13 luku

Mooses lähettää vakoojia Kanaanin maahan.

1. Sen jälkeen kansa lähti liikkeelle Haserotista ja leiriytyi Paaranin erämaahan.

16. (H13:1) Ja sitte kansa matkusti Hatserotista ja sioitti itsensä Paranin korpeen.

1. Ja sijtte Canssa matcustit Hazerothist ja sioitit idzens Paranin corpeen.

16 And afterward the people journeyed from Hazeroth and encamped in the wilderness of Paran.

16. And afterward the people removed from Hazeroth, and pitched in the wilderness of Paran.

16. Og derefter rejste Folket fra Hazeroth, og de lejrede sig i Ørken Paran.

1. Sedan drog folket ifrå Hazeroth, och lägrade sig uti den öknene Paran.

16. Ja pärrast läksid rahwas tee peäle Atserotist, ja löid leri ülles Parani körbes.

16. Po to izraelitai iškeliavo iš Haceroto ir apsistojo Parano dykumoje.

16. Darnach zog das Volk von Hazeroth und lagerte sich in die Wüste Pharan.

1. Après cela, le peuple partit de Hatséroth, et ils campèrent au désert de Paran.

16. Y después movió el pueblo de Jaserot, y asentaron el campo en el desierto de Farán.

16 Maar daarna verreisde het volk van Hazeroth, en zij legerden zich in de woestijn van Paran.

16. Potem ruszył się lud z Haserotu, a położyli się obozem na puszczy Faran.

1. Azután pedig elindula a nép Haseróthból, és tábort ütének Párán pusztájában.

16 (13:1) После сего народ двинулся из Асирофа, и остановился в пустыне Фаран.

16. Потім рушив люд од Газерота та й отаборивсь у Паран степу.

2. Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:

1. Ja Herra puhui Mosekselle, sanoen:

2. JA HERra puhui Mosexelle sanoden:

1 And Jehovah spoke to Moses, saying,

1. And the LORD spake unto Moses, saying,

1. Og Herren talede til Mose og sagde

2. Och Herren talade med Mose, och sade:

1. Ja Jehowa räkis Mosesse wasto ja ütles:

1. Ir Viešpats kalbėjo Mozei:

1. Und der HERR redet mit Mose und sprach:

2. Et l'Éternel parla à Moïse, en disant:

1. Y JEHOVÁ habló a Moisés, diciendo:

1 En de HEERE sprak tot Mozes, zeggende:

1. I rzekł Pan do Mojżesza, mówiąc:

2. És szóla az Úr Mózesnek, mondván:

1 (13:2) И сказал Господь Моисею, говоря:

1. І рече Господь Мойсейові:

3. Lähetä miehiä vakoilemaan Kanaanin maata, jonka minä annan israelilaisille; lähettäkää mies kustakin isien sukukunnasta, ainoastaan niitä, jotka ovat ruhtinaita heidän keskuudessaan.

2. Lähetä miehet edelläs vakoomaan Kanaanin maata, jonka minä Israelin lapsille annan: yksi mies itsekustakin isänsä suvusta pitää lähetettämän, kukin päämies heidän seassansa.

3. Lähetä miehet jotca wacoisit Canaan maan jonga minä Israelin lapsille anna idzecustakin heidän Isäns sugusta yxi cuuluisa mies.

2 Send you men, that they may spy out the land of Canaan, which I give to the sons of Israel. From every tribe of their fathers you* will send a man, each one a ruler among them.

2. Send thou men, that they may search the land of Canaan, which I give unto the children of Israel: of every tribe of their fathers shall ye send a man, every one a ruler among them.

2. Send Mænd for dig, at de bespejde det Land Kanaan, hvilket jeg giver Israels Børn; I skulle sende een Mand for hver sin Fædrene Stamme, enhver iblandt dem skal være en Fyrste.

3. Sänd ut män, de som må bespeja landet Canaan, det jag Israels barn gifva vill; af hvarjo deras fäders slägt en myndig man.

2. Läkkita mehhi , et nemmad Kanaani maad läbbi katsuwad ärra, mis minna Israeli lastele annan; ühhe mehhe iggaühhest nende wannematte sou-arrust peate teie läkkitama, iggaüks kes würst on nende seas.

2. ‘‘Siųsk vyrus, po vieną vyresnįjį iš kiekvienos giminės, išžvalgyti Kanaano žemės, kurią duosiu izraelitams’‘.

2. Sende Männer aus, die das Land Kanaan erkunden, das ich den Kindern Israel geben will, aus jeglichem Stamm ihrer Väter einen vornehmen Mann.

3. Envoie des hommes pour explorer le pays de Canaan, que je donne aux enfants d'Israël. Vous enverrez un homme pour chacune des tribus de leurs pères, tous des principaux d'entre eux.

2. Envíate hombres que reconozcan la tierra de Canaán que yo doy a los hijos de Israel; de cada tribu de sus padres enviaréis un varón, cada uno príncipe entre ellos.

2 Zend u mannen uit: die het land Kanaan verspieden, hetwelk Ik den kinderen Israels geven zal; van elken stam zijner vaderen zult gijlieden een man zenden, zijnde ieder een overste onder hen.

2. Poślij męże, którzy by przeszpiegowali ziemię Chananejską, którą Ja dawam synom Izraelskim; po jednym mężu z każdego pokolenia poślecie, którzy by byli przedniejsi między nimi.

3. Küldj férfiakat, hogy [1†] kémleljék meg a Kanaán földét, a melyet én adok Izráel fiainak; az ő atyáiknak mindenik törzséből egy-egy férfiút küldjetek, mind olyat, a ki főember közöttök.

2 (13:3) пошли от себя людей, чтобы они высмотрели землю Ханаанскую, которуюЯ даю сынам Израилевым; по одному человеку от колена отцов их пошлите, главных из них.

2. Пішли людей на розглядини в Канаан землю, що дам її синам Ізрайлевим; по одному чоловікові з батьківських поколїнь їх пошлете їх, кожного князя спроміж їх.

4. Niin Mooses lähetti heidät Paaranin erämaasta Herran käskyn mukaan; kaikki ne miehet olivat israelilaisten päämiehiä.

3. Ja Moses lähetti heidät Paranin korvesta Herran sanan jälkeen: kaikki ne olivat Israelin lasten päämiehet.

4. Ja Moses lähetti heidän Paranin corwesta HERran sanan jälken ja ne olit caicki päämiehet Israelin lasten seas.

3 And Moses sent them from the wilderness of Paran according to the commandment of Jehovah. All of them men who were heads of the sons of Israel.

3. And Moses by the commandment of the LORD sent them from the wilderness of Paran: all those men were heads of the children of Israel.

3. Saa sendte Mose dem fra Parans Ørk, efter Herrens Mund, Mænd, der alle vare Øverster for Israels Børn.

4. Mose sände dem ut af den öknene Paran, efter Herrans ord, de som alle voro myndige män ibland Israels barn;

3. Ja Moses läkkitas neid Parani körwest Jehowa su-sanna järrele; keik need mehhed ollid Israeli laste peawannemad.

3. Mozė padarė, ką Viešpats įsakė. Jis išsiuntė iš Parano dykumos kiekvienos giminės vyresnįjį:

3. Mose, der sandte sie aus der Wüste Pharan nach dem Wort des HERRN, die alle vornehme Männer waren unter den Kindern Israel.

4. Moïse les envoya donc du désert de Paran, selon le commandement de l'Éternel; tous ces hommes étaient chefs des enfants d'Israël.

3. Y Moisés los envió desde el desierto de Farán conforme a la palabra de Jehová: y todos aquellos varones eran príncipes de los hijos de Israel.

3 Mozes dan zond hen uit de woestijn van Paran, naar den mond des HEEREN; al die mannen waren hoofden der kinderen Israels.

3. Wysłał je tedy Mojżesz z puszczy Faran według rozkazania Paóskiego; a oni mężowie wszyscy byli co przedniejsi z synów Izraelskich.

4. Elküldé azért őket Mózes Párán pusztájából az Úr rendelése szerint; és azok a férfiak mindnyájan főemberek valának Izráel fiai között.

3 (13:4) И послал их Моисей из пустыни Фаран, по повелению Господню, ивсе они мужи главные у сынов Израилевых.

3. І післав їх Мойсей із Паран степу, по слову Господньому, саміх таких людей що були голови в синів Ізрайлевих.

5. Ja nämä olivat heidän nimensä: Ruubenin sukukunnasta Sammua, Sakkurin poika,

4. Ja nämät ovat heidän nimensä: Rubenin sukukunnasta, Sammua Sakkurin poika,

5. Ja nämät owat heidän nimens: Sammua Sacurin poica Rubenin sucucunnast.

4 And these were their names: of the tribe of Reuben, Shammua the son of Zaccur;

4. And these were their names: of the tribe of Reuben, Shammua the son of Zaccur.

4. Og disse ere deres Navne: For Rubens Stamme Sammua, Sakkurs Søn;

5. Och heto alltså: Sammua, Zaccurs son, af Rubens slägte.

4. Ja need on nende nimmed: Rubeni sou-arrust Sammua Sakkuri poeg.

4. Rubeno giminės­Zakūro sūnų Šamūvą,

4. Und hießen also: Sammua, der Sohn Sakkurs, des Stammes Ruben;

5. Et voici leurs noms: Pour la tribu de Ruben, Shammua, fils de Zaccur;

4. Los nombres de los cuales son estos: De la tribu de Rubén, Sammua hijo de Zecur.

4 En dit zijn hun namen: van den stam van Ruben, Sammua, de zoon van Zaccur.

4. A teć są imiona ich: Z pokolenia Ruben Samua, syn Zachurów.

5. Ezek pedig azoknak nevei: A Rúben nemzetségéből Sámmua, a Zakhúr fia.

4 (13:5) Вот имена их: из колена Рувимова Саммуа, сын Закхуров,

4. А се ймення їх: Від поколїння Рубенового, Шамуа Сакуренко;

6. Simeonin sukukunnasta Saafat, Hoorin poika,

5. Simeonin sukukunnasta, Saphat Horin poika,

6. Saphat Horin poica Simeonin sucucunnast.

5 of the tribe of Simeon, Shaphat the son of Hori;

5. Of the tribe of Simeon, Shaphat the son of Hori.

5. for Simeons Stamme Safat, Hori Søn;

6. Saphat, Hori son, af Simeons slägte.

5. Simeoni sou-arrust Sawat Ori poeg.

5. Simeono giminės­Horio sūnų Šafatą,

5. Saphat, der Sohn Horis, des Stammes Simeon;

6. Pour la tribu de Siméon, Shaphath, fils de Hori;

5. De la tribu de Simeón, Safar hijo de Huri.

5 Van den stam van Simeon, Safat, de zoon van Hori.

5. Z pokolenie Symeonowego Safat, syn Hurów.

6. A Simeon nemzetségéből Safát, a Hóri fia.

5 (13:6) из колена Симеонова Сафат, сын Хориев,

5. Від поколїння Симеонового, Шафат Хоріенко;

7. Juudan sukukunnasta Kaaleb, Jefunnen poika,

6. Juudan sukukunnasta, Kaleb Jephunnen poika,

7. Caleb Jephunnin poica Judan sucucunnast.

6 of the tribe of Judah, Caleb the son of Jephunneh;

6. Of the tribe of Judah, Caleb the son of Jephunneh.

6. for Judas Stamme Kaleb, Jefunne Søn;

7. Caleb, Jephunne son, af Juda slägte.

6. Juda sou-arrust Kaleb Jewunne poeg.

6. Judo giminės­Jefunės sūnų Kalebą,

6. Kaleb, der Sohn Jephunnes, des Stammes Juda;

7. Pour la tribu de Juda, Caleb, fils de Jephunné;

6. De la tribu de Judá, Caleb hijo de Jefone.

6 Van den stam van Juda, Kaleb, de zoon van Jefunne.

6. Z pokolenia Judy Kaleb, syn Jefunów.

7. A Júda nemzetségéből Káleb, a Jefunné fia.

6 (13:7) из колена Иудина Халев, сын Иефонниин,

6. Від поколїння Юдиного, Калеб Ефуненко;

8. Isaskarin sukukunnasta Jigal, Joosefin poika,

7. Isaskarin sukukunnasta, Igeal Josephin poika,

8. Igeal Josephin poica Isascharin sucucunnast.

7 of the tribe of Issachar, Igal the son of Joseph;

7. Of the tribe of Issachar, Igal the son of Joseph.

7. for Isaskars Stamme Jigeal, Josefs Søn;

8. Jigeal, Josephs son, af Isaschars slägte.

7. Isaskari sou-arrust Igal Josepi poeg.

7. Isacharo giminės­Juozapo sūnų Igalą,

7. Jigeal, der Sohn Josephs, des Stammes Isaschar;

8. Pour la tribu d'Issacar, Jigal, fils de Joseph;

7. De la tribu de Isacar, Igal hijo de José.

7 Van den stam van Issaschar, Jigeal, de zoon van Jozef.

7. Z pokolenia Isaschar Igal, syn Józefów.

8. Az Izsakhár nemzetségéből Igál, a József fia.

7 (13:8) из колена Иссахарова Игал, сын Иосифов,

7. Від поколїння Іссахарового, Їгаль, син Йосифа;

9. Efraimin sukukunnasta Hoosea, Nuunin poika,

8. Ephraimin sukukunnasta, Hosea Nunin poika,

9. Hosea Nunin poica Ephraimin sucucunnast.

8 of the tribe of Ephraim, Hoshea the son of Nun;

8. Of the tribe of Ephraim, Oshea the son of Nun.

8. for Efraims Stamme Hosea, Nuns Søn;

9. Hosea, Nuns son, af Ephraims slägte.

8. Ewraimi sou-arrust Hosea Nuni poeg.

8. Efraimo giminės­Nūno sūnų Ozėją,

8. Hosea, der Sohn Nuns, des Stammes Ephraim;

9. Pour la tribu d'Éphraïm, Hosée, fils de Nun;

8. De la tribu de Efraim, Oséas hijo de Nun.

8 Van den stam van Efraim, Hosea, de zoon van Nun.

8. Z pokolenia Efraimowego Ozeasz, syn Nunów.

9. Az Efraim nemzetségéből Hósea, a Nún fia.

8 (13:9) из колена Ефремова Осия, сын Навин,

8. Від поколїння Ефраїмового, Гозей Нуненко;

10. Benjaminin sukukunnasta Palti, Raafun poika,

9. BenJaminin sukukunnasta, Palti Raphun poika,

10. Palthi Raphun poica BenJaminin sucucunnast.

9 of the tribe of Benjamin, Palti the son of Raphu;

9. Of the tribe of Benjamin, Palti the son of Raphu.

9. for Benjamins Stamme Palti, Rafu Søn;

10. Palti, Raphu son, af BenJamins slägte.

9. Penjamini sou-arrust Palti Rawu poeg.

9. Benjamino giminės­Rafuvo sūnų Paltį,

9. Palti, der Sohn Raphus, des Stammes Benjamin;

10. Pour la tribu de Benjamin, Palthi, fils de Raphu;

9. De la tribu de Benjamín, Palti hijo de Rafín.

9 Van den stam van Benjamin, Palti, de zoon van Rafu.

9. Z pokolenia Benjaminowego Falty, syn Rafuów.

10. A Benjámin nemzetségéből Pálthi, a Rafú fia.

9 (13:10) из колена Вениаминова Фалтий, сын Рафуев,

9. Від поколїння Беняминового, Пальтїй Рафуенко;

11. Sebulonin sukukunnasta Gaddiel, Soodin poika,

10. Sebulonin sukukunnasta, Gaddiel Sodin poika,

11. Gadiel Sodin poica Sebulonin sucucunnast.

10 of the tribe of Zebulun, Gaddiel the son of Sodi;

10. Of the tribe of Zebulun, Gaddiel the son of Sodi.

10. for Sebulons Stamme Gaddiel, Sodi Søn;

11. Gaddiel, Sodi son, af Sebulons slägte.

10. Sebuloni sou-arrust Kaddiel Sodi poeg.

10. Zabulono giminės­Sodžio sūnų Gadielį,

10. Gaddiel, der Sohn Sodis, des Stammes Sebulon;

11. Pour la tribu de Zabulon, Gaddiel, fils de Sodi;

10. De la tribu de Zabulón, Geddiel hijo de Sodi.

10 Van den stam van Zebulon, Gaddiel, de zoon van Sodi.

10. Z pokolenia Zabulon Gedyjel, syn Sodego.

11. A Zebulon nemzetségéből Gaddiel, a Szódi fia.

10 (13:11) из колена Завулонова Гаддиил, сын Содиев,

10. Від поколїння Зебулонового, Гаддієль Содіенко;

12. Manassen sukukunnasta Joosefin sukukuntaa Gaddi, Suusin poika,

11. Josephin sukukunnasta, Manassesta, Gaddi Susin poika,

12. Gadi Susin poica Josephin sucucunnast Manassest.

11 of the tribe of Joseph, (namely), of the tribe of Manasseh, Gaddi the son of Susi;

11. Of the tribe of Joseph, namely, of the tribe of Manasseh, Gaddi the son of Susi.

11. for Josefs Stamme, for Manasse Stamrne Gaddi, Sussi Søn;

12. Gaddi, Susi son, af Josephs slägte af Manasse.

11. Josepi sou-arrust Manasse sou-arrust Kaddi Susi poeg.

11. iš Juozapo sūnų, Manaso giminės­ Susio sūnų Gadį,

11. Gaddi, der Sohn Susis, des Stammes Joseph von Manasse;

12. Pour la tribu de Joseph, c'est-à-dire, pour la tribu de Manassé, Gaddi, fils de Susi;

11. De la tribu de José, de la tribu de Manasés, Gaddi hijo de Susi.

11 Van den stam van Jozef, voor den stam van Manasse, Gaddi, de zoon van Susi.

11. Z pokolenia Józefowego, to jest z potomstwa Manasesowego, Gady, syn Susego.

12. A József nemzetségéből, a Manasse nemzetségéből Gaddi, a Szúszi fia.

11 (13:12) из колена Иосифова от Манассии Гаддий, сын Сусиев,

11. Від поколїння Йосифового, роду Манассеєвого, Гаддій Сузіенко;

13. Daanin sukukunnasta Ammiel, Gemallin poika,

12. Danin sukukunnasta, Ammiel Gemallin poika,

13. Ammiel Gemallin poica Danin sucucunnast.

12 of the tribe of Dan, Ammiel the son of Gemalli;

12. Of the tribe of Dan, Ammiel the son of Gemalli.

12. for Dans Stamme Ammiel, Gemalli Søn;

13. Ammiel, Gemalli son, af Dans slägte.

12. Tani sou-arrust Ammiel Kemalli poeg.

12. Dano giminės­Gemalio sūnų Amielį,

12. Ammiel, der Sohn Gemallis, des Stammes Dan;

13. Pour la tribu de Dan, Ammiel, fils de Guemalli;

12. De la tribu de Dan, Ammiel hijo de Gemalli.

12 Van den stam van Dan, Ammiel, de zoon van Gemalli.

12. Z pokolenia Dan Ammijel, syn Gemmalego.

13. A Dán nemzetségéből Ammiél, a Gemálli fia.

12 (13:13) из колена Данова Аммиил, сын Гемаллиев,

12. Від поколїння Данового, Аммієль Гемалїенко;

14. Asserin sukukunnasta Setur, Miikaelin poika,

13. Asserin sukukunnasta, Setur Mikaelin poika,

14. Sethur Michaelin poica Asserin sucucunnast.

13 of the tribe of Asher, Sethur the son of Michael;

13. Of the tribe of Asher, Sethur the son of Michael.

13. for Asers Stamme Sethur, Mikaels Søn;

14. Sethur, Michaels son, af Assers slägte.

13. Aseri sou-arrust Setur Mikaeli poeg.

13. Ašero giminės­Mykolo sūnų Setūrą,

13. Sethur, der Sohn Michaels, des Stammes Asser;

14. Pour la tribu d'Asser, Sethur, fils de Micaël;

13. De la tribu de Aser, Setur hijo de Micael.

13 Van den stam van Aser, Sethur, de zoon van Michael.

13. Z pokolenia Aser Setur, syn Michaelów.

14. Az Áser nemzetségéből Szenthúr, a Mikaél fia.

13 (13:14) из колена Асирова Сефур, сын Михаилев,

13. Від поколїння Ассерового, Сефур Михайленко;

15. Naftalin sukukunnasta Nahbi, Vofsin poika,

14. Naphtalin sukukunnasta, Nakbi Vopsin poika,

15. Nahebi Waphsin poica Nephtalin sucucunnast.

14 of the tribe of Naphtali, Nahbi the son of Vophsi;

14. Of the tribe of Naphtali, Nahbi the son of Vophsi.

14. for Nafthali Stamme Nahebi, Vofsi Søn;

15. Nahebi, Vaphsi son, af Naphthali slägte.

14. Nawtali sou-arrust Rabi Wowsi poeg.

14. Neftalio giminės­Vofsio sūnų Nachbį,

14. Nahebi, der Sohn Vaphsis, des Stammes Naphthali;

15. Pour la tribu de Nephthali, Nachbi, fils de Vophsi;

14. De la tribu de Neftalí, Nahabi hijo de Vapsi.

14 Van den stam van Nafthali, Nachbi, de zoon van Wofsi.

14. Z pokolenia Neftali, Nabi, syn Wafsego.

15. A Nafthali nemzetségéből Nahbi, a Vofszi fia.

14 (13:15) из колена Неффалимова Нахбий, сын Вофсиев,

14. Від поколїння Нефталїєвого, Нагбій Вафсіенко;

16. Gaadin sukukunnasta Genuel, Maakin poika.

15. Gadin sukukunnasta, Guel Makin poika.

16. Guel Machin poica Gadin sucucunnast.

15 of the tribe of Gad, Geuel the son of Machi.

15. Of the tribe of Gad, Geuel the son of Machi.

15. for Gads Stamme Geuel, Maki Søn.

16. Geuel, Machi son, af Gads slägte.

15. Kadi sou-arrust Keuel Maki poeg,

15. Gado giminės­Machio sūnų Geuelį.

15. Guel, der Sohn Machis, des Stammes Gad.

16. Pour la tribu de Gad, Gueuel, fils de Maki.

15. De la tribu de Gad, Guel hijo de Maqui.

15 Van den stam van Gad, Guel, de zoon van Machi.

15. Z pokolenia Gad Guel, syn Machego.

16. A Gád nemzetségéből Géuel, a Mákhi fia.

15 (13:16) из колена Гадова Геуил, сын Махиев.

15. Від поколїння Гадового, Геуель Махізенко.

17. Nämä olivat niiden miesten nimet, jotka Mooses lähetti maata vakoilemaan. Mutta Mooses kutsui Hoosean, Nuunin pojan, Joosuaksi.

16. Nämät ovat niiden miesten nimet, jotka Moses lähetti vakoomaan maata, ja Hosean Nunin pojan nimitti Moses Josuaksi.

17. Nämät owat miesten nimet jotca Moses lähetti wacoiman maata: Ja Hosean Nunin pojan nimitti Moses Josuaxi.

16 These are the names of the men that Moses sent to spy out the land. And Moses called Hoshea the son of Nun Joshua.

16. These are the names of the men which Moses sent to spy out the land. And Moses called Oshea the son of Nun Jehoshua.

16. Disse ere Navnene paa de Mænd, som Mose sendte til at bespejde Landet; men Mose kaldte Hosea, Nuns Søn, Josva.

17. Desse äro namnen af männerna, som Mose utsände till att bespeja landet. Och Hosea, Nuns son, kallade Mose Josua.

16. Need on nende meeste nimmed, mis Moses läkkitas sedda maad läbbi ärra katsuma, ja Moses hüdis Hosea Nuni poia Josuaks.

16. Tai vardai vyrų, kuriuos Mozė pasiuntė išžvalgyti kraštą. Nūno sūnų Ozėją jis pavadino Jozue.

16. Das sind die Namen der Männer, die Mose aussandte, zu erkunden das Land. Aber Hosea, den Sohn Nuns, nannte Mose Josua.

17. Tels sont les noms des hommes que Moïse envoya pour explorer le pays. Or Moïse nomma Hosée, fils de Nun, Josué.

16. Estos son los nombres de los varones, que Moisés envió a reconocer la tierra; y a Oséas hijo de Nun, Moisés le puso nombre Josué.

16 Dit zijn de namen der mannen, die Mozes zond, om dat land te verspieden; en Mozes noemde Hosea, den zoon van Nun, Jozua.

16. Teć są imiona mężów, które posłał Mojżesz na przeszpiegowanie ziemi: i nazwał Mojżesz Ozeasza, syna Nunowego, Jozue.

17. Ezek ama férfiaknak nevei, a kiket elküldött Mózes a földnek megkémlelésére. És nevezé Mózes Hóseát, a Nún fiát Józsuénak.

16 (13:17) Вот имена мужей, которых посылал Моисей высмотреть землю. И назвал Моисей Осию, сына Навина, Иисусом.

16. Се імення мужів громадських, що їх післав Мойсей розгледїти землю. Гозейю ж Нуненка назвав Мойсей Йозуа.

18. Ja lähettäessään heidät vakoilemaan Kanaanin maata Mooses sanoi heille: Lähtekää nyt Etelämaahan ja nouskaa vuoristoon

17. Koska Moses lähetti heidät vakoomaan Kanaanin maata, sanoi hän heille: menkäät etelän puoleen, ja astukaat vuorelle,

18. COsca Moses lähetti heidän wacoiman Canaan maata sanoi hän heille: mengät etelän puoleen ja astucat wuorelle.

17 And Moses sent them to spy out the land of Canaan and said to them, You* get up this way by the South and go up into the hill-country.

17. And Moses sent them to spy out the land of Canaan, and said unto them, Get you up this way southward, and go up into the mountain:

17. Og Mose sendte dem til at bespejde Kanaans Land og sagde til dem: Drager herfra op I i Sydlandet, og I skulle gaa op paa Bjergene.

18. Då nu Mose utsände dem till att bespeja landet Canaan, sade han till dem: Farer upp söderut, och går upp på bergen;

17. Nenda läkkitas Moses neid Kanaani maad katsuma läbbi ärra ja ütles nende wasto: minge ülles senna louna pole ja minge ülles mäggise male.

17. Mozė, siųsdamas juos į Kanaano šalį, tarė jiems: ‘‘Pradėkite šalies pietuose ir, nuėję į kalnus,

17. Da sie nun Mose sandte, das Land Kanaan zu erkunden, sprach er zu ihnen: Ziehet hinauf ins Mittagsland und geht auf das Gebirge

18. Moïse les envoya donc pour explorer le pays de Canaan, et il leur dit: Montez ici par le Midi, et vous monterez sur la montagne,

17. Y enviólos Moisés a reconocer la tierra de Canaán, diciéndoles: Subíd por aquí, por el mediodía, y subíd al monte.

17 Mozes dan zond hen, om het land Kanaan te verspieden; en hij zeide tot hen: Trekt dit henen op tegen het zuiden, en klimt op het gebergte;

17. A posyłając je Mojżesz na przeszpiegowanie ziemi Chananejskiej, mówił do nich: Idźcie w tę stronę ku południowi, a wnijdźcie na górę:

18. És mikor elküldé őket Mózes a Kanaán földének megkémlelésére, monda nékik: Menjetek fel erre dél felől, és hágjatok fel a hegyre.

17 (13:18) И послал их Моисей высмотреть землю Ханаанскую и сказал им: пойдите в эту южную страну, и взойдите на гору,

17. І післав їх Мойсей розгледїти Канаан землю, кажучи їм: Ідїте сюди на полудне, та й зійдете на гору.

19. ja katselkaa, minkälainen maa on ja minkälainen kansa, joka siinä asuu, onko se voimakas vai heikko, onko sitä vähän vai paljon,

18. Katselkaat maata, millainen se on, ja kansaa, joka siinä asuu, onko se väkevä eli heikko, vähä eli paljo.

19. Cadzelcat maata millinen se on ja Canssa joca sijnä asu ongo se wäkewä eli heicko wähä eli paljo.

18 And see the land, what it is and the people who dwell in it, whether they are strong or weak, whether they are few or many,

18. And see the land, what it is; and the people that dwelleth therein, whether they be strong or weak, few or many;

18. Og I skulde bese Landet; hvordan det er, og det Folk, som bor derudi, om det er stærkt eller svagt, om det er lidet eller talrigt,

19. Och beser landet, huru det är, och folket, som deruti bor, om det är starkt eller svagt, litet eller mycket;

18. Ja wadage se Ma, missugune ta on, ja se rahwas mis seäl sees ellab, kas se wäggew on, kas wäeti, kas tedda pissut on, ehk paljo.

18. apžiūrėkite žemę ir žmones, kurie ten gyvena: ar jie galingi, ar silpni, ar jų mažai, ar daug;

18. und besehet das Land, wie es ist, und das Volk, das darin wohnt, ob's stark oder schwach, wenig oder viel ist;

19. Et vous verrez le pays, quel il est, le peuple qui y habite, s'il est fort ou faible, s'il est en petit ou en grand nombre;

18. Y considerád la tierra, que tal es: y el pueblo que la habita, si es fuerte, o flaco; si es poco, o mucho:

18 En beziet het land, hoedanig het zij, en het volk, dat daarin woont, of het sterk zij of zwak, of het weinig zij of veel;

18. I oglądajcie ziemię, jaka jest, i lud, który mieszka w niej, jeźli jest mocny, czyli mdły? jeźli ich mało, czyli wiele?

19. És nézzétek meg a földet, hogy milyen az; és a népet, a mely lakozik azon: erős-é az vagy erőtlen, kevés-é az vagy sok?

18 (13:19) и осмотрите землю, какова она, и народ живущий на ней, силен лион или слаб, малочислен ли он или многочислен?

18. І подивитесь на землю, яка вона; і люд, що живе в їй, чи міцний, чи слабовитий, малий, чи великий;

20. ja minkälainen maa on, jossa se asuu, onko se hyvä vai huono, ja minkälaiset ne kaupungit ovat, joissa se asuu, avonaisia kyliäkö vai varustettuja kaupunkeja,

19. Ja millainen maa se on, jossa he asuvat, onko se hyvä eli paha, ja minkäkaltaiset kaupungit ovat, joissa he asuvat, asuvatko he majoissa eli linnoissa,

20. Ja millinen maa se on josa he asuwat ongo se hywä eli paha ja mingäcaltaiset Caupungit owat joisa he asuwat asuwatco he majois eli linnois.

19 and what the land is that they dwell in, whether it is good or bad and what cities they are that they dwell in, whether in camps, or in strongholds,

19. And what the land is that they dwell in, whether it be good or bad; and what cities they be that they dwell in, whether in tents, or in strong holds;

19. og hvad det er for et Land som det bor udi, om det er godt eller slet, og hvad det er for Stæder, som det bor udi, om det bor i Lejre eller i Befæstninger,

20. Och hurudana land det är, der de uti bo, om det är godt eller ondt; och hurudana städer äro, der de uti bo, om de äro förvarade med murar, eller ej;

19. Ja mis Ma se on, kus se rahwas sees ellab, kas ta hea on ehk pahha, ja missugused need liñnad on, kus ta sees ellab, kas leride sees ehk tuggewatte liñnade sees.

19. ar pati žemė gera, ar bloga; kokie miestai, ar turi mūro sienas, ar ne;

19. und was es für ein Land ist, darin sie wohnen, ob's gut oder böse sei; und was für Städte sind, darin sie wohnen, ob sie in Gezelten oder Festungen wohnen;

20. Et ce qu'est le pays où il habite, s'il est bon ou mauvais; ce que sont les villes dans lesquelles il habite, si c'est dans des camps ou dans des forteresses;

19. Que tal es la tierra habitada, si es buena, o mala; y que tales son las ciudades habitadas; si son de tiendas, o de fortalezas:

19 En hoedanig het land zij, waarin hetzelve woont, of het goed zij of kwaad; en hoedanig de steden zijn, in dewelke hetzelve woont, of in legers, of in sterkten;

19. Jaka też jest ziemia, w której mieszkają, jeźli dobra, czyli zła? i co są za miasta, w których mieszkają, jeźli w namieciech, czyli w obronnych miejscach?

20. És milyen a föld, a melyben lakozik az: jó-é az vagy hitvány; és milyenek a városok, a melyekben lakozik: táborokban vagy erősségekben lakozik-é?

19 (13:20) и какова земля, на которой он живет, хороша ли она или худа? и каковы города, вкоторых он живет, в шатрах ли он живет или в укреплениях?

19. І яка земля та, де вони живуть, добра, чи зла, і які міста, що в їх живуть вони, табори, чи утвержені міста?

21. ja minkälaista on maa, lihavaa vai laihaa, onko siinä puita vai ei. Ja olkaa rohkealla mielellä ja ottakaa mukaanne sen maan hedelmiä. Oli näet se aika, jolloin ensimmäiset rypäleet kypsyivät.

20. Ja millainen maa on, lihava eli laiha, ja onko puita sillä maalla, taikka ei. Olkaat vahvassa turvassa, ja ottakaat maan hedelmää. Ja se oli siihen aikaan jona viinamarjat ensisti kypsyneet olivat.

21. Ja millinen maa on lihawa eli laiha ja ongo puita sillä maalla taicka ei. Olcat wahwas turwas ja ottacat maan hedelmäst. Ja se oli sijhen aican jona wijnamarjat ensist kypsynet olit.

20 and what the land is, whether it is fat or lean, whether there is wood in it, or not. And be you* of good courage and bring of the fruit of the land. Now the time was the time of the first-ripe grapes.

20. And what the land is, whether it be fat or lean, whether there be wood therein, or not. And be ye of good courage, and bring of the fruit of the land. Now the time was the time of the firstripe grapes.

20. og hvad det er for et Land, om det er fedt eller magert; om der er Træer i det eller ej, og I skulle være frimodige og tage af Landets Frugt; men det var paa den Tid, da de første Vindruer bleve modne.

21. Och hurudana landet är, fett eller magert, och om trä deruti äro, eller ej; varer vid en god tröst, och tager af landsens frukt. Och det var rätt på den tiden, då första vinbären voro mogne.

20. Ja mis Ma se on, kas ta wäggew on ehk lahja, kas seäl sees puid on ehk ollematta; ja kinnitage ennast ja wötke selle Ma wiljast. Ja se aeg olli essimesse wina-marja wilja aeg.

20. ar žemė derlinga, ar nualinta, ar miškinga, ar ne. Būkite drąsūs ir mums atneškite tos žemės vaisių’‘. Buvo metas, kada skinamos pirmosios vynuogės.

20. und was es für Land sei, ob's fett oder mager sei und ob Bäume darin sind oder nicht. Seid getrost und nehmet die Früchte des Landes. Es war aber eben um die Zeit der ersten Weintrauben.

21. Ce qu'est la terre, si elle est grasse ou maigre; s'il y a des arbres ou non. Et ayez bon courage, et prenez du fruit du pays. C'était alors le temps des premiers raisins.

20. Ítem, cual sea la tierra, si es gruesa, o magra; si hay en ella árboles, o no. Y esforzáos, y cogéd del fruto de la tierra. Y el tiempo era el tiempo de las primeras uvas.

20 Ook hoedanig het land zij, of het vet zij of mager, of er bomen in zijn of niet; en versterkt u, en neemt van de vrucht des lands. Die dagen nu waren de dagen der eerste vruchten van de wijndruiven.

20. Także co za ziemia, jeźli urodzajna, czyli niepłodna? jeźli w niej są drzewa, czyli nie? a bądźcie mężnego serca i przynieście nam owocu tamtej ziemi; a było to w ten czas, gdy się wina dostawały.

21. És milyen a föld: kövér-é az, vagy sovány; van-é abban élőfa vagy nincs? És legyetek bátorságosok, és szakaszszatok a földnek gyümölcséből. Azok a napok pedig a szőlőzsendülés napjai valának.

20 (13:21) и какова земля, тучна ли она или тоща? есть ли на ней дерева или нет? будьте смелы, и возьмите от плодов земли. Было же это ко времени созревания винограда.

20. І яка земля: родюща вона, чи скуповата; чи є по їй дерево, чи нема? І бувайте сьміливі, та принесїть з плоду землї. А був тодї саме час, що дозрів виноград.

22. Niin he lähtivät sinne ja vakoilivat maata Siinin erämaasta Rehobiin asti, josta mennään Hamatiin.

21. Ja he menivät ja vakoivat maan Zinin korvesta Rehobiin asti, jonka kautta Hamatiin mennään.

22. Ja he menit ja wagoit maan Zinnin corwesta Rehobin asti jonga cautta Hamathijn mennän.

21 So they went up and spied out the land from the wilderness of Zin to Rehob, to the entrance of Hamath.

21. So they went up, and searched the land from the wilderness of Zin unto Rehob, as men come to Hamath.

21. Og de gik op og bespejdede Landet, fra Zins Ørk indtil Rehob, til henimod Hamath.

22. De gingo upp, och bespejade landet, ifrå den öknene Zin allt intill Rehob, der man går till Hamath.

21. Ja nemmad läksid ülles ja katsusid sedda maad läbbi ärra Sinni körwest Reobist sadik, kust Amati minnakse.

21. Jie nuėję išžvalgė žemę nuo Cino dykumos iki Rehobo, kur einama į Lebo Hamatą.

21. Sie gingen hinauf und erkundeten das Land von der Wüste Zin bis gen Rehob, da man gen Hamath geht.

22. Ils montèrent donc et explorèrent le pays, depuis le désert de Tsin jusqu'à Rehob, en allant vers Hamath.

21. Y ellos subieron, y reconocieron la tierra desde el desierto de Sin, hasta Rohob entrando en Emat.

21 Alzo trokken zij op, en verspiedden het land, van de woestijn Zin af tot Rechob toe, waar men gaat naar Hamath.

21. I szli, a przeszpiegowali ziemię od puszczy Syn aż do Rochob, którędy chodzą do Emat.

22. Felmenének azért, és megkémlelék a földet a Czin pusztájától fogva mind Rehóbig, odáig, a hol Hamáthba mennek.

21 (13:22) Они пошли и высмотрели землю от пустыни Син даже до Рехова, близ Емафа;

21. І пійшли вони, розгледїли землю від Зин степу до Регобу, як ійти до Гамату.

23. Ja he lähtivät Etelämaahan ja tulivat Hebroniin, jossa asuivat Ahiman, Seesai ja Talmai, Anakin jälkeläiset. Mutta Hebron oli rakennettu seitsemän vuotta ennen Egyptin Sooania.

22. He menivät myös etelään päin ja tulivat Hebroniin: siellä oli Abkiman, Sesai ja Talmai, Enakin lapset. Ja Hebron oli rakennettu seitsemän ajastaikaa ennen kuin Zoan Egyptissä.

23. He menit myös etelän päin ja tulit Hebronijn siellä oli Ahiman Sesai ja Talmai Enakin lapset. Ja Hebron oli rakettu seidzemen ajastaica ennencuin Zoan Egyptis.

22 And they went up by the South and came to Hebron. And Ahiman, Sheshai and Talmai, the sons of Anak, were there. (Now Hebron was built seven years before Zoan in Egypt.)

22. And they ascended by the south, and came unto Hebron; where Ahiman, Sheshai, and Talmai, the children of Anak, were. (Now Hebron was built seven years before Zoan in Egypt.)

22. Derefter gik de op i Sydlandet og kom til Hebron, og der var Ahiman, Sesai og Talmai, Anaks Børn; men Hebron var bygget syv Aar førend Zoan i Ægypten.

23. De gingo också upp söderut, och kommo till Hebron; der var Ahiman, Sesai och Thalmai, Enaks barn. Och Hebron var uppbygdt i sju år förra än Zoan uti Egypten.

22. Ja nemmad läksid ülles louna pole ja tullid Ebroni, ja seäl ollid Ahiman, Sesai ja Talmai, Anaki poiad; ja Ebron olli seitse aastat enne üllesehhitud kui Egiptusse lin Soan.

22. Jie patraukė į pietus ir atėjo į Hebroną, kur gyveno Anako sūnūs Ahimanas, Šešajas ir Talmajas. Hebronas įkurtas septyneriais metais anksčiau už Egipto miestą Coaną.

22. Sie gingen auch hinauf ins Mittagsland und kamen bis gen Hebron; da waren Ahiman, Sesai und Thalmai, die Kinder Enaks. Hebron aber war sieben Jahre gebaut vor Zoan in Ägypten.

23. Ils montèrent par le Midi, et vinrent jusqu'à Hébron, où étaient Ahiman, Sheshaï, et Talmaï, enfants d'Anak. Or Hébron avait été bâtie sept ans avant Tsoan d'Égypte.

22. Y subieron por el mediodía, y vinieron hasta Hebron: y allí estaba Aquimán, y Sisai, y Tolmai, hijos de Enac. Y Hebrón fué edificada siete años ántes de Soán la de Egipto.

22 En zij trokken op in het zuiden, en kwamen tot Hebron toe, en daar waren Ahiman, Sesai en Talmai, kinderen van Enak; Hebron nu was zeven jaren gebouwd voor Zoan in Egypte.

22. A idąc ku południowi przyszli aż do Hebron, gdzie byli Ahiman, Sesai i Talmai, synowie Enakowi; a Hebron siedem lat było zbudowane przed Soan Egipskiem.

23. És felmenének dél felől, és jutának Hebronig; valának pedig ott Ahimán, Sésai és Thalmai, az Anák fiai: (Hebron pedig hét esztendővel építtetett elébb, mint az égyiptomi Czoán).

22 (13:23) и пошли в южную страну, и дошли до Хеврона, где жили Ахиман, Сесай и Фалмай, дети Енаковы: Хеврон же построен был семью годами прежде Цоана, города Египетского;

22. І повернули на полудне, і дійшли до Геброну, а там Ахіман, Сесай і Тальмай, дїти Енакові. Геброн же збудовано за сїм років перед Зоаном в Египтї.

24. Ja he tulivat Rypälelaaksoon; sieltä he leikkasivat viiniköynnöksen, jossa oli rypäleterttu, ja kahden miehen täytyi kantaa sitä korennolla; samoin he ottivat granaattiomenia ja viikunoita.

23. Ja tulivat hamaan Eskolin ojan tykö, ja leikkasivat sieltä viinapuun oksan viinamarjarypäleen kanssa, ja kaksi kantoi sitä korennolla, niin myös granatin omenia ja fikunia.

24. Ja tulit haman Escolin wirran tygö ja leickaisit sijtä wijnapuun oxan wijnamarja rypälen cansa ja he annoit cahden canda corennolla nijn myös granatin omenita ja ficunita.

23 And they came to the valley of Eshcol and cut down from there a branch with one cluster of grapes and they bore it upon a staff between two, also of the pomegranates and of the figs.

23. And they came unto the brook of Eshcol, and cut down from thence a branch with one cluster of grapes, and they bare it between two upon a staff; and they brought of the pomegranates, and of the figs.

23. Og de kom indtil Eskols Bæk og afskare der en Vinkvist og en Vindrueklasse, og to bare den paa en Stang, og de toge af Granatæblerne og af Figenerne.

24. Och de kommo intill den bäcken Escol, och skoro der en vinqvist af med en vinklasa, och läto två bära den på en stång, och dertill granatäple och fikon.

23. Ja nemmad tullid Eskoli orko, ja leikasid seält ühhe wina-wäni ja ühhe wina-marja kobbara ärra, ja kandsid sedda körrendaga kahhekeste, ja neist kranati-ounust ja wigi-marjust wötsid nemmad ka .

23. Nuėję prie Eškolo upelio, nupjovė šaką su viena keke vynuogių, ir du vyrai ją nešė ant karties. Taip pat paėmė granato vaisių ir figų iš tos vietos,

23. Und sie kamen bis an den Bach Eskol und schnitten daselbst eine Rebe ab mit einer Weintraube und ließen sie zwei auf einem Stecken tragen, dazu auch Granatäpfel und Feigen.

24. Et ils vinrent jusqu'au torrent d'Eshcol, et y coupèrent un sarment avec une grappe de raisins, et ils la portèrent à deux avec une perche, ainsi que des grenades et des figues.

23. Y llegaron hasta el arroyo de Escol, y de allí cortaron un sarmiento con un racimo de uvas, el cual trajeron dos en una barra; y de las granadas, y de los higos.

23 Daarna kwamen zij tot het dal Eskol, en sneden van daar een rank af met een tros wijndruiven, dien zij droegen met tweeen, op een draagstok; ook van de granaatappelen en van de vijgen.

23. Przyszli potem aż do rzeki Eschol, i urznęli tam GałąË™ z gronem jednem jagód winnych, i nieśli ją na drążku, dwa także granatowe jabłka i figi.

24. Mikor pedig eljutának [2†] Eskol völgyéig, lemetszének ott egy szőlővesszőt egy szőlőfürttel, és ketten vivék azt rúdon; és a gránátalmákból és a figékből is szakasztának.

23 (13:24) и пришли к долине Есхол, и срезали там виноградную ветвь с одною кистью ягод, и понесли ее на шесте двое; взялитакже гранатовых яблок и смокв;

23. І дійшли до Есколь долини, і зрізали там вітку з однією гроною ягод, та й несли її два на жердцї, також і гранати і смокви.

25. Se paikka nimitettiin Rypälelaaksoksi, rypäleen tähden, jonka israelilaiset sieltä leikkasivat.

24. Ja se paikka kutsuttiin Eskolin virraksi, sen viinamarjarypäleen tähden, jonka Israelin lapset sieltä leikkasivat.

25. Ja se paicka cudzuttin Escolin wirraci sen wijnamarja rypälen tähden jonga Israelin lapset sijtä leickaisit.

24 That place was called the valley of Eshcol, because of the cluster which the sons of Israel cut down from there.

24. The place was called the brook Eshcol, because of the cluster of grapes which the children of Israel cut down from thence.

24. Dette Sted kaldte man Eskols Bæk for den Klases Skyld, som Israels Børn afskare der.

25. Det rummet kallas Escols bäck, för den vinklasans skull, som Israels barn der afskoro.

24. Sesamma paik hüti kobbara orruks, selle kobbara pärrast, mis Israeli lapsed seält ärraleikasid.

24. kuri buvo pavadinta Eškolu, nes ten Izraelio vaikai nupjovė vynuogių kekę.

24. Der Ort heißt Bach Eskol um der Traube willen, die die Kinder Israel daselbst abschnitten.

25. On appela ce lieu Torrent d'Eshcol (Torrent de la grappe), à cause de la grappe que les enfants d'Israël y coupèrent.

24. Y llamó a aquel lugar, Nahalescol por el racimo, que cortaron de allí los hijos de Israel.

24 Diezelve plaats noemde men het dal Eskol, ter oorzake van den tros, dien de kinderen Israels van daar afgesneden hadden.

24. I nazwano miejsce ono Nachal Eschol, od grona winnego, które tam byli urznęli synowie Izraelscy.

25. Azt a helyet elnevezék Eskol völgyének; a szőlőfürtért, a melyet lemetszettek vala onnét Izráel fiai.

24 (13:25) место сие назвали долиною Есхол, по причине виноградной кисти, которую срезали там сыны Израилевы.

24. Урочище те названо Єсколь* долиною через виноград, що зрізали там сини Ізрайлеві.

26. Ja he palasivat maata vakoilemasta neljänkymmenen päivän kuluttua.

25. Ja he palasivat maata vakoomasta neljänkymmenen päivän perästä.

26. JA cosca he maan wacoinet olit palaisit he neljänkymmenen päiwän peräst.

25 And they returned from spying out the land at the end of forty days.

25. And they returned from searching of the land after forty days.

25. Og de vendte tilbage fra at bespejde Landet, der fyrretyve Dage vare til Ende.

26. Och de vände om, när de hade bespejat landet, efter fyratio dagar;

25. Ja nemmad tullid taggasi sedda maad läbbi ärra katsumast, neljakümne päwa pärrast.

25. Žvalgai, apėję visą šalį, sugrįžo po keturiasdešimties dienų

25. Und sie kehrten um, als sie das Land erkundet hatten, nach vierzig Tagen,

26. Or ils revinrent d'explorer le pays au bout de quarante jours.

25. Y volvieron de reconocer la tierra al cabo de cuarenta dias.

25 Daarna keerden zij weder van het verspieden des lands, ten einde van veertig dagen.

25. Zatem wrócili się od onego szpiegowania ziemi po wyjściu czterdziestu dni.

26. És visszatérének a föld megkémleléséből negyven nap mulva.

25 (13:26) И высмотрев землю, возвратились они через сорок дней.

25. І вернулись вони після розглядин під конець сорока днїв;

27. He vaelsivat ja tulivat Mooseksen, Aaronin ja kaiken Israelin kansan luo Paaranin erämaahan Kaadekseen. Ja he tekivät heille ja kaikelle kansalle selkoa matkastaan ja näyttivät heille sen maan hedelmiä.

26. Ja he kävivät, ja tulivat Moseksen ja Aaronin tykö, ja kaiken Israelin lasten seurakunnan tykö, Paranin korpeen Kadeksessa, ja ilmoittivat heille asian ja koko joukolle, millainen se oli, ja osoittivat heille maan hedelmät.

27. Ja he käwit ja tulit Mosexen ja Aaronin tygö ja caiken Israelin lasten seuracunnan tygö Paranin corwes Cadexen tykönä ja ilmoitit heille asian ja coco joucolle millinen se oli ja osotit heille maan hedelmät.

26 And they went and came to Moses and to Aaron and to all the congregation of the sons of Israel, to the wilderness of Paran, to Kadesh and brought back word to them and to all the congregation and showed them the fruit of the land.

26. And they went and came to Moses, and to Aaron, and to all the congregation of the children of Israel, unto the wilderness of Paran, to Kadesh; and brought back word unto them, and unto all the congregation, and shewed them the fruit of the land.

26. Og de gik og kom til Mose og tilAron og til al Israels Børns Menighed, til Parans Ørk til Kades; og de bragte dem og al Menigheden Svar igen, og de lode dem se Landets Frugt.

27. Gingo och kommo till Mose och Aaron till hela menigheten af Israels barn, uti den öknene Paran till Kades; och sade honom igen, och hela menighetene, huruledes det stod till, och läto dem se landsens frukt;

26. Ja nemmad läksid ärra ja tullid Mosesse jure ja Aaroni jure ja keige Israeli laste koggodusse jure Parani körbe Kadesi liggi, ja nemmad töid sannumid taggasi neile ja keige koggodussele, ja näitsid neile selle Ma wilja.

26. pas Mozę, Aaroną ir izraelitus į Kadešą, į Parano dykumą. Jie papasakojo visiems, ką sužinojo, ir parodė to krašto vaisius.

26. gingen hin und kamen zu Mose und Aaron und zu der ganzen Gemeinde der Kinder Israel in die Wüste Pharan gen Kades und sagten ihnen wieder und der ganzen Gemeinde, wie es stände, und ließen sie die Früchte des Landes sehen.

27. Et étant arrivés, ils vinrent vers Moïse et vers Aaron, et vers toute l'assemblée des enfants d'Israël, au désert de Paran, à Kadès, et ils leur rendirent compte, ainsi qu'à toute l'assemblée, et leur montrèrent du fruit du pays.

26. Y anduvieron, y vinieron a Moisés y a Aarón, y a toda la congregación de los hijos de Israel en el desierto de Farán, en Cades; y diéronles la respuesta, y a toda la congregación, y mostráronles el fruto de la tierra.

26 En zij gingen heen, en kwamen tot Mozes en tot Aaron, en tot de gehele vergadering der kinderen Israels, in de woestijn van Paran, naar Kades; en brachten bescheid weder aan hen, en aan de gehele vergadering, en lieten hun de vrucht des lands zien.

26. A wróciwszy się, przyszli do Mojżesza i do Aarona, i do wszystkiego zgromadzenia synów Izraelskich na puszczą Faran, która jest w Kades; i dali im i wszystkiemu pospólstwu sprawę, ukazawszy im owoc onej ziemi.

27. És menének, és jutának Mózeshez és Áronhoz, és Izráel fiainak egész gyülekezetéhez, Párán pusztájába, Kádesbe; és hírt vivének nékik és az egész gyülekezetnek, és megmutaták nékik a földnek gyümölcsét.

26 (13:27) И пошли и пришли к Моисею и Аарону и ко всему обществу сынов Израилевых в пустыню Фаран, в Кадес, и принесли им и всему обществу ответ, и показали им плоды земли;

26. І йдучи прийшли до Мойсея та Арона, до всієї громади синів Ізрайлевих, у Паран степу, до Кадесу; і принесли вістку їм і всїй громадї і показали їм плоди землї.

28. Ja he kertoivat hänelle sanoen: Me menimme siihen maahan, jonne meidät lähetit. Ja se tosiaankin vuotaa maitoa ja mettä, ja tällaisia ovat sen hedelmät.

27. Ja he juttelivat hänelle, ja sanoivat: me tulimme sille maalle, johonka sinä meitä lähetit, jossa myös rieskaa ja hunajaa vuotaa, ja tämä on hänen hedelmänsä.

28. Ja he juttelit heille ja sanoit: me tulimme sille maalle johonga te meitä lähetit josa riesca ja hunajata wuota ja tämä on hänen hedelmäns.

27 And they told him and said, We came to the land where you sent us. And surely it flows with milk and honey and this is the fruit of it.

27. And they told him, and said, We came unto the land whither thou sentest us, and surely it floweth with milk and honey; and this is the fruit of it.

27. Og de fortalte ham og sagde: Vi kom til Landet, som du sendte os til, og det flyder endog med Mælk og Honning, og denne er Frugten derfra.

28. Och förtäljde dem, och sade: Vi vore in uti det land, dit I oss sänden, der mjölk och hannog uti flyter; och detta är dess frukt;

27. Ja nemmad juttustasid temmale ja ütlesid: Meie saime senna male kuhho sa meid läkkitasid, ja se joseb ka pima ja met , ja se on temma willi.

27. Jie sakė: ‘‘Buvome nuėję į žemę, į kurią mus siuntei. Ji tikrai plūsta pienu ir medumi, ir štai jos vaisiai;

27. Und erzählten ihnen und sprachen: Wir sind in das Land gekommen, dahin ihr uns sandtet, darin Milch und Honig fließt, und dies ist seine Frucht;

28. Ils lui firent donc leur rapport, et dirent: Nous sommes allés au pays où tu nous avais envoyés; et vraiment c'est un pays où coulent le lait et le miel, et voici de son fruit.

27. Y contáronle, y dijeron: Nosotros llegamos a la tierra a la cual nos enviaste; la cual ciertamente corre leche y miel, y este es el fruto de ella:

27 En zij vertelden hem, en zeiden: Wij zijn gekomen tot dat land, waarheen gij ons gezonden hebt; en voorwaar, het is van melk en honig vloeiende, en dit is zijn vrucht.

27. A powiadali im, mówiąc: Przyszliśmy do ziemi, do którejś nas był posłał, która w prawdzie opływa mlekiem i miodem, a oto, ten jest owoc jej;

28. Így beszélének néki, és ezt mondák: Elmentünk vala arra a földre, a melyre küldöttél vala minket, és bizonyára tejjel [3†] és mézzel folyó az, és ez annak gyümölcse!

27 (13:28) и рассказывали ему и говорили: мы ходили в землю, в которую тыпосылал нас; в ней подлинно течет молоко и мед, и вот плоды ее;

27. І оповідали йому кажучи: Прийшли ми в землю, де ти посилав нас, і справдї: тече вона молоком та медом, і се плоди її.

29. Mutta kansa, joka siinä maassa asuu, on voimallista, ja kaupungit ovat lujasti varustettuja ja hyvin suuria; näimmepä siellä Anakin jälkeläisiäkin.

28. Paitsi sitä, että siinä maakunnassa asuu väkevä kansa, ovat siellä juuri vahvat ja suuret kaupungit, ja me näimme siellä myös Enakin pojat.

29. Paidzi sitä että sijnä maacunnas asu wäkewä Canssa siellä owat juuri wahwat ja suuret Caupungit: Ja me näimme siellä myös Enakin lapset.

28 However the people who dwell in the land are strong and the cities are fortified, very great and moreover we saw the sons of Anak there.

28. Nevertheless the people be strong that dwell in the land, and the cities are walled, and very great: and moreover we saw the children of Anak there.

28. Men dog, det er et stærkt Folk, som bor i Landet, og Stæderne ere faste og saare store, vi have ogsaa set Anaks Børn der.

29. Förutan att der bor starkt folk uti, och der äro ganska faste och store städer; och vi såge der ock Enaks barn.

28. Sest agga wigga, et se rahwas mis seäl maal ellab, tuggew on ja need liñnad tuggewad ja wägga sured, ja meie olleme ka Anaki poiad seäl näinud.

28. bet jos gyventojai yra stiprūs, miestai dideli, apjuosti mūro sienomis. Ten matėme ir Anako palikuonių.

28. nur, daß starkes Volk darin wohnt und sehr große und feste Städte sind; und wir sahen auch Enaks Kinder daselbst.

29. Seulement le peuple qui habite dans ce pays est robuste, et les villes sont closes et très grandes; nous y avons vu aussi des enfants d'Anak.

28. Mas el pueblo que habita aquella tierra, es fuerte, y las ciudades muy grandes y fuertes: y también vimos allí los hijos de Enac.

28 Behalve dat het een sterk volk is, hetwelk in dat land woont, en de steden zijn vast, en zeer groot; en ook hebben wij daar kinderen van Enak gezien.

28. Tylko że mocny jest lud, który mieszka w onej ziemi; miasta także obronne są, i bardzo wielkie; do tego i syny Enakowe tameśmy widzieli.

29. Csakhogy erős az a nép, a mely lakja azt a földet, és a városok erősítve vannak, és felette nagyok; sőt még Anák fiait is láttuk ott.

28 (13:29) но народ, живущий на земле той, силен, и города укрепленные, весьма большие, и сынов Енаковых мы видели там;

28. Тільки що потужен люд, що живе в тій землї, і утверджені міста вельми великі; та й Енакових дїтей бачили ми там.

30. Amalekilaiset asuvat Etelämaassa ja heettiläiset, jebusilaiset ja amorilaiset asuvat vuoristossa, ja kanaanilaiset asuvat meren rannalla ja Jordanin varsilla.

29. Amalekilaiset asuvat etelän puolella maata, Hetiläiset ja Jebusilaiset ja Amorilaiset asuvat vuorilla. Kanaanealaiset asuvat meren tykönä ja Jordanin vierellä.

30. Amalechiterit asuwat etelän puolella maata Hetherit ja Jebuserit ja Amorrerit asuwat wuorilla. Cananerit asuwat meren tykönä ja Jordanin wierellä.

29 Amalek dwells in the land of the South. And the Hittite and the Jebusite and the Amorite, dwell in the hill-country. And the Canaanite dwells by the sea and along by the side of the Jordan.

29. The Amalekites dwell in the land of the south: and the Hittites, and the Jebusites, and the Amorites, dwell in the mountains: and the Canaanites dwell by the sea, and by the coast of Jordan.

29. Amalek bor sydligt i Landet, og Hethiten og Jebusiten og Amoriten bor paa Bjerget, og Kananiten bor ved Havet og ved Jordanens Bred.

30. De Amalekiter bo söderut i landena; de Hetheer, och Jebuseer, och Amoreer bo uppå bergen; de Cananeer bo vid hafvet och vid Jordan.

29. Amaleki-rahwas on seäl maal ellamas louna pool, ja Itti- ja Jebusi- ja Emori-rahwas on mäggisel maal ellamas, ja Kanaani-rahwas on ellamas merre pool ja Jordani äres.

29. Amalekiečiai gyvena pietuose, hetitai, jebusiečiai ir amoritai kalnuose, kanaaniečiai prie jūros ir Jordano slėnyje’‘.

29. So wohnen die Amalekiter im Lande gegen Mittag, die Hethiter und Jebusiter und Amoriter wohnen auf dem Gebirge, die Kanaaniter aber wohnen am Meer und um den Jordan.

30. Les Amalécites habitent la contrée du Midi; et les Héthiens, les Jébusiens et les Amoréens habitent dans la montagne; et les Cananéens habitent près de la mer et le long du Jourdain.

29. Amalec habita la tierra del mediodía, y el Jetteo, y el Jebuseo, y el Amorreo habitan en el monte: y el Cananeo habita junto a la mar, y a la ribera del Jordán.

29 De Amalekieten wonen in het land van het zuiden; maar de Hethieten, en de Jebusieten, en de Amorieten wonen op het gebergte; en de Kanaanieten wonen aan de zee, en aan den oever van de Jordaan.

29. Amalek mieszka w ziemi na południe, a Hetejczyk, i Jebuzejczyk, i Amorejczyk mieszka na górach; Chananejczyk zaś mieszka nad morzem, i nad brzegiem Jordanu.

30. Amálek lakik a dél felől való földön, és Khitteus, Jebuzeus és Emoreus lakik a hegyeken; [4†] a tenger mellett, és a Jordán partján pedig Kananeus lakik.

29 (13:30) Амалик живет на южной части земли, Хеттеи, Иевусеи и Аморреи живут на горе, Хананеи же живут при море и на берегу Иордана.

29. Амалек живе в землї полуденнїй, а Гетії, і Євузії, і Аморії живуть по горах, а Канаанїї живуть над морем і здовж берегів Іорданських.

31. Ja Kaaleb koitti tyynnyttää kansaa napisemasta Moosesta vastaan ja sanoi: Menkäämme sittenkin sinne ja ottakaamme se haltuumme, sillä varmasti me sen voitamme.

30. Mutta Kaleb vaikitti kansaa Moseksen edessä, ja sanoi: käykäämme rohkiasti ja omistakaamme maa; sillä kyllä me sen voitamme.

31. Mutta Caleb waikitti Canssan Mosexen edes ja sanoi: käykäm ja omistacam maa: sillä kyllä me sen woitam.

30 And Caleb stilled the people before Moses and said, Let us go up at once and possess it, for we are well able to overcome it.

30. And Caleb stilled the people before Moses, and said, Let us go up at once, and possess it; for we are well able to overcome it.

30. Men Kaleb beroligede Folket overfor Mose og sagde: Lader os dog gaa op og indtage det til Ejendom; thi vi kunne lettelig bemægtige os det.

31. Men Caleb stillte folket för Mose, och sade till dem: Låt oss draga ditupp, och taga landet in; förty vi kunne väl vara dem öfvermägtige.

30. Ja Kaleb waikistas rahwast Mosesse ees ja ütles: läkki julgeste ülles, sedda pärrima, sest meie same kül woimust selle peäle.

30. Bet Kalebas nuramino žmones prieš Mozę ir sakė: ‘‘Eikime ir užimkime tą žemę, nes mes esame pajėgūs juos nugalėti’‘.

30. Kaleb aber stillte das Volk gegen Mose und sprach: Laßt uns hinaufziehen und das Land einnehmen; denn wir können es überwältigen.

31. Alors Caleb fit taire le peuple devant Moïse, et dit: Montons, et emparons-nous-en; car nous pouvons les vaincre.

30. Entónces Caleb hizo callar el pueblo delante de Moisés, y dijo: Subamos subiendo, y poseámosla; que más podremos que ella.

30 Toen stilde Kaleb het volk voor Mozes, en zeide: Laat ons vrijmoedig optrekken, en dat erfelijk bezitten; want wij zullen dat voorzeker overweldigen!

30. I hamował Kaleb lud szemrzący przeciw Mojżeszowi, i mówił: Pójdźmy a posiądźmy ziemię, bo ją pewnie sobie podbijemy.

31. És jóllehet Káleb csendesíté a Mózes ellen háborgó népet, és azt mondja vala: Bátran felmehetünk, és elfoglalhatjuk azt a földet, mert kétség nélkül megbírunk azzal;

30 (13:31) Но Халев успокаивал народ пред Моисеем, говоря: пойдем и завладеем ею, потому что мы можем одолеть ее.

30. І втихомирив Калеб людей, що противились Мойсейові, та й промовив: Пійдемо таки та й займем її, стане бо сили в нас впокорити її.

32. Mutta ne miehet, jotka olivat käyneet hänen kanssaan siellä, sanoivat: Emme me kykene käymään sen kansan kimppuun, sillä se on meitä voimakkaampi.

31. Mutta ne miehet, jotka hänen kanssansa olivat menneet, sanoivat: emme taida mennä sitä kansaa vastaan; sillä he ovat meitä väkevämmät.

32. Mutta ne miehet jotca hänen cansans olit mennet sanoit: en me taida mennä sitä Canssa wastan: sillä he owat meitä wäkewämmät.

31 But the men who went up with him said, We are not able to go up against the people, for they are stronger than we.

31. But the men that went up with him said, We be not able to go up against the people; for they are stronger than we.

31. Men de Mænd, som vare dragne op med ham, sagde: Vi formaa ikke at drage op mod det Folk; thi det er stærkere end vi.

32. Men de män, som hade varit med honom uppfarne, sade: Vi förmåge icke draga ditupp emot det folk; ty de äro oss för starke.

31. Agga need mehhed mis temmaga senna üllesläinud, ütlesid: Ei meie woi mitte siñna üllesminna se rahwa wasto, sest se on wäggewam meid.

31. Bet vyrai, buvę su juo, sakė: ‘‘Mes negalime eiti prieš tas tautas, nes jos už mus stipresnės’‘.

31. Aber die Männer, die mit ihm waren hinaufgezogen, sprachen: Wir vermögen nicht hinaufzuziehen gegen das Volk; denn sie sind uns zu stark,

32. Mais les hommes qui étaient montés avec lui, dirent: Nous ne pourrons monter contre ce peuple, car il est plus fort que nous.

31. Mas los varones que subieron con él, dijeron: No podremos subir contra aquel pueblo; porque es más fuerte que nosotros:

31 Maar de mannen, die met hem opgetrokken waren, zeiden: Wij zullen tot dat volk niet kunnen optrekken, want het is sterker dan wij.

31. Ale mężowie oni, którzy z nim chodzili, rzekli: Nie będziem mogli ciągnąć przeciw tamtemu ludowi; bo mocniejszy jest nad nas.

32. Mindazáltal a férfiak, a kik felmentek vala vele, azt mondják vala: Nem mehetünk fel az ellen a nép ellen, mert erősebb az nálunknál.

31 (13:32) А те, которые ходили с ним, говорили: не можем мы идти против народа сего, ибо он сильнее нас.

31. Ті ж чоловіки, що з ним ходили у гори, мовляли: Не буде в нас сили увійти між сїх людей, вони бо сильнїйші, як ми.

33. Niin he saattoivat israelilaisten keskuudessa pahaan huutoon sen maan, jota olivat olleet vakoilemassa, sanoessaan: Se maa, jota olemme kierrelleet ja vakoilleet, on maa, joka syö omat asukkaansa; ja kaikki kansa, jota me siellä näimme, oli kookasta väkeä.

32. Ja he saattivat maan, jonka he katselleet olivat, pahaan huutoon Israelin lasten seassa, sanoen: maa, jonka lävitse me kävimme vakoomassa sitä, syö asujansa, ja kaikki kansa, jonka me siellä näimme, ovat juuri pitkät ihmiset.

33. Ja he saatit sen maan pahaan huuton jonga he cadzellet olit Israelin lasten seas sanoden: maa jonga läpidze me käwimme wacoimas syö hänen asujans ja caicki Canssa jonga me siellä näimme owat juuri pitkät ihmiset.

32 And they brought up an evil report of the land which they had spied out to the sons of Israel, saying, The land, through which we have gone to spy it out, is a land that eats up the inhabitants of it. And all the people that we saw in it are men of great stature.

32. And they brought up an evil report of the land which they had searched unto the children of Israel, saying, The land, through which we have gone to search it, is a land that eateth up the inhabitants thereof; and all the people that we saw in it are men of a great stature.

32. Og de bragte ondt Rygte om Landet, hvilket de havde bespejdet, ud til Israels Børn og sagde: Det Land, som vi gik igennem at bespejde det, det er et Land, som fortærer sine Indbyggere, og alt det Folk, som vi saa deri, er høje Folk.

33. Och de förtalade landet, som de skådat hade, för Israels barnom, och sade: Landet, som vi igenomgångit hafve till att bespeja det, uppfräter sina inbyggare; och allt det folk, som vi derinne sågo, är ganska långt folk. Vi såge der ock tyranner, Enaks barn af de tyranner; och vi vorom för vår ögon såsom gräshoppor, och så vorom vi ock för deras ögon.

32. Ja nemmad töstsid Israeli laste ette pahha könne se Ma peäle mis nemmad ollid läbbi katsunud ärra, ja ütlesid: se Ma mis meie läbbi käinud, sedda ärra katsumas läbbi, se on üks Ma mis neid ärralöppetab kes seäl ellawad, ja keik se rahwas mis meie seäl sees näinud, on pitkad mehhed.

32. Ir jie skleidė tarp Izraelio vaikų blogus atsiliepimus apie tą žemę, kurią buvo išžvalgę, kalbėdami: ‘‘Žemė, kurią išžvalgėme, ryja savo gyventojus, o žmonės, kuriuos matėme, yra labai aukšto ūgio.

32. und machten dem Lande, das sie erkundet hatten, ein böses Geschrei unter den Kindern Israel und sprachen: Das Land, dadurch wir gegangen sind, es zu erkunden, frißt seine Einwohner, und alles Volk, das wir darin sahen, sind Leute von großer Länge.

33. Et ils décrièrent devant les enfants d'Israël le pays qu'ils avaient exploré, en disant: Le pays que nous avons parcouru pour l'explorer, est un pays qui dévore ses habitants, et tous ceux que nous y avons vus, sont des gens de haute stature.

32. Y infamaron la tierra, que habían reconocido, con los hijos de Israel, diciendo: La tierra por donde pasamos para reconocerla, es tierra que traga a sus moradores; y todo el pueblo, que vimos en medio de ella, son hombres de grande estatura.

32 Alzo brachten zij een kwaad gerucht voort van het land, dat zij verspied hadden, aan de kinderen Israels, zeggende: Dat land, door hetwelk wij doorgegaan zijn, om het te verspieden, is een land, dat zijn inwoners verteert; en al het volk, hetwelk wij in het midden van hetzelve gezien hebben, zijn mannen van grote lengte.

32. I zganili onę ziemię, którą byli przeszpiegowali, synom Izraelskim, mówiąc: Ziemia ta, którąśmy przeszli, i przeszpiegowali ją, jest ziemia pożerająca obywatele swoje, a lud wszystek, któryśmy w niej widzieli, lud jest wysokiego wzrostu.

33. És rossz hírét vivék annak a földnek, a melyet megkémleltek volt, Izráel fiaihoz, mondván: Az a föld, a melyen általmentünk, hogy megkémleljük azt, olyan föld, a mely megemészti az ő lakóit; az egész nép is, a melyet láttunk azon, szálas emberekből áll.

32 (13:33) И распускали худую молву о земле, которую они осматривали, между сынами Израилевыми, говоря: земля, которую проходили мы для осмотра, есть земля, поедающая живущих на ней, и весь народ, который видели мы среди ее, люди великорослые;

32. І рознесли вони між синами Ізрайлевими недобрі вісти про землю, що розглядували самі, мовляючи: Земля, що нею проходили ми, щоб розвідати, така земля, що жере осадників своїх, і ввесь люд, що ми бачили серед неї, се люде великого росту.

34. Näimmepä siellä jättiläisiäkin, Anakin jättiläisheimon jälkeläisiä, ja me olimme mielestämme kuin heinäsirkkoja; sellaisia me heistäkin olimme.

33. Me näimme siellä myös hirmuiset Enakin pojat, jättiläisiä: ja me olimme meidän silmäimme edessä (nähdä) niinkuin heinäsirkat, ja niin olimme myös me heidän silmäinsä edessä.

34. Me näimme siellä myös uljat Enakin lapset nijstä uljaista ja me olimma meidän silmäimme edes nähdä nijncuin heinäsircat ja nijn olimme myös me nähdä heidän silmäins edes

33 And we saw there the giants, the sons of Anak, who come of the giants. And we were in our own sight as grasshoppers and so we were in their sight.

33. And there we saw the giants, the sons of Anak, which come of the giants: and we were in our own sight as grasshoppers, and so we were in their sight.

33. Og vi saa der Kæmperne, Anaks Børn, Kæmpeslægt; og vi vare for vore Øjne som Græshopper, og vi vare ligesaa for deres Øjne.

33. Ja meie olleme seäl näinud need sured pitkad mehhed Anaki poiad neist hirmsaist surist mehhist, ja meie ollime ommast melest kui rohhotirtsud, ja nenda ollime meie kül ka nende melest.

33. Ten matėme milžinus iš Anako giminės, ir mes buvome prieš juos kaip žiogai, ir tokie mes buvome jų akyse’‘.

33. Wir sahen auch Riesen daselbst, Enaks Kinder von den Riesen; und wir waren vor unsern Augen wie Heuschrecken, und also waren wir auch vor ihren Augen.

34. Et nous y avons vu les géants, enfants d'Anak, de la race des géants; et nous étions à nos yeux comme des sauterelles, et nous l'étions aussi à leurs yeux.

33. También vimos allí gigantes, hijos de Enac, de los gigantes: y éramos nosotros, a nuestro parecer, como langostas: y así les parecíamos también a ellos.

33 Wij hebben ook daar de reuzen gezien, en de kinderen van Enak, van de reuzen; en wij waren als sprinkhanen in onze ogen, alzo waren wij ook in hun ogen.

33. Tameśmy też widzieli olbrzymy, syny Enakowe z rodu olbrzymów; i zdaliśmy się sobie przy nich jako szaraócza, takimiż zdaliśmy się i onym.

34. És láttunk ott óriásokat is, az óriások közül való Anáknak fiait, és olyanok valánk a magunk szemében, mint a sáskák, és az ő szemeikben is olyanok valánk.

33 (13:34) там видели мы и исполинов, сынов Енаковых, от исполинского рода; и мы были в глазах наших пред ними , как саранча, такими же были мы и в глазах их.

33. І бачили ми там велетнїв, синів Енакових, з роду велетнїв; і самим нам здавалось, наче ми тая сараньча, і такими ж були в очах їх.