1 luku

Israelilaiset lisääntyvät Egyptissä; heitä pidetään kovassa orjuudessa

1. Nämä ovat Egyptiin tulleiden Israelin poikien nimet; Jaakobin kanssa he olivat itsekukin perheineen tulleet sinne:

1. Nämät ovat Israelin lasten nimet, jotka Jakobin kanssa tulivat Egyptiin, itsekukin huoneinensa he sinne tulivat,

1. NÄmät owat Israelin lasten nimet jotca Jacobin cansa tulit Egyptijn idzecukin huoneinens.

1 {Exo_1:1-2:25, 1Ch_6:1-3} Now these are the names of the sons of Israel who came into Egypt (every man and his household who came with Jacob):

1. Now these are the names of the children of Israel, which came into Egypt; every man and his household came with Jacob.

1. Og disse ere Navnene paa Israels Sønner, som kom til Ægypten, med Jakob kom de, hver med sit Hus:

1. Desse äro namnen af Israels barn, som kommo in uti Egypten med Jacob; hvar och en kom der in med sitt hus:

1. Ja need on Israeli laste nimmed, mis Egiptusse ollid tulnud; nemmad tullid Jakobiga iggaüks omma perrega.

1. Šitie yra vardai Izraelio sūnų, kurie atėjo į Egiptą kartu su Jokūbu, kiekvienas su savo šeimomis:

1. Dies sind die Namen der Kinder Israel, die mit Jakob nach Ägypten kamen; ein jeglicher kam mit seinem Hause hinein:

1. Or, voici les noms des fils d'Israël qui vinrent en Égypte avec Jacob. Ils y vinrent chacun avec sa famille.

1. ESTOS son los nombres de los hijos de Israel, que entraron en Egipto con Jacob, cada uno entró con su familia:

1 Dit nu zijn de namen der zonen van Israel, die in Egypte gekomen zijn, met Jakob; zij kwamen er in, elk met zijn huis.

1. Teć są imiona synów Izraelskich, którzy weszli do Egiptu z Jakóbem; każdy z domem swym weszli:

1. Ezek pedig az Izráel fiainak nevei, a kik Jákóbbal Égyiptomba menének; kiki az ő házanépével méne:

1 Вот имена сынов Израилевых, которые вошли в Египет с Иаковом, вошли каждый с домом своим:

1. Се ймена в синів Ізраїлевих, що поприходили в Египет вкупі з Яковом. Кожен з усїм домом своїм прийшов.

2. Ruuben, Simeon, Leevi ja Juuda,

2. Ruben, Simeon, Levi ja Juuda.

2. Ruben Simeon Lewi Juda.

2 Reuben, Simeon, Levi and Judah,

2. Reuben, Simeon, Levi, and Judah,

2. Ruben, Simeon, Levi og Juda,

2. Ruben, Simeon, Levi, Juda,

2. Ruben, Simeon, Lewi ja Juda.

2. Rubenas, Simeonas, Levis, Judas,

2. Ruben, Simeon, Levi, Juda,

2. Ruben, Siméon, Lévi et Juda,

2. Rubén, Simeón, Leví, y Judá,

2 Ruben, Simeon, Levi, en Juda;

2. Ruben, Symeon, Lewi, i Judas.

2. Rúben, Simeon, Lévi és Júda;

2 Рувим, Симеон, Левий и Иуда,

2. Рубен, Симеон, Левій, Юда,

3. Isaskar, Sebulon ja Benjamin,

3. Isaskar, Zebulon ja Benjamin.

3. Isaschar Zebulon BenJamin.

3 Issachar, Zebulun and Benjamin,

3. Issachar, Zebulun, and Benjamin,

3. Isaskar, Sebulon og Benjamin,

3. Isaschar, Zebulon, BenJamin,

3. Isaskar, Sebulon ja Penjamin.

3. Isacharas, Zabulonas, Benjaminas,

3. Isaschar, Sebulon, Benjamin,

3. Issacar, Zabulon et Benjamin,

3. Isacar, Zabulón, y Benjamín,

3 Issaschar, Zebulon, en Benjamin;

3. Isaszar, Zabulon, i Benjamin.

3. Izsakhár, Zebulon és Benjámin;

3 Иссахар, Завулон и Вениамин,

3. Іссахар, Зебулон та Бенямин,

4. Daan, Naftali, Gaad ja Asser.

4. Dan, Naphtali, Gad ja Asser.

4. Dan Nephtali Gad Asser.

4 Dan and Naphtali, Gad and Asher.

4. Dan, and Naphtali, Gad, and Asher.

4. Dan og Nafthali, Gad og Aser.

4. Dan, Naphthali, Gad, Asser.

4. Tan ja Nawtali, Kad ja Aser.

4. Danas, Neftalis, Gadas ir Ašeras.

4. Dan, Naphthali, Gad, Asser.

4. Dan et Nephtali, Gad et Asser.

4. Dan, y Neftalí, Gad y Aser.

4 Dan en Nafthali, Gad en Aser.

4. Dan, i Neftali, Gad, i Aser.

4. Dán és Nafthali, Gád és Áser.

4 Дан и Неффалим, Гад и Асир.

4. Дан та Нефталїй, Гад та Ассер.

5. Ja Jaakobin kupeista lähteneitä oli kaikkiaan seitsemänkymmentä henkeä. Mutta Joosef oli jo ennestään Egyptissä.

5. Ja kaikki henget, jotka Jakobin kupeista olivat tulleet, olivat seitsemänkymmentä henkeä. Mutta Joseph oli (ennen) Egyptissä.

5. Ja caicki henget jotca Jacobin cupeista olit tullet olit seidzemenkymmendä. Mutta Joseph oli ennen Egyptis.

5 And all the souls who came out of the loins of Jacob were seventy souls. And Joseph was in Egypt already.

5. And all the souls that came out of the loins of Jacob were seventy souls: for Joseph was in Egypt already.

5. Og alle Personer, som vare udkomne af Jakobs Lænd, de vare halvjerdsindstyve Personer; men Josef var i Ægypten.

5. Och alla de själar, som utaf Jacobs länd utgångne voro, voro sjutio. Men Joseph var tillförene uti Egypten.

5. Ja keik hinged, mis Jakobi pusast wäljatulnud, neid olli seitsekümmend hinge ; ja Josep olli enne Egiptusses.

5. Iš Jokūbo kilusių buvo septyniasdešimt sielų. Juozapas jau buvo Egipte.

5. Und aller Seelen, die aus den Lenden Jakobs gekommen waren, deren waren siebzig. Joseph aber war zuvor in Ägypten.

5. Toutes les personnes issues de Jacob étaient soixante et dix; et Joseph était en Égypte.

5. Y todas las almas que salieron del muslo de Jacob fueron setenta. Y José estaba en Egipto.

5 Al de zielen nu, die uit Jakobs heup voortgekomen zijn, waren zeventig zielen; doch Jozef was in Egypte.

5. A było wszystkich dusz, które wyszły z biódr Jakóbowych, siedmdziesiąt dusz; a Józef był przedtem w Egipcie.

5. Mindazok a lelkek pedig, a kik Jákób ágyékából származtak vala, hetvenen valának. József pedig Égyiptomban vala.

5 Всех же душ, происшедших от чресл Иакова, было семьдесят, а Иосиф был уже вЕгипте.

5. Було ж усїх душ, що повиходили з чересел Яковових, сїмдесять душ. Йосиф же був в Египтї.

6. Ja Joosef kuoli ja kaikki hänen veljensä ynnä koko se sukupolvi.

6. Ja Joseph oli kuollut, ja kaikki hänen veljensä, ja kaikki sen aikaiset.

6. Cosca Joseph oli cuollut ja caicki hänen weljens ja caicki ne jotca sijhen aican elänet olit:

6 And Joseph died and all his brothers and all that generation.

6. And Joseph died, and all his brethren, and all that generation.

6. Og Josef døde, og all hans Brødre og al denne Slægt

6. Då nu Joseph död var, och alle hans bröder, och alle de som på den tiden lefvat hade;

6. Ja Josep surri ärra ja keik temma wennad ja keik se pölwe-rahwas.

6. Ir numirė Juozapas, visi jo broliai ir visa ta karta.

6. Da nun Joseph gestorben war und alle seine Brüder und alle, die zu der Zeit gelebt hatten,

6. Or Joseph mourut, ainsi que tous ses frères, et toute cette génération.

6. Y murió José, y todos sus hermanos, y toda aquella generación.

6 Toen nu Jozef gestorven was, en al zijn broeders, en al dat geslacht,

6. I umarł Józef, i wszyscy bracia jego, i wszystek on rodzaj.

6. És meghala József és minden ő atyjafia és az az egész nemzedék.

6 И умер Иосиф и все братья его и весь род их;

6. І вмер Йосиф, і всї брати його, і весь той рід.

7. Mutta israelilaiset olivat hedelmälliset ja sikisivät, lisääntyivät ja enenivät hyvin suurilukuisiksi, niin että maa tuli heitä täyteen.

7. Ja Israelin lapset olivat hedelmälliset ja suuresti enenivät ja lisääntyivät, ja sangen voimallisesti vahvistuivat, niin että maa täytettiin heistä.

7. Caswoit Israelin lapset ja sijtit lapsia ja lisännyit ja sangen woimalisest enänit nijn että he täytit maan.

7 And the sons of Israel were fruitful and increased abundantly and multiplied and grew exceedingly mighty and the land was filled with them.

7. And the children of Israel were fruitful, and increased abundantly, and multiplied, and waxed exceeding mighty; and the land was filled with them.

7. Og Israels Børn bleve frugtbare og vrimlede og bleve mangfoldige og vare saare talrige, og Landet blev fuldt af dem.

7. Växte Israels barn, och födde barn, och förökades, och vordo ganska månge, så att de uppfyllde landet.

7. Ja Israeli lapsed teggid suggu ja siggisid ja neid sai paljo ja said üpris wägga wäggewaks rahwaks , et se Ma neid täis sai.

7. Izraelitai buvo vaisingi, labai pagausėjo, išsiplėtė ir tapo galingi; jie pripildė visą kraštą.

7. wuchsen die Kinder Israel und zeugten Kinder und mehrten sich und wurden sehr viel, daß ihrer das Land voll ward.

7. Et les enfants d'Israël s'accrurent et foisonnèrent, et se multiplièrent et devinrent très puissants; et le pays en fut rempli.

7. Y los hijos de Israel crecieron, y multiplicaron y fueron aumentados y corroborados grandemente, e hinchióse la tierra de ellos.

7 Zo werden de kinderen Israels vruchtbaar en wiesen overvloedig, en zij vermeerderden, en werden gans zeer machtig, zodat het land met hen vervuld werd.

7. A synowie Izraelscy rozrodzili się, i rozpłodzili się, i rozmnożyli się, i zmocnili się bardzo wielce, a napełniona jest ziemia nimi.

7. Izráel fiai pedig [1†] szaporák valának, szaporodának és sokasodának és igen-igen elhatalmazának, úgy hogy megtelék velök az ország.

7 а сыны Израилевы расплодились и размножились, и возросли и усилились чрезвычайно, и наполнилась ими земля та.

7. Ізрайлитяне ж та були плодющі, і розростались і намножувались, і впотужнювались переважливо, і сповнилась ними земля.

8. Niin Egyptiin tuli uusi kuningas, joka ei Joosefista mitään tiennyt.

8. Niin uusi kuningas tuli Egyptiin, joka ei Josephista mitään tietänyt.

8. NIin usi Cuningas tuli Egyptijn joca ei Josephita tundenut.

8 Now there arose a new king over Egypt, who did not know Joseph.

8. Now there arose up a new king over Egypt, which knew not Joseph.

8. Og der kom en ny Konge over Ægypten, som ikke kendte Josef.

8. Då vardt en ny Konung öfver Egypten, hvilken intet visste af Joseph.

8. Ja üks uus kunningas tousis Egiptusses, kes Josepit ei tunnud.

8. Egiptą pradėjo valdyti naujas karalius, kuris nieko nežinojo apie Juozapą.

8. Da kam ein neuer König auf in Ägypten, der wußte nichts von Joseph

8. Mais il s'éleva sur l'Égypte un nouveau roi, qui n'avait point connu Joseph.

8. Levantóse entre tanto un nuevo rey sobre Egipto, que no conocía a José, el cual dijo a su pueblo:

8 Daarna stond een nieuwe koning op over Egypte, die Jozef niet gekend had;

8. Między tem powstał król nowy nad Egiptem, który nie znał Józefa;

8. Azonközben új [2†] király támada Égyiptomban, a ki Józsefet nem ismerte vala.

8 И восстал в Египте новый царь, который не знал Иосифа,

8. Устав же царь новий над Египтом, що не знав Йосифа.

9. Tämä sanoi kansallensa: Katso, israelilaisten kansa on suurempi ja väkevämpi kuin me.

9. Hän sanoi kansallensa: katso, Israelin lasten joukko on suurempi ja väkevämpi meitä.

9. Hän sanoi hänen Canssallens: cadzo Israelin lasten joucko on suuri ja enä cuin meitä.

9 And he said to his people, Behold, the people of the sons of Israel are more and mightier than we.

9. And he said unto his people, Behold, the people of the children of Israel are more and mightier than we:

9. Og han sagde til sit Folk: Se, Israels Børns Folk ere flere og talrigere end vi.

9. Han sade till sitt folk: Si, Israels barns folk är mycket, och mera än vi.

9. Ja se ütles omma rahwa wasto: Wata Israeli laste rahwast on ennam ja on wäggewam meid.

9. Jis kalbėjo savo tautai: ‘‘Žiūrėkite, izraelitų tauta yra gausesnė ir galingesnė už mus.

9. und sprach zu seinem Volk: Siehe, des Volks der Kinder Israel ist viel und mehr als wir.

9. Et il dit à son peuple: Voici, le peuple des enfants d'Israël est plus grand et plus puissant que nous;

9. He aquí, el pueblo de los hijos de Israel es mayor y más fuerte que nosotros:

9 Die zeide tot zijn volk: Ziet, het volk der kinderen Israels is veel, ja, machtiger dan wij.

9. I rzekł do ludu swego: Oto lud synów Izraelskich wielki, i możniejszy nad nas.

9. És monda az ő népének: Ímé az Izráel fiainak népe több, [3†] és hatalmasabb nálunknál.

9 и сказал народу своему: вот, народ сынов Израилевых многочислен и сильнее нас;

9. І каже народові свойму: Та се ж нарід Ізраїльський більший і потужнїщий над нас.

10. Tulkaa, menetelkäämme siis viisaasti heitä kohtaan, että he eivät lisääntyisi eivätkä, jos sota syttyisi, liittyisi hekin vihollisiimme ja sotisi meitä vastaan ja lähtisi maasta pois.

10. Tulkaat, käykäämme kavalasti heidän kimppuunsa, ettei heitä tulisi niin paljo. Sillä jos joku sota nousis, tohtisivat he mennä meidän vihamiestemme puolelle, ja sotia meitä vastaan, ja lähteä maalta pois.

10. Käykäm cawaludella häwittämän heitä ettei heitä tulis nijn paljo. Sillä jos jocu sota nousis tohtisit he mennä meidän wihamiestem puolelle ja sotia meitä wastan ja lähte maalda pois.

10 Come, let us deal craftily with them, lest they multiply and it happen, that, when war happens, they also join themselves to our enemies and fight against us and get them up out of the land.

10. Come on, let us deal wisely with them; lest they multiply, and it come to pass, that, when there falleth out any war, they join also unto our enemies, and fight against us, and so get them up out of the land.

10. Velan, vi ville handle klogeligen imod det, at det ikke skal blive mangfoldigt; og det kunde ske, om der blev Lejlighed til en krig, kunde det ogsaa slaa sig til vore Fjender og føre Krig imod os og drage ud af Landet.

10. Nu väl, vi vilje listeliga förlägga dem, att de icke varda så månge. Ty om något örlig påkomme mot oss, måtte de ock gifva sig till våra fiender, och strida emot oss, och draga utu landet.

10. Et piddagem kawwalaste nou nende wasto, et neid paljo ei sa , sest se woib sündida, kui peaks sodda tousma, et nemmad ka ennast heitwad nende pole kes meid wihkawad, ja söddiwad meie wasto ja lähhäwad siit maalt ärra.

10. Pasielkime išmintingai su jais, kad jie nebesiplėstų. Jei kiltų karas, kad jie neprisijungtų prie mūsų priešų, nekariautų prieš mus ir nepasitrauktų iš šalies’‘.

10. Wohlan, wir wollen sie mit List dämpfen, daß ihrer nicht so viel werden. Denn wo sich ein Krieg erhöbe, möchten sie sich auch zu unsern Feinden schlagen und wider uns streiten und zum Lande ausziehen.

10. Allons! agissons prudemment avec lui, de peur qu'il ne s'accroisse, et que s'il arrive quelque guerre, il ne se joigne aussi à nos ennemis, ne combatte contre nous, et ne monte hors du pays.

10. Ahora pues, seamos sabios para con él, porque no se multiplique: y acontezca, que viniendo guerra, él también se junte con nuestros enemigos, y pelee contra nosotros, y se vaya de la tierra.

10 Komt aan, laat ons wijselijk tegen hetzelve handelen, opdat het niet vermenigvuldige, en het geschiede, als er enige krijg voorvalt, dat het zich ook niet vervoege tot onze vijanden, en tegen ons strijde, en uit het land optrekke.

10. Przetoż mądrze sobie pocznijmy z nimi, by się snać nie rozmnożył, a jeźliby przypadła wojna, aby się nie przyłączył i on do nieprzyjaciół naszych, i nie walczył przeciwko nam, i nie uszedł z ziemi.

10. Nosza bánjunk okosan vele, [4†] hogy el ne sokasodjék és az ne legyen, hogy ha háború támad, ő is ellenségünkhöz adja magát és ellenünk harczoljon és az országból kimenjen.

10 перехитрим же его, чтобы он не размножался; иначе, когда случится война, соединится и он с нашими неприятелями, и вооружится против нас, и выйдет из земли нашей .

10. Нумо перехитрувати їх, ато намножаться і як випаде нам війна, так пристануть і вони до ворогів і бити муть на нас, та й вийдуть із нашої землї.

11. Niin heille asetettiin työnjohtajia rasittamaan heitä raskaalla työllä. Ja heidän täytyi rakentaa faraolle varastokaupungit Piitom ja Ramses.

11. Niin asetettiin heidän päällensä veron päämiehet, vaivaamaan heitä orjuudella; sillä Pharaolle rakennettiin verokaupungit, Pitom ja Raamses.

11. Nijn asetettin heidän päällens teettäjät waiwaman heitä orjudella: sillä Pharaolle rakettin Pithomin ja Ramesexen Caupungi werohuonexi.

11 Therefore they set forced-labor (managers) over them to afflict them with their burdens. And they built store-cities for Pharaoh (which were) Pithom and Raameses.

11. Therefore they did set over them taskmasters to afflict them with their burdens. And they built for Pharaoh treasure cities, Pithom and Raamses.

11. Saa satte de Skattebetjente over det, at de skul de plage det med deres Byrder; og man byggede Farao Forraadsstæder, nemlig Pithom og Raamses.

11. Och han satte öfver dem arbetsfogdar, som dem betvinga skulle med träldom; ty man byggde Pharao de städer Pithom och Raamses till skatthus.

11. Siis pannid nemmad nende ülle makso-üllewatajad, sepärrast et nemmad neid piddid waewama omma sure raske teoga; ja Waraule ehhitati warrandusse honette liñnad, Pitom ja Raamses.

11. Egiptiečiai paskyrė jiems prižiūrėtojus, kad juos prislėgtų sunkiais darbais. Jie pastatė faraonui sandėlių miestus Pitomą ir Ramzį.

11. Und man setzte Fronvögte über sie, die sie mit schweren Diensten drücken sollten; denn man baute dem Pharao die Städte Pithon und Raemses zu Vorratshäusern.

11. Ils établirent donc sur lui des chefs de corvées, pour l'accabler par leurs travaux; et il bâtit pour Pharaon des villes de munitions, Pithom et Ramsès.

11. Entónces pusieron sobre él comisarios de tributos que los molestasen con sus cargas: y edificaron a Faraón las ciudades de los bastimentos, Fitom y Rameses.

11 En zij zetten oversten der schattingen over hetzelve, om het te verdrukken met hun lasten; want men bouwde voor Farao schatsteden, Pitom en Raamses.

11. A tak ustawili nad nimi poborcę, aby go dręczyli ciężarami swemi; i zbudował lud Izraelski miasta składu Faraonowi: Pytom i Rameses.

11. Rendelének azért föléjök robotmestereket, hogy nehéz munkákkal sanyargassák őket. És építe a Faraónak gabonatartó városokat, Pithomot és Ramszeszt.

11 И поставили над ним начальников работ, чтобы изнуряли его тяжкимиработами. И он построил фараону Пифом и Раамсес, города для запасов.

11. І поставлено над ними приставникїв в роботї, щоб їх мучили паньщиною своєю; і збудували вони харчові городи Фараонові: Питом і Раємзес.

12. Mutta kuta enemmän kansaa rasitettiin, sitä enemmän se lisääntyi, ja sitä enemmän se levisi, niin että israelilaisia ruvettiin pelkäämään.

12. Mutta jota enemmin he rasittivat kansaa, sitä enemmin se lisääntyi ja kasvoi. Ja he tulivat suutuksiin Israelin lasten tähden.

12. Mutta jota enämmin he rascautit Canssa sitä enämmin se lisändyi ja leweis. Ja he cauhistuit Israelin lapsia.

12 But the more they afflicted them, the more they multiplied and the more they spread out. And they were grieved because of the sons of Israel.

12. But the more they afflicted them, the more they multiplied and grew. And they were grieved because of the children of Israel.

12. Og jo mere de plagede det, desto mere blev det mangfoldigt, og udbredte sig, og de væmmedes ved Israels Børn.

12. Men ju mer de betungade folket, ju mer de förökades och förvidgade sig; derföre voro de Israels barnom hätske.

12. Ja sedda ennam nemmad neid waewasid, sedda ennam neid sai, ja sedda ennam lautasid nemmad ennast laiale: ja nemmad tüddisid ärra Israeli laste pärrast.

12. Bet kuo labiau egiptiečiai spaudė juos, tuo labiau jie gausėjo ir plito taip, kad egiptiečiai pradėjo bijoti izraelitų.

12. Aber je mehr sie das Volk drückten, je mehr es sich mehrte und ausbreitete. Und sie hielten die Kinder Israel wie einen Greuel.

12. Mais plus ils l'accablaient, plus il multipliait et se répandait; et ils prirent peur des enfants d'Israël.

12. Empero cuanto más lo molestaban, tanto más se multiplicaba, y crecía: tanto que ellos se fastidiaban de los hijos de Israel.

12 Maar hoe meer zij het verdrukten, hoe meer het vermeerderde, en hoe meer het wies; zodat zij verdrietig waren vanwege de kinderen Israels.

12. Ale im więcej go trapili, tem więcej się rozmnażał, i tem więcej rósł, tak, iż ściśnieni byli dla synów Izraelskich.

12. De minél inkább sanyargatják vala őt, annál inkább sokasodik és annál inkább terjeszkedik vala, s félnek vala az Izráel fiaitól.

12 Но чем более изнуряли его, тем более он умножался и тем более возрастал, так чтоопасались сынов Израилевых.

12. Но що більш мучили їх, то все більш намножувались вони і вбивались у силу. І стало потїсно Египтянам од Ізрайлитян.

13. Niin egyptiläiset pitivät israelilaisia orjantyössä väkivalloin

13. Ja Egyptiläiset vaivasivat Israelin lapsia orjuudella armaitsemata.

13. Ja Egyptiläiset waiwaisit Israelin lapsia orjudella armaidzemata.

13 And the Egyptians made the sons of Israel to serve with rigor.

13. And the Egyptians made the children of Israel to serve with rigour:

13. Og Ægypterne tvang Israels Børn til at trælle strengt.

13. Och de Egyptier tvingade Israels barn med obarmhertighet till att träla;

13. Ja Egiptusse-rahwas sundsid Israeli lapsed teggo teggema, kange hirmoga.

13. Egiptiečiai vertė izraelitus tarnauti be gailesčio,

13. Und die Ägypter zwangen die Kinder Israel zum Dienst mit Unbarmherzigkeit

13. Et les Égyptiens firent servir les enfants d'Israël avec rigueur;

13. Y los Egipcios hicieron servir a los hijos de Israel con dureza.

13 En de Egyptenaars deden de kinderen Israels dienen met hardigheid;

13. I podbili Egipczanie syny Izraelskie w niewolą ciężką.

13. Pedig kegyetlenűl dolgoztaták az égyiptomiak az Izráel fiait.

13 И потому Египтяне с жестокостью принуждали сынов Израилевых к работам

13. І приневолювали Египтяне Ізрайлитян аж надто до роботи.

14. ja katkeroittivat heidän elämänsä kovalla laasti- ja tiilityöllä ja kaikenlaisella työllä ulkona kedolla, kaikenlaisella työllä, jota he teettivät heillä väkivalloin.

14. Ja saattivat heidän elämänsä katkeraksi raskaalla saven ja tiilein työllä, ja kaikkinaisella rasituksella kedolla, ja kaikkinaisella työllä, kuin he taisivat heidän päällensä panna, armaitsemata.

14. Ja saatit heidän elämäns catkeraxi rascalla sawein ja tijlein työllä ja caickinaisella rasituxella kedolla ja caickinaisella työllä cuin he taisit heidän päällens panna armaidzemata.

14 And they made their lives bitter with hard service, in mortar and in brick and in all manner of service in the field, all their service, with which they made them serve with rigor.

14. And they made their lives bitter with hard bondage, in morter, and in brick, and in all manner of service in the field: all their service, wherein they made them serve, was with rigour.

14. Og de gjorde dem deres Liv besk med haard Trældom i Ler og i Tegl og med alle Haande Trældom paa Marken; i al deres Trældom, i hvilken tjente dem, maatte de trælle strengt.

14. Och gjorde deras lefverne bittert, med svårt arbete på ler och tegel, och med allahanda släpande på markene, och med allahanda arbete, som de kunde dem pålägga med obarmhertighet.

14. Ja nemmad teggid nende ello kibbedaks se kange teoga soue ja teilis-kiwwide kallal ja keige töga wäljal, keige omma teoga, mis nem̃ad neid sundsid teggema kange hirmoga.

14. apkartino jų gyvenimą sunkia vergyste prie molio, plytų bei visokių ūkio darbų ir juos negailestingai spaudė.

14. und machten ihnen ihr Leben sauer mit schwerer Arbeit in Ton und Ziegeln und mit allerlei Frönen auf dem Felde und mit allerlei Arbeit, die sie ihnen auflegten mit Unbarmherzigkeit.

14. Et ils leur rendirent la vie amère, par un rude travail à l'argile et aux briques, et par toutes sortes de travaux des champs, ainsi que tous les services qu'ils leur imposaient avec rigueur.

14. Y amargaron su vida con servidumbre dura, en barro y ladrillo, y en toda labor del campo, y en todo su servicio en el cual se servían de ellos con dureza.

14 Zodat zij hun het leven bitter maakten met harden dienst, in leem en in tichelstenen, en met allen dienst op het veld, met al hun dienst, dien zij hen deden dienen met hardigheid.

14. I przykrzyli im żywot ich robotą ciężką około gliny, i około cegieł, i około każdej roboty na polu, mimo wszelaką robotę swą, do której ich używali bez litości.

14. És kemény munkával keseríték életöket, sárcsinálással, téglavetéssel és mindenféle mezei munkával, minden munkájokkal, melyeket kegyetlenűl dolgoztatnak vala velök.

14 и делали жизнь их горькою от тяжкой работы над глиною и кирпичами и от всякой работы полевой, от всякой работы, к которой принуждали их с жестокостью.

14. І гірко було їм жити в тяжкій неволї, на глинищах та цегельнях, та й у всякій польовій роботї, що приганяли їх до неї під пригоном.

15. Ja Egyptin kuningas puhui hebrealaisille kätilövaimoille, joista toisen nimi oli Sifra ja toisen Puua;

15. Ja Egyptin kuningas puhui Heprealaisille lastenämmille, joista yhden nimi oli Siphra, ja toisen nimi Pua.

15. JA Egyptin Cuningas sanoi Hebrerein lastenämmille joista toisen nimi oli Siphra ja toisen Pua:

15 And the King of Egypt spoke to the Hebrew midwives, of whom the name of the one was Shiphrah and the name of the other Puah.

15. And the king of Egypt spake to the Hebrew midwives, of which the name of the one was Shiphrah, and the name of the other Puah:

15. Og Kongen af Ægypten tale de til de hebraiske Jordemødre, af hvilke den enes Navn var Sifra: og den andens Navn Pua,

15. Och Konungen i Egypten sade till jordgummorna för de Ebreiska qvinnor; den ena het Siphra, och den andra Pua:

15. Ja Egiptusse kunningas räkis Ebrea-naeste äm̃made wasto, (teise nimmi olli Siwra ja teise nimmi Pua.)

15. Egipto karalius įsakė hebrajų pribuvėjoms, kurių viena vadinosi Šifra ir kita­Pūva:

15. Und der König in Ägypten sprach zu den hebräischen Wehmüttern, deren eine hieß Siphra und die andere Pua:

15. Le roi d'Égypte parla aussi aux sages-femmes des Hébreux, dont l'une s'appelait Shiphra, et l'autre Pua,

15. Y habló el rey de Egipto a las parteras de las Hebreas, una de las cuales se llamaba Séfora, y otra Pua, y díjoles:

15 Daarenboven sprak de koning van Egypte tot de vroedvrouwen der Hebreinnen, welker ener naam Sifra, en de naam der andere Pua was;

15. I rozkazał król Egipski babom Hebrejskim, z których imię jednej Zefora, a imię drugiej Fua;

15. És szóla Égyiptom királya a héber bábáknak, a kik közűl egyiknek Sifra, a másiknak Puá vala neve.

15 Царь Египетский повелел повивальным бабкам Евреянок, из коих одной имя Шифра, а другой Фуа,

15. І каже царь Египецький бабам сповитухам Єврейським, одна була на імя Сифра, друга на імя Пуя,

16. ja hän sanoi: Kun te autatte hebrealaisia vaimoja heidän synnyttäessänsä, niin tarkastakaa lapsen sukupuoli: jos se on poika, surmatkaa se, mutta jos se on tyttö, jääköön eloon.

16. Ja hän sanoi: Koska te autatte Hebreailaisia vaimoja heidän synnyttäissänsä, ja näette istuimella, jos on poika, niin surmatkaat häntä; mutta jos se tytär on, niin se eläköön.

16. Cosca te autatte Hebrerein waimoja heidän synnyttäisäns jos se poica on nijn surmatcat händä mutta jos se tytär on nijn andacat elä.

16 And he said, When you* do the office of a midwife to the Hebrew women and see them upon the stool, if it is a son, then you* will kill him, but if it is a daughter, then she will live.

16. And he said, When ye do the office of a midwife to the Hebrew women, and see them upon the stools; if it be a son, then ye shall kill him: but if it be a daughter, then she shall live.

16. og han sagde: Naar I hjælpe de hebraiske Kvinder ved Fødselen, saa ser paa Stolene: Dersom det er en Søn, saa dræber ham, og dersom det er en Datter, da maa hun leve.

16. När I hjelpen de Ebreiska qvinnor, och de skola föda; är det mankön, så dräper det; är det qvinnkön, så låter det lefva.

16. Ja ütles: Kui teie Ebrea-naesed lapse-waewas aitate ja näte tolide peäl; kui se poeglaps on, siis surmage tedda ärra, agga kui se tüttarlaps on, siis jägo se elusse.

16. ‘‘Pašauktos prie hebrajų moterų gimdymo, žiūrėkite, kas gims: jei sūnus, nužudykite jį, bet jei duktė­tegyvena!’‘

16. Wenn ihr den hebräischen Weibern helft, und auf dem Stuhl seht, daß es ein Sohn ist, so tötet ihn; ist's aber eine Tochter, so laßt sie leben.

16. Et il dit: Quand vous accoucherez les femmes des Hébreux, et que vous les verrez sur les sièges, si c'est un fils, vous le ferez mourir; mais si c'est une fille, qu'elle vive.

16. Cuando parteareis a las Hebreas, y mirareis los asientos, si fuere hijo, matádle: y si fuere hija, entónces viva.

16 En zeide: Wanneer gij de Hebreinnen in het baren helpt, en ziet haar op de stoelen; is het een zoon, zo doodt hem; maar is het een dochter, zo laat haar leven!

16. A rzekł: Gdy będziecie babić niewiastom Hebrejskim, a ujrzycie że rodzą, byłliby syn, zabijcież go, a jeźli córka, niech żywa zostanie.

16. És monda: Mikoron héber asszonyok körűl bábálkodtok, nézzetek a szűlőszékre: ha fiú az, azt öljétek meg, ha pedig leány az, hadd éljen.

16 и сказал: когда вы будете повивать у Евреянок, тонаблюдайте при родах: если будет сын, то умерщвляйте его, а если дочь, то пусть живет.

16. І каже: Як бабувати мете в Єврейських жінок, дак придивляйтесь: коли син, убивайте, а дочка, нехай жиє.

17. Mutta kätilövaimot pelkäsivät Jumalaa eivätkä tehneet, niinkuin Egyptin kuningas oli heille sanonut, vaan antoivat poikalasten elää.

17. Mutta lastenämmät pelkäsivät Jumalaa, ja ei tehneet niinkuin Egyptin kuningas oli heille sanonut; mutta antoivat poikaiset elää.

17. Mutta lastenämmät pelkäisit Jumalata ja ei tehnet nijncuin Egyptin Cuningas oli heille sanonut mutta annoit lasten elä.

17 But the midwives feared God and did not do as the King of Egypt commanded them, but saved the male children alive.

17. But the midwives feared God, and did not as the king of Egypt commanded them, but saved the men children alive.

17. Men Jordemødrene frygtede Gud og gjorde ikke saa, som Kongen af Ægypten havde talet til dem, men lode Drengene leve.

17. Men jordgummorna fruktade Gud, och gjorde ej som Konungen i Egypten sade dem; utan läto barnen lefva.

17. Ja need äm̃mad kartsid Jummalat, ja ei teinud mitte nenda kui Egiptusse kunningas nende wasto olli räkinud, ja nemmad jätsid poeglapsed ellusse.

17. Tačiau pribuvėjos bijojo Dievo ir nevykdė Egipto karaliaus įsakymo, bet palikdavo berniukus gyvus.

17. Aber die Wehmütter fürchteten Gott und taten nicht, wie der König von Ägypten ihnen gesagt hatte, sondern ließen die Kinder leben.

17. Mais les sages-femmes craignirent Dieu, et ne firent pas ce que le roi d'Égypte leur avait dit; et elles laissèrent vivre les garçons.

17. Mas las parteras temieron a Dios: y no hicieron como les dijo el rey de Egipto, y daban la vida a los niños.

17 Doch de vroedvrouwen vreesden God, en deden niet, gelijk als de koning van Egypte tot haar gesproken had, maar zij behielden de knechtjes in het leven.

17. Ale baby one bały się Boga, i nie czyniły, jako im rozkazał król Egipski, ale żywo zachowywały chłopiątka.

17. De a bábák félék az Istent és nem cselekedének úgy a mint Égyiptom királya parancsolta vala nékik, hanem életben hagyják vala a gyermekeket.

17 Но повивальные бабки боялись Бога и не делали так, как говорил им царь Египетский, и оставляли детей вживых.

17. Та побоялись баби сповитухи Бога, і не чинили так, як повелїв їм царь Египецький, а лишали при життю хлопяток.

18. Niin Egyptin kuningas kutsui kätilövaimot ja sanoi heille: Miksi te näin teette ja annatte poikalasten elää?

18. Niin Egyptin kuningas kutsui lastenämmät, ja sanoi heille: miksi te tämän teitte, että te annoitte poikaisten elää?

18. Nijn Egyptin Cuningas cudzui lastenämmät ja sanoi heille: mixi te tämän teette että te annatte lasten elä?

18 And the King of Egypt called for the midwives and said to them, Why have you* done this thing and have saved the male children alive?

18. And the king of Egypt called for the midwives, and said unto them, Why have ye done this thing, and have saved the men children alive?

18. Da kaldte Kongen af Ægypten Jordemødrene og sagde til dem: Hvi gjorde I denne Gerning, at I lode Drengene leve

18. Då kallade Konungen i Egypten jordgummorna, och sade till dem: Hvarföre gören I det, att I låten lefva barnen?

18. Ja Egiptusse kunningas kutsus need äm̃mad ja ütles neile: Mikspärrast ollete teie se asja teinud ja jättate poeglapsed ellusse?

18. Egipto karalius, tai sužinojęs, pasišaukė pribuvėjas ir joms tarė: ‘‘Kodėl jūs nevykdote įsakymo ir paliekate berniukus gyvus?’‘

18. Da rief der König in Ägypten die Wehmütter und sprach zu ihnen: Warum tut ihr das, daß ihr die Kinder leben lasset?

18. Alors le roi d'Égypte appela les sages-femmes, et leur dit: Pourquoi avez-vous fait ainsi, et avez-vous laissé vivre les garçons?

18. Y el rey de Egipto hizo llamar a las parteras, y díjoles: ¿Por qué habéis hecho esto, que habéis dado vida a los niños?

18 Toen riep de koning van Egypte de vroedvrouwen, en zeide tot haar: Waarom hebt gijlieden deze zaak gedaan, dat gij de knechtjes in het leven behouden hebt?

18. Zaczem wezwawszy król Egipski onych bab, mówił do nich: Czemuście to uczyniły, żeście żywo zachowały chłopiątka?

18. Hívatá annakokáért Égyiptom királya a bábákat és monda nékik: Miért míveltétek azt, hogy életben hagytátok a gyermekeket?

18 Царь Египетский призвал повивальных бабок и сказал им: для чего вы делаете такое дело, что оставляетедетей в живых?

18. І прикликав царь Египецький баби сповитухи, та й каже їм: Про що ви таке чините й лишаєте живих хлопяток?

19. Kätilövaimot vastasivat faraolle: Hebrealaiset vaimot eivät ole niinkuin egyptiläiset. He ovat voimakkaita; ennenkuin kätilövaimo tulee heidän luoksensa, ovat he jo synnyttäneet.

19. Niin lastenämmät vastasivat Pharaota: Heprealaiset vaimot ei ole niinkuin Egyptiläiset; sillä he ovat vahvemmat luonnostansa, ja ennenkuin lastenämmä tulee heidän tykönsä, ovat he synnyttäneet.

19. Nijn lastenämmät wastaisit Pharaolle: Hebrerein waimot ei ole nijncuin Egyptiläiset: sillä he owat wahwemmat luonnostans ja ennencuin lastenämmä tule heidän tygöns owat he synnyttänet.

19 And the midwives said to Pharaoh, Because the Hebrew women are not as the Egyptian women, because they are lively and are delivered before the midwife comes to them.

19. And the midwives said unto Pharaoh, Because the Hebrew women are not as the Egyptian women; for they are lively, and are delivered ere the midwives come in unto them.

19. Og Jordemødrene svarede Farao: De hebraiske ere ikke som de Ægyptenptiske Kvinder, men de ere stærke: førend Jordemoderen kommer til dem, da have de født.

19. Jordgummorna svarade Pharao: De Ebreiska qvinnor äro ej som de Egyptiska; förty de äro hårda qvinnor; förr än jordgumman kommer till dem, hafva de födt.

19. Ja need äm̃mad ütlesid Warao wasto: Sepärrast et Ebrea-naesed ei olle nisuggused, kui Egiptusse-naesed; sest nem̃ad on wahwad: enne kui äm nende jure saab, on nem̃ad jo lapse sanud.

19. Pribuvėjos atsakė faraonui: ‘‘Hebrajų moterys ne tokios kaip egiptietės, jos stiprios ir pagimdo prieš pribuvėjai ateinant’‘.

19. Die Wehmütter antworteten Pharao: Die hebräischen Weiber sind nicht wie die ägyptischen, denn sie sind harte Weiber; ehe die Wehmutter zu ihnen kommt, haben sie geboren.

19. Et les sages-femmes répondirent à Pharaon: C'est que les femmes des Hébreux ne sont point comme les Égyptiennes, car elles sont vigoureuses; avant que la sage-femme arrive auprès d'elles, elles ont accouché.

19. Y las parteras respondieron a Faraón: Porque las mujeres Hebreas no son como las Egipcias, porque son robustas, y paren ántes que la partera venga a ellas.

19 En de vroedvrouwen zeiden tot Farao: Omdat de Hebreinnen niet zijn gelijk de Egyptische vrouwen; want zij zijn sterk; eer de vroedvrouw tot haar komt, zo hebben zij gebaard.

19. I odpowiedziały baby Faraonowi: Iż nie są jako niewiasty Egipskie, niewiasty Hebrejskie; bo są duże, pierwej niż przyjdzie do nich baba, rodzą.

19. A bábák pedig mondának a Faraónak: Mert a héber asszonyok nem olyanok, mint az Égyiptombeliek: mert azok élet-erősek; minekelőtte a bába hozzájok eljutna, már szűlnek.

19 Повивальные бабки сказали фараону: Еврейские женщины не так, как Египетские; они здоровы, ибо прежде нежели придет к ним повивальная бабка, они уже рождают.

19. І кажуть баби сповитухи Фараонові: Бо Єврейки не такі, як Египтянки: молодицї вони моторні; нїм прийде баба, вони родять.

20. Mutta Jumala salli kätilövaimojen menestyä, ja kansa lisääntyi ja eneni suurilukuiseksi.

20. Sentähden teki Jumala lastenämmille hyvin, ja kansa lisääntyi ja vahvistui sangen suuresti.

20. Sentähden teki Jumala lastenämmille hywin ja Canssa lisändyi ja tuli sangen paljoxi.

20 And God dealt well with the midwives. And the people multiplied and grew very mighty.

20. Therefore God dealt well with the midwives: and the people multiplied, and waxed very mighty.

20. Derfor gjorde Gud vel imod Jordemødrene, og Folket blev mangfoldigt, og de bleve saare talrige.

20. Derföre gjorde Gud väl emot jordgummorna; och folket förökades, och vardt ganska mycket.

20. Sepärrast teggi Jummal neile äm̃madele head, ja sedda rahwast sai paljo ja nemmad said wägga paksuks rahwaks .

20. Todėl Dievas darė gera pribuvėjoms. Tauta gausėjo ir pasidarė labai galinga.

20. Darum tat Gott den Wehmüttern Gutes. Und das Volk mehrte sich und ward sehr viel.

20. Et Dieu fit du bien aux sages-femmes; et le peuple se multiplia et devint très nombreux.

20. E hizo Dios bien a las parteras; y el pueblo se multiplicó, y se corroboraron en gran manera.

20 Daarom deed God aan de vroedvrouwen goed; en dat volk vermeerderde, en het werd zeer machtig.

20. I czynił dobrze Bóg onym babom; i krzewił się lud, i zmocnili się bardzo.

20. Annakokáért jól tőn Isten a bábákkal, a nép pedig sokasodék és igen elhatalmazék.

20 За сие Бог делал добро повивальнымбабкам, а народ умножался и весьма усиливался.

20. І допомагав Бог бабам сповитухам, і намножувались люде й употужнювались велико.

21. Ja koska kätilövaimot pelkäsivät Jumalaa, niin hän antoi heille runsaasti perhettä.

21. Ja että lastenämmät pelkäsivät Jumalaa, rakensi hän heille huoneita.

21. Ja että lastenämmät pelkäisit Jumalata rakensi hän heille huoneita.

21 And it happened, because the midwives feared God, that he made them households.

21. And it came to pass, because the midwives feared God, that he made them houses.

21. Og det skete, efterdi Jordemødrene frygtede Gud, da lod han dem faa Huse.

21. Och efter jordgummorna fruktade Gud, byggde han dem hus.

21. Ja se sündis, et need äm̃mad Jum̃alat kartsid, siis satis Ta neile Israeli lastele sured perred.

21. Kadangi pribuvėjos bijojo Dievo, Jis suteikė joms palikuonių.

21. Und weil die Wehmütter Gott fürchteten, baute er ihnen Häuser.

21. Et parce que les sages-femmes craignirent Dieu, il fit prospérer leurs maisons.

21. Y por haber las parteras temido a Dios, él les hizo casas.

21 En het geschiedde, dewijl de vroedvrouwen God vreesden, zo bouwde Hij haar huizen.

21. I stało się, przeto że się bały one baby Boga, pobudował im domy.

21. És lőn, hogy mivel a bábák félék az Istent: megépíté az ő házukat.

21 И так как повивальные бабки боялись Бога, то Он устроял домы их.

21. А за те, що боялись баби сповитухи Бога, погоджував їм Бог у домівках.

22. Niin farao antoi käskyn kaikelle kansallensa, sanoen: Kaikki poikalapset, jotka syntyvät, heittäkää Niilivirtaan, mutta kaikkien tyttölasten antakaa elää.

22. Niin käski Pharao kaikelle kansallensa, sanoen: kaikki pojat kuin syntyvät pitää teidän heittämän virtaan, mutta kaikki tyttäret antakaat elää.

22. Nijn käski Pharao caikelle hänen Canssallens sanoden: caicki pojat cuin syndywät pitä teidän heittämän wirtaan mutta caicki tyttäret andacat elä.

22 And Pharaoh ordered all his people, saying, Every son that is born you* will cast into the river and every daughter you* will save alive.

22. And Pharaoh charged all his people, saying, Every son that is born ye shall cast into the river, and every daughter ye shall save alive.

22. Saa bød Farao alt sit Folk og sagde: Hver en Søn, som fødes, kaster ham i Floden, og lader alle Døtre leve.

22. Då böd Pharao allo sino folke, och sade: Allt det mankön, som födt varder, kaster i älfvena, och allt qvinnkön låter lefva.

22. Ja Warao andis keige omma rahwale käsko ja ütles: Keik poeglapsed mis sünniwad, peate teie jökke wiskama, ja keik tüttarlapsed ellusse jätma.

22. Faraonas įsakė visai tautai: ‘‘Kiekvieną berniuką, gimusį hebrajams, meskite į upę, o mergaites palikite gyvas!’‘

22. Da gebot Pharao allem seinem Volk und sprach: Alle Söhne, die geboren werden, werft ins Wasser, und alle Töchter laßt leben.

22. Alors Pharaon donna cet ordre à tout son peuple: Jetez dans le fleuve tous les fils qui naîtront, mais laissez vivre toutes les filles.

22. Entónces Faraón mandó a todo su pueblo, diciendo: Echád en el río todo hijo que naciere, y a toda hija dad la vida.

22 Toen gebood Farao aan al zijn volk, zeggende: Alle zonen, die geboren worden, zult gij in de rivier werpen, maar al de dochteren in het leven behouden.

22. Tedy rozkazał Farao wszystkiemu ludowi swemu, mówiąc: Każdego syna, który się urodzi, w rzekę go wrzućcie, a każdą córkę żywo zachowajcie.

22. Parancsola azért a Faraó minden ő népének, mondván: [5†] Minden fiút, a ki születik, vessetek a folyóvízbe, a leányt pedig hagyjátok mind életben.

22 Тогда фараон всему народу своему повелел, говоря: всякого новорожденного у Евреев сына бросайте в реку, а всякую дочь оставляйте в живых.

22. І повелїв Фараон усьому народові свойму словами: Усякого сина, що народиться в Євреїв, кидайте в ріку, а всяку дочку доглядайте.