9 luku

Viides, kuudes ja seitsemäs vitsaus; karjarutto, paiseet ja rakeet.

1. Sitten Herra sanoi Moosekselle: Mene faraon tykö ja puhu hänelle: 'Näin sanoo Herra, hebrealaisten Jumala: Päästä minun kansani palvelemaan minua.

1. Niin Herra sanoi Mosekselle mene Pharaon tykö, ja sano hänelle: näin sanoo Herra Hebrealaisten Jumala: päästä minun kansani palvelemaan minua.

1. HERRA sanoi Mosexelle: mene Pharaon tygö ja sano hänelle: näin sano HERra Hebrerein Jumala: päästä minun Canssan palweleman minua:

1 Then Jehovah said to Moses, Go in to Pharaoh and tell him, Jehovah says thus, the God of the Hebrews, Let my people go, that they may serve me.

1. Then the LORD said unto Moses, Go in unto Pharaoh, and tell him, Thus saith the LORD God of the Hebrews, Let my people go, that they may serve me.

1. Og Herren sagde til Mose: Gak til Farao, og du skal sige til ham: Saa siger Herren, Hebræernes Gud: Lad mit Folk fare, at de kunne tjene mig.

1. Herren sade till Mose: Gack in till Pharao, och säg till honom: Detta säger Herren de Ebreers Gud: Släpp mitt folk, att de måga tjena mig.

1. Ja Jehowa ütles Mosesse wasto: Minne Warao jure ja rägi temma wasto: Nenda ütleb Jehowa Ebrea-rahwa Jum̃al: Lasse mo rahwast miñna, et nemmad mind teniwad.

1. Viešpats sakė Mozei: ‘‘Eik pas faraoną ir jam sakyk: ‘Taip sako Viešpats, hebrajų Dievas: ‘Išleisk mano žmones, kad jie man tarnautų!

1. Der HERR sprach zu Mose: Gehe hinein zu Pharao und sprich zu ihm: Also sagt der HERR, der Gott der Hebräer: Laß mein Volk, daß sie mir dienen.

1. Alors l'Éternel dit à Moïse: Va vers Pharaon, et dis-lui: Ainsi a dit l'Éternel, le Dieu des Hébreux: Laisse aller mon peuple, afin qu'il me serve;

1. ENTÓNCES Jehová dijo a Moi- ses: Entra a Faraón, y díle: Jehová, el Dios de los Hebreos, dice así: Deja ir a mi pueblo, para que me sirvan:

1 Daarna zeide de HEERE tot Mozes: Ga in tot Farao, en spreek tot hem: Alzo zegt de HEERE, de God der Hebreen: Laat Mijn volk trekken, dat het Mij diene.

1. Potem rzekł Pan do Mojżesza: Wnijdź do Faraona, a mów do niego: Tak mówi Pan, Bóg Hebrejczyków: Wypuść lud mój, aby mi służył;

1. És monda az Úr Mózesnek: Menj a Faraóhoz és beszélj vele: Ezt mondja az Úr, a héberek Istene: Bocsásd el az én népemet, hogy szolgáljanak nékem:

1 И сказал Господь Моисею: пойди к фараону и скажи ему: так говорит Господь, Бог Евреев: отпусти народ Мой, чтобы он совершил Мне служение;

1. І рече Господь Мойсейові: Увійди до Фараона, та промов до його: Тако глаголе Господь, Бог Єврейський: Відпусти люде мої послужити менї.

2. Sillä jos kieltäydyt päästämästä heitä ja vielä pidätät heitä,

2. Vaan jolles päästä, mutta vielä pidätät heitä:

2. waan jolles päästä mutta wielä pidätät heitä:

2 For if you refuse to let them go and will still hold them,

2. For if thou refuse to let them go, and wilt hold them still,

2. Thi dersom du vægrer dig ved at lade dem fare, og du fremdeles holder paa dem,

2. Hvar du icke vill, utan förhåller dem länger;

2. Sest kui sa kelad neid ärraminnemast ja neid weel kinnipead:

2. Jei jų neišleisi ir nepaliausi jų laikęs,

2. Wo du dich des weigerst und sie weiter aufhältst,

2. Car si tu refuses de les laisser aller, et si tu les retiens encore,

2. Porque si no lo quieres dejar ir, y aun los detuvieres,

2 Want zo gij hen weigert te laten trekken, en gij hen nog met geweld ophoudt,

2. Bo jeźli go ty nie będziesz chciał wypuścić, ale jeszcze zatrzymywać go będziesz:

2. Mert ha nem akarod elbocsátani és tovább is tartóztatod őket:

2 ибо если ты не захочешь отпустить и еще будешь удерживать его,

2. Коли ж не схочеш одпустити людей моїх, і все таки вдержувати меш їх,

3. niin katso, Herran käsi on lyövä sinun karjaasi, joka on kedolla, hevosia, aaseja, kameleita, nautoja ja lampaita ylen ankaralla ruttotaudilla.

3. Katso, Herran käsi on sinun karjas päällä, jotka ovat kedolla, hevosten päällä, aasein päällä, kamelein päällä, härkäin päällä, lammasten päällä, sangen raskaan ruttotaudin kanssa.

3. Cadzo HERran käsi on sinun carjas päällä jotca owat kedolla hewoisten päällä Asein päällä Camelein päällä härkäin päällä lammasten päällä sangen rascan ruttotaudin cansa.

3 behold, the hand of Jehovah is upon your cattle which are in the field, upon the horses, upon the donkeys, upon the camels, upon the herds and upon the flocks — a very grievous pestilence.

3. Behold, the hand of the LORD is upon thy cattle which is in the field, upon the horses, upon the asses, upon the camels, upon the oxen, and upon the sheep: there shall be a very grievous murrain.

3. se, da skal Herrens Haand komme over dit Kvæg, som er paa Marken, over Heste, over Asener, over Kameler, over Øksne og over smaat Kvæg, en saare, svar Pest.

3. Si, så skall Herrans hand varda utöfver din boskap på markene; öfver hästar, öfver åsnar, öfver camelar, öfver oxar, öfver får, med en ganska stor pestilentie.

3. Wata siis peab Jehowa kässi ollema so loduste wasto, mis wäljal on, hooste wasto, eeslide, kamelide, weiste ja puddolojuste wasto, wägga raske katkoga.

3. Viešpaties ranka bus ant tavo lauke besiganančių gyvulių: arklių, asilų, kupranugarių, avių ir galvijų­bus labai sunkus maras.

3. siehe, so wird die Hand des HERRN sein über dein Vieh auf dem Felde, über Pferde, über Esel, über Kamele, über Ochsen, über Schafe, mit einer sehr schweren Pestilenz.

3. Voici, la main de l'Éternel sera sur ton bétail qui est aux champs, sur les chevaux, sur les ânes, sur les chameaux, sur les bœufs et sur les brebis: il y aura une très grande mortalité.

3. He aquí, la mano de Jehová será sobre tus ganados que están en el campo, caballos, asnos, camellos, vacas, y ovejas con pestilencia gravísima:

3 Zie, de hand des HEEREN zal zijn over uw vee, dat in het veld is, over de paarden, over de ezelen, over de kemelen, over de runderen, en over het klein vee, door een zeer zware pestilentie.

3. Oto, ręka Paóska będzie na bydle twojem, które jest na polu, na koniach, na osłach, na wielbłądach, na wołach i na owcach, powietrze bardzo ciężkie.

3. Ímé az Úr keze lészen a te mezei barmaidon, lovakon, szamarakon, tevéken, ökrökön és juhokon; igen nagy döghalál.

3 то вот, рука Господня будет на скоте твоем, который в поле, на конях, на ослах, на верблюдах, на волах и овцах: будет моровая язва весьма тяжкая;

3. Се рука Господня вдарить на твою скотину в полях, на конї, на осли, на верблюди, на воли і на вівцї повітрєм тяжким вельми.

4. Mutta Herra on tekevä erotuksen israelilaisten karjan ja egyptiläisten karjan välillä, niin ettei mitään kuole siitä, mikä on israelilaisten omaa.'

4. Ja Herra on eroittava Israelin karjan Egyptin karjasta, niin ettei mitään kuole kaikesta kuin Israelin lapsilla on.

4. Ja HERra teke jotakin erinomaist Israelin ja Egyptiläisten wälillä nijn ettei mitän cuole caikesta cuin Israelin lapsilla on.

4 And Jehovah will make a distinction between the cattle of Israel and the cattle of Egypt and there will nothing die of all that belongs to the sons of Israel.

4. And the LORD shall sever between the cattle of Israel and the cattle of Egypt: and there shall nothing die of all that is the children's of Israel.

4. Og Herren skal gøre Skilsmisse imellem Israels Kvæg og imellem Ægypternes Kvæg, og der skal i det dø af alt det, Israels Børn have.

4. Och Herren skall göra ett besynnerligit emellan de Israeliters boskap, och de Egyptiers; så att intet skall dö utaf allt det som Israels barn hafva.

4. Ja Jehowa tahhab immelikko wahhet tehha Israeli loduste ja Egiptusse-rahwa loduste wahhele, ja ei pea ühtegi surrema keikist, mis Israeli laste pärralt on.

4. Viešpats atskirs izraelitų ir egiptiečių gyvulius; niekas nežus, kas priklauso izraelitams’ ‘‘.

4. Und der HERR wird ein Besonderes tun zwischen dem Vieh der Israeliten und der Ägypter, daß nichts sterbe aus allem, was die Kinder Israel haben.

4. Et l'Éternel distinguera entre le bétail d'Israël et le bétail des Égyptiens, et rien de tout ce qui est aux enfants d'Israël ne mourra.

4. Y Jehová hará separación entre los ganados de Israel, y los de Egipto, que nada muera de todo lo de los hijos de Israel:

4 En de HEERE zal een afzondering maken tussen het vee der Israelieten, en tussen het vee der Egyptenaren, dat er niets sterve van al wat van de kinderen Israels is.

4. I uczyni Pan rozdział między trzodami Izraelskiemi, i między trzodami Egipskiemi, aby nic nie zdechło ze wszystkiego, co jest synów Izraelskich.

4. De különbséget tesz az Úr az Izráel barmai között és Égyiptom barmai között, és mindabból, a mi Izráel fiaié, egy sem vész el.

4 и разделит Господь между скотом Израильским и скотом Египетским, и из всего скота сынов Израилевых не умрет ничего.

4. І сотворю я инше того часу між скотом Ізраїльським і скотом Египецьким, і не паде з усього скоту Ізраїльського нї одно.

5. Ja Herra asetti määrätyn ajan ja sanoi: Huomenna on Herra tekevä niin tässä maassa.

5. Ja Herra määräsi ajan, sanoen: tämän Herra tekee huomenna maassa.

5. Ja HERra määräis ajan sanoden: tämän HERra teke huomena maasa.

5 And Jehovah appointed a set time, saying, Tomorrow Jehovah will do this thing in the land.

5. And the LORD appointed a set time, saying, To morrow the LORD shall do this thing in the land.

5. Og Herren satte en bestemt Tid og sagde: I Morgen skal Herren gøre denne Gerning i Landet.

5. Och Herren lade en tid före, och sade: I morgon skall Herren göra detta på jordene.

5. Ja Jehowa panni seätud aega ja ütles: Hom̃e tahhab Jehowa sedda asja tehja siin maal.

5. Ir Viešpats paskyrė laiką, sakydamas: ‘‘Rytoj Viešpats įvykdys šitą dalyką krašte!’‘

5. Und der HERR bestimmte eine Zeit und sprach: Morgen wird der HERR solches auf Erden tun.

5. Et l'Éternel fixa le terme, en disant: Demain l'Éternel fera cela dans le pays.

5. Y Jehová señaló tiempo, diciendo: Mañana hará Jehová esta cosa en la tierra.

5 En de HEERE bestemde een zekeren tijd, zeggende: Morgen zal de HEERE deze zaak in dit land doen.

5. I postanowił Pan czas, mówiąc: Jutro uczyni Pan tę rzecz na ziemi.

5. Időt is hagya az Úr, mondván: Holnap cselekszi az Úr ezt a dolgot a földön.

5 И назначил Господь время, сказав: завтра сделает это Господь в земле сей.

5. І призначив Господь речінець, глаголючи: Завтра вчинить Господь сю річ в країні.

6. Ja seuraavana päivänä Herra teki niin, ja kaikki Egyptin karja kuoli; mutta israelilaisten karjasta ei kuollut ainoatakaan.

6. Ja Herra teki niin toisna päivänä, ja kaikki Egyptin karja kuoli: vaan Israelin lasten karjasta ei yhtäkään kuollut.

6. ja HERra teki nijn amulla ja caicki carja cuoli Egyptiläisildä waan Israelin lasten carjast ei yhtäkän cuollut.

6 And Jehovah did that thing on the morrow and all the cattle of Egypt died, but of the cattle of the sons of Israel not one died.

6. And the LORD did that thing on the morrow, and all the cattle of Egypt died: but of the cattle of the children of Israel died not one.

6. Og Herren gjorde denne Gerning den næste Dag, og alt Ægypternes Kvæg døde; men der døde ikke eet Stykke af Israels Børns Kvæg.

6. Och Herren gjorde så om morgonen, och allahanda boskap blef död för de Egyptier; men af Israels barns boskap blef icke ett dödt.

6. Jehowa teggi se asja teisel päwal, ja keik Egiptusse-rahwa lodussed surrid ärra: agga Israeli laste lodustest ei surnud ühteainustki.

6. Kitą rytą Viešpats įvykdė tai: visi egiptiečių gyvuliai nugaišo, bet iš izraelitų gyvulių nepražuvo nė vienas.

6. Und der HERR tat solches des Morgens, und es starb allerlei Vieh der Ägypter; aber des Viehs der Kinder Israel starb nicht eins.

6. L'Éternel fit donc cela dès le lendemain, et tout le bétail des Égyptiens mourut; mais du bétail des enfants d'Israël il ne mourut pas une seule bête.

6. Y el día siguiente Jehová hizo esta cosa, que todo el ganado de Egipto murió; mas del ganado de los hijos de Israel no murió uno.

6 En de HEERE deed deze zaak des anderen daags; en al het vee der Egyptenaren stierf; maar van het vee der kinderen Israels stierf niet een.

6. I uczynił Pan tę rzecz nazajutrz, że wyzdychały wszystkie bydła Egipskie; ale z bydła synów Izraelskich nie zdechło ani jedno.

6. Meg is cselekedé az Úr ezt a dolgot másodnapon, és elhulla Égyiptomnak minden barma, de az Izráel fiainak barma közül egy sem hullott el.

6 И сделал это Господь на другой день, и вымер весь скот Египетский; из скота же сынов Израилевых не умерло ничего.

6. І вчинив Господь сю річ назавтра в раньцї, і полїг увесь Египецький скот; між скотом же в синів Ізрайлевих не пало нї одно.

7. Ja kun farao lähetti tiedustelemaan, niin katso, israelilaisten karjasta ei ollut kuollut ainoatakaan. Mutta faraon sydän kovettui, eikä hän päästänyt kansaa.

7. Niin Pharao lähetti (tiedustelemaan) ja katso, ei ollut Israelin karjasta yhtäkään kuollut. Mutta Pharaon sydän paatui, ja ei päästänyt kansaa.

7. Nijn Pharao lähetti tiedusteleman ja cadzo ei ollut Israelin carjast yhtäkän cuollut. Mutta Pharaon sydän paatui ja ei päästänyt Canssa.

7 And Pharaoh sent, and behold, there was not so much as one of the cattle of the Israelites dead. But the heart of Pharaoh was stubborn and he did not let the people go.

7. And Pharaoh sent, and, behold, there was not one of the cattle of the Israelites dead. And the heart of Pharaoh was hardened, and he did not let the people go.

7. Og Farao sendte Bud, og se, end ikke eet Stykke var død af Israels Kvæg; men Faraos Hjerte forhærdedes, og han lod ikke Folket fare.

7. Och Pharao sände derefter, och si, der var icke ett blifvet dödt utaf Israels boskap. Men Pharaos hjerta vardt förstockadt, och släppte icke folket.

7. Ja Warao läkkitas siñna , ja wata, Israeli lodustest ei olnud ärrasurnud ei ühteainustke; ja Warao südda jäi raskeks ja ei lasknud sedda rahwast mitte ärraminna.

7. Faraonas pasiuntė pasižiūrėti. Pasirodė, kad izraelitų gyvulių nė vienas nebuvo nugaišęs. Tačiau faraono širdis liko kieta ir jis neišleido tautos.

7. Und Pharao sandte darnach, und siehe, es war des Viehs Israels nicht eins gestorben. Aber das Herz Pharaos ward verstockt, und er ließ das Volk nicht.

7. Et Pharaon envoya voir, et voici, il n'était pas mort une seule bête du bétail d'Israël. Mais le cœur de Pharaon s'appesantit, et il ne laissa point aller le peuple.

7. Entónces Faraón envió a ver, y he aquí que del ganado de los hijos de Israel no había muerto uno. Y el corazón de Faraón se agravó, y no dejó ir al pueblo.

7 En Farao zond er heen, en ziet, van het vee van Israel was niet tot een toe gestorven. Doch het hart van Farao werd verzwaard, en hij liet het volk niet trekken.

7. I posłał Farao, a oto, nie zdechło z bydła Izraelskiego i jedno; ale ociężało serce Faraonowe, i nie wypuścił ludu.

7. El is külde a Faraó, és ímé egy sem hullt vala el az Izráeliták barma közül: de a Faraó szíve kemény maradt, és nem bocsátá el a népet.

7 Фараон послал узнать , и вот, из скота Израилевых не умерло ничего. Но сердце фараоново ожесточилось, и он не отпустил народа.

7. І послав Фараон, аж ось між усїм скотом у синів Ізрайлевих не пало нї одно. Та запекле було серце в Фараона, і не одпустив людей.

8. Sitten Herra sanoi Moosekselle ja Aaronille: Ottakaa kahmalonne täyteen pätsin nokea, ja Mooses viskatkoon sen taivasta kohti faraon silmien edessä,

8. Ja Herra sanoi Mosekselle ja Aaronille: ottakaat kätenne täyteen toton nokea, ja Moses paiskatkaan sen taivaasen päin Pharaon edessä.

8. JA HERra sanoi Mosexelle ja Aaronille: ottacat kätenne täyten totoin noke ja Moses paiscatcan sen taiwasen päin Pharaon edes.

8 And Jehovah said to Moses and to Aaron, Take to you* handfuls of ashes of the furnace and let Moses sprinkle it toward heaven in the sight of Pharaoh.

8. And the LORD said unto Moses and unto Aaron, Take to you handfuls of ashes of the furnace, and let Moses sprinkle it toward the heaven in the sight of Pharaoh.

8. Da sagde Herren til Mose og Aron: Tager eders Næver fulde af Aske fra Ovnen, og Mose skal slaa den ud mod Himmelen for Faraos Øjne.

8. Då sade Herren till Mose och Aaron: Tager edra händer fulla med sot utaf skorstenen, och Mose stänke det upp åt himmelen för Pharao;

8. Ja Jehowa ütles Mosesse wasto ja Aaroni wasto: Wötke ennastele ommad mollemad peud täis tahma ahjust, ja Moses wiskago sedda laiale wasto taewast Warao nähhes;

8. Tada Viešpats tarė Mozei ir Aaronui: ‘‘Imkite pilnas saujas pelenų iš krosnies ir Mozė teberia juos į orą faraono akivaizdoje.

8. Da sprach der HERR zu Mose und Aaron: Nehmet eure Fäuste voll Ruß aus dem Ofen, und Mose sprenge ihn gen Himmel vor Pharao,

8. Alors l'Éternel dit à Moïse et à Aaron: Prenez plein vos mains de cendre de fournaise, et que Moïse la répande vers les cieux, sous les yeux de Pharaon.

8. Y Jehová dijo a Moisés y a Aarón: Tomáos vuestros puños llenos de la ceniza de un horno, y espárzala Moisés hacia el cielo delante de Faraón.

8 Toen zeide de HEERE tot Mozes en tot Aaron: Neemt gijlieden uw vuisten vol as uit den oven; en Mozes strooie die naar den hemel voor de ogen van Farao.

8. Zatem rzekł Pan do Mojżesza i do Aarona: Weźmijcie pełne garści wasze popiołu z pieca, a niech go rozrzuci Mojżesz ku niebu przed oczyma Faraonowemi.

8. Az Úr pedig monda Mózesnek és Áronnak: Vegyétek tele markaitokat kemenczehamuval, és szórja azt Mózes az ég felé a Faraó szeme láttára.

8 И сказал Господь Моисею и Аарону: возьмите по полной горсти пепла из печи, и пусть бросит его Моисей к небу в глазах фараона;

8. І рече Господь Мойсейові й Аронові: Понабирайте ви повні жменї сажі з печі, і нехай нею сипне проти неба Мойсей перед віччу Фараона й дворян його.

9. niin se muuttuu tomuksi, joka peittää koko Egyptin maan, ja siitä tulee ihmisiin ja karjaan märkäpaiseita kaikkialla Egyptin maassa.

9. Ja pitää tuleman tomuksi koko Egyptin maan päälle, ja pitää oleman ihmisten ja karjan päällä märkäpäistä punottavaiset paisumat koko Egyptin maalla.

9. Ja pitä tuleman tomuxi coco Egyptin maan päällä ja pitä oleman ihmisten ja carjan päällä pahat paisumat coco Egyptin maalla.

9 And it will become small dust over all the land of Egypt and will be a boil breaking forth with sores upon man and upon beast, throughout all the land of Egypt.

9. And it shall become small dust in all the land of Egypt, and shall be a boil breaking forth with blains upon man, and upon beast, throughout all the land of Egypt.

9. Og den skal vorde til Støv over alt Ægyptens Land, og det skal vorde til Bylder, som skal bryde ud med Blegner, paa Folket og paa Kvæget i alt Ægyptens Land.

9. Att stoft skall komma öfver hela Egypti land, och bölder och ond sår varda på menniskor, och på boskap i hela Egypti lande.

9. Ja se peab ülle keige Egiptusse Ma tolmuks sama, ja peab innimeste ja lojuste külge sama paiseks, mis ülles aiab willisid keige Egiptusse maal.

9. Jie taps dulkėmis visoje Egipto šalyje, ir ant žmonių bei gyvulių iškils votys su pūslėmis’‘.

9. daß es über ganz Ägyptenland stäube und böse schwarze Blattern auffahren an den Menschen und am Vieh in ganz Ägyptenland.

9. Et elle deviendra de la poussière sur tout le pays d'Égypte, et elle deviendra, sur les hommes et sur les bêtes, des ulcères bourgeonnant en pustules, dans tout le pays d'Égypte.

9. Y volverse ha en polvo sobre toda la tierra de Egipto, que en los hombres y en las bestias se volverá en sarna que eche vejigas, por toda la tierra de Egipto.

9 En zij zal tot klein stof worden over het ganse Egypteland; en zij zal aan de mensen, en aan het vee worden tot zweren, uitbrekende met blaren, in het ganse Egypteland.

9. I obróci się w proch po wszystkiej ziemi Egipskiej, i będzie na ludziach, i na bydle wrzodem czyniącym pryszczele, po wszystkiej ziemi Egipskiej.

9. Hogy porrá legyen Égyiptomnak egész földén, s emberen és barmon hólyagosan fakadó fekéllyé legyen Égyiptomnak egész földén.

9 и поднимется пыль по всей земле Египетской, и будет на людях и на скоте воспаление с нарывами, во всей земле Египетской.

9. І постане вона по всїй землї Египецькій порохом і понариває на людях і на скотинї чираки, що від гною прорвуться по всїй землї Египецькій.

10. Ja he ottivat pätsin nokea ja astuivat faraon eteen, ja Mooses viskasi sen taivasta kohti; niin märkäpaiseita tuli ihmisiin ja karjaan.

10. Ja he ottivat nokea totosta, ja seisoivat Pharaon edessä, ja Moses paiskasi sen taivaasen päin: niin tulivat märkäpäistä punottavaiset paisumat ihmisiin ja karjaan.

10. Ja he otit noke totoista ja seisoit Pharaon edes ja Moses paiscais sen taiwasen päin nijn tulit pahat paisumat ihmisijn ja carjaan.

10 And they took ashes of the furnace and stood before Pharaoh and Moses sprinkled it up toward heaven and it became a boil breaking forth with sores upon man and upon beast.

10. And they took ashes of the furnace, and stood before Pharaoh; and Moses sprinkled it up toward heaven; and it became a boil breaking forth with blains upon man, and upon beast.

10. Saa toge de Aske fra Ovnen og stode for Farao, og Mose slog den ud mod Himmelen; og der blev Bylder, som brød ud med Blegner, paa Folket og paa Kvæget.

10. Och de togo sotet utaf skorstenen, och stodo för Pharao, och Mose stänktet upp åt himmelen. Då vordo bölder och ond sår på menniskom, och på boskapen;

10. Ja nemmad wötsid ahjo tahma ja astusid Warao ette, ja Moses wiskas sedda laiale wasto taewast, ja se sai paiseks, williks, mis ülles aias innimeste ja lojuste külge.

10. Jie pasiėmė pelenų iš krosnies ir, atsistoję prieš faraoną, išbėrė juos į orą. Ir atsirado votys ant žmonių ir gyvulių.

10. Und sie nahmen Ruß aus dem Ofen und traten vor Pharao, und Mose sprengte ihn gen Himmel. Da fuhren auf böse schwarze Blattern an den Menschen und am Vieh,

10. Ils prirent donc de la cendre de fournaise, et se tinrent devant Pharaon; et Moïse la répandit vers les cieux, et elle devint, sur les hommes et sur les bêtes, des ulcères bourgeonnant en pustules.

10. Y ellos tomaron la ceniza del horno, y pusiéronse delante de Faraón, y esparcióla Moisés hacia el cielo, y vino una sarna que echaba vejigas así en los hombres como en las bestias:

10 En zij namen as uit den oven, en stonden voor Farao's aangezicht; en Mozes strooide die naar den hemel; toen werden er zweren, uitbrekende met blaren, aan de mensen en aan het vee;

10. Wzięli tedy popiołu z pieca, i stanęli przed Faraonem, i rozrzucił go Mojżesz ku niebu; i stał się wrzodem, pryszczele czyniącym na ludziach i na bydle;

10. Vevének azért kemenczehamut és a Faraó elé állának, és Mózes az ég felé szórá azt; és lőn az emberen és barmon hólyagosan fakadó fekély.

10 Они взяли пепла из печи и предстали пред лице фараона. Моисей бросил его к небу, и сделалось воспаление с нарывами на людях и на скоте.

10. І набравши сажі з печі стали перед Фараоном, і сипнув нею Мойсей проти неба; і понаривало чиряки струпи на людинї й на скотинї.

11. Eivätkä tietäjätkään voineet pitää puoliaan Moosesta vastaan paiseiden tähden, sillä paiseita oli tietäjissä samoin kuin kaikissa muissakin egyptiläisissä.

11. Niin ettei noidatkaan saaneet seisoa Moseksen edessä paisumain tähden: sillä paisumat olivat niin noitain päällä, kuin kaikkien Egyptiläisten.

11. Nijn ettei noidatcan saanet seiso Mosexen edes paisumain tähden: Sillä paisumat olit nijn noitain päällä cuin Egyptiläistengin.

11 And the magicians could not stand before Moses because of the boils, because the boils were upon the magicians and upon all the Egyptians.

11. And the magicians could not stand before Moses because of the boils; for the boil was upon the magicians, and upon all the Egyptians.

11. Og Koglerne kunde ikke bestaa for Mose, formedelst Bylderne; thi der var Bylder paa Koglerne og paa alle Ægyptere.

11. Så att trollkarlarne icke kunde stå för Mose, för de bölders skull; ty på trollkarlarne voro ock så väl bölder, som på alla Egyptier.

11. Ja kunsi-mehhed ei woinud seista Mosesse ees nende paisede pärrast: sest paised ollid kunsi-meeste külges ja keige Egiptusse-rahwa külges.

11. Žyniai negalėjo pasirodyti Mozei, nes votys buvo ant jų ir visų egiptiečių.

11. also daß die Zauberer nicht konnten vor Mose stehen vor den bösen Blattern; denn es waren an den Zauberern ebensowohl böse Blattern als an allen Ägyptern.

11. Et les magiciens ne purent se tenir devant Moïse, à cause des ulcères; car les ulcères étaient sur les magiciens comme sur tous les Égyptiens.

11. Que los magos no podían estar delante de Moisés a causa de la sarna, porque hubo sarna en los magos, y en todos los Egipcios.

11 Alzo dat de tovenaars voor Mozes niet staan konden, vanwege de zweren; want aan de tovenaars waren zweren, en aan al de Egyptenaren.

11. I nie mogli czarownicy stać przed Mojżeszem dla wrzodu; bo był wrzód na czarownikach i na wszystkich Egipczanach.

11. És az írástudók nem állhatnak vala Mózes előtt a fekély miatt; mert fekély vala az írástudókon s mind az Égyiptombelieken.

11 И не могли волхвы устоять пред Моисеем по причине воспаления,потому что воспаление было на волхвах и на всех Египтянах.

11. І не здолїли чарівники стати перед Мойсейом через чиряки; обкинуло бо чиряками чарівників і всїх Египтян.

12. Mutta Herra paadutti faraon sydämen, niin ettei hän kuullut heitä, niinkuin Herra oli sanonutkin Moosekselle.

12. Mutta Herra paadutti Pharaon sydämen, ja ei hän kuullut heitä: niinkuin Herra Mosekselle sanonut oli.

12. Mutta HERra paadutti Pharaon sydämen nijn ettei hän cuullut heitä nijncuin HERra Mosexelle sanonut oli.

12 And Jehovah hardened the heart of Pharaoh and he did not listen to them, as Jehovah had spoken to Moses.

12. And the LORD hardened the heart of Pharaoh, and he hearkened not unto them; as the LORD had spoken unto Moses.

12. Men Herren forhærdede Faraos Hjerte, saa at han ikke hørte dem, som Herren havde sagt til Mose.

12. Men Herren förstockade Pharaos hjerta, så att han intet hörde dem, såsom Herren Mose sagt hade.

12. Ja Jehowa teggi Warao süddame kangeks, ja ta ei wötnud neid mitte kuulda, nenda kui Jehowa Mosesse wasto olli räkinud.

12. Tačiau Viešpats užkietino faraono širdį, ir jis neklausė jų, kaip Viešpats ir buvo sakęs Mozei.

12. Aber der HERR verstockte das Herz Pharaos, daß er sie nicht hörte, wie denn der HERR gesagt hatte.

12. Et l'Éternel endurcit le cœur de Pharaon, et il ne les écouta point, comme l'Éternel l'avait dit à Moïse.

12. Y Jehová endureció el corazón de Faraón para que no los oyese, como Jehová lo había dicho a Moisés.

12 Doch de HEERE verstokte Farao's hart, dat hij naar hen niet hoorde, gelijk de HEERE tot Mozes gesproken had.

12. I zatwardził Pan serce Faraonowe, i nie usłuchał ich, jako był powiedział Pan Mojżeszowi.

12. De az Úr [1†] megkeményíté a Faraó szívét, és nem hallgata reájok, a mint megmondotta vala az Úr Mózesnek.

12 Но Господь ожесточил сердце фараона, и он не послушал их, как и говорил Господь Моисею.

12. Та закаменив Господь серце в Фараона, і не послухав їх, як і глаголав Господь Мойсейові.

13. Sitten Herra sanoi Moosekselle: Astu huomenaamuna varhain faraon eteen ja sano hänelle: 'Näin sanoo Herra, hebrealaisten Jumala: Päästä minun kansani palvelemaan minua.

13. Niin sanoi Herra Mosekselle: nouse huomenna varhain, ja seiso Pharaon edessä, ja sano hänelle: Näin sanoo Herra Hebrealaisten Jumala: päästä minun kansani palvelemaan minua.

13. NIin sanoi HERra Mosexelle: nouse huomena warhain ja mene Pharaon eteen ja sano hänelle: Näin sano HERra Hebrerein Jumala: päästä minun Canssan palweleman minua.

13 And Jehovah said to Moses, Rise up early in the morning and stand before Pharaoh and say to him, Jehovah says thus, the God of the Hebrews, Let my people go, that they may serve me.

13. And the LORD said unto Moses, Rise up early in the morning, and stand before Pharaoh, and say unto him, Thus saith the LORD God of the Hebrews, Let my people go, that they may serve me.

13. Da sagde Herren til Mose: Staa aarle op om Morgenen og stil dig for Farao og sig til ham: Saa siger Herren, Hebræernes Gud: Lad mit Folk fare, at de kunne tjene mig.

13. Då sade Herren till Mose: Statt bittida upp om morgonen, och gack fram för Pharao, och säg till honom: Detta säger Herren de Ebreers Gud: Släpp mitt folk, att de måga tjena mig.

13. Ja Jehowa ütles Mosesse wasto: Touse hom̃iko warra ülles ja minne seisma Warao ette ja ütle ta wasto: Nenda ütleb Jehowa Ebrea-rahwa Jummal: Lasse mo rahwast miñna, et nemmad mind teniwad.

13. Tada Viešpats tarė Mozei: ‘‘Atsikelk anksti rytą, nueik pas faraoną ir sakyk: ‘Taip sako Viešpats, hebrajų Dievas: ‘Išleisk mano tautą man tarnauti.

13. Da sprach der HERR zu Mose: Mache dich morgen früh auf und tritt vor Pharao und sprich zu ihm: So sagt der HERR, der Hebräer Gott: Laß mein Volk, daß mir's diene;

13. Puis, l'Éternel dit à Moïse: Lève-toi de bon matin, présente-toi devant Pharaon, et dis-lui: Ainsi a dit l'Éternel, le Dieu des Hébreux: Laisse aller mon peuple, afin qu'il me serve;

13. Entónces Jehová dijo a Moisés: Levántate de mañana, y ponte delante de Faraón, y díle: Jehová, el Dios de los Hebreos, dice así: Deja ir mi pueblo para que me sirva.

13 Toen zeide de HEERE tot Mozes: Maak u morgen vroeg op, en stel u voor Farao's aangezicht, en zeg tot hem: Zo zegt de HEERE, de God der Hebreen: Laat Mijn volk trekken, dat zij Mij dienen.

13. I rzekł Pan do Mojżesza: Wstaó rano, a staó przed Faraonem, i mów do niego: Tak mówi Pan, Bóg Hebrejczyków: Wypuść lud mój, aby mi służył:

13. És monda az Úr Mózesnek: Kelj fel reggel és állj a Faraó eleibe és mondd néki: Ezt mondja az Úr, a héberek Istene: Bocsásd el az én népemet, hogy szolgáljanak nékem.

13 И сказал Господь Моисею: завтра встань рано и явись пред лице фараона, и скажи ему: так говорит Господь, Бог Евреев: отпусти народ Мой, чтобы он совершил Мне служение;

13. І рече Господь Мойсейові: Устань рано в раньцї, та й стань перед Фараоном і промов до його: Так каже Господь, Бог Єврейський: Відпусти люде мої послужити менї.

14. Muutoin minä tällä kertaa lähetän kaikki vitsaukseni vaivaamaan sinua itseäsi, sinun palvelijoitasi ja kansaasi, tietääksesi, ettei ketään ole minun vertaistani koko maan päällä.

14. Muutoin minä tällä haavaa lähetän kaikki minun rangaistukseni sinun sydämees, ja sinun palveliais, ja sinun kansas päälle, tietääkses, ettei kaikessa maassa ole minun vertaani;

14. Muutoin minä tällä haawalla lähetän caicki minun rangaistuxeni sinun päälles ja sinun palweliais ja sinun Canssas päällen tietäxes ettei caikesa maasa ole minun wertani:

14 For this time I will send all my plagues upon your heart and upon your servants and upon your people, that you may know that there is none like me in all the earth.

14. For I will at this time send all my plagues upon thine heart, and upon thy servants, and upon thy people; that thou mayest know that there is none like me in all the earth.

14. Thi denne Gang vil jeg sende alle mine Plager, saa det gaar dig til Hjerte, baade paa dine Tjenere og paa dit Folk, at du skal fornemme, at der er ingen som jeg paa al Jorden.

14. Annars vill jag i denna resone sända alla mina plågor öfver dig, öfver dina tjenare, och öfver ditt folk; att du skall förnimma, att i all land är ingen min like.

14. Sest sedda puhko woiksin minna läkkitada keik ommad nuhtlussed sinno süddame peäle ja sa sullaste peäle ja so rahwa peäle, sepärrast et sa saaksid tunda, et minno sarnast ei olle keiges ma-ilmas.

14. Nes šį kartą Aš siųsiu įvairias negalias ir vargus tau, tavo tarnams ir tavo žmonėms, kad žinotum, jog nėra man lygaus visoje žemėje.

14. ich will sonst diesmal alle meine Plagen über dich selbst senden, über deine Knechte und über dein Volk, daß du innewerden sollst, daß meinesgleichen nicht ist in allen Landen.

14. Car cette fois, je vais envoyer toutes mes plaies contre ton cœur, et sur tes serviteurs et sur ton peuple, afin que tu saches que nul n'est semblable à moi sur toute la terre.

14. Porque de otra manera esta vez yo envio todas mis plagas a tu corazón, y en tus siervos, y en tu pueblo, para que entiendas, que no hay otra como yo en toda la tierra.

14 Want ditmaal zal Ik al Mijn plagen in uw hart zenden, en over uw knechten, en over uw volk, opdat gij weet, dat er niemand is gelijk Ik, op de ganse aarde.

14. Bo tą razą Ja posyłam wszystkie plagi moje na serce twoje, i na sługi twoje, i na lud twój, abyś wiedział, że nie masz mnie podobnego po wszystkiej ziemi.

14. Mert ezúttal minden csapásomat reá bocsátom a te szívedre, a te szolgáidra és a te népedre azért, hogy megtudd, hogy nincs én hozzám hasonló az egész földön.

14 ибо в этот раз Я пошлю все язвы Мои в сердце твое, и на рабов твоих, и на народ твой,дабы ты узнал, что нет подобного Мне на всей земле;

14. Сего бо разу нашлю всї муки мої на серце твоє, і дворян твоїх, і людей твоїх, щоб ти знав, що нема нїкого як я на всїй землї.

15. Sillä minä olisin jo ojentanut käteni ja lyönyt sinua ja sinun kansaasi ruttotaudilla, niin että olisit kokonaan hävinnyt maan päältä,

15. Sillä minä olisin nyt jo ojentanut käteni, ja lyönyt sinun ja sinun kansas ruttotaudilla: että sinun olis täytynyt hukkua maan päältä.

15. Sillä nyt minä ojennan käteni ja lyön sinun ja sinun Canssas ruttotaudilla että sinun pitä huckuman maan pääldä.

15 For now I have put forth my hand and struck you and your people with pestilence, and you have been cut off from the earth.

15. For now I will stretch out my hand, that I may smite thee and thy people with pestilence; and thou shalt be cut off from the earth.

15. Thi havde jeg allerede udrakt min Haand og slaget dig og dit Folk med Pest, da havde du været udslettet af Jorden;

15. Förty nu vill jag uträcka mina hand, och slå dig och ditt folk med pestilentie, att du skall förgås af jordene.

15. Kui ma nüüd olleksin omma kät wälja pistnud, ja sind ja so rahwast katkoga lönud, siis olleksid sinna Ma peält ärrakautud olnud.

15. Aš galėjau ištiesti savo ranką ir ištikti tave ir tavo tautą maru, kad būtumėte visi pranykę nuo žemės paviršiaus.

15. Denn ich hätte schon jetzt meine Hand ausgereckt und dich und dein Volk mit Pestilenz geschlagen, daß du von der Erde vertilgt würdest.

15. Car maintenant, si j'avais étendu ma main, et si je t'avais frappé par la mortalité, toi et ton peuple, tu serais effacé de la terre.

15. Porque ahora yo extenderé mi mano para herirte a tí y a tu pueblo de pestilencia, y serás quitado de la tierra.

15 Want nu heb Ik Mijn hand uitgestrekt, opdat Ik u en uw volk met de pestilentie zou slaan, en dat gij van de aarde zoudt verdelgd worden.

15. Bo teraz ściągnę rękę moję a uderzę cię i lud twój powietrzem, i wytracony będziesz z ziemi.

15. Mert ha most kinyujtanám kezemet és megvernélek téged és a te népedet döghalállal, akkor kivágattatnál a földről.

15 так как Я простер руку Мою, то поразил бы тебя и народ твой язвою, и ты истреблен был бы с земли:

15. Нинї бо простягти б тільки руку мою, щоб ударити й тебе й люде твої повітрєм, так і зник би єси з землї.

16. mutta juuri sitä varten minä olen antanut sinun säilyä, että näyttäisin sinulle voimani ja että minun nimeni julistettaisiin kaiken maan päällä.

16. Mutta tosin sentähden olen minä sinun antanut seisoa, että minä osoittaisin sinulle minun voimani, ja että minun nimeni julistettaisiin kaikessa maassa.

16. Ja tosin sentähden olen minä herättänyt sinun osottaxeni minun Woimani sinun päälles ja että minun nimeni julistettaisin caikesa maacunnasa.

16 But indeed for this cause I have raised you up, to display in you my power and that my name may be proclaimed in all the earth.

16. And in very deed for this cause have I raised thee up, for to shew in thee my power; and that my name may be declared throughout all the earth.

16. men sandelig derfor har jeg ladet dig blive staaende, for at lade dig se min Magt, og for at mit Navn skal kundgøres i alle Lande.

16. Dock fördenskull hafver jag uppväckt dig, att min kraft skall synas på dig, och mitt Namn kunnigt varda i all land.

16. Agga ommeti ollen ma sind weel sepärrast üllespiddanud, et ma näidaksin omma rammo sinnule ja et mo nimmi saaks ülleskulutud keiges ma-ilmas.

16. Bet Aš tam išaukštinau tave, kad parodyčiau savo galią ir mano vardas būtų skelbiamas visoje žemėje.

16. Aber darum habe ich dich erhalten, daß meine Kraft an dir erscheine und mein Name verkündigt werde in allen Landen.

16. Mais voici pourquoi je t'ai fait subsister: c'est afin que tu fasses voir ma puissance, et pour que mon nom soit célébré par toute la terre.

16. Porque a la verdad yo te he puesto para declarar en tí mi poderío, y que mi nombre sea contado en toda la tierra.

16 Maar waarlijk, daarom heb Ik u verwekt, opdat Ik Mijn kracht aan u betoonde, en opdat men Mijn Naam vertelle op de ganse aarde.

16. A zaiste, dla tegom cię zachował, abym okazał na tobie moc moję, i żeby opowiadane było imię moje po wszystkiej ziemi.

16. Ámde azért tartottalak fenn tégedet, hogy megmutassam néked az én [2†] hatalmamat, és hogy hirdessék az én nevemet az egész földön.

16 но для того Я сохранил тебя, чтобы показать на тебе силу Мою, и чтобы возвещено было имя Мое по всей земле;

16. Та тільки про те щадив тебе, щоб на тобі показати потугу мою, і щоб імя моє проповідано по всїй землї.

17. Jos sinä vielä estät minun kansaani etkä päästä heitä,

17. Ja vieläkös nyt ylennät itses minun kansani päälle, etkä päästä heitä:

17. JA sinä wielä nyt poljet minun Canssani sinun alas ja et päästä heitä:

17 As yet you exalt yourself against my people, that you will not let them go?

17. As yet exaltest thou thyself against my people, that thou wilt not let them go?

17. Ophøjer du dig endnu over mit Folk, saa at du ikke vil lade dem fare.

17. Du förhåller ännu mitt folk, och vill icke släppat.

17. Kui sinna weel mo rahwa wasto surustelled, et sa neid ei lasse ärraminna:

17. Tu vis dar didžiuojiesi prieš mano tautą ir neišleidi jos.

17. Du trittst mein Volk noch unter dich und willst's nicht lassen.

17. Si tu t'élèves encore contre mon peuple, pour ne point le laisser aller,

17. Tú aun te ensalzas contra mi pueblo para no dejarlos ir.

17 Verheft gij uzelven nog tegen Mijn volk, dat gij het niet wilt laten trekken?

17. Jeszczeż się ty wynosisz przeciw ludowi memu, nie chcąc go wypuścić?

17. Ha tovább is feltartóztatod az én népemet és nem bocsátod el őket:

17 ты еще противостоишь народу Моему, чтобы не отпускать его, –

17. Чи ще ж нести мешся високо проти людей моїх, що не відпустиш їх?

18. niin katso, huomenna tähän aikaan minä annan tulla ylen ankaran raesateen, jonka kaltaista ei ole Egyptissä ollut siitä päivästä saakka, jona sen perustus pantiin, aina tähän asti.

18. Katso, huomenna tällä ajalla annan minä sangen suuria rakeita sataa, jonka kaltaisia ei ole ollut Egyptissä, hamasta siitä päivästä kuin se perustettu on, niin tähän asti.

18. Cadzo huomena tällä ajalla annan minä sangen suuria rakehita sata jonga caltaisita ei ole ollut Egyptis hamasta sijtä päiwästä cuin se perustettu on nijn tähän asti.

18 Behold, tomorrow about this time I will cause it to rain a very grievous hail, such as has not been in Egypt since the day it was founded even until now.

18. Behold, to morrow about this time I will cause it to rain a very grievous hail, such as hath not been in Egypt since the foundation thereof even until now.

18. Se, jeg vil i Morgen paa denne Tid lade regne en saare svar Hagel, hvis Lige var aldrig før i Ægypten fra den Dag, det blev grundfæstet om hidindtil.

18. Si, jag vill i morgon på denna tiden låta komma ett mägtigt stort hagel, hvilkets like icke varit hafver i Egypten, ifrå den tid det funderadt vardt, intill nu.

18. Wata siis lassen ma hom̃e sel aial wägga rasket rahhet saddada, mähhärdust ei olle olnud Egiptusse-maal sest päwast, kui ta on raiatud tännini.

18. Rytoj apie šitą laiką kris labai smarki kruša, kokios nėra buvę Egipte nuo jo įsikūrimo dienos.

18. Siehe, ich will morgen um diese Zeit einen sehr großen Hagel regnen lassen, desgleichen in Ägypten nicht gewesen ist, seitdem es gegründet ist, bis her.

18. Voici je vais faire pleuvoir demain, à cette heure, une si forte grêle, qu'il n'y en a point eu de semblable en Égypte, depuis le jour où elle fut fondée jusqu'à présent.

18. Pues he aquí que mañana a estas horas yo haré llover granizo muy grave, cual nunca fué en Egipto, desde el día que se fundó hasta ahora.

18 Zie, Ik zal morgen omtrent dezen tijd een zeer zwaren hagel doen regenen, desgelijks in Egypte niet geweest is van dien dag af, dat het gegrond is, tot nu toe.

18. Oto, Ja spuszczę o tym czasie jutro grad bardzo ciężki, jakiemu nie było podobnego w Egipcie ode dnia, którego jest założon, aż do tego czasu.

18. Ímé holnap ilyenkor igen nagy jégesőt bocsátok, a melyhez hasonló nem volt Égyiptomban az napságtól fogva hogy fundáltatott, mind ez ideig.

18 вот, Я пошлю завтра, в это самое время, град весьма сильный, которому подобного небыло в Египте со дня основания его доныне;

18. Се дощувати му сієї доби завтра страшенним грядом, що такого не було в Египтї з того дня, як сотворено його, та й по сей день.

19. Lähetä siis nyt saattamaan suojaan karjasi ja kaikki, mitä sinulla on kedolla. Sillä kaikki ihmiset ja karja, jotka ovat kedolla ja joita ei ole korjattu kotiin, joutuvat raesateen alle ja kuolevat.'

19. Lähetä siis nyt ja korjaa sinun karjas ja kaikki mitä sinulla on kedolla; sillä kaikki ihmiset ja karja kuin kedolla löydetään, ja ei ole korjatut huoneesen, niiden päälle lankeevat rakeet ja heidän pitää kuoleman.

19. Lähetä sijs nyt ja corja sinun carjas ja caicki mitä sinulla on kedolla: sillä caicki ihmiset ja carja cuin kedolla löytän ja ei ole corjatut huoneseen ja raket langewat heidän päällens ne cuolewat.

19 Now therefore send, hasten in your cattle and all that you have in the field, and every man and beast that will be found in the field and will not be brought home, the hail will come down upon them and they will die.

19. Send therefore now, and gather thy cattle, and all that thou hast in the field; for upon every man and beast which shall be found in the field, and shall not be brought home, the hail shall come down upon them, and they shall die.

19. Saa send nu hen, saml dit Kvæg og alt det, du har paa Marken; thi alle Mennesker og alt Kvæg, som findes paa Marken og ikke ere samlede i Hus, og som Hagelen slaar til ned paa, skulle dø.

19. Så sänd nu bort, och förvara din boskap, och allt det du på markene hafver; ty alla menniskor och boskap, som på markene funnen varder, och icke inhemtad är i husen, och haglet faller på dem, de blifva döde.

19. Ja nüüd läkkita, aia ommad lodussed kokko ja keik mis sul wäljal on: keik innimessed ja lojuksed, mis wäljalt leitakse ja ei olle koiokorristud, kui rahhe nende peäle tulleb, siis need surrewad ärra.

19. Taigi dabar siųsk žmones surinkti iš lauko gyvulius ir visa, kas tau priklauso. Visi žmonės ir gyvuliai, kurie bus lauke ir nebus parvesti namo, krušai krintant, pražus’ ‘‘.

19. Und nun sende hin und verwahre dein Vieh, und alles, was du auf dem Felde hast. Denn alle Menschen und das Vieh, das auf dem Felde gefunden wird und nicht in die Häuser versammelt ist, so der Hagel auf sie fällt, werden sterben.

19. Maintenant donc, envoie mettre en sûreté ton bétail, et tout ce que tu as aux champs. La grêle tombera sur tous les hommes et les bêtes qui se trouveront aux champs, et qui ne se retireront pas dans les maisons, et ils mourront.

19. Envia pues, recoge tu ganado, y todo lo que tienes en el campo; porque todo hombre o animal que se hallare en el campo y no fuere recogido a casa, el granizo descenderá sobre él, y morirá.

19 En nu, zend heen, vergader uw vee, en alles wat gij op het veld hebt; alle mens en gedierte, dat op het veld gevonden zal worden, en niet in huis verzameld zal zijn, als deze hagel op hen vallen zal, zo zullen zij sterven.

19. A tak poślij teraz, zgromadź bydło twoje, i wszystko, co masz na polu; bo na każdego człowieka, i na bydlę, które znalezione będzie na polu, a nie będzie zegnane w dom, spadnie na nie grad, i pozdychają.

19. Most annakokáért küldj el, hajtasd be barmaidat és mindenedet, valamid a mezőn van; minden ember és barom, a mely a mezőn találtatik és házba nem hajtatik, — jégeső szakad arra, és meghal.

19 итак пошли собрать стада твои и все, что есть у тебя в поле: на всех людей и скот, которые останутся в поле и не соберутся в домы, падет град, и они умрут.

19. Оце ж посилай, та позбирай увесь твій скот і все, що в тебе в полї. На всяку бо скотину й людину, що знайдеться в полї і не вернуться додому, вдарить гряд, і погинуть.

20. Se faraon palvelijoista, joka pelkäsi Herran sanaa, toimitti silloin palvelijansa ja karjansa huoneiden suojaan;

20. Joka Pharaon palvelioista pelkäsi Herran sanaa, se palveliansa ja karjansa huoneesen korjasi,

20. Joca Pharaon palwelioista pelkäis HERran sana hän palwelians ja carjans huoneseen corjais.

20 He who feared the word of Jehovah among the servants of Pharaoh made his servants and his cattle flee into the houses.

20. He that feared the word of the LORD among the servants of Pharaoh made his servants and his cattle flee into the houses:

20. Hvo som da frygtede Herrens Ord blandt Faraos Tjenere, han lod sine Tjenere og sit Kvæg fly til Husene;

20. Den som nu ibland Pharaos tjenare fruktade Herrans ord, han lät sina tjenare och boskap fly in i husen;

20. Kes Warao sullaste seast Jehowa sanna kartis, se aias ommad sullased ja om̃ad lodussed koio.

20. Faraono tarnai, kurie bijojo Viešpaties, sugabeno į namus savo tarnus ir gyvulius.

20. Wer nun unter den Knechten Pharaos des HERRN Wort fürchtete, der ließ seine Knechte und sein Vieh in die Häuser fliehen.

20. Celui des serviteurs de Pharaon qui craignit la parole de l'Éternel, fit promptement retirer dans les maisons ses serviteurs et son bétail.

20. El de los siervos de Faraón, que temió la palabra de Jehová, hizo huir sus siervos y su ganado a casa:

20 Wie onder Farao's knechten des HEEREN woord vreesde, die deed zijn knechten en zijn vee in de huizen vlieden;

20. Kto się tedy uląkł słowa Paóskiego z sług Faraonowych, kazał uciekać sługom swym, i z bydłem swojem do domu;

20. A ki a Faraó szolgái közűl az Úr beszédétől megfélemedék, szolgáit és barmait házakba futtatá.

20 Те из рабов фараоновых, которые убоялись слова Господня, поспешнособрали рабов своих и стада свои в домы;

20. Хто злякався слова Господнього зміж дворян Фараонових, той звелїв своїм рабам втїкати з усїєю скотиною до домівок своїх.

21. mutta joka ei välittänyt Herran sanasta, se jätti palvelijansa ja karjansa kedolle.

21. Vaan jonka sydän ei totellut Herran sanaa, se jätti kedolle palveliansa ja karjansa.

21. Waan joidenga sydän ei totellut HERran sana ne jätit kedolle palwelians ja carjans.

21 And he who did not regard the word of Jehovah left his servants and his cattle in the field.

21. And he that regarded not the word of the LORD left his servants and his cattle in the field.

21. men hvo som ikke laade Herrens Ord paa sit Hjerte, lod sine Tjenere og sit Kvæg blive paa Marken.

21. Men hvilkas hjerta intet aktade Herrans ord, de läto deras tjenare och boskap blifva på markene.

21. Agga kes Jehowa sanna tähhele ei pannud, se jättis ommad sullased ja ommad lodussed wäljale.

21. O kas nekreipė dėmesio į Viešpaties žodį, paliko savo tarnus ir gyvulius lauke.

21. Welcher Herz aber sich nicht kehrte an des HERRN Wort, die ließen ihre Knechte und ihr Vieh auf dem Felde.

21. Mais celui qui ne fit point attention à la parole de l'Éternel, laissa ses serviteurs et son bétail aux champs.

21. Mas el que no puso en su corazón la palabra de Jehová, dejó sus siervos y sus ganados en el campo.

21 Doch die zijn hart niet zette tot des HEEREN woord, die liet zijn knechten en zijn vee op het veld.

21. Ale kto nie przyłożył serca swego do słowa Paóskiego, ten zostawił sługi swe i bydło swe na polu.

21. A ki pedig nem törődék az Úr beszédével, szolgáit és barmát a mezőn hagyá.

21 а кто не обратил сердца своего к слову Господню, тот оставил рабов своих и стада свои в поле.

21. А хто не нахилив серця свого до слова Господнього, той покинув свої раби й скотину на полях.

22. Ja Herra sanoi Moosekselle: Ojenna kätesi taivasta kohti, niin raesade kohtaa koko Egyptin maata, ihmisiä, karjaa ja kaikkia kedon kasveja Egyptin maassa.

22. Niin sanoi Herra Mosekselle: ojenna kätes taivaasen päin, että rakeita satais koko Egyptin maan päälle: ihmisten päälle, karjan päälle, ja kaikkein päälle, mitä kedolla vihottaa Egyptin maalla.

22. Nijn sanoi HERra Mosexelle: ojenna sinun kätes taiwasen päin että rakehita satais coco Egyptin maan päälle ihmisten päälle carjan päälle ja caickein päälle mitä kedolla wihotta Egyptin maalla.

22 And Jehovah said to Moses, Stretch forth your hand toward heaven, that there may be hail in all the land of Egypt, upon man and upon beast and upon every herb of the field, throughout the land of Egypt.

22. And the LORD said unto Moses, Stretch forth thine hand toward heaven, that there may be hail in all the land of Egypt, upon man, and upon beast, and upon every herb of the field, throughout the land of Egypt.

22. Da sagde Herren til Mose: Ræk din Haand op mod Himmelen, og der skal vorde Hagel over hele Ægyptens Land, over Mennesker og over Kvæg og over alle Urter paa Marken i Ægyptens Land.

22. Då sade Herren till Mose: Räck dina hand upp åt himmelen, att det haglar öfver hela Egypti land; öfver menniskor, öfver boskap, och öfver all gröda på markene i Egypti lande.

22. Ja Jehowa ütles Mosesse wasto: Sirruta omma kässi wälja wasto taewast, siis peab rahhe tullema keige Egiptusse male, innimeste peäle ja lojuste peäle ja keige wälja rohho peäle mis Egiptusse maal.

22. Viešpats tarė Mozei: ‘‘Ištiesk savo ranką, kad kristų kruša visoje Egipto šalyje: ant žmonių, gyvulių ir visos laukų augmenijos’‘.

22. Da sprach der Herr zu Mose: Recke deine Hand aus gen Himmel, daß es hagle über ganz Ägyptenland, über Menschen, über Vieh und über alles Kraut auf dem Felde in Ägyptenland.

22. Alors l'Éternel dit à Moïse: Étends ta main vers les cieux, et qu'il y ait de la grêle sur tout le pays d'Égypte, sur les hommes, et sur les bêtes, et sur toute herbe des champs dans le pays d'Égypte.

22. Y Jehová dijo a Moisés: Extiende tu mano hacia el cielo, para que venga granizo en toda la tierra de Egipto sobre los hombres y sobre las bestias, y sobre toda la yerba del campo en la tierra de Egipto.

22 Toen zeide de HEERE tot Mozes: Strek uw hand uit naar den hemel, en er zal hagel zijn in het ganse Egypteland; over de mensen, en over het vee, en over al het kruid des velds in Egypteland.

22. I rzekł Pan do Mojżesza: Wyciągnij rękę twą ku niebu, że będzie grad po wszystkiej ziemi Egipskiej, na ludzi, i na bydło, i na wszelakie zioła polne w ziemi Egipskiej.

22. Az Úr pedig monda Mózesnek: Nyújtsd ki kezedet az égre, hogy legyen jégeső Égyiptom egész földén az emberre, baromra és a mező minden fűvére, Égyiptom földén.

22 И сказал Господь Моисею: простри руку твою к небу, и падет град на всю землю Египетскую, на людей, на скот и на всю траву полевую в земле Египетской.

22. І рече Господь Мойсейові: Простягни руку твою до неба і вдарить гряд по всїй землї Египецькій і на людину, і на скотину, і на всяку траву на землї.

23. Niin Mooses ojensi sauvansa taivasta kohti, ja Herra antoi jylistä ja lähetti rakeita, ja tulta iski maahan. Näin Herra antoi sataa rakeita yli Egyptin maan.

23. Niin ojensi Moses sauvansa taivaasen päin, että Herra antais jylistä ja rakeita sataa, ja että pitkäisen tuli leimahtelis maan päälle; ja Herra antoi sataa rakeita Egyptin maan päälle,

23. Nijn ojensi Moses sauwans taiwasen päin ja HERra andoi jylistä ja rakehita sata nijn että tuli leimahti maan päälle ja nijn andoi HERra sata rakehita Egyptin maan päälle.

23 And Moses stretched forth his rod toward heaven and Jehovah sent thunder and hail and fire ran down to the earth and Jehovah rained hail upon the land of Egypt.

23. And Moses stretched forth his rod toward heaven: and the LORD sent thunder and hail, and the fire ran along upon the ground; and the LORD rained hail upon the land of Egypt.

23. Og Mose rakte sin Stav op mod Himmelen, og Herren lod tordne og hagle, og der for Ild ned paa Jorden; og Herren lod regne Hagel over Ægyptens Land.

23. Så räckte Mose sin staf upp emot himmelen, och Herren lät dundra och hagla, så att elden flög på jordene. Alltså lät Herren komma hagel öfver Egypti land;

23. Ja Moses sirrutas omma keppi wälja wasto taewast, ja Jehowa andis pitkse-mürristamissed, ja rahhe, ja tulloke otse mani; ja Jehowa laskis rahhet saddada Egiptusse Ma peäle.

23. Mozė ištiesė lazdą, ir Viešpats pasiuntė perkūniją, krušą ir žaibus. Viešpats siuntė krušą į visą Egipto žemę.

23. Also reckte Mose seinen Stab gen Himmel, und der HERR ließ donnern und hageln, daß das Feuer auf die Erde schoß. Also ließ der HERR Hagel regnen über Ägyptenland,

23. Moïse étendit donc sa verge vers les cieux, et l'Éternel fit tonner et grêler, et le feu se promenait sur la terre. Et l'Éternel fit pleuvoir de la grêle sur le pays d'Égypte.

23. Y Moisés extendió su vara hacia el cielo, y Jehová hizo truenos, y fuego discurría por la tierra: y llovió Jehová granizo sobre la tierra de Egipto.

23 Toen strekte Mozes zijn staf naar den hemel; en de HEERE gaf donder en hagel, en het vuur schoot naar de aarde; en de HEERE liet hagel regenen over Egypteland.

23. A tak wyciągnął Mojżesz laskę swą ku niebu, a Pan dał gromy i grad, i zstąpił ogieó na ziemię, i spuścił Pan grad na ziemię Egipską.

23. Kinyujtá azért Mózes az ő vesszejét az égre, az Úr pedig mennydörgést támaszta és jégesőt, és tűz szálla le a földre, és jégesőt bocsáta az Úr Égyiptom földére.

23 И простер Моисей жезл свой к небу, и Господь произвел гром и град, и огонь разливался по земле; и послал Господь град на землю Египетскую;

23. І простяг Мойсей жезло своє до неба, і дав Господь громи та гряд, і пійшов огонь по землї, і дощував Господь грядом по всїй землї Египецькій.

24. Ja rakeita tuli, ja tulta leimahteli rakeiden keskellä. Raesade oli ylen ankara, niin ettei sellainen ollut kohdannut koko Egyptin maata siitä ajasta saakka, jolloin se tuli asutuksi.

24. Että rakeet ja tuli sekaisin maahan lankesivat, niin raskaasti, ettei ikänänsä senkaltaista kaikessa Egyptin maassa tapahtunut ollut, siitä ajasta kuin kansa siinä asumaan rupesi.

24. Että raket ja tuli secaisin maahan langeisit nijn hirmuisest ettei ikänäns sencaltaista Egyptin maasa tapahtunut ollut sijtä ajasta cuin Canssa sijnä asuman rupeis.

24 So there was hail and fire mingled with the hail, very grievous, such as had not been in all the land of Egypt since it became a nation.

24. So there was hail, and fire mingled with the hail, very grievous, such as there was none like it in all the land of Egypt since it became a nation.

24. Og der blev Hagel og Ild, som slyngede sig midt i Hagelen, saare svar, saadan som ikke havde været i hele Ægyptens Land, fra den Tid det havde været et Folks Land.

24. Att hagel och eld foro ibland hvartannat så grufveliga, att dess like icke varit hade i hela Egypti lande, ifrå den tid att det med folk besatt vardt.

24. Ja rahhe olli ja tulloke, mis rahhega seggaminne, se olli wägga raske, mähhärdust ei olle olnud keige Egiptusse maal sest aiast, kui nemmad üks rahwas olnud.

24. Kruša susimaišė su žaibais ir buvo tokia smarki, kokios Egipto šalis nebuvo mačiusi.

24. daß Hagel und Feuer untereinander fuhren, so grausam, daß desgleichen in ganz Ägyptenland nie gewesen war, seitdem Leute darin gewesen sind.

24. Et il y eut de la grêle, et un feu continu au milieu de la grêle, qui était si prodigieuse, qu'il n'y en avait point eu de semblable dans tout le pays d'Égypte, depuis qu'il était devenu une nation.

24. Y hubo granizo, y fuego mezclado entre el granizo, muy grande cual nunca fué en toda la tierra de Egipto; desde que fué habitada.

24 En er was hagel, en vuur in het midden des hagels vervangen; hij was zeer zwaar; desgelijks is in het ganse Egypteland nooit geweest, sedert het tot een volk geweest is.

24. I był grad, i ogieó zmieszany z gradem ciężkim bardzo, jakiemu nie był podobny we wszystkiej ziemi Egipskiej, jako w niej mieszkać poczęto.

24. És lőn jégeső, és a tűz egymást éré az igen nagy jégeső közt, a melyhez hasonló nem volt az egész Égyiptom földén, mióta nép lakja.

24 и был град и огонь между градом, град весьма сильный,какого не было во всей земле Египетской со времени населения ее.

24. І вдарив гряд, і запалав огонь із грядом; гряд же був тяжко великий, що й не було такого в Египтї з того часу, як постали люде в йому.

25. Ja rakeet löivät maahan kaikkialla Egyptin maassa kaiken, mitä kedolla oli, sekä ihmiset että karjan; ja rakeet tuhosivat kaikki maan kasvit ja pirstoivat kaikki kedon puut.

25. Ja rakeet löivät koko Egyptin maalla kaikki kuin kedolla olivat, sekä ihmiset että karjan: niin myös koko maan vihannan löivät rakeet kaikki, myös puut kedolla särkivät rikki.

25. Ja raket löit coco Egyptin maalla caicki cuin kedolla olit sekä ihmiset että carjan caicki mitä maan päällä wihotti caicki myös puut medzäs ricki särki.

25 And throughout all the land of Egypt the hail killed* all that was in the field, both man and beast and the hail killed* every herb of the field and broke every tree of the field.

25. And the hail smote throughout all the land of Egypt all that was in the field, both man and beast; and the hail smote every herb of the field, and brake every tree of the field.

25. Og Hagelen nedslog i hele Ægyptens Land det, som var paa Marken, baade Mennesker og Kvæg; og alle Urter paa Marken slog Hagelen og knækkede alle Træer paa Marken.

25. Och haglet slog i hela Egypti lande allt det på markene var, både menniskor och boskap, och slog allan grödan på markene, och sönderslog all trä på markene;

25. Ja se rahhe löi keige Egiptusse male keik mahha, mis wäljal olli ni hästi innimessed kui lojuksed, ja se rahhe löi keik wälja rohto mahha, ja keik wälja puud peksas ta katki.

25. Kruša išmušė Egipto šalyje visa, kas buvo lauke: žmones, gyvulius, augalus ir medžius.

25. Und der Hagel schlug in ganz Ägyptenland alles, was auf dem Felde war, Menschen und Vieh, und schlug alles Kraut auf dem Felde und zerbrach alle Bäume auf dem Felde.

25. Et la grêle frappa dans tout le pays d'Égypte tout ce qui était aux champs, depuis les hommes jusqu'aux bêtes. La grêle frappa aussi toutes les herbes des champs et brisa tous les arbres des champs.

25. Y aquel granizo hirió en toda la tierra de Egipto todo lo que estaba en el campo, así hombres como bestias: asimismo toda la yerba del campo hirió el granizo, y quebró todos los árboles del campo.

25 En de hagel sloeg, in het ganse Egypteland, alles wat op het veld was, van de mensen af tot de beesten toe; ook sloeg de hagel al het kruid des velds, en verbrak al het geboomte des velds.

25. I potłukł on grad po wszystkiej ziemi Egipskiej, cokolwiek było na polu, od człowieka aż do bydlęcia; i wszystko ziele polne potłukł grad, i wszystko drzewo polne połamał;

25. És elveré a jégeső egész Égyiptom földén mindazt, a mi a mezőn vala, embertől baromig; a mező minden fűvét is elveré a jégeső és a mező minden fáját is egybe rontá.

25 И побил град по всей земле Египетской все, что было в поле, от человека до скота, и всю траву полевую побил град, и все деревья в поле поломал;

25. І побило грядом по всїй землї Египецькій усе, що було в полї, й людину й скотину, й всяку траву в полї побило грядом, і всї дерева на полях потрощив гряд.

26. Ainoastaan Goosenin maata, jossa israelilaiset olivat, ei raesade kohdannut.

26. Ainoasti Gosenin maakunnassa, jossa Israelin lapset olivat, ei rakeita ollut.

26. Ainoast Gosenin maacunnas josa Israelin lapset olit ei rakehita satanut.

26 Only in the land of Goshen, where the sons of Israel were, was there no hail.

26. Only in the land of Goshen, where the children of Israel were, was there no hail.

26. Alene i Gosen Land, hvor Israels Børn vare, faldt der ikke Hagel.

26. Utan allena i det landet Gosen, der Israels barn voro, der haglade intet.

26. Agga Koseni maal, kus Israeli lapsed ollid, polnud mitte rahhet.

26. Tik Gošeno krašte, kur gyveno izraelitai, nebuvo krušos.

26. Allein im Lande Gosen, da die Kinder Israel wohnten, da hagelte es nicht.

26. Le pays de Gossen, où étaient les enfants d'Israël, fut le seul où il n'y eut point de grêle.

26. Solamente en la tierra de Gosén, donde los hijos de Israel estaban, no hubo granizo.

26 Alleen in het land Gosen, waar de kinderen Israels waren, daar was geen hagel.

26. Tylko w ziemi Gosen, gdzie synowie Izraelscy mieszkali, nie było gradu.

26. Csak a Gósen földén, hol Izráel fiai valának, nem volt jégeső.

26 только в земле Гесем, где жили сыны Израилевы, не было града.

26. Тільки в Гозен землї, де були сини Ізрайлеві, не було гряду.

27. Niin farao kutsutti Mooseksen ja Aaronin ja sanoi heille: Minä olen tehnyt syntiä tällä kertaa. Herra on oikeassa, mutta minä ja minun kansani olemme väärässä.

27. Niin lähetti Pharao ja kutsui Moseksen ja Aaronin, ja sanoi heille: minä olen tällä haavalla pahoin tehnyt; Herra on vanhurskas, vaan minä ja minun kansani olemme jumalattomat.

27. NIin lähetti Pharao ja cudzui Mosexen ja Aaronin ja sanoi heille: minä olen tällä haawalla pahoin tehnyt HERra on wanhurscas waan minä ja minun Canssan olemma jumalattomat.

27 And Pharaoh sent and called for Moses and Aaron and said to them, I have sinned this time. Jehovah is righteous and I and my people are wicked.

27. And Pharaoh sent, and called for Moses and Aaron, and said unto them, I have sinned this time: the LORD is righteous, and I and my people are wicked.

27. Da sendte Farao hen og lod kalde ad Mose og Aron og sagde til dem: Jeg har syndet denne Gang; Herren er den retfærdige, men jeg og mit, Folk ere de ugudelige.

27. Då sände Pharao bort, och lät kalla Mose och Aaron, och sade till dem: Jag hafver i denna resone syndat; Herren är rättfärdig, men jag och mitt folk äre ogudaktige.

27. Ja Warao läkkitas ja kutsus Mosest ja Aaronit ja ütles nende wasto: Ma ollen sedda puhko patto teinud, Jehowa on öige, agga minna ja mo rahwas olleme öölad.

27. Faraonas, pasišaukęs Mozę ir Aaroną, jiems kalbėjo: ‘‘Aš nusidėjau! Viešpats yra teisus, o aš ir mano tauta esame nusikaltę.

27. Da schickte Pharao hin und ließ Mose und Aaron rufen und sprach zu ihnen: Ich habe dasmal mich versündigt; der HERR ist gerecht, ich aber und mein Volk sind Gottlose.

27. Alors Pharaon envoya appeler Moïse et Aaron, et leur dit: J'ai péché cette fois; l'Éternel est le juste, et moi et mon peuple nous sommes les coupables.

27. Entónces Faraón envió a llamar a Moisés y a Aarón, y díjoles: Yo he pecado esta vez. Jehová es justo, e yo y mi pueblo impío.

27 Toen schikte Farao heen, en hij riep Mozes en Aaron, en zeide tot hen: Ik heb mij ditmaal verzondigd; de HEERE is rechtvaardig; ik daarentegen en mijn volk zijn goddelozen!

27. Posłał tedy Farao, a wezwał Mojżesza i Aarona, mówiąc do nich: Zgrzeszyłem i tym razem; Pan jest sprawiedliwy, ale ja i lud mój niezbożniśmy.

27. A Faraó pedig elkülde és hívatá Mózest és Áront, és monda nékik: Vétkeztem ezúttal; az Úr az igaz; én pedig és az én népem gonoszok vagyunk.

27 И послал фараон, и призвал Моисея и Аарона, и сказал им: на этот раз я согрешил; Господь праведен, а я и народ мой виновны;

27. І послав Фараон по Мойсея та по Арона, та й промовив до них: Провинив тепер я. Господь праведен, я ж і люде мої ледачі.

28. Rukoilkaa Herraa, sillä jo on meillä kyllin Jumalan jylinää ja rakeita. Minä päästän teidät, eikä teidän tarvitse enää viipyä.

28. Sentähden rukoilkaat Herraa, että jo kyllä olis, ja että Jumalan jylinä ja rakeet lakkaisivat: niin minä päästän teidät, eikä teidän pidä enempi täällä viipymän.

28. Sentähden rucoilcat HERra että Jumalan jylinä ja raket lackaisit nijn minä päästän teidän ja en enämbi pidätä teitä.

28 Entreat Jehovah, (let it be) enough of these mighty thunderings and hail and I will let you* go and you* will stay no longer.

28. Intreat the LORD (for it is enough) that there be no more mighty thunderings and hail; and I will let you go, and ye shall stay no longer.

28. Beder til Herren, at det maa være nok med den Guds Torden og Hagel, saa vil jeg lade eder fare, at I ikke skulle bie længere.

28. Derföre beder Herran, att Guds dunder och hagel återvänder, så vill jag släppa eder, och icke länger förhålla eder.

28. Palluge Jehowa raskeste, et sest kül saaks , et sedda Jummala pitkse-mürristamist egga rahhet ennam ei olleks: kül ma siis tahhan teid laste miñna, ja teie ei pea mitte ennam siin seisma.

28. Melskite Viešpatį, kad liautųsi stipri perkūnija ir kruša! Aš jus išleisiu ir daugiau nebesulaikysiu’‘.

28. Bittet aber den Herrn, daß er aufhöre solch Donnern und Hageln Gottes, so will ich euch lassen, daß ihr nicht länger hier bleibet.

28. Intercédez auprès de l'Éternel; et qu'il n'y ait plus de tonnerres ni de grêle; et je vous laisserai aller, et vous ne resterez pas plus longtemps.

28. Orád a Jehová, y cesen los truenos de Dios y el granizo; e yo os dejaré ir, y no quedaréis más aquí.

28 Bidt vuriglijk tot den HEERE (want het is genoeg), dat geen donder Gods noch hagel meer zij; dan zal ik ulieden trekken laten, en gij zult niet langer blijven.

28. Módlcież się Panu, (boć dosyć jest,)aby przestały gromy Boże i grad; a wypuszczę was, i nie będziecie tu mieszkać dalej.

28. Imádkozzatok az Úrhoz, hogy legyen elég a mennydörgés és jégeső, és akkor elbocsátlak titeket és nem maradtok tovább.

28 помолитесь Господу: пусть перестанут громы Божии и град; и отпущувас и не буду более удерживать.

28. Ублагайте Господа, щоб не було страшенного гуркотання та гряду; я ж відпущу вас, і більше не гаяти метесь тутеньки.

29. Mooses vastasi hänelle: Kun lähden kaupungista, niin minä ojennan käteni Herran puoleen, ja jylinä lakkaa eikä rakeita enää tule, tietääksesi, että maa on Herran.

29. Ja Moses sanoi hänelle: koska minä lähden kaupungista, niin minä ojennan käteni Herran tykö: niin jylinä lakkaa ja rakeita ei pidä enempi oleman, ettäs tietäisit maan olevan Herran.

29. Ja Moses sanoi hänelle: cosca minä menen Caupungista nijn minä ojennan käteni HERran tygö nijn jylinä lacka ja rakehita ei pidä enämbi oleman ettäs tietäisit maan olewan HERran.

29 And Moses said to him, As soon as I have gone out of the city, I will spread abroad my hands to Jehovah. The thunders will cease, neither will there be any more hail, that you may know that the earth is Jehovah's.

29. And Moses said unto him, As soon as I am gone out of the city, I will spread abroad my hands unto the LORD; and the thunder shall cease, neither shall there be any more hail; that thou mayest know how that the earth is the LORD'S.

29. Og Mose sagde til ham: Naar jeg kommer ud af Staden, da vil jeg udbrede mine Hænder til Herren, saa skal Tordenen høre op, og Hagelen skal ikke falde mere, at du skal fornemme, at Jorden hører Herren til.

29. Mose sade till honom: När jag kommer utu stadenom, vill jag uträcka mina händer till Herran, så skall dundret återvända, och intet hagel mera vara; på det du skall förnimma, att jorden är Herrans.

29. Ja Moses ütles temma wasto: Kui ma saan liñnast wäljaläinud, siis tahhan ma ommad käed Jehowa pole wäljalautada: need pitkse-mürristamissed peawad löpma, ja rahhe ei pea ennam mitte ollema, sepärrast et sa saad tunda, et Ma Jehowa pärralt on .

29. Mozė jam atsakė: ‘‘Kai tik išeisiu iš miesto, pakelsiu rankas į Viešpatį. Tada perkūnija ir kruša liausis, kad žinotum, jog Viešpačiui priklauso visa žemė.

29. Mose sprach: Wenn ich zur Stadt hinauskomme, so will ich meine Hände ausbreiten gegen den HERRN; so wird der Donner aufhören und kein Hagel mehr sein, daß du innewerdest, daß die Erde des HERRN sei.

29. Alors Moïse lui dit: Dès que je serai sorti de la ville, j'étendrai mes mains vers l'Éternel, les tonnerres cesseront, et il n'y aura plus de grêle, afin que tu saches que la terre est à l'Éternel.

29. Y respondióle Moisés: En saliendo yo de la ciudad extenderé mis manos a Jehová, y los truenos cesarán, y no habrá más granizo, para que sepas que de Jehová es la tierra:

29 Toen zeide Mozes tot hem: Wanneer ik ter stad uitgegaan zal zijn, zo zal ik mijn handen uitbreiden voor den HEERE; de donder zal ophouden, en de hagel zal niet meer zijn; opdat gij weet, dat de aarde des HEEREN is!

29. I rzekł Mojżesz do niego: Gdy wynijdę z miasta, wyciągnę ręce swe do Pana, a gromy ustaną, i grad nie będzie więcej, abyś wiedział, że Paóska jest ziemia;

29. Mózes pedig monda néki: Mihelyt kimegyek a városból, felemelem kezeimet az Úrhoz; megszűnnek a mennydörgések és nem lesz többé jégeső, hogy megtudd, hogy az Úré a föld.

29 Моисей сказал ему: как скоро я выйду из города, простру руки мои к Господу; громы перестанут, и града более не будет, дабы ты узнал, что Господня земля;

29. І каже йому Мойсей: Скоро вийду з городу, здійму руки мої до Господа, і громи втихнуть, і гряду з дощем не буде вже, щоб зрозумів єси, що земля Господня.

30. Mutta et sinä eivätkä sinun palvelijasi, sen kyllä tiedän, vielä nytkään pelkää Herraa Jumalaa.

30. Mutta et sinä ja sinun palvelias, minä kyllä tiedän, vielä nytkään pelkää Herraa Jumalaa.

30. Mutta minä sen kyllä tiedän ettet sinä eikä sinun palwelias wielä nytkän pelkä HERra Jumalata.

30 But as for you and your servants, I know that you* will not yet fear Jehovah God.

30. But as for thee and thy servants, I know that ye will not yet fear the LORD God.

30. Dog om dig og dine Tjenere ved jeg, at I endnu ikke frygte for den Herre Guds Ansigt.

30. Dock vet jag väl, att du och dine tjenare icke ännu frukten för Herran Gud.

30. Ja sinna ja so sullased, teid tean minna, et teie weel mitte Jehowa Jummala eest ei karda.

30. Bet aš žinau, kad nei tu, nei tavo tarnai dar nesibijote Viešpaties Dievo’‘.

30. Ich weiß aber, daß du und deine Knechte euch noch nicht fürchtet vor Gott dem HERRN.

30. Mais, pour toi et tes serviteurs, je sais que vous ne craindrez pas encore l'Éternel Dieu.

30. Mas yo conozco a tí y a tus siervos de ántes que temieseis de la presencia del Dios Jehová.

30 Nochtans u en uw knechten aangaande, weet ik, dat gijlieden voor het aangezicht van den HEERE God nog niet vrezen zult.

30. Ale ty i słudzy twoi, wiem, że się jeszcze nie boicie oblicza Pana Boga.

30. De tudom, hogy te és a te szolgáid még nem féltek az Úr Istentől.

30 но я знаю, что ты и рабы твои еще не убоитесь Господа Бога.

30. Ти ж і дворяне твої, знаю, що не вбоялись іще Господа.

31. Niin pellava ja ohra tuhoutuivat, sillä ohra oli tähkällä ja pellava kukalla;

31. Niin pellavat ja ohrat maahan lyötiin; sillä ohra oli tähkäpäällä ja pellava oli kulkulla.

31. Nijn pellawat ja ohrat maahan lyötin: sillä ohra oli tähkäpäällä ja pellawa oli culculla.

31 And the flax and the barley were struck, because the barley was in the ear and the flax was in bloom.

31. And the flax and the barley was smitten: for the barley was in the ear, and the flax was bolled.

31. Da blev baade Hør og Byg nedslaget; thi Bygget var skudt i Aks og Hørren i Knevler.

31. Så vardt då slaget linet och bjugget; ty bjugget var i ax gånget, och linet hade knoppat sig.

31. Ja linnad ja ohrad lödi mahha, sest ohrad ollid lonud, ja linnad ollid kupras.

31. Linus ir miežius kruša išmušė, nes miežiai buvo išplaukę ir linai jau žydėjo.

31. Also ward geschlagen der Flachs und die Gerste; denn die Gerste hatte geschoßt und der Flachs Knoten gewonnen.

31. Or, le lin et l'orge furent frappés; car l'orge était en épis, et le lin en fleur.

31. El lino y la cebada fueron heridos; porque la cebada estaba ya espigada, y el lino en caña.

31 Het vlas nu, en de gerst werd geslagen; want de gerst was in de aar, en het vlas was in den halm.

31. Len tedy i jęczmieó potłuczony jest; bo jęczmieó był niedostały, a len podrastał.

31. A len pedig és az árpa elvereték, mert az árpa kalászos, a len pedig bimbós vala.

31 Лен и ячмень были побиты, потому что ячмень выколосился, а лен осеменился;

31. А лен і ячмінь побиті, бо ячмінь колосився, а лен завязувався.

32. mutta nisu ja kolmitahkoinen vehnä eivät turmeltuneet, sillä ne tuleentuvat myöhemmin.

32. Mutta nisu ja kaura (a) ei turmeltuneet, sillä ne olivat hiljakylvöt. (a) Spelta eli Turkin kaura.

32. Mutta nisu ja ruis eiwät turmeldunet sillä ne olit hiljakylwöt.

32 But the wheat and the rye were not struck, becausethey were not grown up.

32. But the wheat and the rie were not smitten: for they were not grown up.

32. Men Hveden og Spelten bleve ikke nedslagne; thi de vare endnu ikke skredne.

32. Men hvetet och rågen vardt icke slaget; förty det var sensäd.

32. Ja nissud ja kurre-herned ei lödud mitte mahha, sest need ollid hillised.

32. Bet kviečių ir rugių neišmušė, nes jie vėliau pribręsta.

32. Aber der Weizen und Spelt ward nicht geschlagen, denn es war Spätgetreide.

32. Mais le blé et l'épeautre ne furent point frappés, parce qu'ils sont tardifs.

32. Mas el trigo y el centeno no fueron heridos, porque eran tardíos.

32 Maar de tarwe en de spelt werden niet geslagen; want zij waren bedekt.

32. Pszenica jednak i żyto potłuczone nie były; bo późne były.

32. De a búza és a tönköly nem vereték el, mert azok késeiek.

32 а пшеница и полба не побиты, потому что они были поздние.

32. Пшениця ж і жито не побиті; бо ще не дорослї.

33. Ja Mooses lähti faraon luota, ulos kaupungista, ja ojensi kätensä Herran puoleen; ja jylinä ja rakeet lakkasivat, eikä sade enää vuotanut maahan.

33. Niin Moses meni ulos kaupungista Pharaon tyköä, ja ojensi kätensä Herran tykö: ja jylinä ja rakeet lakkasivat, ja sade ei enempi vuodatettu maan päälle.

33. Nijn Moses meni Caupungista Pharaon tykö ja ojensi kätens HERran tygö ja jylinä ja raket lackaisit ja sade ei enämbi tiuckunut maan päälle.

33 And Moses went out of the city from Pharaoh and spread abroad his hands to Jehovah and the thunders and hail ceased and the rain was not poured upon the earth.

33. And Moses went out of the city from Pharaoh, and spread abroad his hands unto the LORD: and the thunders and hail ceased, and the rain was not poured upon the earth.

33. Og Mose gik fra Farao ud af Staden og udbredte sine Hænder til Herren; saa lod det af at tordne og hagle, og Regnen blev ikke mere udøst paa Jorden.

33. Så gick då Mose ifrå Pharao ut af stadenom, och räckte sina händer ut till Herran; och dundret och haglet vände igen, och regnet dröp intet mer på jordena.

33. Ja Moses läks Warao jurest liñnast wälja ja lautas ommad käed wälja Jehowa pole, ja pitkse-mürristamissed ja rahhe löpsid, ja wihma ei walland ennam mahha.

33. Mozė išėjo nuo faraono iš miesto ir iškėlė rankas į Viešpatį: perkūnija ir kruša liovėsi, lietus nustojo lijęs.

33. So ging nun Mose von Pharao zur Stadt hinaus und breitete seine Hände gegen den HERRN, und der Donner und Hagel hörten auf, und der Regen troff nicht mehr auf die Erde.

33. Moïse quitta donc Pharaon, sortit de la ville, et étendit ses mains vers l'Éternel; et les tonnerres et la grêle cessèrent, et la pluie ne se répandit plus sur la terre.

33. Y salido Moisés de con Faraón de la ciudad, extendió sus manos a Jehová, y cesaron los truenos y el granizo; y la lluvia no cayó más sobre la tierra.

33 Zo ging Mozes van Farao ter stad uit, en breidde zijn handen tot den HEERE; de donder en de hagel hielden op, en de regen werd niet meer uitgegoten op de aarde.

33. Wyszedłszy tedy Mojżesz od Faraona z miasta, wyciągnął ręce swe do Pana; i przestały gromy i grad, a deszcz nie padał na ziemię.

33. És kiméne Mózes a Faraótól a városból és felemelé kezeit az Úrhoz, és megszűnének a mennydörgések s a jégeső és eső sem ömlik vala a földre.

33 И вышел Моисей от фараона из города и простер руки свои к Господу, и прекратились гром и град, и дождь перестал литься на землю.

33. І вийшов Мойсей із городу і простяг руки свої до Господа; і перестали громи і гряд, і дощ вже не лив на землю.

34. Kun farao näki, että sade, rakeet ja jylinä lakkasivat, teki hän yhä edelleen syntiä ja kovensi sydämensä, sekä hän että hänen palvelijansa.

34. Koska Pharao näki, että sade, ja rakeet, ja jylinät lakkasivat, teki hän vielä enemmin pahaa, ja paadutti sydämensä, sekä hän että hänen palveliansa.

34. Cosca Pharao näki että sade ja raket ja jylinät lackaisit teki hän wielä enämmän paha ja paadutti sydämens sekä hän että hänen palwelians.

34 And when Pharaoh saw that the rain and the hail and the thunders were ceased, he sinned yet more and hardened his heart, he and his servants.

34. And when Pharaoh saw that the rain and the hail and the thunders were ceased, he sinned yet more, and hardened his heart, he and his servants.

34. Der Farao saa, at det holdt op at regne og hagle og tordne, da syndede han endda; og han forhærdede sit Hjerte, han og hans Tjenere.

34. Då nu Pharao såg, att regnet, och dundret, och haglet vände igen, syndade han ändå ytterligare, och förhärdade sitt hjerta, han och hans tjenare.

34. Kui Warao näggi, et wihm ja rahhe ja pitkse-mürristamissed löpsid, siis teggi ta weel ikka patto ja teggi omma süddame raskeks, temma ja ta sullased.

34. Bet faraonas, matydamas, kad liovėsi lietus, kruša ir perkūnija, vėl nusidėjo ir užkietino savo širdį kartu su savo tarnais.

34. Da aber Pharao sah, daß der Regen und Donner und Hagel aufhörte, versündigte er sich weiter und verhärtete sein Herz, er und seine Knechte.

34. Et Pharaon, voyant que la pluie, la grêle et les tonnerres avaient cessé, continua encore de pécher; et il appesantit son cœur, lui et ses serviteurs.

34. Y viendo Faraón, que la lluvia había cesado, y el granizo y los truenos, perseveró en pecar, y agravó su corazón él y sus siervos.

34 Toen Farao zag, dat de regen en hagel, en de donder ophielden, zo verzondigde hij zich verder, en hij verzwaarde zijn hart, hij en zijn knechten.

34. A widząc Farao, że przestał deszcz, i grad, i gromy, przyczynił grzechu, a obciążył serce swe, sam i słudzy jego.

34. Amint látá a Faraó, hogy megszűnék az eső, meg a jégeső és a mennydörgés, ismét vétkezék és megkeményíté szívét ő és az ő szolgái.

34 И увидел фараон, что перестал дождь и град и гром, и продолжал грешить, и отягчил сердце свое сам и рабы его.

34. Як же побачив Фараон, що перестав дощ і гряд і громи, став согрішати ще, та й закаменив запекле серце своє він і дворяне його.

35. Niin faraon sydän paatui, eikä hän päästänyt israelilaisia, niinkuin Herra oli Mooseksen kautta sanonutkin.

35. Niin paatui Pharaon sydän, ja ei päästänyt Israelin lapsia: niinkuin Herra Moseksen kautta sanonut oli.

35. Nijn paadui Pharaon sydän ettei hän päästänyt Israelin lapsia nijncuin HERra Mosexen cautta sanonut oli.

35 And the heart of Pharaoh was hardened and he did not let the sons of Israel go, as Jehovah had spoken by Moses.

35. And the heart of Pharaoh was hardened, neither would he let the children of Israel go; as the LORD had spoken by Moses.

35. Saa blev Faraos Hjerte forhærdet, og han lod ikke Israels Børn fare, som Herren havde sagt ved Mose.

35. Alltså vardt Pharaos hjerta förstockadt, att han icke släppte Israels barn, såsom Herren sagt hade genom Mose.

35. Nenda jäi Warao südda kangeks, ja ta ei lasknud Israeli lapsi mitte ärraminna, nenda kui Jehowa Mosesse läbbi olli räkinud.

35. Faraono širdis pasiliko užkietėjusi, ir jis neišleido Izraelio vaikų, kaip Viešpats ir buvo sakęs Mozei.

35. Also ward des Pharao Herz verstockt, daß er die Kinder Israel nicht ließ, wie denn der HERR geredet hatte durch Mose.

35. Le cœur de Pharaon s'endurcit donc, et il ne laissa point aller les enfants d'Israël, comme l'Éternel l'avait dit par l'organe de Moïse.

35. Y el corazón de Faraón se endureció, y no dejó ir los hijos de Israel, como Jehová lo había dicho por mano de Moisés.

35 Alzo werd Farao's hart verstokt, dat hij de kinderen Israels niet trekken liet, gelijk als de HEERE gesproken had door Mozes.

35. I zatwardziało serce Faraonowe, i nie wypuścił synów Izraelskich, jako był powiedział Pan przez Mojżesza.

35. És kemény maradt a Faraó szíve, és nem bocsátá el az Izráel fiait, a mint megmondotta vala az Úr Mózes által.

35 И ожесточилось сердце фараона, и он не отпустил сынов Израилевых, как и говорил Господь чрез Моисея.

35. І закаменїло запекле серце Фараонове, і не одпустив синів Ізрайлевих, як і глаголав Господь Мойсейові.