2 luku

Mooseksen syntymä, nuoruus ja pako Midianiin.

1. Niin eräs mies, joka oli Leevin sukua, meni ja nai leeviläisen neidon.

1. Niin mies Leevin huoneesta meni ja nai Levin tyttären.

1. NIin yxi mies Lewin huonesta meni ja otti Lewin tyttären.

1 And there went a man of the house of Levi and took a wife a daughter of Levi.

1. And there went a man of the house of Levi, and took to wife a daughter of Levi.

1. Og en Mand af Levi Hus gik hen og tog en Levi Datter.

1. Och en man gick bort af Levi hus, och tog ena Levi dotter.

1. Ja üks mees Lewi soust läks ja wöttis ühhe Lewi tütre naeseks .

1. Vienas Levio giminės vyras pasirinko ir vedė tos pačios giminės mergaitę.

1. Und es ging ein Mann vom Hause Levi und nahm eine Tochter Levi.

1. Or, un homme de la maison de Lévi alla prendre pour femme une fille de Lévi.

1. UN varón de la familia de Leví fué, y tomó por mujer una hija de Leví:

1 En een man van het huis van Levi ging, en nam een dochter van Levi.

1. I wyszedł mąż niektóry z domu Lewiego; który pojął córkę z pokolenia Lewiego.

1. És elméne egy Lévi nemzetségéből való férfiú és Lévi-leányt vőn feleségűl.

1 Некто из племени Левиина пошел и взял себе жену из того же племени.

1. І був чоловік із дому Левієвого, і взяв собі жінку Левіївну.

2. Ja vaimo tuli raskaaksi ja synnytti pojan. Ja kun hän näki, että se oli ihana lapsi, salasi hän sitä kolme kuukautta.

2. Ja se vaimo tuli raskaaksi, ja synnytti pojan. Ja koska hän näki, että se oli ihana lapsi, salasi hän sen kolme kuukautta.

2. Ja se waimo tuli rascaxi ja synnytti pojan. Ja cosca hän näki että se oli ihana lapsi salais hän sen colme Cuucautta.

2 And the woman conceived and bore a son. And when she saw him that he was a good (looking) child, she hid him three months.

2. And the woman conceived, and bare a son: and when she saw him that he was a goodly child, she hid him three months.

2. Og Kvinden undfik og fødte en Søn, og der hun sagde ham, at han var dejlig, da skjulte hun ham tre Maaneder.

2. Och qvinnan aflade, och födde en son. Och då hon såg att det var ett dägeligt barn, fördolde hon det i tre månader.

2. Ja se naene sai käima peäle ja sai poia, ja ta näggi tedda, et ta illus olli , ja pettis tedda eest ärra kolm kuud.

2. Moteris pastojo ir pagimdė sūnų. Kai ji pamatė, koks jis buvo gražus, slėpė jį tris mėnesius.

2. Und das Weib ward schwanger und gebar einen Sohn. Und da sie sah, daß es ein feines Kind war, verbarg sie ihn drei Monate.

2. Et cette femme conçut, et enfanta un fils; et, voyant qu'il était beau, elle le cacha trois mois.

2. La cual concibió, y parióle un hijo, y viéndole que era hermoso, escondióle tres meses.

2 En de vrouw werd zwanger, en baarde een zoon. Toen zij hem zag, dat hij schoon was, zo verborg zij hem drie maanden.

2. I poczęła ona niewiasta, a porodziła syna; a widząc go, że był nadobny, kryła go przez trzy miesiące.

2. És fogada [1†] méhében az asszony és fiat szűle; és látá, hogy szép az és rejtegeté három hónapig.

2 Жена зачала и родила сына и, видя, что он очень красив, скрывала его три месяца;

2. І завагонїла й уродила сина; бачивши ж, яке воно гарне, таїлась із ним три місяцї.

3. Mutta kun hän ei voinut sitä enää salata, otti hän kaisla-arkun, siveli sen maapihkalla ja piellä, pani lapsen siihen ja laski sen kaislikkoon Niilivirran rantaan.

3. Ja kuin ei hän taitanut häntä enää salata, otti hän kaisilaisen arkun, ja sivui sen savella ja pijellä, ja pani lapsen siihen ja laski sen kaisilistoon, virran partaalle.

3. Ja cuin ei hän tainnut händä enä salata otti hän caisilaisen arcun ja siwui sen sawella ja pigillä ja pani lapsen sijhen ja laski sen caisilistoon wirran partalle.

3 And when she could no longer hide him, she took for him an ark of bulrushes and daubed it with tar and with pitch. And she put the child in it and laid it in the reeds by the river's edge.

3. And when she could not longer hide him, she took for him an ark of bulrushes, and daubed it with slime and with pitch, and put the child therein; and she laid it in the flags by the river's brink.

3. Men der hun ikke længere kunde skjule ham, da tog hun ham en Kiste af Rør og klinede den med Lim og Beg og lagde Drengen der udi og lagde den imellem Sivet ved Bredden af Floden.

3. Och då hon icke längre kunde fördölja det, tog hon ena kisto af rör, och beströk henne med ler och beck, och lade barnet deruti, och hof henne ut i vassen vid strandena af älfvene.

3. Kui ta ei woinud tedda ennam mitte eest ärrapetta, siis wöttis ta temmale ühhe laeka pilliroost ja törwas sedda mäe-waigoga ja piggiga, ja panni se lapse siñna sisse ja panni sedda körkiatte sisse jöe äre.

3. Negalėdama ilgiau jo slėpti, ji paėmė iš papiruso nendrių nupintą krepšį, ištepė jį derva ir sakais, įdėjo į jį kūdikį ir nunešusi padėjo nendryne prie upės kranto.

3. Und da sie ihn nicht länger verbergen konnte, machte sie ein Kästlein von Rohr und verklebte es mit Erdharz und Pech und legte das Kind darein und legte ihn in das Schilf am Ufer des Wassers.

3. Mais, ne pouvant le tenir caché plus longtemps, elle prit un coffret de joncs, et l'enduisit de bitume et de poix; ensuite elle y mit l'enfant, et le posa dans les roseaux sur la rive du fleuve.

3. Y no pudiendo tenerle más escondido, tomó una arquilla de juncos, y calafateóla con pez y betún, y puso en ella al niño, y púsole en un carrizal a la orilla del río.

3 Doch als zij hem niet langer verbergen kon, zo nam zij voor hem een kistje van biezen, en belijmde het met lijm en met pek; en zij leide het knechtje daarin, en leide het in de biezen, aan den oever der rivier.

3. Ale gdy go nie mogła dłużej zataić, wzięła plecionkę z sitowia i obmazała ją klejem i smołą; a włożywszy w nię ono dziecię, położyła je między rogóż na brzegu rzeki.

3. De mikor tovább nem rejtegetheté, szerze annak egy gyékény-ládácskát, és bekené azt gyantával és szurokkal s belétevé a gyermeket és letevé a folyóvíz szélén a sás közé.

3 но не могши долее скрывать его, взяла корзинку из тростника и осмолила ее асфальтом и смолою и, положив в нее младенца, поставила в тростнике у берега реки,

3. А як не в моготу було вже таїтись, зробила йому скринечку з рогожини, та обмазала її мазюкою, осмолила смолою, та й поставила між осет уз беріг ріки.

4. Ja lapsen sisar asettui taammaksi nähdäksensä, mitä hänelle tapahtuisi.

4. Ja hänen sisarensa seisoi taampana, että hän näkis, mitä hänelle tapahtuis.

4. Ja hänen sisarens seisoi taambana että hän näkis mitä hänelle tapahduis.

4 And his sister stood afar off, to know what would be done to him.

4. And his sister stood afar off, to wit what would be done to him.

4. Men hans Søster stod i Frastand for at faa at vide, hvorledes det vilde gaa ham.

4. Och hans syster stod långt ifrå, på det hon skulle se huru honom skulle varda gångandes.

4. Ja temma ödde jäi seisma kaugelt, et ta saaks teäta, mis temmale piddi sündima.

4. Jo sesuo atsistojo kiek toliau, norėdama pamatyti, kas atsitiks.

4. Aber seine Schwester stand von ferne, daß sie erfahren wollte, wie es ihm gehen würde.

4. Et sa sœur se tint là, à distance, pour savoir ce qui lui arriverait.

4. Y paróse una hermana suya léjos para ver lo que le acontecería.

4 En zijn zuster stelde zich van verre, om te weten, wat hem gedaan zou worden.

4. A stała siostra jego z daleka, aby wiedziała, co się z nim dziać będzie.

4. Az ő nénje pedig megáll vala távolról, hogy megtudja: mi történik vele?

4 а сестра его стала вдали наблюдать, что с ним будет.

4. І наглядала сестра віддалеки, щоб знати, що станеться йому.

5. Silloin faraon tytär tuli alas peseytymään virrassa, ja hänen seuranaisensa kävelivät virran rannalla; ja kun hän näki arkun kaislikossa, lähetti hän palvelijattarensa ja otatti sen ylös.

5. Niin Pharaon tytär meni alas pesemään itseänsä virtaan, ja hänen piikansa käyskentelivät virran partaalla; ja kuin hän näki arkun kaisilistossa, lähetti hän piikansa ja antoi hänen ottaa ylös.

5. Nijn Pharaon tytär tuli idzens pesemän wirtaan ja hänen neidzens käyskendelit wirran partalla ja cuin hän näki arcun caisilistos lähetti hän pijcans ja andoi hänen otta ylös.

5 And the daughter of Pharaoh came down to bathe at the river and her maidens walked along by the riverside. And she saw the ark among the reeds and sent her handmaid to fetch it.

5. And the daughter of Pharaoh came down to wash herself at the river; and her maidens walked along by the river's side; and when she saw the ark among the flags, she sent her maid to fetch it.

5. Og Faraos Datter gik ned til Floden for at bade sig, og hendes Jomfruer gik ved Bredden af Floden; der hun saa Kisten midt i Sivet, da sendte hun sin Pige hen og lod den hente.

5. Och Pharaos dotter kom ned, och skulle två sig i älfvene, och hennes jungfrur gingo utmed bräddene af älfvene; och då hon fick se kistona i vassenom, sände hon sina pigo dit, och lät hemta henne;

5. Ja Warao tüttar läks alla ennast pessema jöe äre, ja temma nored naesterahwas, köndisid jöe äres; kui ta näggi sedda laekast körkiatte sees, siis läkkitas ta omma ümmardaja ja laskis sedda ärra tua.

5. Faraono duktė atėjo prie upės praustis. Jos tarnaitės vaikščiojo upės pakraščiu. Ji pamatė nendryne pintinę ir pasiuntė tarnaitę ją atnešti.

5. Und die Tochter Pharaos ging hernieder und wollte baden im Wasser; und ihre Jungfrauen gingen an dem Rande des Wassers. Und da sie das Kästlein im Schilf sah, sandte sie ihre Magd hin und ließ es holen.

5. Or, la fille de Pharaon descendit au fleuve pour se baigner; et ses femmes se promenaient sur le bord du fleuve; et elle vit le coffret au milieu des roseaux, et envoya sa servante pour le prendre.

5. Y la hija de Faraón descendió a lavarse al río, y paseándose sus doncellas por la ribera del río, ella vió la arquilla en el carrizal, y envió una criada suya a que la tomase.

5 En de dochter van Farao ging af, om zich te wassen in de rivier; en haar jonkvrouwen wandelden aan den kant der rivier; toen zij het kistje in het midden van de biezen zag, zo zond zij haar dienstmaagd heen, en liet het halen.

5. Wtem wyszła córka Faraonowa, aby się kąpała w rzece, a panny jej przechadzały się po brzegu rzeki; i ujrzała plecionkę w rogoży, i posłała służebnicę swą, aby ją wzięła.

5. És aláméne a Faraó leánya, hogy megfürödjék a folyóvízben, szolgálóleányai pedig járkálnak vala a víz partján. És meglátá a ládácskát a sás között s elküldé az ő szolgálóleányát és [2†] kihozatá azt.

5 И вышла дочь фараонова на реку мыться, а прислужницы ее ходили по берегу реки. Она увидела корзинку среди тростника и послала рабыню свою взять ее.

5. І спустилась дочка Фараонова купатись у ріцї, а її рабинї приходили уз ріку берегом. І вгледївши скриньку проміж осетом, послала рабиню й узяла її.

6. Ja kun hän avasi sen, näki hän lapsen; ja katso, siinä oli poikanen, joka itki. Niin hänen tuli sitä sääli, ja hän sanoi: Tämä on hebrealaisten lapsia.

6. Ja kuin hän avasi, näki hän lapsen, ja katso, lapsi itki; niin hän armahti sen päälle, ja sanoi: tämä on Heprealaisten lapsia.

6. Ja cuin hän awais näki hän lapsen ja cadzo lapsi itki nijn hän armahti sen päälle ja sanoi: tämä on Hebrerein lapsista.

6 And she opened it and saw the child, and behold, the babe wept. And she had compassion on him and said, This is one of the Hebrews' children.

6. And when she had opened it, she saw the child: and, behold, the babe wept. And she had compassion on him, and said, This is one of the Hebrews' children.

6. Og der hun lod den op, da saa hun Barnet, og se, Drengen græd; da ynkedes hun over ham og sagde: Denne er en af de Hebræers Drenge.

6. Och då hon upplyckte henne, fick hon se barnet, och si, barnet gret. Då ömkade hon sig deröfver, och sade: Detta är ett af de Ebreiska barnen.

6. Kui ta sedda lahti teggi ja näggi se lapse, wata siis nüttis se poeglaps, ja ta andis armo temmale ja ütles: Se on üks neist Ebrea-rahwa poeglastest.

6. Atidarius ją, rado verkiantį berniuką. Jai pagailo jo ir ji tarė: ‘‘Šitas yra vienas iš hebrajų kūdikių!’‘

6. Und da sie es auftat, sah sie das Kind; und siehe, das Knäblein weinte. Da jammerte es sie, und sprach: Es ist der hebräischen Kindlein eins.

6. Et elle l'ouvrit et vit l'enfant; et voici, c'était un petit garçon, qui pleurait. Elle en fut touchée de compassion, et dit: C'est un des enfants des Hébreux.

6. Y como la abrió vió al niño, y he aquí el niño que lloraba: y teniendo compasión de él, dijo: De los niños de los Hebreos es este.

6 Toen zij het open deed, zo zag zij dat knechtje; en ziet, het jongsken weende; en zij werd met barmhartigheid bewogen over hetzelve, en zij zeide: Dit is een van de knechtjes der Hebreen!

6. A otworzywszy ujrzała dziecię, a ono chłopiątko płakało; a użaliwszy się go, rzekła: Z dziatek Hebrejskich jest ten.

6. És kinyitá és látá a gyermeket; és ímé egy síró fiú. És könyörűle rajta és monda: A héberek gyermekei közűl való ez.

6 Открыла и увидела младенца; и вот, дитя плачет; и сжалилась над ним и сказала: это из Еврейских детей.

6. Відтуливши ж, бачить немовляточко в скриньцї, плачуще хлопятко. І змилосердилась дочка Фараонова, і каже: Се з Єврейняток.

7. Niin lapsen sisar sanoi faraon tyttärelle: Menenkö kutsumaan sinulle hebrealaisen imettäjän, joka voi imettää sen lapsen sinulle?

7. Niin sanoi hänen sisarensa Pharaon tyttärelle: tahdotkos että minä menen kutsumaan sinulle imettäväisen Heprealaisen vaimon, joka sinulle sen lapsen imettäis.

7. Nijn sanoi hänen sisarens Pharaon tyttärelle: tahdotcos että minä menen cudzuman sinulle imettäwäisen Ebrerin waimon joca sinulle sen lapsen imetäis.

7 Then his sister said to Pharaoh's daughter, Shall I go and call a nurse for you from the Hebrew women, that she may nurse the child for you?

7. Then said his sister to Pharaoh's daughter, Shall I go and call to thee a nurse of the Hebrew women, that she may nurse the child for thee?

7. Da sagde hans Søster til Faraos Datter: Skal jeg gaa og hente dig en Kone til Amme, af de hebraiske, at hun giver dig Drengen at die?

7. Då sade hans syster till Pharaos dotter: Vill du, att jag går och kallar till dig ena Ebreiska qvinno, som dia gifver, att hon ammar dig barnet upp?

7. Ja temma ödde ütles Warao tütre wasto: Kas ma pean minnema ja sulle ühhe immetaja naese kutsma Ebrea-naeste seast, et ta sulle se lapse immetab?

7. Jo sesuo tarė faraono dukteriai: ‘‘Ar norėtum, kad surasčiau hebrajų moterį, kuri maitintų kūdikį?’‘

7. Da sprach seine Schwester zu der Tochter Pharaos: Soll ich hingehen und der hebräischen Weiber eine rufen, die da säugt, daß sie dir das Kindlein säuge?

7. Alors la sœur de l'enfant dit à la fille de Pharaon: Irai-je t'appeler une nourrice d'entre les femmes des Hébreux, et elle t'allaitera cet enfant?

7. Entónces su hermana dijo a la hija de Faraón: ¿Iré a llamarte de las Hebreas, una ama, que te crie este niño?

7 Toen zeide zijn zuster tot Farao's dochter: Zal ik heengaan, en u een voedstervrouw uit de Hebreinnen roepen, die dat knechtje voor u zoge?

7. I rzekła siostra jego do córki Faraonowej: Chceszże, pójdę, i zawołam ci niewiasty, mamki Hebrejskiej, która być odchowała to dziecię?

7. Az ő nénje pedig monda a Faraó leányának: Elmenjek-é s hívjak-é egy szoptatós asszonyt a héber asszonyok közűl, hogy szoptassa néked a gyermeket?

7 И сказала сестра его дочери фараоновой: не сходить ли мне и не позвать ли к тебе кормилицу из Евреянок, чтоб она вскормила тебе младенца?

7. Каже тодї сестра хлопчикова дочцї Фараоновій: Побіжу я, покличу тобі мамку з Єврейок, щоб згодувала тобі хлопятко!

8. Faraon tytär vastasi hänelle: Mene! Niin tyttö meni ja kutsui lapsen äidin.

8. Pharaon tytär sanoi hänelle: mene. Niin piika meni ja kutsui lapsen äidin.

8. Pharaon tytär sanoi hänelle: mene. Nijn pijca meni ja cudzui lapsen äitin.

8 And Pharaoh's daughter said to her, Go. And the maiden went and called the child's mother.

8. And Pharaoh's daughter said to her, Go. And the maid went and called the child's mother.

8. Og Faraos Datter sagde til hende: Gak! og Pigen gik og kaldte Drengens Moder.

8. Pharaos dotter sade till henne: Gack. Pigan gick, och kallade barnsens moder.

8. Ja Warao tüttar ütles tem̃ale: Minne; ja se neitsit läks ja kutsus selle lapse emma.

8. Faraono duktė jai atsakė: ‘‘Eik’‘. Mergaitė nuėjus pakvietė kūdikio motiną.

8. Die Tochter Pharaos sprach zu ihr: Gehe hin. Die Jungfrau ging hin und rief des Kindes Mutter.

8. Et la fille de Pharaon lui répondit: Va. Et la jeune fille s'en alla, et appela la mère de l'enfant.

8. Y la hija de Faraón respondió: Vé. La doncella entónces fué, y llamó a la madre del niño:

8 En de dochter van Farao zeide tot haar: Ga heen. En de jonge maagd ging, en riep des knechtjes moeder.

8. I rzekła jej córka Faraonowa: Idź. Tedy poszła ona dzieweczka, i zawołała matki onegoż dziecięcia.

8. És a Faraó leánya monda néki: Eredj el. Elméne azért a leányzó, és elhívá a gyermek anyját.

8 Дочь фараонова сказала ей: сходи. Девица пошлаи призвала мать младенца.

8. І каже їй дочка Фараонова: Біжи! І побігла дївчинка і кликнула хлопчикову матїр.

9. Ja faraon tytär sanoi hänelle: Ota tämä lapsi ja imetä se minulle, niin minä maksan sinulle siitä palkan. Ja vaimo otti lapsen ja imetti sen.

9. Ja Pharaon tytär sanoi hänelle: ota tämä lapsi, ja imetä häntä minulle, ja minä annan palkan sinulle. Niin vaimo otti lapsen, ja imetti sen.

9. Ja Pharaon tytär sanoi hänelle: ota tämä lapsi ja imetä händä minulle ja minä annan palcan sinulle. Nijn waimo otti lapsen ja imetti sen.

9 And Pharaoh's daughter said to her, Take this child away and nurse it for me and I will give you your wages. And the woman took the child and nursed it.

9. And Pharaoh's daughter said unto her, Take this child away, and nurse it for me, and I will give thee thy wages. And the woman took the child, and nursed it.

9. Da sagde Faraos Datter til hende: Tag denne Dreng og giv mig ham at die, og jeg, ja jeg vil give dig din Løn. Og Kvinden tog Drengen og gav ham at die.

9. Då sade Pharaos dotter till henne: Tag detta barnet, och amma mig det upp, jag vill löna dig. Qvinnan tog barnet, och ammade det.

9. Ja Warao tüttar ütles temmale: Wötta se laps ja immeta tedda mulle, ja ma tahhan sulle palka anda; ja se naene wöttis se lapse ja immetas sedda.

9. Tada Faraono duktė tarė jai: ‘‘Imk šitą kūdikį ir maitink jį! Aš mokėsiu tau už tai’‘. Moteris paėmė kūdikį ir maitino jį.

9. Da sprach Pharaos Tochter zu ihr: Nimm hin das Kindlein und säuge mir's; ich will dir lohnen. Das Weib nahm das Kind und säugte es.

9. La fille de Pharaon lui dit: Emporte cet enfant et allaite-le-moi, et je te donnerai ton salaire. Et la femme prit l'enfant, et l'allaita.

9. A la cual dijo la hija de Faraón: Lleva este niño, y críamele, y yo te lo pagaré. Y la mujer tomó el niño, y crióle.

9 Toen zeide Farao's dochter tot haar: Neem dit knechtje heen, en zoog het mij; ik zal u uw loon geven. En de vrouw nam het knechtje en zoogde het.

9. Do której rzekła córka Faraonowa: Weźmij to dziecię, i chowaj mi je, a ja tobie dam zapłatę twoję; i wziąwszy niewiasta dziecię, chowała je.

9. És monda néki a Faraó leánya: Vidd el ezt a gyermeket és szoptasd fel nékem, és én megadom a te jutalmadat. És vevé az asszony a gyermeket és szoptatá azt.

9 Дочь фараонова сказала ей: возьми младенца сего и вскорми его мне; я дам тебе плату. Женщина взяла младенца и кормила его.

9. І каже їй дочка Фараонова: Возьми немовлятко, та згодуй менї його; я ж дам тобі плату.

10. Mutta kun lapsi oli kasvanut, toi hän sen faraon tyttärelle, ja tämä otti sen pojaksensa ja antoi hänelle nimen Mooses, sillä hän sanoi: Minä olen vetänyt hänet ylös vedestä.

10. Mutta koska lapsi oli kasvanut, toi hän sen Pharaon tyttärelle, ja hän otti sen pojaksensa, ja kutsui hänen Moses; sillä hän sanoi: vedestä olen minä hänen ottanut.

10. Mutta cosca lapsi oli caswanut toi hän sen Pharaon tyttärelle ja hän otti sen pojaxens ja cudzui hänen Mose sillä hän sanoi: wedestä olen minä hänen ottanut.

10 And the child grew and she brought him to Pharaoh's daughter and he became her son. And she called his name Moses and said, Because I drew him out of the water.

10. And the child grew, and she brought him unto Pharaoh's daughter, and he became her son. And she called his name Moses: and she said, Because I drew him out of the water.

10. Og der Drengen var bleven stor, da bragte hun ham til Faraos Datter, og denne holdt ham som sin Søn, og hun kaldte hans Navn Mose, og sagde: Thi jeg drog ham af Vandet.

10. Och då barnet var stort vordet, antvardade hon det Pharaos dotter, och hon anammade honom för sin son, och kallade honom Mose, ty hon sade: Utu vattnet hafver jag tagit honom.

10. Kui se laps sai kangemaks, siis wiis ta tedda Warao tütrele, ja ta sai temmale poiaks; ja ta panni temma nimme Moses ja ütles: Sest ma ollen tedda weest wäljatomband.

10. Berniukui paaugus, ji nunešė jį faraono dukteriai. Ji įsūnijo berniuką ir pavadino Moze, sakydama: ‘‘Aš jį ištraukiau iš vandens!’‘

10. Und da das Kind groß war, brachte sie es der Tochter Pharaos, und es ward ihr Sohn, und sie hieß ihn Mose; denn sie sprach: Ich habe ihn aus dem Wasser gezogen.

10. Et quand l'enfant eut grandi, elle l'amena à la fille de Pharaon, qui l'adopta pour son fils; et elle le nomma Moïse (sauvé des eaux), parce que, dit-elle, je l'ai retiré des eaux.

10. Y como creció el niño, ella le trajo a la hija de Faraón, la cual le prohijó, y púsole por nombre Moisés, diciendo: Porque de las aguas le saqué.

10 En toen het knechtje groot geworden was, zo bracht zij het tot Farao's dochter, en het werd haar ten zoon; en zij noemde zijn naam Mozes, en zeide: Want ik heb hem uit het water getogen.

10. A gdy podrosło ono dziecię, przywiodła je do córki Faraonowej, i było jej za syna; a nazwała imię jego Mojżesz, bo mówiła: Żem z wody wyciągnęła go.

10. És felnevekedék a gyermek, és vivé őt a Faraó leányához, és fia gyanánt lőn annak, és nevezé nevét Mózesnek, és mondá: Mert a vízből húztam ki őt.

10 И вырос младенец, и она привела его к дочери фараоновой, и он был у нее вместо сына, и нарекла имя ему: Моисей, потому что, говорила она, я из воды вынула его.

10. І знялось на ноги хлопятко, і привела його до дочки Фараонової, і був у її за сина. І дала йому імя Мойсей; бо, каже, з води взяла його.

11. Ja tapahtui niihin aikoihin, kun Mooses oli kasvanut suureksi, että hän meni veljiensä luo ja näki heidän raskaan työnsä. Ja hän näki egyptiläisen miehen lyövän hebrealaista miestä, erästä hänen veljistään.

11. Siihen aikaan koska Moses oli suureksi tullut, meni hän veljeinsä tykö ja näki heidän orjuutensa, ja äkkäsi Egyptiläisen lyövän Hebrealaista miestä hänen veljistänsä.

11. SIihen aican cosca Moses oli suurexi tullut meni hän weljeins tygö ja näki heidän orjudens ja äckäis yhden Egyptiläisen lyöwän yhtä Ebrerein miestä hänen weljistäns.

11 And it happened in those days, when Moses was grown up, that he went out to his brothers and looked on their burdens. And he saw an Egyptian slaying a Hebrew, one of his brothers.

11. And it came to pass in those days, when Moses was grown, that he went out unto his brethren, and looked on their burdens: and he spied an Egyptian smiting an Hebrew, one of his brethren.

11. Og det skete i de samme Dage, der Mose var bleven stor, da gik han ud til sine Brødre og saa paa deres Byrder, og han saa en ægyptisk Mand, som slog en hebraisk. Mand af hans Brødre.

11. På den tiden, när Mose var stor vorden, gick han ut till sina bröder, och såg deras tunga; och vardt varse, att en Egyptisk man slog hans broder, en af de Ebreiska.

11. Ja se sündis neil päiwil, kui Moses olli sureks sanud , et ta omma wendade jure wäljaläks ja näggi nende rasket teggo, ja näggi ühhe Egiptusse mehhe, et ta peksis ühhe Ebrea-mehhe temma wendadest.

11. Kartą Mozė, jau užaugęs, išėjo pas savo brolius ir pamatė jų naštas. Ir jis pamatė egiptietį bemušantį hebrają, vieną iš jo brolių.

11. Zu den Zeiten, da Mose war groß geworden, ging er aus zu seinen Brüdern und sah ihre Last und ward gewahr, daß ein Ägypter schlug seiner Brüder, der Hebräischen, einen.

11. Or il arriva, en ces jours-là, lorsque Moïse fut devenu grand, qu'il sortit vers ses frères, et vit leurs durs travaux. Il vit aussi un Égyptien qui frappait un Hébreu d'entre ses frères;

11. Y en aquellos dias acaeció que creció Moisés, y salió a sus hermanos, y vió sus cargas: y vió un varón Egipcio, que hería a un Hebreo de sus hermanos.

11 En het geschiedde in die dagen, toen Mozes groot geworden was, dat hij uitging tot zijn broederen, en bezag hun lasten; en hij zag, dat een Egyptisch man een Hebreeuwsen man uit zijn broederen sloeg.

11. I stało się za onych dni, gdy urósł Mojżesz, że wyszedł do braci swej, i widział ciężary ich; obaczył też męża Egipczanina, który bił jednego Hebrajczyka z braci jego.

11. Lőn pedig azokban a napokban, mikor Mózes felnevekedék, kiméne az ő atyjafiaihoz és látá az ő nehéz munkájokat s látá, hogy egy Égyiptombeli férfi üt vala egy héber férfit az ő atyjafiai közűl.

11 Спустя много времени, когда Моисей вырос, случилось, что он вышел к братьям своим сынам Израилевым и увидел тяжкие работы их; и увидел, что Египтянин бьет одного Еврея из братьев его.

11. І стало з того часу, як Мойсей був уже дорослий, що вийшов до браття свого, та й дививсь на їх тягарі, та й побачив, як Египтянин бє Єврея зміж братів його.

12. Silloin hän katseli ympärillensä joka taholle, ja kun hän näki, ettei ketään ollut läheisyydessä, löi hän egyptiläisen kuoliaaksi ja kätki hänet hiekkaan.

12. Ja hän katseli ympärillensä sinne ja tänne, ja kuin hän näki, ettei yhtään läsnä ollut, tappoi hän sen Egyptiläisen ja kätki santaan.

12. Ja hän cadzeli ymbärillens sinne ja tänne ja cuin hän näki ettei yhtän läsnä ollut tappoi hän sen Egyptiläisen ja kätki sandaan.

12 And he looked this way and that way and when he saw that there was no man, he killed* the Egyptian and hid him in the sand.

12. And he looked this way and that way, and when he saw that there was no man, he slew the Egyptian, and hid him in the sand.

12. Da vendte han sig hid og did, og saa, at der var ingen til Stede, og han slog den. Ægypter ihjel og skjulte ham i Sandet.

12. Och han vände sig hit och dit, och då han såg, att der ingen menniska var, slog han den Egyptiska, och begrof honom uti sandenom.

12. Ja ta watas seña ja tenna ja näggi, et ei olnud ükski seäl , siis löi ta se Egiptusse-mehhe mahha ja mattis tedda liwa sisse.

12. Apsidairęs ir nieko nematydamas, jis užmušė tą egiptietį ir užkasė jį smėlyje.

12. Und er wandte sich hin und her, und da er sah, daß kein Mensch da war, erschlug er den Ägypter und scharrte ihn in den Sand.

12. Alors il regarda çà et là, et voyant qu'il n'y avait personne, il tua l'Égyptien, et le cacha dans le sable.

12. Y miró a todas partes, y viendo que no parecía nadie, hirió al Egipcio, y escondióle en la arena.

12 En hij zag herwaarts en gindswaarts; en toen hij zag, dat er niemand was, zo versloeg hij den Egyptenaar, en verborg hem in het zand.

12. A obejrzawszy się tam i sam, gdy widział, że nikogo nie masz, zabił Egipczanina, i zagrzebł go w piasek.

12. Mikor ide-oda tekinte és látá hogy senki sincs, agyonüté az Égyiptombelit és elrejté azt a homokba.

12 Посмотрев туда и сюда и видя, что нет никого, он убил Египтянина и скрыл его в песке.

12. Озирнувшися ж сюди й туди, і не вбачаючи нїкого, убив Египтянина та й сховав його в піску.

13. Ja hän meni toisena päivänä ulos ja näki kaksi hebrealaista miestä tappelemassa keskenään; ja hän sanoi syylliselle: Miksi lyöt toveriasi?

13. Ja hän meni toisna päivänä ulos, ja katso, kaksi Heprealaista miestä tappelivat keskenänsä, ja hän sanoi väärintekiälle: miksis lyöt lähimmäistäs.

13. Ja hän meni toisna päiwänä ulos ja näki caxi Hebrerein miestä rijtelewän keskenäns ja sanoi wäärintekiälle: mixis lyöt lähimmäistäs?

13 And he went out the second day, and behold, two men of the Hebrews were striving together. And he said to him who did the wrong, Why do you kill* your neighbor?

13. And when he went out the second day, behold, two men of the Hebrews strove together: and he said to him that did the wrong, Wherefore smitest thou thy fellow?

13. Og anden Dagen gik han ud, og se, to hebraiske Mænd trættedes; da sagde han til den, som havde Uret: Hvi slaar du din Næste?

13. I den andra dagen gick han ock ut, och såg två Ebreiska män träta sinsemellan, och sade till den som orätt gjorde: Hvi slår du din nästa?

13. Kui ta teisel päwal wälja läks, wata siis taplesid kaks Ebrea meest, ja ta ütles selle öälale: Miks sa peksad omma liggimest?

13. Išėjęs kitą dieną, pamatė besivaidijančius du hebrajus ir klausė kaltininko: ‘‘Kodėl muši savo artimą?’‘

13. Auf einen andern Tag ging er auch aus und sah zwei hebräische Männer sich miteinander zanken und sprach zu dem Ungerechten: Warum schlägst du deinen Nächsten?

13. Et il sortit le second jour, et voici, deux hommes hébreux se querellaient, et il dit à celui qui avait tort: Pourquoi frappes-tu ton prochain?

13. Y salió el siguiente día, y viendo a dos Hebreos que reñían, dijo al malo: Por qué hieres a tu prójimo?

13 Des anderen daags ging hij wederom uit, en ziet, twee Hebreeuwse mannen twistten; en hij zeide tot den ongerechte: Waarom slaat gij uw naaste?

13. A wyszedłszy zaś dnia wtórego, ujrzał, a oto, dwaj mężowie Hebrejscy wadzili się; i rzekł onemu, który krzywdę czynił:

13. Másnap is kiméne és ímé két héber férfi veszekedik vala. És monda annak a ki bűnös vala: Miért vered a te atyádfiát?

13 И вышел он на другой день, и вот, два Еврея ссорятся; и сказал он обижающему: зачем ты бьешь ближнего твоего?

13. І вийшов другого дня, аж се двоє Євреїв бються; він і каже тому, хто скривдив: Про що нївечиш товариша?

14. Tämä vastasi: Kuka on asettanut sinut meidän päämieheksemme ja tuomariksemme? Aiotko tappaa minutkin, niinkuin tapoit egyptiläisen? Silloin Mooses peljästyi ja ajatteli: Se on siis tullut ilmi.

14. Hän vastasi: kuka sinun on asettanut päämieheksemme ja tuomariksemme? Tahdotkos minunkin tappaa, niinkuin sinä tapoit Egyptiläisen? Niin Moses pelkäsi, ja sanoi: tosin on tämä ilmi tullut.

14. Hän wastais: cuca sinun on asettanut meidän päämiehexem ja Duomarixem? tahdotcos minungin tappa nijncuins tapoit Egyptiläisen? Nijn Moses pelkäis ja sanoi: cuinga on tämä ilmei tullut?

14 And he said, Who made you a prince and a judge over us? Do you think to kill me, as you killed the Egyptian? And Moses feared and said, Surely the thing is known.

14. And he said, Who made thee a prince and a judge over us? intendest thou to kill me, as thou killedst the Egyptian? And Moses feared, and said, Surely this thing is known.

14. Og han sagde: Hvo har sat dig til Fyrste og Dommer over os tænker du at slaa mig ihjel, saasom du slog en Ægypter ihjel da frygtede Mose og sagde: Sandelig den Gerning er bleven vitterlig.

14. Han svarade: Ho hafver gjort dig till höfvitsman eller domare öfver oss? Vill du ock slå mig ihjäl, såsom du hafver slagit den Egyptiska mannen? Då fruktade Mose, och sade: Huru är detta uppkommet?

14. Ja temma ütles: Kes on sind üllewatajaks ja kohtomoistjaks meie ülle pannud? kas sa mötled, et sa tahhad mind ärratappa, nenda kui sa olled Egiptusse-mehhe ärratapnud? ja Moses kartis ja mötles: Töeste se assi on ilmunud.

14. Tas atsakė: ‘‘Kas tave paskyrė mūsų kunigaikščiu ir teisėju? Bene nori ir mane užmušti, kaip užmušei egiptietį?’‘ Mozė nusigando ir sakė: ‘‘Iš tiesų tai tapo žinoma!’‘

14. Er aber sprach: Wer hat dich zum Obersten oder Richter über uns gesetzt? Willst du mich auch erwürgen, wie du den Ägypter erwürgt hast? Da fürchtete sich Mose und sprach: Wie ist das laut geworden?

14. Mais il répondit: Qui t'a établi prince et juge sur nous? Est-ce que tu veux me tuer, comme tu as tué l'Égyptien? Et Moïse craignit, et il dit: Certainement, le fait est connu.

14. Y él respondió: ¿Quién te ha a tí puesto por príncipe y juez sobre nosotros? ¿Piensas matarme, como mataste al Egipcio? Entónces Moisés tuvo miedo, y dijo: Ciertamente esta cosa es descubierta.

14 Hij dan zeide: Wie heeft u tot een overste en rechter over ons gezet? Zegt gij dit, om mij te doden, gelijk gij den Egyptenaar gedood hebt? Toen vreesde Mozes, en zeide: Voorwaar, deze zaak is bekend geworden!

14. Czemuż bijesz bliźniego swego? Ale mu odpowiedział: Któż cię postanowił książęciem i sędzią nad nami? albo mię ty myślisz zabić, jakoś zabił Egipczanina? i zląkł się Mojżesz i rzekł:

14. Az pedig monda: Kicsoda tett téged fő emberré és bíróvá mi rajtunk? Talán engem is meg akarsz ölni, mint megöléd az égyiptomit? Mózes pedig megfélemlék és monda: Bizony kitudódott a dolog.

14 А тот сказал: кто поставил тебя начальником и судьею над нами? недумаешь ли убить меня, как убил Египтянина? Моисей испугался и сказал: верно, узнали об этом деле.

14. Він же каже: Хто тебе настановив старшим і суддею над нами? Хиба задумав убити й мене тим робом, як убив Египтянина. І злякався Мойсей і каже сам собі: Чи не виявилась лишень справа?

15. Ja kun farao sai kuulla tästä tapahtumasta, etsi hän Moosesta tappaakseen hänet. Mutta Mooses lähti faraota pakoon ja pysähtyi Midianin maahan ja istahti eräälle kaivolle.

15. Ja se tuli Pharaon eteen, ja hän etsi Mosesta tappaaksensa. Mutta Moses pakeni Pharaon edestä, ja seisahtui Midianin maalla, ja istui kaivon tykönä.

15. Ja se tuli Pharaon eteen ja hän edzei Mosesta tappaxens. Mutta Moses pakeni Pharaota ja tuli Midianin maalle ja asui caiwon tykönä.

15 Now when Pharaoh heard this thing, he sought to kill Moses. But Moses fled from the face of Pharaoh and dwelt in the land of Midian and he sat down by a well.

15. Now when Pharaoh heard this thing, he sought to slay Moses. But Moses fled from the face of Pharaoh, and dwelt in the land of Midian: and he sat down by a well.

15. Og Farao hørte denne Gerning og søgte at slaa Mose ihjel; men Mose flyede fra Faraos Ansigt, og blev i det Land Midian og satte sig ved Brønden.

15. Och det kom för Pharao, och han sökte efter att dräpa Mose. Men Mose flydde för Pharao, och blef i Midians lande, och bodde vid en brunn.

15. Ja Warao kulis se asja ja püdis Mosest ärratappa; agga Moses pöggenes Warao eest ärra, ja jäi ellama Midjani male ja istus ühhe kaewo jures.

15. Faraonas, išgirdęs apie tą įvykį, norėjo Mozę nužudyti. Bet Mozė pabėgo nuo faraono ir apsigyveno Midjano šalyje. Vieną dieną, sėdint jam prie šulinio,

15. Und es kam vor Pharao; der trachtete nach Mose, daß er ihn erwürgte. Aber Mose floh vor Pharao und blieb im Lande Midian und wohnte bei einem Brunnen.

15. Or, Pharaon, ayant appris ce fait, chercha à faire mourir Moïse. Mais Moïse s'enfuit de devant Pharaon, et s'arrêta au pays de Madian, et il s'assit auprès d'un puits.

15. Y oyendo Faraón este negocio, procuró matar a Moisés; mas Moisés huyó de delante de Faraón, y habitó en la tierra de Madián, y sentóse junto a un pozo.

15 Als nu Farao deze zaak hoorde, zo zocht hij Mozes te doden; doch Mozes vlood voor Farao's aangezicht, en woonde in het land Midian, en hij zat bij een waterput.

15. Pewnie się ta rzecz wyjawiła. Usłyszał tedy Farao tę rzecz, i szukał zabić Mojżesza. Lecz Mojżesz uciekł od twarzy Faraonowej, i mieszkał w ziemi Madyjaóskiej; a przyszedłszy tam siedział u studni.

15. A Faraó is meghallá azt a dolgot és Mózest halálra keresteti vala: de [3†] elfuta Mózes a Faraó elől és lakozék Midián földén; leűle pedig egy kútnál.

15 И услышал фараон об этом деле и хотел убить Моисея; но Моисей убежал от фараона и остановился в земле Мадиамской, и сел у колодезя.

15. І дознався Фараон про сю справу, та й шукав приключки, щоб убити Мойсея. І втїк Мойсей од Фараона, та й оселивсь у Мидиян землї. От і седить раз біля колодязя.

16. Ja Midianin papilla oli seitsemän tytärtä; nämä tulivat vettä ammentamaan ja täyttivät vesikaukalot, juottaakseen isänsä lampaita.

16. Mutta Midianin papilla oli seitsemän tytärtä; ne tulivat vettä ammuntamaan ja täyttivät ruuhet, juottaaksensa isänsä lampaita.

16. MUtta Midianin Papilla oli seidzemen tytärtä ne tulit wettä ammundaman ja täytit ruuhet juottaxens Isäns lambaita.

16 Now the priest of Midian had seven daughters. And they came and drew water and filled the troughs to water their father's flock.

16. Now the priest of Midian had seven daughters: and they came and drew water, and filled the troughs to water their father's flock.

16. Og Præsten i Midian havde syv Døtre, og de kom derhen og droge Vand og fyldte Renderne at vande deres Faders Kvæg.

16. Men Presten i Midian hade sju döttrar; de kommo till att vinda vatten, och de uppfyllde hoar till att vattna sins faders får.

16. Ja Midjani preestril olli seitse tüttart, ja need tullid ja wötsid wet ja täitsid need rennid, et nem̃ad piddid om̃a issa puddolojuksed jootma.

16. midjaniečių kunigo septynios dukterys atėjusios sėmė vandenį ir pylė į lovius, norėdamos pagirdyti savo tėvo avis.

16. Der Priester aber von Midian hatte sieben Töchter; die kamen, Wasser zu schöpfen, und füllten die Rinnen, daß sie ihres Vaters Schafe tränkten.

16. Or, le sacrificateur de Madian avait sept filles, qui vinrent puiser de l'eau et remplir les auges, pour abreuver le troupeau de leur père.

16. El sacerdote de Madián tenía siete hijas, las cuales vinieron a sacar agua para henchir las pilas, y dar de beber a las ovejas de su padre.

16 En de priester in Midian had zeven dochters, die kwamen om te putten, en vulden de drinkbakken, om de kudde haars vaders te drenken.

16. A kapłan Madyjaóski miał siedem córek, które wyszedłszy czerpały wodę, i nalewały do koryt, aby napoiły trzodę ojca swego;

16. Midián papjának pedig hét leánya vala, és oda menének és vizet húzának és tele merék a válúkat, hogy megitassák atyjoknak juhait.

16 У священника Мадиамского было семь дочерей. Они пришли, начерпали воды и наполнили корыта, чтобы напоить овец отца своего.

16. А в сьвященника Мидиянського та було семеро дочок. І поприходили вони та й черпали воду, та й сповняли пійла, щоб понаповати вівцї батькові.

17. Mutta paimenet tulivat ja ajoivat heidät pois. Silloin Mooses nousi ja auttoi heitä ja juotti heidän lampaansa.

17. niin tulivat muutamat paimenet ja ajoivat heidät pois. Mutta Moses nousi ja autti heitä, ja juotti heidän lampaansa.

17. Nijn tulit muutamat paimenet ja ajoit heidän pois. Mutta Moses nousi ja autti heitä ja juotti heidän lambans.

17 And the shepherds came and drove them away, but Moses stood up and helped them and watered their flock.

17. And the shepherds came and drove them away: but Moses stood up and helped them, and watered their flock.

17. Da kom Hyrderne og stødte dem derfra; men Mose stod op og hjalp dem og vandede deres Kvæg.

17. Då kommo någre herdar, och drefvo dem ifrå; men Mose gaf sig upp, och halp dem, och vattnade deras får.

17. Ja karjatsed tullid ja aiasid neid ärra, siis wottis Moses kätte ja aitas neid ja jotis nende puddolojuksed.

17. Atėję piemenys jas nuvarė. Tada Mozė atsistojo, apgynė mergaites ir pagirdė jų avis.

17. Da kamen die Hirten und stießen sie davon. Aber Mose machte sich auf und half ihnen und tränkte ihre Schafe.

17. Mais les bergers vinrent, et les chassèrent. Alors Moïse se leva et les secourut, et abreuva leur troupeau.

17. Mas los pastores vinieron, y echáronlas; entónces Moisés se levantó, y defendiólas, y abrevó sus ovejas:

17 Toen kwamen de herders, en zij dreven haar van daar; doch Mozes stond op, en verloste ze, en drenkte haar kudden.

17. A przyszedłszy pasterze odganiali je. Tedy wstawszy Mojżesz obronił ich, i napoił bydło ich.

17. A pásztorok is oda menének és elűzék őket. Mózes pedig felkele és segítséggel lőn nékik és megitatá juhaikat.

17 И пришли пастухи и отогнали их. Тогда встал Моисей и защитил их, и напоил овец их.

17. Та посходились пастухи, та й попроганяли їх. І встав Мойсей та й допоміг їм, і понаповав їх вівцї.

18. Ja kun he tulivat isänsä Reguelin luo, kysyi hän: Kuinka te tänä päivänä niin pian jouduitte?

18. Ja kuin he tulivat isänsä Reguelin tykö, sanoi hän: miksi te tänäpänä niin pian jouduitte?

18. Ja cuin he tulit Reguelin heidän Isäns tygö sanoi hän: mixi te tänäpän pikemmin jouduitte cuin ennen?

18 And when they came to Reuel their father, he said, How is it that you* have come so soon today?

18. And when they came to Reuel their father, he said, How is it that ye are come so soon to day?

18. Og de kom til Reuel, deres Fader, og han sagde: Hvi komme I, saa snart i Dag

18. Och då de kommo till sin fader Reguel, sade han: Hvi kommen I i dag snarare än I plägen?

18. Ja nemmad tullid omma issa Reueli jure, ja ta ütles: Mikspärrast ollete tänna nenda joudnud ärratulla?

18. Joms sugrįžus pas savo tėvą Reuelį, jis paklausė: ‘‘Kodėl šiandien taip anksti parėjote?’‘

18. Und da sie zu ihrem Vater Reguel kamen, sprach er: Wie seid ihr heute so bald gekommen?

18. Et quand elles furent revenues chez Réuël leur père, il leur dit: Pourquoi êtes-vous revenues sitôt aujourd'hui?

18. Y volviendo ellas a Raguel, su padre, díjoles él: ¿Por qué habéis hoy venido tan presto?

18 En toen zij tot haar vader Rehuel kwamen, zo sprak hij: Waarom zijt gij heden zo haast wedergekomen?

18. A gdy się wróciły do Raguela, ojca swego, rzekł: Czemuście dziś tak prędko przyszły?

18. Mikor atyjokhoz Réhuelhez menének, monda ez: Mi az oka, hogy ma ilyen hamar megjöttetek?

18 И пришли они к Рагуилу, отцу своему, и он сказал: что вы так скоро пришли сегодня?

18. І прийшли вони до Регуїля, батька свого, він і каже дочкам своїм: Чого се прийшли ви так заранї сьогоднї?

19. He vastasivat: Egyptiläinen mies auttoi meitä paimenten käsistä, ammensipa vielä vettäkin meille ja juotti lampaat.

19. He sanoivat: Egyptin mies autti meitä paimenien käsistä, ja myös viriästi ammunsi meille, ja juotti lampaat.

19. He sanoit: Egyptin mies autti meitä paimenitten käsistä ja ammunsi meille ja juotti lambat.

19 And they said, An Egyptian delivered us out of the hand of the shepherds and moreover he drew water for us and watered the flock.

19. And they said, An Egyptian delivered us out of the hand of the shepherds, and also drew water enough for us, and watered the flock.

19. Og de sagde: En ægyptisk Mand friede os fra Hyrdernes Haand og drog desuden flittig Vand op for os og vandede Kvæget.

19. De sade: En Egyptisk man halp oss för herdarna, och vand med oss vatten, och vattnade fåren.

19. Ja nemmad ütlesid: Üks Egiptusse-mees peästis meid karjaste käest, ja wöttis ka wet kül meile ja jötis need puddolojuksed.

19. Jos atsakė: ‘‘Vienas egiptietis mus apgynė nuo piemenų. Be to, jis sėmė vandenį ir pagirdė avis.

19. Sie sprachen: Ein ägyptischer Mann errettete uns von den Hirten und schöpfte uns und tränkte die Schafe.

19. Elles répondirent: Un homme égyptien nous a délivrées de la main des bergers, et même il nous a puisé de l'eau abondamment, et a abreuvé le troupeau.

19. Y ellas respondieron: Un varón Egipcio nos defendió de mano de los pastores, y también nos sacó el agua, y abrevó las ovejas.

19 Toen zeiden zij: Een Egyptisch man heeft ons verlost uit de hand der herderen; en hij heeft ook overvloedig voor ons geput, en de kudde gedrenkt.

19. I odpowiedziały: Mąż Egipski obronił nas od ręki pasterzów; nadto czerpając naczerpał nam i wody i napoił trzody.

19. Ők pedig mondának: Egy égyiptombeli férfi oltalmaza minket a pásztorok ellen, annakfelette vizet is húzott nékünk, és megitatta a juhokat.

19 Они сказали: какой-то Египтянин защитил нас от пастухов, и даже начерпал нам воды и напоил овец.

19. І кажуть вони: Якийся Египтянин визволив нас од пастухів, та ще начерпав доволї й води нам, і понаповав вівцї.

20. Ja hän sanoi tyttärillensä: Missä hän on? Miksi te niin jätitte miehen? Kutsukaa hänet aterioimaan meidän kanssamme.

20. Ja hän sanoi tyttärillensä: kussa hän on? Miksi te niin jätitte miehen? Kutsukaat häntä syömään meidän kanssamme.

20. Ja hän sanoi tyttärillens: cusa hän on? mixi te nijn jätitte miehen ja ette cudzunet händä syömän meidän cansam?

20 And he said to his daughters, And where is he? Why is it that you* have left the man? Call him, that he may eat bread.

20. And he said unto his daughters, And where is he? why is it that ye have left the man? call him, that he may eat bread.

20. Og han sagde til sine Døtre: Hvor er han da hvi lode I den Mand gaa kalder ham og han skal æde Brød med os.

20. Han sade till sina döttrar: Hvar är han? Hvi läten I så blifva mannen, och icke båden honom komma och äta med oss?

20. Ja ta ütles omma tüttarte wasto: Kus ta siis on ? miks teie ollete se mehhe senna jätnud? kutske tedda, et ta leiba wöttab.

20. Tėvas tarė savo dukterims: ‘‘Kur jis yra? Kodėl palikote tą vyrą? Pakvieskite jį valgyti su mumis’‘.

20. Er sprach zu seinen Töchtern: Wo ist er? Warum habt ihr den Mann gelassen, daß ihr ihn nicht ludet, mit uns zu essen?

20. Alors il dit à ses filles: Et où est-il? Pourquoi avez-vous laissé cet homme? Appelez-le, et qu'il mange du pain.

20. Y dijo a sus hijas: ¿Y dónde está? ¿Por qué habéis dejado ese hombre? llamádle para que coma pan.

20 En hij zeide tot zijn dochters: Waar is hij toch, waarom liet gij den man nu gaan? roept hem, dat hij brood ete.

20. Zatem rzekł do córek swych: A gdzież ten jest? Czemuście opuściły człowieka tego? Zawołajcie go, aby jadł chleb.

20. S monda leányainak: És hol van ő? miért hagytátok ott azt a férfit? hívjátok el, hogy egyék kenyeret.

20 Он сказал дочерям своим: где же он? зачем вы его оставили? позовитеего, и пусть он ест хлеб.

20. І каже він дочкам своїм: А де ж він? Про що се ви покинули чоловіка? Кликнїте лишень його, щоб у нас попоїв хлїба солї.

21. Ja Mooses suostui asumaan sen miehen luona, ja hän antoi Moosekselle tyttärensä Sipporan vaimoksi.

21. Ja Moses mielistyi asumaan sen miehen tykönä, ja hän antoi Mosekselle tyttärensä Ziporan emännäksi.

21. Ja Moses mielistyi asuman sen miehen tykönä ja hän andoi Mosexelle hänen tyttärens Ziporan emännäxi.

21 And Moses was content to dwell with the man and he gave Moses Zipporah his daughter.

21. And Moses was content to dwell with the man: and he gave Moses Zipporah his daughter.

21. Og Mose havde Lyst til at blive hos Manden; saa gav han Mose Zippor, sin Datter.

21. Och Mose belefvade att blifva när den mannenom; och han gaf Mose sina dotter Zipora.

21. Ja Moses wöttis ette selle mehhe jure jäda, ja ta andis om̃a tütre Sippora Mosesele naeseks .

21. Mozė sutiko gyventi pas Reuelį ir vedė jo dukterį Ciporą.

21. Und Mose willigte darein, bei dem Manne zu bleiben. Und er gab Mose seine Tochter Zippora.

21. Et Moïse consentit à demeurer avec cet homme, qui donna Séphora, sa fille, à Moïse.

21. Y Moisés acordó de morar con aquel varón, y él dió a Moisés a su hija Séfora.

21 En Mozes bewilligde bij den man te wonen; en hij gaf Mozes zijn dochter Zippora;

21. I przyzwolił Mojżesz mieszkać z onym mężem, który dał Zeforę, córkę swoję, Mojżeszowi.

21. És tetszék Mózesnek, hogy ott maradjon e férfiúnál, és ez feleségül adá Mózesnek az ő leányát, Czipporát.

21 Моисею понравилось жить у сего человека; и он выдал за Моисея дочь свою Сепфору.

21. І вподобав Мойсей оселї у чоловіка сього, і він оддав Зипору, дочку свою Мойсейові.

22. Tämä synnytti pojan, ja Mooses antoi hänelle nimen Geersom; sillä hän sanoi: Minä olen muukalainen vieraalla maalla.

22. Se synnytti pojan ja hän kutsui hänen nimensä Gersom; sillä hän sanoi: minä olen muukalainen vieraalla maalla.

22. Hän synnytti pojan ja cudzui hänen nimens Gerson? sillä hän sanoi: minä olen muucalainen wieralla maalla. (Ja hän wielä synnytti pojan sen hän cudzui Elieser ja sanoi: minun Isäni Jumala on minun auttajani ja on minun wapahtanut Pharaon käsistä.)

22 And she bore a son and he called his name Gershom, because he said, I have been a traveler in a foreign land.

22. And she bare him a son, and he called his name Gershom: for he said, I have been a stranger in a strange land.

22. Og hun fødte en Søn, og han kaldte hans Navn Gersom; thi han sagde: Jeg er bleven en Udlænding i et fremmed Land.

22. Hon födde honom en son, och han kallade honom Gerson; ty han sade: Jag är en utländning vorden i främmande lande. Och hon födde ännu en son, den kallade han Elieser, och sade: Mins faders Gud är min hjelpare, och hafver frälst mig utu Pharaos händer.

22. Ja ta sai poia, ja temma panni ta nimme Kersom, sest ta ütles: Ma ollen woöraks sanud woöral maal.

22. Ji pagimdė sūnų, kurį Mozė pavadino Geršomu, sakydamas: ‘‘Tapau ateivis svetimoje šalyje’‘.

22. Die gebar einen Sohn; und er hieß ihn Gersom; denn er sprach: Ich bin ein Fremdling geworden im fremden Lande.

22. Et elle enfanta un fils, et il le nomma Guershom (étranger là), car, dit-il, j'ai séjourné dans un pays étranger.

22. La cual le parió un hijo, y él le puso nombre Gersom, porque dijo: Peregrino soy en tierra agena.

22 Die baarde een zoon; en hij noemde zijn naam Gersom; want hij zeide: Ik ben een vreemdeling geworden in een vreemd land.

22. I urodziła syna, a nazwał imię jego Gerson, bo mówił: Byłem przychodniem w ziemi cudzej.

22. És fiat [4†] szűle ez és nevezé nevét Gersomnak, mert mondá: Jövevény voltam az idegen földön.

22 Она родила сына, и Моисей нарек ему имя: Гирсам, потому что, говорил он, я стал пришельцем в чужой земле.

22. І вродила вона сина, і дав йому він імя Герсон, бо каже: Захожим я в чужій землї.

23. Ja kun oli kulunut pitkä aika, kuoli Egyptin kuningas. Ja israelilaiset huokailivat orjuuttansa ja valittivat; ja heidän huutonsa heidän orjuutensa tähden nousi Jumalan tykö.

23. Ja pitkän ajan perästä kuoli Egyptin kuningas. Ja Israelin lapset huokasivat orjuuden tähden ja huusivat, ja heidän huutonsa astui ylös Jumalan tykö heidän orjuutensa tähden.

23. JA pitkän ajan perästä cuoli Egyptin Cuningas. Ja Israelin lapset huocaisit orjuden tähden ja huusit ja heidän huutons tuli Jumalan eteen heidän orjudens tähden.

23 And it happened in the course of those many days, that the King of Egypt died. And the sons of Israel sighed because of the bondage and they cried and their cry came up to God because of the bondage.

23. And it came to pass in process of time, that the king of Egypt died: and the children of Israel sighed by reason of the bondage, and they cried, and their cry came up unto God by reason of the bondage.

23. Og det skete lang Tid derefter da døde Kongen af Ægypten; og Israels Børn sukkede over den Trældom og raabte, og deres Raab over Trældommen kom op for Gud.

23. Någon tid derefter blef Konungen i Egypten död. Och Israels barn suckade öfver deras arbete, och ropade, och deras rop kom till Gud öfver deras släpan.

23. Ja se sündis mitme päwa pärrast, et Egiptusse kunningas ärrasurri, ja Israeli lapsed ohkasid teo pärrast ja kissendasid, ja nende kissendaminne tousis ülles Jummala pole se teo pärrast.

23. Praėjus daug laiko, mirė Egipto karalius. Izraelio vaikai vaitojo dėl vergystės ir šaukė, ir jų šauksmas pasiekė Dievą.

23. Lange Zeit aber darnach starb der König in Ägypten. Und die Kinder Israel seufzten über ihre Arbeit und schrieen, und ihr Schreien über ihre Arbeit kam vor Gott.

23. Or, il arriva, longtemps après, que le roi d'Égypte mourut; et les enfants d'Israël, qui gémissaient à cause de la servitude, crièrent, et le cri de leur servitude monta vers Dieu.

23. Y aconteció, que después de muchos dias el rey de Egipto murió: y los hijos de Israel suspiraron a causa de la servidumbre, y clamaron, y su clamor subió a Dios desde su servidumbre.

23 En het geschiedde na vele dezer dagen, als de koning van Egypte gestorven was, dat de kinderen Israels zuchtten en schreeuwden over den dienst; en hun gekrijt over hun dienst kwam op tot God.

23. I stało się po niemałym czasie, że umarł król Egipski; i wzdychali, i wołali synowie Izraelscy dla niewoli; a wstąpiło wołanie ich do Boga przed niewolą.

23. És lőn ama hosszú idő alatt, meghala az Égyiptom királya, Izráel fiai pedig fohászkodnak vala a [5†] szolgaság miatt, és kiáltnak vala és feljuta a szolgaság miatt való kiáltásuk Istenhez.

23 Спустя долгое время, умер царь Египетский. И стенали сыны Израилевы от работы и вопияли, и вопль их от работы восшел к Богу.

23. І сталось у довгому протязї часу, що вмер царь Египецький. І застогнали Ізрайлитяне на паньщинї, і знялось голосїннє їх до Бога про паньщину.

24. Ja Jumala kuuli heidän vaikeroimisensa, ja Jumala muisti liittonsa Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin kanssa.

24. Ja Jumala kuuli heidän huokauksensa: ja muisti liittonsa Abrahamin, Isaakin ja Jakobin kanssa.

24. Ja Jumala cuuli heidän walituxens ja muisti hänen lijttons päälle Abrahamin Isaachin ja Jacobin canssa.

24 And God heard their groaning and God remembered his covenant with Abraham, with Isaac and with Jacob.

24. And God heard their groaning, and God remembered his covenant with Abraham, with Isaac, and with Jacob.

24. Og Gud hørte deres Suk, og Gud tænkte paa sin Pagt med Abraham, med Isak og med Jakob.

24. Och Gud hörde deras klagan, och tänkte på sitt förbund med Abraham, Isaac och Jacob.

24. Ja Jummal kulis nende äggamist, ja Jummal mötles omma seädusse peäle Abraamiga, Isaakiga ja Jakobiga.

24. Dievas išgirdo jų vaitojimą ir atsiminė savo sandorą su Abraomu, Izaoku ir Jokūbu.

24. Und Gott erhörte ihr Wehklagen und gedachte an seinen Bund mit Abraham, Isaak und Jakob;

24. Et Dieu entendit leurs gémissements; et Dieu se souvint de son alliance avec Abraham, avec Isaac, et avec Jacob.

24. Y oyó Dios el gemido de ellos, y acordóse de su concierto con Abraham, Isaac, y Jacob.

24 En God hoorde hun gekerm, en God gedacht aan Zijn verbond met Abraham, met Izak, en met Jakob.

24. I usłyszał Bóg wołanie ich; i wspomniał Bóg na przymierze swoje z Abrahamem, z Izaakiem, i z Jakóbem.

24. És meghallá Isten az ő fohászkodásukat és megemlékezék Isten az Ábrahámmal, Izsákkal és Jákóbbal [6†] kötött szövetségéről.

24 И услышал Бог стенание их, и вспомнил Бог завет Свой с Авраамом, Исааком и Иаковом.

24. І почув Бог голосїннє, і спогадав Бог заповіт з Авраамом та з Ізааком та з Яковом,

25. Ja Jumala katsoi israelilaisten puoleen, ja Jumala piti heistä huolta.

25. Ja Jumala katsahti Israelin lasten puoleen, ja Jumala piti heistä murheen.

25. Ja Jumala cadzahti Israelin lasten päälle ja piti heistä murhen.

25 And God saw the sons of Israel and God took knowledge of them.

25. And God looked upon the children of Israel, and God had respect unto them.

25. Og Gud saa Israels Børn, og Gud kendtes ved dem.

25. Och han såg dertill, och lät sig vårda om dem.

25. Ja Jummal watas Israeli laste peäle ja Jummal tundis nende hädda .

25. Ir Dievas pažvelgė į Izraelio vaikus, ir ėmė jais rūpintis.

25. und er sah darein und nahm sich ihrer an.

25. Et Dieu regarda les enfants d'Israël, et Dieu connut leur état.

25. Y miró Dios a los hijos de Israel, y reconocióles Dios.

25 En God zag de kinderen Israels aan, en God kende hen.

25. I wejrzał Bóg na syny Izraelskie, i poznał Bóg.

25. És megtekinté Isten az Izráel fiait és gondja vala rájok Istennek.

25 И увидел Бог сынов Израилевых, и призрел их Бог.

25. І зглянувсь Бог на Ізрайлитян, і дознавсь про се Бог.