14 luku

Napisevan kansan rangaistus. Tappio Horman luona.

1. Silloin koko kansa alkoi huutaa ja parkua, ja kansa itki sen yön.

1. Niin kaikki seurakunta nousi ja rupesi parkumaan, ja kansa itki sen yön.

1. Nijn caicki seuracunda nousi ja rupeis parcuman ja Canssa itkit sen yösen.

1 And all the congregation lifted up their voice and cried and the people wept that night.

1. And all the congregation lifted up their voice, and cried; and the people wept that night.

1. Da opløftede og hævede al Menigheden sin Røst, og Folket græd den samme Nat.

1. Då tog hela menigheten till att skria; och folket gret den nattena.

1. Ja keik se koggodus kargas ülles ja andis omma heält kuulda, ja rahwas nutsid selsammal ööl.

1. Visa tauta pakėlė balsus ir raudojo tą naktį.

1. Da fuhr die ganze Gemeinde auf und schrie, und das Volk weinte die Nacht.

1. Alors toute l'assemblée éleva la voix, et se mit à jeter des cris, et le peuple pleura cette nuit-là.

1. ENTÓNCES toda la congrega- ción alzaron grita, y dieron voces; y lloró el pueblo aquella noche.

1 Toen verhief zich de gehele vergadering, en zij hieven hun stem op, en het volk weende in dienzelven nacht.

1. Tedy wzruszywszy się wszystko mnóstwo krzyczeli i płakał lud przez onę noc.

1. És felemelé szavát az egész gyülekezet, és síra a nép azon az éjszakán.

1 И подняло все общество вопль, и плакал народво всю ту ночь;

1. І піднялась уся громада і зняла галас, і плакали люде всю ту ніч.

2. Ja kaikki israelilaiset napisivat Moosesta ja Aaronia vastaan, ja koko kansa sanoi heille: Jospa olisimme kuolleet Egyptin maahan tai tähän erämaahan! Jospa olisimme kuolleet!

2. Ja kaikki Israelin lapset napisivat Mosesta ja Aaronia vastaan, ja koko joukko sanoi heille: jospa olisimme kuolleet Egyptin maalla! taikka jospa tässä korvessa vielä kuolisimme!

2. Ja caicki Israelin lapset napisit Mosesta ja Aaronita wastan ja coco joucko sanoi heille: jos me olisimme cuollet Egyptin maalla taicka täsä corwes wielä cuolisim?

2 And all the sons of Israel murmured against Moses and against Aaron. And the whole congregation said to them, Would that we had died in the land of Egypt, or would that we had died in this wilderness!

2. And all the children of Israel murmured against Moses and against Aaron: and the whole congregation said unto them, Would God that we had died in the land of Egypt! or would God we had died in this wilderness!

2. Og alle Israels Børn knurrede imod Mose og imod Aron, og al Menigheden sagde til dem: Gid vi vare døde i Ægyptens Land, eller gid vi vare døde i denne Ørk!

2. Och all Israels barn knorrade emot Mose och Aaron, och hela menigheten sade till dem: Ack! att vi dock hade mått dött i Egypti land, eller ännu dö måtte i denna öknene.

2. Ja keik Israeli lapsed nurrisesid Mosesse wasto ja Aaroni wasto, ja keik se koggodus ütles nende wasto: oh olleksime Egiptusse male ärrasurnud, ehk oh surreksime seie körbe!

2. Jie murmėjo prieš Mozę ir Aaroną: ‘‘Verčiau būtume mirę Egipte arba žuvę šioje dykumoje.

2. Und alle Kinder Israel murrten wider Mose und Aaron, und die ganze Gemeinde sprach zu ihnen: Ach, daß wir in Ägyptenland gestorben wären oder noch stürben in dieser Wüste!

2. Et tous les enfants d'Israël murmurèrent contre Moïse et contre Aaron, et toute l'assemblée leur dit: Que ne sommes-nous morts dans le pays d'Égypte ou dans ce désert! Que ne sommes-nous morts!

2. Y quejáronse contra Moisés, y contra Aarón, todos los hijos de Israel, y dijéronles toda la multitud: Ojalá hubiéramos muerto en la tierra de Egipto: o en este desierto, ojalá muriéramos.

2 En al de kinderen Israels murmureerden tegen Mozes en tegen Aaron; en de gehele vergadering zeide tot hen: Och, of wij in Egypteland gestorven waren! of, och, of wij in deze woestijn gestorven waren!

2. I szemrali przeciwko Mojżeszowi, i przeciwko Aaronowi wszyscy synowie Izraelscy; i mówiło do nich wszystko mnóstwo: Obyśmy byli pomarli w ziemi Egipskiej, albo na tej puszczy!

2. És mindnyájan zúgolódának Mózes ellen és Áron ellen Izráel fiai, és monda nékik az egész gyülekezet: Vajha megholtunk volna Égyiptom földén! vagy ebben a pusztában vajha meghalnánk!

2 и роптали на Моисея и Аарона все сыны Израилевы, и все общество сказало им: о, если бы мы умерли в земле Египетской, или умерли бы в пустыне сей!

2. І нарікали на Мойсея та на Арона всї сини Ізрайлеві, і мовляла до них вся громада: Ой, бодай би ми були померли в Египецькій землї, або коли б погибли в тій пустинї.

3. Ja miksi viekään Herra meitä tuohon maahan, jossa me kaadumme miekkaan ja vaimomme ja lapsemme joutuvat vihollisen saaliiksi! Eikö meidän olisi parempi palata Egyptiin?

3. Miksi Herra vie meitä tälle maalle miekalla surmattaa! Meidän vaimomme ja lapsemme tulevat saaliiksi! Eikö parempi ole, että palajamme Egyptiin?

3. Mixi HERra wie meitä tälle maalle miecalla surmatta meidän waimom ja lapsem tulewat saalixi? Eikö parembi ole että me palajam Egyptijn.

3 And why does Jehovah bring us to this land, to fall by the sword? Our wives and our little ones will be a prey. Were it not better for us to return into Egypt?

3. And wherefore hath the LORD brought us unto this land, to fall by the sword, that our wives and our children should be a prey? were it not better for us to return into Egypt?

3. Og hvorfor fører Herren os til dette Land til at falde ved Sværdet? vore Hustruer og vore smaa Børn maa blive til Rov; er det os ikke bedst at vende tilbage til Ægypten?

3. Hvi förer Herren oss i detta landet, att vi skole falla för svärd, och våra hustrur och barn varda till rofs? Är icke bättre, att vi drage in uti Egypten igen?

3. Ja mispärrast wiib meid Jehowa senna male, et meie moöga läbbi langeme? meie naesed ja meie wäetimad lapsed sawad risutawaks; eks se olleks meile hea Egiptusse-male taggasi miñna?

3. Kodėl Viešpats atvedė mus į šią žemę? Ar tam, kad žūtume nuo kardo, o mūsų žmonos ir vaikai taptų priešo grobiu? Ar ne geriau būtų grįžti į Egiptą?’‘

3. Warum führt uns der HERR in dies Land, daß wir durchs Schwert fallen und unsere Weiber und unsere Kinder ein Raub werden? Ist's nicht besser, wir ziehen wieder nach Ägypten?

3. Et pourquoi l'Éternel nous conduit-il vers ce pays, pour y tomber par l'épée? Nos femmes et nos petits enfants y seront une proie. Ne vaudrait-il pas mieux pour nous, de retourner en Égypte?

3. Y ¿por qué nos trae Jehová a esta tierra para caer a cuchillo, y que nuestras mujeres y nuestros chiquitos sean por presa? ¿No nos sería mejor volvernos a Egipto?

3 En waarom brengt ons de HEERE naar dat land, dat wij door het zwaard vallen, en onze vrouwen, en onze kinderkens ten roof worden? Zou het ons niet goed zijn naar Egypte weder te keren?

3. Obyśmy byli pomarli! Czemuż wżdy Pan prowadzi nas do tej ziemi, abyśmy padli od miecza? żony nasze, i dziatki nasze aby były na łup? Izali nam nie lepiej wrócić się do Egiptu?

3. Miért is visz be minket az Úr arra a földre? hogy fegyver miatt hulljunk el? feleségeink és a kicsinyeink prédára legyenek? Nem jobb volna-é nékünk visszatérnünk Égyiptomba?

3 и для чего Господь ведет нас в землю сию, чтобы мы пали от меча? жены наши и дети наши достанутся в добычу врагам ; не лучше ли нам возвратиться в Египет?

3. І про що веде нас Господь у цю землю? Щоб полягти від меча, та щоб жінки наші і дїти наші зробилися здобичею? Хиба ж не лучче нам, вернути в Египет?

4. Ja he puhuivat toinen toiselleen: Valitkaamme johtaja ja palatkaamme Egyptiin.

4. Ja he sanoivat toinen toisellensa: asettakaamme päämies ja palatkaamme Egyptiin.

4. Ja he sanoit toinen toisellens: asettacam päämies ja palatcam Egyptijn.

4 And they said one to another, Let us make a captain and let us return into Egypt.

4. And they said one to another, Let us make a captain, and let us return into Egypt.

4. Og den ene sagde til den anden: Lader os indsætte en Høvedsmand og vende tilbage til Ægypten.

4. Och den ene sade till den andra: Låt oss häfva oss upp en höfvitsman, och fara in uti Egypten igen.

4. Ja nemmad ütlesid teine teise wasto: Töstkem keddagi pealikkuks ja läkki taggasi Egiptusse-male.

4. Jie tarėsi: ‘‘Išsirinkime vadą ir grįžkime į Egiptą’‘.

4. Und einer sprach zu dem andern: Laßt uns einen Hauptmann aufwerfen und wieder nach Ägypten ziehen!

4. Et ils se dirent l'un à l'autre: Établissons un chef, et retournons en Égypte.

4. Y decían el uno al otro: Hagamos un capitán, y volvámosnos a Egipto.

4 En zij zeiden de een tot den ander: Laat ons een hoofd opwerpen, en wederkeren naar Egypte!

4. I mówili między sobą: Postanówmy sobie wodza, a wróćmy się do Egiptu.

4. És mondának egymásnak: Szerezzünk előttünk járót, és térjünk vissza Égyiptomba.

4 И сказали друг другу: поставим себе начальника и возвратимся в Египет.

4. І мовляли одно одному: Виберемо собі голову над нами, та й вернемось в Египет?

5. Silloin Mooses ja Aaron lankesivat kasvoilleen Israelin kansan koko seurakunnan eteen.

5. Niin Moses ja Aaron lankesivat kasvoillensa, koko Israelin lasten seurakunnan edessä.

5. Mutta Moses ja Aaron langeisit caswoillens coco Israelin lasten seuracunnan edes.

5 Then Moses and Aaron fell on their faces before all the assembly of the congregation of the sons of Israel.

5. Then Moses and Aaron fell on their faces before all the assembly of the congregation of the children of Israel.

5. Men Mose og Aron faldt ned paa deres Ansigter, for Israels Børns hele Menigheds Forsamling.

5. Men Mose och Aaron föllo uppå sin ansigte för hela menighetenes församling af Israels barn.

5. Ja Moses ja Aaron heitsid endid silmili mahha keige Israeli laste koggodusse rahwa ette.

5. Mozė ir Aaronas puolė ant žemės prieš visą Izraelio vaikų susirinkimą.

5. Mose aber und Aaron fielen auf ihr Angesicht vor der ganzen Versammlung der Gemeinde der Kinder Israel.

5. Alors Moïse et Aaron tombèrent sur leurs visages, devant toute l'assemblée des enfants d'Israël.

5. Entónces Moisés y Aarón cayeron sobre sus rostros delante de toda la compañía de la congregación de los hijos de Israel.

5 Toen vielen Mozes en Aaron op hun aangezichten, voor het aangezicht van de ganse gemeente der vergadering van de kinderen Israels.

5. Tedy upadł Mojżesz i Aaron na oblicze swoje przed wszystkiem zgromadzeniem synów Izraelskich.

5. Akkor arczczal leborulának Mózes és Áron Izráel fiai gyülekezetének egész községe előtt.

5 И пали Моисей и Аарон на лица свои пред всем собранием общества сынов Израилевых.

5. І впали Мойсей та Арон на лиця свої ниць перед усією громадою синів Ізрайлевих.

6. Mutta Joosua, Nuunin poika, ja Kaaleb, Jefunnen poika, jotka olivat olleet mukana maata vakoilemassa, repäisivät vaatteensa

6. Ja Josua Nunin poika, ja Kaleb Jephunnen poika, jotka myös maan olivat vaonneet, repäisivät vaatteensa.

6. Ja Josua Nunin poica ja Caleb Jephunnen poica jotca myös maan olit wacoinet rewäisit waattens.

6 And Joshua the son of Nun and Caleb the son of Jephunneh, who were of those who spied out the land, tore their clothes.

6. And Joshua the son of Nun, and Caleb the son of Jephunneh, which were of them that searched the land, rent their clothes:

6. Og Josva, Nuns Søn, og Kaleb, Jefunne Søn, der vare blandt dem, der havde bespejdet Landet, de sønderreve deres Klæder.

6. Och Josua, Nuns son, och Caleb, Jephunne son, de ock landet bespejat hade, refvo sin kläder;

6. Ja Josua Nuni poeg ja Kaleb Jewunne poeg, neist kes olnud sedda maad katsumas läbbi ärra, kärristasid ommad rided löhki,

6. Nūno sūnus Jozuė ir Jefunės sūnus Kalebas iš tų, kurie žvalgė kraštą, perplėšė savo rūbus

6. Und Josua, der Sohn Nuns, und Kaleb, der Sohn Jephunnes, die auch das Land erkundet hatten, zerrissen ihre Kleider

6. Et Josué, fils de Nun, et Caleb, fils de Jephunné, d'entre ceux qui avaient exploré le pays, déchirèrent leurs vêtements.

6. Y Josué hijo de Nun, y Caleb hijo de Jefone, de los que habían reconocido la tierra, rompieron sus vestidos.

6 En Jozua, de zoon van Nun, en Kaleb, de zoon van Jefunne, zijnde van degenen, die dat land verspied hadden, scheurden hun klederen.

6. A Jozue, syn Nunów, i Kaleb, syn Jefunów, którzy szpiegowali ziemię, rozdarli szaty swoje;

6. Józsué pedig, a Nún fia, és Káleb, a Jefunné fia, a kik a földnek kémlelői közül valók valának, meghasogaták ruháikat.

6 И Иисус, сын Навин, и Халев, сын Иефонниин, из осматривавших землю, разодрали одежды свои

6. А Йозуа Нуненко та Калеб Єфуненко, вони із тих, що ходили на розглядини в ту країну, пороздирали на собі одїж,

7. ja puhuivat kaikelle israelilaisten seurakunnalle näin: Maa, jota kävimme vakoilemassa, on ylen ihana maa.

7. Ja puhuivat kaikelle Israelin kokoukselle, sanoen: maa, jonka lävitse me vaeltaneet olemme vakoomassa sitä, on juuri hyvä maa.

7. Ja sanoit caikelle Israelin cocouxelle: maa jonga läpidzen me waeldanet olem wacoimas sitä on juuri hywä maa.

7 And they spoke to all the congregation of the sons of Israel, saying, The land, which we passed through to spy it out, is an exceedingly good land.

7. And they spake unto all the company of the children of Israel, saying, The land, which we passed through to search it, is an exceeding good land.

7. Og de sagde til al Israels Børns Menighed, sigende: Det Land, som vi vandrede igennem til at bespejde det, er et saare, ja saare godt Land.

7. Och sade till alla menighetena af Israels barn: Landet, som vi igenomvandrat hafve till att bespeja det, är ganska godt.

7. Ja räkisid keik se Israeli laste koggodusse wasto ja ütlesid: Se Ma mis meie olleme läbbi käinud sedda katsumas läbbi ärra, on üpres wägga hea Ma.

7. ir kalbėjo izraelitams: ‘‘Žemė, kurią apėjome ir išžvalgėme, labai gera.

7. und sprachen zu der ganzen Gemeinde der Kinder Israel: Das Land, das wir durchwandelt haben, es zu erkunden, ist sehr gut.

7. Et ils parlèrent à toute l'assemblée des enfants d'Israël, en disant: Le pays que nous avons parcouru pour l'explorer, est un fort bon pays.

7. Y hablaron a toda la congregación de los hijos de Israel, diciendo: La tierra por donde pasamos para reconocerla es tierra en grande manera buena:

7 En zij spraken tot de ganse vergadering der kinderen Israels, zeggende: Het land, door hetwelk wij getrokken zijn, om hetzelve te verspieden, is een uitermate goed land.

7. I rzekli do wszystkiego zgromadzenia synów Izraelskich, mówiąc: Ziemia, którąśmy przeszli, i przeszpiegowali ją, ziemia jest bardzo dobra.

7. És szólának Izráel fiai egész gyülekezetének, mondván: A föld, a melyen általmentünk, hogy megkémleljük azt, igen-igen jó föld.

7 и сказали всему обществу сынов Израилевых: земля, которую мы проходили для осмотра, очень, очень хороша;

7. І промовили вони до всієї громади синів Ізрайлевих: Земля, що нею переходили ми, щоб розвідати, земля тая дуже, дуже добра.

8. Jos Herra on meille suosiollinen, niin hän vie meidät siihen maahan ja antaa sen meille, maan, joka vuotaa maitoa ja mettä.

8. Jos Herralla on hyvä suosio meihin, niin hän vie meidät sille maalle, ja antaa sen meille: se on maa, jossa rieskaa ja hunajaa vuotaa.

8. Jos HERralla on hywä suosio meihin nijn hän wie meidän sille maalle andaxens sen meille josa maasa riesca ja hunajata wuota.

8 If Jehovah delights in us, then he will bring us into this land and give it to us, a land which flows with milk and honey.

8. If the LORD delight in us, then he will bring us into this land, and give it us; a land which floweth with milk and honey.

8. Dersom Herren har Behagelighed til os, da fører han os ind i dette Land og giver os det, et Land, som flyder med Mælk og Honning.

8. Hafver Herren vilja till oss, så förer han oss väl uti det landet, och gifver oss det; hvilket ett land är, som mjölk och hannog uti flyter.

8. Ons Jehowa meel hea meie wasto, kül ta siis meid sadab senna male ja annab sedda meile, üks Ma mis pima ja met joseb.

8. Jei Viešpats bus maloningas, Jis mus įves į tą žemę, plūstančią pienu ir medumi.

8. Wenn der HERR uns gnädig ist, so wird er uns in das Land bringen und es uns geben, ein Land, darin Milch und Honig fließt.

8. Si l'Éternel nous est favorable, il nous fera entrer dans ce pays, et nous le donnera; c'est un pays où coulent le lait et le miel.

8. Si Jehová se agradare de nosotros, él nos meterá en esta tierra, y nos la entregará, tierra que corre leche y miel.

8 Indien de HEERE een welgevallen aan ons heeft, zo zal Hij ons in dat land brengen, en zal ons dat geven; een land, hetwelk van melk en honig is vloeiende.

8. Będzieli nam Pan miłościw, tedy nas wprowadzi do tej ziemi, a da ją nam, ziemię tę, która opływa mlekiem i miodem.

8. Ha az Úrnak kedve telik bennünk, akkor bevisz minket arra a földre, és nékünk adja azt, mely tejjel és mézzel folyó föld.

8 если Господь милостив к нам, то введет нас в землю сию и даст нам ее– эту землю, в которой течет молоко и мед;

8. Коли до нас милость Господня, так приведе нас він в цю землю, та й дасть нам її, земля ж ся тече молоком та медом.

9. Älkää vain kapinoiko Herraa vastaan älkääkä peljätkö sen maan kansaa, sillä heitä ei ole meille kuin suupalaksi. Heidän varjelijansa on väistynyt heistä, mutta meidän kanssamme on Herra. Älkää te heitä peljätkö.

9. Ainoastansa älkäät olko Herraa vastaan niskurit, ja älkäät te peljätkö tämän maan kansaa; sillä me syömme heitä niinkuin leipää: heidän turvansa on erinnyt heistä, ja Herra on meidän kanssamme: älkäät peljätkö heitä.

9. Ainoastans älkät olco HERra wastan niscurit ja älkät peljätkö tämän maan Canssa: sillä me syömme heitä nijncuin leipä heidän turwans on erainnut heistä ja HERra on meidän cansam älkät sijs peljätkö heitä.

9 Only do not rebel against Jehovah, neither fear the people of the land, for they are bread for us. Their defense is removed from over them and Jehovah is with us. Fear them not.

9. Only rebel not ye against the LORD, neither fear ye the people of the land; for they are bread for us: their defence is departed from them, and the LORD is with us: fear them not.

9. Men værer kun ikke genstridige imod Herren, og I, frygter ikke Folket i det Land, thi dem tage vi som en Bid Brød; deres Værn er veget fra dem; men med os er Herren, frygter ikke for dem.

9. Faller icke ifrå Herran, och frukter eder intet för detta landsens folk; ty vi vilje äta dem upp såsom bröd. Deras beskärm är gånget ifrå dem, och Herren är med oss; frukter eder intet för dem.

9. Agga ärge pange Jehowa wasto, ja teie, ärge kartke mitte selle Ma rahwast, sest nemmad on meile leiwaks; nende warri on nende peält ärralahkund ja Jehowa on meiega; ärge kartke neid mitte.

9. Tik nesukilkite prieš Viešpatį ir nebijokite to krašto žmonių. Mes juos valgysime kaip duoną, jie neturi apsaugos, o Viešpats yra su mumis, nebijokime!’‘

9. Fallt nur nicht ab vom HERRN und fürchtet euch vor dem Volk dieses Landes nicht; denn wir wollen sie wie Brot fressen. Es ist ihr Schutz von ihnen gewichen; der HERR aber ist mit uns. Fürchtet euch nicht vor ihnen.

9. Seulement, ne vous révoltez point contre l'Éternel, et ne craignez point le peuple du pays; car ils seront notre pain; leur protection s'est retirée de dessus eux, et l'Éternel est avec nous; ne les craignez point.

9. Por tanto no seais rebeldes contra Jehová, ni temáis al pueblo de aquesta tierra, porque nuestro pan son. Su amparo se ha apartado de ellos, y con nosotros es Jehová, no los temáis.

9 Alleen zijt tegen den HEERE niet wederspannig! en vreest gij niet het volk dezes lands; want zij zijn ons brood! hun schaduw is van hen geweken, en de HEERE is met ons; vreest hen niet!

9. Jedno Panu nie bądźcie odpornymi, ani się wy bójcie ludu onej ziemi, bo jako chleb pojeść je możemy; odstąpiła obrona ich od nich, ale Pan jest z nami; nie bójcież się ich.

9. Csakhogy ne lázongjatok az Úr ellen, se ne féljetek annak a földnek népétől; mert ők nekünk csak olyanok, mint a kenyér; eltávozott tőlök az ő oltalmok, de az Úr velünk van: ne féljetek tőlök!

9 только против Господа не восставайте и не бойтесь народа земли сей; ибо он достанетсянам на съедение: защиты у них не стало, а с нами Господь; не бойтесь их.

9. Тільки проти Господа не бунтуйтесь; і не лякайтесь людей в тій українї; бо вони будуть хлїбом про нас. Защити в них не стало, а Господь із нами; не лякайтесь їх!

10. Silloin koko seurakunta vaati heitä kivitettäviksi, mutta Herran kirkkaus ilmestyi kaikille israelilaisille ilmestysmajassa.

10. Niin sanoi koko kansan joukko, että he piti kivitettämän kuoliaaksi, ja Herran kunnia näkyi seurakunnan majassa kaikille Israelin lapsille.

10. NIin sanoi coco Canssan joucko että he piti kiwitettämän.

10 But all the congregation commanded, stone them with stones. And the glory of Jehovah appeared in the tent of meeting to all the sons of Israel.

10. But all the congregation bade stone them with stones. And the glory of the LORD appeared in the tabernacle of the congregation before all the children of Israel.

10. Da sagde den ganske Menighed, at man skulde stene dem med Stene, og Herrens Herlighed blev set i Forsamlingens Paulun for alle Israels Børn.

10. Då sade hela folket, att man skulle stena dem. Så syntes Herrans härlighet på vittnesbördsens tabernakel för all Israels barn.

10. Siis ütles keik se koggodus, et neid piddi kiwwidega surnuks wiskama: # agga Jehowa au sai koggodusse telgi peäl keige Israeli lastele nähha.

10. Bet žmonės ketino juodu užmušti akmenimis. Ir Viešpaties šlovė pasirodė visiems izraelitams virš Susitikimo palapinės.

10. Da sprach das ganze Volk, man sollte sie steinigen. Da erschien die Herrlichkeit des HERRN in der Hütte des Stifts allen Kindern Israel.

10. Alors toute l'assemblée parla de les lapider; mais la gloire de l'Éternel apparut à tous les enfants d'Israël, sur le tabernacle d'assignation.

10. Entónces toda la multitud habló de apedrearlos con piedras, y la gloria de Jehová se mostró en el tabernáculo del testimonio a todos los hijos de Israel.

10 Toen zeide de ganse vergadering, dat men hen met stenen stenigen zoude. Maar de heerlijkheid des HEEREN verscheen in de tent der samenkomst, voor al de kinderen Israels.

10. I mówiło wszystko zgromadzenie, aby je ukamionowano; ale chwała Paóska okazała się nad namiotem zgromadzenia wszystkim synom Izraelskim.

10. Mikor pedig az egész gyülekezet azon tanakodék, hogy megkövezze őket: megjelenék az Úrnak dicsősége a gyülekezet sátorában Izráel minden fiának.

10 И сказало все общество: побить их камнями! Но слава Господня явилась в скинии собрания всем сынам Израилевым.

10. І сказала вся громада, щоб каміннєм побити їх. Тодї обявилась слава Господня в соборному наметї перед усїма синами Ізрайлевими.

11. Ja Herra sanoi Moosekselle: Kuinka kauan tämä kansa pitää minua pilkkanaan eikä usko minuun, huolimatta kaikista tunnusteoista, jotka minä olen tehnyt sen keskuudessa?

11. Ja Herra sanoi Mosekselle: kuinka kauvan tämä kansa pilkkaa minua? ja kuinka kauvan ei he usko minun päälleni, kaikkein tunnustähtein kautta, jotka minä heidän seassansa tehnyt olen?

11. Ja HERran cunnia näkyi seuracunnan majas caikille Israelin lapsille. Ja HERra sanoi Mosexelle: cuinga cauwan tämä Canssa pilcka minua? ja cuinga cauwan ei he usco minun päälleni caickein tunnustähtein cautta jotca minä heidän seasans tehnyt olen?

11 And Jehovah said to Moses, How long will this people despise me? And how long will they not believe in me, for all the signs which I have worked among them?

11. And the LORD said unto Moses, How long will this people provoke me? and how long will it be ere they believe me, for all the signs which I have shewed among them?

11. Og Herren sagde til Mose: Hvor længe skal dette Folk opirre mig? og hvor længe ville de ikke tro paa mig, uagtet alle de Tegn, som jeg har gjort midt iblandt dem?

11. Och Herren sade till Mose: Huru länge skall detta folket försmäda mig? Och huru länge vilja de icke tro på mig genom allahanda tecken, som jag ibland dem gjort hafver?

11. Ja Jehowa ütles Mosesse wasto: kui kaua laitab mind sesinnane rahwas, ja kui kaua ei wötta nemmad minno sisse uskuda, keik nende immetähte pärrast, mis ma nende seas ollen teinud?

11. Viešpats tarė Mozei: ‘‘Ar dar ilgai šita tauta niekins mane? Kodėl jie netiki manimi, matydami visus stebuklus, kuriuos padariau jų akivaizdoje?

11. Und der HERR sprach zu Mose: Wie lange lästert mich dies Volk? und wie lange wollen sie nicht an mich glauben durch allerlei Zeichen, die ich unter ihnen getan habe?

11. Et l'Éternel dit à Moïse: Jusqu'à quand ce peuple me méprisera-t-il, et jusqu'à quand ne croiront-ils point en moi, malgré tous les signes que j'ai faits au milieu d'eux?

11. Y Jehová dijo a Moisés: ¿Hasta cuándo me ha de irritar este pueblo? ¿Hasta cuándo no me ha de creer con todas las señales que he hecho en medio de ellos?

11 En de HEERE zeide tot Mozes: Hoe lang zal mij dit volk tergen? En hoe lang zullen zij aan Mij niet geloven, door alle tekenen, die Ik in het midden van hen gedaan heb?

11. I rzekł Pan do Mojżesza: Dokądże mię draźnić będzie ten lud? I dokądże mi wierzyć nie będą dla tych wszystkich znaków, którem czynił między nimi?

11. És monda az Úr Mózesnek: Meddig gyaláz [1†] engemet ez a nép? Meddig nem hisznek nékem, mind ama csudatételeim mellett sem, a melyeket cselekedtem közöttök?

11 И сказал Господь Моисею: доколе будет раздражать Меня народ сей? и доколе будет он не верить Мне при всех знамениях, которые делал Я среди его?

11. І рече Господь Мойсейові. А докіль ще буде зневажати мене сей люд, і докіль ще не мати муть вони віри менї на всї знамена що я сотворив їх між ними?

12. Minä tuhoan sen rutolla ja hävitän sen perinjuurin, mutta sinusta minä teen suuremman ja väkevämmän kansan, kuin se on.

12. Minä lyön heitä ruttotaudilla, ja hävitän heitä, ja minä teen sinun suuremmaksi ja väkevämmäksi kansaksi, kuin tämän.

12. Minä lyön heitä ruttotaudilla ja häwitän heitä ja minä teen sinun suuremmaxi ja wäkewämmäxi Canssaxi cuin tämän.

12 I will kill* them with the pestilence and disinherit them and will make of you a nation greater and mightier than they.

12. I will smite them with the pestilence, and disinherit them, and will make of thee a greater nation and mightier than they.

12. Jeg vil slaa dem med Pest og udrydde dem; og jeg vil gøre dig til et større og stærkere Folk, end dette er.

12. Jag skall slå dem med pestilentie, och förgöra dem, och göra dig till ett större och mägtigare folk, än detta är.

12. Ma tahhan tedda mahhalüa katko-töwwega ja tedda ärralükkata, agga sind tahhan ma tehha suremaks rahwaks ja wäggewamaks tedda.

12. Aš juos bausiu maru ir sunaikinsiu, o iš tavęs padarysiu didesnę ir galingesnę tautą už šitą’‘.

12. So will ich sie mit Pestilenz schlagen und vertilgen und dich zu einem größeren und mächtigeren Volk machen, denn dies ist.

12. Je le frapperai de mortalité, et je le détruirai; mais je te ferai devenir un peuple plus grand et plus fort qu'il n'est.

12. Yo lo heriré de mortandad, y lo destruiré, y a tí te pondré sobre gente grande y fuerte más que él.

12 Ik zal het met pestilentie slaan, en Ik zal het verstoten; en Ik zal u tot een groter en sterker volk maken, dan dit is.

12. Porażę je morem, i rozproszę je; a ciebie uczynię w naród wielki i możniejszy, niż ten jest.

12. Megverem őket döghalállal, és elvesztem őket; [2†] téged pedig nagy néppé teszlek, és ő nálánál erősebbé.

12 поражу его язвою и истреблю его и произведу от тебя народ многочисленнее и сильнее его.

12. Вдарю на них мором і вигублю їх; і зроблю тебе народом, більшим і потужніщим як вони.

13. Mutta Mooses sanoi Herralle: Ovathan egyptiläiset kuulleet, että sinä voimallasi olet vienyt tämän kansan heidän keskeltänsä.

13. Ja Moses sanoi Herralle: jos Egyptiläiset saavat sen kuulla, joiden keskeltä sinä olet johdattanut tämän kansan sinun voimallas,

13. Ja Moses sanoi HERralle: jos Egyptiläiset saawat sen cuulla: sillä sinä olet johdattanut tämän Canssan heidän keskeldäns sinun woimallas.

13 And Moses said to Jehovah, Then the Egyptians will hear it, for you brought up this people in your might from among them,

13. And Moses said unto the LORD, Then the Egyptians shall hear it, (for thou broughtest up this people in thy might from among them;)

13. Da sagde Mose til Herren: Ægypterne have hørt, at du har ført dette Folk med din Kraft ud af deres Midte.

13. Men Mose sade till Herran: Så få de Egyptier det höra; ty du hafver fört detta folket med dine kraft midt ut ifrå dem;

13. Ja Moses ütles Jehowa wasto: siis sawad Egiptusse-rahwas sedda kuulda, et sa se rahwa nende seast omma wäega olled seie üllestonud,

13. Mozė kalbėjo Viešpačiui: ‘‘Tada egiptiečiai, iš kurių Tu išvedei šią tautą, išgirs tai, ką Tu padarei tautai,

13. Mose aber sprach zu dem HERRN: So werden's die Ägypter hören; denn du hast dies Volk mit deiner Kraft mitten aus ihnen geführt.

13. Et Moïse dit à l'Éternel: Mais les Égyptiens l'apprendront, car tu as fait monter ce peuple par ta force du milieu d'eux;

13. Y Moisés respondió a Jehová: Y oirlo han los Egipcios, porque de en medio de él sacaste a este pueblo con tu fortaleza.

13 En Mozes zeide tot den HEERE: Zo zullen het de Egyptenaars horen; want Gij hebt door Uw kracht dit volk uit het midden van hen doen optrekken;

13. Ale rzekł Mojżesz do Pana: Oto, usłyszą Egipczanie, z których pośrodku wywiodłeś mocą swoją ten lud;

13. És monda Mózes az Úrnak: Ha meghallják az égyiptombeliek [3†] (mert közülök hoztad fel e népet a te hatalmad által):

13 Но Моисей сказал Господу: услышат Египтяне, из среды которых Тысилою Твоею вывел народ сей,

13. І промовив Мойсей до Господа: Почують се Египтяне; бо потугою твоєю випровадив єси люд сей зміж них;

14. Ja he ovat puhuneet siitä sen maan asukkaille; hekin siis ovat kuulleet, että sinä, Herra, olet tämän kansan keskellä, sinä Herra, joka olet sille ilmestynyt silmästä silmään, ja että sinun pilvesi pysyy heidän päällänsä ja että sinä kuljet heidän edellänsä pilvenpatsaassa päivin ja tulenpatsaassa öin.

14. Ja ne sanovat tämän maan asuvaisille, jotka kuulleet ovat, että sinä Herra olet tämän kansan seassa, ja että sinä Herra nähdään kasvoista niin kasvoihin, ja sinun pilves seisoo heidän päällänsä, ja sinä käyt heidän edellänsä, päivällä pilven patsaassa ja yöllä tulen patsaassa;

14. Ja sanotan tämän maan asuwaisille jotca cuullet owat että sinä HERra olet tämän Canssan seas ja että sinä nähdän caswosta nijn caswoon ja sinun pilwes seiso heidän päälläns ja sinä HERra käyt heidän edelläns päiwällä pilwen padzas ja yöllä tulen padzas.

14 and they will tell it to the inhabitants of this land. They have heard that you Jehovah are in the midst of this people, for you Jehovah are seen face to face and your cloud stands over them and you go before them, in a pillar of cloud by day and in a pillar of fire by night.

14. And they will tell it to the inhabitants of this land: for they have heard that thou LORD art among this people, that thou LORD art seen face to face, and that thy cloud standeth over them, and that thou goest before them, by day time in a pillar of a cloud, and in a pillar of fire by night.

14. Og de have sagt det til dette Lands Indbyggere; de have hørt, at du, Herre ! er midt iblandt dette Folk, for hvilket du, Herre ! ses øjensynlig, og at din Sky staar over dem, og at du gaar for deres Ansigt i en Skystøtte om Dagen og i en Ildstøtte om Natten.

14. Och man varder sägandes till detta lands inbyggare, som hört hafva, att du, Herre, äst ibland detta folket, att du ansigte mot ansigte sedd varder, och din molnsky står öfver dem, och du, Herre, går för dem i molnstodene om dagen, och i eldstodene om nattene;

14. Ja wötwad öölda sesinnatse Ma rahwa wasto, kes on kuulnud, et sinna Jehowa selle rahwa seas olled, et sinna Jehowa silmast silma olled nähtud , ja et sinno pilw nende ülle seisab, ja et sa pilwe sambas päwal nende ees käid, ja öse tulle sambas.

14. ir pasakys šio krašto gyventojams, kurie girdėjo, kad Tu, Viešpatie, esi su mumis, kad Tu esi regimas veidu į veidą, kad Tavo debesis yra virš šios tautos ir kad Tu eini pirma mūsų dienos metu debesies stulpe ir naktį­ ugnies stulpe;

14. Und man wird es sagen zu den Einwohnern dieses Landes, die da gehört haben, daß du, HERR, unter diesem Volk seist, daß du von Angesicht gesehen werdest und deine Wolke stehe über ihnen und du, HERR, gehest vor ihnen her in der Wolkensäule des Tages und Feuersäule des Nachts.

14. Et ils le diront aux habitants de ce pays. Ils ont entendu dire que tu es, ô Éternel, au milieu de ce peuple, et que tu apparais, ô Éternel, visiblement, que ta nuée se tient au-dessus d'eux, et que tu marches devant eux, le jour dans une colonne de nuée et la nuit dans une colonne de feu.

14. Y dirán los Egipcios a los habitadores de esta tierra, los cuales han ya oido que tú, oh Jehová, estabas en medio de este pueblo, que ojo a ojo aparecías tú, oh Jehová, y que tu nube estaba sobre ellos y que de día ibas delante de ellos en columna de nube, y de noche en columna de fuego;

14 En zij zullen zeggen tot de inwoners van dit land, die gehoord hebben, dat Gij, HEERE! in het midden van dit volk zijt; dat Gij, HEERE! oog aan oog gezien wordt, dat Uw wolk over hen staat, en Gij in een wolkkolom voor hun aangezicht gaat des daags, en in een vuurkolom des nachts.

14. I mówić będą z obywatelami ziemi tej, bo słyszeli, żeś ty Panie był w pośrodku ludu tego; żeś okiem w oko widziany był, o Panie, a obłok twój stawał nad nimi, a iż w słupie obłokowym chodziłeś przed nimi we dnie, a w słupie ognistym w nocy.

14. Elmondják majd e föld lakosainak, a kik hallották, hogy te Uram e nép között vagy, hogy szemtől szembe megjelentetted magadat te Uram, és hogy a te felhőd [4†] megállott ő rajtok, és felhőoszlopban jársz te ő előttök nappal, éjjel pedig tűzoszlopban.

14 и скажут жителям земли сей, которые слышали, что Ты, Господь, находишьсясреди народа сего, и что Ты, Господь, даешь им видеть Себя лицем к лицу, и облако Твое стоит над ними, и Ты идешь пред ними днем в столпе облачном, а ночью в столпе огненном;

14. І скажуть осадникам сієї країни, вони ж чули, що ти, Господе, посеред люду свого, що тебе, Господе, око в око бачять вони, та що хмара твоя стоїть над ними, і в хмаряному стовпі ти сам ідеш поперед ними за дня, в стовпі поломяному в ночі.

15. Mutta jos sinä nyt surmaat tämän kansan, niinkuin yhden miehen, niin kansat, jotka saavat kuulla sitä kerrottavan sinusta, sanovat näin:

15. Jos sinä tapat tämän kansan, niinkuin yhden miehen, niin pakanat, jotka sanoman sinusta kuulleet ovat, puhuvat ja sanovat:

15. Jos sinä tapat tämän Canssan nijncuin yhden miehen nijn pacanat jotca sencaltaisen sanoman sinusta cuullet owat puhuwat ja sanowat:

15 Now if you will kill this people as one man, then the nations which have heard the fame of you will speak, saying,

15. Now if thou shalt kill all this people as one man, then the nations which have heard the fame of thee will speak, saying,

15. Men slog du dette Folk ihjel som een Mand, da skulle Hedningerne, naar de høre det Rygte om dig, sige saaledes:

15. Och du dräpte detta folket, såsom en man; så skulle Hedningarna, som sådana rop på dig hörde, tala och säga:

15. Ja sa piddid sedda rahwast kui üht meest tapma: siis wötwad need pagganad räkida, kes se könne sinnust on kuulnud, ja öölda:

15. todėl jei Tu išžudysi savo žmones, tautos, kurios girdėjo apie Tavo šlovę, sakys:

15. Würdest du nun dies Volk töten, wie einen Mann, so würden die Heiden sagen, die solch Gerücht von dir hören, und sprechen:

15. Et si tu fais mourir ce peuple, comme un seul homme, les nations qui ont entendu ta renommée, diront:

15. Y que has hecho morir a este pueblo como a un hombre: y dirán las gentes, que oyeren tu fama, diciendo:

15 En zoudt Gij dit volk als een enigen man doden, zo zouden de heidenen, die Uw gerucht gehoord hebben, spreken, zeggende:

15. Gdybyś tedy pobił lud ten wszystek aż do jednego, rzekliby poganie, którzy o twej sławie słychali, mówiąc:

15. Hogyha mind egyig elveszted e népet, így szólanak majd e népek, a melyek hallották a te híredet, mondván:

15 и если Ты истребишь народ сей, как одного человека, то народы, которые слышали славу Твою, скажут:

15. А вбєш ти люд сей, як одного чоловіка, тодї й говорити муть народи, що чували про славу твою, кажучи:

16. Koska Herra ei kyennyt viemään tätä kansaa siihen maahan, jonka hän oli heille valalla vannoen luvannut, tappoi hän heidät erämaahan.'

16. Ei Herra voinut johdattaa tätä kansaa siihen maahan, jonka hän heille vannoi; sentähden on hän heidät surmannut korvessa.

16. Ettei HERra woinut johdatta tätä Canssa sijhen maahan josta hän heille wannoi sentähden on hän murhannut heitä corwes.

16 Because Jehovah was not able to bring this people into the land which he swore to them, therefore he has slain them in the wilderness.

16. Because the LORD was not able to bring this people into the land which he sware unto them, therefore he hath slain them in the wilderness.

16. Fordi Herren ikke formaaede at føre dette Folk ind i det Land, som han havde tilsvoret dem, derfor har han slaaet dem ned i Ørken.

16. Herren förmådde icke föra det folket in uti det land, som han dem svorit hade; derföre hafver han dräpit dem i öknene.

16. Et Jehowa ei woinud sedda rahwast senna male wia, mis ta neile wandunud anda , sepärrast on ta neid körbes tapnud.

16. ‘Kadangi Viešpats nepajėgė įvesti šitos tautos į žemę, kurią jiems prisiekdamas pažadėjo, tai išžudė juos dykumoje’.

16. Der HERR konnte mitnichten dies Volk in das Land bringen, das er ihnen geschworen hatte; darum hat er sie geschlachtet in der Wüste.

16. Parce que l'Éternel ne pouvait faire entrer ce peuple au pays qu'il avait juré de leur donner, il les a immolés dans le désert.

16. Porque no pudo Jehová meter este pueblo en la tierra de la cual les había jurado, los mató en el desierto.

16 Omdat de HEERE dit volk niet kon brengen in dat land, hetwelk Hij hun gezworen had, zo heeft Hij hen geslacht in de woestijn!

16. Iż nie mógł wprowadzić Pan ludu tego do ziemi, o którą im przysiągł: przeto je pobił na puszczy.

16. Mivelhogy nem vihette be az Úr e népet [5†] a földre, a mely felől megesküdött nékik, azért öldöste le őket a pusztában.

16 Господь не мог ввести народ сей в землю, которую Он с клятвою обещал ему, а потому и погубил его в пустыне.

16. Тому повбивав Господь їх у степу, що не здолїв привести люд сей в ту землю, що про неї клявся їм.

17. Osoittautukoon nyt sinun suuri voimasi, Herra, niinkuin olet puhunut sanoen:

17. Nyt siis enentäkään Herra voimansa, niinkuin sinä puhunut olet, sanoen:

17. Mingätähden enändäkän HERra woimans nijncuin sinä puhunut olet sanoden:

17 And now, I beseech you, let the power of the Lord be great, just-as you have spoken, saying,

17. And now, I beseech thee, let the power of my Lord be great, according as thou hast spoken, saying,

17. Og nu, lad dog Herrens Kraft vise sig stor, som du har talet og sagt:

17. Så låt nu Herrans kraft stor varda, såsom du talat hafver och sagt:

17. Ja nüüd, et sago ISsanda rammo sureks, nenda kui sa olled räkinud ja öölnud:

17. Viešpatie, meldžiu Tave, parodyk savo galią, kaip esi pasakęs:

17. So laß nun die Kraft des HERRN groß werden, wie du gesagt hast und gesprochen:

17. Or, maintenant, je te prie, que la puissance du Seigneur se montre dans sa grandeur, comme tu l'as déclaré, en disant:

17. Ahora, pues, yo te ruego que sea magnificada la fortaleza del Señor, como lo hablaste, diciendo:

17 Nu dan, laat toch de kracht des HEEREN groot worden, gelijk als Gij gesproken hebt, zeggende:

17. A tak teraz niech proszę uwielbiona będzie moc Paóska, jakoś rzekł, mówiąc:

17. Most azért hadd magasztaltassék fel az Úrnak ereje, a miképen szólottál, mondván:

17 Итак да возвеличится сила Господня, как Ты сказал, говоря:

17. Нехай же оце возвеличиться сила твоя, Господе, як обітував єси словами:

18. Herra on pitkämielinen ja suuri armossa, hän antaa anteeksi pahat teot ja rikokset, mutta ei jätä niitä rankaisematta, vaan kostaa isien pahat teot lapsille kolmanteen ja neljänteen polveen.'

18. Herra on pitkämielinen ja sangen laupias, ja antaa anteeksi vääryydet ja rikokset, ja ei yhtään viallista pidä viatoinna, mutta kostaa isäin vääryydet lapsille kolmanteen ja neljänteen polveen.

18. HERra on pitkämielinen ja sangen laupias ja anda andexi wäärydet ja ricoxet ja ei yhtän anna olla ilman rangaistusta mutta costa Isäin wäärydet lapsille colmandeen ja neljändeen polween.

18 Jehovah is slow to anger and abundant in loving kindness, forgiving iniquity and transgression and that will by no means clear (the guilty), visiting the iniquity of the fathers upon the sons, upon the third and upon the fourth generation.

18. The LORD is longsuffering, and of great mercy, forgiving iniquity and transgression, and by no means clearing the guilty, visiting the iniquity of the fathers upon the children unto the third and fourth generation.

18. Herren er langmodig og af megen Miskundhed, som forlader Misgerning og Overtrædelse, og som aldeles ikke skal holde den skyldige for uskyldig, som hjemsøger Fædrenes Misgerning paa Børnene, paa dem i tredje og paa dem i fjerde Led.

18. Herren är långmodig, och af stora barmhertighet, och förlåter missgerning och öfverträdelse, och låter ingen vara ostraffad, utan söker fädernas missgerningar öfver barnen, intill tredje och fjerde led.

18. Jehowa on pitka melega ja rikkas heldussest, kes andeks annab üllekohhut ja ülleastmist: ja sü-allust ei pea polegi ilma süta, kes wannematte üllekohto maksab laste kätte kolmandama ja neljandama pölwe kätte.

18. ‘Viešpats yra kantrus ir kupinas gailestingumo, atleidžiantis neteisybes ir nusikaltimus, tačiau nepaliekantis kalto nenubausto, bet baudžiantis už tėvų nusikaltimus vaikus iki trečios ir ketvirtos kartos’.

18. Der HERR ist geduldig und von großer Barmherzigkeit und vergibt Missetat und Übertretung und läßt niemand ungestraft sondern sucht heim die Missetat der Väter über die Kinder ins dritte und vierte Glied.

18. L'Éternel est lent à la colère et abondant en grâce; il pardonne l'iniquité et le forfait; mais il ne tient point le coupable pour innocent; il punit l'iniquité des pères sur les enfants, jusqu'à la troisième et à la quatrième génération.

18. Jehová, luengo de iras, y grande en misericordia, que suelta la iniquidad y la rebelión: y absolviendo no absolverá. Que visita la maldad de los padres sobre los hijos hasta los terceros y hasta los cuartos.

18 De HEERE is lankmoedig en groot van weldadigheid, vergevende de ongerechtigheid en overtreding, die den schuldige geenszins onschuldig houdt, bezoekende de ongerechtigheid der vaderen aan de kinderen, in het derde en in het vierde lid.

18. Pan nie rychły ku gniewowi a wielki w miłosierdziu, znosząc nieprawość i przestępstwo, który winnego nie czyni niewinnym, karząc nieprawość ojców w synach do trzeciego i do czwartego pokolenia;

18. Az [6†] Úr késedelmes a haragra, nagy irgalmasságú, megbocsát hamisságot és vétket, de a bűnöst nem hagyja büntetlenül; [7†] megbünteti az atyák álnokságait a fiakban harmad és negyed íziglen.

18 Господь долготерпелив и многомилостив, прощающий беззакония ипреступления, и не оставляющий без наказания, но наказывающий беззаконие отцов в детях до третьего и четвертого рода.

18. Господь повільний до гнїву і великий милостю, прощає провину й переступи, хоч не вважає безвинним винуватого, карає провину батьківську на синах у третьому й четвертому колїнї.

19. Anna siis anteeksi tämän kansan pahat teot suuressa armossasi, niinkuin sinä ennenkin olet anteeksi antanut tälle kansalle, Egyptistä tänne saakka.

19. Niin ole armollinen tämän kansan rikokselle, sinun suuresta laupiudestas, niinkuin sinä tälle kansalle annoit anteeksi hamasta Egyptistä tähän asti.

19. Nijn ole armollinen tämän Canssan ricoxille sinun suurest laupiudestas nijncuin sinä tälle Canssalle annoit andexi hamast Egyptist tähän asti.

19 Pardon, I beseech you, the iniquity of this people according to the greatness of your loving kindness and just-as you have forgiven this people, from Egypt even until now.

19. Pardon, I beseech thee, the iniquity of this people according unto the greatness of thy mercy, and as thou hast forgiven this people, from Egypt even until now.

19. Kære, forlad dette Folk dets Misgerning efter din store Miskundhed, og ligesom du har tilgivet dette Folk, fra Ægypten af og hidindtil

19. Så var nu nådelig öfver detta folks missgerning, efter dina stora barmhertighet, såsom du ock desso folke förlåtit hafver, allt ifrån Egypten, och härtill.

19. Et anna andeks selle rahwa üllekohhus omma sure heldusse pärrast, ja nenda kui sa andeks annud selle rahwale Egiptusse-maalt siit sadik.

19. Maldauju, atleisk šitos tautos nusikaltimus dėl Tavo didelio gailestingumo, kaip atleisdavai jai nuo išėjimo iš Egipto iki šiol’‘.

19. So sei nun gnädig der Missetat dieses Volks nach deiner großen Barmherzigkeit, wie du auch vergeben hast diesem Volk aus Ägypten bis hierher.

19. Pardonne, je te prie, l'iniquité de ce peuple, selon la grandeur de ta grâce, et comme tu as pardonné à ce peuple depuis l'Égypte jusqu'ici.

19. Perdona ahora la iniquidad de este pueblo según la grandeza de tu misericordia, y como has perdonado a este pueblo desde Egipto hasta aquí.

19 Vergeef toch de ongerechtigheid dezes volks, naar de grootte Uwer goedertierenheid, en gelijk Gij ze aan dit volk, van Egypteland af tot hiertoe, vergeven hebt!

19. Odpuść proszę nieprawość ludu tego według wielkości miłosierdzia twego, tak jakoś odpuszczał ludowi temu z Egiptu aż dotąd.

19. Kérlek, kegyelmezz meg e nép hamisságának a te irgalmasságod nagy volta szerint, a miképen megbocsátottál e népnek Égyiptomtól fogva mind eddig.

19 Прости грех народу сему по великой милости Твоей, как Ты прощалнарод сей от Египта доселе.

19. Прости ж провину люду сього по великому милосердю твому, так як простив єси людові сьому від Египту аж досї!

20. Ja Herra vastasi: Minä annan anteeksi, niinkuin sinä olet anonut.

20. Ja Herra sanoi: minä annoin sen heille anteeksi, sinun sanas jälkeen.

20. JA HERra sanoi: minä annoi sen heille andexi sinun sanas jälken.

20 And Jehovah said, I have pardoned according to your word,

20. And the LORD said, I have pardoned according to thy word:

20. Og Herren sagde: Jeg har forladt det efter dit Ord.

20. Och Herren sade: Jag hafver förlåtit dem det, såsom du sagt hafver.

20. Ja Jehowa ütles: Ma ollen andeks annud so sanna järrele.

20. Viešpats atsakė: ‘‘Atleidžiu, kaip prašei.

20. Und der HERR sprach: Ich habe es vergeben, wie du gesagt hast.

20. Et l'Éternel dit: J'ai pardonné, selon ta parole.

20. Entónces Jehová dijo: Yo lo he perdonado conforme a tu dicho.

20 En de HEERE zeide: Ik heb hun vergeven naar uw woord.

20. Tedy rzekł Pan: Odpuściłem według słowa twego.

20. És monda az Úr: Megkegyelmeztem a te beszéded szerint.

20 И сказал Господь Моисею : прощаю по слову твоему;

20. І рече Господь: Прощаю по слову твому.

21. Mutta niin totta kuin minä elän, ja niin totta kuin Herran kirkkaus on täyttävä kaiken maan:

21. Mutta niin totta kuin minä elän, niin koko maailma täytetään Herran kunnialla.

21. Mutta nijn totta cuin minä elän nijn coco mailma täytetän HERran cunnialla:

21 but in very deed, as I live and as all the earth will be filled with the glory of Jehovah,

21. But as truly as I live, all the earth shall be filled with the glory of the LORD.

21. Men sandelig, saa vist som jeg lever, da skal alt Landet opfyldes med Herrens Herlighed;

21. Men så visst som jag lefver, så skall all verlden varda full af Herrans härlighet;

21. Agga ni töeste kui ma ellan, # siis peab keik se Ma Jehowa auust täide sama.

21. Kaip Aš gyvas, visa žemė bus pilna Viešpaties šlovės.

21. Aber so wahr als ich lebe, so soll alle Herrlichkeit des HERRN voll werden.

21. Mais aussi vrai que je suis vivant, et que la gloire de l'Éternel remplit toute la terre,

21. Mas ciertamente vivo yo, y mi gloria hinche toda la tierra,

21 Doch zekerlijk, zo waarachtig als Ik leef, zo zal de ganse aarde met de heerlijkheid des HEEREN vervuld worden!

21. A wszakże, jako Ja żyję, i napełniona jest chwałą Paóską wszystka ziemia:

21. De bizonnyal élek én, és betölti az Úr dicsősége az egész földet.

21 но жив Я, и славы Господней полна вся земля:

21. Но все таки, так існо, як я живий, сповниться вся земля славою Господньою;

22. ei kukaan niistä miehistä, jotka ovat nähneet minun kirkkauteni ja minun tunnustekoni, jotka minä olen tehnyt Egyptissä ja tässä erämaassa, mutta kuitenkin nyt jo kymmenen kertaa ovat minua kiusanneet eivätkä ole kuulleet minun ääntäni,

22. Sillä kaikki miehet, jotka näkivät minun kunniani ja ihmeeni, jotka minä tein Egyptissä ja korvessa, ja nyt kymmenen kertaa ovat minua kiusanneet, eikä kuulleet minun ääntäni:

22. Sillä caicki miehet jotca näit minun cunniani ja ihmeni jotca minä tein Egyptis ja corwes ja nyt kymmenen kerta owat minua kiusannet eikä cuullet minun ändäni.

22 because all those men who have seen my glory and my signs, which I worked in Egypt and in the wilderness, yet have challenged me these ten times and have not listened to my voice,

22. Because all those men which have seen my glory, and my miracles, which I did in Egypt and in the wilderness, and have tempted me now these ten times, and have not hearkened to my voice;

22. thi alle de Mænd, som have set min Herlighed og mine Tegn, som jeg gjorde i Ægypten og i Ørken, og nu have fristet mig ti Gange og ikke hørt paa min Røst,

22. Ty alle de män, som hafva sett mina härlighet, och min tecken, som jag gjort hafver uti Egypten, och uti öknene, och nu tio resor försökt mig, och icke hafva lydt mine röst;

22. Sest keik need mehhed kes näinud mo au ja mo imme-tähhed, mis ma Egiptusse-maal ja körbes teinud, ja ommeti mind jo kümmekord kiusanud ja ep olle mo sanna wötnud kuulda;

22. Kadangi visi žmonės, kurie matė mano šlovę ir stebuklus, kuriuos dariau Egipte ir dykumoje, mane gundė jau dešimt kartų ir neklausė mano balso,

22. Denn alle die Männer, die meine Herrlichkeit und meine Zeichen gesehen haben, die ich getan habe in Ägypten und in der Wüste, und mich nun zehnmal versucht und meiner Stimme nicht gehorcht haben,

22. Tous les hommes qui ont vu ma gloire et les signes que j'ai faits en Égypte et au désert, et qui m'ont déjà tenté dix fois, et qui n'ont point écouté ma voix,

22. Que todos los que vieron mi gloria, y mis señales que he hecho en Egipto y en el desierto, y me han tentado ya diez veces, y no han oido mi voz,

22 Want al de mannen, die gezien hebben Mijn heerlijkheid, en Mijn tekenen, die Ik in Egypte en in de woestijn gedaan heb, en Mij nu tienmaal verzocht hebben, en Mijner stem niet zijn gehoorzaam geweest;

22. Tak wszyscy, którzy widzieli chwałę moję, i znaki moje, którem czynił w Egipcie, i na puszczy, a kusili mię już po dziesięć kroć, ani byli posłuszni głosowi memu,

22. Hogy mindazok az emberek, a kik látták az én dicsőségemet és csudáimat, a melyeket cselekedtem Égyiptomban és e pusztában, és megkisértettek engemet immár tízszer, és nem engedtek az én szómnak:

22 все, которые видели славу Мою и знамения Мои, сделанные Мною в Египте и в пустыне, и искушали Меня уже десять раз, и не слушали гласаМоего,

22. Всї ж люде ті, що вбачали славу мою і знамення мої, що я сотворив їх у Египтї і в степу, і спокушували мене десять раз і не слухали голосу мого,

23. ei yksikään heistä ole näkevä sitä maata, jonka minä valalla vannoen lupasin heidän isillensä; ei yksikään minun pilkkaajistani ole sitä näkevä.

23. Ei heidän pidä näkemän sitä maata, jonka minä heidän isillensä vannoin, eikä yksikään, joka minua pilkannut on, pidä näkemän sitä.

23. Ei heidän pidä näkemän sitä maata jonga minä heidän Isillens wannoin eikä yxikän joca minua pilcannut on pidä näkemän sitä.

23 surely they will not see the land which I swore to their fathers, neither will any of them who despised me see it.

23. Surely they shall not see the land which I sware unto their fathers, neither shall any of them that provoked me see it:

23. de skulle ikke se det Land, som jeg har tilsvoret deres Fædre, ja ingen af dem, som have opirret mig, skal se det.

23. Ingen af dem skall få se det landet, som jag deras fäder svorit hafver; och ingen skall se det, den mig försmädat hafver.

23. Need ei pea sama nähha sedda maad, mis ma nende wañemattele wandunud anda , ja keik need, kes mind laitnud, ei pea sedda mitte nähha sama.

23. jie neišvys žemės, kurią pažadėjau jų tėvams. Niekas iš tų, kurie mane pykdė, nematys jos.

23. deren soll keiner das Land sehen, das ich ihren Vätern geschworen habe; auch keiner soll es sehen, der mich verlästert hat.

23. Ne verront point le pays que j'ai promis par serment à leurs pères. Et tous ceux qui m'ont méprisé, ne le verront point.

23. No verán la tierra de la cual juré a sus padres; y que ninguno de los que me han irritado, la verá.

23 Zo zij het land, hetwelk Ik aan hun vaderen gezworen heb, zien zullen. Ja, geen van die Mij getergd hebben, zullen dat zien!

23. Nie oglądają ziemi tej, o którąm przysiągł ojcom ich, a żaden z tych, którzy mię draźnili, nie oglądają jej.

23. Nem látják meg azt a földet, a mely felől megesküdtem az ő atyáiknak; senki nem látja azt azok közöl, a kik gyaláztak engem.

23 не увидят земли, которую Я с клятвою обещал отцам их; все, раздражавшие Меня, не увидят ее;

23. Вони не побачять землї, що про неї клявсь я батькам їх, всї, що зневажили мене, не бачити муть її.

24. Mutta koska minun palvelijassani Kaalebissa on toinen henki, niin että hän on minua uskollisesti seurannut, niin hänet minä vien siihen maahan, jossa hän kävi, ja hänen jälkeläisensä saavat sen omakseen.

24. Vaan palveliani Kalebin, että toinen henki on hänen kanssansa ja hän uskollisesti seurasi minua, vien minä siihen maahan, jossa hän ennen oli, ja hänen siemenensä pitää sen perimän.

24. Waan minun palwelian Caleb (että toinen hengi on hänellä ja uscollisest seurais minua) hänen minä wien sijhen maahan josa hän ennen oli ja hänen siemenens pitä sen perimän.

24 But my servant Caleb, because he had another spirit with him and has followed me fully, him will I bring into the land into which he went and his seed will possess it.

24. But my servant Caleb, because he had another spirit with him, and hath followed me fully, him will I bring into the land whereinto he went; and his seed shall possess it.

24. Men min Tjener Kaleb, fordi der er en anden Aand med ham, og han har fuldkommelig efterfulgt mig, ham vil jeg føre til det Land, hvor han var kommen hen, og hans Sæd skal eje det.

24. Men min tjenare Caleb, derföre, att en annar Anda med honom är, och hafver troliga följt mig efter, honom skall jag föra in i det landet, der han inkom; och hans säd skall intaga det;

24. Agga mo sullane Kaleb, sepärrast et teine waim temma jures olnud, ja et ta täieste mo järrel käinud, sedda tahhan ma senna male sata kus ta käinud, ja temma suggu peab sedda pärrima.

24. Savo tarną Kalebą, kuris kupinas kitokios dvasios ir iki galo sekė manimi, įvesiu į tą žemę, į kurią jis buvo nuėjęs, ir jo palikuonys ją paveldės.

24. Aber meinen Knecht Kaleb, darum daß ein anderer Geist mit ihm ist und er mir treulich nachgefolgt ist, den will ich in das Land bringen, darein er gekommen ist, und sein Same soll es einnehmen,

24. Mais parce que mon serviteur Caleb a été animé d'un autre esprit, et m'a pleinement suivi, je le ferai entrer au pays où il est allé, et sa postérité le possédera.

24. Mas mi siervo Caleb, por cuanto hubo otro espíritu en él, y cumplió de ir en pos de mí, yo le meteré en la tierra donde entró, y su simiente la recibirá en heredad:

24 Doch Mijn knecht Kaleb, omdat een andere geest met hem geweest is, en hij volhard heeft Mij na te volgen, zo zal Ik hem brengen tot het land, in hetwelk hij gekomen was, en zijn zaad zal het erfelijk bezitten.

24. Ale sługę mego Kaleba, gdyż był w nim duch inakszy, i trwał statecznie przy mnie, wprowadzę do ziemi, do której chodził, a nasienie jego odziedziczy ją.

24. De [8†] az én szolgámat, Kálebet, mivelhogy más lélek volt vele, és tökéletességgel követett engem, beviszem őt arra a földre, a melyre bement vala, és örökségül bírja azt az ő magva.

24 но раба Моего, Халева, за то, что в нем был иной дух, и он совершенно повиновался Мне, введу в землю, в которую он ходил, и семя его наследует ее;

24. Но слугу мого Калеба, в котрого дух инший, і котрий пійшов за мною, приведу в землю, до якої сам він ходив, і внаслїдує її насїннє його.

25. Mutta koska amalekilaiset ja kanaanilaiset asuvat laaksoissa, niin kääntykää huomenna toisaanne päin ja painukaa erämaahan, Kaislameren tietä.

25. Nyt siis että Amalekilaiset ja Kanaanealaiset väjyvät laaksoissa, niin palatkaat huomenna ja matkustakaat korpeen, Punaisen meren tietä myöten.

25. Nijn myös Amalechiterit ja Cananerit jotca laxois asuwat: Huomena palaitca ja matcustaca corpeen punaisen meren tietä.

25 Now the Amalekite and the Canaanite dwell in the valley. Tomorrow turn and get into the wilderness by the way to the Red Sea.

25. (Now the Amalekites and the Canaanites dwelt in the valley.) To morrow turn you, and get you into the wilderness by the way of the Red sea.

25. Men Amalekiten og Kananiten bor i Dalen; vender eder i Morgen og rejser i Ørken ad Vejen til det røde Hav.

25. Dertill ock de Amalekiter och Cananeer, som i dalarna bo. I morgon vänder om, och drager in uti öknena, på den vägen åt röda hafvet.

25. Ja Amaleki ja Kanaani-rahwas ellawad orgus; pörage hom̃e ümber ja minge tele körwe pole körkiatte merre teed.

25. Kadangi amalekiečiai ir kanaaniečiai gyvena slėniuose, rytoj iš stovyklos visi keliaukite į dykumą Raudonosios jūros link’‘.

25. dazu die Amalekiter und Kanaaniter, die im Tale wohnen. Morgen wendet euch und ziehet in die Wüste auf dem Wege zum Schilfmeer.

25. Or les Amalécites et les Cananéens habitent dans la vallée; retournez demain en arrière, et partez pour le désert dans la direction de la mer Rouge.

25. Y aun al Amalecita, y al Cananeo que habitan en el valle. Volvéos mañana, y partíos al desierto camino del mar Bermejo.

25 De Amalekieten nu en de Kanaanieten wonen in het dal; wendt u morgen, en maakt uw reize naar de woestijn, op den weg naar de Schelfzee.

25. Ale ponieważ Amalekita i Chananejczyk mieszkają w dolinie, przetoż jutro obróćcie się, a idźcie na puszczą, drogą ku morzu czerwonemu.

25. De Amálek és Kananeus lakik a völgyben; holnap forduljatok meg, és induljatok a pusztába, a veres tenger útján.

25 Амаликитяне и Хананеи живут в долине; завтра обратитесь и идите в пустыню к Чермному морю.

25. Амаликії ж та Канаанїї живуть у долинї; завтра обернїтесь і рушайте в степ по дорозї до Червоного моря.

26. Ja Herra puhui Moosekselle ja Aaronille sanoen:

26. Ja Herra puhui Mosekselle ja Aaronille, sanoen:

26. JA HERra puhui Mosexelle ja Aaronille sanoden:

26 And Jehovah spoke to Moses and to Aaron, saying,

26. And the LORD spake unto Moses and unto Aaron, saying,

26. Og Herren talede til Mose og Aron og sagde:

26. Och Herren talade med Mose och Aaron, och sade:

26. Ja Jehowa räkis Mosesse wasto ja Aaroni wasto ja ütles:

26. Viešpats kalbėjo Mozei ir Aaronui:

26. Und der HERR redete mit Mose und Aaron und sprach:

26. L'Éternel parla aussi à Moïse et à Aaron, en disant:

26. Ítem, Jehová habló a Moisés, y a Aarón, diciendo:

26 Daarna sprak de HEERE tot Mozes en tot Aaron, zeggende:

26. Nad to rzekł Pan do Mojżesza i do Aarona, mówiąc:

26. Szóla annakfelette az Úr Mózesnek és Áronnak, mondván:

26 И сказал Господь Моисею и Аарону, говоря:

26. І рече Господь Мойсейові й Аронові:

27. Kuinka kauan tämä häijy joukko napisee minua vastaan? Minä olen kuullut, kuinka israelilaiset napisevat minua vastaan.

27. Kuinka kauvan tämä paha joukko napisee minua vastaan? Sillä minä kuulin Israelin lasten napinan, jolla he minua vastaan napisivat.

27. Cuinga cauwan tämä paha joucko napise minua wastan? Sillä minä cuulin Israelin lasten napinan jolla he minua wastan napisit.

27 How long (shall I bear) with this evil congregation that murmur against me? I have heard the murmurings of the sons of Israel, which they murmur against me.

27. How long shall I bear with this evil congregation, which murmur against me? I have heard the murmurings of the children of Israel, which they murmur against me.

27. Hvor længe skal jeg se til denne onde Menighed, dem, som knurre imod mig? jeg har hørt Israels Børns megen Knur, hvormed de knurre imod mig.

27. Huru länge skall denna onda hopen knorra emot mig? Ty jag hafver hört Israels barnas knorran, som de emot mig knorrat hafva.

27. Kui kaua pean ma järrele andma selle kurja koggodussele, et nemmad mo wasto nurrisewad, Israeli laste nurrisemissed, mis nemmad mo wasto nurrisewad, ollen ma kuulnud.

27. ‘‘Kiek dar šita pikta tauta murmės prieš mane? Aš girdžiu Izraelio vaikų murmėjimą, kai jie murma prieš mane.

27. Wie lange murrt diese böse Gemeinde wider mich? Denn ich habe das Murren der Kinder Israel, das sie wider mich gemurrt haben, gehört.

27. Jusqu'à quand supporterai-je cette assemblée méchante, qui murmure contre moi? J'ai entendu les murmures que les enfants d'Israël murmurent contre moi.

27. ¿Hasta cuándo oiré a esta mala congregación que murmura contra mí, las quejas de los hijos de Israel, que se quejan de mí?

27 Hoe lang zal Ik bij deze boze vergadering zijn, die tegen Mij zijn murmurerende? Ik heb gehoord de murmureringen van de kinderen Israels, waarmede zij tegen Mij zijn murmurerende.

27. I dokądże znosić mam ten zły lud, który szemrze przeciwko mnie? długoż szemrania synów Izraelskich, którzy szemrzą przeciwko mnie, słuchać będę?

27. Meddig tűrjek e gonosz gyülekezetnek, a mely [9†] zúgolódik ellenem? Hallottam Izráel fiainak zúgolódásait, a kik zúgolódnak ellenem!

27 доколе злому обществу сему роптать на Меня? ропот сынов Израилевых, которым они ропщут на Меня, Я слышу.

27. Як довго терпіти менї сю ледачу громаду, що нарікає на мене? Чув я наріканнє синів Ізраїля, котрим дорікають менї.

28. Sano heille: Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, aivan niinkuin te olette minulle puhuneet, niin minä teille teen.

28. Sentähden sano heille: niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, minä teen teille, niinkuin te minun korvaini kuullen puhuitte:

28. Sentähden sano heille: nijn totta cuin minä elän sano HERra minä teen teille nijncuin te minun corwaini cuullen puhuitte.

28 Say to them, As I live, says Jehovah, surely as you* have spoken in my ears, so will I do to you*.

28. Say unto them, As truly as I live, saith the LORD, as ye have spoken in mine ears, so will I do to you:

28. Sig til dem: Saa sandt som jeg lever, siger Herren, ligesom I have talet for mine øren, saaledes vil jeg gøre ved eder.

28. Derföre säg till dem: Så visst som jag lefver, säger Herren, skall jag göra eder såsom I för min öron sagt hafven.

28. Ütle neile: Ni töest kui minna ellan, on Jehowa sanna, nenda kui teie ollete räkinud mo kuuldes, tahhan ma wissiste teile tehha.

28. Sakyk jiems: ‘Kaip Aš gyvas,­ sako Viešpats,­padarysiu jums taip, kaip jūs kalbėjote.

28. Darum sprich zu ihnen: So wahr ich lebe, spricht der HERR, ich will euch tun, wie ihr vor meinen Ohren gesagt habt.

28. Dis-leur: Aussi vrai que je suis vivant, dit l'Éternel, je vous ferai ce que j'ai entendu que vous avez dit;

28. Díles: Vivo yo, dice Jehová, que como vosotros hablasteis a mis oidos, así haré yo con vosotros.

28 Zeg tot hen: Zo waarachtig als Ik leef, spreekt de HEERE, indien Ik ulieden zo niet doe, gelijk als gij in Mijn oren gesproken hebt!

28. Mów do nich: Żyję Ja, mówi Pan, że jakoście mówili w uszy moje, tak uczynię wam.

28. Mondd meg nékik: [10†] Élek én, azt mondja az Úr, hogy épen úgy cselekszem veletek, a miképen szólottatok az én füleim hallására!

28 Скажи им: живу Я, говорит Господь: как говорили вы вслух Мне, так и сделаю вам;

28. Скажи їм: Як жив я, мовить Господь: як мовляли ви в слухи менї, так і зроблю з вами.

29. Tähän erämaahan kaatuvat teidän ruumiinne, teidän kaikkien, jotka olette katselmuksessa olleet, niin monta kuin teitä on kaksikymmenvuotisia ja sitä vanhempia, jotka olette napisseet minua vastaan.

29. Teidän ruumiinne pitää lankeeman tässä korvessa ja kaikki teidän luettunne, jotka luettiin kahdenkymmenen vuotisista ja sen ylitse, jotka napisitte minua vastaan.

29. Teidän ruumin pitä langeman täsä corwes ja caicki jotca luettin cahdestkymmenenest wuodest ja sen ylidzen jotca napisitta minua wastan.

29 Your* dead bodies will fall in this wilderness. And all who were numbered of you*, according to your* whole number, from twenty years old and upward, who have murmured against me,

29. Your carcases shall fall in this wilderness; and all that were numbered of you, according to your whole number, from twenty years old and upward, which have murmured against me,

29. Eders døde Kroppe skulle falde i denne Ørk, og alle eders talte efter alt eders Tal, fra tyve Aar gamle og derover, I som have knurret imod mig.

29. Edra kroppar skola falla i denna öknene; och alle I, som räknade ären ifrå tjugu år och derutöfver, I som emot mig knorrat hafven,

29. Seie körbe peawad teie kehhad langema, ja keik teie ärraloetud keige teie arro järrele, need kes kahhekümne-aastased ja peäle, kes teie ollete minno wasto nurrisenud:

29. Šioje dykumoje liks jūsų lavonai. Visi, kurie buvote suskaičiuoti, dvidešimties metų ir vyresni, ir murmėjote prieš mane,

29. Eure Leiber sollen in dieser Wüste verfallen; und alle, die ihr gezählt seid von zwanzig Jahren und darüber, die ihr wider mich gemurrt habt,

29. Vos cadavres tomberont dans ce désert; et tous ceux d'entre vous qui ont été dénombrés, selon tout votre nombre, depuis l'âge de vingt ans et au-dessus, vous tous qui avez murmuré contre moi,

29. En este desierto caerán vuestros cuerpos, y todos vuestros contados por toda vuestra cuenta de veinte años arriba, los que murmurasteis contra mí,

29 Uw dode lichamen zullen in deze woestijn vallen; en al uw getelden, naar uw gehele getal, van twintig jaren oud en daarboven, gij, die tegen Mij gemurmureerd hebt.

29. Na tej puszczy polegą ciała wasze, i wszyscy policzeni wasi według wszystkiej liczby waszej od dwudziestego roku i wyżej, którzyście szemrali przeciwko mnie.

29. E pusztában hullanak el a ti holttesteitek, és pedig [11†] mindazok, a kik megszámláltattak a ti teljes számotok szerint, húsz esztendőstől fogva és azon felül, a kik zúgolódtatok ellenem.

29 в пустыне сей падут тела ваши, и все вы исчисленные, сколько вас числом, от двадцати лет и выше, которые роптали на Меня,

29. В пустинї сїй поляжуть ваші трупи, всї перелїчені ваші по всїй вашій лїчбі, од двайцяти років і старше, що нарікали на мене.

30. Totisesti, te ette pääse siihen maahan, jonka minä olen kättä kohottaen luvannut antaa teille asumasijaksi, ei kukaan teistä, paitsi Kaaleb, Jefunnen poika, ja Joosua, Nuunin poika.

30. Ei teidän pidä tuleman siihen maahan, jonka ylitse minä käteni nostin, salliakseni teidän siellä asua, paitsi Kalebia Jephunnen poikaa, ja Josuaa Nunin poikaa.

30. Ei teidän pidä tuleman sijhen maahan jonga ylidze minä käteni nostin salliaxeni teidän siellä asua paidzi Calebi Jephunnen poica ja Josua Nunin poica.

30 surely you* will not come into the land, concerning which I swore that I would make you* dwell in it, except Caleb the son of Jephunneh and Joshua the son of Nun.

30. Doubtless ye shall not come into the land, concerning which I sware to make you dwell therein, save Caleb the son of Jephunneh, and Joshua the son of Nun.

30. I skulle ikke komme ind i det Land, om hvilket jeg har opløftet min Haand óg svoret at ville lade eder bo deri, uden Kaleb, Jefunne Søn, og Josva, Nuns Søn.

30. Skolen intet komma in uti det land, der jag mina hand på upphäfvit hafver, att jag skulle låta eder deruti bo, förutan Caleb, Jephunne son, och Josua, Nuns son.

30. Teie ei pea mitte sama senna male, mis pärrast ma ollen omma kät wandudes üllestöstnud, et ma piddin teid senna assutama, kui agga Kaleb Jewuñe poeg ja Josua Nuni poeg.

30. neįeisite į žemę, kurią jums pažadėjau, išskyrus Jefunės sūnų Kalebą ir Nūno sūnų Jozuę.

30. sollt nicht in das Land kommen, darüber ich meine Hand gehoben habe, daß ich euch darin wohnen ließe, außer Kaleb, dem Sohn Jephunnes, und Josua, dem Sohn Nuns.

30. Vous n'entrerez pas au pays au sujet duquel j'ai levé ma main, jurant de vous y faire habiter; excepté Caleb, fils de Jephunné, et Josué, fils de Nun.

30. Que vosotros no entraréis en la tierra por la cual alcé mi mano de haceros habitar en ella, sacando a Caleb hijo de Jefone, y a Josué hijo de Nun.

30 Zo gij in dat land komt, over hetwelk Ik Mijn hand opgeheven heb, dat Ik u daarin zou doen wonen, behalve Kaleb, de zoon van Jefunne, en Jozua, de zoon van Nun.

30. A wy nie wnijdziecie do ziemi tej, o którąm podniósł rękę moję, abym ją wam dał na mieszkanie, okrom Kaleba, syna Jefunowego, i Jozuego, syna Nunowego;

30. És nem mentek be arra a földre, a melyre nézve felemeltem az én kezemet, hogy lakosokká teszlek abban titeket; Kálebet, [12†] a Jefunné fiát és Józsuét, a Nún fiát kivéve.

30 не войдете в землю, на которой Я, подъемля руку Мою, клялся поселить вас, кроме Халева, сына Иефонниина, и Иисуса, сына Навина;

30. Опріч Калеба Єфуненка та Йозуи Нуненка не увійдете ви в землю, котру оддати вам на оселю я, піднявши руку мою, клявся: приведу вас у неї.

31. Mutta teidän lapsenne, joiden sanoitte joutuvan vihollisen saaliiksi, heidät minä vien sinne, ja he saavat tulla tuntemaan sen maan, jota te halveksitte.

31. Vaan teidän lapsenne, jotka te sanoitte tulevan saaliiksi, minä sinne johdatan, että he tuntisivat sen maan, jonka te hylkäsitte.

31. Waan teidän lapsen jotca te sanoitta tulewan saalixi ne minä sinne johdatan että he tundisit sen maan jonga te hyljäisit.

31 But your* little ones, that you* said would be a prey, them I will bring in and they will know the land which you* have rejected.

31. But your little ones, which ye said should be a prey, them will I bring in, and they shall know the land which ye have despised.

31. Og eders smaa Børn, om hvilke I sagde, de skulle blive til Rov, ja dem vil jeg føre derind, at de skulle kende det Land, som I have foragtet.

31. Men edor barn, der I om saden, att de skulle varda till ett rof, dem vill jag föra derin, att de skola få se det land, som I förkasten.

31. Ja teie wäetimad lapsed mis teie ütlesite risutawaks sawad; neid tahhan ma senna sata, et sawad tunda sedda Maad, mis teie ollete ärrapölgnud.

31. Jūsų vaikus, apie kuriuos sakėte, kad jie bus priešų grobis, įvesiu į tą žemę, kurią jūs paniekinote.

31. Eure Kinder, von denen ihr sagtet: Sie werden ein Raub sein, die will ich hineinbringen, daß sie erkennen sollen das Land, das ihr verwerft.

31. Mais j'y ferai entrer vos petits enfants, dont vous avez dit qu'ils y seraient une proie; et ils connaîtront le pays que vous avez méprisé.

31. Y vuestros chiquitos, de los cuales dijisteis: Por presa serán, yo los meteré, y ellos sabrán la tierra que vosotros despreciasteis.

31 En uw kinderkens, waarvan gij zeidet: Zij zullen ten roof worden! die zal Ik daarin brengen, en die zullen bekennen dat land, hetwelk gij smadelijk verworpen hebt.

31. A dziatki wasze, o którycheście mówili, że będą na łup, te wprowadzę, i oglądają tę ziemię, którąście wy wzgardzili.

31. De kicsinyeiteket, a kik felől azt mondtátok, hogy prédára lesznek; őket beviszem, és megismerik azt a földet, a melyet megútáltatok.

31 детей ваших, о которых вы говорили, что они достанутся в добычу врагам , Я введу туда , и ониузнают землю, которую вы презрели,

31. Дїточок же ваших, про котрих ви мовляли, що здобичею вони будуть, їх приведу туди, нехай пізнають землю, котрою ви гордували.

32. Mutta teidän ruumiinne kaatuvat tähän erämaahan,

32. Mutta te ja teidän ruumiinne pitää lankeeman tässä korvessa;

32. Mutta te ja teidän ruumin pitä langeman täsä corwesa/

32 But as for you*, your* dead bodies will fall in this wilderness.

32. But as for you, your carcases, they shall fall in this wilderness.

32. Men eders døde Kroppe, de skulle falde i denne Ørk.

32. Men I, med edra kroppar, skolen falla i denna öken.

32. Agga teie teie kehhad need peawad seie körbe langema.

32. Jūsų lavonai kris šioje dykumoje.

32. Aber ihr samt euren Leibern sollt in dieser Wüste verfallen.

32. Mais vos cadavres, à vous, tomberont dans ce désert.

32. Y vuestros cuerpos, vosotros, en este desierto caerán.

32 Maar u aangaande, uw dode lichamen zullen in deze woestijn vallen!

32. Ale trupy wasze, wasze trupy mówię, polegą na tej puszczy;

32. A ti holttesteitek azért a pusztában hullanak el.

32 а ваши трупы падут в пустыне сей;

32. Ви ж поляжете трупом в сьому степу;

33. ja teidän lastenne täytyy harhailla paimentolaisina tässä erämaassa neljäkymmentä vuotta ja kärsiä teidän uskottomuutenne tähden, kunnes teidän ruumiinne ovat maatuneet tähän erämaahan.

33. Ja teidän lapsenne pitää oleman paimenina tässä korvessa, neljäkymmentä ajastaikaa, kantaen teidän huoruuttanne, siihenasti että ruumiinne kuluvat korvessa.

33. Ja teidän lapsen pitä oleman paimenna täsä corwes neljäkymmendä ajastaica candaden teidän huoruttan sijhenasti että teidän ruumin culuwat corwesa.

33 And your* sons will be wanderers in the wilderness forty years and will bear your* prostitutions, until your* dead bodies be consumed in the wilderness.

33. And your children shall wander in the wilderness forty years, and bear your whoredoms, until your carcases be wasted in the wilderness.

33. Og eders Børn skulle være Hyrder i Ørken fyrretyve Aar og bøde for eders Bolen, indtil I alle ere blevne til døde Kroppe i denne Ørk.

33. Och edor barn skola varda herdar i öknene, i fyratio år, och umgälla edart horeri, intilldess edra kroppar varda åtgångne i öknene;

33. Ja teie lapsed peawad karjatsed ollema körbes nellikümmend aastat ja teie hora-tö süüd kandma, kuñi teie kehhad ärralöppetakse körbes.

33. Jūsų vaikai klajos dykumoje keturiasdešimt metų dėl jūsų paleistuvystės, kol jūsų lavonai pasiliks dykumoje.

33. Und eure Kinder sollen Hirten sein in dieser Wüste vierzig Jahre und eure Untreue tragen, bis daß eure Leiber aufgerieben werden in der Wüste,

33. Et vos enfants iront paissant dans le désert quarante ans, et ils porteront la peine de vos prostitutions, jusqu'à ce que vos cadavres soient consumés dans le désert.

33. Mas vuestros hijos serán pastores en este desierto cuarenta años, y ellos llevarán vuestras fornicaciones, hasta que vuestros cuerpos sean consumidos en el desierto:

33 En uw kinderen zullen gaan weiden in deze woestijn, veertig jaren, en zullen uw hoererijen dragen, totdat uw dode lichamen verteerd zijn in deze woestijn.

33. A synowie wasi będą się tułali po tej puszczy przez czterdzieści lat, i poniosą karanie za cudzołóstwa wasze, aż wyginą trupy wasze na puszczy.

33. A ti fiaitok [13†] pedig, mint a pásztorok, bujdosnak e pusztában negyven esztendeig, és viselik a ti paráználkodásitoknak büntetését, míglen megemésztetnek a ti holttesteitek e pusztában.

33 а сыны ваши будут кочевать в пустыне сорок лет, и будут нести наказание за блудодейство ваше, доколе не погибнут все тела ваши в пустыне;

33. А дїти ваші будуть попасати в пустинї сорок років і носити блудування ваші, покіль не поляжете всї трупом у степу.

34. Niinkuin te neljäkymmentä päivää vakoilitte maata, niin saatte nyt, päivä vuodeksi luettuna, neljäkymmentä vuotta kärsiä pahoista teoistanne ja tulla tuntemaan, mitä se on, että minä käännyn teistä pois.

34. Niiden neljänkymmenen päiväluvun jälkeen, joina te maan vaonneet olette, aina ajastaika päivästä pitää luettaman, että teidän pitää kantaman pahat tekonne neljäkymmentä ajastaikaa, että te ymmärtäisitte minun pois luopumiseni.

34. Nijden neljänkymmenen päiwälugun jälken joina te maan wacoinet oletta: aina ajastaica päiwästä pitä luettaman että he candawat teidän pahat tecon neljäkymmendä ajastaica että te ymmärräisitte mikä se on cosca minä otan pois minun käteni.

34 After the number of the days in which you* spied out the land, even forty days, for every day a year, you* will bear your* iniquities, even forty years and you* will know my alienation.

34. After the number of the days in which ye searched the land, even forty days, each day for a year, shall ye bear your iniquities, even forty years, and ye shall know my breach of promise.

34. Efter de Dages Tal, i hvilke I have bespejdet Landet, fyrretyve Dage, et Aar for hver Dag, skulle I bære eders Misgerninger fyrretyve Aar, og I skulle fornemme, at jeg har vendt mig bort.

34. Efter talet af de fyratio dagarna, i hvilkom I landet bespejaden, ju ett år för hvar dagen, att de skola umgälla edor missgerning i fyratio år; på det I skolen förnimma, hvad det är, när jag tager mina hand ifrå.

34. Nende päwade arro järrele, mis teie ollete sedda maad läbbi katsnud ärra, se on nellikümmend päwa, igga päwa peäle tulleb aasta et teie peate omma üllekohto kandma nellikümmend aastat, ja peate tundma, et ma teist ärratagganend.

34. Pagal skaičių dienų, kai jūs žvalgėte žemę, už keturiasdešimt dienų jūs nešiosite savo kaltes keturiasdešimt metų, už kiekvieną dieną­metai, ir jūs pažinsite, ką reiškia būti mano atmestiems.

34. Nach der Zahl der vierzig Tage, darin ihr das Land erkundet habt; je ein Tag soll ein Jahr gelten, daß ihr vierzig Jahre eure Missetaten tragt; auf daß ihr innewerdet, was es sei, wenn ich die Hand abziehe.

34. D'après le nombre des jours pendant lesquels vous avez exploré le pays, savoir quarante jours, vous porterez la peine de vos iniquités pendant quarante ans, une année pour chaque jour, et vous connaîtrez l'effet de mon éloignement.

34. Conforme al número de los dias en que reconocisteis la tierra, cuarenta dias, día por año, día por año, llevaréis vuestras iniquidades cuarenta años, y conoceréis mi castigo.

34 Naar het getal der dagen, in welke gij dat land verspied hebt, veertig dagen, elken dag voor elk jaar, zult gij uw ongerechtigheden dragen, veertig jaren, en gij zult gewaar worden Mijn afbreking.

34. Według liczby dni, w którycheście szpiegowali ziemię, to jest czterdzieści dni, dzieó każdy za rok licząc, poniesiecie nieprawości wasze czterdzieści lat, i poznacie pomstę swego odstąpienia ode mnie.

34. A napok száma szerint, a melyeken megkémleltétek a földet, (tudniillik negyven napon, egy-egy napért egy-egy esztendő), negyven esztendeig hordozzátok a ti hamisságotoknak büntetését, és megismeritek az én elfordulásomat.

34 по числу сорока дней, в которые вы осматривали землю, вы понесетенаказание за грехи ваши сорок лет, год за день, дабы вы познали, что значит быть оставленным Мною.

34. По лїчбі сорока днїв, що ходили ви в землю на розвідини, ви понесете кару за гріхи ваші сорок років, один рік за один день, щоб ви зрозуміли, що се значить, як я одвернусь від вас.

35. Minä, Herra, olen puhunut. Totisesti, niin minä teen tälle häijylle kansalle, joka on käynyt kapinoimaan minua vastaan: he hukkuvat tähän erämaahan, tänne he kuolevat.

35. Minä Herra olen sen puhunut, sen minä myös teen kaikelle tälle pahalle joukolle, joka on itsensä asettanut minua vastaan: tässä korvessa pitää heidän kuluman ja siinä kuoleman.

35. Minä HERra olen sen puhunut sen minä myös teen caikelle tälle pahalle joucolle joca on idzens asettanut minua wastan täsä corwesa pitä heidän culuman ja cuoleman.

35 I, Jehovah, have spoken, surely I will do this to all this evil congregation that are gathered together against me. In this wilderness they will be consumed and there they will die.

35. I the LORD have said, I will surely do it unto all this evil congregation, that are gathered together against me: in this wilderness they shall be consumed, and there they shall die.

35. Jeg Herren har sagt: Jeg vil visselig gøre dette ved hele denne onde Menighed, som har forsamlet sig imod mig; de skulle faa Ende i denne Ørk og dø der.

35. Jag Herren hafver det sagt, det vill jag ock så göra allom dessom onda hopenom, som sig emot mig upphäfvit hafver; uti denna öken skola de åtgå, och der dö.

35. Minna Jehowa ollen räkinud, et ma sedda tahhan töeste tehha keige selle kurja koggodussele kes mo wasto koggunud: siin körbes peawad nemmad löppema ärra ja senna ärra surrema.

35. Kaip kalbėjau, taip ir padarysiu visai šiai piktai tautai, kuri sukilo prieš mane­visi mirs šioje dykumoje’ ‘‘.

35. Ich, der HERR, habe es gesagt; das will ich auch tun aller dieser bösen Gemeinde, die sich wider mich empört hat. In dieser Wüste sollen sie aufgerieben werden und daselbst sterben.

35. Moi, l'Éternel, je l'ai dit: Je ferai ceci à toute cette méchante assemblée, qui s'est réunie contre moi; ils seront consumés dans ce désert, et ils y mourront.

35. Yo Jehová he hablado: Si esto no hiciere a toda esta congregación mala, que se ha juntado contra mí: en este desierto serán consumidos, y ahí morirán.

35 Ik, de HEERE, heb gesproken: zo Ik dit aan deze ganse boze vergadering dergenen, die zich tegen Mij verzameld hebben, niet doe, zij zullen in deze woestijn te niet worden, en zullen daar sterven!

35. Ja Pan mówiłem, że to uczynię temu wszystkiemu zgromadzeniu złemu, które się spiknęło przeciwko mnie; na tej puszczy poginą, i tu pomrą.

35. Én, az Úr, szólottam. Bizonyára ezt mívelem az egész gonosz gyülekezettel, a mely összegyülekezett vala ellenem; ebben a pusztában emésztetnek meg, és ugyanott halnak meg.

35 Я, Господь, говорю, и так и сделаю со всем сим злым обществом,восставшим против Меня: в пустыне сей все они погибнут и перемрут.

35. Сам я, Господь, говорю і зроблю так з ледачою сією громадою, що встала проти мене! У степу сьому вони погибнуть і помруть.

36. Mutta ne miehet, jotka Mooses oli lähettänyt maata vakoilemaan ja jotka palattuaan olivat saattaneet koko kansan napisemaan häntä vastaan, saattamalla sen maan pahaan huutoon,

36. Ja ne miehet, jotka Moses lähetti maata vakoomaan ja palasivat, saattaen kaiken kansan napisemaan häntä vastaan, ja olivat tuottaneet pahan sanoman maasta,

36. Ja nijn cuolit HERran rangaistuxesta ne miehet jotca Moses lähetti maata wacoiman ja palaisit saattain caiken seuracunnan napiseman händä wastan

36 And the men, whom Moses sent to spy out the land, who returned and made all the congregation to murmur against him by bringing up an evil report against the land,

36. And the men, which Moses sent to search the land, who returned, and made all the congregation to murmur against him, by bringing up a slander upon the land,

36. Og de Mænd, som Mose havde sendt til at bespejde Landet, og som vare komne igen og havde bragt al Menigheden til at knurre imod ham, idet de førte ondt Rygte ud om Landet,

36. Alltså dödde af Herrans plågo alle de män, som Mose sändt hade till att bespeja landet, och igenkomne voro, och hade kommit hela menighetena till att knorra deremot;

36. Ja need mehhed mis Moses läkkitanud sedda maad läbbi katsuma ärra, ja kes taggasi tulnud ja saatnud keik sedda koggodust temma wasto nurrisema, et nemmad pahha könnet selle Ma peäle töstnud,

36. Vyrai, kuriuos Mozė buvo išsiuntęs išžvalgyti žemę, ir kurie grįžę sukurstė tautą murmėti prieš Viešpatį, blogai kalbėdami apie kraštą

36. Also starben durch die Plage vor dem HERRN alle die Männer, die Mose gesandt hatte, das Land zu erkunden, und wiedergekommen waren und wider ihn murren machten die ganze Gemeinde,

36. Et les hommes que Moïse avait envoyés pour explorer le pays, et qui étaient revenus et avaient fait murmurer contre lui toute l'assemblée, en décriant le pays;

36. Y los varones que Moisés envió a reconocer la tierra, y vueltos habían hecho murmurar contra él a toda la congregación infamando la tierra:

36 En die mannen, die Mozes gezonden had, om het land te verspieden, en wedergekomen zijnde, de ganse vergadering tegen hem hadden doen murmureren, een kwaad gerucht over dat land voortbrengende;

36. Oni tedy mężowie, których słał Mojżesz na przeszpiegowanie ziemi, którzy wróciwszy się pobudzili do szemrania przeciwko niemu wszystek lud, puszczając złą sławę o ziemi onej;

36. A férfiak azért, a kiket elküldött vala Mózes a földnek megkémlelésére, és visszatérének és felzúdíták ellene az egész gyülekezetet, rossz hírt terjesztvén arról a földről:

36 И те, которых посылал Моисей для осмотрения земли, и которые, возвратившись, возмутили против него все сие общество, распуская худую молву о земле,

36. І чоловіки, що посилав їх Мойсей на розвідини в ту землю, і що вернувшись, рознесли погану поголоску про сю землю, і довели цїлу громаду до нарікання на мене.

37. ne miehet, jotka olivat saattaneet sen maan pahaan huutoon, kuolivat äkkikuolemalla Herran edessä.

37. Ne miehet kuolivat Herran rangaistuksesta, jotka toivat pahan sanoman maasta,

37. Että he laitit maata ja sanoit sen pahaxi.

37 even those men who brought up an evil report of the land, died by the plague before Jehovah.

37. Even those men that did bring up the evil report upon the land, died by the plague before the LORD.

37. ja de Mænd døde, som havde ført ondt Rygte ud om Landet, ved Plagen for Herrens Ansigt.

37. Dermed att de gåfvo landena ett rykte, att det var ondt.

37. Need mehhed kes pahha könnet se Ma peäle töstnud, need surrid ärra nuhtlusse läbbi Jehowa ette.

37. ir skleisdami blogus atsiliepimus apie tą žemę, buvo ištikti Viešpaties akivaizdoje ir mirė.

37. damit daß sie dem Lande ein Geschrei machten, daß es böse wäre.

37. Ces hommes, qui avaient décrié le pays, moururent frappés d'une plaie devant l'Éternel.

37. Aquellos varones, que habían infamado la tierra, murieron de plaga delante de Jehová:

37 Diezelfde mannen, die een kwaad gerucht van dat land voortgebracht hadden, stierven door een plaag, voor het aangezicht des HEEREN.

37. Pomarli mężowie oni, którzy puszczali sławę złą o ziemi, srogą plaga przed Panem.

37. Azok a férfiak [14†] azért, a kik rossz hírt terjesztének a földről, meghalának az Úr előtt csapás által.

37 сии, распустившие худую молву о земле, умерли, быв поражены пред Господом;

37. Ті мужі, що рознесли погану поголоску про землю, померли від пошестї перед Господом.

38. Mutta Joosua, Nuunin poika, ja Kaaleb, Jefunnen poika, jäivät eloon niistä miehistä, jotka olivat käyneet maata vakoilemassa.

38. Mutta Josua Nunin poika ja Kaleb Jephunnen poika jäivät elämään kaikista niistä miehistä, jotka menneet olivat maata vakoomaan.

38. Mutta Josua Nunin poica ja Caleb Jephunnen poica jäit elämän caikista nijstä miehistä jotca mennet olit maata wacoiman.

38 But Joshua the son of Nun and Caleb the son of Jephunneh, remained alive of those men who went to spy out the land.

38. But Joshua the son of Nun, and Caleb the son of Jephunneh, which were of the men that went to search the land, lived still.

38. Men Josva, Nuns Søn, og Kaleb, Jefunne Søn, de bleve i Live af de Mænd, som vare gangne til at bespejde Landet.

38. Men Josua, Nuns son, och Caleb, Jephunne son, blefvo lefvande, af de män, som gångne voro till att bespeja landet.

38. Agga Josua Nuni poeg ja Kaleb Jewunne poeg jäid ellama neistsammust mehhist, kes käisid sedda maad katsumas läbbi ärra.

38. Iš visų, kurie buvo išėję žemę išžvalgyti, gyvi liko tik Nūno sūnus Jozuė ir Jefunės sūnus Kalebas.

38. Aber Josua, der Sohn Nuns, und Kaleb, der Sohn Jephunnes, blieben lebendig aus den Männern, die gegangen waren, das Land zu erkunden.

38. Mais Josué, fils de Nun, et Caleb, fils de Jephunné, survécurent, d'entre ces hommes qui étaient allés pour explorer le pays.

38. Mas Josué hijo de Nun, y Caleb hijo de Jefone, vivieron, de aquellos hombres que habían ido a reconocer la tierra.

38 Maar Jozua, de zoon van Nun, en Kaleb, de zoon van Jefunne, bleven levende van de mannen, die heengegaan waren, om het land te verspieden.

38. Ale Jozue, syn Nunów, i Kaleb, syn Jefunów, zostali żywi z mężów onych, którzy chodzili ku przeszpiegowaniu ziemi.

38. Csak Józsué, a Nún fia, és Káleb, a Jefunné fia, maradának életben ama férfiak közül, a kik mentek vala a földet megkémlelni.

38 только Иисус, сын Навин, и Халев, сын Иефонниин, остались живы из тех мужей, которые ходили осматривать землю.

38. Но Йозуа Нуненко та Калеб Єфуненко зостались живими із тих чоловіків, що ходили на провідки землї.

39. Ja Mooses puhui tämän kaikille israelilaisille. Niin kansa tuli kovin murheelliseksi.

39. Ja Moses puhui kaikki nämät sanat kaikille Israelin lapsille: silloin kansa murehti suuresti.

39. JA Moses puhui caicki nämät sanat caikille Israelin lapsille: silloin Canssa murhetti suurest.

39 And Moses told these words to all the sons of Israel and the people mourned greatly.

39. And Moses told these sayings unto all the children of Israel: and the people mourned greatly.

39. Og Mose talede disse Ord til alle Israels Børn; da sørgede Folket saare.

39. Och Mose talade dessa orden till all Israels barn; då sörjde folket svårliga;

39. Ja Moses räkis needsammad sannad ülles keige Israeli laste wasto, ja rahwas leinasid wägga.

39. Kai Mozė pasakė visus šiuos žodžius izraelitams, jie labai nuliūdo.

39. Und Mose redete diese Worte zu allen Kindern Israel. Da trauerte das Volk sehr,

39. Or Moïse dit ces paroles à tous les enfants d'Israël; et il y eut un grand deuil parmi le peuple.

39. Y Moisés dijo estas cosas, a todos los hijos de Israel, y el pueblo se enlutó mucho.

39 En Mozes sprak deze woorden tot al de kinderen Israels. Toen treurde het volk zeer.

39. I opowiedział Mojżesz te słowa wszystkim synom Izraelskim, i płakał lud bardzo.

39. A mint pedig elbeszélé Mózes e beszédeket Izráel fiainak, a nép felette igen keserge.

39 И сказал Моисей слова сии пред всеми сынами Израилевыми, и народ сильно опечалился.

39. І як промовив Мойсей слова ті до всїх синів Ізрайлевих, то сумували люде вельми.

40. Ja he nousivat varhain seuraavana aamuna lähteäkseen ylös vuoristoon ja sanoivat: Katso, tässä me olemme; me lähdemme siihen paikkaan, josta Herra on puhunut, sillä me olemme syntiä tehneet.

40. Ja he nousivat varhain huomeneltain ja menivät vuoren kukkulalle, ja sanoivat: katso, tässä me olemme, ja menemme siihen paikkaan, josta Herra on puhunut; sillä me olemme syntiä tehneet.

40. Ja he nousit warhain huomeneldain ja menit wuoren cuckulalle ja sanoit: cadzo täsä me olem ja menem sijhen siaan josta HERra on meille puhunut: sillä me olem syndiä tehnet.

40 And they rose up early in the morning and got up to the top of the mountain, saying, Behold, we are here and will go up to the place which Jehovah has promised, for we have sinned.

40. And they rose up early in the morning, and gat them up into the top of the mountain, saying, Lo, we be here, and will go up unto the place which the LORD hath promised: for we have sinned.

40. Og om Morgenen stode de tidlig op og gik oven paa Bjerget og sagde: Se, her ere vi, og vi ville drage op til det Sted, som Herren har talet om; thi vi have syndet.

40. Och stodo om morgonen bittida upp, och drogo upp på bergshöjdena, och sade: Här äre vi, och vilje draga upp till de rum, der Herren oss af sagt hafver; ty vi hafve syndat.

40. Ja nemmad tousid warra hom̃iko ülles ja läksid ülles senna mäe otsa ja ütlesid: siin meie olleme ja lähhäme ülles senna paika mis Jehowa on räkinud, sest meie olleme patto teinud.

40. Atsikėlę anksti rytą, jie užlipo ant kalno, sakydami: ‘‘Eisime į žemę, kurią Viešpats pažadėjo, nes mes nusikaltome’‘.

40. und sie machten sich des Morgens früh auf und zogen auf die Höhe des Gebirges und sprachen: Hier sind wir und wollen hinaufziehen an die Stätte, davon der HERR gesagt hat; denn wir haben gesündigt.

40. Puis ils se levèrent de bon matin, et montèrent vers le sommet de la montagne, en disant: Nous voici, et nous monterons au lieu dont l'Éternel a parlé; car nous avons péché.

40. Y levantáronse por la mañana, y subieron a la cumbre del monte, diciendo: Hénos aquí aparejados para subir al lugar del cual ha hablado Jehová, por cuanto hemos pecado.

40 En zij stonden des morgens vroeg op, en klommen op de hoogte des bergs, zeggende: Ziet, hier zijn wij, en wij zullen optrekken tot de plaats, die de HEERE gezegd heeft; want wij hebben gezondigd!

40. Tedy rano wstawszy wstąpili na wierzch góry, mówiąc: Oto my pójdziemy na to miejsce, o którem nam Pan powiedział; bośmy zgrzeszyli.

40. És felkelének reggel, és felmenének a hegy tetejére, mondván: Ímé készek vagyunk elmenni a helyre, a melyről szólott az Úr, mert vétkeztünk.

40 И, встав рано поутру, пошли на вершину горы, говоря: вот, мы пойдем на то место, о котором сказал Господь, ибо мы согрешили.

40. І вставши вранцї, щоб зійти на верховини гір, казали: Ось ми ту і рушимо до того місця, про яке казав Господь; бо ми провинили.

41. Mutta Mooses sanoi: Minkätähden te nyt käytte rikkomaan Herran käskyä? Ei se onnistu.

41. Mutta Moses sanoi: miksi te niin rikotte Herran sanan? ei se teille menesty.

41. Mutta Moses sanoi: mixi te nijn ricotte HERran sanan? ei se teille menesty.

41 And Moses said, Why do you* now transgress the commandment of Jehovah, seeing it will not prosper?

41. And Moses said, Wherefore now do ye transgress the commandment of the LORD? but it shall not prosper.

41. Men Mose sagde: Hvorfor overtræde I Herrens Befaling? det skal ikke lykkes.

41. Men Mose sade: Hvi gån I så utöfver Herrans ord? Det skall icke väl bekomma eder.

41. Ja Moses ütles: Mikspärrast astute teie ülle Jehowa su-sanna? ja se ei lähhä mitte korda.

41. Mozė jiems atsakė: ‘‘Kodėl neklausote Viešpaties įsakymo? Jūs nieko gero nelaimėsite.

41. Mose aber sprach: Warum übertretet ihr also das Wort des HERRN? Es wird euch nicht gelingen.

41. Mais Moïse dit: Pourquoi transgressez-vous le commandement de l'Éternel? Cela ne réussira point.

41. Y dijo Moisés: ¿Por qué quebrantáis el dicho de Jehová? Esto tampoco os sucederá bien.

41 Maar Mozes zeide: Waarom overtreedt gij alzo het bevel des HEEREN? Want dat zal geen voorspoed hebben.

41. Ale im powiedział Mojżesz: Przeczże wy przestępujecie słowo Paóskie? to się wam nie nada.

41. És monda [15†] Mózes: Miért hágjátok át ilyen módon az Úr akaratát, holott nem sikerülhet az néktek.

41 Моисей сказал: для чего вы преступаете повеление Господне? это будет безуспешно;

41. І каже Мойсей: Чого ви хочете переступити слово Господнє? Не вдасться бо вам!

42. Älkää lähtekö sinne, sillä Herra ei ole teidän keskellänne; älkää lähtekö, etteivät vihollisenne voittaisi teitä.

42. Älkäät menkö, sillä ei ole Herra teidän kanssanne, ettette lyötäisi teidän vihollisiltanne.

42. Älkät mengö sillä ei ole HERra teidän cansan ettei te lyödäis teidän wiholisildan.

42 Do not go up, for Jehovah is not among you*, that you* are not struck down before your* enemies.

42. Go not up, for the LORD is not among you; that ye be not smitten before your enemies.

42. Drager ikke op, thi Herren er ikke midt iblandt eder, at I ikke skulle blive slagne for eders Fjenders Ansigt.

42. Drager icke upp; förty Herren är icke med eder; att I icke blifven slagne för edra fiendar.

42. Ärge minge mitte senna ülles, sest Jehowa ei olle teie seas, et teie ei sa hawo omma waenlaste käest.

42. Neikite, nes Viešpats neis su jumis, jūs žūsite nuo priešų.

42. Ziehet nicht hinauf, denn der HERR ist nicht unter Euch, daß ihr nicht geschlagen werdet vor euren Feinden.

42. N'y montez pas, de peur que vous ne soyez battus devant vos ennemis, car l'Éternel n'est point au milieu de vous.

42. No subáis, porque Jehová no está en medio de vosotros, no seais heridos delante de vuestros enemigos.

42 Trekt niet op, want de HEERE zal in het midden van u niet zijn; opdat gij niet geslagen wordt, voor het aangezicht uwer vijanden.

42. Nie chodźcie; bo nie masz Pana między wami, abyście nie byli pobici od nieprzyjaciół waszych.

42. Fel ne menjetek, mert nem lesz közöttetek az Úr, hogy el ne hulljatok a ti ellenségeitek előtt.

42 не ходите, ибо нет среди вас Господа, чтобы не поразили вас врагиваши;

42. Не рушайте в гори, бо нема Господа між вами; а то побють вас вороги ваші;

43. Sillä amalekilaiset ja kanaanilaiset ovat siellä teitä vastassa, ja niin te kaadutte miekkaan; sillä te olette kääntyneet pois Herrasta, eikä Herra ole teidän kanssanne.

43. Sillä Amalekilaiset ja Kanaanealaiset ovat siellä teidän edessänne, ja miekalla surmataan, että te itsenne käänsitte pois Herrasta: ja ei ole Herra teidän kanssanne.

43. Sillä Amalechiterit ja Cananerit owat siellä teidän edesän ja te miecalla surmatan että te idzen käänsitte pois HERrasta. Ja ei ole HERra teidän cansan.

43 For there the Amalekite and the Canaanite are before you* and you* will fall by the sword. Because you* have turned back from following Jehovah, therefore Jehovah will not be with you*.

43. For the Amalekites and the Canaanites are there before you, and ye shall fall by the sword: because ye are turned away from the LORD, therefore the LORD will not be with you.

43. Thi Amalekiterne og Kananiterne ere der for eders Ansigt, og I skulle falde ved Sværdet; thi fordi I have vendt eder bort fra Herren, skal Herren ikke være med eder.

43. Ty de Amalekiter och Cananeer äro der för eder; och I varden fallande för svärd, derföre, att I hafven vändt eder ifrå Herranom; och Herren skall intet vara med eder.

43. Sest Amaleki ja Kanaani-rahwas on seäl teie ees, ja teie sate langema läbbi moöga, sest et teie Jehowa järrelt ärratagganend, ei olle ka Jehowa mitte teiega.

43. Amalekiečiai ir kaananiečiai yra prieš jus. Jūs žūsite nuo kardo, nes neklausėte Viešpaties, todėl Viešpats nebus su jumis’‘.

43. Denn die Amalekiter und Kanaaniter sind vor euch daselbst, und ihr werdet durchs Schwert fallen, darum daß ihr euch vom HERRN gekehrt habt, und der HERR wird nicht mit euch sein.

43. Car les Amalécites et les Cananéens sont là devant vous, et vous tomberez par l'épée, parce que vous vous êtes détournés de l'Éternel; et l'Éternel ne sera point avec vous.

43. Porque el Amalecita, y el Cananeo están allí delante de vosotros, y caeréis a cuchillo; porque por cuanto os habéis tornado de seguir a Jehová, y Jehová no será con vosotros.

43 Want de Amalekieten, en de Kanaanieten zijn daar voor uw aangezicht, en gij zult door het zwaard vallen; want, omdat gij u afgekeerd hebt van den HEERE, zo zal de HEERE met u niet zijn.

43. Bo Amalekita i Chananejczyk tuż przed wami są, i polężecie od miecza; bo dla tego, żeście się odwrócili od Pana, nie będzie Pan z wami.

43. Mert az Amálek és a Kananeus van ott előttetek, és fegyver által hulltok el. Mivelhogy elfordultatok az Úrtól, nem is lesz az Úr veletek.

43 ибо Амаликитяне и Хананеи там пред вами, и вы падете от меча, потому что вы отступили от Господа, и не будет с вами Господа.

43. Бо там Амелекії та Канаанїї перед вами, і поляжете від меча їх. Ви одвернулись від Господа; тому не буде Господь з вами.

44. Yhtäkaikki he lähtivät uppiniskaisuudessaan kulkemaan ylös vuoristoon; mutta ei Herran liitonarkki eikä Mooseskaan siirtynyt leiristä.

44. Mutta he rohkaisivat itsensä menemään vuoren kukkulalle, vaan Herran liitonarkki ja Moses ei menneet leiristä ulos.

44. Mutta he rohwaisit idzens menemän wuoren cuckulalle. Mutta HERran lijton Arcki ja Moses ei mennet leiristä ulos.

44 But they presumed to go up to the top of the mountain, nevertheless the ark of the covenant of Jehovah and Moses, did not depart out of the camp.

44. But they presumed to go up unto the hill top: nevertheless the ark of the covenant of the LORD, and Moses, departed not out of the camp.

44. Men de formastede sig hovmodelig til at drage op oven paa Bjerget; men Herrens Pagtes Ark og Mose, de vege ikke ud af Lejren.

44. Men de voro förblindade till att draga upp på bergshöjdena; men Herrans förbunds ark och Mose kommo intet utu lägret.

44. Ja nemmad kippusid üllemeeltse süddamega mäe otsa üllesminnema, agga Jehowa seädusse laekas ja Moses ei likund kesk lerist wälja.

44. Bet jie nusprendė eiti į kalnus. Tačiau nei Viešpaties Sandoros skrynia, nei Mozė nepajudėjo iš stovyklos.

44. Aber sie waren störrig, hinaufzuziehen auf die Höhe des Gebirges; aber die Lade des Bundes des HERRN und Mose kamen nicht aus dem Lager.

44. Toutefois, ils s'obstinèrent à monter vers le sommet de la montagne; mais l'arche de l'alliance de l'Éternel et Moïse ne sortirent pas du milieu du camp.

44. Y forzáronse a subir en la cumbre del monte, mas el arca del concierto de Jehová, y Moisés no se quitaron de en medio del campo.

44 Nochtans poogden zij vermetel, om op de hoogte des bergs te klimmen; maar de ark des verbonds des HEEREN en Mozes scheidden niet uit het midden des legers.

44. A oni przecię kusili się wnijść na wierzch góry; lecz skrzynia przymierza Paóskiego i Mojżesz nie odchodzili od obozu.

44. Mindazáltal merészkedének felmenni a hegy tetejére; de az Úr szövetségének ládája és Mózes meg sem mozdulának a táborból.

44 Но они дерзнули подняться на вершину горы; ковчег же завета Господня и Моисей не оставляли стана.

44. Та з'осьмілились вони піднятись на гірські верховини; тільки скриня завіту Господнього і Мойсей не рушили із табору. І зійшли з гори Амалекії та Канаанїї, що жили на тих горах, та й побили їх, і загнали аж до Горми.

45. Silloin amalekilaiset ja kanaanilaiset, jotka siinä vuoristossa asuivat, syöksyivät alas ja voittivat heidät ja hajottivat heidät, ajaen heitä aina Hormaan asti.

45. Niin tulivat Amalekilaiset ja Kanaanealaiset, jotka vuorella asuivat, ja löivät heidät ja runtelivat heitä hamaan Hormaan asti.

45. Nijn tulit Amalechiterit ja Cananerit jotca wuorella asuit ja löit heidän ja rundelit heitä haman Horman asti.

45 Then the Amalekites came down and the Canaanites who dwelt in that mountain and killed* them and beat them down, even to Hormah.

45. Then the Amalekites came down, and the Canaanites which dwelt in that hill, and smote them, and discomfited them, even unto Hormah.

45. Da kom Amalekiten og Kananiten ned, som boede paa det samme Bjerg, og de sloge dem og sønderknusede dem indtil Horma.

45. Så kommo de Amalekiter och Cananeer, som på bergen bodde, neder, och slogo dem, och förföljde dem allt intill Horma.

45. Ja Amaleki ja Kanaani-rahwas tulli mahha, kes seäl mäggise maal olli ellamas, ja nemmad löid neid mahha ja peksid neid ärra Ormast sadik.

45. Atėję amalekiečiai ir kaananiečiai, gyvenantys kalnuose, juos sumušė ir vijosi iki Hormos.

45. Da kamen die Amalekiter und Kanaaniter, die auf dem Gebirge wohnten, herab und schlugen und zersprengten sie bis gen Horma.

45. Et les Amalécites et les Cananéens, qui habitaient dans cette montagne, descendirent, et les battirent et les taillèrent en pièces jusqu'à Horma.

45. Y descendió el Amalecita, y el Cananeo que habitaban en el monte, e hiriéronlos, y deshiciéronlos, hasta Jorma.

45 Toen kwamen af de Amalekieten en de Kanaanieten, die in dat gebergte woonden, en sloegen hen, en versmeten hen, tot Horma toe.

45. Tedy zstąpił Amalekita i Chananejczyk, mieszkający na onej górze, a porazili je, i gonili je aż do Hormy.

45. Alászálla azért az Amálek és a Kananeus, a ki lakik vala azon a hegyen, és megverék őket, és vágák őket mind Hormáig.

45 И сошли Амаликитяне и Хананеи, живущие на горе той, и разбили их, и гнали их до Хормы.