20 luku

Mirjam kuolee Kaadeksessa. Vettä saadaan kalliosta. Edomilaiset kieltävät israelilaisia kulkemasta maansa läpi. Aaronin kuolema.

1. Senjälkeen israelilaiset, koko seurakunta, tulivat Siinin erämaahan ensimmäisenä kuukautena, ja kansa asettui Kaadekseen. Siellä Mirjam kuoli, ja hänet haudattiin sinne.

1. Ja Israelin lapset tulivat kaiken seurakunnan kanssa Sinin korpeen, ensimäisellä kuulla, ja kansa viipyi Kadeksessa. Ja MirJam kuoli siellä, ja myös haudattiin sinne.

1. JA Israelin lapset tulit caiken seuracunnan cansa Zinnin corpeen ensimäisellä cuulla ja Canssa wijwyi Cadexes. Ja MirJam cuoli siellä ja sinne myös haudattin.

1 And the sons of Israel, even the whole congregation, came into the wilderness of Zin in the first month and the people abode in Kadesh. And Miriam died there and was buried there.

1. Then came the children of Israel, even the whole congregation, into the desert of Zin in the first month: and the people abode in Kadesh; and Miriam died there, and was buried there.

1. Og Israels Børn, den ganske Menighed, kom i den Ørk Zin, i den første Maaned, og Folket blev i Kades; og Maria døde der og blev begraven der.

1. Och Israels barn kommo med hela menighetene in uti den öknena Zin, i första månaden; och folket blef i Kades. Och MirJam blef der död, och vardt der begrafven.

1. Ja Israeli lapsed, keik se koggodus tullid, Sinni körbe essimessel kuul, ja rahwas jäi Kadessi, ja Mirjam surri siñna ärra ja maeti senna mahha.

1. Izraelitai atvyko į Cino dykumą pirmą mėnesį ir sustojo Kadeše. Ten mirė Mirjama ir buvo palaidota.

1. Und die Kinder Israel kamen mit der ganzen Gemeinde in die Wüste Zin im ersten Monat, und das Volk lag zu Kades. Und Mirjam starb daselbst und ward daselbst begraben.

1. Or, les enfants d'Israël, toute l'assemblée, arrivèrent au désert de Tsin, au premier mois, et le peuple s'arrêta à Kadès; et Marie mourut là, et y fut ensevelie.

1. Y LLEGARON los hijos de Israel, toda la congregación, al desierto de Zin el mes primero, y reposó el pueblo en Cádes; y allí murió María, y fué sepultada allí.

1 Als de kinderen Israels, de ganse vergadering, in de woestijn Zin gekomen waren, in de eerste maand, zo bleef het volk te Kades. En Mirjam stierf aldaar, en zij werd aldaar begraven.

1. I przyszło wszystko mnóstwo synów Izraelskich na puszczą Syn, miesiąca pierwszego; i mieszkał lud w Kades; gdzie umarła Maryja, i tamże jest pogrzebiona.

1. És eljutának Izráel fiai, az egész gyülekezet Czin pusztájába az első hónapban és megtelepedék a nép Kádesben, és meghala ott Miriám, és eltemetteték ott.

1 И пришли сыны Израилевы, все общество, в пустыню Син в первыймесяц, и остановился народ в Кадесе, и умерла там Мариам и погребена там.

1. І прийшли сини Ізрайлеві цїлою громадою в степ Зин, первого місяця; і остановився народ в Кадесї; і вмерла там Миряма, і поховано її там.

2. Mutta kansalla ei ollut vettä; niin he kokoontuivat Moosesta ja Aaronia vastaan.

2. Ja kansalla ei ollut vettä, ja he kokoontuivat Mosesta ja Aaronia vastaan.

2. JA Canssalla ei ollut wettä ja he cocoisit heidäns Mosesta ja Aaronita wastan.

2 And there was no water for the congregation and they assembled themselves together against Moses and against Aaron.

2. And there was no water for the congregation: and they gathered themselves together against Moses and against Aaron.

2. Og Menigheden havde intet Vand; da forsamledes de, mod Mose og mod Aron.

2. Och menigheten hade intet vatten; och de församlade sig emot Mose och Aaron.

2. Ja sel koggodussel ei olnud wet, ja nemmad tullid kokko Mosesse ja Aaroni wasto.

2. Toje vietoje nebuvo vandens. Izraelitai, susirinkę pas Mozę ir Aaroną,

2. Und die Gemeinde hatte kein Wasser, und sie versammelten sich wider Mose und Aaron.

2. Et il n'y avait point d'eau pour le peuple, et ils s'assemblèrent contre Moïse et contre Aaron.

2. Y no hubo agua para la congregación; y juntáronse contra Moisés y Aarón.

2 En er was geen water voor de vergadering; toen vergaderden zij zich tegen Mozes en tegen Aaron.

2. A gdy lud nie miał wody, zebrali się przeciw Mojżeszowi, i przeciw Aaronowi.

2. De nem vala vize a gyülekezetnek, összegyűlének azért Mózes és Áron ellen.

2 И не было воды для общества, и собрались они против Моисея и Аарона;

2. І не стало води для громади, і зібрались вони проти Мойсея і Арона.

3. Ja kansa riiteli Moosesta vastaan ja sanoi näin: Jospa mekin olisimme hukkuneet silloin, kun veljemme hukkuivat Herran edessä!

3. Ja kansa riiteli Moseksen kanssa, ja sanoivat: jospa olisimme hukkuneet siellä, kussa meidän veljemme hukkuivat Herran edessä.

3. Ja Canssa rijtelit Mosexen cansa ja sanoit: josca me olisim huckunet siellä cusa meidän weljem hucuit HERran edes.

3 And the people contended with Moses and spoke, saying, Would that we had died when our brothers died before Jehovah!

3. And the people chode with Moses, and spake, saying, Would God that we had died when our brethren died before the LORD!

3. Og Folket kivedes med Mose, og de sagde: Gid vi dog havde opgivet Aanden, dengang vore Brødre opgave Aanden for Herrens Ansigt.

3. Och folket trätte med Mose, och sade: Ack! det vi hade förgångits, der våre bröder förgingos för Herranom.

3. Ja rahwas riidles Mosessega ja räkisid ööldes: oh olleksime meie hinge heitnud, kui meie wennad Jehowa ees hinge heitsid.

3. priekaištaudami kalbėjo: ‘‘Geriau būtume žuvę su savo broliais Viešpaties akivaizdoje.

3. Und das Volk haderte mit Mose und sprach: Ach, daß wir umgekommen wären, da unsere Brüder umkamen vor dem HERRN!

3. Et le peuple contesta avec Moïse, et ils dirent: Plût à Dieu que nous fussions morts, quand nos frères moururent devant l'Éternel!

3. Y riñó el pueblo con Moisés, y hablaron, diciendo: Y ojalá hubiéramos perecido nosotros, cuando perecieron nuestros hermanos delante de Jehová.

3 En het volk twistte met Mozes, en zij spraken, zeggende: Och, of wij den geest gegeven hadden, toen onze broeders voor het aangezicht des HEEREN den geest gaven!

3. I swarzył się lud z Mojżeszem, i rzekli mówiąc: Obyśmy byli pomarli, gdy pomarli bracia nasi przed Panem.

3. És feddőzék a nép Mózessel, és szólának mondván: Vajha holtunk volna meg, mikor megholtak a mi atyánkfiai az Úr előtt!

3 и возроптал народ на Моисея и сказал: о, если бы умерли тогда и мы, когда умерли братья наши пред Господом!

3. І сварились люде з Мойсейом і з Ароном, мовляючи: Лучче було б нам померти тодї, як померло браттє наше перед Господом!

4. Minkätähden toitte Herran seurakunnan tähän erämaahan, kuollaksemme karjoinemme tänne?

4. Miksi olette vieneet tämän Herran Herran kansan tähän korpeen, kuolemaan täällä, sekä meitä että karjaamme.

4. Mixi te oletta wienet tämän HERran Canssan tähän corpeen cuoleman täällä meidän carjam cansa?

4 And why have you* brought the assembly of Jehovah into this wilderness, that we should die there, we and our beasts?

4. And why have ye brought up the congregation of the LORD into this wilderness, that we and our cattle should die there?

4. Og hvorfor førte I Herrens Menighed ind i denne Ørk, at vi skulle dø der, vi og vore Dyr?

4. Hvi hafven I fört denna Herrans menighet uti denna öknena, att vi här dö skole med vårom boskap?

4. Ja mikspärrast ollete teie Jehowa koggodust seie körbe winud, et meie seie ärra surreme, meie ja meie lojuksed?

4. Kodėl jūs atvedėte Viešpaties susirinkimą į šitą dykumą, kad mes ir mūsų gyvuliai čia numirtume?

4. Warum habt ihr die Gemeinde des HERRN in diese Wüste gebracht, daß wir hier sterben mit unserm Vieh?

4. Pourquoi avez-vous fait venir l'assemblée de l'Éternel dans ce désert, pour que nous y mourions, nous et notre bétail?

4. ¿Y por qué hicisteis venir la congregación de Jehová a este desierto, para que muramos aquí nosotros y nuestras bestias?

4 Waarom toch hebt gijlieden de gemeente des HEEREN in deze woestijn gebracht, dat wij daar sterven zouden, wij en onze beesten?

4. I przeczżeście zawiedli to zgromadzenie Paóskie na tę puszczę, abyśmy tu pomarli, my i dobytki nasze?

4. És [1†] miért hoztátok az Úrnak gyülekezetét e pusztába, hogy meghaljunk itt mi, és a mi barmaink?

4 зачем вы привели общество Господне в эту пустыню, чтобы умереть здесь нам и скоту нашему?

4. Та на що привели ви громаду Господню в цей степ, щоб і нам тут погибнути і скотинї нашій?

5. Ja minkätähden johdatitte meidät pois Egyptistä tuodaksenne meidät tähän pahaan paikkaan, jossa ei kasva viljaa eikä viikunoita, ei viiniköynnöksiä eikä granaattiomenia, ja jossa ei ole vettä juoda?

5. Ja miksi olette johdattaneet meidät Egyptistä, tuodaksenne meitä tähän pahaan paikkaan, jossa emme taida kylvää, jossa ei myös ole fikunia, taikka viinapuita, ei myös granatin omenia, eipä ole vettäkään juodaksemme?

5. Ja mixi te oletta tuonet meidän Egyptist tähän pahaan paickaan josa en me taida kylwä josa ei myös ole ficunita taicka wijnapuita ei myös Granatin omenita eipä ole myös wettäkän juodaxem.

5 And why have you* made us to come up out of Egypt, to bring us in to this evil place? It is no place of seed, or of figs, or of vines, or of pomegranates, neither is there any water to drink.

5. And wherefore have ye made us to come up out of Egypt, to bring us in unto this evil place? it is no place of seed, or of figs, or of vines, or of pomegranates; neither is there any water to drink.

5. Og hvorfor førte I os op af Ægypten for at bringe os til dette slemme Sted, som ikke er et Sted til Sæd og Figen og Vin og Granatæble, og hvor der ikke er Vand at drikke?

5. Och hvi hafven I fört oss utur Egypten intill denna onda platsen, der man intet så kan; der hvarken äro fikon eller vinträ, ej heller granatäple; och är dertillmed intet vatten till att dricka?

5. Ja mikspärrast ollete teie meid seie ülles saatnud Egiptusse-maalt, et teie meid winud seiesamma pahha paika? polle se seemne egga wigi-marja, ei wina-pu egga kranati-ouna paik, ja wet ep olle ka mitte jua.

5. Kam mus išvedėte iš Egipto ir atvedėte į šitą netikusią vietą, kur negalime sėti ir neauga nei figos, nei vynuogės, nei granatai ir nėra net vandens?’‘

5. Und warum habt ihr uns aus Ägypten geführt an diesen bösen Ort, da man nicht säen kann, da weder Feigen noch Weinstöcke noch Granatäpfel sind und dazu kein Wasser zu trinken?

5. Pourquoi nous avez-vous fait monter hors d'Égypte, pour nous amener en ce méchant lieu, qui n'est point un lieu pour semer, ni pour des figuiers, ni pour la vigne, ni pour les grenadiers, et où il n'y a point d'eau à boire?

5. ¿Y por qué nos has hecho subir de Egipto para traernos a este mal lugar? No lugar de sementera, de higueras, de viñas, ni granados, ni aun agua hay para beber.

5 En waarom hebt gijlieden ons doen optrekken uit Egypte, om ons te brengen in deze kwade plaats? Het is geen plaats van zaad, noch van vijgen, noch van wijnstokken, noch van granaatappelen; ook is er geen water om te drinken.

5. A po cóżeście nas wywiedli z Egiptu, abyście nas wprowadzili na to złe miejsce, na którem się nie rodzi ani zboże, ani figi, ani grona winne, ani jabłka granatowe; nawet wody nie masz dla napoju?

5. És miért hoztatok fel minket Égyiptomból, hogy e rossz helyre hozzatok minket, hol nincs vetés, sem füge, sem szőlő, sem gránátalma, és inni való víz sincsen!

5 и для чего вывели вы нас из Египта, чтобы привести нас на это негодное место, где нельзя сеять, нет ни смоковниц, ни винограда, ни гранатовых яблок, ни даже водыдля питья?

5. І нащо вивели ви нас із Египту, щоб завести нас у се ледаче врочище? Нема ту нї землї на сїйбу, нї смоківниць, нї винограду, нї гранат, і навіть води нїде напитись.

6. Mutta Mooses ja Aaron menivät seurakunnan luota ilmestysmajan ovelle ja lankesivat kasvoilleen. Silloin näkyi Herran kirkkaus heille.

6. Niin Moses ja Aaron menivät kansan tyköä seurakunnan majan ovelle ja lankesivat kasvoillensa, ja Herran kunnia näkyi heille.

6. Nijn Moses ja Aaron menit Canssan tykö seuracunnan majan owelle ja langeisit caswoillens ja HERran cunnia näyi heille.

6 And Moses and Aaron went from the presence of the assembly to the door of the tent of meeting and fell upon their faces. And the glory of Jehovah appeared to them.

6. And Moses and Aaron went from the presence of the assembly unto the door of the tabernacle of the congregation, and they fell upon their faces: and the glory of the LORD appeared unto them.

6. Og Mose og Aron kom fra Menighedens Ansigt til Forsamlingens Pauluns Dør og faldt. ned paa deres Ansigter; og Herrens Herlighed viste sig for dem.

6. Då gingo Mose och Aaron ifrå menighetene intill dörrena af vittnesbördsens tabernakel, och föllo på sitt ansigte; och Herrans härlighet syntes dem.

6. Siis tullid Moses ja Aaron koggodusse eest ärra koggodusse telgi ukse ette, ja heitsid endid silmili mahha, ja Jehowa au näitis ennast neile.

6. Mozė ir Aaronas, palikę minią, įėjo į Susitikimo palapinę ir puolė ant žemės. Jiems pasirodė Viešpaties šlovė.

6. Mose und Aaron gingen vor der Gemeinde zur Tür der Hütte des Stifts und fielen auf ihr Angesicht, und die Herrlichkeit des HERRN erschien ihnen.

6. Alors Moïse et Aaron se retirèrent de devant l'assemblée, à l'entrée du tabernacle d'assignation; et ils tombèrent sur leur visage, et la gloire de l'Éternel leur apparut.

6. Y fuéronse Moisés y Aarón de delante de la congregación a la puerta del tabernáculo del testimonio, y echáronse sobre sus rostros, y la gloria de Jehová apareció sobre ellos.

6 Toen gingen Mozes en Aaron van het aangezicht der gemeente tot de deur van de tent der samenkomst, en zij vielen op hun aangezichten; en de heerlijkheid des HEEREN verscheen hun.

6. Tedy odszedł Mojżesz i Aaron od ludu do drzwi namiotu zgromadzenia, i upadli na oblicza swoje; i ukazała się chwała Paóska nad nimi.

6. Elmenének azért Mózes és Áron a gyülekezetnek színe elől, a gyülekezet sátorának nyílása elé, és arczukra borulának; és megjelenék nékik az Úrnak dicsősége.

6 И пошел Моисей и Аарон от народа ко входу скинии собрания, и пали на лица свои, и явилась им слава Господня.

6. І пійшов Мойсей з Ароном від громади до входу в соборний намет, і впали ниць на лиця свої; і явилась їм слава Господня.

7. Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:

7. Ja Herra puhui Mosekselle, sanoen:

7. Ja HERra puhui Mosexelle sanoden:

7 And Jehovah spoke to Moses, saying,

7. And the LORD spake unto Moses, saying,

7. Og Herren talede til Mose og sagde:

7. Och Herren talade med Mose, och sade:

7. Ja Jehowa räkis Mosesse wasto ja ütles:

7. Viešpats tarė Mozei:

7. Und der HERR redete mit Mose und sprach:

7. Et l'Éternel parla à Moïse, en disant:

7. Y habló Jehová a Moisés, diciendo:

7 En de HEERE sprak tot Mozes, zeggende:

7. I rzekł Pan do Mojżesza mówiąc:

7. És szóla az Úr Mózesnek, mondván:

7 И сказал Господь Моисею, говоря:

7. І промовив Господь до Мойсея: кажучи:

8. Ota sauva ja kokoa seurakunta, sinä ja veljesi Aaron, ja puhukaa heidän silmiensä edessä kalliolle, niin se antaa vettä, ja sinä saat vettä tulemaan heille kalliosta ja juotat joukon ja sen karjan.

8. Ota sauva, ja kokoa kansa, sinä ja veljes Aaron, ja puhukaat kalliolle heidän silmäinsä edessä, ja se antaa vetensä. Ja näin sinun pitää saattaman heille vettä kalliosta, ja juottaman kansan ja heidän karjansa.

8. Ota sauwa ja coco Canssa sinä ja sinun weljes Aaron ja puhucat calliolle heidän silmäins edes ja se anda wetens. Ja näin sinä saatat calliosta heille wettä ja juotat Canssan ja heidän carjans.

8 Take the rod and assemble the congregation, you and Aaron your brother and (speak) to the rock before their eyes, that it give forth its water and you will bring forth water to them out of the rock. So you will give the congregation and their cattle drink.

8. Take the rod, and gather thou the assembly together, thou, and Aaron thy brother, and speak ye unto the rock before their eyes; and it shall give forth his water, and thou shalt bring forth to them water out of the rock: so thou shalt give the congregation and their beasts drink.

8. Tag Staven, og saml Menigheden, du og Aron, din Broder, og I skulle tale til Klippen for deres Øjne, saa, skal den give Vand af sig; og du skal lade Vand af Klippen komme ud til dem og give Menigheden og deres Dyr at drikke.

8. Tag stafven, och församla menighetena, du och din broder Aaron, och taler till hälleberget för deras ögon; det skall gifva sitt vatten. Alltså skall du skaffa dem vatten utu hälleberget, och gifva menighetene dricka, och deras boskap.

8. Wötta se kep ja sada kokko se koggodus, sinna ja so wend Aaron, ja teie peate se kaljo wasto # räkima nende nähhes, siis peab ta omma wet andma; ja sa pead neile wet wälja saatma sest kaljust ja se koggodusse jootma ja nende lojuksed.

8. ‘‘Imk lazdą, abu su Aaronu surinkite žmones ir jų akyse kalbėkite uolai, ir ji duos vandens. Tu išgausi jiems vandens iš uolos, ir atsigers žmonės bei jų galvijai’‘.

8. Nimm den Stab und versammle die Gemeinde, du und dein Bruder Aaron, und redet mit dem Fels vor ihren Augen; der wird sein Wasser geben. Also sollst du ihnen Wasser aus dem Fels bringen und die Gemeinde tränken und ihr Vieh.

8. Prends la verge, et convoque l'assemblée, toi et Aaron, ton frère, et parlez au rocher en leur présence, et il donnera ses eaux; tu leur feras sortir de l'eau du rocher, et tu abreuveras l'assemblée et leur bétail.

8. Toma la vara, y congrega al pueblo tú y Aarón tu hermano, y hablád a la peña en los ojos de ellos, y ella dará su agua, y sacarles has aguas de la peña, y darás de beber a la congregación, y a sus bestias.

8 Neem dien staf, en verzamel de vergadering, gij en Aaron, uw broeder, en spreekt gijlieden tot de steenrots voor hun ogen, zo zal zij hun water geven; alzo zult gij hun water voortbrengen uit de steenrots, en gij zult de vergadering en haar beesten drenken.

8. Weźmij laskę, a zgromadziwszy wszystek lud, ty i Aaron, brat twój, mówcie do tej skały przed oczyma ich, a wyda wodę swą; i wywiedziesz im wodę z skały, a dasz napój temu mnóstwu, i bydłu ich.

8. Vedd ezt a vesszőt, és gyűjtsd össze a gyülekezetet te, és Áron, a te atyádfia, és szóljatok [2†] ím e kősziklának az ő szemeik előtt, hogy adjon vizet; és fakaszsz vizet nékik e kősziklából, és adj inni a gyülekezetnek és az ő barmaiknak.

8 Возьми жезл и собери общество, ты и Аарон, брат твой, и скажите в глазах их скале, и она даст из себя воду: и так ты изведешь им воду из скалы, и напоишь общество и скот его.

8. Возьми жезло та збери громаду, ти й твій брат Арон, і покличте до скелї перед очима їх; і дасть вона вам воду свою, і виведеш їм воду із скелї, і напоїш громаду й скотину їх.

9. Niin Mooses otti sauvan Herran kasvojen edestä, niinkuin hän oli häntä käskenyt.

9. Niin otti Moses sauvan Herran edestä, niinkuin hän käski hänelle.

9. Nijn otti Moses sauwan HERran edest nijncuin hän käski hänelle.

9 And Moses took the rod from before Jehovah, as he commanded him.

9. And Moses took the rod from before the LORD, as he commanded him.

9. Da tog Mose Staven bort fra Herrens Ansigt, som han havde befale ham.

9. Då tog Mose stafven för Herranom, såsom han honom budit hade.

9. Siis wöttis Moses keppi Jehowa eest ärra, nenda kui ta tedda olli käsknud.

9. Mozė ėmė Viešpaties akivaizdoje buvusią lazdą, kaip Jis jam įsakė.

9. Da nahm Mose den Stab vor dem HERRN, wie er ihm geboten hatte.

9. Moïse prit donc la verge de devant l'Éternel, comme il le lui avait commandé.

9. Entónces Moisés tomó la vara de delante de Jehová, como él le mandó.

9 Toen nam Mozes den staf van voor het aangezicht des HEEREN, gelijk als Hij hem geboden had.

9. Tedy wziął Mojżesz laskę przed obliczem Paóskiem, jako mu rozkazał.

9. Vevé azért Mózes azt a vesszőt az Úrnak színe elől a mint parancsolta vala néki.

9 И взял Моисей жезл от лица Господа, как Он повелел ему.

9. І взяв Мойсей жезло од лиця Господнього, як він повелїв йому.

10. Ja Mooses ja Aaron kokosivat seurakunnan kallion eteen, ja hän sanoi heille: Kuulkaa nyt, te niskurit! Onko meidän saatava teille vettä tästä kalliosta?

10. Ja Moses ja Aaron kokosivat kansan kallion eteen, ja sanoivat heille: kuulkaat nyt te niskurit: pitääkö meidän tästä kalliosta teille vettä saaman?

10. Ja Moses ja Aaron cocoisit Canssa callion eteen ja sanoit heille: cuulcat te niscurit: pitäkö meidän teille tästä calliosta wettä saattaman?

10 And Moses and Aaron gathered the assembly together before the rock and he said to them, Hear now, you* rebels. Shall we bring forth water to you* out of this rock?

10. And Moses and Aaron gathered the congregation together before the rock, and he said unto them, Hear now, ye rebels; must we fetch you water out of this rock?

10. Og Mose og Aron samled Menigheden lige for Klippen; og han sagde til dem: Hører dog, I genstridige! monne vi kunne lade Vand komme ud til eder af denne Klippe?

10. Och Mose och Aaron församlade menighetena inför hälleberget, och sade till dem: Hörer, I olydige; månne vi ock skole skaffa eder vatten utu detta hälleberget?

10. Ja Moses ja Aaron koggusid koggodust kokko senna kaljo ette, ja ta ütles neile: Et kuulge wahhest teie wastopanniad : kas meie peame sestsinnatsest kaljust teile wet wälja saatma?

10. Mozė ir Aaronas surinko žmones prie uolos ir jiems kalbėjo: ‘‘Klausykite, maištininkai! Ar mudu turime iš šitos uolos išgauti jums vandens?’‘

10. Und Mose und Aaron versammelten die Gemeinde vor den Fels, und er sprach zu ihnen: Höret, ihr Ungehorsamen, werden wir euch Wasser bringen aus jenem Fels?

10. Moïse et Aaron convoquèrent l'assemblée devant le rocher; et il leur dit: Écoutez donc, rebelles! Vous ferons-nous sortir de l'eau de ce rocher?

10. Y juntaron Moisés y Aarón la congregación delante de la peña, y díjoles: Oid ahora rebeldes: ¿Haceros hemos salir aguas de esta peña?

10 En Mozes en Aaron vergaderden de gemeente voor de steenrots, en hij zeide tot hen: Hoort toch, gij wederspannigen, zullen wij water voor ulieden uit deze steenrots hervoorbrengen?

10. I zgromadził Mojżesz z Aaronem wszystek lud przed skałę, i mówił do nich: Słuchajcież teraz ludzie odporni, izali z tej skały możemy wam wywieść wodę?

10. És összegyűjték Mózes és Áron a gyülekezetet [3†] a kőszikla elé, és monda nékik: Halljátok meg most, ti lázadók! Avagy e [4†] kősziklából fakasszunk-é néktek vizet?

10 И собрали Моисей и Аарон народ к скале, и сказал он им: послушайте, непокорные, разве нам из этой скалы извести для вас воду?

10. І зібрали Мойсей та Арон громаду перед скелею; і рече їм: Слухайте ж, ворохобники, чи добудемо з сієї скелї воду про вас?

11. Niin Mooses nosti kätensä ja iski kalliota kahdesti sauvallansa, ja siitä lähti runsaasti vettä, niin että kansa ja sen karja saivat juoda.

11. Ja Moses nosti kätensä ja löi kahdesti sauvallansa kallioon, niin juoksi siitä paljo vettä, ja kansa ja heidän karjansa saivat juoda.

11. Ja Moses nosti kätens ja löi cahdesti sauwallans callioon nijn juoxi sijtä paljo wettä nijn että Canssa ja heidän carjans sait juoda.

11 And Moses lifted up his hand and killed* the rock with his rod twice and water came out abundantly. And the congregation drank and their cattle.

11. And Moses lifted up his hand, and with his rod he smote the rock twice: and the water came out abundantly, and the congregation drank, and their beasts also.

11. Og Mose opløftede sin Haand og slog Klippen med sin Stav to Gange; da udgik meget Vand, saa Menigheden drak og deres Dyr.

11. Och Mose hof upp sina hand, och slog på hälleberget med sin staf två gånger; då gick der ut mycket vatten, så att menigheten fick dricka, och deras boskap.

11. Ja Moses töstis omma kät ülles ja # löi se kaljo omma keppiga kaks korda, ja paljo wet tulli wälja, ja koggodus sai jua ja nende lojuksed.

11. Mozė pakėlė ranką, smogė du kartus lazda į uolą, ir pasipylė apsčiai vandens; atsigėrė žmonės ir jų gyvuliai.

11. Und Mose hob seine Hand auf und schlug den Fels mit dem Stab zweimal. Da ging viel Wasser heraus, daß die Gemeinde trank und ihr Vieh.

11. Et Moïse leva la main, et frappa le rocher avec sa verge, par deux fois; alors des eaux sortirent en abondance, et l'assemblée but, et leur bétail aussi.

11. Entónces Moisés alzó su mano, e hirió la peña con su vara dos veces, y salieron muchas aguas, y bebió la congregación y sus bestias.

11 Toen hief Mozes zijn hand op, en hij sloeg de steenrots tweemaal met zijn staf; en er kwam veel waters uit, zodat de vergadering dronk, en haar beesten.

11. Zatem podniósł Mojżesz rękę swoję, i uderzył w skałę laską swą dwa kroć, a wyszły wody obfite i piło ono mnóstwo, i bydło ich.

11. És felemelé Mózes az ő kezét, és megüté a kősziklát az ő vesszejével két ízben; és sok víz [5†] ömle ki, és ivék a gyülekezet és az ő barmai.

11 И поднял Моисей руку свою и ударил в скалу жезлом своим дважды, и потекло много воды, и пило общество и скот его.

11. І підняв Мойсей руку та й вдарив скелю жезлом своїм двічі; і потекло багацько води, і напилась громада й скотина їх.

12. Mutta Herra sanoi Moosekselle ja Aaronille: Koska ette uskoneet minuun ettekä pitäneet minua pyhänä israelilaisten silmien edessä, niin te ette saa viedä tätä seurakuntaa siihen maahan, jonka minä heille annan.

12. Ja Herra sanoi Mosekselle ja Aaronille: ettette uskoneet minun päälleni, pyhittääksenne minua Israelin lasten edessä, ei teidän pidä johdattaman tätä joukkoa siihen maahan, jonka minä heille annan.

12. Ja HERra sanoi Mosexelle ja Aaronille: ettet te usconet minua pyhittäxen minua Israelin lasten edes ei teidän pidä johdattaman tätä Canssa sijhen maahan jonga minä heille annan.

12 And Jehovah said to Moses and Aaron, Because you* did not believe in me, to sanctify me in the eyes of the sons of Israel, therefore you* will not bring this assembly into the land which I have given them.

12. And the LORD spake unto Moses and Aaron, Because ye believed me not, to sanctify me in the eyes of the children of Israel, therefore ye shall not bring this congregation into the land which I have given them.

12. Og Herren sagde til Mose til Aron: Fordi I ikke troede paa mig, til at helliggøre mig for Israls Børns Øjne, derfor skulle I ikke føre denne Menighed ind i det Land, som jeg har givet dem.

12. Och Herren sade till Mose och Aaron: Derföre, att I icke trodden uppå mig, att I måtten helgat mig för Israels barnom, skolen I icke föra denna menighetena in i det land, som jag dem gifva skall.

12. Ja Jehowa ütles Mosesse wasto ja Aaroni wasto: Et teie ei olle mitte minno sisse usknud, et teie mind piddite pühhitsema Israeli laste nähhes, sepärrast ei pea teie mitte sedda koggodust senna male wima, mis ma neile ollen annud.

12. Bet Viešpats tarė Mozei ir Aaronui: ‘‘Kadangi manimi netikėjote ir neparodėte mano šventumo izraelitų akivaizdoje, judu neįvesite šitos tautos į žemę, kurią jiems duosiu’‘.

12. Der HERR aber sprach zu Mose und Aaron: Darum daß ihr nicht an mich geglaubt habt, mich zu heiligen vor den Kindern Israel, sollt ihr diese Gemeinde nicht in das Land bringen, das ich ihnen geben werde.

12. Puis l'Éternel dit à Moïse et à Aaron: Parce que vous n'avez pas cru en moi, pour me sanctifier devant les enfants d'Israël, à cause de cela vous n'introduirez point cette assemblée dans le pays que je leur ai donné.

12. Y Jehová dijo a Moisés, y a Aaron: Por cuanto no creisteis en mí para santificarme en ojos de los hijos de Israel, por tanto no meteréis este pueblo en la tierra, que les he dado.

12 Derhalve zeide de HEERE tot Mozes en tot Aaron: Omdat gijlieden Mij niet geloofd hebt, dat gij Mij heiligdet voor de ogen der kinderen van Israel, daarom zult gijlieden deze gemeente niet inbrengen in het land, hetwelk Ik hun gegeven heb.

12. I rzekł Pan do Mojżesza i do Aarona: Dlatego, żeście mi nie uwierzyli, abyście mię poświęcili przed oczyma synów Izraelskich, przetoż nie wprowadzicie zgromadzenia tego do ziemi, którąm im dał.

12. És monda az Úr Mózesnek és Áronnak: [6†] Mivelhogy nem hittetek nékem, hogy megdicsőítettetek volna engem Izráel fiainak szemei előtt: azért [7†] nem viszitek be e községet a földre, a melyet adtam nékik.

12 И сказал Господь Моисею и Аарону: за то, что вы не поверили Мне, чтоб явить святость Мою пред очами сынов Израилевых, не введете вы народа сего в землю, которую Я даю ему.

12. І рече Господь Мойсейові й Аронові: За те, що не няли ви менї віри, щоб осьвятити мене в очу синів Ізраїля, за те не приведете ви громади сієї в землю, що я надїлив їм.

13. Tämä oli Meriban vesi, jonka luona israelilaiset riitelivät Herraa vastaan ja hän näytti heille pyhyytensä.

13. Tämä on se riitavesi, josta Israelin lapset riitelivät Herran kanssa: ja hän pyhitettiin heidän seassansa.

13. Tämä on se rijtawesi josta Israelin lapset rijtelit HERran cansa ja hän pyhitettin heisä.

13 These are the waters of Meribah, because the sons of Israel contend with Jehovah and he was made holy in them.

13. This is the water of Meribah; because the children of Israel strove with the LORD, and he was sanctified in them.

13. Dette er Kiv vandet, hvor Israels Børn kivedes med Herren; og han helliggjorde paa dem.

13. Detta är det trätovattnet, öfver hvilket Israels barn trätte med Herranom, och han vardt helgad i dem.

13. Se on se rio wessi, mispärrast Israeli lapsed rielnud Jehowaga, ja ta näitis ennast nende kallal pühha ollewad.

13. Tai Meriba, kur izraelitai murmėjo prieš Viešpatį ir Jis parodė jiems savo šventumą.

13. Das ist das Haderwasser, darüber die Kinder Israel mit dem HERRN haderten und er geheiligt ward an ihnen.

13. Ce sont là les eaux de Mériba (contestation), où les enfants d'Israël contestèrent avec l'Éternel; et il se sanctifia en eux.

13. Estas son las aguas de la rencilla por las cuales riñeron los hijos de Israel con Jehová, y él se santificó en ellos.

13 Dit zijn de wateren van Meriba, daar de kinderen Israels met den HEERE om getwist hebben; en Hij werd aan hen geheiligd.

13. Teć są wody poswarku, o które się swarzyli synowie Izraelscy z Panem, i poświęcony jest w nich.

13. Ezek a versengésnek vizei, a melyekért feddőztek Izráel fiai az Úrral; és megdicsőítette [8†] magát ő bennök.

13 Это вода Меривы, у которой вошли в распрю сыны Израилевы с Господом, и Он явил им святость Свою.

13. Се води Мериви, де сварились Ізрайлеві сини з Господом, і він явив їм сьвятість свою.

14. Mutta Mooses lähetti Kaadeksesta sanansaattajat Edomin kuninkaan tykö sanomaan: Näin sanoo veljesi Israel: Sinä tunnet kaiken vaivan, joka on meitä kohdannut,

14. Ja Moses lähetti sanansaattajat Kadeksesta Edomin kuninkaan tykö, (sanoen:) näin sanoo veljes Israel: sinä tiedät kaiken vaivan, joka meille on tapahtunut,

14. JA Moses lähetti sanan Cadexest Edomerein Cuningalle sanoden: näin sano sinun weljes Israel sinulle: Sinä tiedät caiken waewan meille tapahtunen

14 And Moses sent messengers from Kadesh to the King of Edom, Thus says your brother Israel, You know all the travail that has befallen us,

14. And Moses sent messengers from Kadesh unto the king of Edom, Thus saith thy brother Israel, Thou knowest all the travail that hath befallen us:

14. Og Mose sendte Bud fra Kades til Edoms Konge, saalunde: Saa siger din Broder Israel: Du ved: den Moje, som os er vederfaren,

14. Och Mose sände bådskap ut ifrå Kades till de Edomeers Konung: Så låter din broder Israel säga dig: Du vetst all den mödo, som oss påkommen är;

14. Ja Moses läkkitas käskusid Kadessist Edomi kunninga jure: Nenda ütleb so wend Israel, sa tead keik sedda äppardust, mis meile juhtund.

14. Mozė išsiuntė pasiuntinius iš Kadešo pas Edomo karalių, kad pasakytų: ‘‘Taip sako tavo brolis Izraelis: ‘Tu žinai visus mūsų vargus,

14. Und Mose sandte Botschaft aus Kades zu dem König der Edomiter: Also läßt dir dein Bruder Israel sagen: Du weißt alle die Mühsal, die uns betroffen hat,

14. Puis Moïse envoya, de Kadès, des messagers au roi d'Édom, pour lui dire: Ainsi a dit ton frère Israël: Tu sais tous les maux qui nous sont survenus;

14. Y envió Moisés embajadores al rey de Edom desde Cádes: Así dice Israel tu hermano: Tú has sabido todo el trabajo que nos ha venido,

14 Daarna zond Mozes boden uit Kades tot den koning van Edom, welke zeiden: Alzo zegt uw broeder Israel: Gij weet al de moeite, die ons ontmoet is;

14. Potem posłał Mojżesz posły z Kades do króla Edomskiego, mówiąc: Tak ci kazał powiedzieć brat twój Izrael: Ty wiesz o wszystkich trudnościach, które przyszły na nas;

14. És külde Mózes követeket Kádesből Edom királyához, kik így szólának: Ezt mondja a te atyádfia az [9†] Izráel: Te tudod mindazt a nyomorúságot, a mely mi rajtunk esett:

14 И послал Моисей из Кадеса послов к Царю Едомскому сказать : так говорит брат твой Израиль: ты знаешь все трудности, которые постигли нас;

14. І післав Мойсей посли з Кадесу до царя Едомського: Так каже твій брат Ізраїль: Ти знаєш усї ті пригоди, що стались нам:

15. kuinka isämme lähtivät Egyptiin, kuinka olemme asuneet Egyptissä kauan aikaa ja kuinka egyptiläiset kohtelivat pahoin meitä ja meidän isiämme.

15. Että meidän isämme menivät alas Egyptiin ja me asuimme Egyptissä pitkän ajan, ja Egyptiläiset vaivasivat meitä ja meidän isiämme,

15. Että meidän Isäm menit Egyptijn ja me pitkän ajan asuim Egyptis ja Egyptiläiset waiwaisit meitä ja meidän Isiäm.

15 how our fathers went down into Egypt and we dwelt in Egypt a long time. And the Egyptians dealt ill with us and our fathers.

15. How our fathers went down into Egypt, and we have dwelt in Egypt a long time; and the Egyptians vexed us, and our fathers:

15. at vore Fædre droge ned til Ægypten. og vi boede lang Tid i Ægypten, og Ægypterne handlede ilde med os med vore Fædre.

15. Att våre fäder voro nederfarne in uti Egypten, och vi i långan tid bodde uti Egypten, och de Egyptier handlade illa med oss och våra fäder.

15. Et meie wannemad senna Egiptusse-male allaläinud, ja meie olleme mitto päwa Egiptusse-maal ellanud, ja et Egiptusse-rahwas kurja teinud meile ja meie wannemattele.

15. žinai, kaip mūsų tėvai nuėjo į Egiptą ir mes ilgai ten gyvenome, kaip egiptiečiai spaudė mus ir mūsų tėvus.

15. daß unsre Väter nach Ägypten hinabgezogen sind und wir lange Zeit in Ägypten gewohnt haben, und die Ägypter behandelten uns und unsre Väter übel.

15. Comment nos pères descendirent en Égypte; et nous avons demeuré longtemps en Égypte, et les Égyptiens nous ont maltraités, nous et nos pères;

15. Que nuestros padres descendieron en Egipto, y estuvimos en Egipto muchos tiempos, y los Egipcios nos fatigaron, y a nuestros padres:

15 Dat onze vaders naar Egypte afgetogen zijn, en wij in Egypte vele dagen gewoond hebben; en dat de Egyptenaars aan ons en onze vaderen kwaad gedaan hebben.

15. Jako zstąpili byli ojcowie nasi do Egiptu, i mieszkaliśmy w Egipcie przez wiele lat; i jako nas trapili Egipczanie, i ojce nasze;

15. Hogy a mi atyáink alámentek Égyiptomba, és sok ideig laktunk Égyiptomban, és hogy nyomorgatának [10†] minket az égyiptombeliek, és a mi atyáinkat.

15 отцы наши перешли в Египет, и мы жили в Египте много времени, и худо поступали Египтяне с нами и отцами нашими;

15. Як батьки наші спустились в Египет і ми жили в Египтї довгий час, і що Египтяне заподїяли нам і батькам нашим.

16. Mutta me huusimme Herran puoleen, ja hän kuuli meidän huutomme ja lähetti enkelin, joka vei meidät pois Egyptistä. Ja katso, me olemme nyt Kaadeksessa, kaupungissa, joka on sinun maasi rajalla.

16. Ja me huusimme Herran tykö, ja hän kuuli äänemme, ja lähetti Enkelin, ja vei meidät Egyptistä ulos. Ja katso, me olemme Kadeksessa, siinä kaupungissa, joka on sinun äärimäisillä rajoillas.

16. Ja me huusim HERran tygö ja hän cuuli meidän änem ja lähetti hänen Engelins ja wei meidän Egyptist ulos. Ja cadzo me olem Cadexes sijnä caupungis joca on sinun rajoillas.

16 And when we cried to Jehovah, he heard our voice and sent a messenger and brought us forth out of Egypt. And behold, we are in Kadesh, a city in the outermost of your border.

16. And when we cried unto the LORD, he heard our voice, and sent an angel, and hath brought us forth out of Egypt: and, behold, we are in Kadesh, a city in the uttermost of thy border:

16. Og vi raabte til Herren, og han hørte vor Røst og sendte en Engel og udførte os af Ægypten, og se, vi ere i Kades, Staden ved det yderste af dit Landemærke.

16. Och vi ropade till Herran, och han hörde våra röst, och utsände en Ängel, och förde oss utur Egypten: och si, vi äre i Kades, i den staden, som vid dina gränsor är.

16. Ja meie olleme Jehowa pole kissendanud, ja ta on meie heäle kuulnud ja ühhe Ingli läkkitand, ja se on meid Egiptusse-maalt ärrasaatnud; ja wata meie olleme Kadesis ühhe liñna jures so raia äres.

16. Kai šaukėmės Viešpaties, Jis mus išklausė ir siuntė angelą, kuris mus išvedė iš Egipto. Esame sustoję Kadešo mieste, kuris yra prie pat tavo krašto sienos.

16. Und wir schrieen zu dem HERRN; der hat unsre Stimme erhört und einen Engel gesandt und uns aus Ägypten geführt. Und siehe, wir sind zu Kades, in der Stadt an deinen Grenzen.

16. Et nous avons crié à l'Éternel, et il a entendu notre voix. Il a envoyé un ange, et nous a fait sortir d'Égypte. Et voici, nous sommes à Kadès, ville qui est à l'extrémité de ta frontière;

16. Y clamámos a Jehová, el cual oyó nuestra voz, y envió un ángel, y sacónos de Egipto: y, he aquí, estamos en Cádes ciudad de tu término.

16 Toen riepen wij tot den HEERE, en Hij hoorde onze stem, en Hij zond een Engel, en Hij leidde ons uit Egypte; en ziet, wij zijn te Kades, en stad aan het uiterste uwer landpale.

16. I wołaliśmy do Pana, a wysłuchał głos nasz, i posławszy Anioła, wywiódł nas z Egiptu; a otośmy już w Kades, mieście przy granicy twojej

16. És kiáltottunk az Úrhoz, [11†] és meghallgatta a mi szónkat, és [12†] angyalt külde és kihozott minket Égyiptomból; és ímé Kádesben vagyunk a te határodnak végvárosában.

16 и воззвали мы к Господу, и услышал Он голос наш, и послал Ангела, и вывел нас из Египта; и вот, мы в Кадесе, городе у самого предела твоего;

16. Тодї позвали ми до Господа, і він почув наш голос, і післав ангела та й вивів нас із Египту; і се ми в Кадесї містї, що на краю займища твого.

17. Salli meidän kulkea maasi läpi. Me emme kulje peltojen emmekä viinitarhojen poikki emmekä juo vettä kaivoista. Poikkeamatta oikealle tai vasemmalle me kuljemme valtatietä, kunnes olemme päässeet alueesi läpi.

17. Anna meidän vaeltaa maas lävitse: emme poikkee peltoihin eli viinamäkiin, emme myös juo vettä kaivoista; me vaellamme oikiaa maantietä, ei poiketen oikialle eikä vasemmalle puolelle, siihenasti kuin tulemme sinun rajas ylitse.

17. Anna meidän waelda sinun maas läpidze en me tule peldois eli wijnamäkijs en me myös juo wettä caiwoista me waellam oikiata maan tietä ei poiketen oikialle eikä wasemalle puolelle sijhenasti cuin me tulemme sinun rajas ylidze.

17 I beseech you, let us pass through your land. We will not pass through field or through vineyard, neither will we drink of the water of the wells. We will go along the king's highway. We will not turn aside to the right hand nor to the left, until we have passed your border.

17. Let us pass, I pray thee, through thy country: we will not pass through the fields, or through the vineyards, neither will we drink of the water of the wells: we will go by the king's high way, we will not turn to the right hand nor to the left, until we have passed thy borders.

17. Kære, lad os gaa igennem dit Land, vi ville hverken gaa igennem Ager eller Vingaard og ej drikke Vand af nogen Brønd, vi ville gaa ad Kongevejen, vi ville hverken bøje til den højre eller til den venstre Side, indtil vi ere komne igennem dit Landemærke.

17. Låt oss draga igenom ditt land; vi vilje icke fara öfver åker eller vingårdar, och icke dricka vattnet utu brunnarna; vi vilje draga rätta landsstråtena, hvarken vikande på den högra sidona eller på den venstra, tilldess vi komme igenom dina landsändar.

17. Et lasse meie lähheme so maalt läbbi, meie ei tahha mitte miñna wäljalt läbbi egga wina-mäelt läbbi, ja meie ei tahha mitte kaewo wet jua: suurt maanteed möda tahhame meie miñna, ei meie tahha mitte kallata parramat egga pahhamat kät, enne kui meie ülle so raia sanud.

17. Maldaujame, leisk mums pereiti per tavo žemę. Mes neisime dirvomis ar vynuogynais, negersime vandens iš tavo šulinių, bet trauksime vieškeliu, nenukrypdami nei į dešinę, nei į kairę, kol pereisime tavo šalį’ ‘‘.

17. Laß uns durch dein Land ziehen. Wir wollen nicht durch Äcker noch Weinberge gehen, auch nicht Wasser aus den Brunnen trinken; die Landstraße wollen wir ziehen, weder zur Rechten noch zur Linken weichen, bis wir durch deine Grenze kommen.

17. Permets que nous passions par ton pays; nous ne passerons ni par les champs, ni par les vignes, et nous ne boirons pas l'eau des puits; nous marcherons par le chemin royal, nous ne nous détournerons ni à droite ni à gauche, jusqu'à ce que nous ayons passé ta frontière.

17. Rogámoste que pasemos por tu tierra: no pasaremos, por labranza, ni por viña, ni beberemos agua de pozo: por el camino real iremos sin apartarnos a diestra ni a siniestra hasta que pasemos tu término.

17 Laat ons toch door uw land trekken; wij zullen niet trekken door den akker, noch door de wijngaarden, noch zullen het water der putten drinken; wij zullen den koninklijken weg gaan, wij zullen niet afwijken ter rechter hand noch ter linkerhand, totdat wij door uw landpalen zullen getrokken zijn.

17. Niech, proszę, przejdziemy przez ziemię twoję; nie pójdziemy przez pola, ani przez winnice, ani będziemy pić wód z twoich studzien; gościócem pójdziemy, nie uchylimy się na prawo ani na lewo, aż przejdziemy granice twoje.

17. Hadd mehessünk át a te földeden! Nem megyünk át sem mezőn, sem szőlőn, és kútvizet sem iszunk; az országúton megyünk, és nem térünk sem jobbra, sem balra, míg általmegyünk a te határodon.

17 позволь нам пройти землею твоею: мы не пойдем по полям и по виноградникам и не будем пить воды из колодезей твоих ; но пойдем дорогою царскою, не своротим ни направо ни налево, доколе не перейдем пределов твоих.

17. Дозволь же нам пройти через твою землю! Не будемо йти полями й виноградниками, і не будемо пити води з колодязїв; по царській дорозї перейдемо, не будемо звертати нї на право, нї на ліво, докіль не перейдемо займища твого.

18. Mutta Edom vastasi hänelle: Älä kulje minun maani läpi; muutoin minä käyn miekka kädessä sinua vastaan.

18. Edom sanoi hänelle: ei sinun pidä minun kauttani vaeltaman, taikka minä kohtaan sinua miekalla.

18. Edomerit sanoit heille: ei sinun pidä minun cauttani waeldaman taicka minä cohtan sinua miecalla.

18 And Edom said to him, You will not pass through me, lest I come out with the sword against you.

18. And Edom said unto him, Thou shalt not pass by me, lest I come out against thee with the sword.

18. Og Edom sagde til ham: Du maa ikke gaa igennem mit Land, at jeg ikke skal drage ud mod dig med Sværd.

18. De Edomeer sade till dem: Du skall icke draga härigenom, eller jag skall möta dig med svärd.

18. Ja Edom ütles temma wasto: Ei sa pea mitte minno maalt läbbi minnema, et ma mitte moögaga sinno wasto wälja ei tulle.

18. Karalius jiems atsakė: ‘‘Neisite per mano žemę, o jei eisite, aš jus pasitiksiu su ginklu’‘.

18. Edom aber sprach zu ihnen: Du sollst nicht durch mich ziehen, oder ich will dir mit dem Schwert entgegenziehen.

18. Mais Édom lui dit: Tu ne passeras point chez moi, de peur que je ne sorte à ta rencontre avec l'épée.

18. Y Edom le respondió: No pasarás por mí, de otra manera yo saldré contra tí armado.

18 Doch Edom zeide tot hem: Gij zult door mij niet trekken, opdat ik niet misschien met het zwaard uitga u tegemoet!

18. Na to odpowiedział mu Edom: Nie pójdziesz przez moję ziemię, bym snać z mieczem nie wyszedł przeciw tobie.

18. Felele pedig Edom: Nem mehetsz át az én földemen, hogy fegyverrel ne menjek ellened!

18 Но Едом сказал ему: не проходи через меня, иначе я с мечом выступлюпротив тебя.

18. Та відказав йому Едом: Не переходити меш в мене; ато з мечем вийду проти тебе.

19. Mutta israelilaiset sanoivat hänelle: Maantietä me kuljemme, ja jos juomme vettäsi, me tai meidän karjamme, niin me maksamme sen, kun vain saamme jalkaisin kulkea sinun maasi läpi.

19. Ja Israelin lapset sanoivat hänelle: me vaellamme yhteistä maantietä, ja jos me ja meidän karjamme juovat sinun vettäs, niin me sen maksamme, emme ilman mitään tahdo; ainoastansa jalkaisin vaellamme sen lävitse.

19. Ja Israelin lapset sanoit heille: me waellam yhteistä maan tietä ja jos me ja meidän carjam juowat sinun wedestäs nijn me sen maxam en me ilman mitän tahdo ainoastans jalcaisin waellam sen läpidze.

19 And the sons of Israel said to him, We will go up by the highway. And if we drink of your water, I and my cattle, then will I give the price of it. Only let me, without (doing) anything, pass through on my feet.

19. And the children of Israel said unto him, We will go by the high way: and if I and my cattle drink of thy water, then I will pay for it: I will only, without doing any thing else, go through on my feet.

19. Og Israels, Børn sagde til ham: Vi ville gaa op, ad den alfare Vej, og dersom vi drikke af Vandet hos dig, jeg og mit Kvæg, da vil jeg give Betaling derfor; jeg vil slet intet gøre uden at gaa igennem til Fods.

19. Israels barn sade till dem: Vi vilje draga den meniga stråtena; och om vi dricke af ditt vatten, vi och vår boskap, så vilje vi det betala; vi vilje icke utan allenast gå till fot derigenom.

19. Ja Israeli lapsed ütlesid temma wasto: meie tahhame maante peäl senna üllesminna, ja kui meie so weest jome, minna ja mo loduksed, siis tahhame hinda se eest anda: agga ma ei tahha muud ühtegi kui jalla läbbi miñna.

19. Izraelitai sakė: ‘‘Mes eisime vieškeliu, o jei mes ir mūsų gyvuliai gersime tavo vandens, atsilyginsime, tiktai leisk pereiti per tavo žemę’‘.

19. Die Kinder Israel sprachen zu ihm: Wir wollen auf der gebahnten Straße ziehen, und so wir von deinem Wasser trinken, wir und unser Vieh, so wollen wir's bezahlen; wir wollen nichts denn nur zu Fuße hindurchziehen.

19. Les enfants d'Israël lui répondirent: Nous monterons par le grand chemin; et si nous buvons tes eaux, moi et mes troupeaux, je les paierai. Seulement que j'y passe de mes pieds; pas autre chose.

19. Y los hijos de Israel le dijeron: Por el camino seguido iremos: y si bebiéremos tus aguas yo y mis ganados, daré el precio de ellas: ciertamente ninguna cosa más haremos: con mis piés pasaré.

19 Toen zeiden de kinderen Israels tot hem: Wij zullen door den gebaanden weg optrekken, en indien wij van uw water drinken, ik en mijn vee, zo zal ik deszelfs prijs daarvoor geven; ik zal alleenlijk, zonder iets anders, te voet doortrekken.

19. I rzekli mu synowie Izraelscy: Bitym gościócem pójdziemy, a jeślibyśmy wody twoje pili, my i bydła nasze, zapłacimyć je; nic innego nie żądamy, tylko abyśmy pieszo przeszli.

19. És mondának néki Izráel fiai: A járt úton megyünk fel, és ha a te vizedet iszszuk, én és az én barmaim, megadom annak az [13†] árát. Nincs egyéb szándékom csak hogy gyalog mehessek át.

19 И сказали ему сыны Израилевы: мы пойдем большою дорогою, и если будем пить твою воду, я и скот мой, то буду платить за нее; только ногами моими пройду, что ничего не стоит.

19. І казали йому синове Ізрайлеві: Битим шляхом ми хочемо йти; а коли воду твою пити му я, чи скотина моя, так заплачу тобі за неї; тільки ногами моїми хочу перейти, більш нїчого.

20. Mutta hän vastasi: Tästä et kulje! Ja Edom lähti häntä vastaan suurella sotajoukolla ja vahvasti varustettuna.

20. Mutta hän sanoi: ei sinun pidä vaeltaman tästä lävitse. Ja Edomilaiset läksivät heitä vastaan paljolla väellä ja väkevällä kädellä.

20. Mutta hän sanoi: ei sinun pidä waeldaman tästä läpidze. Ja Edomerit läxit heitä wastan paljolla wäellä ja wäkewällä kädellä.

20 And he said, You will not pass through. And Edom came out against him with many people and with a strong hand.

20. And he said, Thou shalt not go through. And Edom came out against him with much people, and with a strong hand.

20. Men han sagde: Du maa ikke gaa igennem; og Edom drog ud imod ham med et svart Folk og en stærk Haand.

20. Men han sade: Du skall icke draga härigenom. Och de Edomeer drogo ut emot dem med mägtigt folk, och starka hand.

20. Agga temma ütles: Ei sa pea mitte läbbi minnema. Ja Edom läks wälja ta wasto sure rahwaga ja tuggewa wäega.

20. Bet jis atsakė: ‘‘Neleidžiu!’‘ Ir edomitų gausi kariuomenė išėjo prieš izraelitus.

20. Er aber sprach: Du sollst nicht herdurchziehen. Und die Edomiter zogen aus, ihnen entgegen, mit mächtigem Volk und starker Hand.

20. Mais il dit: Tu ne passeras point. Et Édom sortit à sa rencontre avec une grande multitude et à main armée.

20. Y él respondió: No pasarás. Y salió Edom contra él con mucho pueblo, y mano fuerte.

20 Doch hij zeide: Gij zult niet doortrekken! En Edom is hem tegemoet uitgetrokken, met een zwaar volk, en met een sterke hand.

20. I powiedział: Nie przejdziesz. I ruszył się Edom przeciwko nim, z wojskiem wielkiem, i możną ręką.

20. Az pedig monda: Nem mégy át. És kiméne ő ellene Edom sok néppel és nagy erővel.

20 Но он сказал: не проходи. И выступил против него Едом с многочисленным народом и с сильною рукою.

20. І каже: не можна щоб проходити! І вийшов Едом проти його з великим народом і з потужною рукою.

21. Kun siis Edom kielsi Israelia kulkemasta maansa läpi, niin Israel väistyi sieltä pois.

21. Ja näin estivät Edomilaiset Israelin vaeltamasta maansa äären lävitse. Ja Israel käänsi itsensä heistä pois.

21. Ja näin estit Edomerit Israelin waeldamast heidän maans ären läpidze. Ja Israel käänsi idzens heistä pois.

21 Thus Edom refused to give Israel passage through his border. Therefore Israel turned away from him.

21. Thus Edom refused to give Israel passage through his border: wherefore Israel turned away from him.

21. Saa vægrede Edom sig ved at tillade Israel at gaa igennem sit Landemærke; og Israel bøjede af Vejen for ham.

21. Alltså förvägrade de Edomeer Israel draga igenom deras landsändar. Och Israel vek ifrå dem.

21. Nenda kelas Edom Israelit andmast sedda , et ta piddi temma raiast läbbi minnema; ja Israel kallas ta jurest ärra.

21. Kadangi edomitai atsisakė praleisti izraelitus, tai jie pasuko kitais keliais.

21. Also weigerten sich die Edomiter, Israel zu vergönnen, durch ihr Gebiet zu ziehen. Und Israel wich von ihnen.

21. Ainsi Édom refusa à Israël la permission de passer par sa frontière; et Israël se détourna de lui.

21. Y no quiso Edom dejar pasar a Israel por su término, y así Israel se apartó de él.

21 Alzo weigerde Edom Israel toe te laten door zijn landpale te trekken; daarom week Israel van hem af.

21. A gdy nie chciał Edom pozwolić Izraelowi przejścia przez granice swoje, tedy Izrael uczynił odwrót od niego.

21. Mivel nem akará Edom megengedni Izráelnek, hogy [14†] általmenjen az ő országán: azért eltére Izráel ő tőle.

21 Итак не согласился Едом позволить Израилю пройти чрез его пределы, и Израиль пошел в сторону от него.

21. І так не дав Едом Ізраїлеві перейти через займища свої, і звернув Ізраїль на бік від його.

22. Ja he lähtivät liikkeelle Kaadeksesta. Ja israelilaiset, koko kansa, tulivat Hoorin vuorelle.

22. Ja Israelin lapset läksivät Kadeksesta ja tulivat kaiken joukon kanssa Horin vuoren tykö.

22. JA Israelin lapset läxit Cadexest ja tulit coco Canssan cansa Horin wuoren tygö.

22 And they journeyed from Kadesh and the sons of Israel, even the whole congregation, came to Mount Hor.

22. And the children of Israel, even the whole congregation, journeyed from Kadesh, and came unto mount Hor.

22. Og de rejste fra Kades; og Israels Børn, al Menigheden kom til det Bjerg Hor.

22. Och Israels barn drogo ifrå Kades, och kommo med hela menighetene intill det berget Hor.

22. Ja nemmad läksid Kadesist tele; ja Israeli lapsed, keik se koggodus tullid Ori mäe jure.

22. Pakilę iš Kadešo, izraelitai atėjo prie Horo kalno.

22. Und die Kinder Israel brachen auf von Kades und kamen mit der ganzen Gemeinde an den Berg Hor.

22. Et les enfants d'Israël, toute l'assemblée, partirent de Kadès et vinrent à la montagne de Hor.

22. Y partidos de Cádes los hijos de Israel, vinieron, toda aquella congregación al monte de Hor.

22 Toen reisden zij van Kades; en de kinderen Israels kwamen, de ganse vergadering, aan den berg Hor.

22. A ruszywszy się z Kades; przyszli synowie Izraelscy i wszystko zgromadzenie do góry Hor.

22. Majd [15†] elindulának Kádesből, és jutának Izráel fiai, az egész gyülekezet a Hór hegyére.

22 И отправились сыны Израилевы из Кадеса, и пришло все общество кгоре Ор.

22. І рушили в дорогу від Кадесу, і прийшли сини Ізрайлеві, цїлою громадою, до Ор гори.

23. Mutta Herra sanoi Moosekselle ja Aaronille Hoorin vuorella, Edomin maan rajalla, näin:

23. Ja Herra puhui Mosekselle ja Aaronille Horin vuorella, Edomin maan rajalla, ja sanoi:

23. Ja HERra puhui Mosexelle ja Aaronille Horin wuorella Edomerein maan rajalla ja sanoi:

23 And Jehovah spoke to Moses and Aaron in Mount Hor, by the border of the land of Edom, saying,

23. And the LORD spake unto Moses and Aaron in mount Hor, by the coast of the land of Edom, saying,

23. Og Herren talede til Mose og til Aron ved det Bjerg Hor, ved Edoms Landemærke, og sagde:

23. Och Herren talade med Mose och Aaron på bergena Hor, vid gränsen åt de Edomeers land, och sade:

23. Siis räkis Jehowa Mosesse wasto ja Aaroni wasto Ori mäe jures Edomi Ma raia peäl ja ütles:

23. Ten, prie Edomo žemės sienos, Viešpats kalbėjo Mozei ir Aaronui:

23. Und der HERR redete mit Mose und Aaron am Berge Hor, an den Grenzen des Landes der Edomiter, und sprach:

23. Et l'Éternel parla à Moïse et à Aaron, dans la montagne de Hor, sur la frontière du pays d'Édom, en disant:

23. Y Jehová habló a Moisés, y a Aarón en el monte de Hor, en los términos de la tierra de Edom, diciendo:

23 De HEERE nu sprak tot Mozes, en tot Aaron, aan den berg Hor, aan de pale van het land van Edom, zeggende:

23. I rzekł Pan do Mojżesza i do Aarona na górze Hor, nad granicą ziemi Edomskiej, mówiąc:

23. És szóla az Úr Mózesnek és Áronnak, a Hór hegyénél, Edom földének határán, mondván:

23 И сказал Господь Моисею и Аарону на горе Ор, у пределов земли Едомской, говоря:

23. І рече Господь Мойсейові та Аронові під Ор-горою, на границях землї Едомової:

24. Aaron otetaan nyt pois heimonsa tykö, sillä hän ei pääse siihen maahan, jonka minä annan israelilaisille, koska te niskoittelitte minun käskyäni vastaan Meriban veden luona.

24. Kokoontukaan Aaron kansansa tykö; sillä ei hänen pidä tuleman siihen maahan, jonka minä Israelin lapsille antanut olen, että te olitte minun suulleni kovakorvaiset riitaveden tykönä.

24. Coconducan Aaron Canssans tygö sillä ei hänen pidä tuleman sijhen maahan jonga minä Israelin lasten andanut olen että te olitta minun suulleni cowacorwaiset rijtaweden tykönä.

24 Aaron will be gathered to his people, for he will not enter into the land which I have given to the sons of Israel, because you* rebelled against my word at the waters of Meribah.

24. Aaron shall be gathered unto his people: for he shall not enter into the land which I have given unto the children of Israel, because ye rebelled against my word at the water of Meribah.

24. Aron skal samles til sit Folk, thi han skal ikke komme ind i det Land, som jeg har givet Israels Børn, fordi I vare genstridige mod min Mund ved Meribas Vand.

24. Låt Aaron samla sig till sitt folk; ty han skall icke komma i det landet, som jag Israels barnom gifvit hafver, derföre, att I voren minom mun ohörsamme vid trätovattnet.

24. Aaron peab korristud sama omma rahwa jure, sest ta ei pea mitte senna male sama, mis ma ollen Israeli lastele annud: sepärrast et teie ollete mo su-sanna wasto pannud rio wee jures.

24. ‘‘Aaronas susijungs su savo tauta, nes jis neįeis į žemę, kurią pažadėjau izraelitams, dėl to, kad netikėjote mano žodžiais prie Meribos.

24. Laß sich Aaron sammeln zu seinem Volk; denn er soll nicht in das Land kommen, das ich den Kindern Israel gegeben habe, darum daß ihr meinem Munde ungehorsam gewesen seid bei dem Haderwasser.

24. Aaron sera recueilli vers ses peuples; car il n'entrera point au pays que j'ai donné aux enfants d'Israël, parce que vous avez été rebelles à mon commandement, aux eaux de Mériba.

24. Aarón será juntado a sus pueblos: que no entrará en la tierra que yo dí a los hijos de Israel, por cuanto fuisteis rebeldes a mi mandamiento a las aguas de la rencilla.

24 Aaron zal tot zijn volken verzameld worden; want hij zal niet komen in het land, hetwelk Ik aan de kinderen Israels gegeven heb, omdat gijlieden Mijn mond wederspannig geweest zijt bij de wateren van Meriba.

24. Będzie Aaron przyłączon do ludu swego; albowiem nie wnijdzie do ziemi, którąm dał synom Izraelskim, przeto żeście odporni byli słowu mojemu przy wodach poswarku.

24. Áron az ő népeihez takaríttatik: mert nem megy be a földre, a melyet Izráel fiainak adtam, mivelhogy ellenszegültetek az én szómnak a versengésnek vizénél.

24 пусть приложится Аарон к народу своему; ибо он не войдет в землю, которую Я даю сынам Израилевым, за то, что вы непокорны были повелению Моему у вод Меривы;

24. Мусить прилучитись Арон до народу свого; бо не має він увійти в землю, що я віддав синам Ізрайлевим за те, що ви противились повелїнню мому при водах Мериви.

25. Ota Aaron ja hänen poikansa Eleasar ja vie heidät Hoorin vuorelle.

25. Niin ota siis Aaron ja hänen poikansa Eleatsar, ja vie heidät Horin vuorelle.

25. Nijn ota sijs Aaron ja hänen poicans Eleazar ja wie heitä Horin wuorelle.

25 Take Aaron and Eleazar his son and bring them up to Mount Hor,

25. Take Aaron and Eleazar his son, and bring them up unto mount Hor:

25. Tag Aron og Eleasar, hans Søn, og før dem op paa det Bjerg Hor.

25. Så tag nu Aaron och hans son Eleazar, och haf dem upp på berget Hor;

25. Wötta Aaroni ja temma poia Eleasari, ja wi neid ülles Ori mäele.

25. Imk Aaroną ir jo sūnų Eleazarą ir nuvesk juodu ant Horo kalno.

25. Nimm aber Aaron und seinen Sohn Eleasar und führe sie auf den Berg Hor

25. Prends Aaron et Éléazar, son fils, et fais-les monter sur la montagne de Hor;

25. Toma a Aarón, y a Eleazar su hijo, y házlos subir al monte de Hor.

25 Neem Aaron, en Eleazar, zijn zoon, en doe hen opklimmen tot den berg Hor.

25. Weźmijże Aarona i Eleazara syna jego, a każ im wstąpić na górę Hor;

25. Vedd [16†] Áront és Eleázárt, az ő fiát, és vezesd fel őket a Hór hegyére.

25 и возьми Аарона и Елеазара, сына его, и возведи их на гору Ор.

25. Возьми Арона та Елеазара, сина його, та й приведи їх на Ор-гору;

26. Ja riisu Aaronilta vaatteet ja pue ne hänen poikansa Eleasarin ylle. Aaron otetaan pois ja kuolee siellä.

26. Ja riisu Aaronin yltä vaatteet, puettaakses hänen poikansa Eleatsarin ylle: ja Aaron pitää siellä koottaman ja kuoleman.

26. Ja rijsu Aaronin pääldä waattet puettaxes hänen poicans Eleazarin päälle ja Aaron pitä siellä coottaman ja cuoleman.

26 and strip Aaron of his garments and put them upon Eleazar his son. And Aaron will be gathered and will die there.

26. And strip Aaron of his garments, and put them upon Eleazar his son: and Aaron shall be gathered unto his people, and shall die there.

26. Og før Aron af sine Klæder, og før Eleasar, hans Søn, i dem; og Aron skal samles til sit Folk og dø der.

26. Och afkläd Aaron hans kläder, och kläd dem på hans son Eleazar; och Aaron skall der samlas, och dö.

26. Ja wötta Aaroni rided seljast ärra ja panne neid ta poia Eleasari selga, ja Aaron peab sama korristud ja senna surrema.

26. Aaronas tegul nusivelka savo drabužius ir jais apvilk jo sūnų Eleazarą. Aaronas mirs tenai’‘.

26. und zieh Aaron seine Kleider aus und ziehe sie Eleasar an, seinem Sohne. Und Aaron soll sich daselbst sammeln und sterben.

26. Puis dépouille Aaron de ses vêtements, et revêts-en Éléazar son fils; et Aaron sera recueilli, et mourra là.

26. Y haz desnudar a Aarón sus vestidos, y viste de ellos a Eleazar su hijo; porque Aarón será congregado, y morirá allí.

26 En trek Aaron zijn klederen uit, en trek ze Eleazar, zijn zoon, aan; want Aaron zal verzameld worden, en daar sterven.

26. I zewlecz Aarona z szat jego, a oblecz w nie Eleazara, syna jego; bo Aaron przyłączon będzie do ludu swego, i tam umrze.

26. És vetkeztesd le Áront az ő ruháiból, és öltöztesd fel azokba Eleázárt, az ő fiát; mert Áron az ő népéhez takaríttatik, és meghal ott.

26 и сними с Аарона одежды его, и облеки в них Елеазара, сына его, ипусть Аарон отойдет и умрет там.

26. І знїми з Арона одїж його та вдягни в неї Елеазара, сина його, і прилучиться Арон і вмре там.

27. Ja Mooses teki, niinkuin Herra oli käskenyt; ja he nousivat Hoorin vuorelle koko kansan silmien edessä.

27. Ja Moses teki niinkuin Herra hänen käski, ja he astuivat Horin vuorelle kaiken kansan nähden.

27. Ja Moses teki cuin HERra hänen käski ja he astuit Horin wuorelle caiken Canssan nähden.

27 And Moses did as Jehovah commanded. And they went up into Mount Hor in the sight of all the congregation.

27. And Moses did as the LORD commanded: and they went up into mount Hor in the sight of all the congregation.

27. Da gjorde Mose, som Herren havde befalet; og de gik op paa det Bjerg Hor for den ganske Menigheds Øjne.

27. Mose gjorde såsom Herren honom böd; och de stego upp på berget Hor, för hela menighetene.

27. Ja Moses teggi nenda kui Jehowa olli käsknud, ja nemmad läksid ülles Ori mäele keige koggodusse nähhes.

27. Mozė padarė, kaip Viešpats įsakė. Jie užlipo į Horo kalną, visiems susirinkusiems matant.

27. Da tat Mose, wie ihm der HERR geboten hatte, und sie stiegen auf den Berg Hor vor der ganzen Gemeinde.

27. Moïse fit donc comme l'Éternel avait commandé; et ils montèrent sur la montagne de Hor, à la vue de toute l'assemblée.

27. Y Moisés hizo como Jehová le mandó, y subieron al monte de Hor a ojos de toda la congregación.

27 Mozes nu deed, gelijk als de HEERE geboden had; want zij klommen op tot den berg Hor, voor de ogen der ganse vergadering.

27. I uczynił Mojżesz, jako rozkazał Pan; i wstąpili na górę Hor przed oczyma wszystkiego zgromadzenia.

27. És úgy cselekedék Mózes, a mint parancsolta vala az Úr, és felmenének a Hór hegyére az egész gyülekezet láttára.

27 И сделал Моисей так, как повелел Господь. Пошли они на гору Ор в глазах всего общества,

27. І вчинив Мойсей, як заповідав Господь. І зійшли вони на гору перед очима в усієї громади.

28. Ja Mooses riisui Aaronilta vaatteet ja puki ne hänen poikansa Eleasarin ylle. Niin Aaron kuoli siellä vuoren huipulla, mutta Mooses ja Eleasar astuivat alas vuorelta.

28. Ja Moses riisui Aaronilta hänen vaatteensa, ja puetti hänen poikansa Eleatsarin ylle. Ja Aaron kuoli siellä, vuoren kukkulalla, mutta Moses ja Eleatsar astuivat vuorelta alas.

28. Ja Moses rijsui Aaronilda hänen waattens ja puetti hänen poicans Eleazarin päälle. Ja Aaron cuoli wuoren cuckulalla. Mutta Moses ja Eleazar astuit wuorelda alas.

28 And Moses stripped Aaron of his garments and put them upon Eleazar his son. And Aaron died there on the top of the mountain and Moses and Eleazar came down from the mountain.

28. And Moses stripped Aaron of his garments, and put them upon Eleazar his son; and Aaron died there in the top of the mount: and Moses and Eleazar came down from the mount.

28. Og Mose førte Aron af sine Klæder og førte Eleasar, hans Ssn, i dem; saa døde Aron der oven paa Bjerget; men Mose og Eleasar gik ned ad Bjerget.

28. Och Mose afklädde Aaron hans kläder, och klädde dem på hans son Eleazar. Och Aaron blef der död uppå berget; men Mose och Eleazar stego neder utaf bergena.

28. Ja Moses wöttis Aaroni rided seljast ärra ja panni neid ta poia Eleasari selga. Nenda surri Aaron senna mäe otsa; siis tulli Moses ja Eleasar mäelt mahha.

28. Mozė nurengė nuo Aarono drabužius ir jais apvilko jo sūnų Eleazarą. Aaronas mirė kalno viršūnėje. Mozė su Eleazaru grįžo nuo kalno.

28. Und Mose zog Aaron seine Kleider aus und zog sie Eleasar an, seinem Sohne.

28. Et Moïse dépouilla Aaron de ses vêtements, et en revêtit Éléazar son fils. Or Aaron mourut là, au sommet de la montagne; et Moïse et Éléazar descendirent de la montagne.

28. Y Moisés hizo desnudar a Aarón de sus vestidos, y vistiólos a Eleazar su hijo: y Aarón murió allí en la cumbre del monte, y Moisés y Eleazar descendieron del monte.

28 En Mozes trok Aaron zijn klederen uit, en hij trok ze zijn zoon Eleazar aan; en Aaron stierf aldaar, op de hoogte diens bergs. Toen kwam Mozes en Eleazar van dien berg af.

28. I zewlókł Mojżesz Aarona z szat jego, a oblekł w nie Eleazara syna jego; i umarł tam Aaron na wierzchu góry, a Mojżesz z Eleazarem zstąpili z góry.

28. És Mózes levetkezteté Áront az ő ruháiból, és felöltözteté azokba Eleázárt, az ő fiát. És meghala Áron ott a hegynek tetején, Mózes pedig és Eleázár leszálla a hegyről.

28 и снял Моисей с Аарона одежды его, и облек в них Елеазара, сына его; и умер там Аарон на вершине горы. А Моисей и Елеазар сошли с горы.

28. І зняв Мойсей з Арона одїж його, та й одягнув у неї Елеазара, сина його. І вмер Арон на верховинї Ор-гори. І спустивсь із гори Мойсей та Елеазар. І побачила вся громада, що вмер Арон, і плакав увесь люд Ізраїльський трийцять день.

29. Ja kun koko kansa sai tietää, että Aaron oli kuollut, niin he itkivät Aaronia kolmekymmentä päivää, koko Israelin heimo.

29. Ja koska kaikki kansa näki Aaronin kuolleeksi, itki koko Israelin huone häntä kolmekymmentä päivää.

29. Ja cosca caicki Canssa näki Aaronin cuollexi itki coco Israelin huone händä colmekymmendä päiwä.

29 And when all the congregation saw that Aaron was dead, they wept for Aaron thirty days, even all the house of Israel.

29. And when all the congregation saw that Aaron was dead, they mourned for Aaron thirty days, even all the house of Israel.

29. Og der al Menigheden saa, at Aron havde opgivet Aanden, da begræd de Aron i tredive Dage, hele Israels Hus.

29. Och då hela menigheten såg att Aaron var död, begreto de honom i tretio dagar, hela Israels hus.

29. Ja kui keik se koggodus näggi, et Aaron olli hinge heitnud, siis nutsid nemmad Aaroni kolmkümmend päwa, keik Israeli suggu.

29. Izraelitai, pamatę, kad Aaronas mirė, apraudojo jį trisdešimt dienų.

29. Und Aaron starb daselbst oben auf dem Berge. Mose aber und Eleasar stiegen herab vom Berge.

29. Et toute l'assemblée vit qu'Aaron avait expiré; et toute la maison d'Israël pleura Aaron pendant trente jours.

29. Y viendo toda la congregación que Aarón era muerto, lloráronle treinta dias toda la casa de Israel.

29 Toen de ganse vergadering zag, dat Aaron overleden was, zo beweenden zij Aaron dertig dagen, het ganse huis van Israel.

29. Widząc tedy wszystko zgromadzenie, iż Aaron umarł, płakali Aarona przez trzydzieści dni, wszystek dom Izraelski.

29. És látá az egész gyülekezet, hogy meghalt vala Áron, és siratá Áront harmincz [17†] napig Izráelnek egész háza.

29 И увидело все общество, что Аарон умер, и оплакивал Аарона весь дом Израилев тридцать дней.