12 luku

Pääsiäinen asetetaan. Kymmenes vitsaus; esikoiset surmataan. Israelilaiset lähtevät Egyptistä.

1. Ja Herra puhui Moosekselle ja Aaronille Egyptin maassa sanoen:

1. Herra oli puhunut Mosekselle ja Aaronille Egyptin maalla, sanoen:

1. HERra sanoi Mosexelle ja Aaronille Egyptin maalla:

1 And Jehovah spoke to Moses and Aaron in the land of Egypt, saying,

1. And the LORD spake unto Moses and Aaron in the land of Egypt, saying,

1. Og Herren talede til Mose og Aron i Ægyptens Land og sagde: Denne Maaned skal være eder Maanedernes Begyndelse, den skal være eder den første iblandt Maanederne i Aaret.

1. Herren sade till Mose och Aaron i Egypti lande:

1. Ja Jehowa olli Mosesse ja Aaroni wasto räkinud Egiptusse maal ja üttelnud:

1. Viešpats kalbėjo Mozei ir Aaronui Egipto šalyje:

1. Der HERR aber sprach zu Mose und Aaron in Ägyptenland:

1. Or l'Éternel parla à Moïse et à Aaron, au pays d'Égypte, en disant:

1. Y HABLÓ Jehová a Moisés, y a Aarón en la tierra de Egipto, diciendo:

1 De HEERE nu had tot Mozes en tot Aaron in Egypteland gesproken, zeggende:

1. Rzekł jeszcze Pan do Mojżesza i do Aarona w ziemi Egipskiej, mówiąc:

1. Szólott vala pedig az Úr Mózesnek és Áronnak Égyiptom földén, mondván:

1 И сказал Господь Моисею и Аарону в земле Египетской, говоря:

1. І рече Господь Мойсейові та Аронові у землї Египецькій:

2. Tämä kuukausi olkoon teillä kuukausista ensimmäinen; siitä alottakaa vuoden kuukaudet.

2. Tämä kuukausi pitää oleman teidän tykönänne ensimäinen kuu; hänestä pitää teidän alkaman ajastajan kuukaudet.

2. Tämä cuucausi pitä oleman teidän tykönän ensimäinen Cuu hänestä pitä teidän alcaman ajastajan cuucaudet.

2 This month will be to you* the beginning of months; it will be the first month of the year to you*.

2. This month shall be unto you the beginning of months: it shall be the first month of the year to you.

2. Taler til al Israels Menighed og siger:

2. Denne månaden skall vara när eder den förste månaden; och af honom skolen I begynna månaderna om året.

2. Sesinnane ku peab teile se essimenne ku ollema; essimenne peab temma teile ollema aasta kude seast.

2. ‘‘Šitas mėnuo tebūna jums pirmasis metų mėnuo.

2. Dieser Monat soll bei euch der erste Monat sein, und von ihm sollt ihr die Monates des Jahres anheben.

2. Ce mois sera pour vous le commencement des mois; il sera pour vous le premier des mois de l'année.

2. Este mes os será cabeza de los meses: este os será primero en los meses del año.

2 Deze zelfde maand zal ulieden het hoofd der maanden zijn; zij zal u de eerste van de maanden des jaars zijn.

2. Miesiąc ten będzie wam początkiem miesięcy: pierwszy wam będzie między miesiącami w roku.

2. Ez a hónap legyen néktek a hónapok elseje; első legyen ez néktek az esztendő hónapjai között.

2 месяц сей да будет у вас началом месяцев, первым да будет он у вас между месяцами года.

2. Місяць сей вам буде початок місяців, первий буде вам в місяцях року.

3. Puhukaa koko Israelin kansalle ja sanokaa: Tämän kuun kymmenentenä päivänä ottakoon kukin perheenisäntä itsellensä karitsan, yhden karitsan joka perhekuntaa kohti.

3. Puhukaat koko Israelin seurakunnalle, sanoen: kymmenentenä päivänä tällä kuulla ottakaan itsekukin itsellensä karitsan, se joka perheen isäntä on, karitsan joka huoneelle;

3. Puhucat coco Israelin Seuracunnalle sanoden: kymmendenä päiwänä tällä cuulla ottacan idzecukin hänellens caridzan se joca perhenisändä on caridzan joca huonelle:

3 Speak to all the congregation of Israel, saying, In the tenth day of this month they will take to them every man a lamb, according to their fathers' houses, a lamb for a household.

3. Speak ye unto all the congregation of Israel, saying, In the tenth day of this month they shall take to them every man a lamb, according to the house of their fathers, a lamb for an house:

3. Paa den tiende Dag i denne Maaned, da skulle de tage sig hver et Lam for hvert Fædrene hus, eet Lam for hvert Hus.

3. Taler till hela Israels menighet, och säger: På tionde dagen i denna månadenom tage hvar och en ett får, den en husfader är, ju ett får till huset.

3. Räkige keige Israeli koggodusse wasto ja üttelge: selle ku kümnemal päwal wötko iggaüks ennesele ühhe talle wannematte perrette peäle, üks tal perre peäle.

3. Pasakykite visiems izraelitams, kad šito mėnesio dešimtąją dieną jie paimtų po avinėlį savo tėvų namams, po vieną avinėlį kiekvienai šeimai.

3. Sagt der ganzen Gemeinde Israel und sprecht: Am zehnten Tage dieses Monats nehme ein jeglicher ein Lamm, wo ein Hausvater ist, je ein Lamm zu einem Haus.

3. Parlez à toute l'assemblée d'Israël et dites: Qu'au dixième jour de ce mois ils prennent chacun un agneau ou un chevreau par maison de leurs pères, un agneau ou un chevreau par maison.

3. Hablád a toda la congregación de Israel, diciendo: A los diez de aqueste mes tómese cada uno un cordero por las familias de los padres, un cordero cada familia:

3 Spreekt tot de ganse vergadering van Israel, zeggende: Aan den tienden dezer maand neme een iegelijk een lam, naar de huizen der vaderen, een lam voor een huis.

3. Rzeczcie do wszystkiego zgromadzenia Izraelskiego, mówiąc: Dziesiątego dnia miesiąca tego weźmie sobie każdy baranka według familii, baranka według domu.

3. Szóljatok Izráel egész gyűlekezetének, mondván: E hónak tizedikén mindenki vegyen magának egy bárányt az atyáknak háza szerint, házanként egy bárányt.

3 Скажите всему обществу Израилевых: в десятый день сего месяца пусть возьмут себе каждый одного агнца по семействам, по агнцу на семейство;

3. Промовте до всієї громади синів Ізрайлевих тако: У десятий день місяця сього брати ме кожен ягня на семю батька свого.

4. Mutta jos perhe on liian pieni koko karitsaa syömään, niin ottakoon lähimmän naapurinsa kanssa yhteisen karitsan, henkilöluvun mukaan. Karitsaa kohti laskekaa niin monta, että voivat sen syödä.

4. Vaan jos yksi huone vähä on karitsaa syömään, niin ottakaan kylänsä miehen kanssansa, joka likin hänen huonettansa on, että niin monta tulis, kuin voisivat karitsan syödä.

4. Waan jos yxi huone wähä on caridzata syömän nijn ottacan kylänsmiehen cansans joca likin händä asu että nijn monda tulis cuin woisit caridzan syödä.

4 And if the household be too little for a lamb, then he and his neighbor next to his house will take one according to the number of the souls, according to every man's eating you* will make your* count for the lamb.

4. And if the household be too little for the lamb, let him and his neighbour next unto his house take it according to the number of the souls; every man according to his eating shall make your count for the lamb.

4. Og dersom Huset ikke er talrigt nok til et Lam, da skal han og hans Nøo, som er næst ved hans Hus, tage et, efter Antallet paa Personerne; I skulle regne til et Lam, efter hvad enhver kan æde til.

4. Men der ett hus är för klent till ett får, så tage sin nästa granna vid sitt hus efter själarnas tal, som nog kunde vara till att förtära fåret.

4. Ja kui perret pissut on ühhe talle tarwis, siis peab temma ja ta naber, kes temma maia jures liggi on, waimude arro järrele wötma: teie peate talle peäle arwama sedda möda kui iggaüks jouab süa.

4. O jei šeima yra per maža avinėlį suvalgyti, tepaima kartu su savo artimiausiu kaimynu, kad susidarytų tiek asmenų, kiek gali suvalgyti avinėlį.

4. Wo ihrer aber in einem Hause zu einem Lamm zu wenig sind, so nehme er's und sein nächster Nachbar an seinem Hause, bis ihrer so viel wird, daß sie das Lamm aufessen können.

4. Et si la maison est trop petite pour le manger, qu'on le prenne avec son voisin le plus rapproché de sa maison, d'après le nombre des personnes; vous compterez pour l'agneau selon ce que chacun peut manger.

4. Mas si la familia fuere pequeña que no baste a comer el cordero, entónces tomará a su vecino cercano de su casa, y según el número de las personas, cada uno según su comida, echaréis la cuenta sobre el cordero.

4 Maar indien een huis te klein is voor een lam, zo neme hij het en zijn nabuur, de naaste aan zijn huis, naar het getal der zielen, een iegelijk naar dat hij eten kan; gij zult rekening maken naar het lam.

4. A jeźliby mniejszy był dom niżeliby zjeść mogli baranka, tedy przybierze i sąsiada swego, który jest najbliższy domu jego, według liczby dusz, naliczywszy tyle osób, ileby ich zjeść mogło baranka.

4. Hogyha a háznép kevés a bárányhoz, akkor a házához közel való szomszédjával együtt vegyen a lelkek száma szerint; kit-kit ételéhez képest számítsatok a bárányhoz.

4 а если семейство так мало, что не съест агнца, то пусть возьмет с соседом своим,ближайшим к дому своему, по числу душ: по той мере, сколько каждый съест, расчислитесь на агнца.

4. Коли ж семя буде помала на ягня, нехай прийме до себе сусїда, близького до його домівки, по лїку душ. Кожен по їдї своїй зложить лїк на ягня.

5. Ja karitsanne olkoon virheetön, vuoden vanha urospuoli; lampaista tai vuohista se ottakaa.

5. Ja sen karitsan pitää teille oleman virheettömän ajastaikaisen oinaan. Karitsoista eli vohlista pitää teidän sen ottaman.

5. Ja sen caridzan pitä oleman wirhittömän ajastaicaisen oinan. Caridzoist ja wohlist pitä teidän sen walidzeman.

5 Your* lamb will be without blemish, a male a year old. You* will take it from the sheep, or from the goats.

5. Your lamb shall be without blemish, a male of the first year: ye shall take it out from the sheep, or from the goats:

5. Det shal være eder et lydeløst, eet Aar gammelt Vædderlam; I skulle tage det af Faarene eller af Gederne.

5. Och det skall vara ett får, som ingen vank hafver, en gummar och årsgammal. Af lambom eller kidom skolen I tagat.

5. Üks selge terwe aastane issane tal peab teil ollema; lammastest ja kitsedest peate teie sedda wötma.

5. Avinėlis privalo būti be trūkumų, metinis patinėlis; paimsite jį iš avių ar ožkų.

5. Ihr sollt aber ein solches Lamm nehmen, daran kein Fehl ist, ein Männlein und ein Jahr alt; von den Schafen und Ziegen sollt ihr's nehmen

5. Vous aurez un agneau ou chevreau sans défaut, mâle, âgé d'un an; vous le prendrez d'entre les brebis ou d'entre les chèvres.

5. El cordero será a vosotros perfecto macho, de un año, el cual tomaréis de las ovejas, o de las cabras:

5 Gij zult een volkomen lam hebben, een manneken, een jaar oud; van de schapen of van de geitenbokken zult gij het nemen.

5. Baranka zupełnego, samca rocznego, mieć będziecie; z owiec albo z kóz weźmiecie go.

5. A bárány ép, hím, egy esztendős legyen; a juhok közűl vagy a kecskék közűl vegyétek.

5 Агнец у вас должен быть без порока, мужеского пола, однолетний; возьмите его от овец, или от коз,

5. Ягня нехай буде без пороку, самчик однолїток; брати мете його з овечат або з кіз.

6. Ja pitäkää se tallella neljänteentoista päivään tätä kuuta; silloin Israelin koko seurakunta teurastakoon sen iltahämärässä.

6. Ja sen teidän pitää tallella pitämän neljänteentoistakymmenenteen päivään asti tätä kuuta, ja koko Israelin kansan kokous pitää sen teurastaman kahden ehtoon välillä.

6. Ja sen teidän pitä tallella pitämän neljändentoistakymmenden päiwän asti tätä cuuta ja coco Israelin Canssan cocous pitä sen teurastaman ehtona.

6 And you* will keep it until the fourteenth day of the same month and the whole assembly of the congregation of Israel will kill it at evening.

6. And ye shall keep it up until the fourteenth day of the same month: and the whole assembly of the congregation of Israel shall kill it in the evening.

6. Og det skal være hos eder i Forvaring til den fjortende Dag i denne Maaned; og de skulle slagte det, hele Israels Menigheds Forsamling, imellem de tvende Aftener.

6. Och I skolen behållat intill fjortonde dagen i denna månadenom. Och hvar hopen i hela Israel skall slagtat till aftonen;

6. Ja peate sedda ennestele hoidma selle ku neljateistkümnema päwani, ja keik Israeli rahwa koggudusse selts peab tedda kesk päwa aeges ärratapma.

6. Laikykite jį iki šio mėnesio keturioliktos dienos; kiekviena Izraelio tautos šeima turi jį papjauti tos dienos vakare.

6. und sollt's behalten bis auf den vierzehnten Tag des Monats. Und ein jegliches Häuflein im ganzen Israel soll's schlachten gegen Abend.

6. Et vous le garderez jusqu'au quatorzième jour de ce mois, et toute la communauté d'Israël assemblée l'égorgera entre les deux soirs.

6. Y guardarlo heis hasta el catorceno día de este mes: y sacrificarlo ha toda la compañía de la congregación de Israel entre las dos tardes.

6 En gij zult het in bewaring hebben tot den veertienden dag dezer maand; en de ganse gemeente der vergadering van Israel zal het slachten tussen twee avonden.

6. I będziecie go chowali aż do czternastego dnia miesiąca tego; a zabije go wszystko zebranie zgromadzenia Izraelskiego między dwoma wieczorami.

6. És legyen nálatok őrizet alatt e hónap tizennegyedik napjáig, és ölje meg Izráel községének egész gyülekezete estennen.

6 и пусть он хранится у вас до четырнадцатого дня сего месяца: тогда пусть заколет еговсе собрание общества Израильского вечером,

6. І держати мете його до чотирнайцятого дня того місяця, і заколе його вся громада Ізраїльська надвечір.

7. Ja he ottakoot sen verta ja sivelkööt sillä molemmat pihtipielet ja ovenpäällisen niissä taloissa, joissa he sitä syövät.

7. Ja heidän pitää ottaman verestä, ja sivuman molemmat pihtipielet ja huonetten ovenpäällisen, joissa he sitä syövät.

7. Ja teidän pitä ottaman weren ja siwuman molemmat pihtipielet ja huonetten owenpäälisen joisa he sitä syöwät.

7 And they will take of the blood and put it on the two side-posts and on the lintel upon the houses in which they will eat it.

7. And they shall take of the blood, and strike it on the two side posts and on the upper door post of the houses, wherein they shall eat it.

7. Og de skulle tage af Blodet og stryge paa begge Dørstolperne og paa det øverste Dørtre af Husene, i hvilke de æde det.

7. Och skolen taga af dess blod och stryka på båda sidoträn åt dörrene, och öfra dörrträt i husen, der de äta det uti;

7. Ja nemmad peawad sest werrest wötma, ja nende kahhe piitjalla külge woidma ja ukse peälis-pu külge, nende koddade sees, kus nemmad sedda söwad.

7. Jo krauju patepkite abi durų staktas ir skersinį tų namų, kuriuose valgysite avinėlį.

7. Und sollt von seinem Blut nehmen und beide Pfosten der Tür und die obere Schwelle damit bestreichen an den Häusern, darin sie es essen.

7. Et ils prendront de son sang, et le mettront sur les deux poteaux, et sur le linteau de la porte des maisons où ils le mangeront.

7. Y tomarán de la sangre, y pondrán en los dos postes, y en los bates de las casas, en las cuales lo han de comer.

7 En zij zullen van het bloed nemen, en strijken het aan de beide zijposten, en aan den bovendorpel, aan de huizen, in welke zij het eten zullen.

7. I wezmą ze krwi jego, i pokropią obydwa podwoje i nadprożnik u domu; w którym go będą spożywać.

7. És vegyenek a vérből, és azokban a házakban, a hol azt megeszik, hintsenek a két ajtófélre és a szemöldökfára.

7 и пусть возьмут от крови его и помажут на обоих косяках и на перекладине дверей в домах, где будут есть его;

7. І візьмуть крові та й побризкають нею оба одвірки й пороги в домах, де їсти муть його.

8. Ja he syökööt lihan samana yönä; tulessa paistettuna, happamattoman leivän ja katkerain yrttien kanssa he sen syökööt.

8. Ja heidän pitää sinä yönä syömän lihaa tulella paistettua ja happamatointa leipää; katkerain ruohoin kanssa pitää heidän sen syömän.

8. Ja pitä sinä yönä syömän liha tulella paistettua ja happamatoinda leipä catkerain ruohoin cansa.

8 And they will eat the flesh in that night, roasted with fire and unleavened bread, with bitter herbs they will eat it.

8. And they shall eat the flesh in that night, roast with fire, and unleavened bread; and with bitter herbs they shall eat it.

8. Og de skulle æde Kødet den samme Nat, stegt ved Ild, og med usyrede Brød til beske Urter skulle de æde det.

8. Och skolen så äta köttet i den samma nattene, stekt vid eld, och osyradt bröd, och skolen ätat med bitter salso.

8. Ja nemmad peawad sedda lihha söma selsammal ösel, tulle äres küpsetud, ja hapnematta leiba, nemmad peawad sedda söma wihha rohtudega.

8. Tą naktį valgykite mėsą, keptą ant ugnies, su nerauginta duona ir karčiomis žolėmis.

8. Und sollt also das Fleisch essen in derselben Nacht, am Feuer gebraten, und ungesäuertes Brot, und sollt es mit bitteren Kräutern essen.

8. Et cette nuit-là, ils en mangeront la chair rôtie au feu; ils la mangeront avec des pains sans levain et des herbes amères.

8. Y aquella noche comerán la carne asada al fuego, y panes sin levadura: con yerbas amargas lo comerán.

8 En zij zullen het vlees eten in denzelfden nacht, aan het vuur gebraden, met ongezuurde broden; zij zullen het met bittere saus eten.

8. I będą jeść mięso onej nocy pieczone przy ogniu, i przaśniki, z zioły gorzkiemi będą go jeść.

8. A húst pedig egyék meg azon éjjel, tűzön sütve, kovásztalan kenyérrel és keserű fűvekkel egyék meg azt.

8 пусть съедят мясо его в сию самую ночь, испеченное на огне; с преснымхлебом и с горькими травами пусть съедят его;

8. І їсти муть мясиво тієї ночі; спечене на огнї їсти муть його з опрісноками, з гіркими зелами їсти муть його.

9. Älkää syökö siitä mitään raakana tai vedessä keitettynä, vaan tulessa paistettuna päineen, jalkoineen ja sisälmyksineen.

9. Ei teidän pidä sitä syömän uutena eikä vedellä keitettynä, mutta tulella paistettuna, pään, jalkain ja sisällysten kanssa.

9. Ei teidän pidä sitä syömän unna eikä wedellä keitettynä mutta tulella paistettuna pään jalcain ja sisällysten cansa.

9 Do not eat of it raw, nor boiled at all with water, but roasted with fire, its head with its legs and with the inwards of it.

9. Eat not of it raw, nor sodden at all with water, but roast with fire; his head with his legs, and with the purtenance thereof.

9. I skulle ikke æde noget deraf raat eller kogt i Vand, men stegt ved Ild, med dets Vand, men stegt ved Ild, med dets Hoved, med dets Skanker og med dets Indvolde.

9. I skolen icke ätat rått, eller med vattne sudet; utan allena stekt vid eld, dess hufvud med dess fötter och inelfver.

9. Teie ei pea sest ühtegi torelt söma egga kedetud, mis wee sees kedetud, kui agga tulle äres küpsetud, tem̃a Pea, ta jalgega ja ta sissekoñaga.

9. Jūs neturite jos valgyti žalios ar išvirtos vandenyje, tik keptą ugnyje, taip pat galvą, kojas ir vidurius.

9. Ihr sollt's nicht roh essen noch mit Wasser gesotten, sondern am Feuer gebraten, sein Haupt mit seinen Schenkeln und Eingeweiden.

9. N'en mangez rien à demi cuit, ni qui ait été bouilli dans l'eau; mais qu'il soit rôti au feu, sa tête ainsi que ses jambes et ses entrailles.

9. Ninguna cosa comeréis de él cruda, no cocida en agua, sino asada al fuego; su cabeza con sus piés y sus intestinos.

9 Gij zult daarvan niet rauw eten, ook geenszins in water gezoden; maar aan het vuur gebraden, zijn hoofd met zijn schenkelen en met zijn ingewand.

9. Nie jedzcie z niego nic surowego, ani warzonego w wodzie, ale upieczone przy ogniu. Głowę jego z nogami jego, z wnętrznościami jego.

9. Ne egyetek abból nyersen, vagy vízben főtten, hanem tűzön sütve, a fejét, lábszáraival és belsejével együtt.

9 не ешьте от него недопеченного, или сваренного в воде, но ешьте испеченное на огне, голову с ногами и внутренностями;

9. Не їжте сироватого, нї звареного в водї, а спечене на огнї, голову його з ногами й з утробиною.

10. Älkää jättäkö siitä mitään huomenaamuksi; mutta jos jotakin siitä jäisi huomenaamuksi, niin polttakaa se tulessa.

10. Eikä teidän pidä jättämän mitään huomeneksi; ja jos jotakin jää huomeneksi, se tulella poltettakaan.

10. Eikä teidän pidä jättämän mitän huomenexi ja jos jotakin jää huomenexi se tulella poltettacan.

10 And you* will let nothing of it remain until the morning, but what remains of it until the morning you* will burn with fire.

10. And ye shall let nothing of it remain until the morning; and that which remaineth of it until the morning ye shall burn with fire.

10. Og I skulle ikke levne noget deraf til om Morgenen; men det, som levnes deraf til om Morgenen, skulle I opbrænde med Ild.

10. Och I skolen intet låta qvart blifva till morgonen; om något blifver qvart till morgonen, skolen I det uppbränna med elde.

10. Ja teie ei pea sest middagi homseks üllejätma, ja sedda mis sest homseks üllejääb, peate teie tullega ärrapölletama.

10. Nieko iš jo nepalikite iki ryto. O kas paliks ligi ryto, tą sudeginkite.

10. Und sollt nichts davon übriglassen bis morgen; wo aber etwas übrigbleibt bis morgen, sollt ihr's mit Feuer verbrennen.

10. Vous n'en laisserez rien de reste jusqu'au matin; et ce qui en restera au matin, vous le brûlerez au feu.

10. Ninguna cosa dejaréis de él hasta la mañana; y lo que habrá quedado hasta la mañana, quemarlo heis en el fuego.

10 Gij zult daarvan ook niet laten overblijven tot den morgen; maar hetgeen daarvan overblijft tot den morgen, zult gij met vuur verbranden.

10. A nie zostanie z niego nic do jutra; a jeźliby co z niego do jutra zostało, ogniem spalicie.

10. És ne hagyjatok belőle reggelre, vagy a mi megmarad belőle reggelre, tűzzel égessétek meg.

10 не оставляйте от него до утра; но оставшееся от него до утра сожгите на огне.

10. І не зоставляти мете нїчого до ранку, що ж зостанеться до ранку, спалити на огнї.

11. Ja syökää se näin: kupeet vyötettyinä, kengät jalassanne ja sauva kädessänne; ja syökää se kiiruusti. Tämä on pääsiäinen Herran kunniaksi.

11. Mutta näin pitää teidän syömän sitä: teidän pitää oleman vyötetyt kupeista, ja kengät jalassanne, ja sauva kädessänne, ja pitää sen syömän niinkuin matkaan kiiruhtavaiset: se on Herran pääsiäinen.

11. Mutta näin pitä teidän syömän sitä: teidän pitä oleman wyötetyt cupeista ja kengät jalasan ja sauwan kädesän ja pitä sen syömän nijncuin matcaan kijruttawaiset sillä se on HERran Pääsiäinen.

11 And thus you* will eat it: with your* loins girded, your* shoes on your* feet and your* staff in your* hand. And you* will eat it in haste. It is Jehovah's Passover.

11. And thus shall ye eat it; with your loins girded, your shoes on your feet, and your staff in your hand; and ye shall eat it in haste: it is the LORD'S passover.

11. Og saaledes skulle I æde det: Eders Lænder skulle være ombundne, eders Sko paa eders Fødder og eders Kæp i eders Haand; og I skulle æde det med Hast; det er Paaske for Herren.

11. Men så skolen I ätat: I skolen vara gjordade kringom edra länder, och hafva edra skor på edra fötter, och stafrar i edra händer; och I skolen ätat såsom de der hasta till vägs; ty det är Herrans Passah.

11. Ja nenda peate teie sedda söma: wö peab teil wööl ollema, teie kingad teie jalges ja teie kep teie käes, ja peate sedda ruttoga söma; se on Pasa Jehowale.

11. Valgykite jį paskubomis, susijuosę strėnas, apsiavę, laikydami lazdą rankoje; tai Viešpaties Pascha.

11. Also sollt ihr's aber essen: Um eure Lenden sollt ihr gegürtet sein und eure Schuhe an den Füßen haben und Stäbe in euren Händen, und sollt's essen, als die hinwegeilen; denn es ist des HERRN Passah.

11. Et voici comment vous le mangerez: vos reins ceints, vos souliers aux pieds, et votre bâton à la main; et vous le mangerez à la hâte; c'est la Pâque (passage) de l'Éternel.

11. Y comerlo heis así: Ceñidos vuestros lomos, y vuestros zapatos en vuestros piés: y vuestro bordón en vuestra mano, y comerlo heis apresuradamente. Esta es la páscua de Jehová.

11 Aldus nu zult gij het eten: uw lenden zullen opgeschort zijn, uw schoenen aan uw voeten, en uw staf in uw hand; en gij zult het met haast eten; het is des HEEREN pascha.

11. Tak go tedy pożywać będziecie: Biodra swe przepaszecie, obuwie wasze będzie na nogach waszych, a laska wasza w ręce waszej, a jeść go będziecie spieszno, albowiem przejście jest Paóskie.

11. És ilyen módon egyétek azt meg: Derekaitokat felövezve, saruitok lábaitokon és pálczáitok kezetekben, és nagy sietséggel egyétek azt; mert az Úr páskhája az.

11 Ешьте же его так: пусть будут чресла ваши препоясаны, обувь ваша на ногах ваших и посохи ваши в руках ваших, и ешьте его с поспешностью: это –Пасха Господня.

11. І їсти мете його таким робом: боки ваші попідперезувані, обувє ваше на ногах ваших, і палицї ваші в руках у вас; і їсти мете його похапки. Пасха се Господня!

12. Sillä minä kuljen sinä yönä kautta Egyptin maan ja surmaan kaikki esikoiset Egyptin maassa, sekä ihmiset että eläimet, ja panen toimeen rangaistustuomion, jonka minä olen langettanut kaikista Egyptin jumalista. Minä olen Herra.

12. Sillä minä käyn sinä yönä Egyptin maan lävitse, ja lyön kaikki esikoiset Egyptin maalla, ihmisistä karjaan asti, ja annan tulla minun rangaistukseni kaikkein Egyptiläisten epäjumalain päälle: Minä Herra.

12. Sillä minä käyn sinä yönä Egyptin maan läpidze ja lyön caicki esicoiset Egyptin maalla ihmisist haman carjan asti ja annan tulla minun rangaistuxen caickein Egyptiläisten epäjumalitten päälle: Minä HERra.

12 For I will go through the land of Egypt in that night and will kill* all the firstborn in the land of Egypt, both man and beast and against all the gods of Egypt I will execute judgments. I am Jehovah.

12. For I will pass through the land of Egypt this night, and will smite all the firstborn in the land of Egypt, both man and beast; and against all the gods of Egypt I will execute judgment: I am the LORD.

12. Thi jeg vil gaa igennem Ægyptens Land den samme Nat og slaa alle før stefødte i Ægyptens Land, baade af Mennesker og Kvæg, og jeg vil holde Dom over alle Ægypternes Guder; jeg er Herren.

12. Förty jag vill i den samma nattene gå genom Egypti land, och slå allt det förstfödt är i Egypti lande, både af menniskor och boskap, och bevisa mitt straff på alla de Egyptiers gudar, Jag Herren.

12. Ja ma tahhan selsammal ösel Egiptusse maad läbbi käia ja keik essimest suggu mis Egiptusse maal, mahhalüa ni hästi innimessed kui weiksed , ja keige Egiptusse jummalatte peäle tahhan ma öiged nuhtlussed panna; Minna Jehowa.

12. Tą naktį pereisiu visą Egipto šalį ir išžudysiu visus pirmagimius, žmones ir gyvulius; ir visiems Egipto dievams įvykdysiu teismą. Aš­Viešpats!

12. Denn ich will in derselben Nacht durch Ägyptenland gehen und alle Erstgeburt schlagen in Ägyptenland, unter den Menschen und unter dem Vieh, und will meine Strafe beweisen an allen Göttern der Ägypter, ich, der HERR.

12. Cette nuit-là je passerai dans le pays d'Égypte, et je frapperai tout premier-né dans le pays d'Égypte, depuis les hommes jusqu'aux bêtes; et j'exercerai des jugements sur tous les dieux de l'Égypte. Je suis l'Éternel.

12. Y yo pasaré por la tierra de Egipto aquesta noche; y heriré a todo primogénito en la tierra de Egipto, así en los hombres como en las bestias: y haré juicios en todos los dioses de Egipto. Yo Jehová.

12 Want Ik zal in dezen nacht door Egypteland gaan, en alle eerstgeborenen in Egypteland slaan, van de mensen af tot de beesten toe; en Ik zal gerichten oefenen aan al de goden der Egyptenaren, Ik, de HEERE!

12. Gdyż przejdę przez ziemię Egipską tej nocy, i zabiję wszelkie pierworodne w ziemi Egipskiej, od człowieka aż do bydlęcia, i nad wszystkimi bogi Egipskimi wykonam sądy, Ja Pan.

12. Mert általmégyek Égyiptom földén ezen éjszakán és megölök minden elsőszülöttet Égyiptom földén, az embertől kezdve a baromig, és Égyiptom minden istene felett ítéletet tartok, én, az Úr.

12 А Я в сию самую ночь пройду по земле Египетской и поражу всякого первенца в земле Египетской, от человека до скота, и над всеми богами Египетскими произведу суд. Я Господь.

12. Пройду бо по землї Египецькій, тієї ночі, та й повбиваю всякого первеньця в землї Египецькій, і людину й скотину, і над усяким богом Египецьким сотворю суд, я Господь.

13. Ja veri on oleva merkki, teille suojelukseksi, taloissa, joissa olette; sillä kun minä näen veren, niin minä menen teidän ohitsenne, eikä rangaistus ole tuhoava teitä, kun minä rankaisen Egyptin maata.

13. Ja veren pitää oleman teille merkiksi huoneissanne, kussa te olette, että koska minä veren näen, niin minä menen teidän ohitsenne: ja ei pidä teille tuleman se rangaistus kadottamaan teitä, koska minä lyön Egyptin maata.

13. Ja weren pitä oleman teille merkixi huoneisan cusa te oletta että cosca minä weren näen nijn minä menen teidän ohidzen ja ei pidä teille tuleman se rangaistus cadottaman teitä cosca minä lyön Egyptin maata.

13 And the blood will be to you* for a sign upon the houses where you* are. And when I see the blood, I will pass over you* and there will no plague be upon you* to destroy you*, when I kill* the land of Egypt.

13. And the blood shall be to you for a token upon the houses where ye are: and when I see the blood, I will pass over you, and the plague shall not be upon you to destroy you, when I smite the land of Egypt.

13. Og Blodet skal være eder til et Tegn paa Husene, i hvilke I ere, og jeg vil se Blodet og gaa eder forbi; og der skal ingen Plage være iblandt edel til Fordærvelse, naar jeg slaar Ægyptens Land.

13. Och blodet skall vara eder ett tecken på husen, der I uti ären, att, när jag ser blodet, skall jag gå framom eder; och eder icke vederfaras skall den plåga, som eder förderfva må, när jag slår Egypti land.

13. Ja se werri peab teile tähheks ollema koddade külges, kus sees teie ollete, ja kui ma se were nään, siis lähhän ma teist möda, ja teie seas ei pea ühtegi nuhtlust ollema ärrarikkumisseks, kui ma Egiptusse maad mahha löön.

13. O kraujas ant namų bus ženklas, kur jūs gyvenate. Pamatęs kraują, aplenksiu jus, kad Egipto šalies bausmė nepaliestų jūsų.

13. Und das Blut soll euer Zeichen sein an den Häusern, darin ihr seid, daß, wenn ich das Blut sehe, an euch vorübergehe und euch nicht die Plage widerfahre, die euch verderbe, wenn ich Ägyptenland schlage.

13. Et le sang vous servira de signe sur les maisons où vous serez; je verrai le sang et je passerai par-dessus vous, et il n'y aura point parmi vous de plaie de destruction, lorsque je frapperai le pays d'Égypte.

13. Y la sangre os será por señal en las casas donde vosotros estuviereis; y veré la sangre, y pasaré por encima de vosotros, y no habrá en vosotros plaga de mortandad, cuando yo heriré la tierra de Egipto.

13 En dat bloed zal ulieden tot een teken zijn aan de huizen, waarin gij zijt; wanneer Ik het bloed zie, zal Ik ulieden voorbijgaan; en er zal geen plaag onder ulieden ten verderve zijn, wanneer Ik Egypteland slaan zal.

13. A będzie wam ona krew na znak na domach, w których będziecie; bo ujrzawszy krew, minę was, że nie będzie u was plaga ku zatraceniu, gdy będę zabijał w ziemi Egipskiej.

13. És a vér jelül lesz néktek a házakon, a melyekben ti lesztek, s meglátom a vért és elmegyek mellettetek és nem lesz rajtatok a csapás veszedelmetekre, mikor megverem Égyiptom földét.

13 И будет у вас кровь знамением на домах, где вы находитесь, и увижу кровь и пройду мимо вас, и не будет между вами язвы губительной, когда буду поражать землю Египетскую.

13. І буде вам кров знаменнєм по хатах, де будете. Бачивши кров, мину вас, і не буде в вас погибелї, як карати му Египет.

14. Ja tämä päivä olkoon teille muistopäivä, ja viettäkää sitä Herran juhlana; sukupolvesta sukupolveen viettäkää sitä ikuisena säädöksenä.

14. Ja tämä päivä pitää oleman teille muistoksi, ja teidän pitää sen pyhittämän juhlaksi Herralle: ijankaikkiseksi säädyksi teidän sukukunnissanne teidän sen pyhittämän pitää.

14. JA teidän pitä tämän päiwän muistos pitämän ja pyhittämän juhlaxi HERralle ja teidän lapsen ijancaickisexi säädyxi.

14 And this day will be to you* for a memorial and you* will keep it a feast to Jehovah; throughout your* genealogy you* will keep it a feast by an everlasting ordinance.

14. And this day shall be unto you for a memorial; and ye shall keep it a feast to the LORD throughout your generations; ye shall keep it a feast by an ordinance for ever.

14. Og denne Dag skal være for eder til en Ihukommelse, og den skulle I højtideligholde som Højtid for Herren; hos eders Efterkommere til en evig Skik skulle I højtideligholde den.

14. Och I skolen hafva denna dagen till åminnelse; och I skolen hålla honom högtideligan Herranom till en fest; I och alle edra efterkommande i en evig brukning.

14. Ja sesamma pääw peab teile mällestusseks ollema ja teie peate sedda Pühha Jehowale piddama; teie tullewa pölwe-rahwa seas iggawesseks seätud wisiks peate sedda Pühha piddama.

14. Ta diena tebūna jums atmintina diena; jūs privalote ją švęsti kaip šventę Viešpačiui per kartų kartas.

14. Ihr sollt diesen Tag haben zum Gedächtnis und sollt ihn feiern dem HERRN zum Fest, ihr und alle eure Nachkommen, zur ewigen Weise.

14. Et ce jour-là vous sera en mémorial; et vous le célébrerez comme une fête à l'Éternel, d'âge en âge; vous le célébrerez comme une ordonnance perpétuelle.

14. Y seros ha este día en memoria; y celebrarlo heis solemne a Jehová por vuestras edades: por estatuto perpetuo lo celebraréis.

14 En deze dag zal ulieden wezen ter gedachtenis, en gij zult hem den HEERE tot een feest vieren; gij zult hem vieren onder uw geslachten tot een eeuwige inzetting.

14. A będzie wam ten dzieó na pamiątkę; i będziecie go obchodzić za święto Panu w narodziech waszych; ustawą wieczną obchodzić go będziecie.

14. És legyen ez a nap néktek emlékezetül, és innepnek szenteljétek azt az Úrnak nemzetségről nemzetségre; örök rendtartás szerint ünnepeljétek azt.

14 И да будет вам день сей памятен, и празднуйте в оный праздник Господу во все роды ваши; как установление вечное празднуйте его.

14. І буде вам день сей про спомин, і сьвяткувати мете сьвято Господеві; як установу вічну, сьвяткувати мете в родах ваших.

15. Seitsemän päivää syökää happamatonta leipää; jo ensimmäisenä päivänä korjatkaa pois hapan taikina taloistanne. Sillä jokainen, joka hapanta syö, ensimmäisestä päivästä seitsemänteen päivään asti, hävitettäköön Israelista.

15. Seitsemän päivää pitää teidän syömän happamatointa leipää, nimittäin ensimäisenä päivänä pitää teidän paneman pois happaman leivän teidän huoneissanne: sillä jokainen kuin hapointa leipää syö ensimäisestä päivästä niin seitsemänteen päivään asti, hänen sielunsa pitää hukutettaman Israelista.

15. Seidzemen päiwä pitä teidän syömän syömän happamatoinda leipä nimittäin ensimäisnä päiwänä ei pidä ensingän oleman hapoinda leipä teidän huoneisan. Sillä jocainen cuin hapoinda leipä syö ensimäisestä päiwästä nijn seidzemenden päiwän asti hänen sieluns pitä hucutettaman Israelist.

15 Seven days you* will eat unleavened bread, even the first day you* will put away leaven out of your* houses, because whoever eats leavened bread from the first day until the seventh day, that soul will be cut off from Israel.

15. Seven days shall ye eat unleavened bread; even the first day ye shall put away leaven out of your houses: for whosoever eateth leavened bread from the first day until the seventh day, that soul shall be cut off from Israel.

15. I skulle æde usyrede Brød syv Dage, paa den første Dag skulle I holde op at bruge Surdejg i eders Huse; thi hver den, som æder syret Brød fra den første Dag indtil den søende Dag, den Sjæl skal udryddes af Israel.

15. I sju dagar skolen I äta osyradt bröd, nämliga, på första dagenom skolen I upphålla med syradt bröd uti edor hus. Den som syradt bröd äter, ifrå första dagen, allt intill den sjunde, hans själ skall förgöras af Israel.

15. Seitse päwa peate teie hapnematta leiba söma; agga sel essimessel päwal peate teie se happotaigna omma koddade seest ärrasaatma: sest iggaüks kes hapnend leiba sööb sest essimessest päwast seitsmest päwast sadik, selle hing peab Israeli seast sama ärrakautud.

15. Septynias dienas valgysite neraugintą duoną. Jau pirmąją dieną pašalinkite raugą iš savo namų, nes kiekvienas, kuris valgys raugintą maistą nuo pirmosios iki septintosios dienos, bus išnaikintas iš Izraelio.

15. Sieben Tage sollt ihr ungesäuertes Brot essen; nämlich am ersten Tage sollt ihr den Sauerteig aus euren Häusern tun. Wer gesäuertes Brot ißt vom ersten Tage an bis auf den siebenten, des Seele soll ausgerottet werden von Israel.

15. Pendant sept jours vous mangerez des pains sans levain; et dès le premier jour vous ôterez le levain de vos maisons. Car toute personne qui mangera du pain levé, depuis le premier jour jusqu'au septième, sera retranchée d'Israël.

15. Siete dias comeréis panes sin levadura; mas el primer día haréis que no haya levadura en vuestras casas: porque cualquiera que comiere leudado, desde el primer día hasta el séptimo, aquella alma será cortada de Israel.

15 Zeven dagen zult gijlieden ongezuurde broden eten; maar aan den eersten dag zult gij het zuurdeeg wegdoen uit uw huizen; want wie het gedesemde eet, van den eersten dag af tot op den zevenden dag, diezelve ziel zal uitgeroeid worden uit Israel.

15. Przez siedem dni przaśniki jeść będziecie, a pierwszego dnia zaraz wypróżnicie kwas z domów waszych; bo ktobykolwiek jadł co kwaszonego od pierwszego dnia aż do dnia siódmego, wytracona będzie dusza ona z Izraela.

15. Hét napig egyetek kovásztalan kenyeret; még az első napon takarítsátok el a kovászt házaitokból, mert valaki kovászost ejéndik az első naptól fogva a hetedik napig, az olyan lélek irtassék ki Izráelből.

15 Семь дней ешьте пресный хлеб; с самого первого дня уничтожьте квасное в домах ваших, ибо кто будет есть квасное с первого дня до седьмого дня, душа та истреблена будет из среды Израиля.

15. Сїм день опрісноки їсти мете. Первого вже дня виносити мете закваску з хат ваших; бо хто їсти ме квашений хлїб од первого дня та й до семого, викорениться та душа спроміж Ізраїля.

16. Ensimmäisenä päivänä pitäkää pyhä kokous ja samoin myös seitsemäntenä päivänä pyhä kokous. Mitään työtä älköön tehtäkö niinä päivinä; ainoastaan se, mitä kukin tarvitsee ruuaksi, ainoastaan se valmistettakoon.

16. Ensimäisenä päivänä on teillä pyhä kokous, ja myös seitsemäntenä päivänä on teillä pyhä kokous. Ei yhtäkään työtä pidä tehtämän niinä päivinä, mutta vaivoin mitä ruaksi tarvitaan jokaiselle hengelle, se ainoastansa tehkäät.

16. Ensimäisnä päiwänä on teille pyhä cocous ja myös seidzemendenä päiwänä on teille pyhä cocous. Ei yhtäkän työtä pidä tehtämän nijnä päiwinä mutta waiwoin mitä ruaxi tarwitan jocaidzelle hengelle se ainoastans tehkät.

16 And in the first day there will be to you* a holy convocation and in the seventh day a holy convocation, no manner of work will be done in them, except what every man must eat, that only may be done by you*.

16. And in the first day there shall be an holy convocation, and in the seventh day there shall be an holy convocation to you; no manner of work shall be done in them, save that which every man must eat, that only may be done of you.

16. Og Paa den første Dag skal der være for eder en hellig Sammenkaldelse, og paa den syvende Dag en hellig Sammenkaldelse; der skal ikke gøres noget Arbejde paa dem, alene det, som skal ædes af hver Person, det alene maa tilberedes for eder.

16. Den förste dagen skall vara helig, att I sammankommen, och den sjunde skall ock vara helig, att I sammankommen; intet arbete skolen I göra på dem, utan det som till maten hörer för allahanda själar, det allena mågen I göra för eder.

16. Ja essimessel päwal peab pühha koggodus ollema , ja seitsmel päwal peab teile pühha koggodus ollema: neil päiwil ei pea mingisuggust tööd tehtama, agga mis igga hing wöttab süa, sedda peab teie jures ükspäinis tehtama.

16. Pirmąją dieną susirinkite šventei, taip pat ir septintąją. Jokio darbo nevalia dirbti tomis dienomis, išskyrus tai, ko reikia kiekvieno žmogaus maistui.

16. Der Tag soll heilig sein, daß ihr zusammenkommt; und der siebente soll auch heilig sein, daß ihr zusammenkommt. Keine Arbeit sollt ihr an dem tun; außer, was zur Speise gehört für allerlei Seelen, das allein mögt ihr für euch tun.

16. Au premier jour, il y aura une sainte convocation; vous en aurez aussi une au septième jour. Il ne se fera aucune œuvre en ces jours-là; on vous apprêtera seulement ce que chaque personne doit manger.

16. El primer día os será santa convocación, y así mismo el séptimo día os será santa convocación: ninguna obra se hará en ellos, solamente lo que toda persona hubiero de comer, esto solamente se aderece para vosotros.

16 En op den eersten dag zal er een heilige verzameling zijn; ook zult gij een heilige verzameling hebben op den zevenden dag; er zal geen werk op denzelven gedaan worden; maar wat van iedere ziel gegeten zal worden, datzelve alleen mag van ulieden toegemaakt worden.

16. W tenże dzieó pierwszy będzie zebranie święte, także dnia siódmego zgromadzenie święte mieć będziecie; żadnej roboty nie będziecie w nich czynić, oprócz tego, czego każdy do jedzenia używa, to samo gotować będziecie.

16. Az első napon pedig szent gyűléstek legyen és a hetedik napon is szent gyűléstek legyen; azokon semmi munkát ne tegyetek, egyedül csak a mi eledelére való minden embernek, azt el lehet készítenetek.

16 И в первый день да будет у вас священное собрание, и в седьмой день священное собрание: никакой работы не должно делать в них; только что есть каждому, одно то можно делать вам.

16. І первого дня будуть сьвяті збори у вас, і семего дня будуть сьвяті збори у вас. Нїякого дїла не робити мете тодї, тїльки потрібне на їду всякій душі, те можна робити в вас.

17. Ja pitäkää tätä happamattoman leivän juhlaa, sillä juuri sinä päivänä minä vein teidän joukkonne pois Egyptin maasta; sentähden pitäkää tätä päivää, sukupolvesta sukupolveen, ikuisena säädöksenä.

17. Ja pitäkäät happamatoin leipä; sillä sinä päivänä olen minä teidän joukkonne johdattanut Egyptin maalta: ja teidän pitää pitämän tämän päivän teidän sukukunnissanne ijankaikkiseksi säädyksi.

17. Ja tytykät happamattoman leipän: Sillä sinä päiwänä olen minä teidän jouckon johdattanut Egyptin maalda sentähden pitä myös teidän ja caicki teidän lapsen pitämän tämän päiwän ijancaickisexi säädyxi.

17 And you* will observe the feast of unleavened bread, because in this same day I have brought your* armies out of the land of Egypt. Therefore you* will observe this day throughout your* genealogy by an everlasting ordinance.

17. And ye shall observe the feast of unleavened bread; for in this selfsame day have I brought your armies out of the land of Egypt: therefore shall ye observe this day in your generations by an ordinance for ever.

17. Og I skulde holde de usyrede Brøds Højtid; thi paa den selvsamme Dag udførte jeg eders Hære af Ægyptens Land; derfor skulle I holde denne Dag hos eders Efterkommere til en evig Skik.

17. Och håller eder vid osyradt bröd; förty på den samma dagen hafver jag utfört edra härar utur Egypti land; derföre skolen I, och alle edre efterkommande, hålla denna dagen i en evig brukning.

17. Ja teie peate hapnematta leibade Pühha piddama, sest otse selsammal päwal ollen ma teie wäe-hulgad Egiptusse maalt wäljawinud; ja teie peate seddasam̃a päwa piddama teie tullewa rahwa-pölweni iggawesseks seätud wisiks.

17. Jūs švęsite Neraugintos duonos šventę per kartų kartas, nes tą dieną Aš išvedžiau jūsų pulkus iš Egipto šalies.

17. Und haltet das ungesäuerte Brot; denn eben an demselben Tage habe ich euer Heer aus Ägyptenland geführt; darum sollt ihr diesen Tag halten, ihr und alle eure Nachkommen, zur ewigen Weise.

17. Vous observerez donc la fête des pains sans levain; car en ce même jour j'aurai retiré vos armées du pays d'Égypte. Vous observerez ce jour-là d'âge en âge comme une ordonnance perpétuelle.

17. Y guardaréis los ácimos, porque en aqueste mismo día saqué vuestros ejércitos de la tierra de Egipto: por tanto guardaréis este día por vuestras edades por costumbre perpetua.

17 Zo onderhoudt dan de ongezuurde broden, dewijl Ik even aan denzelfden dag ulieder heiren uit Egypteland geleid zal hebben; daarom zult gij dezen dag houden, onder uw geslachten, tot een eeuwige inzetting.

17. I będziecie przestrzegać przaśników; albowiem w ten dzieó wywiodłem wojska wasze z ziemi Egipskiej; przetoż przestrzegać będziecie dnia tego w narodziech waszych ustawą wieczną.

17. Megtartsátok a kovásztalan kenyér innepét; mert azon a napon hoztam ki a ti seregeiteket Égyiptom földéről; tartsátok meg hát e napot nemzetségről nemzetségre, örök rendtartás szerint.

17 Наблюдайте опресноки, ибо в сей самый день Я вывел ополчения вашииз земли Египетской, и наблюдайте день сей в роды ваши, как установление вечное.

17. І переховувати мете заповідь сю опріснокову; того бо дня виведу потугу вашу з Египецької землї. Тим переховувати мете день сей в родах ваших: установа вічня.

18. Ensimmäisessä kuussa, kuukauden neljäntenätoista päivänä, ehtoolla, syökää happamatonta leipää, ja niin tehkää aina saman kuun yhdennenkolmatta päivän ehtooseen asti.

18. Neljäntenätoistakymmenentenä päivänä ensimäisestä kuusta ehtoona pitää teidän syödä happamatointa leipää, hamaan ensimäiseen päivään asti kolmattakymmentä siitä kuusta, ehtoona.

18. Neljändenätoistakymmendenä päiwänä ensimäisestä cuusta ehtona pitä teidän syömän happamatoinda leipä haman ensimäisen päiwän asti colmattakymmendä sijtä cuusta ehtona.

18 In the first month, on the fourteenth day of the month at evening, you* will eat unleavened bread, until the twenty-first day of the month at evening.

18. In the first month, on the fourteenth day of the month at even, ye shall eat unleavened bread, until the one and twentieth day of the month at even.

18. I den første Maaned paa den fjortende Dag i Maaneden, om Aftenen skulle I æde usyrede Brød, indtil den een og tyvende Dag i Maaneden om Aftenen.

18. På fjortonde dagen i första månadenom, om aftonen, skolen I äta osyradt bröd, intill en och tjugonde dagen i samma månadenom om aftonen;

18. Essimesse ku neljateistkümnemal päwal öhto peate hapnematta leiba söma, selle ku essimessest päwast sadik kolmatküm̃end öhto aial.

18. Pirmojo mėnesio keturioliktos dienos vakare pradėsite valgyti neraugintą duoną ir valgysite iki dvidešimt pirmosios dienos vakaro.

18. Am vierzehnten Tage des ersten Monats, des Abends, sollt ihr ungesäuertes Brot essen bis an den einundzwanzigsten Tag des Monats an dem Abend,

18. Au premier mois, au quatorzième jour du mois, vous mangerez, le soir, des pains sans levain, jusqu'au vingt et unième jour du mois, au soir.

18. En el primero, a los catorce dias del mes, a la tarde, comeréis los panes sin levadura, hasta los veinte y uno del mes a la tarde.

18 In de eerste maand, aan den veertienden dag der maand, in den avond, zult gij ongezuurde broden eten, tot den een en twintigsten dag der maand, in den avond.

18. Pierwszego miesiąca, czternastego dnia tegoż miesiąca, na wieczór jeść będziecie przaśniki aż do dnia dwudziestego pierwszego tegoż miesiąca na wieczór.

18. Az [1†] első hónapban, a hónapnak tizennegyedik napján estve egyetek kovásztalan kenyeret, a hónap huszonegyedik napjának estvéjéig.

18 С четырнадцатого дня первого месяца, с вечера ешьте пресный хлеб до вечера двадцать первого дня того же месяца;

18. Починаючи ж чотирнайцятого дня первого місяця ввечорі, їсти мете опрісноки до двайцятого й первого дня місяця; установа вічня.

19. Seitsemään päivään älköön hapanta taikinaa olko teidän taloissanne; sillä jokainen, joka hapanta leipää syö, hävitettäköön Israelin kansasta, olipa hän muukalainen tai maassa syntynyt.

19. Niin ettei seitsemänä päivänä löydetä hapointa leipää teidän huoneissanne; sillä jokainen joka hapointa leipää syö, hänen sielunsa pitää hukutettaman Israelin joukosta, joko hän muukalainen on eli omainen.

19. Nijn ettei seidzemenä päiwänä löytä hapoinda leipä teidän huoneisan: sillä jocainen cuin hapoinda leipä syö hänen sieluns pitä hucutettaman Israelin joucosta joco hän muucalainen on eli omainen.

19 Seven days there will be no leaven found in your* houses, because whoever eats what is leavened, that soul will be cut off from the congregation of Israel, whether he is a traveler, or one who is born in the land.

19. Seven days shall there be no leaven found in your houses: for whosoever eateth that which is leavened, even that soul shall be cut off from the congregation of Israel, whether he be a stranger, or born in the land.

19. Syv Dage skal der ikke findes Surdej og i eders Huse; thi hver den, som æder syret Brød, den Sjæl skal udryddes af Israels Menighed, hvad enten han er fremmed eller en indfødt i Landet.

19. Så att man i sju dagar intet syradt bröd finner i edor hus; ty den som syradt bröd äter, hans själ skall förgöras utur Israels menighet, ehvad han är utländsk eller inländsk.

19. Seitse päwa ei pea teie koddade seest happotaignat leitama: sest iggaüks, kes sedda mis hapnend sööb, selle hing peab Israeli koggodussest sama ärrakautud, olgo woöras ehk omma Ma innimenne.

19. Septynias dienas nebus raugo jūsų namuose, nes kiekvienas, kuris valgys ką nors rauginto, bus išnaikintas iš Izraelio, ar jis būtų ateivis, ar vietinis gyventojas.

19. daß man sieben Tage keinen Sauerteig finde in euren Häusern. Denn wer gesäuertes Brot ißt, des Seele soll ausgerottet werden aus der Gemeinde Israel, es sei ein Fremdling oder Einheimischer im Lande.

19. Pendant sept jours, il ne se trouvera point de levain dans vos maisons; car toute personne qui mangera du pain levé, sera retranchée de l'assemblée d'Israël, que ce soit un étranger ou quelqu'un né dans le pays.

19. Por siete dias no se hallará levadura en vuestras casas; porque cualquiera que comiere leudado, así extranjero como natural de la tierra, aquella alma será cortada de la congregación de Israel.

19 Dat er zeven dagen lang geen zuurdesem in uw huizen gevonden worde, want al wie het gedesemde eten zal, dezelve ziel zal uit de vergadering van Israel uitgeroeid worden, hij zij een vreemdeling of een ingeborene des lands.

19. Przez siedem dni kwas niech się nie znajduje w domach waszych; bo ktobykolwiek jadł co kwaszonego, wytracona będzie dusza jego z zgromadzenia Izraelskiego, tak przychodzieó, jako i zrodzony w ziemi.

19. Hét napon át ne találtassék kovász a ti házaitokban; mert valaki kovászost ejéndik, az a lélek kiirtatik Izráel gyülekezetéből, akár jövevény, akár az ország szülöttje legyen.

19 семь дней не должно быть закваски в домах ваших, ибо кто будет есть квасное, душа та истреблена будет из общества Израилевых – пришлец ли то, или природный житель земли той.

19. Сїм день закваски щоб не було по хатах у вас: бо хто їсти ме квашене, викорениться душа та спроміж громади Ізрайлевої, чи воно чуже, чи землянин.

20. Älkää syökö mitään hapanta, vaan syökää happamatonta leipää, missä asuttekin.

20. Sentähden älkäät ensinkään syökö hapointa leipää; vaan happamatointa leipää syökäät kaikissa teidän asuinsioissanne.

20. Sentähden älkät ensingän syökö hapoinda leipä: waan happamatoinda leipä syökät caikisa teidän asuinsioisan.

20 You* will eat nothing leavened, in all your* habitations you* will eat unleavened bread.

20. Ye shall eat nothing leavened; in all your habitations shall ye eat unleavened bread.

20. Intet syret skulle I æde, I skulle æde usyrede Brød i alle eders Boliger.

20. Derföre äter intet syradt bröd, utan allenast osyradt bröd uti alla edra boningar.

20. Mis ial hapnend, sedda ei pea teie mitte söma; keige omma maiade sees peate hapnematta leiba söma.

20. Nieko rauginto jūs nevalgysite. Savo namuose valgysite neraugintą duoną’‘.

20. Darum so esset kein gesäuertes Brot, sondern eitel ungesäuertes Brot in allen euren Wohnungen.

20. Vous ne mangerez point de pain levé; dans toutes vos demeures, vous mangerez des pains sans levain.

20. Ninguna cosa leudada comeréis: en todas vuestras habitaciones comeréis panes sin levadura.

20 Gij zult niets eten, dat gedesemd is; in al uw woningen zult gij ongezuurde broden eten.

20. Nic kwaszonego jeść nie będziecie; we wszystkich mieszkaniach waszych jeść będziecie przaśniki.

20. Semmi kovászost ne egyetek, minden lakóhelyeteken kovásztalan kenyeret egyetek.

20 Ничего квасного не ешьте; во всяком местопребывании вашем ешьте пресный хлеб.

20. Нїчого квашеного не їжте; по всїх же хатах ваших їжте опрісноки.

21. Ja Mooses kutsui kaikki Israelin vanhimmat ja sanoi heille: Menkää ja ottakaa lammas kutakin perhekuntaanne kohti ja teurastakaa pääsiäislammas.

21. Ja Moses kutsui kaikki Israelin vanhimmat, ja sanoi heille: menkäät ja ottakaat teillenne lampaita kukin perhekuntansa jälkeen, ja teurastakaat pääsiäiseksi

21. JA Moses cudzui caicki Israelin wanhimmat ja sanoi heille: walitcat ja ottacat teillen lambaita cukin perhecundans jälken ja teurastacat Pääsiäisexi.

21 Then Moses called for all the elders of Israel and said to them, Draw out and take to you* lambs according to your* families and kill the Passover.

21. Then Moses called for all the elders of Israel, and said unto them, Draw out and take you a lamb according to your families, and kill the passover.

21. Da kaldte Mose ad alle de ældste af Israel og sagde til dem: Henter frem og tager eder smaat Kvæg for eders Slægter og slagter Paaskelammet.

21. Och Mose kallade alla de äldsta i Israel, och sade till dem: Leter ut och tager får, hvar och en för sitt husfolk, och slagter Passah.

21. Ja Moses kutsus keik Israeli wannemad ja ütles nende wasto: Minge ja wötke ennestele talled omma suggu-wössade järrele ja tapke Pasa-talle .

21. Tada Mozė sušaukė visus Izraelio vyresniuosius ir jiems tarė: ‘‘Eikite, imkite avinėlį savo šeimoms ir pjaukite jį Paschai.

21. Und Mose forderte alle Ältesten in Israel und sprach zu ihnen: Leset aus und nehmet Schafe für euch nach euren Geschlechtern und schlachtet das Passah.

21. Moïse appela donc tous les anciens d'Israël, et leur dit: Allez et prenez du menu bétail pour vos familles, et immolez la Pâque.

21. Y Moisés convocó a todos los ancianos de Israel, y díjoles: Sacád, y tomáos corderos por vuestras familias, y sacrificád la páscua.

21 Mozes dan riep al de oudsten van Israel, en zeide tot hen: Leest uit, en neemt u lammeren voor uw huisgezinnen, en slacht het pascha.

21. Wezwał tedy Mojżesz wszystkich starszych Izraelskich, i rzekł do nich: Odłączcie, a weźmijcie sobie baranka według familii swych, a zarznijcie na święto przejścia.

21. Előhívá [2†] tehát Mózes Izráel minden véneit és monda nékik: Fogjatok és vegyetek magatoknak bárányt családaitok szerint és öljétek meg a páskhát.

21 И созвал Моисей всех старейшин Израилевых и сказал им: выберите и возьмите себе агнцев по семействам вашим и заколите пасху;

21. І поскликав Мойсей всїх старших між синами Ізрайлевими, і каже їм: Ідїть, поймайте собі ягня по родинах ваших, і заколїте на пасху.

22. Ja ottakaa isoppikimppu, kastakaa se vereen, joka on maljassa, ja sivelkää ovenpäällinen ja molemmat pihtipielet sillä verellä, joka on maljassa. Älköönkä kukaan menkö ulos talonsa ovesta ennen aamua.

22. Ja ottakaat side isoppia, ja kastakaat vereen, joka on maljassa, ja sivukaat sillä oven päällinen, ja molemmat pihtipielet: ja ei yksikään ihminen pidä menemän ulos huoneensa ovesta huomeniseen asti.

22. Ja ottacat side Isoppia ja castacat wereen joca on waskimaljas ja siwucat sillä owenpäälinen ja molemmat pihtipielet: ja ei yxikän ihminen pidä menemän ulos huonens owesta huomenisen asti.

22 And you* will take a bunch of hyssop and dip it in the blood that is in the basin and daub the lintel and the two side-posts with the blood that is in the basin and none of you* will go out of the door of his house until the morning.

22. And ye shall take a bunch of hyssop, and dip it in the blood that is in the bason, and strike the lintel and the two side posts with the blood that is in the bason; and none of you shall go out at the door of his house until the morning.

22. Og I skulle tage et Knippe Isop og dyppe i Blodet, som er i Bækkenet, og stryge paa det øverste Dørtræ og paa begge Dørstolperne af Blodet, sorn er i Bækkenet; og ingen af eder skal gaa ud af sit Huses Dør, før om Morgenen.

22. Och tager ett knippe isop, och dopper i blodet i bäckenet, och stryker dermed på öfra dörrträt, och båda sidoträn; och ingen menniska gånge ut genom sins hus dörr intill morgonen.

22. Ja wötke üks Isopi kimpoke ja kastke sedda werresse, mis pekkis on, ja puutke sega ukse peälis-pu külge ja nende kahhe piitjalla külge sest werrest, mis pekkis on ; ja teie ei pea ükski omma koia uksest wälja minnema hom̃ikoni.

22. Po to imkite yzopo ryšulėlį ir, pamirkę dubenyje su krauju, patepkite juo abi durų staktas ir skersinį; nė vienas jūsų teneišeina iki ryto iš savo namų!

22. Und nehmet ein Büschel Isop und taucht in das Blut in dem Becken und berühret damit die Oberschwelle und die zwei Pfosten. Und gehe kein Mensch zu seiner Haustür heraus bis an den Morgen.

22. Et vous prendrez un bouquet d'hysope; vous le tremperez dans le sang qui sera dans le bassin, et vous aspergerez, du sang qui sera dans le bassin, le linteau et les deux poteaux; et nul de vous ne sortira de la porte de sa maison, jusqu'au matin.

22. Y tomád un manojo de hisopo, y mojádlo en la sangre que estará en un lebrillo, y untád los bates y los dos postes con la sangre que estará en el lebrillo; y ninguno de vosotros salga de las puertas de su casa hasta la mañana.

22 Neemt dan een bundelken hysop, en doopt het in het bloed, dat in een bekken zal wezen; en strijkt aan den bovendorpel, en aan de beide zijposten van dat bloed, hetwelk in het bekken zijn zal; doch u aangaande, niemand zal uitgaan uit de deur van zijn huis, tot aan den morgen.

22. Weźmiecie też snopek hysopu, i omoczycie we krwi, która będzie w miednicy, a pokropicie odrzwi, i oba podwoje oną krwią, która będzie w miednicy; a z was nie wynijdzie żaden ze drzwi domu swego aż do poranku.

22. És vegyetek egy kötés izsópot és mártsátok a vérbe, a mely az edényben van, és hintsétek meg a szemöldökfát és a két ajtófelet abból a vérből, a mely az edényben van; ti közűletek pedig senki se menjen ki az ő házának ajtaján reggelig.

22 и возьмите пучок иссопа, и обмочите в кровь, которая в сосуде, ипомажьте перекладину и оба косяка дверей кровью, которая в сосуде; а вы никто не выходите за двери дома своего до утра.

22. І возьміте по кущику гиссопу, та вмочіть у кров, що в мисцї, та й помажте поріг й оба одвірки кровю, що в мисцї, і нїхто з між вас не виходити ме за хатні двері свої до ранку.

23. Sillä Herra kulkee rankaisemassa egyptiläisiä; mutta kun Herra näkee veren ovenpäällisessä ja molemmissa pihtipielissä, menee hän sen oven ohi eikä salli tuhoojan tulla teidän taloihinne teitä vitsauksella lyömään.

23. Sillä Herra tahtoo käydä ohitse lyömään Egyptiläisiä: ja koska hän saa nähdä veren ovenpäällisessä ja molemmissa pihtipielissä, menee Herra sen oven ohitse, ja ei salli hukuttajan tulla teidän huoneisiinne rankaisemaan.

23. Sillä HERra käy ja waiwa Egyptiläisiä ja cosca hän saa nähdä weren owenpäälises ja molemmisa pihtipielis mene HERra sen owen ohidze ja ei salli hucuttajan tulla teidän huoneisijn rangaiseman.

23 For Jehovah will pass through to kill* the Egyptians and when he sees the blood upon the lintel and on the two side-posts, Jehovah will pass over the door and will not allow the destroyer to come in to your* houses to kill* you*.

23. For the LORD will pass through to smite the Egyptians; and when he seeth the blood upon the lintel, and on the two side posts, the LORD will pass over the door, and will not suffer the destroyer to come in unto your houses to smite you.

23. Og Herren skal gaa igennem for at slaa Ægypterne, og han skal se Blodet paa det øverste Dørtræ og paa beage Dørstolperne, og Herren skal gaa Døren forbi og ikke tilstede Fordærveren at komme til eders Huse for at slaa.

23. Förty Herren varder gångandes der framom, och skall plåga de Egyptier. Och när han får se blodet på öfra dörrträt och på de tu sidoträn, går Herren framom dörrena, och icke låter förderfvaren komma uti edor hus till att plåga.

23. Ja kui Jehowa mödalähhäb, Egiptusse-rahwast nuhtlema, ja nääb sedda werd ukse peälis-pu külges ja nende kahhe piitjalla külges: siis lähhäb Jehowa sest uksest möda, ja ei lasse mitte sedda ärrarikkujat teie koddade sisse tulla teid nuhtlema.

23. Nes Viešpats pereis, žudydamas egiptiečius; pamatęs kraują ant abiejų durų staktų ir skersinio, aplenks ir neleis žudytojui įeiti į jūsų namus.

23. Denn der HERR wird umhergehen und die Ägypter plagen. Und wenn er das Blut sehen wird an der Oberschwelle und den zwei Pfosten, wird er an der Tür vorübergehen und den Verderber nicht in eure Häuser kommen lassen, zu plagen.

23. Et l'Éternel passera pour frapper l'Égypte, et il verra le sang sur le linteau, et sur les deux poteaux; et l'Éternel passera par-dessus la porte, et ne permettra point au destructeur d'entrer dans vos maisons pour frapper.

23. Porque Jehová pasará hiriendo a los Egipcios; y como verá la sangre en el bate, y en los dos postes, Jehová pasará aquella puerta, y no dejará entrar al heridor en vuestras casas para herir.

23 Want de HEERE zal doorgaan, om de Egyptenaren te slaan; doch wanneer Hij het bloed zien zal aan den bovendorpel en aan de twee zijposten, zo zal de HEERE de deur voorbijgaan, en den verderver niet toelaten in uw huizen te komen om te slaan.

23. Bo przejdzie Pan zabijając Egipt; a ujrzawszy krew na odrzwiach i na obu podwojach, przestąpi Pan drzwi, i nie dopuści morderzowi, wchodzić do domów waszych zabijać was.

23. Mikor általmegy az Úr, hogy megverje az Égyiptombelieket és meglátja a vért a szemöldökfán és a két ajtófélen: elmegy az Úr az ajtó mellett és nem engedi, hogy a pusztító bemenjen öldökölni a ti házaitokba.

23 И пойдет Господь поражать Египет, и увидит кровь на перекладине и на обоих косяках, и пройдет Господь мимо дверей, и не попустит губителю войти в домы ваши для поражения.

23. І йти ме мимо Господь побивати Египтян, і побачить кров на порозі й на одвірках, і мине ті двері, і не попустить губителеві ввійти до вас у хату побивати вас.

24. Noudattakaa tätä; se olkoon ikuinen säädös sinulle ja sinun lapsillesi.

24. Sentähden pidä tämä sääty sinulle ja sinun lapsilles ijankaikkisesti.

24. Sentähden pidä tämä sääty sinulle ja sinun lapsilles ijancaickisesta.

24 And you* will observe this thing for an ordinance to you and to your sons everlasting.

24. And ye shall observe this thing for an ordinance to thee and to thy sons for ever.

24. Derfor skulle I varetage dette til en Skik for dig og for dine Børn evindeligen.

24. Derföre håll denna seden för dig och din barn till evig tid.

24. Ja teie peate sedda asja piddama seätud wisiks ennese ja omma lastele iggaweste.

24. Tai bus įstatas jums ir jūsų vaikams per amžius.

24. Darum so halte diese Weise für dich und deine Kinder ewiglich.

24. Vous garderez ceci comme une ordonnance perpétuelle, pour vous et pour vos enfants.

24. Y guardaréis esto por estatuto para vosotros y para vuestros hijos para siempre.

24 Onderhoudt dan deze zaak, tot een inzetting voor u en voor uw kinderen, tot in eeuwigheid.

24. I przestrzegać będziecie tego za ustawę, tobie i synom twoim aż na wieki.

24. Megtartsátok azért ezt a dolgot, rendtartás gyanánt, magadnak és fiaidnak mindörökre.

24 Храните сие, как закон для себя и для сынов своих на веки.

24. І переховувати мете се установою собі і дїтям вашим на віки.

25. Ja kun te tulette siihen maahan, jonka Herra on teille antava, niinkuin hän on sanonut, niin noudattakaa näitä menoja.

25. Ja koska te tulette siihen maahan, jonka Herra teille antava on, niinkuin hän sanonut on, niin pitäkäät tämä palvelus.

25. Ja cosca te tuletta sijhen maahan jonga HERRra teille andawa on nijncuin hän sanonut on nijn pitäkät tämä palwelus.

25 And it will happen, when you* have come to the land which Jehovah will give you*, just-as he has promised, that you* will keep this service.

25. And it shall come to pass, when ye be come to the land which the LORD will give you, according as he hath promised, that ye shall keep this service.

25. Og det skal ske, naar I komme til Landet, som Herren skal give eder, som han har sagt, da skulle I varetage denne Tjeneste.

25. Och när I kommen in uti landet, det Herren eder gifvandes varder, såsom han sagt hafver, så håller denna tjenstena.

25. Nenda peab se ollema, kui teie tullete senna male, mis Jehowa teile tahhab anda, nenda kui ta on räkinud: siis peate sedda tenistust piddama.

25. Kai atvyksite į šalį, kurią Viešpats jums duos, kaip Jis pažadėjo, laikykitės šitų nuostatų.

25. Und wenn ihr in das Land kommt, das euch der HERR geben wird, wie er geredet hat, so haltet diesen Dienst.

25. Et quand vous serez entrés au pays que l'Éternel vous donnera, comme il l'a dit, vous observerez cette cérémonie.

25. Y será, que cuando entrareis en la tierra que Jehová os dará, como habló, y guardareis este rito;

25 En het zal geschieden, als gij in dat land komt, dat u de HEERE geven zal, gelijk Hij gesproken heeft, zo zult gij dezen dienst onderhouden.

25. A gdy wnijdziecie do ziemi, którą wam da Pan, jako obiecał, tych obrzędów przestrzegać będziecie.

25. És mikor bementek a földre, melyet az Úr ád néktek, a mint megmondotta vala: akkor tartsátok meg ezt a szertartást.

25 Когда войдете в землю, которую Господь даст вам, как Он говорил,соблюдайте сие служение.

25. І як прийдете в землю, що дасть вам Господь, як і глаголав, дак сохраняти мете служеннє се.

26. Kun sitten lapsenne kysyvät teiltä: 'Mitä nämä menot merkitsevät?'

26. Ja koska teidän lapsenne sanovat teille: mikä palvelus tämä teillä on?

26. Ja cosca teidän lapsen sanowat teille: mikä palwelus tämä teillä on? Nijn teidän pitä sanoman:

26 And it will happen, when your* sons will say to you*, What do you* mean by this service?

26. And it shall come to pass, when your children shall say unto you, What mean ye by this service?

26. Og det skal ske, naar eders Børn sige til eder: Hvad er dette for en Tjeneste, som I have for?

26. Och när edor barn säga till eder: Hvad hafven I der för en tjenst?

26. Kui sünnib, et teie lapsed teie wasto ütlewad: Mis tenistus on se teile?

26. Kai jūsų vaikai klaus: ‘Ką reiškia šitos apeigos?’,

26. Und wenn eure Kinder werden zu euch sagen: Was habt ihr da für einen Dienst?

26. Et quand vos enfants vous diront: Que signifie pour vous cette cérémonie?

26. Y cuando os dijeren vuestros hijos: ¿Qué rito es este vuestro?

26 En het zal geschieden, wanneer uw kinderen tot u zullen zeggen: Wat hebt gij daar voor een dienst?

26. A gdy wam rzeką synowie wasi: Co to za obrzędy wasze?

26. Mikor pedig a ti fiaitok mondandják néktek: Micsoda ez a ti szertartástok?

26 И когда скажут вам дети ваши: что это за служение?

26. І як поспитають у вас тодї дїти ваші: Що се за служеннє в вас?

27. niin vastatkaa: 'Tämä on pääsiäisuhri Herralle, joka meni israelilaisten talojen ohi Egyptissä, kun hän rankaisi egyptiläisiä, mutta säästi meidän kotimme.' Silloin kansa kumartui maahan ja rukoili.

27. Niin teidän pitää sanoman: tämä on Herran pääsiäisuhri, joka ohitse meni Israelin lasten huoneet Egyptissä, koska hän rankaisi Egyptiläisiä, ja meidän huoneemme vapahti: niin kansa maahan kumartain rukoili.

27. tämä on HERran Pääsiäis uhri joca ohidzen meni Israelin lasten huonet Egyptis cosca hän rangais Egyptiläisiä ja meidän huonem wapahti: nijn Canssa maahan cumartain rucoilit.

27 that you* will say, It is the sacrifice of Jehovah's Passover, who passed over the houses of the sons of Israel in Egypt, when he killed* the Egyptians and delivered our houses. And the people bowed the head and worshiped.

27. That ye shall say, It is the sacrifice of the LORD'S passover, who passed over the houses of the children of Israel in Egypt, when he smote the Egyptians, and delivered our houses. And the people bowed the head and worshipped.

27. da skulle I sige: Det er Paaskeoffer for Herren, som gik Israels Børns Huse forbi i Ægypten, der han slog Ægypterne og friede vore Huse; saa bøjede Folket sig og tilbad.

27. Skolen I säga: Det är Herrans Passahoffer, den der gick framom Israels barn i Egypten, då han plågade de Egyptier, och frälste vår hus. Då bugade sig folket, och tillbad.

27. Siis peate ütlema: Se on Pasa-ohwer Jehowale, kes Israeli laste koddadest möda läks Egiptusses, kui ta Egiptusse-rahwast nuhtles ja meie perred ärrapeästis. Siis kum̃ardas rahwas peaga ja heitis silmili mahha.

27. atsakykite: ‘Tai yra Paschos auka Viešpačiui, kuris aplenkė izraelitų namus Egipte, kai Jis išžudė egiptiečius ir išlaisvino mūsų namus’ ‘‘. Tada žmonės nusilenkė ir pagarbino Viešpatį.

27. sollt ihr sagen: Es ist das Passahopfer des HERRN, der an den Kindern Israel vorüberging in Ägypten, da er die Ägypter plagte und unsere Häuser errettete. Da neigte sich das Volk und betete an.

27. Alors vous répondrez: C'est le sacrifice de la Pâque à l'Éternel, qui passa par-dessus les maisons des enfants d'Israël en Égypte, quand il frappa l'Égypte et qu'il préserva nos maisons. Alors le peuple s'inclina et se prosterna.

27. Vosotros responderéis: Esta es la víctima de la páscua de Jehová, el cual pasó por encima de las casas de los hijos de Israel en Egipto, cuando hirió a los Egipcios, y libró nuestras casas. Entónces el pueblo se inclinó, y adoró.

27 Zo zult gij zeggen: Dit is den HEERE een paasoffer, Die voor de huizen der kinderen Israels voorbijging in Egypte, toen Hij de Egyptenaars sloeg, en onze huizen bevrijdde! Toen boog zich het volk en neigde zich.

27. Tedy rzeczecie: Ofiara to przejścia Paóskiego, który przestępował domy synów Izraelskich w Egipcie, gdy zabijał Egipt, a domy nasze wyzwalał. Zatem schylił się lud, i pokłonił się.

27. Akkor mondjátok: Páskha-áldozat ez az Úrnak, a ki elment az Izráel fiainak házai mellett Égyiptomban, mikor megverte az Égyiptombelieket, a mi házainkat pedig megoltalmazta. És a nép meghajtá magát és leborula.

27 скажите: это пасхальная жертва Господу, Который прошел мимо домов сынов Израилевых в Египте, когда поражал Египтян, идомы наши избавил. И преклонился народ и поклонился.

27. Ви казати мете: Жертва пасхова се Господеві, що проходив понад хатами в синів Ізрайлевих в Египтї, як побивав Египтян, доми ж наші ізбавив. І похилились люде й поприпадали до землї.

28. Ja israelilaiset menivät ja tekivät, niinkuin Herra oli Moosekselle ja Aaronille käskyn antanut; niin he tekivät.

28. Ja Israelin lapset menivät ja tekivät niinkuin Herra Mosekselle ja Aaronille käskenyt oli.

28. Ja Israelin lapset menit ja teit nijncuin HERra Mosexelle ja Aaronille käskenyt oli.

28 And the sons of Israel went and did so, as Jehovah had commanded Moses and Aaron, so did they.

28. And the children of Israel went away, and did as the LORD had commanded Moses and Aaron, so did they.

28. Og Israels Børn gik hen og gjorde det; efter som Herren havde befalet Mose og Aron, saa gjorde de.

28. Och Israels barn gingo bort, och gjorde såsom Herren Mose och Aaron budit hade.

28. Ja Israeli lapsed läksid ja teggid nenda; kui Jehowa olli Mosest ja Aaronit käsknud, nenda teggid nemmad.

28. Izraelitai ėjo ir padarė, kaip Viešpats įsakė Mozei ir Aaronui.

28. Und die Kinder Israel gingen hin und taten, wie der HERR Mose und Aaron geboten hatte.

28. Et les enfants d'Israël s'en allèrent, et firent comme l'Éternel l'avait commandé à Moïse et à Aaron; ils firent ainsi.

28. Y los hijos de Israel fueron, e hicieron como Jehová había mandado a Moisés y a Aarón, así lo hicieron.

28 En de kinderen Israels gingen en deden het, gelijk als de HEERE Mozes en Aaron geboden had, alzo deden zij.

28. I poszedłszy uczynili synowie Izraelscy, jako rozkazał Pan Mojżeszowi i Aaronowi, tak uczynili.

28. És menének és úgy cselekedének az Izráel fiai, a mint megparancsolta vala az Úr Mózesnek és Áronnak; úgy cselekedének.

28 И пошли сыны Израилевы и сделали: как повелел Господь Моисею и Аарону, так и сделали.

28. І пійшли та й учинили сини Ізрайлеві; як повелїв Господь Мойсейові та Аронові, так і вчинили.

29. Ja puoliyön aikana tapahtui, että Herra surmasi kaikki Egyptin maan esikoiset, valtaistuimellaan istuvan faraon esikoisesta vankikuopassa olevan vangin esikoiseen asti, ynnä kaikki karjan esikoiset.

29. Ja tapahtui puoliyön aikana, että Herra löi kaikki esikoiset Egyptin maalla, Pharaon esikoisesta, joka hänen istuimellansa istuman piti, niin vangin esikoiseen asti, joka oli vankihuoneessa, ja kaikki eläinten esikoiset.

29. JA puoliyön aicana löi HERra caicki esicoiset Egyptin maalla Pharaon esicoisest joca hänen istuimellans istui nijn fangin esicoisen asti joca oli fangihuones ja eläinden esicoiset.

29 And it happened at midnight, that Jehovah killed* all the firstborn in the land of Egypt, from the firstborn of Pharaoh who sat on his throne to the firstborn of the captive who was in the house in the pit and all the firstborn of cattle.

29. And it came to pass, that at midnight the LORD smote all the firstborn in the land of Egypt, from the firstborn of Pharaoh that sat on his throne unto the firstborn of the captive that was in the dungeon; and all the firstborn of cattle.

29. Og det skete om Midnatten, da slog Herren alle førstefødte i Ægyptens Land, fra den førstefødte for Farao, som sad paa sin Trone, indtil den førstefødte for den fangne, som var i Fængslets Hus, og alle førstefødte af Kvæget.

29. Och om midnattstid slog Herren allt det förstfödt var i Egypti lande, ifrå Pharaos förstfödda son, den på hans stol satt, allt intill dens förstfödda son, som fången satt i fängelset, och allt förstfödt af boskapenom.

29. Ja se sündis kesk ö aeges, et Jehowa mahhalöi keik essimessed poeglapsed Egiptusse male nihästi Warao essimesse poia, kes temma au-järje peäl istus, kui wangi essimesse poia, kes wangi-hones olli , ja keik lojuste essimessed issased lomad.

29. Vidurnaktį Viešpats išžudė visus pirmagimius Egipto šalyje, pradedant faraono, kuris sėdėjo soste, pirmagimiu, baigiant pirmagimiu kalinio, sėdinčio kalėjime, ir visus gyvulių pirmagimius.

29. Und zur Mitternacht schlug der HERR alle Erstgeburt in Ägyptenland von dem ersten Sohn Pharaos an, der auf seinem Stuhl saß, bis auf den ersten Sohn des Gefangenen im Gefängnis und alle Erstgeburt des Viehs.

29. Et il arriva qu'à minuit l'Éternel frappa tout premier-né dans le pays d'Égypte, depuis le premier-né de Pharaon, assis sur son trône, jusqu'aux premiers-nés des captifs qui étaient dans la prison, et tous les premiers-nés des bêtes.

29. Y aconteció que a la media noche Jehová hirió a todo primogénito en la tierra de Egipto, desde el primogénito de Faraón, que estaba sentado sobre su trono, hasta el primogénito del cautivo que estaba en la cárcel, y a todo primogénito de los animales.

29 En het geschiedde ter middernacht, dat de HEERE al de eerstgeborenen in Egypteland sloeg, van den eerstgeborene van Farao af, die op zijn troon zitten zou, tot op den eerstgeborene van den gevangene, die in het gevangenhuis was, en alle eerstgeborenen der beesten.

29. I stało się o północy, że Pan zabijał wszystkie pierworodztwa w ziemi Egipskiej, i od pierworodnego Faraonowego, siedzącego na stolicy jego, aż do pierworodnego więźnia, który był w więzieniu, i wszelkie pierworodne z bydląt.

29. Lőn pedig éjfélkor, hogy megöle az Úr minden elsőszülöttet Égyiptomnak földén, a Faraónak elsőszülöttétől fogva, a ki az ő királyi székiben űl vala, a tömlöczbeli fogolynak elsőszülöttéig és a baromnak is minden első fajzását.

29 В полночь Господь поразил всех первенцев в земле Египетской, отпервенца фараона, сидевшего на престоле своем, до первенца узника, находившегося в темнице, и все первородное из скота.

29. І сталось о півночі, що Господь побив усї первеньцї в Египецькій землї, від первеньця Фараонового, що седїв на престолї свойму, та й до первеньця невольника в темницї, і всї перваки в скотини.

30. Niin farao nousi sinä yönä ja kaikki hänen palvelijansa ynnä kaikki egyptiläiset, ja kova valitus oli Egyptissä; sillä ei ollut yhtään taloa, jossa ei ollut kuollutta.

30. Sinä yönä nousi Pharao ja kaikki hänen palveliansa, ja kaikki Egyptiläiset, ja suuri parku oli Egyptissä; sillä ei siellä ollut huonetta, jossa ei kuollutta ollut.

30. Sinä yönä nousi Pharao ja caicki hänen palwelians ja caicki Egyptiläiset ja suuri parcu oli Egyptis: sillä ei siellä ollut huonetta josa ei cuollut ollut.

30 And Pharaoh rose up in the night, he and all his servants and all the Egyptians and there was a great cry in Egypt(, because there was) not a house where there was not one dead.

30. And Pharaoh rose up in the night, he, and all his servants, and all the Egyptians; and there was a great cry in Egypt; for there was not a house where there was not one dead.

30. Da stod Farao op samme Nat og alle hans Tjenere og alle Ægypterne, og der blev et stort Skrig i Ægypten; thi der var ikke eet Hus, at der jo var en død deri.

30. Då stod Pharao upp, och alle hans tjenare på den nattene, och alle Egyptier, och ett stort rop vardt uti Egypten; ty der var intet hus, der icke en döder inne låg.

30. Ja Warao tousis ülles ösel, temma ja keik ta sullased ja keik Egiptusse-rahwas; ja suur kissendaminne olli Egiptusses, sest ei olnud ühteainust kodda, kus ep olnud surnud sees.

30. Naktį atsikėlė faraonas, jo tarnai ir visi egiptiečiai. Ir kilo didelis verksmas Egipte, nes nebuvo namų, kuriuose nebūtų mirusio.

30. Da stand Pharao auf und alle seine Knechte in derselben Nacht und alle Ägypter, und ward ein großes Geschrei in Ägypten; denn es war kein Haus, darin nicht ein Toter war.

30. Et Pharaon se leva de nuit, lui et tous ses serviteurs, et tous les Égyptiens; et il y eut un grand cri en Égypte, car il n'y avait point de maison où il n'y eût un mort.

30. Y levantóse aquella noche Faraón, él y todos sus siervos, y todos los Egipcios, y había un gran clamor en Egipto; porque no había casa donde no hubiese muerto.

30 En Farao stond op bij nacht, hij en al zijn knechten, en al de Egyptenaars; en er was een groot geschrei in Egypte; want er was geen huis, waarin niet een dode was.

30. Zatem wstał Farao onej nocy, i wszyscy słudzy jego, i wszystek Egipt, i wszczął się wielki krzyk w Egipcie; bo nie było domu, w którym by nie był umarły.

30. És fölkele a Faraó azon az éjszakán és mind az ő szolgái és egész Égyiptom, és lőn nagy jajgatás Égyiptomban; mert egy ház sem vala, melyben halott ne lett volna.

30 И встал фараон ночью сам и все рабы его и весь Египет; и сделался великий вопль в земле Египетской, ибо не было дома, где не было бы мертвеца.

30. Схопиться ж Фараон у ночі, й усї дворяне його, й усї Египтяне, аж постав зойк по всїй землї Египецькій. Не було бо дому й хатини, де б не було мерця.

31. Ja hän kutsutti yöllä Mooseksen ja Aaronin ja sanoi: Nouskaa ja menkää pois minun kansani joukosta, sekä te että israelilaiset; menkää ja palvelkaa Herraa, niinkuin olette puhuneet.

31. Ja hän kutsui Moseksen ja Aaronin yöllä, ja sanoi: nouskaat ja menkäät pois minun kansastani, sekä te että Israelin lapset: ja menkäät matkaanne ja palvelkaat Herraa, niinkuin te sanoneet olette.

31. Ja hän cudzui Mosexen ja Aaronin yöllä ja sanoi: walmistacat teitän ja mengät pois minun Canssastani sekä te että Israelin lapset ja mengät matcaan ja palwelcat HERra nijncuin te sanonet oletta.

31 And he called for Moses and Aaron by night and said, Rise up, you* get forth from among my people, both you* and the sons of Israel and go, serve Jehovah, as you* have said.

31. And he called for Moses and Aaron by night, and said, Rise up, and get you forth from among my people, both ye and the children of Israel; and go, serve the LORD, as ye have said.

31. Og han kaldte Mose og Aron om Natten og sagde: Gører eder rede, gaar ud af mit Folks Midte, baade I, saa og Israels Børn, og gaar, tjener Herren, som I have sagt.

31. Och han kallade Mose och Aaron om nattene, och sade: Görer eder redo, och farer ut ifrå mitt folk, I och Israels barn; går åstad, och tjener Herranom, såsom I sagt hafven.

31. Ja ta kutsus Mosest ja Aaronit ösel ja ütles: Wotke kätte, minge mo rahwa seast ärra, ni hästi teie kui Israeli lapsed, ja minge, tenige Jehowa, nenda kui teie ollete räkinud.

31. Tą naktį faraonas, pasišaukęs Mozę ir Aaroną, tarė: ‘‘Išeikite iš mano krašto, jūs ir izraelitai! Eikite, tarnaukite Viešpačiui, kaip sakėte.

31. Und er forderte Moses und Aaron in der Nacht und sprach: Macht euch auf und ziehet aus von meinem Volk, ihr und die Kinder Israel; gehet hin und dienet dem HERRN, wie ihr gesagt habt.

31. Il appela donc Moïse et Aaron, de nuit, et leur dit: Levez-vous; sortez du milieu de mon peuple, vous et les enfants d'Israël; allez, servez l'Éternel, comme vous l'avez dit.

31. E hizo llamar a Moisés y a Aarón de noche, y díjoles: Levantáos; salíd de en medio de mi pueblo vosotros y los hijos de Israel; e id, servíd a Jehová, como habéis dicho.

31 Toen riep hij Mozes en Aaron in den nacht, en zeide: Maakt u op, trekt uit het midden van mijn volk, zo gijlieden als de kinderen van Israel; en gaat heen, dient den HEERE, gelijk gijlieden gesproken hebt.

31. A wezwawszy Farao Mojżesza i Aarona w nocy, rzekł: Wstaócie, wynijdźcie z pośrodku ludu mego, i wy i synowie Izraelscy, a poszedłszy służcie Panu, jakoście mówili.

31. És hívatá Mózest és Áront éjszaka és monda: [3†] Keljetek fel, menjetek ki az én népem közűl, mind ti, mind Izráel fiai és menjetek, szolgáljatok az Úrnak, a mint mondátok.

31 И призвал фараон Моисея и Аарона ночью и сказал: встаньте, выйдите из среды народа моего, как вы, так и сыны Израилевы, и пойдите, совершите служение Господу, как говорили вы;

31. І покликав Мойсея та Арона та й каже: Вставайте, виходьте спроміж людей моїх, і ви й синове Ізрайлеві, та й ійдїте собі, служіте Господеві, як мовляли!

32. Ottakaa myös lampaanne ja karjanne mukaanne, niinkuin olette puhuneet, ja menkää ja rukoilkaa minullekin siunausta.

32. Ottakaat myös myötänne teidän lampaanne ja teidän karjanne, niinkuin te sanoneet olette, menkäät matkaanne; ja siunatkaat myös minua.

32. Ottacat myös myötän teidän lamban ja carjan nijncuin te sanonet oletta mengät matcaan ja siunatcat myös minua.

32 Take both your* flocks and your* herds, as you* have said and be gone and bless me also.

32. Also take your flocks and your herds, as ye have said, and be gone; and bless me also.

32. Tager baade eders Faar og eders Øksne, som I have sagt, og gaar, og I skulle ogsaa velsigne mig.

32. Tager ock med eder edor får och fä, såsom I sagt hafven; går åstad, och välsigner mig med.

32. Wötke ni hästi ommad puddolojuksed kui ommad weiksed, nenda kui teie ollete räkinud ja minge; ja önnistage mind ka.

32. Pasiimkite avis ir galvijus, kaip sakėte! Eikite ir palaiminkite mane taip pat!’‘

32. Nehmet auch mit euch eure Schafe und Rinder, wie ihr gesagt habt; gehet hin und segnet mich auch.

32. Prenez aussi vos brebis et vos bœufs, comme vous l'avez dit; allez, et bénissez-moi aussi.

32. Tomád también vuestras ovejas, también vuestras vacas, como habéis dicho, e ídos, y bendecídme también a mí.

32 Neemt ook met u uw schapen en uw runderen, zoals gijlieden gesproken hebt, en gaat heen, en zegent mij ook.

32. Nadto trzody wasze, i bydła wasze zabierzcie, jakoście żądali, a odchodząc, mnie też błogosławcie.

32. Juhaitokat is, barmaitokat is vegyétek, a mint [4†] mondátok és menjetek el és áldjatok engem is.

32 и мелкий и крупный скот ваш возьмите, как вы говорили; и пойдите и благословите меня.

32. І вівцї ваші, й товар ваш забірайте, як мовляли, та й ідїть а мене благословіть!

33. Ja egyptiläiset ahdistivat kansaa jouduttaaksensa heidän lähtöänsä maasta pois, sillä he ajattelivat: Me kuolemme kaikki.

33. Ja Egyptiläiset vaativat kansaa, ja hoputtaen ajoivat heitä pois maalta; sillä he sanoivat: me kuolemme jokainen.

33. Ja Egyptiläiset waadeit Canssa ja hoputtaden ajoit heitä pois maalda: sillä he sanoit: me cuolemma jocainen.

33 And the Egyptians were urgent upon the people, to send them out of the land in haste, because they said, We are all dead men.

33. And the Egyptians were urgent upon the people, that they might send them out of the land in haste; for they said, We be all dead men.

33. Og Ægypterne trængte lla ar dt paa Folket for astigen at faa dem hel af Landet; thi de sagde: Vi dø ille.

33. Och de Egyptier trängde fast uppå folket, att de måste med hast drifva dem ut af landet; ty de sade: Vi dö hvar och en.

33. Ja Egiptusse-rahwas käisid se rahwa peäle, et nemmad piddid neid ussinaste seält maalt ärrasaatma, sest nemmad ütlesid: Meie surreme keik ärra.

33. Egiptiečiai ragino tautą skubiai išeiti iš jų šalies, sakydami: ‘‘Mes visi išmirsime!’‘

33. Und die Ägypter drängten das Volk, daß sie es eilend aus dem Lande trieben; denn sie sprachen: Wir sind alle des Todes.

33. Et les Égyptiens pressèrent le peuple, pour le faire vite sortir du pays; car ils disaient: Nous sommes tous morts!

33. Y los Egipcios apremiaban al pueblo, dándose priesa a echarlos de la tierra, porque decían: Todos somos muertos.

33 En de Egyptenaars hielden sterk aan bij het volk, haastende, om die uit het land te drijven; want zij zeiden: Wij zijn allen dood!

33. I przynaglali Egipczanie ludowi, aby ich co rychlej wyprawili z ziemi; bo mówili: Pomrzemy wszyscy.

33. És az Égyiptombeliek [5†] erősen rajta valának, hogy a népet mentül hamarább kiküldhessék az országból; mert azt mondják vala: mindnyájan meghalunk.

33 И понуждали Египтяне народ, чтобы скорее выслать его из земли той; ибо говорили они: мы все помрем.

33. І понукали Египтяне людей, хапаючись проводити їх із землї; бо казали: Пропадемо всї!

34. Ja kansa otti taikinansa, ennenkuin se oli hapannut, ja kantoi taikinakaukalonsa vaippoihin käärittynä olkapäillään.

34. Ja kansa kantoi taikinansa, ennenkuin se happani, nimittäin tähteensä, sidottuna vaatteisiin olallansa.

34. JA Canssa cannoit olallans uden taikinan ennencuin se happani ruaxens sidottuna waatteisijn.

34 And the people took their dough before it was leavened, their kneading-troughs being bound up in their clothes upon their shoulders.

34. And the people took their dough before it was leavened, their kneadingtroughs being bound up in their clothes upon their shoulders.

34. Saa tog I! Folket sin Dejg op, for den blev syret, deres Dejgtruge, ind svøbte i deres Kapper, paa deres Skuldre.

34. Och folket bar råan deg, förra än han försyrad vardt, till deras mat, bundnan i deras kläder, på deras axlar.

34. Ja rahwas kandis omma taignat, enne kui se happuks sanud: nende leiwa-künnad ollid nende selgas nende riette sisse seutud.

34. Žmonės ėmė ant pečių dar neįrūgusią tešlą duonkubiliuose, įvyniotą į apsiaustus.

34. Und das Volk trug den rohen Teig, ehe denn er versäuert war, zu ihrer Speise, gebunden in ihren Kleidern, auf ihren Achseln.

34. Le peuple prit donc sa pâte, avant qu'elle fût levée, avec leurs huches liées dans leurs vêtements sur leurs épaules.

34. Y llevó el pueblo su masa ántes que se leudase, sus masas atadas, en sus sábanas sobre sus hombros.

34 En het volk nam zijn deeg op, eer het gedesemd was, hun deegklompen, gebonden in hun klederen, op hun schouderen.

34. Wziął tedy lud ciasta swe, pierwej niż zakisiały; a one ciasta swe uwinąwszy w szaty swe, kładli na ramiona swoje.

34. És a nép az ő tésztáját, minekelőtte megkelt volna, sütőteknőivel együtt ruhájába kötve, vállára veté.

34 И понес народ тесто свое, прежде нежели оно вскисло; квашни их, завязанные в одеждах их, были на плечах их.

34. І позабирали люде тїста свої ще до закису, дїжї свої поввязували в одїж їх по заплїчу в їх.

35. Ja israelilaiset olivat tehneet Mooseksen sanan mukaan: he olivat pyytäneet egyptiläisiltä hopea- ja kultakaluja sekä vaatteita.

35. Ja Israelin lapset olivat tehneet Moseksen sanan jälkeen, ja olivat anoneet Egyptiläisiltä hopia- ja kulta-astioita ja vaatteita.

35. Ja Israelin lapset olit tehnet Mosexen sanan jälken: ja olit anonet Egyptiläisildä hopia ja culdacaluja ja waatteita.

35 And the sons of Israel did according to the word of Moses and they asked of the Egyptians jewels of silver and jewels of gold and garments.

35. And the children of Israel did according to the word of Moses; and they borrowed of the Egyptians jewels of silver, and jewels of gold, and raiment:

35. Og Israels Børn havde gjort efter Mose Ord og begæret af Ægypterne Sølvkar og Guldkar og Klæder.

35. Och Israels barn hade gjort såsom Mose sagt hade; och hade bedts af de Egyptier silfver, och gyldene tyg, och kläder.

35. Ja Israeli lapsed ollid teinud Mosesse sanna järrele, ja Egiptusse-rahwa käest küssinud höbbe-riisto ja kuld-riisto ja ridid.

35. Ir izraelitai padarė, kaip Mozė buvo sakęs; jie paprašė iš egiptiečių sidabrinių bei auksinių daiktų ir drabužių.

35. Und die Kinder Israel hatten getan, wie Mose gesagt hatte, und von den Ägyptern gefordert silberne und goldene Geräte und Kleider.

35. Or, les enfants d'Israël avaient fait selon la parole de Moïse, et avaient demandé aux Égyptiens des objets d'argent et d'or, et des vêtements.

35. E hicieron los hijos de Israel conforme al mandamiento de Moisés, demandando a los Egipcios vasos de plata, y vasos de oro, y vestidos.

35 De kinderen Israels nu hadden gedaan naar het woord van Mozes, en hadden van de Egyptenaren geeist zilveren vaten, en gouden vaten, en klederen.

35. Tedy synowie Izraelscy uczynili według rozkazania Mojżeszowego, i wypożyczali u Egipczan naczynia srebrnego, i naczynia złotego, i szat.

35. Az Izráel fiai pedig Mózes beszéde szerint cselekedének és kérének az Égyiptombeliektől ezüst edényeket és arany edényeket, meg ruhákat.

35 И сделали сыны Израилевы по слову Моисея и просили у Египтян вещей серебряных и вещей золотых и одежд.

35. І чинили сини Ізрайлеві по слову Мойсейовому, і вижичали в Египтян клейноти срібні й клейноти золоті й шати.

36. Ja Herra oli antanut kansan päästä egyptiläisten suosioon, niin että nämä suostuivat heidän pyyntöönsä; ja niin he veivät saalista egyptiläisiltä.

36. Ja Herra oli antanut kansalle armon Egyptiläisten edessä, että he lainasivat, ja niin he paljastivat Egyptiläiset.

36. Ja HERra oli andanut Canssalle armon Egyptiläisten edes että he annoit heille ja nijn he tyhjänsit Egyptiläiset.

36 And Jehovah gave the people favor in the sight of the Egyptians, so that they let them have what they asked. And they despoiled the Egyptians.

36. And the LORD gave the people favour in the sight of the Egyptians, so that they lent unto them such things as they required. And they spoiled the Egyptians.

36. Og Herren havde givet Folket Naade for Ægypternes Øjne, saa at de lode dem faa dem; og de skilte Ægypterne derved.

36. Och Herren hade gifvit folkena nåd för de Egyptier, så att de lånte dem; och de blottade de Egyptier.

36. Ja Jehowa olli selle rahwale armo saatnud Egiptusse-rahwa käest, et nemmad teggid, mis teised küssisid, ja nemmad wisid sedda Egiptusse-rahwa käest ärra.

36. Viešpats palankiai nuteikė izraelitams egiptiečius, kurie patenkino jų prašymą. Taip jie apiplėšė egiptiečius.

36. Dazu hatte der HERR dem Volk Gnade gegeben vor den Ägyptern, daß sie ihnen willfährig waren; und so nahmen sie es von den Ägyptern zur Beute.

36. Et l'Éternel avait fait trouver grâce au peuple aux yeux des Égyptiens, qui les leur avaient prêtés; et ils dépouillèrent les Égyptiens.

36. Y Jehová dió gracia al pueblo delante de los Egipcios, y prestáronles, y ellos despojaron a los Egipcios.

36 Daartoe had de HEERE het volk genade gegeven in de ogen der Egyptenaren, dat zij hun hun begeerte deden; en zij beroofden de Egyptenaren.

36. A Pan dał łaskę ludowi w oczach Egipczanów, że im pożyczali; i złupili Egipt.

36. Az Úr pedig kedvessé [6†] tette vala a népet az Égyiptombeliek előtt, hogy kérésökre hajlának és kifoszták az Égyiptombelieket.

36 Господь же дал милость народу Своему в глазах Египтян: и они давали ему, и обобрал он Египтян.

36. І дав Господь ласку людям в очу в Египтян, що вволяли волю їх, і спліндрували вони Египтян.

37. Ja israelilaiset lähtivät liikkeelle ja kulkivat Ramseksesta Sukkotiin; heitä oli noin kuusisataa tuhatta jalkamiestä, paitsi vaimoja ja lapsia.

37. Niin matkustivat Israelin lapset Rameksesta Sukkotiin, lähes kuusisataa tuhatta jalkamiestä, paitsi lapsia.

37. NIin matcustit Israelin lapset Ramesexest Suchothijn cuusisatatuhatta jalcamiestä paidzi lapsia.

37 And the sons of Israel journeyed from Rameses to Succoth, about six hundred thousand on foot who were men, besides children.

37. And the children of Israel journeyed from Rameses to Succoth, about six hundred thousand on foot that were men, beside children.

37. Saa rejste Israels Børn fra Raamses til Sukot, henved seks Hundrede Tusinde Mænd til Fods, foruden smaa Børn.

37. Så drogo Israels barn ut ifrå Rameses till Succoth, sexhundradetusend män till fot, förutan barn.

37. Ja Israeli lapsed läksid tele Ramsesest Sukkoti, liggi kuussada tuhhat jalla-wägge, mis meeste-rahwas, issi wäetimad lapsed.

37. Apie šeši šimtai tūkstančių vyrų iš Izraelio sūnų, neskaičiuojant vaikų, išėjo iš Ramzio į Sukotą.

37. Also zogen aus die Kinder Israel von Raemses gen Sukkoth, sechshunderttausend Mann zu Fuß ohne die Kinder.

37. Et les enfants d'Israël partirent de Ramsès pour Succoth, au nombre d'environ six cent mille hommes de pied, sans les petits enfants.

37. Y partieron los hijos de Israel de Rameses a Socot como seiscientos mil hombres de a pié, sin los niños.

37 Alzo reisden de kinderen Israels uit van Rameses naar Sukkoth, omtrent zeshonderd duizend te voet, mannen alleen, behalve de kinderkens.

37. Ciągnęli tedy synowie Izraelscy z Rameses do Suchotu, około sześć kroć sto tysięcy pieszych mężów tylko, okrom dzieci.

37. És elindulának Izráel fiai [7†] Rameszeszből Szukhóthba, mintegy hatszáz ezeren gyalog, csupán férfiak a gyermekeken kívül.

37 И отправились сыны Израилевы из Раамсеса в Сокхоф до шестисоттысяч пеших мужчин, кроме детей;

37. І мандрували сини Ізрайлеві од Рамсесу до Сухоту до шесьтьох сот тисяч пішки чоловіка, опріч дїтви.

38. Ja myös paljon sekakansaa meni heidän kanssansa, sekä lampaita ja raavaskarjaa suuret laumat.

38. Ja paljo kaikkinaista kansaa meni heidän kanssansa, ja lampaita, ja karjaa, ja sangen paljon eläimiä.

38. Ja myös paljo yhteistä Canssa meni heidän cansans ja lambait ja carja ja sangen paljo eläimitä.

38 And a mixed multitude also went up with them and flocks and herds, even very much cattle.

38. And a mixed multitude went up also with them; and flocks, and herds, even very much cattle.

38. Ja og en stor Hob af alle Haande Folk drog op med dem, og Faar og Øksne, ja saare meget Kvæg.

38. Och mycket gement folk drog också med dem; och får och fä, och ganska mycken boskap.

38. Ja ka paljo alwa rahwast läksid nendega ülles, ja puddolojuksed ja weiksed, wägga paljo lodussid.

38. Taip pat daugybė kitų žmonių ėjo su jais ir didelės kaimenės avių bei galvijų.

38. Und es zog auch mit ihnen viel Pöbelvolk und Schafe und Rinder, sehr viel Vieh.

38. Un grand nombre d'étrangers montèrent aussi avec eux, ainsi que des brebis et des bœufs, un bétail très considérable.

38. Y también subió con ellos grande multitud de diversa suerte de gentes, y ovejas y vacas, y ganados muy muchos.

38 En veel vermengd volk trok ook met hen op, en schapen, en runderen, gans veel vee.

38. Ale i ludu pospolitego wiele szło z nimi, i owiec, i bydła, dobytek bardzo wielki.

38. Sok elegy nép is méne fel velök; juh is, szarvasmarha is, felette sok barom.

38 и множество разноплеменных людей вышли с ними, и мелкий и крупный скот, стадо весьма большое.

38. І мішаного народу много знялось із ними, й вівцї, і товар, дуже багацько скотини.

39. Ja he leipoivat siitä taikinasta, jonka olivat tuoneet Egyptistä, happamattomia leipiä; sillä se ei ollut hapannut, kun heidät karkoitettiin Egyptistä. He eivät olleet saaneet viipyä, eivätkä he myöskään olleet valmistaneet itsellensä evästä.

39. Ja he leipoivat siitä uudesta taikinasta, jonka he olivat tuoneet Egyptistä, happamattomia leipiä; sillä ei se ollut hapannut, sentähden että he ajettiin Egyptistä pois, eikä myös saaneet viipyä, ja ei semminkään saaneet heillensä evästä valmistaa.

39. Ja he leiwoit sijtä udesta taikinasta jonga he olit tuonet Egyptistä happamattomia leipiä sillä ei se ollut hapannut sentähden että he ajettin Egyptistä pois eikä myös saanet wijpyä ja ei semmengän saanet heillens ewästä walmista.

39 And they baked unleavened cakes of the dough which they brought forth out of Egypt, because it was not leavened, because they were thrust out of Egypt and could not abide, neither had they prepared for themselves any provisions.

39. And they baked unleavened cakes of the dough which they brought forth out of Egypt, for it was not leavened; because they were thrust out of Egypt, and could not tarry, neither had they prepared for themselves any victual.

39. Og de bagte af den Dejg, som de førte fra Ægypten, usyrede Kager, thi den var ikke syret; fordi de vare uddrevne af Ægypten og kunde ikke tøve og havde end ikke beredt sig Tæring.

39. Och de bakade af den råa degen, som de utur Egypten förde, osyrade kakor; ty han var icke syrad, efter de vordo utdrefne utur Egypten, och kunde icke förtöfva, och hade eljest ingen kost beredt sig.

39. Ja nem̃ad teggid sest taignast, mis nem̃ad Egiptussest ollid wäljatonud, hapnematta kogid, sest ta polnud weel mitte hapnend: sest et neid Egiptussest wäljaaeti, ja nemmad ei woinud mitte wibida, ja ei woinud ka mitte tee-roga ennestele tehha.

39. Jie kepė iš tešlos, kurią išsinešė iš Egipto, neraugintus papločius. Ji dar nebuvo įrūgusi, nes jie buvo skubiai išvaryti iš Egipto ir nespėjo pasigaminti maisto kelionei.

39. Und sie buken aus dem rohen Teig, den sie aus Ägypten brachten, ungesäuerte Kuchen; denn es war nicht gesäuert, weil sie aus Ägypten gestoßen wurden und nicht verziehen konnten und sich sonst keine Zehrung zubereitet hatten.

39. Et ils firent cuire en gâteaux sans levain la pâte qu'ils avaient emportée d'Égypte, car elle n'était pas levée; car ils avaient été chassés d'Égypte, sans pouvoir s'attarder, et ils ne s'étaient même préparé aucune provision.

39. Y cocieron la masa, que habían sacado de Egipto e hicieron tortas sin levadura; porque no habían leudado; porque echándolos los Egipcios no habían podido detenerse, ni aun aparejarse comida.

39 En zij bakten van het deeg, dat zij uit Egypte gebracht hadden, ongezuurde koeken; want het was niet gedesemd; overmits zij uit Egypte uitgedreven werden, zodat zij niet vertoeven konden, noch ook tering voor zich bereiden.

39. I popiekli z ciasta zadziałanego, które wynieśli z Egiptu, placki przaśne; bo nie było zakwaszone, przeto że wygnani byli z Egiptu, a nie mogli zmieszkać; żywności też sobie byli nie przygotowali.

39. És sütének a tésztából, melyet Égyiptomból hoztak vala, kovásztalan pogácsákat, mert meg nem kelhet vala, mivelhogy [8†] kiűzetének Égyiptomból és nem késhetének s még eleséget sem készítének magoknak.

39 И испекли они из теста, которое вынесли из Египта, пресные лепешки, ибо оно еще не вскисло, потому что они выгнаны были из Египта и не могли медлить, и даже пищи не приготовили себе на дорогу.

39. І понапекали палениць опрісноків із тїста, що позабірали з Египту; бо ще не закисло, а їх виганяли з Египту, і не можна було гаятись, а запасу собі не приготовили.

40. Mutta aika, jonka israelilaiset olivat asuneet Egyptissä, oli neljäsataa kolmekymmentä vuotta.

40. Se aika kuin Israelin lapset asuivat Egyptissä, oli neljäsataa ja kolmekymmentä ajastaikaa.

40. Se aica cuin Israelin lapset asuit Egyptis oli neljäsata ja colmekymmendä ajastaica.

40 Now the time that the sons of Israel dwelt in the land of Egypt and the land of Canaan was four hundred and thirty years.

40. Now the sojourning of the children of Israel, who dwelt in Egypt, was four hundred and thirty years.

40. Og Israels Børn havde boet udi Ægypten i fire Hundrede Aar og tredive Aar.

40. Tiden, i hvilkom Israels barn bodde i Egypten, är fyrahundrade och tretio år.

40. Ja Israeli laste ellamisse aeg, mis nemmad Egiptusses ellanud, on nellisadda ja kolmkümmend aastat.

40. Izraelitai pragyveno Egipte keturis šimtus trisdešimt metų.

40. Die Zeit aber, die die Kinder Israel in Ägypten gewohnt haben, ist vierhundertunddreißig Jahre.

40. Or, le séjour que les enfants d'Israël firent en Égypte, fut de quatre cent trente ans.

40. El tiempo que los hijos de Israel habitaron en Egipto, fué cuatrocientos y treinta años.

40 De tijd nu der woning, dien de kinderen Israels in Egypte gewoond hebben, is vierhonderd jaren en dertig jaren.

40. A czasu mieszkania synów Izraelskich, którego mieszkali w Egipcie, było cztery sta lat, i trzydzieści lat.

40. Az Izráel fiainak lakása pedig, a míg Égyiptomban laknak, [9†] négyszáz harmincz esztendő vala.

40 Времени же, в которое сыны Израилевы обитали в Египте, было четыреста тридцать лет.

40. Пробуваннє синів Ізрайлевих у Египтї було чотирі ста і трийцять год.