder. Så blefvo de Moabiters Förstar när Bileam.

8. Ja temma ütles nende wasto: jäge seie ömaiale sel ööl, siis tahhan ma teiega sannumed jälle läkkitada, nenda kui Jehowa saab mo wasto räkinud; siis jäid Moabi würstid Pileami jure.

8. jis atsakė: ‘‘Apsinakvokite pas mane, ir aš atsakysiu, ką man pasakys Viešpats’‘. Ir Moabo vyresnieji pasiliko pas Balaamą.

8. Und er sprach zu ihnen: Bleibt hier über Nacht, so will ich euch wieder sagen, wie mir der HERR sagen wird. Also blieben die Fürsten der Moabiter bei Bileam.

8. Et il leur répondit: Demeurez ici cette nuit, et je vous rendrai réponse, selon que l'Éternel me parlera. Et les seigneurs de Moab demeurèrent chez Balaam.

8. Y él les dijo: Reposád aquí esta noche, y yo os recitaré las palabras, como Jehová me hablare. Así los príncipes de Moab se quedaron con Balaam.

8 Hij dan zeide tot hen: Vernacht hier dezen nacht, zo zal ik ulieden een antwoord wederbrengen, gelijk als de HEERE tot mij zal gesproken hebben. Toen bleven de vorsten der Moabieten bij Bileam.

8. A przyszedłszy do Balaama, powiedzieli mu słowa Balakowe. I rzekł do nich: Zostaócie tu przez noc, a dam wam odpowiedź, jako mi oznajmi Pan.

8. Ő pedig monda nékik: Háljatok itt ez éjjel, és feleletet adok néktek, a miképen szól nékem az Úr. És Moábnak fejedelmei ott maradának Bálámnál.

8 И сказал он им: переночуйте здесь ночь, и дам вам ответ, как скажет мне Господь. И остались старейшины Моавитские у Валаама.

8. І каже він їм: Переночуйте тут сю ніч, і дам я вам відповідь, так як Господь менї скаже. І зістались князї Моабські в Білеама.

9. Niin Jumala tuli Bileamin tykö ja kysyi: Keitä ovat ne miehet, jotka ovat sinun luonasi?

9. Ja Jumala tuli Bileamin tykö ja sanoi: mitkä miehet ne sinun tykönäs ovat?

9. Ja Jumala tuli Bileamin tygö ja sanoi: mitkä miehet ne owat jotca sinun tykönäs owat.

9 And God came to Balaam and said, What men are these with you?

9. And God came unto Balaam, and said, What men are these with thee?

9. Og Gud kom til Bileam og sagde: Hvo ere Mænd, som ere hos dig?

9. Och Gud kom till Bileam, och sade: Ho äro de män, som när dig äro?

9. Ja Jummal tulli Pileami jure ja ütles: kes on needsammad mehhed, mis sinno jures?

9. Atėjo Dievas pas Balaamą ir klausė: ‘‘Kas yra šitie žmonės?’‘

9. Und Gott kam zu Bileam und sprach: Wer sind die Leute, die bei dir sind?

9. Or, Dieu vint à Balaam, et lui dit: Qui sont ces hommes que tu as chez toi?

9. Y vino Dios a Balaam, y díjole: ¿Quién son estos varones que están contigo?

9 En God kwam tot Bileam en zeide: Wie zijn die mannen, die bij u zijn?

9. I zostały książęta Moabskie z Balaamem. Tedy przyszedł Bóg do Balaama, i rzekł: Cóż to za mężowie u ciebie?

9. Eljöve pedig az Isten Bálámhoz, és monda: Kicsodák ezek a férfiak te nálad?

9 И пришел Бог к Валааму и сказал: какие это люди у тебя?

9. І прийшов Бог до Білеама і каже: Що се в тебе за люде?

10. Bileam vastasi Jumalalle: Baalak, Sipporin poika, Mooabin kuningas, on lähettänyt heidät tuomaan minulle tämän sanan:

10. Ja Bileam sanoi Jumalalle: Balak Zipporin poika, Moabilaisten kuningas, lähetti minun tyköni:

10. Ja Bileam sanoi Jumalalle: Balac Ziporin poica Moabiterein Cuningas lähetti heidän minun tygöni.

10 And Balaam said to God, Balak the son of Zippor, King of Moab, has sent to me, (saying),

10. And Balaam said unto God, Balak the son of Zippor, king of Moab, hath sent unto me, saying,

10. Og Bileam sagde til Gud: Balak, Zippor Søn, Moabiternes Konge, har sendt til mig, sigende:

10. Bileam sade till Gud: Balak, Zipors son, de Moabiters Konung, hafver sändt till mig:

10. Ja Pileam ütles Jummala wasto: Palak Sippori poeg Moabi kunningas on mo jure läkkitand ja öölnud:

10. Balaamas atsakė Dievui: ‘‘Moabitų karalius, Ciporo sūnus Balakas, atsiuntė juos pas mane

10. Bileam sprach zu Gott: Balak, der Sohn Zippors, der Moabiter König, hat zu mir gesandt:

10. Et Balaam répondit à Dieu: Balak, fils de Tsippor, roi de Moab, a envoyé vers moi, pour me dire:

10. Y Balaam respondió a Dios: Balac hijo de Sefor rey de Moab ha enviado a mí, diciendo:

10 Toen zeide Bileam tot God: Balak, de zoon van Zippor, de koning der Moabieten, heeft hen tot mij gezonden, zeggende:

10. I odpowiedział Balaam Bogu: Balak, syn Seforów, król Moabski, posłał do mnie, mówiąc:

10. És monda Bálám az Istennek: Bálák, Czippór fia, Moáb királya, küldött én hozzám, ezt mondván:

10 Валаам сказал Богу: Валак, сын Сепфоров, царь Моавитский, прислал их ко мне сказать :

10. І каже Білеам Богу: Балак Зипоренко, царь Моабській послав сказати менї:

11. Katso, kansa on lähtenyt Egyptistä ja on tulvinut yli maan; tule siis, kiroa se minun puolestani, ehkä sitten voin ryhtyä taisteluun sitä vastaan ja karkoittaa sen'.

11. Katso, kansa läksi Egyptistä ja peittää maan piirin: tule siis ja kiroo heitä minulle, että minä voisin sotia heitä vastaan ja karkottaisin heitä pois.

11. Cadzo Canssa läxi Egyptist ja peittä maan. Tule sijs ja kiroa heitä minulle että minä woisin sotia heitä wastan ja carcotaisin heitä.

11 Behold, the people came out of Egypt, it covers the face of the earth. Now, come curse them for me. Perhaps I will be able to fight against them and will drive them out.

11. Behold, there is a people come out of Egypt, which covereth the face of the earth: come now, curse me them; peradventure I shall be able to overcome them, and drive them out.

11. Se her det Folk, som er udgaaet af Ægypten og skjuler Jordens Kreds! gak nu hid, forband mig det, maaske jeg; kunde stride imod det og uddrive det.

11. Si, ett folk är utdraget utur Egypten, och öfvertäcker jordenes ansigte; så kom nu, och förbanna dem; om jag kunde strida med dem, och fördrifva dem.

11. Wata üks rahwas on Egiptusse-maalt wäljatulnud, ja kattab keik se Ma pinna ärra; et tulle siis, wañnu mulle tedda ärra, ehk ma wahhest saan woimust ta wasto söddides ja tedda ärraaian.

11. ir pranešė, kad išėjusi iš Egipto tauta apdengė žemės paviršių. Jis prašė: ‘Ateik ir prakeik ją, gal tada aš įstengsiu nugalėti juos ir išvaryti iš savo krašto’ ‘‘.

11. Siehe, ein Volk ist aus Ägypten gezogen und bedeckt das Angesicht der Erde; so komm nun und fluche ihm, ob ich mit ihm streiten möge und sie vertreiben.

11. Voici un peuple est sorti d'Égypte, et il couvre la face de la terre; viens maintenant, maudis-le-moi; peut-être que je pourrai le combattre, et que je le chasserai.

11. He aquí, este pueblo, que ha salido de Egipto, cubre la haz de la tierra: ven pues ahora, y maldícemelo: quizá podré pelear con él, y echarlo.

11 Zie, er is een volk uit Egypte getogen, en het heeft het gezicht des lands bedekt; kom nu, vervloek het mij; misschien zal ik tegen hetzelve kunnen strijden, of het uitdrijven.

11. Oto lud, który wyszedł z Egiptu, i okrył wierzch ziemi; terazże pójdź, przeklinaj mi go; snać będę mógł walczyć z nim, i wypędzę go.

11. Ímé e nép, a mely kijött Égyiptomból, ellepte a földnek színét; most azért jöjj el, átkozd meg azt érettem, talán megharczolhatok vele, és kiűzhetem őt.

11 вот, народ вышел из Египта и покрыл лице земли, итак приди, прокляни мне его; может быть я тогда буду в состоянии сразиться с ним и выгнать его.

11. Се люд вийшов із Египту й укрив лице землї. Оце ж прийди, проклени його менї; може буде в мене снага битись із ним і вижену їх.

12. Mutta Jumala sanoi Bileamille: Älä mene heidän kanssaan äläkä kiroa sitä kansaa, sillä se on siunattu.

12. Mutta Jumala sanoi Bileamille: älä mene heidän kanssansa, äläkä kiroo kansaa, sillä se on siunattu.

12. Mutta Jumala sanoi Bileamille: älä mene heidän cansans älä myös kiroa sitä Canssa sillä se on siunattu.

12 And God said to Balaam, You will not go with them. You will not curse the people, for they are blessed.

12. And God said unto Balaam, Thou shalt not go with them; thou shalt not curse the people: for they are blessed.

12. Og Gud sagde til Bileam: Du skal ikke gaa med dem, du skal ikke, forbande Folket; thi det er velsignet.

12. Men Gud sade till Bileam: Gack intet med dem, förbanna icke heller folket; ty det är välsignadt.

12. Ja Jummal ütles Pileami wasto: Ei sa pea mitte nendega minnema, ei sa pea mitte sedda rahwast ärraneedma, sest temma on önnistud.

12. Dievas atsakė Balaamui: ‘‘Neik su jais ir neprakeik tautos, nes ji yra palaiminta’‘.

12. Gott aber sprach zu Bileam: Gehe nicht mit ihnen, verfluche das Volk auch nicht; denn es ist gesegnet.

12. Et Dieu dit à Balaam: Tu n'iras point avec eux, tu ne maudiras point ce peuple, car il est béni.

12. Entónces Dios dijo a Balaam: No vayas con ellos, ni maldigas al pueblo; porque es bendito.

12 Toen zeide God tot Bileam: Gij zult met hen niet trekken; gij zult dat volk niet vloeken, want het is gezegend.

12. Tedy rzekł Bóg do Balaama: Nie chodź z nimi, ani przeklinaj ludu tego; bo jest błogosławiony.

12. És monda Isten Bálámnak: Ne menj el ő velök, ne átkozd meg azt a népet, mert áldott az.

12 И сказал Бог Валааму: не ходи с ними, не проклинай народа сего, ибо он благословен.

12. І каже Бог Білеамові: Не треба тобі йти з ними, не треба тобі проклинати люду; бо він благословений.

13. Niin Bileam nousi aamulla ja sanoi Baalakin päämiehille: Menkää takaisin maahanne, sillä Herra ei ole sallinut minun lähteä teidän kanssanne.

13. Silloin Bileam nousi varhain aamulla ja sanoi Balakin päämiehille: menkäät maallenne; sillä ei Herra salli minun teidän kanssanne mennä.

13. Silloin Bileam nousi warhain amulla ja sanoi Balakin päämiehille: mengät teidän maallen: sillä ei HERra salli minua teidän cansan menemän.

13 And Balaam rose up in the morning and said to the rulers of Balak, Get into your* land, for Jehovah refuses to give me leave to go with you*.

13. And Balaam rose up in the morning, and said unto the princes of Balak, Get you into your land: for the LORD refuseth to give me leave to go with you.

13. Da stod Bileam op om Morgenen og sagde til Balaks Fyrster: Gaar til eders Land; thi Herren vægrer sig ved at tillade mig at gaa med eder.

13. Då stod Bileam bittida upp om morgonen, och sade till Balaks Förstar: Går i edart land; förty Herren vill icke tillstädja, att jag går med eder.

13. Siis tousis Pileam hom̃iko ülles ja ütles Palaki würstide wasto: Minge omma male, sest Jehowa ei tahha mulle mitte lubba anda teiega miñna.

13. Balaamas, atsikėlęs rytą, tarė Balako kunigaikščiams: ‘‘Grįžkite į savo žemę, nes Viešpats uždraudė man eiti su jumis’‘.

13. Da stand Bileam des Morgens auf und sprach zu den Fürsten Balaks: Gehet hin in euer Land; denn der HERR will's nicht gestatten, daß ich mit euch ziehe.

13. Et Balaam se leva au matin, et dit aux seigneurs envoyés par Balak: Retournez en votre pays; car l'Éternel a refusé de me laisser aller avec vous.

13. Así Balaam se levantó por la mañana, y dijo a los príncipes de Balac: Volvéos a vuestra tierra, porque Jehová no me quiere dejar ir con vosotros.

13 Toen stond Bileam des morgens op, en zeide tot de vorsten van Balak: Gaat naar uw land; want de HEERE weigert mij toe te laten met ulieden te gaan.

13. A wstawszy rano Balaam rzekł do książąt Balakowych: Wróćcie się do ziemi waszej; bo mi nie pozwala Pan puścić się w drogę z wami.

13. Felkele azért Bálám reggel, és monda a Bálák fejedelmeinek: Menjetek el a ti földetekre; mert nem akarja az Úr megengedni nékem, hogy elmenjek veletek.

13 И встал Валаам поутру и сказал князьям Валаковым: пойдите в землю вашу, ибо не хочет Господь позволить мне идти с вами.

13. І встав Білеам уранцї і сказав князям Балаковим: Ідїте в землю вашу; бо не схотїв Господь менї дозволити ійти з вами.

14. Silloin nousivat Mooabin päämiehet ja tulivat Baalakin luo ja sanoivat: Bileam ei suostunut lähtemään meidän kanssamme.

14. Ja Moabilaisten päämiehet nousivat ja tulivat Balakin tykö, ja sanoivat: ei Bileam tahdo tulla meidän kanssamme.

14. JA Moabiterein päämiehet nousit ja tulit Balakin tygö ja sanoit: ei Bileam mene meidän cansam.

14 And the rulers of Moab rose up and they went to Balak and said, Balaam refuses to come with us.

14. And the princes of Moab rose up, and they went unto Balak, and said, Balaam refuseth to come with us.

14. Saa gjorde Moabiternes Fyrster sig rede og kom til Balak, og de sagde: Bileam væg rede sig; ved at gaa med os.

14. Och de Moabiters Förstar stodo upp, kommo till Balak, och sade: Bileam nekar sig vilja komma med oss.

14. Ja Moabi würstid wötsid kätte ja tullid Palaki jure ja ütlesid: Pileam ei tahtnud mitte meiega tulla.

14. Ir Moabo kunigaikščiai pakilo ir, sugrįžę pas Balaką, pranešė: ‘‘Balaamas atsisakė eiti su mumis’‘.

14. Und die Fürsten der Moabiter machten sich auf, kamen zu Balak und sprachen: Bileam weigert sich, mit uns zu ziehen.

14. Les seigneurs de Moab se levèrent donc, et revinrent auprès de Balak, et dirent: Balaam a refusé de venir avec nous.

14. Y los príncipes de Moab se levantaron, y vinieron a Balac, y dijeron: Balaam no quiso venir con nosotros.

14 Zo stonden dan de vorsten der Moabieten op, en kwamen tot Balak, en zij zeiden: Bileam heeft geweigerd met ons te gaan.

14. Wstawszy tedy książęta Moabskie, wrócili się do Balaka, i powiedzieli: Nie chciał Balaam iść z nami.

14. És felkelének Moáb fejedelmei, és jutának Bálákhoz, és mondának: Nem akart Bálám eljönni velünk.

14 И встали князья Моавитские, и пришли к Валаку, и сказали ему : не согласился Валаам идти с нами.

14. І встали князї Моабські, і прийшли до Балака і кажуть: Не схотїв Білеам ійти з нами.

15. Mutta Baalak lähetti uudestaan päämiehiä matkaan, vielä useampia ja arvokkaampia kuin edelliset.

15. Niin lähetti Balak päämiehet, vielä usiammat ja jalommat entisiä,

15. Nijn lähetti Balac wielä usiammat ja jalommat päämiehet endisitä.

15 And Balak sent yet again rulers, more and more honorable than they.

15. And Balak sent yet again princes, more, and more honourable than they.

15. Da blev Balak endnu ved at sende flere og herligere Fyrster end disse.

15. Då sände Balak ännu yppare och härligare Förstar än hine voro.

15. Ja Palak wöttis jälle läkkitada würstid ennam ja ausamad, kui need ollid.

15. Balakas vėl siuntė daugiau ir aukštesnės kilmės pasiuntinių.

15. Da sandte Balak noch größere und herrlichere Fürsten, denn jene waren.

15. Et Balak lui envoya encore des seigneurs en plus grand nombre et plus considérables que les premiers;

15. Y tornó Balac a enviar otra vez más príncipes, y más honrados que estos.

15 Doch Balak voer nog voort vorsten te zenden, meer en eerlijker, dan die waren;

15. Tedy po wtóre posłał Balak więcej książąt, i zacniejszych nad pierwsze.

15. Elkülde azért ismét Bálák több fejedelmet, amazoknál előkelőbbeket.

15 Валак послал еще князей, более и знаменитеетех.

15. Тодї післав Балак ще раз князїв, поважніщих, як ті, і було їх більше.

16. Ja he saapuivat Bileamin luo ja sanoivat hänelle: Näin sanoo Baalak, Sipporin poika: 'Älä kieltäydy tulemasta minun luokseni.

16. Jotka tultuansa Bileamin tykö sanoivat hänelle: Näin Balak Zipporin poika sanoo sinulle: älä estele tulemasta minun tyköni;

16. Jotca tulduans Bileamin tygö sanoit hänelle: näin Balac Ziporin poica sano sinulle: älä estele tulemastas minun tygöni:

16 And they came to Balaam and said to him, Thus says Balak the son of Zippor, I beseech you, let nothing hinder you from coming to me.

16. And they came to Balaam, and said to him, Thus saith Balak the son of Zippor, Let nothing, I pray thee, hinder thee from coming unto me:

16. Og de kom til Bileam, og de sagde til ham: Saa siger Balak, Zippors Søn: Kære, lad dig ikke forhindre fra at gaa til mig.

16. Då de kommo till Bileam, sade de till honom: Så låter Balak, Zipors son, säga dig: Låt dig icke förtryta att komma till mig;

16. Kui nemmad Pileami jure tullid, siis ütlesid nemmad temmale: Nenda ütles Palak Sippori poeg, et ärra kela mitte mo jure tullemast:

16. Jie, atėję pas Balaamą, tarė: ‘‘Ciporo sūnus Balakas taip sako: ‘Skubiai ateik pas mane.

16. Da die zu Bileam kamen, sprachen sie zu ihm: Also läßt dir sagen Balak, der Sohn Zippors: Wehre dich doch nicht, zu mir zu ziehen;

16. Et ils vinrent à Balaam, et lui dirent: Ainsi a dit Balak, fils de Tsippor: Ne te refuse pas, je te prie, à venir vers moi;

16. Los cuales vinieron a Balaam, y dijéronle: Así dice Balac hijo de Sefor: Ruégote que no dejes de venir a mí;

16 Die tot Bileam kwamen, en hem zeiden: Alzo zegt Balak, de zoon van Zippor: Laat u toch niet beletten tot mij te komen!

16. Którzy przyszedłszy do Balaama, mówili mu: Tak mówi Balak, syn Seforów: Nie ociągaj się proszę przyjść do mnie;

16. És eljutának Bálámhoz, és mondának néki: Ezt mondja Bálák, Czippórnak fia: Kérlek, ne vonakodjál eljönni hozzám!

16 И пришли они к Валааму и сказали ему: так говорит Валак, сын Сепфоров: не откажись придти ко мне;

16. І прийшли вони до Білеама і промовили до його: Так мовляє Балак Зипоренко: Нехай уже нїщо не зупиняє тебе йти до мене:

17. Sillä minä palkitsen sinut ylenpalttisesti ja teen kaiken, mitä minulta vaadit; tule siis ja kiroa minun puolestani tämä kansa.'

17. Sillä minä teen sinulle suuren kunnian, ja mitäs sanot minulle, sen minä myös teen: tule siis ja kiroo minulle tämä kansa.

17. Sillä minä teen sinulle suuren cunnian ja mitäs sanot minulle sen minä myös teen tule sijs ja kiroa minulle tämä Canssa.

17 For I will promote you to very great honor and whatever you say to me I will do. Therefore, I beseech you, come curse this people for me.

17. For I will promote thee unto very great honour, and I will do whatsoever thou sayest unto me: come therefore, I pray thee, curse me this people.

17. Thi jeg vil ære dig; saare, og alt det, du siger til mig, vil jeg gøre; men gak hid, kære, forband mig dette Folk!

17. Ty jag vill högeliga ära dig, och hvad du säger mig, det vill jag göra: Käre, kom, och förbanna mig detta folket.

17. Sest ma tahhan sulle wägga sure au tehha, ja keik mis sa mulle ütled, tahhan ma tehha; et tulle, pallun ma, wañnu mulle sesamma rahwas ärra.

17. Pagerbsiu tave ir darysiu, ką įsakysi, tik ateik ir prakeik šitą tautą’ ‘‘.

17. denn ich will dich hoch ehren, und was du mir sagst, das will ich tun; komm doch und fluche mir diesem Volk.

17. Car je te rendrai beaucoup d'honneurs, et je ferai tout ce que tu me diras; viens, je te prie, maudis-moi ce peuple.

17. Porque honrando te honraré mucho, y todo lo que me dijeres, haré: ven pues ahora, maldíceme a este pueblo.

17 Want ik zal u zeer hoog vereren, en al wat gij tot mij zeggen zult, dat zal ik doen; zo kom toch, vervloek mij dit volk!

17. Albowiem ci wielką uczciwość wyrządzę, i wszystko, cobyś mi rzekł, uczynię; tylko przyjdź proszę a przeklinaj mi ten lud.

17. Mert igen-igen [4†] megtisztellek téged, és akármit mondasz nékem, megcselekszem. Jöjj el azért kérlek, és átkozd meg értem e népet!

17 я окажу тебе великую почесть и сделаю тебе все, что ни скажешь мне; приди же, прокляни мне народ сей.

17. Бо шаною великою вшаную тебе і все, що скажеш менї, вчиню; прийди ж, та заклени менї народ той!

18. Mutta Bileam vastasi ja sanoi Baalakin palvelijoille: Vaikka Baalak antaisi minulle talonsa täyden hopeata ja kultaa, en sittenkään voisi, en pienessä enkä suuressa, rikkoa Herran, minun Jumalani, käskyä.

18. Niin vastasi Bileam, ja sanoi Balakin palvelioille: jos Balak antais minulle huoneensa täyden hopiaa ja kultaa, niin en minä sittenkään taida Herran minun Jumalani sanaa käydä ylitse tekemään vähää elikkä paljoa.

18. Nijn wastais Bileam ja sanoi Balakin palwelioille: jos Balac andais minulle huonens täyden hopiata ja culda en minä cuitengan HERran minun Jumalani sana käy ylidze tekemän wähä elickä paljo.

18 And Balaam answered and said to the servants of Balak, If Balak would give me his house full of silver and gold, I cannot go beyond the word of Jehovah my God, to do less or more.

18. And Balaam answered and said unto the servants of Balak, If Balak would give me his house full of silver and gold, I cannot go beyond the word of the LORD my God, to do less or more.

18. Og Bileam svarede og sagde til Balaks Tj enere: Dersom Balak vilde give mig sit Hus, fuldt af Sølv og Guld, kunde jeg dog ikke overtræde Herren min Guds Ord ved at gøre lidet eller stort.

18. Bileam svarade, och sade till Balaks tjenare: Om Balak gåfve mig sitt hus fullt med silfver och guld, så kunde jag dock icke gå öfver Herrans mins Guds ord, litet eller mycket till att göra.

18. Siis wastas Pileam ja ütles Palaki sullaste wasto: Kui Palak mulle annaks omma koia täit höbbedat ja kulda, ei woiks ma Jehowa omma Jummala ülle su-sanna mitte astuda, et ma teeksin wähha ehk suurt.

18. Balaamas atsakė Balako pasiuntiniams: ‘‘Jei Balakas duotų pilnus savo namus sidabro ir aukso, aš negalėčiau peržengti Viešpaties, mano Dievo, žodžio, ir padaryti daugiau ar mažiau.

18. Bileam antwortete und sprach zu den Dienern Balaks: Wenn mir Balak sein Haus voll Silber und Gold gäbe, so könnte ich doch nicht übertreten das Wort des HERRN, meines Gottes, Kleines oder Großes zu tun.

18. Mais Balaam répondit aux serviteurs de Balak: Quand Balak me donnerait sa maison pleine d'argent et d'or, je ne pourrais pas transgresser l'ordre de l'Éternel, mon Dieu, pour faire une chose petite ou grande.

18. Y Balaam respondió y dijo a los siervos de Balac: Aunque Balac me diese su casa llena de plata y oro, no puedo traspasar la palabra de Jehová mi Dios, para hacer cosa chica ni grande.

18 Toen antwoordde Bileam, en zeide tot de dienaren van Balak: Wanneer Balak mij zijn huis vol zilver en goud gave, zo vermocht ik niet het bevel des HEEREN mijns Gods te overtreden, om te doen klein of groot.

18. Tedy odpowiedział Balaam, i rzekł do sług Balakowych: Choćby mi dał Balak pełen dom swój srebra i złota, nie mógłbym przestąpić słów Pana, Boga mego, i uczynić przeciwko niemu, bądź mało bądź wiele;

18. Bálám pedig felele és monda a Bálák szolgáinak: Ha Bálák [5†] az ő házát aranynyal és ezüsttel tele adná is nékem, nem hághatom át az Úrnak, az én Istenemnek szavát, hogy valamit míveljek; kicsinyt vagy nagyot.

18 И отвечал Валаам и сказал рабам Валаковым: хотя бы Валак давал мне полный свой дом серебра и золота, не могу преступить повеления Господа, Бога моего, и сделать что-либо малое или великое по своему произволу;

18. І відказав Білеам, і сказав слугам Балаковим: Коли б давав менї Балак будинок свій повен срібла й золота, так все таки не зміг би я переступити слова Господа, Бога мого, щоб вчинити чи мале чи велике.

19. Mutta jääkää nyt tänne tekin täksi yöksi, saadakseni tietää, mitä Herra vielä minulle sanoo.

19. Vaan olkaat kuitenkin tekin tämä yö tässä, niin minä tahdon tiedustaa, mitä Herra vielä minun kanssani puhuva on.

19. Waan olcat wielä tämä yö täsä tietäxeni mitä HERra wielä minun cansani puhuwa on.

19 Now therefore, I beseech you*, abide also here this night, that I may know what Jehovah will speak to me more.

19. Now therefore, I pray you, tarry ye also here this night, that I may know what the LORD will say unto me more.

19. Men bliver dog nu her, ogsaa I, i denne Nat, saa vil jeg fornemme, hvad Herren vil ydermere tale med mig.

19. Så blifver ock ännu I här i denna natten, att jag må förfara hvad Herren ytterligare med mig talandes varder.

19. Et jäge siis nüüd teie ka seie seks ööks, et ma saan teäda, mis Jehowa weel moga wöttab räkida.

19. Prašau, pasilikite šią naktį pas mane, kad sužinočiau, ką dar Viešpats man sakys’‘.

19. So bleibt doch nur hier auch ihr diese Nacht, daß ich erfahre, was der HERR weiter mit mir reden werde.

19. Toutefois, demeurez ici, je vous prie, vous aussi cette nuit, que je sache ce que l'Éternel continuera de me dire.

19. Por tanto ruégoos ahora que reposéis aquí esta noche, para que yo sepa que me vuelve a decir Jehová.

19 En nu, blijft gijlieden toch ook hier dezen nacht, opdat ik wete, wat de HEERE tot mij verder spreken zal.

19. Ale proszę zostaócie tu i wy przez noc, a dowiem się, co jeszcze Pan będzie mówił ze mną.

19. Most mindazonáltal maradjatok itt kérlek ti is ez éjjel, hadd tudjam meg, mit szól ismét az Úr nékem?

19 впрочем, останьтесь здесь и вы на ночь, и я узнаю, что еще скажет мне Господь.

19. Тепер же зістаньтесь ту й ви на ніч, щоб довідатись менї, що скаже менї Господь.

20. Niin Jumala tuli Bileamin tykö yöllä ja sanoi hänelle: Jos nämä miehet ovat tulleet kutsumaan sinua, niin nouse ja lähde heidän kanssaan, mutta tee vain se, mitä minä sinulle sanon.

20. Silloin Jumala tuli yöllä Bileamin tykö ja sanoi hänelle: jos ne miehet ovat tulleet kutsumaan sinua, niin nouse ja mene heidän kanssansa, vaan kuitenkin, mitä minä sinulle sanon, sen pitää sinun tekemän.

20. Silloin Jumala tuli yöllä Bileamin tygö ja sanoi hänelle: ongo ne miehet tullet cudzuman sinua? nijn nouse ja mene heidän cansans: waan cuitengin mitä minä sinulle sanon sen pitä sinun tekemän.

20 And God came to Balaam at night and said to him, If the men come to call you, rise up, go with them, but only the word which I speak to you, that will you do.

20. And God came unto Balaam at night, and said unto him, If the men come to call thee, rise up, and go with them; but yet the word which I shall say unto thee, that shalt thou do.

20. Da kom Gud til Bileam om Natten og sagde til ham: Dersom de Mænd ere komne for at kalde dig, da staa op, gak med dem; men dog, det Ord, som jeg vil tale til dig, det skal du gøre.

20. Då kom Gud om nattena till Bileam, och sade till honom: Äro desse männerne komne till att kalla dig, så statt upp, och far med dem; dock hvad jag säger dig, det skall du göra.

20. Ja Jummal tulli Pileami jure öse ja ütles temmale: Kui need mehhed on tulnud sind kutsma, siis wötta kätte, minne nendega: agga ommeti sedda asja, mis ma sulle rägin, sedda pead sa teggema.

20. Naktį atėjo Dievas pas Balaamą ir jam tarė: ‘‘Jei tie žmonės tave kviečia, eik su jais, bet daryk taip, kaip tau įsakysiu’‘.

20. Da kam Gott des Nachts zu Bileam und sprach zu ihm: Sind die Männer gekommen, dich zu rufen, so mache dich auf und zieh mit ihnen; doch was ich dir sagen werde, das sollst du tun.

20. Et Dieu vint à Balaam la nuit, et lui dit: Si ces hommes sont venus pour t'appeler, lève-toi, va avec eux; mais tu ne feras que ce que je te dirai.

20. Y vino Dios a Balaam de noche, y díjole: Si vinieron a llamarte estos varones, levántate y vé con ellos; empero harás lo que yo te dijere.

20 God nu kwam tot Bileam des nachts, en zeide tot hem: Dewijl die mannen gekomen zijn, om u te roepen, sta op, ga met hen; en nochtans zult gij dat doen, hetwelk Ik tot u spreken zal.

20. Tedy przyszedł Bóg do Balaama w nocy, i rzekł do niego: Jeźliż, aby cię wezwali, przyszli mężowie ci, wstaóże, idź z nimi; a wszakże, coć rozkażę, to uczynisz.

20. És eljöve Isten Bálámhoz éjjel, és monda néki: Ha azért jöttek e férfiak, hogy elhívjanak téged: kelj fel, menj el velök; de mindazáltal azt cselekedjed, a mit mondok majd néked.

20 И пришел Бог к Валааму ночью и сказал ему: если люди сии пришли звать тебя, встань, пойди с ними; но только делай то, что Я буду говорить тебе.

20. І прийшов Бог в ночі до Білеама і рече йому: Коли тебе звати прийшли люде, так заберись та йди з ними; та чинити меш тільки те, що скажу тобі.

21. Ja Bileam nousi aamulla, satuloi aasintammansa ja lähti matkaan Mooabin päämiesten kanssa.

21. Niin Bileam nousi varhain aamulla, valjasti aasinsa ja seurasi Moabilaisten päämiehiä.

21. Nijn Bileam nousi warhain amulla radsasti Asins ja seurais Moabiterein päämiehiä.

21 And Balaam rose up in the morning and saddled his donkey and went with the rulers of Moab.

21. And Balaam rose up in the morning, and saddled his ass, and went with the princes of Moab.

21. Da stod Bileam op om Morgenen og sadlede sin Aseninde og drog med Moabiternes Fyrster.

21. Då stod Bileam om morgonen upp, och sadlade sina åsninno, och följde de Moabiters Förstar.

21. Ja Pileam tousis hom̃iko ülles, ja panni omma emma-eesli saddulasse ja läks Moabi würstidega.

21. Balaamas, atsikėlęs rytą, pabalnojo savo asilę ir iškeliavo su moabitų kunigaikščiais.

21. Da stand Bileam des Morgens auf und sattelte seine Eselin und zog mit den Fürsten der Moabiter.

21. Balaam se leva donc le matin, sella son ânesse, et s'en alla avec les seigneurs de Moab.

21. Así Balaam se levantó por la mañana, y cinchó su asna, y fué con los príncipes de Moab.

21 Toen stond Bileam des morgens op, en zadelde zijn ezelin, en hij trok heen met de vorsten van Moab.

21. Tedy wstawszy Balaam rano, osiodłał oślicę swoją, i jechał z książęty Moabskimi.

21. Felkele azért Bálám reggel, és megnyergelé az ő szamarát, és elméne a Moáb fejedelmeivel.

21 Валаам встал поутру, оседлал ослицу свою и пошел с князьями Моавитскими.

21. І встав Білеам вранцї, і осїдлав ослицю свою, та й рушив в дорогу із князями Моабськими.

22. Mutta kun hän lähti, syttyi Jumalan viha, ja Herran enkeli asettui tielle estämään häntä, hänen ratsastaessaan aasintammallaan, kaksi palvelijaa mukanansa.

22. Mutta Jumalan viha julmistui, että hän sinne meni. Ja Herran enkeli seisoi tiellä häntä vastassa, mutta hän ajoi aasillansa ja kaksi hänen palveliaansa oli hänen kanssansa.

22. Mutta Jumalan wiha julmistui että hän sinne meni. Ja HERran Engeli astui tielle seisoman händä wastan. Mutta hän ajoi Asillans ja caxi nuorucaista hänen cansans.

22 And God's anger was kindled because he went and the messenger of Jehovah placed himself in the way for an adversary against him. Now he was riding upon his donkey and his two servants were with him.

22. And God's anger was kindled because he went: and the angel of the LORD stood in the way for an adversary against him. Now he was riding upon his ass, and his two servants were with him.

22. Men Guds Vrede optændtes, fordi han drog med, og Herren Engel stillede sig i Vejen for at staa ham imod; men han red paa sin Aseninde, og hans tvende Drenge vare med ham.

22. Men Guds vrede förgrymmade sig, att han for dit. Och Herrans Ängel trädde fram i vägen, att han skulle stå honom emot. Men han red på sine åsninno, och två dränger voro med honom.

22. Ja Jummala wihha süttis pöllema, et ta olli minnemas, ja Jehowa Ingel tulli seisma tee peäle temmale wastaseks, ja ta olli söitmas omma emma-eesli selgas, ja temma kaks poise ollid temmaga.

22. Viešpats užsirūstino, kad Balaamas išėjo. Jiems keliaujant, Viešpaties angelas užstojo kelią Balaamui, kuris jojo ant asilės. Su juo buvo du tarnai.

22. Aber der Zorn Gottes ergrimmte, daß er hinzog. Und der Engel des HERRN trat ihm in den Weg, daß er ihm widerstünde. Er aber ritt auf seiner Eselin, und zwei Knechte waren mit ihm.

22. Mais la colère de Dieu s'embrasa parce qu'il s'en allait; et un ange de l'Éternel se tint dans le chemin pour s'opposer à lui. Or, il était monté sur son ânesse, et ses deux serviteurs étaient avec lui.

22. Y el furor de Dios se encendió, porque él iba: y el ángel de Jehová se puso en el camino por su adversario; y él iba cabalgando sobre su asna, y dos mozos suyos con él.

22 Doch de toorn van God werd ontstoken, omdat hij heentoog; en de Engel des HEEREN stelde Zich in den weg, hem tot een tegenpartij; hij reed nu op zijn ezelin, en twee zijner jongeren waren bij hem.

22. I rozpalił się gniew Boży, że on jechał; i stanął Anioł Paóski na drodze, aby mu zastąpił; a on jechał na oślicy swojej, i dwoje pacholąt jego z nim.

22. De megharaguvék Isten, hogy elmegy vala ő. És megálla az Úrnak angyala az útban, hogy ellenkezzék vele; ő pedig üget vala az ő szamarán, és két szolgája vala vele.

22 И воспылал гнев Божий за то, что он пошел, и стал Ангел Господень на дороге, чтобы воспрепятствовать ему. Он ехал на ослице своей и с ними двое слуг его.

22. І запалав гнїв Божий за те, що він пійшов; і став ангел Господень на дорозї, щоб спинити його; а він їхав на ослицї своїй і двох молодиків його з ним.

23. Kun aasintamma näki Herran enkelin seisovan tiellä, paljastettu miekka kädessänsä, niin se poikkesi tieltä ja meni peltoon. Mutta Bileam löi aasintammaa palauttaaksensa sen tielle.

23. Ja aasi näki Herran enkelin seisovan tiellä ja hänen miekkansa vedetyn ulos hänen kädessänsä, niin aasi poikkesi tieltä ja meni kedolle: vaan Bileam löi aasia ohjataksensa häntä tielle.

23. Ja Asi näki HERran Engelin seisowan tiellä ja awojoman miecan hänen kädesäns nijn Asi poickeis tieldä kedolle: waan Bileam löi händä tietä myöden käymän.

23 And the donkey saw the messenger of Jehovah standing in the way, with his sword drawn in his hand and the donkey turned aside out of the way and went into the field. And Balaam killed* the donkey, to turn her into the way.

23. And the ass saw the angel of the LORD standing in the way, and his sword drawn in his hand: and the ass turned aside out of the way, and went into the field: and Balaam smote the ass, to turn her into the way.

23. Og Aseninden saa Herrens Engel staa i Veien med et draget Sværd i sin Haand, og Aseninden veg af Vejen og gik ud paa Marken; men Bileam slog Aseninden for at bøje den ind paa Vejen.

23. Och åsninnan såg Herrans Ängel stå i vägenom, och ett draget svärd i hans hand. Och åsninnan vek af vägenom in på markena; men Bileam slog henne, att hon skulle gå på vägenom.

23. Kui se emma-esel näggi Jehowa Ingli tee peäl seiswad, ja temma moök olli paljas ta käes, siis kallas se emma-esel tee peält ärra ja läks wälja pole: siis löi Pileam se emma-eesli, et ta piddi sedda tee peäle kallama.

23. Asilė, pamačiusi angelą stovintį su nuogu kardu, pasuko iš kelio ir ėjo lauku. Balaamas mušė ją, norėdamas grąžinti į kelią.

23. Und die Eselin sah den Engel des HERRN im Wege stehen und ein bloßes Schwert in seiner Hand. Und die Eselin wich aus dem Wege und ging auf dem Felde; Bileam aber schlug sie, daß sie in den Weg sollte gehen.

23. Et l'ânesse vit l'ange de l'Éternel qui se tenait dans le chemin, son épée nue dans la main; et l'ânesse se dé-tourna du chemin et s'en alla dans les champs, et Balaam frappa l'ânesse pour la ramener dans le chemin.

23. Y el asna vió al ángel de Jehová que estaba en el camino con su espada desnuda en su mano; y apartóse el asna del camino, e iba por el campo: e hirió Balaam al asna para hacerla volver al camino.

23 De ezelin nu zag den Engel des HEEREN staande in den weg, met Zijn uitgetrokken zwaard in Zijn hand; daarom week de ezelin uit den weg, en ging in het veld. Toen sloeg Bileam de ezelin, om dezelve naar den weg te doen wenden.

23. A gdy ujrzała oślica Anioła Paóskiego, stojącego na drodze, a miecz jego dobyty w ręce jego, tedy ustąpiła oślica z drogi a szła na rolę, lecz bił Balaam oślicę, aby ją nawiódł na drogę.

23. És meglátá a szamár [6†] az Úrnak angyalát, a mint áll vala az úton, és mezítelen fegyvere a kezében; letére azért a szamár az útról, és méne a mezőre; Bálám pedig veré az ő szamarát, hogy visszatérítse azt az útra.

23 И увидела ослица Ангела Господня, стоящего на дороге с обнаженным мечом в руке, и своротила ослица с дороги, и пошлана поле; а Валаам стал бить ослицу, чтобы возвратить ее на дорогу.

23. І побачила ослиця ангела Господнього, що стояв на дорозї, і голий міч його в руцї його. І звернула ослиця з дороги та й пійшла полем. І вдарив Білеам ослицю, щоб вернути її на дорогу.

24. Sitten Herran enkeli asettui solaan viinitarhojen välille, jossa oli kiviaita kummallakin puolella.

24. Niin Herran enkeli astui ahtaasen tanhuaan, viinamäen vaiheelle, jossa aidat molemmin puolin olivat.

24. Nijn HERran Engeli astui ahtaseen tanhuaan winamäen aitain waihelle josa aidat molemmin puolin olit.

24 Then the messenger of Jehovah stood in a narrow path between the vineyards, a wall being on this side and a wall on that side.

24. But the angel of the LORD stood in a path of the vineyards, a wall being on this side, and a wall on that side.

24. Da stod Herrens Engel i en Hulvej imellem Vingaardene, hvor der var Stengærde paa begge Sider.

24. Då trädde Herrans Ängel uti ett trångt tä emellan vingårdar, der på båda sidor gårdar voro.

24. Agga Jehowa ingel seisis wina-mäggede tee raa peäl, kus souest sein mollemil polil.

24. Angelas atsistojo siauroje vietoje tarp dviejų sienų, kuriomis buvo aptverti vynuogynai.

24. Da trat der Engel des HERRN in den Pfad bei den Weinbergen, da auf beiden Seiten Wände waren.

24. Mais l'ange de l'Éternel se tint dans un sentier de vignes, qui avait un mur d'un côté et un mur de l'autre.

24. Y el ángel de Jehová se puso en una senda de viñas, vallado de una parte y vallado de otra.

24 Maar de Engel des HEEREN stond in een pad der wijngaarden, zijnde een muur aan deze, en een muur aan gene zijde.

24. Tedy stanął Anioł Paóski na ścieżce u winnicy między dwoma płoty.

24. Azután megálla az Úrnak angyala a szőlők ösvényén, holott innen is garád, onnan is garád vala.

24 И стал Ангел Господень на узкой дороге, между виноградниками, где с одной стороны стена и с другой стороны стена.

24. Но ангел став у сутках між виноградниками: стїна з одного боку і стїна з другого боку.

25. Kun aasintamma näki Herran enkelin, niin se painautui aitaan ja likisti Bileamin jalkaa aitaa vasten. Ja hän löi sitä vielä kerran.

25. Ja koska aasi näki Herran enkelin, ahdisti hän itsensä aitaa vastaan, ja likisti Bileamin jalan aitaa vastaan, ja sitte hän kovemmin löi häntä.

25. Ja cosca Asi näki HERran Engelin ahdisti hän idzens aita wasten ja likisti Bileamin jalan aita wasten ja sijtte hän cowemmin löi händä.

25 And the donkey saw the messenger of Jehovah and she thrust herself to the wall and crushed Balaam's foot against the wall. And he killed* her again.

25. And when the ass saw the angel of the LORD, she thrust herself unto the wall, and crushed Balaam's foot against the wall: and he smote her again.

25. Og, der Aseninden saa Herrens Engel, da trykkede hun sig til Væggen og trykkede Bileams Fod til Væggen; og han slog hende end mere.

25. Och då åsninnan såg Herrans Ängel, trängde hon sig intill gården, och klämde foten af Bileam in mot gården; och han slog henne ännu mer.

25. Kui se emma-esel Jehowa Ingli näggi, siis pikistas ta ennast wasto seina, ja pikistas Pileami jalla wasto seina, ja se löi tedda weel ennam.

25. Pamačiusi jį, asilė šliejosi prie sienos ir prispaudė Balaamo koją. Jis vėl ją mušė.

25. Und da die Eselin den Engel des HERRN sah, drängte sie sich an die Wand und klemmte Bileam den Fuß an der Wand; und er schlug sie noch mehr.

25. Et l'ânesse vit l'ange de l'Éternel, et se serra contre la muraille, et elle serra contre la muraille le pied de Balaam, qui continua à la frapper.

25. Y viendo el asna al ángel de Jehová apretóse a la pared, y apretó con la pared el pié de Balaam: y él volvió a herirla.

25 Toen de ezelin den Engel des HEEREN zag, zo klemde zij zichzelve aan den wand, en klemde Bileams voet aan den wand; daarom voer hij voort haar te slaan.

25. A widząc oślica Anioła Paóskiego, przyciskała się do płota, tak iż przyparła nogę Balaamową do ściany; a on znowu ją bił.

25. A mint meglátá a szamár az Úrnak angyalát, a falhoz szorula, és a Bálám lábát is oda szorítá a falhoz; ezért ismét megveré azt.

25 Ослица, увидев Ангела Господня, прижалась к стене и прижала ногу Валаамову к стене; и он опять стал бить ее.

25. І як побачила ослиця ангела, примчала вона до стїни і притиснула ногу Білеамові до стїни; і ще раз ударив її.

26. Silloin Herran enkeli taas meni edemmäs ja asettui ahtaaseen paikkaan, jossa ei ollut tilaa väistyä oikealle eikä vasemmalle.

26. Niin Herran enkeli meni edespäin ja seisoi ahtaassa paikassa, kussa ei ollut varaa poiketa oikialle eli vasemmalle puolelle.

26. Nijn HERran Engeli meni edespäin caickein ahtaimbaan paickaan cusa ei ollut wara poiketa oikialle eli wasemalle puolelle.

26 And the messenger of Jehovah went further and stood in a narrow place, where was no way to turn either to the right hand or to the left.

26. And the angel of the LORD went further, and stood in a narrow place, where was no way to turn either to the right hand or to the left.

26. Men Herrens Engel blev ved at gaa frem og stod paa et snævert Sted, hvor der ingen Vej var til at vige til højre eller venstre Side.

26. Då gick Herrans Ängel ytterligare in på ett trångt rum, der ingen väg var till att afvika, antingen på högra eller venstra sidona.

26. Ja Jehowa Ingel wöttis weel emale miñna, ja jäi seisma ühte kitsa kohta, kus teed ei olnud kallata parremat ehk pahhemat kät.

26. Viešpaties angelas nuėjo į dar siauresnę vietą, kur nebuvo galima pasukti nei dešinėn, nei kairėn, ir atsistojo.

26. Da ging der Engel des HERRN weiter und trat an einen engen Ort, da kein Weg war zu weichen, weder zur Rechten noch zur Linken.

26. Et l'ange de l'Éternel passa plus avant, et s'arrêta dans un lieu étroit où il n'y avait pas de chemin pour se détourner à droite ni à gauche.

26. Y el ángel de Jehová volvió a pasar, y púsose en una angostura donde no había camino para apartar, ni a diestra, ni a siniestra.

26 Toen ging de Engel des HEEREN noch verder, en Hij stond in een enge plaats, waar geen weg was om te wijken ter rechter hand noch ter linkerhand.

26. Potem Anioł Paóski szedł dalej, i stanął na miejscu ciasnem, gdzie nie było drogi do ustąpienia na prawo ani na lewo;

26. Az Úr angyala pedig ismét tovább méne, és megálla szoros helyen, hol nem volt út a kitérésre, sem jobbra, sem balra.

26 Ангел Господень опять перешел и стал в тесномместе, где некуда своротить, ни направо, ни налево.

26. І пройшов дальш ангел Господень, та й став в узькому місцї, де не було дороги звернути, нї праворуч, нї лїворуч.

27. Kun aasintamma näki Herran enkelin, laskeutui se maahan Bileamin alla. Silloin Bileamin viha syttyi, ja hän löi aasintammaa sauvalla.

27. Ja kuin aasi näki Herran enkelin, laski hän Bileamin alla polvillensa; niin Bileam sangen suuresti vihastui ja löi aasia sauvallansa.

27. Ja cuin Asi näki HERran Engelin laski hän Bileamin ala polwillens. Nijn Bileam sangen suurest wihastui ja löi Asia sauwallans.

27 And the donkey saw the messenger of Jehovah and she lay down under Balaam. And Balaam's anger was kindled and he killed* the donkey with his staff.

27. And when the ass saw the angel of the LORD, she fell down under Balaam: and Balaam's anger was kindled, and he smote the ass with a staff.

27. Og Aseninden saa Herrens Engel, og hun lagde sig ned under Bileam; da optændtes Bileams Vrede, og han slog Aseninden med Kæppen.

27. Och då åsninnan såg Herrans Ängel, föll hon på knä under Bileam. Då förgrymmade sig Bileams vrede, och han slog åsninnona med stafven.

27. Kui esel Jehowa Ingli näggi, siis heitis ta ennast mahha Pileami alla, ja Pileami wihha süttis pöllema ja löi se emma-eesli keppiga.

27. Asilė, pamačiusi stovintį angelą, sukniubo po Balaamu. Balaamas įpykęs mušė ją lazda.

27. Und da die Eselin den Engel des HERRN sah, fiel sie auf ihre Knie unter Bileam. Da ergrimmte der Zorn Bileams, und er schlug die Eselin mit dem Stabe.

27. Et l'ânesse vit l'ange de l'Éternel, et se coucha sous Balaam. Mais la colère de Balaam s'enflamma, et il frappa l'ânesse avec un bâton.

27. Y el asno viendo al ángel de Jehová, echóse debajo de Balaam, y Balaam se enojó, e hirió al asna con el palo.

27 Als de ezelin den Engel des HEEREN zag, zo leide zij zich neder onder Bileam; en de toorn van Bileam ontstak, en hij sloeg de ezelin met een stok.

27. A widząc oślica Anioła Paóskiego, padła pod Balaamem; i rozgniewał się Balaam wielce, a bił oślicę kijem.

27. A mint meglátá a szamár az Úrnak angyalát, lefeküvék Bálám alatt, azért megharaguvék Bálám, és megveré a szamarat bottal.

27 Ослица, увидев Ангела Господня, легла под Валаамом. И воспылал гнев Валаама, и стал он бить ослицупалкою.

27. І побачила ослиця ангела Господнього, та й лягла під Білеамом; і запалав Білеам гнївом, і вдарив він ослицю палицею.

28. Niin Herra avasi aasintamman suun, ja se sanoi Bileamille: Mitä minä olen sinulle tehnyt, koska lyöt minua jo kolmannen kerran?

28. Silloin Herra avasi aasin suun, ja se sanoi Bileamille: mitä minä olen rikkonut sinua vastaan, ettäs minua kolmasti hosunut olet?

28. SIlloin HERra awais Asin suun ja hän sanoi Bileamille: mitä minä olen rickonut sinua wastan ettäs minua colmasti hosunut olet?

28 And Jehovah opened the mouth of the donkey and she said to Balaam, What have I done to you, that you have struck me these three times?

28. And the LORD opened the mouth of the ass, and she said unto Balaam, What have I done unto thee, that thou hast smitten me these three times?

28. Da aabnede Herren Asenindens Mund, og hun sagde til Bileam: Hvad har jeg gjort dig, at du har slaget mig nu tre Gange.

28. Då öppnade Herren åsninnones mun, och hon sade till Bileam: Hvad hafver jag gjort dig, att du hafver slagit mig nu tre gånger?

28. Siis teggi Jehowa selle emma-eesli su lahti, et ta Pileamile ütles: Mis ollen ma sulle teinud, et sa mind nüüd kolm korda lönud?

28. Viešpats atvėrė asilės nasrus, ir ji kalbėjo Balaamui: ‘‘Ką aš tau padariau? Kodėl mane muši jau trečią kartą?’‘

28. Da tat der HERR der Eselin den Mund auf, und sie sprach zu Bileam: Was habe ich dir getan, daß du mich geschlagen hast nun dreimal?

28. Alors l'Éternel ouvrit la bouche de l'ânesse, et elle dit à Balaam: Que t'ai-je fait, que tu m'aies déjà frappée trois fois?

28. Entónces Jehová abrió la boca al asna, la cual dijo a Balaam: ¿Qué te he hecho, que me has herido estas tres veces?

28 De HEERE nu opende den mond der ezelin, die tot Bileam zeide: Wat heb ik u gedaan, dat gij mij nu driemaal geslagen hebt?

28. Zatem otworzył Pan usta onej oślicy, i rzekła do Balaama: Cóżem ci uczyniła, żeś mię bił już po trzy kroć?

28. És [7†] megnyitá az Úr a szamárnak száját, és monda a szamár Bálámnak: Mit vétettem néked, hogy immár háromszor vertél meg engem?

28 И отверз Господь уста ослицы, и она сказала Валааму: что я тебесделала, что ты бьешь меня вот уже третий раз?

28. І відчинив Господь щелепи в ослицї, і каже вона до Білеама: Що я тобі зробила, що бив єси мене оце три рази?

29. Bileam vastasi aasintammalle: Sinä olet pitänyt minua pilkkanasi. Olisipa minulla miekka kädessäni, niin nyt minä sinut tappaisin.

29. Bileam sanoi aasille: ettäs pilkkasit minua. Jos minun kädessäni miekka olis, niin minä sinun tappaisin.

29. Bileam sanoi Asille: ettäs pilckaisit minua: josca minun kädesäni miecka olis nijn minä sinun tappaisin.

29 And Balaam said to the donkey, Because you have mocked me. I would there were a sword in my hand, for now I would have killed you.

29. And Balaam said unto the ass, Because thou hast mocked me: I would there were a sword in mine hand, for now would I kill thee.

29. Og Bileam sagde til Aseninden: Fordi du har drillet mig, gid jeg havde et Sværd i min Haand, da vilde jeg nu slaa dig ihjel.

29. Bileam sade till åsninnan: Förty du gjorde gäck af mig; ack! hade jag nu ett svärd i handene, jag skulle dräpa dig.

29. Ja Pileam ütles emma eeslile: sepärrast et sa mind olled naernud; oh olleks moök mo käes; töeste ma tappaksin sind nüüd ärra.

29. Balaamas atsakė asilei: ‘‘Kad tyčiojiesi iš manęs. Jei turėčiau kardą, aš tave užmuščiau’‘.

29. Bileam sprach zur Eselin: Daß du mich höhnest! ach, daß ich jetzt ein Schwert in der Hand hätte, ich wollte dich erwürgen!

29. Et Balaam répondit à l'ânesse: C'est que tu t'es moquée de moi. Que n'ai-je une épée en ma main! je t'aurais déjà tuée.

29. Y Balaam respondió al asna: Porque has escarnecido de mí: ojalá tuviera espada en mi mano, que ahora te matara.

29 Toen zeide Bileam tot de ezelin: Omdat gij mij bespot hebt; och, of ik een zwaard in mijn hand had! want ik zoude u nu doden.

29. I rzekł Balaam do oślicy: Iż ze mnie szydzisz; bym był miał miecz w ręku swych, byłbym cię teraz zabił.

29. Bálám pedig monda a szamárnak: Mert megcsúfoltál engem! Vajha volna fegyver a kezemben, nyilván megölnélek most téged.

29 Валаам сказал ослице: за то, что ты поругалась надо мною; если бы у меня в руке был меч, то я теперь же убил бы тебя.

29. І сказав Білеам до ослицї: Бо ти робила сьміх з мене; коли б у мене та був міч у руцї, то вбив би я тебе тепер.

30. Mutta aasintamma sanoi Bileamille: Enkö minä ole sinun aasintammasi, jolla olet ratsastanut kaiken aikasi tähän päivään asti? Onko minun ollut tapana tehdä sinulle näin? Hän vastasi: Ei.

30. Sanoi aasi Bileamille: enkö minä ole sinun aasis, jolla sinä tähän asti ajanut olet? olenko siis minä ikänä ennen niin tehnyt sinua vastaan ? Hän vastasi: et.

30. Sanoi Asi Bileamille: engöstä minä sinun Asis ole jolla sinä tähän asti ajoit? olengo sijs minä ikänäns ennen nijn tehnyt sinua wastan? Hän wastais: et.

30 And the donkey said to Balaam, Am not I your donkey, upon which you have ridden all your life long to this day? Was I ever accustomed to do so to you? And he said, No.

30. And the ass said unto Balaam, Am not I thine ass, upon which thou hast ridden ever since I was thine unto this day? was I ever wont to do so unto thee? And he said, Nay.

30. Da sagde Aseninden til Bileam: Er jeg ikke din Aseninde, som du har redet paa al din Tid, indtil denne Dag? plejede jeg nogensinde at gøre saaledes imod dig? og han sagde: Nej.

30. Åsninnan sade till Bileam: Är jag icke din åsninna, der du på ridit hafver i dina dagar intill denna tid? Hafver jag någon tid så plägat göra med dig? Han sade: Nej.

30. Ja se emma-esel ütles Pileami wasto: eks minna ei olle so emma-esel, mis peäl sa olled söitnud sestast kui sa hakkasid tänna päwani? ons mo wiis ial olnud nenda sulle tehha? ja temma ütles: Ei mitte.

30. Asilė atsakė Balaamui: ‘‘Argi aš ne tavo asilė, kuria visada jodinėdavai? Pasakyk, ar aš tau kada nors taip dariau?’‘ Jis atsakė: ‘‘Niekados!’‘

30. Die Eselin sprach zu Bileam: Bin ich nicht deine Eselin, darauf du geritten bist zu deiner Zeit bis auf diesen Tag? Habe ich auch je gepflegt, dir also zu tun? Er sprach: Nein.

30. Et l'ânesse dit à Balaam: Ne suis-je pas ton ânesse, que tu as montée depuis que tu existes jusqu'à ce jour? Ai-je l'habitude d'agir ainsi à ton égard? Et il répondit: Non.

30. Y el asna dijo a Balaam: ¿No soy yo tu asna? sobre mí has andado desde que has sido hasta este día, ¿he acostumbrado a hacerlo así contigo? Y él respondió: No.

30 De ezelin nu zeide tot Bileam: Ben ik niet uw ezelin, op welke gij gereden hebt van toen af, dat gij mijn heer geweest zijt, tot op dezen dag? Ben ik ooit gewend geweest u alzo te doen? Hij dan zeide: Neen!

30. Tedy oślica rzekła do Balaama: Azażem ja nie oślica twoja, na którejś jeżdżał, jakoś mię dostał, aż do tego czasu? A on rzekł: Nigdy.

30. És monda a szamár Bálámnak: Avagy nem te szamarad vagyok-é, a melyen járni szoktál, a mióta megvagy, mind e napig? Avagy szoktam volt-é veled e képen cselekedni? Az pedig felele: Nem.

30 Ослица же сказала Валааму: не я ли твоя ослица, на которой ты ездил сначала до сего дня? имела ли я привычку так поступать с тобою? Он сказал: нет.

30. І каже ослиця до Білеама: Чи я ж не ослиця твоя, що на їй ти їздиш з того часу, як почав жити на сьвітї та й до сього дня? Хиба ж ізвикла я чинити з тобою таке? А він каже: Нї!

31. Niin Herra avasi Bileamin silmät, niin että hän näki Herran enkelin seisovan tiellä, paljastettu miekka kädessänsä. Silloin hän kumartui ja heittäytyi kasvoilleen.

31. Silloin avasi Herra Bileamin silmät, että hän näki Herran enkelin seisovan tiellä, ja avoimen miekan hänen kädessänsä; ja hän kumarsi, ja lankesi kasvoillensa.

31. Silloin awais HERra Bileamin silmät että hän näki HERran Engelin seisowan tiellä ja awojoman miecan hänen kädesäns ja hän cumarsi händä ja langeis caswoillens.

31 Then Jehovah opened the eyes of Balaam and he saw the messenger of Jehovah standing in the way, with his sword drawn in his hand. And he bowed his head and fell on his face.

31. Then the LORD opened the eyes of Balaam, and he saw the angel of the LORD standing in the way, and his sword drawn in his hand: and he bowed down his head, and fell flat on his face.

31. Da oplod Herren Bileams Øjne, at han saa Herrens Engel staaende i Vejen med det dragne Sværd i sin Haand; og han bøjede sig og faldt ned paa sit Ansigt.

31. Då öppnade Herren Bileams ögon, att han såg Herrans Ängel stå i vägenom, och ett draget svärd uti hans hand, och han neg, och bugade sig med sitt ansigte.

31. Kui Jehowa Pileami silmad lahti teggi, ja ta näggi Jehowa Ingli tee peäl seiswad, ja ta moök olli paljas temma käes: siis kummardas temma peaga ja heitis ennast silmili mahha.

31. Tada Viešpats atvėrė Balaamui akis. Ir jis, pamatęs Viešpaties angelą, stovintį kelyje su nuogu kardu, krito veidu į žemę.

31. Da öffnete der HERR dem Bileam die Augen, daß er den Engel des HERRN sah im Wege stehen und ein bloßes Schwert in seiner Hand, und er neigte und bückte sich mit seinem Angesicht.

31. Alors l'Éternel ouvrit les yeux de Balaam, et il vit l'ange de l'Éternel qui se tenait dans le chemin, son épée nue dans la main; et il s'inclina et se prosterna sur son visage.

31. Entónces Jehová desatapó los ojos a Balaam, y vió al ángel de Jehová, que estaba en el camino, y tenía su espada desnuda en su mano: entónces él se abajó e inclinó su cabeza y postróse sobre su rostro.

31 Toen ontdekte de HEERE de ogen van Bileam, zodat hij den Engel des HEEREN zag, staande in den weg, en Zijn uitgetrokken zwaard in Zijn hand; daarom neigde hij het hoofd en boog zich op zijn aangezicht.

31. Wtem otworzył Pan oczy Balaamowe, że obaczył Anioła Paóskiego, stojącego na drodze, i miecz jego dobyty w ręce jego; tedy skłoniwszy się, pokłonił się twarzą swoją.

31. És megnyitá az Úr a Bálám szemeit, és látá az Úr angyalát, a mint áll vala az útban, és mezítelen fegyverét az ő kezében; akkor meghajtá magát és arczra borula.

31 И открыл Господь глаза Валааму, и увидел он Ангела Господня, стоящего на дороге с обнаженным мечом в руке, и преклонился, и пал на лице свое.

31. Тодї розкрив Господь очі Білеамові, і побачив він ангела Господнього, що стоїть на дорозї, і голий міч у руцї в його. І вклонивсь він; і склонив він лице своє до землї;

32. Niin Herran enkeli sanoi hänelle: Minkätähden olet lyönyt aasintammaasi jo kolme kertaa? Katso, minä olen tullut sinua estämään, sillä ajattelemattomasti sinä olet lähtenyt tälle matkalle vastoin minun tahtoani.

32. Niin sanoi Herran enkeli hänelle: miksi sinä jo kolmasti sinun aasias hosuit? katsos, minä läksin sinua vastoin seisomaan; sillä tämä tie on nurja minun edessäni.

32. Nijn sanoi HERran Engeli hänelle: mixi sinä jo colmasti sinun Asias hosuit? cadzos minä läxin sinua wastoin seisoman: sillä tämä tie on minua wastoin.

32 And the messenger of Jehovah said to him, Why have you struck your donkey these three times? Behold, I have come out as an adversary, because your way is perverse before me.

32. And the angel of the LORD said unto him, Wherefore hast thou smitten thine ass these three times? behold, I went out to withstand thee, because thy way is perverse before me:

32. Og Herrens Engel sagde til ham: Hvorfor har du slaget din Aseninde nu tre Gange? se, jeg er udgangen at staa dig imod; thi for mine Øjne fører denne Vej til Fordærvelse.

32. Och Herrans Ängel sade till honom: Hvi hafver du slagit dina åsninno nu tre gånger? Si, jag är utgången, att jag skall stå dig emot; ty denne vägen är mig emot.

32. Ja Jehowa Ingel ütles ta wasto: Mikspärrast olled sa omma emma-eesli nüüd kolmkorda lönud? wata, minna ollen wäljatulnud sulle wastaseks, sest se te lähhäb minno eest körwale.

32. Viešpaties angelas jam tarė: ‘‘Kodėl muši jau trečią kartą savo asilę? Aš atėjau tau sukliudyti, nes nepritariu tavo kelionei.

32. Und der Engel des HERRN sprach zu ihm: Warum hast du deine Eselin geschlagen nun dreimal? Siehe, ich bin ausgegangen, daß ich dir widerstehe; denn dein Weg ist vor mir verkehrt.

32. Et l'ange de l'Éternel lui dit: Pourquoi as-tu frappé ton ânesse déjà trois fois? Voici, je suis sorti pour m'opposer à toi, car tu suis un chemin pernicieux devant moi.

32. Y el ángel de Jehová le dijo: ¿Por qué has herido tu asna estas tres veces? He aquí, yo he salido por estorbador, por eso ella se apartó del camino delante de mí:

32 Toen zeide de Engel des HEEREN tot hem: Waarom hebt gij uw ezelin nu driemaal geslagen? Zie, Ik ben uitgegaan u tot een tegenpartij, dewijl deze weg van Mij afwijkt.

32. I rzekł do niego Anioł Paóski: Przeczżeś bił oślicę swoję już po trzy kroć? Otom Ja wyszedł, abym się tobie sprzeciwił; bo przewrotna jest droga twoja przede mną;

32. Az Úrnak angyala pedig monda néki: Miért verted meg a te szamaradat immár három ízben? Ímé én jöttem ki, hogy ellenkezzem veled, mert veszedelmes ez az út én előttem.

32 И сказал ему Ангел Господень: за что ты бил ослицу твою вот уже три раза? Я вышел, чтобы воспрепятствовать тебе , потому что путь твой не прав предо Мною;

32. І промовив до його ангел Господень: Защо оце вдарив єси ослицю твою три рази? Се сам я вийшов перебивати тобі; бо погибельна стежка твоя передомною.

33. Mutta aasintamma näki minut ja on väistynyt minun edestäni jo kolme kertaa. Ja jos se ei olisi väistynyt minun edestäni, niin minä olisin surmannut sinut, mutta jättänyt sen elämään.

33. Ja aasi näki minun, ja poikkesi jo kolme erää minun edestäni; vaan jollei hän olisi minun edestäni poikennut, niin minä nyt sinun tappaisin ja jättäisin aasin elämään.

33. Ja Asi näki minun ja poickeis jo colme erä minun edestäni waan jollei hän olis minun edestäni poikennut nijn minä nyt sinun tappaisin ja Asi jäis elämän.

33 And the donkey saw me and turned aside before me these three times. Unless she had turned aside from me, surely now I would have even slain you and saved her alive.

33. And the ass saw me, and turned from me these three times: unless she had turned from me, surely now also I had slain thee, and saved her alive.

33. Og Aseninden saa mig og veg nu tre Gange af Vejen: for mit Ansigt, ellers, dersom hun ikke var vegen af Vejen for mit Ansigt, da vilde jeg nu endogsaa have slaaet dig ihjel og ladet hende leve.

33. Och åsninnan såg mig, och vek undan för mig i tre gånger; eljest, hvar hon icke undanvikit hade, så hade jag nu slagit dig ihjäl, och åsninnan hade lefvande blifvit.

33. Ja se emma-esel näggi mind ja kallas mo ees ärra need kolm korda: kui ta ei olleks wahhest mo eest ärrakallanud, ehk ma nüüd sindke olleksin tapnud ja tedda ellusse jätnud.

33. Jei asilė nebūtų pasukusi iš kelio tris kartus ir nebūtų pasitraukusi, būčiau tave užmušęs, o ji būtų išlikusi gyva’‘.

33. Und die Eselin hat mich gesehen und ist dreimal ausgewichen; sonst, wo sie nicht vor mir gewichen wäre, so wollte ich dich auch jetzt erwürgt und die Eselin lebendig erhalten haben.

33. Or l'ânesse m'a vu, et s'est détournée devant moi déjà trois fois; et si elle ne se fût détournée de devant moi, je t'aurais même déjà tué et je l'aurais laissée en vie.

33. Que el asna me ha visto, y se ha apartado de delante de mí estas tres veces: y si no se hubiera apartado de delante de mí, yo también ahora te matara a tí, y a ella dejara viva.

33 Maar de ezelin heeft Mij gezien, en zij is nu driemaal voor Mijn aangezicht geweken; indien zij voor Mijn aangezicht niet geweken ware, zekerlijk Ik zoude u nu ook gedood, en haar bij het leven behouden hebben.

33. A widząc mię oślica ustąpiła przede mną po trzy kroć, a gdyby była nie ustąpiła przede mną, już bym cię był teraz zabił a onę bym był żywą zostawił.

33. És meglátott engem a szamár, és kitért én előttem immár három ízben; ha ki nem tért volna előlem, most meg is öltelek volna téged, őt pedig életben hagytam volna.

33 и ослица, видев Меня, своротила от Меня вот уже три раза; если бы она не своротила от Меня, то Я убил бы тебя, а ее оставил бы живою.

33. І бачила мене ослиця та й звертала оце передомною три рази. Коли б не звертала вона передомною, так нинї вбив би я тебе; а зоставив би її живою.

34. Niin Bileam vastasi Herran enkelille: Minä olen tehnyt syntiä; sillä minä en tiennyt, että sinä olit asettunut minua vastaan tielle. Mutta jos tämä ei ole sinulle mieleen, niin minä nyt palaan takaisin.

34. Niin Bileam sanoi Herran enkelille: minä olen syntiä tehnyt; sillä en minä tietänyt, että sinä seisoit minun vastassani tiellä. Nyt siis, jollei se sinulle kelpaa, niin minä palajan takaperin.

34. Nijn Bileam sanoi HERran Engelille: minä olen syndiä tehnyt: sillä en minä tiennyt ettäs seisoit minun wastasani tiellä ja jollei se sinulle kelpa nijn minä palajan tacaperin.

34 And Balaam said to the messenger of Jehovah, I have sinned, for I did not know that you stood in the way against me. Now therefore, if it displease you, I will get back again.

34. And Balaam said unto the angel of the LORD, I have sinned; for I knew not that thou stoodest in the way against me: now therefore, if it displease thee, I will get me back again.

34. Da sagde Bileam til Herrens Engel: Jeg har syndet, thi jeg vidste ikke, at du stod lige imod mig paa Vejen; og nu, dersom det er ondt for dine Øjne, vil jeg vende tilbage igen.

34. Då sade Bileam till Herrans Ängel: Jag hafver syndat; ty jag visste icke, att du stod emot mig i vägenom. Och nu, om det är icke din vilje, vill jag vända om igen.

34. Siis ütles Pileam Jehowa Ingli wasto: Ma ollen patto teinud, sest ma polle mitte teädnud, et sa mo wasto seisnud tee peäl; ja kui se nüüd pahha on so melest, siis lähhän ma taggasi.

34. Balaamas tarė Viešpaties angelui: ‘‘Nusidėjau, nežinodamas, kad tu stovi prieš mane, o dabar, jei tau nepatinka, aš sugrįšiu’‘.

34. Da sprach Bileam zu dem Engel des HERRN: Ich habe gesündigt; denn ich habe es nicht gewußt, daß du mir entgegenstandest im Wege. Und nun, so dir's nicht gefällt, will ich wieder umkehren.

34. Alors Balaam dit à l'ange de l'Éternel: J'ai péché; car je ne savais point que tu te tinsses dans le chemin contre moi; et maintenant, si cela te déplaît, je m'en retournerai.

34. Entónces Balaam dijo al ángel de Jehová: Yo he pecado, que no sabía que tú te ponías delante de mí en el camino: mas ahora, si te parece mal, yo me volveré.

34 Toen zeide Bileam tot den Engel des HEEREN: Ik heb gezondigd, want ik heb niet geweten, dat Gij mij tegemoet op dezen weg stond; en nu, is het kwaad in Uw ogen, ik zal wederkeren.

34. Zatem rzekł Balaam do Anioła Paóskiego: Zgrzeszyłem, albowiem nie widziałem, żeś ty stanął przeciwko mnie na drodze; przetoż teraz, jeźlić się to nie podoba, wrócę się.

34. Monda azért Bálám az Úr angyalának: Vétkeztem, mert nem tudtam, hogy te állasz előttem az útban. Most azért, ha nem tetszik ez néked, visszatérek.

34 И сказал Валаам Ангелу Господню: согрешил я, ибо не знал, что Ты стоишь против меня на дороге; итак, если это неприятно в очах Твоих,то я возвращусь.

34. І каже Білеам до ангела Господнього: Согрішив я; бо не знав, що ти стояв проти мене на стежцї. Оце ж коли негаразд воно в очу в тебе, так вернусь.

35. Mutta Herran enkeli sanoi Bileamille: Mene näiden miesten kanssa, mutta puhu ainoastaan se, minkä minä sinulle puhun. Niin Bileam lähti Baalakin päämiesten kanssa.

35. Ja Herran enkeli sanoi Bileamille: mene miesten kanssa, vaan ei sinun pidä puhuman muuta, kuin minä sinulle sanon: ja Bileam seurasi Balakin päämiehiä.

35. Ja HERran Engeli sanoi hänelle: mene nijden miesten cansa waan ei sinun muuta pidä puhuman cuin minä sinulle sanon ja nijn Bileam seurais Balakin päämiehiä.

35 And the messenger of Jehovah said to Balaam, Go with the men, but only the word that I will speak to you, that you will speak. So Balaam went with the rulers of Balak.

35. And the angel of the LORD said unto Balaam, Go with the men: but only the word that I shall speak unto thee, that thou shalt speak. So Balaam went with the princes of Balak.

35. Og Herrens Engel sagde til Bileam: Drag med Mændene, men kun det Ord, som jeg taler til dig, det skal du tale; saa drog Bileam med Balaks Fyrster.

35. Herrans Ängel sade till honom: Far med dessa männerna; men intet annat skall du tala, utan det jag säger dig. Så följde Bileam Balaks Förstar.

35. Ja Jehowa Ingel ütles Pileami wasto: minne nende meestega, agga sedda sanna pead sa üksipäines räkima, mis ma so wasto tahhan räkida: siis läks Pileam Palaki würstidega.

35. Viešpaties angelas tarė: ‘‘Eik su jais ir kalbėk tiktai tą, ką tau įsakysiu’‘. Balaamas nuėjo su Balako kunigaikščiais.

35. Der Engel des HERRN sprach zu ihm: Zieh hin mit den Männern; aber nichts anderes, denn was ich dir sagen werde, sollst du reden. Also zog Bileam mit den Fürsten Balaks.

35. Et l'ange de l'Éternel dit à Balaam: Va avec ces hommes; mais tu ne diras que ce que je te dirai. Et Balaam s'en alla avec les seigneurs de Balak.

35. Y el ángel de Jehová dijo a Balaam: Vé con estos varones, empero la palabra que yo te dijere, esa hablarás. Así Balaam fué con los príncipes de Balac.

35 De Engel des HEEREN nu zeide tot Bileam: Ga heen met deze mannen; maar alleenlijk dat woord, wat Ik tot u spreken zal, dat zult gij spreken. Alzo toog Bileam met de vorsten van Balak.

35. Lecz Anioł Paóski rzekł do Balaama: Jedź z ludźmi tymi; wszakże tylko, co Ja tobie powiem, mówić będziesz. I jechał Balaam z książęty Balakowymi.

35. Az Úrnak angyala pedig monda Bálámnak: Menj el e férfiakkal; mindazáltal a mit én mondok majd néked, azt mondjad. Elméne azért Bálám a Bálák fejedelmeivel.

35 И сказал Ангел Господень Валааму: пойди с людьми сими, только говори то, что Я буду говорить тебе. И пошел Валаам с князьями Валаковыми.

35. І каже ангел до Білеама: Ійди з людьми, но тільки мусиш те промовляти, що скажу тобі. І пійшов Білеам із князями Балаковими.

36. Kun Baalak kuuli, että Bileam oli tulossa, meni hän häntä vastaan Iir-Mooabiin, joka on Arnonia pitkin kulkevalla rajalla, uloimmalla rajalla.

36. Koska Balak kuuli Bileamin tulevan, läksi hän häntä vastaan Moabilaisten kaupunkiin, joka Arnonin rajoissa on, juuri rajan äärellä.

36. COsca Balac cuuli Bileamin tulewan läxi hän händä wastan Moabiterein Caupungijn joca Arnonin rajois on heidän ärimmäisis rajoisans.

36 And when Balak heard that Balaam came, he went out to meet him to the City of Moab, which is on the border of the Arnon, which is in the outmost part of the border.

36. And when Balak heard that Balaam was come, he went out to meet him unto a city of Moab, which is in the border of Arnon, which is in the utmost coast.

36. Og Balak hørte, at Bileam kom, og han drog ud ham i Møde til en Stad i Moab, som var ved Landemærket Arnon, som er ved det yderste Landemærke.

36. Då Balak hörde, att Bileam kom, for han ut emot honom uti de Moabiters stad, som ligger i gränsone vid Arnon, hvilken är vid den yttersta gränson;

36. Ja kui Palak kulis et Pileami tulli, siis läks ta wälja temma wasto senna Moabi liñna, mis Arnoni raia äres, mis selle raia wiimses otsas.

36. Tai išgirdęs, Balakas išėjo pasitikti Balaamo ligi miesto Aro, kuris yra Moabo pasienyje prie Arnono upės,

36. Da Balak hörte, daß Bileam kam, zog er aus ihm entgegen in die Stadt der Moabiter, die da liegt an der Grenze des Arnon, welcher ist an der äußersten Grenze,

36. Quand Balak apprit que Balaam venait, il sortit à sa rencontre, vers la ville de Moab, qui est sur la frontière de l'Arnon, à l'extrémité de la frontière.

36. Y oyendo Balac que Balaam venía, salió a recebirle a la ciudad de Moab, que estaba junto al término de Arnón, que es al cabo de los confines.

36 Als Balak hoorde, dat Bileam kwam, zo ging hij uit, hem tegemoet, tot de stad der Moabieten, welke aan de landpale van de Arnon ligt, die aan het uiterste der landpale is.

36. A gdy usłyszał Balak, iż przyjeżdża Balaam, wyjechał przeciwko niemu, do niektórego miasta Moabskiego, które jest na granicy Arnonu, które jest przy koócu granicy.

36. Mikor pedig meghallá Bálák, hogy jön Bálám, kiméne elébe Moábnak egyik városába, a mely az Arnon vidékén, [8†] a határ szélén vala.

36 Валак, услышав, что идет Валаам, вышел навстречу ему в город Моавитский, который на границе при Арноне, что у самого предела.

36. І почув Балак, що прибув Білеам, і вийшов він на зустріч йому в Ір-Моаб, на побережю Арнона, що на самому краю займища.

37. Ja Baalak sanoi Bileamille: Enkö minä vartavasten lähettänyt kutsumaan sinua? Minkätähden et tahtonut tulla minun luokseni? Enkö minä muka voi sinua palkita?

37. Ja balak sanoi Bileamille: enkö minä sanaa lähettänyt sinun perääs, kutsumaan sinua? miksi siis et sinä tullut minun tyköni? vai luulitkos, etten minä olisi sen edestä sinua taitanut kunnioittaa?

37. Ja sanoi hänelle: engö minä sana lähettänyt sinun peräs cudzuman sinua? mixi sijs et sinä tullut minun tygöni? wai luulitcos etten minä olis sen edest sinua taitanut cunnioitta?

37 And Balak said to Balaam, Did I not earnestly send to you to call you? Why did you not come to me? Am I not able indeed to promote you to honor?

37. And Balak said unto Balaam, Did I not earnestly send unto thee to call thee? wherefore camest thou not unto me? am I not able indeed to promote thee to honour?

37. Og Balak sagde til Bileam: Sendte jeg ikke Bud til dig at lade dig kalde? hvi drog du ikke til mig mon jeg virkelig ikke skulde kunne ære dig?

37. Och sade till honom: Hafver jag icke sändt efter dig, och låtit kalla dig? Hvi äst du då icke kommen till mig? Menar du jag kunde icke ära dig?

37. Ja Palak ütles Pileami wasto: Eks ma olle kül so jure läkkitanud sind kutsma? miks sa polle mo jure tulnud? eks ma woi sulle öiete au tehha?

37. ir tarė Balaamui: ‘‘Aš siunčiau pasiuntinius tave pakviesti, kodėl neatėjai? Ar manai, kad aš negaliu tavęs tinkamai pagerbti?’‘

37. und sprach zu ihm: Habe ich nicht zu dir gesandt und dich fordern lassen? Warum bist du denn nicht zu mir gekommen? Meinst du ich könnte dich nicht ehren?

37. Et Balak dit à Balaam: N'ai-je pas envoyé vers toi, pour t'appeler? Pourquoi n'es-tu pas venu vers moi? Ne puis-je pas vraiment te traiter avec honneur?

37. Y Balac dijo a Balaam: ¿No envié yo a tí a llamarte: por qué no has venido a mí? ¿No puedo yo honrarte?

37 En Balak zeide tot Bileam: Heb ik niet ernstiglijk tot u gezonden, om u te roepen? Waarom zijt gij niet tot mij gekomen? Kan ik u niet te recht vereren?

37. Tedy rzekł Balak do Balaama: Azażem z pilnością nie posyłał do ciebie wzywając cię? Czemużeś nie przyjechał do mnie? azaż cię zacnie uczcić nie mogę?

37. És monda Bálák Bálámnak: Avagy nem küldözgettem-é hozzád, hogy hívjanak téged? Miért nem jösz vala én hozzám? Avagy valóban nem tisztelhetnélek meg téged?

37 И сказал Валак Валааму: не посылал ли я к тебе, звать тебя? почемуты не шел ко мне? неужели я в самом деле не могу почтитьтебя?

37. І каже Балак до Білеама: Хиба ж не посилав я нарочно до тебе кликати тебе? Чом не прибував єси до мене? Чи то ж я справдї не спромігся б ушанувати тебе?

38. Mutta Bileam vastasi Baalakille: Olenhan minä nyt tullut sinun luoksesi. Mutta onko minun vallassani puhua mitään? Minkä Jumala panee minun suuhuni, sen minä puhun.

38. Ja Bileam vastasi häntä: katso, minä tulin nyt sinun tykös; vaan onko minulla voimaa mitään puhua? Sen minkä Jumala minun suuhuni antaa, sen minä puhun.

38. Ja Bileam wastais händä: cadzo minä tulin sinun tygös waan cuinga minä muuta puhun waan sen cuin Jumala minun suuhuni anda? sen minä puhun.

38 And Balaam said to Balak, Behold, I have come to you. Have I now any power at all to speak anything? The word that God puts in my mouth, that shall I speak.

38. And Balaam said unto Balak, Lo, I am come unto thee: have I now any power at all to say any thing? the word that God putteth in my mouth, that shall I speak.

38. Og Bileam sagde til Balak: Se, jeg er nu kommen til dig; mon jeg formaar at tale noget? det Ord, som Gud vil lægge i min Mund, det vil jeg tale.

38. Bileam svarade honom: Si, jag är kommen till dig; men huru kan jag något annat tala, utan det Gud gifver mig i munnen, det måste jag tala?

38. Ja Pileam ütles Palaki wasto: wata, ma ollen so jure tulnud, kas ma woin kül nüüd middagi räkida? se sanna mis Jummal mo suhho panneb, sedda tahhan ma räkida.

38. Balaamas atsakė Balakui: ‘‘Štai aš atėjau pas tave. Bet ar galiu aš ką nors pasakyti? Žodį, kurį Dievas įdės į mano lūpas, tą kalbėsiu’‘.

38. Bileam antwortete ihm: Siehe, ich bin gekommen zu dir; aber wie kann ich etwas anderes reden, als was mir Gott in den Mund gibt? Das muß ich reden.

38. Et Balaam répondit à Balak: Voici, je suis venu vers toi; mais pourrais-je maintenant prononcer quelque chose? Je dirai ce que Dieu me mettra dans la bouche.

38. Y Balaam respondió a Balac: He aquí, yo he venido a ti: ¿más podré ahora hablar alguna cosa? La palabra que Dios pusiere en mi boca, esa hablaré.

38 Toen zeide Bileam tot Balak: Zie, ik ben tot u gekomen; zal ik nu enigszins iets kunnen spreken? Het woord, hetwelk God in mijn mond leggen zal, dat zal ik spreken.

38. I rzekł Balaam do Balaka: Otom przyjechał do ciebie; izali teraz, choćbym chciał, będę mógł co mówić? słowo, które włoży Bóg w usta moje, mówić będę.

38. Bálám pedig monda Báláknak: Ímé eljöttem hozzád. Most pedig szólhatok-é magamtól [9†] valamit? A mi mondani valót Isten ád az én számba, azt mondom.

38 И сказал Валаам Валаку: вот, я и пришел к тебе, но могу ли я что от себя сказать? что вложит Бог в уста мои, то и буду говорить.

38. І каже Білеам до Балака: Се прибув я до тебе, та хиба моя воля промовляти що не будь? Слово, що кладе Бог в уста менї, те промовляти му.

39. Niin Bileam lähti Baalakin kanssa, ja he saapuivat Kirjat-Husotiin.

39. Ja niin Bileam meni Balakin kanssa, ja he tulivat Kujakaupunkiin,

39. Ja nijn Bileam meni Balakin cansa ja he tulit cujaCaupungijn.

39 And Balaam went with Balak and they came to Kiriath-huzoth.

39. And Balaam went with Balak, and they came unto Kirjathhuzoth.

39. Saa for Bileam med Balak, og de kom til Kirjath- Husoth.

39. Så for Bileam med Balak, och kommo in i gatustaden.

39. Siis läks Pileam Palakiga, ja nemmad tullid Utsoti liñna.

39. Balaamas su Balaku nuėjo į Kirjat Hucotą.

39. Also zog Bileam mit Balak, und sie kamen in die Gassenstadt.

39. Et Balaam s'en alla avec Balak, et ils vinrent à la ville de Hutsoth.

39. Y fué Balaam con Balac, y vinieron a la ciudad de Hucot.

39 En Bileam ging met Balak; en zij kwamen te Kirjath-huzzoth.

39. Tedy jechał Balaam z Balakiem a przyjechali do miasta Husot.

39. És elméne Bálám Bálákkal, és eljutának Kirjat-Husótba.

39 И пошел Валаам с Валаком и пришли в Кириаф-Хуцоф.

39. І рушили Білеам з Балаком, і прибули вони в Кірият-Ензот.

40. Ja Baalak teurasti raavaita ja lampaita ja lähetti ne Bileamille ja päämiehille, jotka olivat hänen luonansa.

40. Ja Balak uhrasi karjaa ja lampaita, ja lähetti Bileamin ja päämiesten perään, jotka hänen kanssansa olivat.

40. Waan Balac uhrais carja ja lambaita ja lähetti Bileamin ja päämiesten perään jotca hänen cansans olit.

40 And Balak sacrificed oxen and sheep and sent to Balaam and to the rulers that were with him.

40. And Balak offered oxen and sheep, and sent to Balaam, and to the princes that were with him.

40. Og Balak ofrede stort Kvæg og smaat Kvæg og sendte deraf til Bileam og til de Fyrster om vare hos ham.

40. Och Balak offrade fä och får, och sände efter Bileam, och efter de Förstar som när honom voro.

40. Ja Palak tappis weiksid ja puddolojuksid, ja läkkitas Pileami ja nende würstide jure, kes temmaga ollid.

40. Balakas aukojo jaučius bei avis ir nusiuntė dalį aukos Balaamui ir atvykusiems su juo kunigaikščiams.

40. Und Balak opferte Rinder und Schafe und sandte davon an Bileam und an die Fürsten, die bei ihm waren.

40. Et Balak sacrifia des bœufs et des brebis, et en envoya à Balaam et aux seigneurs qui étaient avec lui.

40. Y Balac hizo matar bueyes y ovejas, y envió a Balaam, y a los príncipes que estaban con él.

40 Toen slachtte Balak runderen en schapen; en hij zond aan Bileam, en aan de vorsten, die bij hem waren.

40. A tak Balak dał nabić wołów i owiec, i posłał do Balaama, i do książąt, którzy z nim byli.

40. És vágata Bálák ökröket és juhokat, és küldé Bálámnak és a fejedelmeknek, a kik vele valának.

40 И заколол Валак волов и овец, и послал к Валааму и князьям, которые были с ним.

40. І принїс Балак жертву з буйної й дрібної скотини, та й послав Білеамові та князям, що були з ним.

41. Mutta seuraavana aamuna Baalak otti Bileamin mukaansa ja vei hänet Baamot-Baalin kukkulalle, josta hän näki reunimmaisen osan tuota kansaa.

41. Mutta huomeneltain tapahtui, että Balak otti Bileamin, ja vei hänen Baalin kukkulalle, näkemään sieltä kansan ääreen.

41. MUtta huomeneltain otti Balac Bileamin ja wie hänen Baalin cuckulalle näkemän sieldä Canssan äreen

41 And it happened in the morning, that Balak took Balaam and brought him up into the high places of Baal and he saw from there the outmost part of the people.

41. And it came to pass on the morrow, that Balak took Balaam, and brought him up into the high places of Baal, that thence he might see the utmost part of the people.

41. Og det skete om Morgenen, da tog Balak Bileam og førte ham op paa Baals Høje og han saa derfra det yderste af Folket.

41. Om morgonen tog Balak Bileam, och hade honom upp på Baals höjder, att han dädan af måtte se intill ändan af folket.

41. Ja se olli hom̃iko, ja Palak wöttis Pileami ja wiis tedda ülles Paali körgede paikade peäle, ja seält näggi ta selle rahwa taggumist otsa.

41. Rytui išaušus, Balakas nuvedė Balaamą į Baalo aukštumas, iš kur jis matė dalį izraelitų tautos.

41. Und des Morgens nahm Balak den Bileam und führte ihn hin auf die Höhe Baals, daß er von da sehen konnte das Ende des Volks.

41. Et quand le matin fut venu, il prit Balaam, et le fit monter aux hauts lieux de Baal, et de là il vit l'extrémité du peuple.

41. Y el día siguiente Balac tomo a Balaam, e hízole subir a los altos de Baal, y desde allí vió el cabo del pueblo.

41 En het geschiedde des morgens, dat Balak Bileam nam, en voerde hem op de hoogten van Baal, dat hij van daar zag het uiterste des volks.

41. I stało się nazajutrz, że wziął Balak Balaama, i wprowadził go na wyżyny Baalowe, skąd widział i najdalszą część ludu.

41. Reggel pedig magához vevé Bálák Bálámot és felvivé őt a Baál magas hegyére, hogy meglássa onnét a népnek valami részét.

41 На другой день утром Валак взял Валаама и возвел его на высотыВааловы, чтобы он увидел оттуда часть народа.

41. І сталось воно вранцї, що взяв Балак Білеама та й привів його на верхи Бааля, щоб він побачив із відти народ, що стояв зпереду.