10 luku

Kahdeksas ja yhdeksäs vitsaus; heinäsirkat ja pimeys.

1. Sitten Herra sanoi Moosekselle: Mene faraon tykö, sillä minä olen koventanut hänen sydämensä ja hänen palvelijainsa sydämet, että tekisin nämä tunnustekoni heidän keskellänsä

1. Ja Herra sanoi Mosekselle: mene Pharaon tykö; sillä minä paadutin hänen ja hänen palveliainsa sydämet, tehdäkseni nämät minun ihmeeni heidän seassansa.

1. JA HERra sanoi Mosexelle: mene Pharaon tygö sillä minä paadutin hänen ja hänen palwelioittens sydämet tehdäxeni nämät minun ihmeni heidän seasans.

1 And Jehovah said to Moses, Go in to Pharaoh, becauseI have hardened his heart and the heart of his servants, that I may show these my signs in the midst of them,

1. And the LORD said unto Moses, Go in unto Pharaoh: for I have hardened his heart, and the heart of his servants, that I might shew these my signs before him:

1. Og Herren sagde til Mose: Gak ind til Farao; thi jeg har forhærdet hans Hjerte og hans Tjeneres Hjerte for at gøre disse mine Tegn iblandt dem,

1. Och Herren sade till Mose: Gack in till Pharao; ty jag hafver förhärdat hans och hans tjenares hjerta, på det jag skall göra dessa min tecken ibland dem;

1. Ja Jehowa ütles Mosesse wasto: Minne Warao jure, sest minna ollen temma süddame ja ta sullaste süddame lasknud raskeks sada, et ma need minno imme-tähhed teeksin temma jures.

1. Viešpats tarė Mozei: ‘‘Eik pas faraoną, nes Aš užkietinau jo ir jo tarnų širdis, kad padaryčiau šituos ženklus jų tarpe

1. Und der HERR sprach zu Mose: Gehe hinein zu Pharao; denn ich habe sein und seiner Knechte Herz verhärtet, auf daß ich diese meine Zeichen unter ihnen tue,

1. Et l'Éternel dit à Moïse: Va vers Pharaon, car j'ai appesanti son cœur et le cœur de ses serviteurs, afin de mettre au milieu d'eux mes prodiges,

1. Y JEHOVÁ dijo a Moisés: Entra a Faraón, porque yo he agravado su corazón, y el corazón de sus siervos, para dar entre ellos estas mis señales:

1 Daarna zeide de HEERE tot Mozes: Ga in tot Farao; want Ik heb zijn hart verzwaard, ook het hart zijner knechten, opdat Ik deze Mijn tekenen in het midden van hen zette;

1. Rzekł zatem Pan do Mojżesza: Wnijdź do Faraona; bom Ja obciążył serce jego, i serce sług jego, abym czynił te znaki moje między nimi;

1. És monda az Úr Mózesnek: Menj be a Faraóhoz, mert én keményítettem meg az ő szívét és az ő szolgáinak szívét, azért hogy ezeket az én jeleimet megtegyem közöttök.

1 И сказал Господь Моисею: войди к фараону, ибо Я отягчил сердце его и сердце рабов его, чтобы явить между ними сии знамения Мои,

1. І рече Господь Мойсейові: Увійди до Фараона; я ж бо закаменив запекле серце його і серце в дворян його, щоб менї показати сї знамення на них.

2. ja että sinä kertoisit lapsillesi ja lastesi lapsille, mitä minä olen tehnyt egyptiläisille, ja minun tunnustekoni, jotka olen tehnyt heidän keskellänsä, tietääksenne, että minä olen Herra.

2. Ja että sinä ilmoittaisit sinun lastes, ja sinun lastes lasten korviin, mitä minä tehnyt olen Egyptissä, ja minun ihmeeni, jotka minä tein heidän seassansa, että te tietäisitte, että minä olen Herra.

2. Ja että sinä ilmoitaisit sinun lastes ja lasteslasten corwijn mitä minä tehnyt olen Egyptis ja minun ihmeni jotca minä tein heidän seasans että te tietäisit että minä HERra olen.

2 and that you may tell in the ears of your son and of your son's son, what things I have worked upon Egypt and my signs which I have done among them, that you* may know that I am Jehovah.

2. And that thou mayest tell in the ears of thy son, and of thy son's son, what things I have wrought in Egypt, and my signs which I have done among them; that ye may know how that I am the LORD.

2. og for at du skal forkynde det for dine Børns og dine Børnebørns Øren, hvad jeg har udrettet i Ægypten, og mine Tegn, som jeg har sat iblandt dem; og I skulle fornemme, at jeg er Herren.

2. Och att du skall förkunna i din barnas öron, och din barnabarnas, hvad jag bedrifvit hafver i Egypten; och huru jag hafver bevisat min tecken ibland dem, att I skolen veta, att jag är Herren.

2. Ja sepärrast, et sa pead omma laste ja omma laste laste körwade ette juttustama, mis minna Egiptusses ollen teinud, ja mo imme-tähhed, mis ma nende seas ollen teinud, et teie tunnete, et Minna ollen Jehowa.

2. ir kad galėtum papasakoti savo vaikams ir vaikų vaikams, ką Aš padariau Egipte ir kokius ženklus parodžiau jų tarpe, kad žinotumėte, jog Aš esu Viešpats’‘.

2. und daß du verkündigest vor den Ohren deiner Kinder und deiner Kindeskinder, was ich in Ägypten ausgerichtet habe und wie ich meine Zeichen unter ihnen getan habe, daß ihr wisset: Ich bin der HERR.

2. Et afin que tu racontes à ton fils et au fils de ton fils, les exploits que j'aurai accomplis sur les Égyptiens et les prodiges que j'aurai faits au milieu d'eux, et que vous sachiez que je suis l'Éternel.

2. Y para que cuentes a tus hijos y a tus nietos las cosas que yo hice en Egipto, y mis señales, que yo dí entre ellos: y para que sepais que yo soy Jehová.

2 En opdat gij voor de oren uwer kinderen en uwer kindskinderen moogt vertellen, wat Ik in Egypte uitgericht heb, en Mijn tekenen, die Ik onder hen gesteld heb; opdat gijlieden weet, dat Ik de HEERE ben.

2. Ażebyś opowiadał w uszach synów twoich, i wnuków twoich, com uczynił w Egipcie, i znaki moje, którem pokazał na nich, abyście wiedzieli, żem Ja Pan.

2. És azért, hogy elbeszéljed azt a te fiadnak és fiad fiának hallatára, a mit Égyiptomban cselekedtem, és jeleimet, a melyeket rajtok tettem, hogy megtudjátok, hogy én vagyok az Úr.

2 и чтобы ты рассказывал сыну твоему и сыну сына твоего о том, что Я сделал в Египте, и о знамениях Моих, которые Я показал в нем, и чтобы вы знали, что Я Господь.

2. І щоб тобі можна було повідати в уші синові твойму, як я насьміявсь з Египту, і які знамення сотворив я над ним, щоб ви взнали, що я Господь.

3. Niin Mooses ja Aaron menivät faraon tykö ja sanoivat hänelle: Näin sanoo Herra, hebrealaisten Jumala: Kuinka kauan sinä kieltäydyt nöyrtymästä minun edessäni? Päästä minun kansani palvelemaan minua.

3. Niin menivät Moses ja Aaron Pharaon tykö, ja sanoivat hänelle: näin sanoo Herra Hebrealaisten Jumala: kuinka kauan et sinä tahdo nöyryyttää itsiäs minun edessäni? Päästä minun kansani palvelemaan minua;

3. Nijn menit Moses ja Aaron Pharaon tygö ja sanoit hänelle: näin sano HErra Hebrerein Jumala cuinga cauwan et sinä nöyrytä idzes minun edesäni? päästä minun Canssan palweleman minua.

3 And Moses and Aaron went in to Pharaoh and said to him, Jehovah says thus, the God of the Hebrews, How long will you refuse to humble yourself before me? Let my people go, that they may serve me.

3. And Moses and Aaron came in unto Pharaoh, and said unto him, Thus saith the LORD God of the Hebrews, How long wilt thou refuse to humble thyself before me? let my people go, that they may serve me.

3. Saa gik Mose og Aron ind til Farao og sagde til ham: Saa siger Herren, Hebræernes Gud: Hvor længe lærrer du dig ved at ydmyge dig for mit Ansigt: lad mit Folk fare, at de maa tjene mig.

3. Så gingo Mose och Aaron in till Pharao, och sade till honom: Detta säger Herren de Ebreers Gud: Huru länge vill du icke ödmjuka dig för mig, att du släpper mitt folk till att tjena mig?

3. Siis tullid Moses ja Aaron Warao jure ja ütlesid ta wasto: Nenda ütleb Jehowa Ebrea-rahwa Jummal: Kui kaua törgud sa minno ees ennast allandades? lasse mo rahwast minna, et nemmad mind teniwad.

3. Mozė ir Aaronas atėjo pas faraoną ir jam kalbėjo: ‘‘Taip sako Viešpats, hebrajų Dievas: ‘Ar ilgai dar tu nenusižeminsi prieš mane? Išleisk mano žmones, kad jie man tarnautų!

3. Also gingen Mose und Aaron hinein zu Pharao und sprachen zu ihm: So spricht der HERR, der Hebräer Gott: Wie lange weigerst du dich, dich vor mir zu demütigen, daß du mein Volk lassest, mir zu dienen?

3. Moïse et Aaron vinrent donc vers Pharaon, et lui dirent: Ainsi a dit l'Éternel, le Dieu des Hébreux: Jusqu'à quand refuseras-tu de t'humilier devant moi? Laisse aller mon peuple, afin qu'il me serve.

3. Entónces vino Moisés y Aarón a Faraón, y dijéronle: Jehová, el Dios de los Hebreos, ha dicho así: ¿Hasta cuando no querrás humillarte delante de mí? Deja ir a mi pueblo, para que me sirvan:

3 Zo gingen Mozes en Aaron tot Farao, en zeiden tot hem: Zo zegt de HEERE, de God der Hebreen: Hoe lang weigert gij u voor Mijn aangezicht te verootmoedigen? Laat Mijn volk trekken, dat zij Mij dienen.

3. Wszedł tedy Mojżesz i Aaron do Faraona, i mówili mu: Tak mówi Pan, Bóg Hebrajczyków: Dokądże nie chcesz uniżyć się przede mną? Wypuść lud mój, aby mi służył.

3. És beméne Mózes és Áron a Faraóhoz és mondának néki: Ezt mondja az Úr, a héberek Istene: Meddig nem akarod még magadat megalázni én előttem? Bocsásd el az én népemet, hogy szolgáljanak nékem.

3 Моисей и Аарон пришли к фараону и сказали ему: так говорит Господь, Бог Евреев: долго ли ты не смиришься предо Мною? отпусти народ Мой, чтобы он совершил Мне служение;

3. І прийшов Мойсей та Арон до Фараона та й промовили йому: Так каже Господь, Бог Єврейський: Докіль ще ставити меш опір, не хотячи впокоритись передо мною? Відпусти люде мої послужити менї.

4. Sillä jos sinä kieltäydyt päästämästä minun kansaani, niin katso, minä annan huomenna tulla sinun maahasi heinäsirkkoja.

4. Sillä jos sinä estelet päästää minun kansani; katso, niin minä huomenna tuotan heinäsirkat kaikkiin sinun maas ääriin,

4. Waan jos sinä estelet päästä minun Canssani Cadzo nijn minä huomena tuotan heinäsircat caickijn sinun maas ärijn.

4 Else, if you refuse to let my people go, behold, tomorrow I will bring locusts into your border.

4. Else, if thou refuse to let my people go, behold, to morrow will I bring the locusts into thy coast:

4. Thi dersom du vægrer dig ved at lade mit Folk fare, se, da vil jeg i Morgen lade Græshopper komme i dit Landemærke.

4. Vill du icke släppa mitt folk, si, så vill jag i morgon låta komma gräshoppor i alla dina landsändar;

4. Sest kui sinna kelad mo rahwast ärraminnemast, wata siis tahhan ma hom̃e rohhotirtsud so raia peäle tua.

4. Jei neišleisi mano tautos, rytoj užleisiu skėrius ant tavo krašto.

4. Weigerst du dich, mein Volk zu lassen, siehe, so will ich morgen Heuschrecken kommen lassen an allen Orten,

4. Car si tu refuses de laisser aller mon peuple, voici, je ferai venir demain des sauterelles dans ton territoire.

4. Y si aun rehusas de dejarle ir, he aquí que yo traeré mañana langosta en tus términos,

4 Want indien gij weigert Mijn volk te laten trekken, zie, zo zal Ik morgen sprinkhanen in uw landpale brengen.

4. Bo jeźli nie będziesz chciał wypuścić ludu mego, oto ja przywiodę jutro szaraóczę na granicę twoję,

4. Mert ha te nem akarod az én népemet elbocsátani, ímé én holnap sáskát hozok a te határodra.

4 а если ты не отпустишь народа Моего, то вот, завтра Я наведу саранчу на твою область:

4. Коли ж не схочеш одпустити люде мої, се я наведу завтра сарану на займища твої.

5. Ja ne peittävät maan pinnan, niin ettei maata näy, ja ne syövät tähteet siitä, mikä teille rakeilta pelastui ja jäi, ja ne syövät kaikki teidän puunne, jotka kedolla kasvavat.

5. Niin että heidän pitää peittämän maan, niin ettei maa pidä näkymän; ja heidän pitää syömän tähteet, mitkä teille on jääneet rakeilta, ja pitää syömän kaikki vihottavaiset puut teidän kedollanne,

5. Nijn että heidän pitä peittämän maan nijn ettei maa pidä näkymän ja heidän pitä syömän tähtet cuin teille on jäänet rakehilda ja pitä syömän caicki wihottawaiset puut medzäs.

5 And they will cover the face of the earth, so that no man is able to see the ground. And they will eat the residue of what has escaped, which remains to you* from the hail and will eat every tree which grows for you* out of the field.

5. And they shall cover the face of the earth, that one cannot be able to see the earth: and they shall eat the residue of that which is escaped, which remaineth unto you from the hail, and shall eat every tree which groweth for you out of the field:

5. Og de skulle skjule Synet af Jorden, at man ikke skal kunne se Jorden, og de skulle opæde det øvrige, som er reddet, og hvad der er blevet eder tilovers fra Hagelen, og de skulle æde hvert Træ, som vokser op hos eder af Marken.

5. Så att de skola öfvertäcka landet, så att man icke skall se landet, och de skola uppäta hvad eder qvart blifvet och undsatt är för haglena, och skola uppäta all edor grödande trä på markene;

5. Ja nemmad peawad Ma pinda ärrakatma, et ükski ei sa sedda maad nähha, ja nemmad peawad ärrasöma sedda mis üllejänud sest, mis ärrapeäsnud, mis teile rahhest on üllejänud, ja nemmad peawad pude peält keik ärrasöma, ja mis teile wälja peäl ülleskasnud.

5. Jie taip apdengs šalį, kad nesimatys žemės; jie nuės išlikusį nuo krušos derlių, nugrauš kiekvieną žaliuojantį medį;

5. daß sie das Land bedecken, also daß man das Land nicht sehen könne; und sie sollen fressen, was euch übrig und errettet ist vor dem Hagel, und sollen alle grünenden Bäume fressen auf dem Felde{~}

5. Et elles couvriront la face de la terre, et l'on ne pourra plus voir la terre; et elles dévoreront le reste de ce qui est échappé, ce que la grêle vous a laissé; et elles dévoreront tous les arbres qui poussent dans vos champs;

5. La cual cubrirá la haz de la tierra, que la tierra no pueda ser vista, y ella comerá lo que quedó salvo, lo que os ha quedado del granizo: y comerá todo árbol que os produce fruto en el campo.

5 En zij zullen het gezicht des lands bedekken, alzo dat men de aarde niet zal kunnen zien; en zij zullen afeten het overige van hetgeen ontkomen is, hetgeen ulieden overgebleven was van den hagel; zij zullen ook al het geboomte afeten, dat ulieden uit het veld voortkomt.

5. Która okryje wierzch ziemi, że jej widać nie będzie, i zje ostatek pozostały, który wam został po gradzie, i pogryzie każde drzewo rodzące na polu.

5. És elborítja a földnek színét, úgy hogy nem lesz látható a föld, és megemészti a megmenekedett maradékot, a mi megmaradt néktek a jégeső után, és megemészt minden fát, mely néktek sarjadzik a mezőn.

5 она покроет лице земли так, что нельзя будет видеть земли, и поест у вас оставшееся, уцелевшее от града; объест также все дерева, растущие у вас в поле,

5. І вкриє лице землї, що й землї буде не знати, і поїсть увесь останок, що зістався вам од гряду, і жерти ме всяке дерево, що виростає вам у полї;

6. Ja ne täyttävät sinun talosi ja kaikkien sinun palvelijaisi talot ja kaikkien egyptiläisten talot, niin ettei sinun isäsi eivätkä esi-isäsi ole sellaista nähneet siitä päivästä, jona tulivat maailmaan, hamaan tähän päivään asti. Ja hän kääntyi ja lähti pois faraon luota.

6. Ja täyttämän sinun huonees, ja kaikkein sinun palveliais huoneet, ja koko Egyptin huoneet; jonka kaltaisia sinun isäs ja isäisisät ei nähneet ole, siitä päivästä kuin he maan päällä olleet ovat tähän päivään asti. Ja hän käänsi itsensä ja meni ulos Pharaon tyköä.

6. Ja pitä täyttämän sinun huones ja caickein sinun palweliais huonet ja caickein Egyptiläisten huonet jongacaltaista sinun Isäs ja Isäsisät ei nähnet ole sijtä päiwäst cuin he maan päälle tulit tähän päiwän asti. Ja hän käänsi idzens ja meni Pharaon tykö.

6 And your houses will be filled and the houses of all your servants and the houses of all the Egyptians, as neither your fathers nor your fathers' fathers have seen, since the day that they were upon the earth to this day. And he turned and went out from Pharaoh.

6. And they shall fill thy houses, and the houses of all thy servants, and the houses of all the Egyptians; which neither thy fathers, nor thy fathers' fathers have seen, since the day that they were upon the earth unto this day. And he turned himself, and went out from Pharaoh.

6. Og dine Huse skulle fyldes og alle dine Tjeneres Huse og alle Ægypternes Huse, hvilket hverken dine Fædre eller dine Forfædre have set, fra den Tid de bleve til paa Jorden indtil denne Dag; saa vendte han sig og gik ud fra Farao.

6. Och skola uppfylla all din hus, och alla dina tjenares hus, och alla Egyptiers hus, hvilkas like dine fäder, och dina fäders fäder icke sett hafva, ifrå den tid de på jordena kommo, intill denna dag. Och han vände sig, och gick ut ifrå Pharao.

6. Ja nemmad peawad täitma sinno koiad ja keik so sullaste koiad ja keige Egiptusse-rahwa koiad, mis so wannemad ja so wannematte wannemad ei olle näinud sest päwast, kui nemmad siin Maal on olnud tännapäwani; siis pöris ta ümber ja läks wälja Warao jurest ärra.

6. jų bus pilni tavo namai, tavo tarnų namai ir visų egiptiečių namai, kaip to dar nėra matę tavo tėvai ir seneliai per visą savo amžių’ ‘‘. Po to Mozė apsisuko ir išėjo iš faraono namų.

6. und sollen erfüllen dein Haus, aller deiner Knechte Häuser und aller Ägypter Häuser, desgleichen nicht gesehen haben deine Väter und deiner Väter Väter, seitdem sie auf Erden gewesen bis auf diesen Tag. Und er wandte sich und ging von Pharao hinaus.

6. Et elles rempliront tes maisons, et les maisons de tous tes serviteurs, et les maisons de tous les Égyptiens; ce que tes pères n'ont point vu, ni les pères de tes pères, depuis le jour qu'ils ont été sur la terre, jusqu'à ce jour. Puis il se tourna et sortit de chez Pharaon.

6. Y henchirse han tus casas; y las casas de todos tus siervos, y las casas de todos los Egipcios, cual nunca vieron tus padres, ni tus abuelos desde que ellos fueron sobre la tierra hasta hoy. Y volvióse, y salió de con Faraón.

6 En zij zullen vervullen uw huizen, en de huizen van al uw knechten, en de huizen van alle Egyptenaren; dewelke uw vaders, noch de vaderen uwer vaders gezien hebben, van dien dag af, dat zij op den aardbodem geweest zijn, tot op dezen dag. En hij keerde zich om, en ging uit van Farao.

6. I na pełni domy twoje, i domy wszystkich sług twoich, i domy wszystkiego Egiptu, czego nie widzieli ojcowie twoi, i ojcowie ojców twoich od początku bytu swego na ziemi aż do tego dnia. A odwróciwszy się, wyszedł od Faraona.

6. És betöltik a te házaidat, és minden szolgáidnak házát és minden Égyiptombelinek házát, a mit nem láttak a te atyáid, sem a te atyáid atyjai, a mióta e földön vannak mind e mai napig. És megfordula s kiméne a Faraó elől.

6 и наполнит домы твои, домы всех рабов твоих и домы всех Египтян, чего не видели отцы твои, ни отцы отцов твоих со дня, как живут на земле, даже до сего дня. Моисей обратился и вышел от фараона.

6. І сповняться будинки твої, й будинки всїх дворян твоїх, й усї оселї Египецькі, що нїколи не бачили сього батьки твої, нї батьки батьків твоїх з того часу, як постали на сїй землї та й по сей день. І повернувся Мойсей та й вийшов од Фараона.

7. Mutta faraon palvelijat sanoivat hänelle: Kuinka kauan tämä mies on oleva meille paulaksi? Päästä miehet palvelemaan Herraa, heidän Jumalaansa. Etkö vieläkään ymmärrä, että Egypti joutuu perikatoon?

7. Niin sanoivat Pharaon palveliat hänelle: kuinka kauvan pitää hänen oleman meille paulaksi? Päästä kansa palvelemaan Herraa Jumalaansa: etkös vielä tiedä Egyptiä hävitetyksi?

7. Nijn sanoit Pharaon palweliat hänelle: cuinga cauwan me kärsimme näitä widzauxia? päästä Canssa palweleman HERra heidän Jumalatans: edkös wielä tiedä Egypti häwitetyxi?

7 And Pharaoh's servants said to him, How long will this man be a snare to us? Let the men go, that they may serve Jehovah their God. Do you not yet know that Egypt is destroyed?

7. And Pharaoh's servants said unto him, How long shall this man be a snare unto us? let the men go, that they may serve the LORD their God: knowest thou not yet that Egypt is destroyed?

7. Da sagde Faraos Tjenere til ham: Hvor længe skal denne være os til en Snare lad de Mænd fare, at de maa tjene Herren deres Gud; mon du endnu ikke ved, at Ægypten er ødelagt?

7. Då sade Pharaos tjenare till honom: Huru länge skole vi lida dessa plågor? Låt folket gå, att de måga tjena Herranom sinom Gud; vetst du icke ännu, att Egypten är förderfvad?

7. Ja Warao sullased ütlesid temma wasto: Kui kaua peab se meile wörkutamisse paelaks ollema? lasse need mehhed miñna, et nemmad Jehowa omma Jummalat teniwad; eks sa weel ei tunne, et Egiptus on hukka läinud?

7. Tada faraono tarnai kalbėjo savo valdovui: ‘‘Ar ilgai mes kentėsime? Išleisk tuos žmones, kad jie tarnautų Viešpačiui, savo Dievui! Ar dar nematai, kad Egiptas žūva?’‘

7. Da sprachen die Knechte Pharaos zu ihm: Wie lange sollen wir mit diesem Manne geplagt sein? Laß die Leute ziehen, daß sie dem HERRN, ihrem Gott, dienen. Willst du zuvor erfahren daß Ägypten untergegangen sei?

7. Et les serviteurs de Pharaon lui dirent: Jusqu'à quand celui-ci nous sera-t-il en piège? Laisse aller ces gens, et qu'ils servent l'Éternel leur Dieu. Ne vois-tu pas encore que l'Égypte est perdue?

7. Entónces los siervos de Faraón le dijeron: ¿Hasta cuando nos ha de ser este por lazo? Deja ir estos hombres, para que sirvan a Jehová su Dios: ¿Aun no sabes que Egipto está destruido?

7 En de knechten van Farao zeiden tot hem: Hoe lang zal ons deze tot een strik zijn, laat de mannen trekken, dat zij den HEERE hun God dienen! weet gij nog niet, dat Egypte verloren is?

7. Tedy rzekli słudzy Faraonowi do niego: Długoż będzie nam ten ku zgorszeniu? Wypuść te męże, aby służyli Panu Bogu swemu; zaż jeszcze nie wiesz, że zniszczył Egipt?

7. A Faraó szolgái pedig mondának őnéki: Meddig lesz még ez mi nékünk romlásunkra? Bocsásd el azokat az embereket, hogy szolgáljanak az Úrnak az ő Istenöknek. Még sem veszed-é eszedbe, hogy elvész Égyiptom?

7 Тогда рабы фараоновы сказали ему: долго ли он будет мучить нас? отпусти сих людей, пусть они совершат служение Господу, Богу своему; неужели ты еще не видишь, что Египет гибнет?

7. І промовили слуги Фараонові до його: Докіль буде сей чоловік западнею нам? Відпусти людей послужити Господеві, Богу свойму. Хиба не знаєш і досї, що погублено Египет?

8. Niin Mooses ja Aaron tuotiin takaisin faraon eteen. Ja tämä sanoi heille: Menkää ja palvelkaa Herraa, Jumalaanne. Vaan ketkä menevät?

8. Niin Moses ja Aaron palautettiin jällensä Pharaon tykö, joka sanoi heille: menkäät ja palvelkaat Herraa teidän Jumalaanne; vaan kutka ne ovat jotka menevät?

8. Nijn Moses ja Aaron cudzuttin jällens Pharaon tygö joca sanoi heille: mengät ja palwelcat HERra teidän Jumalatan: Waan cutca ne owat cuin menewät?

8 And Moses and Aaron were brought again to Pharaoh. And he said to them, Go, serve Jehovah your* God, but who are those who will go?

8. And Moses and Aaron were brought again unto Pharaoh: and he said unto them, Go, serve the LORD your God: but who are they that shall go?

8. Og Mose og Aron bleve hentede tilbage til Farao, og han sagde til dem: Gaar, tjener Herren, eders Gud; hvilke ere de, som gaa bort?

8. Så vordo Mose och Aaron igen kallade till Pharao, och han sade till dem: Går åstad, och tjener Herranom edrom Gud. Hvilke äro nu de som gå skola?

8. Ja Mosest ja Aaronit todi jälle Warao jure, ja ta ütles nende wasto: Minge, tenige Jehowat omma Jummalat; agga kes, ja missuggused, peawad ärraminnema?

8. Mozė ir Aaronas buvo pašaukti pas faraoną. Jis tarė jiems: ‘‘Eikite, tarnaukite Viešpačiui, savo Dievui! Bet kas yra tie, kurie eis?’‘

8. Mose und Aaron wurden wieder zu Pharao gebracht; der sprach zu ihnen: Gehet hin und dienet dem HERRN, eurem Gott. Welche sind es aber, die hinziehen sollen?

8. Alors on fit revenir Moïse et Aaron vers Pharaon, et il leur dit: Allez, servez l'Éternel votre Dieu. Quels sont tous ceux qui iront?

8. Y Moisés y Aaron fueron tornados a llamar a Faraón, el cual les dijo: Andád, servíd a Jehová vuestro Dios. ¿Quién y quién son los que han de ir?

8 Toen werden Mozes en Aaron weder tot Farao gebracht, en hij zeide tot hen: Gaat henen, dient den HEERE, uw God! wie en wie zijn zij, die gaan zullen?

8. I zawołano zaś Mojżesza z Aaronem do Faraona, i rzekł do nich: Idźcie, służcie Panu Bogu waszemu; którzyż to są, co pójdą?

8. És visszahozák Mózest és Áront a Faraóhoz s monda ez nékik: Menjetek el, szolgáljatok az Úrnak a ti Istenteknek. Kik s kik azok, a kik elmennek?

8 И возвратили Моисея и Аарона к фараону, и фараон сказал им: пойдите, совершите служение Господу, Богу вашему; кто же и кто пойдет?

8. І вернули Мойсея та Арона перед Фараона, і каже їм: Ідїте послужіте Господеві, Богу вашому! Хто ж усї ті, що хочуть вийти?

9. Mooses vastasi: Me menemme, nuoret ja vanhat, me menemme poikinemme ja tyttärinemme, lampainemme ja karjoinemme; sillä meillä on Herran juhla.

9. Ja Moses sanoi: me menemme meidän nuorten ja vanhain kanssa, poikinemme ja tyttärinemme, lammastemme ja karjamme kanssa; sillä meillä on Herran juhla.

9. Ja Moses sanoi: me menem meidän nuorten ja wanhain cansa poikinem ja tyttärinem lammastem ja carjam cansa sillä meillä on HERran juhla.

9 And Moses said, We will go with our young and with our old, with our sons and with our daughters, with our flocks and with our herds will we go, because(we must) hold a feast to Jehovah.

9. And Moses said, We will go with our young and with our old, with our sons and with our daughters, with our flocks and with our herds will we go; for we must hold a feast unto the LORD.

9. Og Mose sagde: Vi ville gaa med vore unge og vore gamle, med vore Sønner og vore Døtre, med vore Faar og med vore Øksne ville vi gaa; thi det er os Herrens Højtid.

9. Mose sade: Vi vilje gå med unga och gamla, med söner och döttrar, med får och fä; ty vi hafve en Herrans högtid.

9. Ja Moses ütles: Meie tahhame ärraminna omma nore ja omma wanna rahwaga; omma poegadega ja omma tüttartega, omma puddolojustega ja omma weistega tahhame miñna, sest meil on Jehowa Pühha.

9. Mozė atsakė: ‘‘Eisime visi: jaunimas ir seneliai, sūnūs ir dukterys, avys ir galvijai. Mes švęsime šventę Viešpačiui’‘.

9. Mose sprach: Wir wollen hinziehen mit jung und alt, mit Söhnen und Töchtern, mit Schafen und Rindern; denn wir haben ein Fest des HERRN.

9. Et Moïse répondit: Nous irons avec nos jeunes gens et nos vieillards, avec nos fils et nos filles; nous irons avec nos brebis et nos bœufs; car c'est pour nous une fête de l'Éternel.

9. Y Moisés respondió: Nosotros hemos de ir con nuestros niños, y con nuestros viejos, con nuestros hijos y con nuestras hijas: con nuestras ovejas y con nuestras vacas hemos de ir; porque tenemos solemnidad de Jehová.

9 En Mozes zeide: Wij zullen gaan met onze jonge en met onze oude lieden; met onze zonen en met onze dochteren, met onze schapen en met onze runderen zullen wij gaan; want wij hebben een feest des HEEREN.

9. I odpowiedział Mojżesz: Z dziećmi naszemi i z starcami naszymi pójdziemy, z synami naszymi, i z córkami naszemi, z trzodami naszemi, i z bydłem naszem pójdziemy; bo święto Panu obchodzić mamy.

9. Mózes pedig monda: A mi gyermekeinkkel és véneinkkel megyünk, a mi fiainkkal és leányainkkal, juhainkkal és barmainkkal megyünk, mert az Úrnak innepet kell szentelnünk.

9 И сказал Моисей: пойдем с малолетними нашими и стариками нашими, с сыновьями нашими и дочерями нашими, и с овцами нашими и с волами нашими пойдем, ибо у нас праздник Господу.

9. І каже Мойсей: З молодиками нашими й з дїдами нашими пійдемо, з синами й дочками нашими, з отарами й чередами нашими пійдемо; бо сьвято Господа Бога в нас.

10. Niin hän sanoi heille: Olkoon vain Herra teidän kanssanne, kunhan minä ensin päästän teidät ja teidän vaimonne ja lapsenne. Katsokaa, teillä on paha mielessä.

10. Ja hän sanoi heille: ikään niin, olkoon Herra teidän kanssanne. Pitäiskö minun päästämän teidät ja teidän lapsenne? Katsokaat, jollei teillä jotakin pahaa sydämessänne ole?

10. Ja hän sanoi heille: ikän nijn olcon HERra teidän cansan. Pidäiskö minun päästämän teidän ja teidän lapsen? cadzocat jollei teillä jotakin paha sydämes ole?

10 And he said to them, So be Jehovah with you*, as I will let you* go and your* little ones — Look, evil is before you*.

10. And he said unto them, Let the LORD be so with you, as I will let you go, and your little ones: look to it; for evil is before you.

10. Da sagde han til dem: Saa vist være Herren med eder, som jeg vil lade eder og eders smaa Børn fare, ser der, at I have ondt i Sinde.

10. Han sade till dem: Rätt så, Herren vare med eder. Skulle jag släppa eder och edor barn dertill? Ser der, om I icke hafven något ondt för händer?

10. Ja ta ütles nende wasto: Jehowa olgo siis nenda teie juures, kui ma teid ja teie wäetimad lapsed lassen ärraminna! wadage, teil on töeste pahha nou!

10. Jis atsakė jiems: ‘‘Tebūna Viešpats su jumis! Kaip galiu išleisti jus ir jūsų vaikus? Žiūrėkite, nes jūs sumanėte pikta!

10. Er sprach zu ihnen: O ja, der HERR sei mit euch! Sollte ich euch und eure Kinder dazu ziehen lassen? Sehet da, ob ihr nicht Böses vorhabt!

10. Alors il leur dit: Que l'Éternel soit avec vous, comme je vous laisserai aller, vous et vos petits enfants! Prenez garde, car le mal est devant vous!

10. Y él les dijo: Así sea Jehová con vosotros como yo os dejaré ir a vosotros y a vuestros niños: mirád la malicia que está delante de vuestro rostro.

10 Toen zeide hij tot hen: De HEERE zij alzo met ulieden, gelijk ik u en uw kleine kinderen zal trekken laten: ziet toe, want er is kwaad voor ulieder aangezicht!

10. Tedy im on rzekł: Niech tak będzie Pan z wami, i jako ja was puszczę, i dzieci wasze; patrzcie, że coś złego przed sobą macie.

10. Monda azért nékik: Úgy legyen veletek az Úr, a mint elbocsátlak titeket és gyermekeiteket! Vigyázzatok, mert gonoszra igyekeztek.

10 Фараон сказал им: пусть будет так, Господь с вами! я готов отпустить вас: но зачем с детьми? видите, у вас худое намерение!

10. І каже він: Нехай буде так. Господь із вами! Я готов відпустити вас, но чому з малечою вашою? Та гледїть, у вас бо на умі щось лихе!

11. Siitä ei tule mitään. Mutta menkää te, miehet, ja palvelkaa Herraa, sillä sitähän te olette pyytäneetkin. Ja heidät ajettiin pois faraon edestä.

11. Ei niin, mutta menkäät te miehet ja palvelkaat Herraa; sillä sitä te olette pyytäneetkin. Ja he ajoivat heidät pois Pharaon edestä.

11. Ei nijn mutta mengät te miehet ja palwelcat HERra sillä sitä te oletta pyytänetkin. Ja he ajoit heidän pois Pharaon edest.

11 Not so. Go now who are men and serve Jehovah, becausethat is what you* desire. And they were driven out from Pharaoh's presence.

11. Not so: go now ye that are men, and serve the LORD; for that ye did desire. And they were driven out from Pharaoh's presence.

11. Ikke saa! I Mænd, farer nu hen og tjener Herren, thi det have I begæret; og man drev dem ud fra Faraos Ansigt.

11. Icke så, utan I män går åstad, och tjener Herranom; ty det samma hafven I ock begärat. Och de drefvo dem ut ifrå Pharao.

11. Ei mitte nenda, minge agga teie mehhed ja tenige Jehowa: sest sedda ollete teie otsinud; ja neid aeti Warao silma eest ärra.

11. Taip nebus. Eikite vieni vyrai ir aukokite Viešpačiui, nes to juk jūs ir prašėte!’‘ Ir juos išvarė iš faraono akivaizdos.

11. Nicht also, sondern ihr Männer ziehet hin und dienet dem HERRN; denn das habt ihr auch gesucht. Und man stieß sie heraus von Pharao.

11. Il n'en sera pas ainsi; allez, vous les hommes, et servez l'Éternel; car c'est ce que vous demandiez. Et on les chassa de devant Pharaon.

11. No será así. Andád ahora los varones, y servíd a Jehová; porque esto es lo que vosotros demandasteis. Y echáronlos de delante de Faraón.

11 Niet alzo gij, mannen, gaat nu heen, en dient den HEERE; want dat hebt gijlieden verzocht! En men dreef hen uit van Farao's aangezicht.

11. Nie tak; ale idźcie sami mężowie, a służcie Panu, ponieważ wy tego szukacie. I wygnał je od siebie Farao.

11. Nem úgy! menjetek el ti férfiak és szolgáljatok az Úrnak, mert ti is ezt kívántátok. És elűzék őket a Faraó színe elől.

11 нет: пойдите одни мужчины и совершите служение Господу, так как вы сего просили. И выгнали их от фараона.

11. Нї бо! Йдїте собі, що вже дорослі, та й послужіте Господеві; сього бо самі допевняєтесь. Та й вигнали їх зперед Фараона.

12. Ja Herra sanoi Moosekselle: Ojenna kätesi Egyptin maan yli ja tuo tänne heinäsirkat; tulkoon niitä Egyptin maahan, ja syökööt ne kaikki maan kasvit, kaikki, mitä rakeilta on jäänyt.

12. Niin sanoi Herra Mosekselle: ojenna kätes Egyptin maan ylitse heinäsirkkain tähden, että he tulisivat Egyptin maan päälle, ja söisivät kaiken maan vihannon, kaikki mitä rakeilta jäänyt on.

12. NIin sanoi HERra Mosexelle: ojenna sinun kätes Egyptin maan ylidze heinäsirckain tähden että he tulisit Egyptin maan päälle ja söisit caiken maan wihannon cuin on rakehilda jäänyt.

12 And Jehovah said to Moses, Stretch out your hand over the land of Egypt for the locusts, that they may come up upon the land of Egypt and eat every herb of the land, even all that the hail has left.

12. And the LORD said unto Moses, Stretch out thine hand over the land of Egypt for the locusts, that they may come up upon the land of Egypt, and eat every herb of the land, even all that the hail hath left.

12. Da sagde Herren til Mose: Ræk din Haand ud over Ægyptens Land efter Græshopper, og de skulle komme op over Ægyptens Land og æde alle Urter i Landet, ja alt det, som Hagelen lod blive tilovers.

12. Då sade Herren till Mose: Räck ut dina hand öfver Egypti land om de gräshoppor, att de komma öfver Egypti land, och äta allan grödan upp i landena, med allt det som qvart blifvet är efter haglet.

12. Ja Jehowa ütles Mosesse wasto: Sirruta omma kässi wälja ülle Egiptusse Ma rohhotirtsude pärrast, et nemmad üllestullewad Egiptusse peäle ja söwad ärra keik Ma rohto, keik sedda mis rahhe on üllejätnud.

12. Tada Viešpats tarė Mozei: ‘‘Ištiesk savo ranką ant Egipto šalies, kad skėriai apniktų ir nugraužtų visus šalies augalus ir visa, kas dar liko nuo krušos!’‘

12. Da sprach der HERR zu Mose: Recke deine Hand über Ägyptenland, daß Heuschrecken auf Ägyptenland kommen und fressen alles Kraut im Lande auf samt allem dem, was der Hagel übriggelassen hat.

12. Alors l'Éternel dit à Moïse: Étends ta main sur le pays d'Égypte, pour faire venir les sauterelles, et qu'elles montent sur le pays d'Égypte, et dévorent toute l'herbe de la terre, tout ce que la grêle a laissé.

12. Entónces Jehová dijo a Moisés: Extiende tu mano sobre la tierra de Egipto para langosta, para que suba sobre la tierra de Egipto; y pazca todo lo que el granizo dejó.

12 Toen zeide de HEERE tot Mozes: Strek uw hand uit over Egypteland, om de sprinkhanen, dat zij opkomen over Egypteland, en al het kruid des lands opeten, al wat de hagel heeft over gelaten.

12. Potem Pan rzekł do Mojżesza: Wyciągnij rękę twą na ziemię Egipską dla szaraóczy, aby przyszła na ziemię Egipską, a pożarła wszystko ziele na ziemi, wszystko, co zostało po gradzie.

12. És monda az Úr Mózesnek: Nyújtsd ki a te kezedet Égyiptom földére a sáskáért, hogy jőjjön fel Égyiptom földére és emészsze meg a földnek minden fűvét; mindazt a mit a jégeső meghagyott.

12 Тогда Господь сказал Моисею: простри руку твою на землю Египетскую, и пусть нападет саранча на землю Египетскую и поест всю траву земную и все, что уцелело от града.

12. І рече Господь Мойсейові: Просьтягни руку твою над Египецькою землею про сарану, і нехай налетить сарана на Египецьку землю, та й пожере всю траву земну, що лишив гряд.

13. Niin Mooses ojensi sauvansa Egyptin maan yli, ja Herra antoi itätuulen puhaltaa yli maan koko sen päivän ja koko yön; kun aamu tuli, toi itätuuli heinäsirkat mukanaan.

13. Moses ojensi sauvansa Egyptin maan ylitse, ja Herra antoi tulla itätuulen sille maalle kaiken sen päivän ja kaiken sen yön; ja aamulla nosti itätuuli heinäsirkat.

13. Moses ojensi sauwans Egyptin maan ylidze ja HERra andoi tulla itätuulen sille maalle caiken sen päiwän ja caiken sen yön ja amulla nosti itätuuli heinäsircat.

13 And Moses stretched forth his rod over the land of Egypt and Jehovah brought an east wind upon the land all that day and all the night and when it was morning, the east wind brought the locusts.

13. And Moses stretched forth his rod over the land of Egypt, and the LORD brought an east wind upon the land all that day, and all that night; and when it was morning, the east wind brought the locusts.

13. Saa rakte Mose sin Stav over Ægyptens Land, og Herren lod komme Østenvejr i Landet den samme hele Dag og hele Nat; det skete om morgenen, at Østenvejret bragte Græshopperne op.

13. Mose räckte sin staf öfver Egypti land, och Herren dref ett östanväder i landet i den hela dagenom, och i den hela nattene. Och om morgonen förde det östanvädret gräshopporna fram.

13. Ja Moses sirrutas omma keppi wälja ülle Egiptusse Ma, ja Jehowa satis hom̃iko tuult Ma peäle keige se päwa ja keige se ö; kui hommiko sai, siis töi hom̃iko tuul rohhotirtsusid ülles.

13. Mozė ištiesė lazdą. Viešpats leido rytų vėjui pūsti visą dieną ir naktį. Rytmečiui išaušus, rytų vėjas atnešė skėrius.

13. Mose reckte seinen Stab über Ägyptenland; und der HERR trieb einen Ostwind ins Land den ganzen Tag und die ganze Nacht; und des Morgens führte der Ostwind die Heuschrecken her.

13. Moïse étendit donc sa verge sur le pays d'Égypte; et l'Éternel amena sur le pays, tout ce jour-là et toute la nuit, un vent d'Orient; le matin vint, et le vent d'Orient avait apporté les sauterelles.

13. Y extendió Moisés su vara sobre la tierra de Egipto, y Jehová trajo un viento oriental sobre la tierra todo aquel día, y toda aquella noche; y a la mañana el viento oriental trajo la langosta.

13 Toen strekte Mozes zijn staf over Egypteland, en de HEERE bracht een oostenwind in dat land, dien gehele dag en dien gansen nacht; het geschiedde des morgens, dat de oostenwind de sprinkhanen opbracht.

13. I wyciągnął Mojżesz laskę swoję na ziemię Egipską, a Pan przywiódł wiatr wschodni na ziemię przez cały on dzieó, i przez całą noc; a gdy było rano, wiatr wschodni przyniósł szaraóczę.

13. Kinyujtá azért Mózes az ő vesszejét Égyiptom földére, és az Úr egész nap és egész éjjel keleti szelet támaszta a földre. Mire reggel lőn, a keleti szél felhozá a sáskát.

13 И простер Моисей жезл свой на землю Египетскую, и Господь навел на сию землю восточный ветер, продолжавшийся весь тот день и всю ночь. Настало утро, и восточный ветер нанес саранчу.

13. І простяг Мойсей жезло своє над Египецькою землею, Господь же наводив од схід сонця вітра на землю весь той день і всю ніч, а як обутріло, східний вітер нагнав сарану.

14. Ja heinäsirkkoja tuli koko Egyptin maahan, ja ne laskeutuivat ylen suurina laumoina koko Egyptin alueelle; niin paljon ei heinäsirkkoja ollut koskaan sitä ennen tullut eikä sen jälkeen tule.

14. Ja tulivat heinäsirkat koko Egyptin maan päälle, laskivat itsensä joka paikkaan Egyptin maalle, niin epälukuiset, ettei heidän kaltaisiansa heinäsirkkoja ennen ollut, eikä tästedes tule.

14. Ja tulit coco Egyptin maan päällen laskit idzens jocapaickaan Egyptin maalle sangen epäluguin ettei heidän caltaisitans ennen ollut eikä tästedes tule.

14 And the locusts went up over all the land of Egypt and rested in all the borders of Egypt, very grievous were they, before them there were no such locusts as they, neither after them will be such.

14. And the locusts went up over all the land of Egypt, and rested in all the coasts of Egypt: very grievous were they; before them there were no such locusts as they, neither after them shall be such.

14. Og der kom Græshopper op over hele Ægyptens Land og lode sig ned i hele Ægyptens Landemærke; de vare i svær Mængde; før dem havde der ikke været Græshopper saaledes, og efter dem skulde der ikke blive saaledes;

14. Och de kommo öfver hela Egypti land, och gåfvo sig ned allestäds i Egypten, så ganska många, att tillförene deras like intet varit hade ej heller härefter varder.

14. Ja need rohhotirtsud tullid ülles keige Egiptusse Ma peäle ja lasksid ennast mahha keige Egiptusse raia peäle; wägga paksuste; enne neid ei olle nisuggused rohhotirtsud olnud kui nemmad, egga pärrast neid ei pea nenda ollema.

14. Skėriai nusileido visoje Egipto šalyje. Jų buvo tiek, kiek niekad nėra buvę ir jų tiek nebus ateityje.

14. Und sie kamen über das ganze Ägyptenland und ließen sich nieder an allen Orten in Ägypten, so sehr viel, daß zuvor desgleichen nie gewesen ist noch hinfort sein wird.

14. Et les sauterelles montèrent sur tout le pays d'Égypte, et s'abattirent dans tout le territoire de l'Égypte, en très grand nombre. Il n'y en avait point eu avant elles de semblables, et il n'y en aura point de semblables après elles.

14. Y subió la langosta sobre toda la tierra de Egipto, y asentóse en todos los términos de Egipto, en gran manera grave: ántes de ella no hubo tal langosta; ni después de ella vendrá otra tal.

14 En de sprinkhanen kwamen op over het ganse Egypteland, en lieten zich neder aan al de palen der Egyptenaren, zeer zwaar; voor dezen zijn dergelijke sprinkhanen, als deze, nooit geweest, en na dezen zullen er zulke niet wezen;

14. I przyszła szaraócza na wszystkę ziemię Egipską, i przypadła na wszystkie granice Egipskie bardzo ciężka; przedtem nie było tej podobnej szaraóczy, i po niej nie będzie takowej.

14. És feljöve a sáska egész Égyiptom földére s nagy sokasággal szálla le Égyiptom egész határára. Annak előtte sem volt olyan sáska s ezután sem lesz olyan.

14 И напала саранча на всю землю Египетскую и легла по всей странеЕгипетской в великом множестве: прежде не бывало такой саранчи, и после сего не будет такой;

14. І напала сарана на всю землю Египецьку, і посїла вона по всїх займищах Египецьких, тьма тьмою. Доти не було такої сарани, і потім не буде такої.

15. Ne peittivät koko maan pinnan, niin että maa tuli mustaksi; ja ne söivät kaikki maan kasvit ja kaikki puiden hedelmät, jotka olivat rakeilta säilyneet. Niin ei jäänyt mitään vihantaa jäljelle puihin eikä kedon kasveihin koko Egyptin maassa.

15. Ja he peittivät kaiken maan, ja maa tuli mustaksi. Ja söivät kaikki maan vihannon, ja kaikki puiden hedelmät kuin jääneet olivat rakeilta, ja ei jäänyt ensinkään viheriäistä puihin ja kedon ruohoihin koko Egyptin malla.

15. Sillä he peitit caiken maan ja teit sen mustaxi. Ja he söit caicki maan wihannon ja caicki puiden hedelmät cuin jäänet olit rakehilda ja ei jäänyt ensingän wiherjäistä puihijn ja kedon ruohoin coco Egyptin maalla.

15 For they covered the face of the whole ground, so that the land was darkened and they ate every herb of the land and all the fruit of the trees which the hail had left. And there remained not any green thing, either tree nor herb of the field, through all the land of Egypt.

15. For they covered the face of the whole earth, so that the land was darkened; and they did eat every herb of the land, and all the fruit of the trees which the hail had left: and there remained not any green thing in the trees, or in the herbs of the field, through all the land of Egypt.

15. thi de skjulte Synet af hele Jorden, og Jorden blev formørket, og de aade alle Urter i Landet og al Frugt paa Træerne, som Hagelen lod blive tilovers; og der blev intet grønt tilovers paa Træer eller paa Urter i Marken i hele Ægyptens Land.

15. Förty de öfvertäckte landet, och gjorde det svart. Och de åto upp allan grödan i landena, och all frukt på trän, som qvar var blifven efter haglet, och läto intet grönt blifva qvart på trän, och uppå grödan på markene i hela Egypti lande.

15. Ja nemmad katsid keige se Ma pinna, nenda et se Ma pimmedaks sai, ja nemmad söid keik se Ma rohto ärra ja keik pu wilja, mis rahhe olli üllejätnud: ja keige Egiptusse Male ei jänud ühtegi haljast egga puusse egga rohhusse mis wälja peäl.

15. Jie taip užplūdo visą kraštą, kad apdengė visą žemę. Jie nugraužė visus augalus ir medžių vaisius, išlikusius nuo krušos, kad nieko žaliuojančio nebeliko visoje Egipto šalyje.

15. Denn sie bedeckten das Land und verfinsterten es. Und sie fraßen alles Kraut im Lande auf und alle Früchte auf den Bäumen, die der Hagel übriggelassen hatte, und ließen nichts Grünes übrig an den Bäumen und am Kraut auf dem Felde in ganz Ägyptenland.

15. Elles couvrirent la face de tout le pays, et le pays en fut obscurci; et elles dévorèrent toute l'herbe de la terre, et tout le fruit des arbres, que la grêle avait laissé; et il ne resta aucune verdure aux arbres, ni aux herbes des champs, dans tout le pays d'Égypte.

15. Y cubrió la haz de toda la tierra, y la tierra se oscureció, y comió toda la yerba de la tierra, y todo el fruto de los árboles, que había dejado el granizo, que no quedó cosa verde en árboles ni en la yerba del campo por toda la tierra de Egipto.

15 Want zij bedekten het gezicht des gansen lands, alzo dat het land verduisterd werd; en zij aten al het kruid des lands op, en al de vruchten der bomen, die de hagel had over gelaten; en er bleef niets groens aan de bomen, noch aan de kruiden des velds, in het ganse Egypteland.

15. I okryła wierzch wszystkiej ziemi, tak, iż ziemi znać nie było; a pożarła wszystkę trawę ziemi, i wszystek owoc drzewa, który został po gradzie, a nie zostało żadnej zieloności na drzewie i na trawie polnej we wszystkiej ziemi Egipskiej.

15. És elborítá az egész föld színét, és a föld elsötétedék, és megemészté a földnek minden fűvét és a fának minden gyümölcsét, a mit a jégeső meghagyott vala, és semmi zöld sem marada a fán, sem a mezőnek fűvén egész Égyiptom földén.

15 она покрыла лице всей земли, так что земли не было видно, и поела всю траву земную и все плоды древесные, уцелевшие от града, и не осталось никакой зелени ни на деревах, ни на траве полевой во всей земле Египетской.

15. І вкрила лице всієї землї, так що земля почорнїла, та й пожерла всю траву земную й усї плоди на деревах, що позоставались од гряду, і не зосталось нїчогісїнько зеленого на дереві або на траві в полях, по всїй землї Египецькій.

16. Silloin farao kutsutti kiiruusti Mooseksen ja Aaronin ja sanoi: Minä olen rikkonut Herraa, teidän Jumalaanne, ja teitä vastaan.

16. Niin kutsui Pharao kiiruusti Moseksen ja Aaronin, ja sanoi: minä olen pahaa tehnyt Herraa teidän Jumalaanne, ja teitä vastaan.

16. Nijn cudzui Pharao kijrust Mosexen ja Aaronin ja sanoi: minä olen paha tehnyt HERra teidän Jumalatan ja teitä wastan:

16 Then Pharaoh called for Moses and Aaron in haste and he said, I have sinned against Jehovah your* God and against you*.

16. Then Pharaoh called for Moses and Aaron in haste; and he said, I have sinned against the LORD your God, and against you.

16. Da skyndte Farao sig at kalde ad Mose og Aron, og han sagde: Jeg har syndet imod Herren eders Gud og imod eder.

16. Då kallade Pharao hasteliga Mose och Aaron, och sade: Jag hafver syndat emot Herran edar Gud, och emot eder.

16. Ja Warao laskis Mosest ja Aaronit ussinaste kutsuda ja ütles: Ma ollen patto teinud Jehowa teie Jum̃ala wasto ja teie wasto.

16. Tada faraonas skubiai pasišaukė Mozę ir Aaroną ir tarė: ‘‘Nusidėjau Viešpačiui, jūsų Dievui, ir jums!

16. Da forderte Pharao eilend Mose und Aaron und sprach: Ich habe mich versündigt an dem HERRN, eurem Gott, und an euch;

16. Alors Pharaon se hâta d'appeler Moïse et Aaron, et dit: J'ai péché contre l'Éternel votre Dieu, et contre vous.

16. Entónces Faraón hizo llamar a priesa a Moisés y a Aarón, y dijo: Yo he pecado contra Jehová vuestro Dios, y contra vosotros.

16 Toen haastte Farao, om Mozes en Aaron te roepen, en zeide: Ik heb gezondigd tegen den HEERE, uw God, en tegen ulieden.

16. Przetoż co rychlej Farao wezwał Mojżesza i Aarona, i rzekł: Zgrzeszyłem przeciwko Panu Bogu waszemu, i przeciwko wam.

16. Akkor a Faraó siete hívatni Mózest és Áront és monda: Vétkeztem az Úr ellen, a ti Istenetek ellen és ti ellenetek.

16 Фараон поспешно призвал Моисея и Аарона и сказал: согрешил я пред Господом, Богом вашим, и пред вами;

16. І метнувся Фараон кликати Мойсея та Арона, та й каже: Провинив Господеві, Богу вашому, та й вам.

17. Anna nyt anteeksi minun rikkomukseni vielä tämä kerta, ja rukoilkaa Herraa, Jumalaanne, että hän poistaisi minulta ainakin tämän surman.

17. Niin anna nyt minulle anteeksi minun rikokseni vielä tällä erällä, ja rukoilkaat Herraa teidän Jumalaanne, että hän ottais minulta pois vielä tämän kuoleman.

17. Andacat minulle andexi minun ricoxen wielä tällä erällä ja rucoilcat HERra teidän Jumalatan että hän ottais minulda pois weilä tämän cuoleman.

17 Now therefore I beseech you, forgive my sin only this once and entreat Jehovah your* God, that he may only take away from me this death.

17. Now therefore forgive, I pray thee, my sin only this once, and intreat the LORD your God, that he may take away from me this death only.

17. Og kære, forlad mig nu min Synd aleneste denne Gang, og beder til Herren eders Gud, at han dog vil borttage denne Død fra mig.

17. Förlåter mig mina synder ännu i denna resone, och beder Herran edar Gud, att han dock borttager denna döden ifrå mig.

17. Ja nüüd, et anna mulle agga sedda puhko mo patto andeks, ja palluge Jehowa omma Jummalat raskeste, et ta agga sedda surma mo peält ärra sadab.

17. Prašau, atleiskite man dar kartą mano nusikaltimą ir melskite Viešpatį, savo Dievą, kad Jis pašalintų nuo manęs šitą mirtį’‘.

17. vergebt mir meine Sünde nur noch diesmal und bittet den HERRN, euren Gott, daß er doch nur diesen Tod von mir wegnehme.

17. Mais, maintenant, pardonne, je te prie, mon péché, pour cette fois seulement; et intercédez auprès de l'Éternel votre Dieu, pour qu'il éloigne de moi seulement cette mort.

17. Mas yo ruego ahora que perdones mi pecado solamente esta vez, y que oreis a Jehová vuestro Dios, que quite de mí solamente esta muerte.

17 En nu vergeeft mij toch mijn zonde alleen ditmaal, en bidt vuriglijk tot den HEERE, uw God, dat Hij slechts dezen dood van mij wegneme.

17. A teraz odpuść proszę grzech mój aby ten raz, a módlcie się Panu Bogu waszemu, aby oddalił ode mnie tylko tę śmierć.

17. Most annakokáért bocsásd meg csak ez egyszer az én vétkemet és imádkozzatok az Úrhoz a ti Istentekhez, hogy csak ezt a halált fordítsa el én tőlem.

17 теперь простите грех мой еще раз и помолитесь Господу Богу вашему,чтобы Он только отвратил от меня сию смерть.

17. Простїте ж мою провину тілько сей раз, і вблагайте Господа, Бога вашого, щоб одвернув од мене сю тілько смерть.

18. Niin hän lähti pois faraon luota ja rukoili Herraa.

18. Ja hän meni pois Pharaon tyköä, ja rukoili Herraa.

18. Ja hän meni pois Pharaon tykö ja rucoili HERra.

18 And he went out from Pharaoh and entreated Jehovah.

18. And he went out from Pharaoh, and intreated the LORD.

18. Og han gik ud fra Farao, og, han bad til Herren.

18. Och han gick ut ifrå Pharao, och bad Herran.

18. Ja ta läks wälja Warao jurest ärra ja pallus Jehowa raskeste.

18. Mozė išėjo iš faraono ir meldė Viešpatį.

18. Und er ging aus von Pharao und bat den HERRN.

18. Il sortit donc de chez Pharaon, et intercéda auprès de l'Éternel.

18. Y salió de con Faraón, y oró a Jehová.

18 En hij ging uit van Farao, en bad vuriglijk tot den HEERE.

18. I wyszedłszy Mojżesz od Faraona, modlił się Panu.

18. És kiméne a Faraó elől és imádkozék az Úrhoz.

18 Моисей вышел от фараона и помолился Господу.

18. І вийшов Мойсей од Фараона і вблагав Господа.

19. Ja Herra käänsi tuulen hyvin kovaksi länsituuleksi; se vei heinäsirkat mukanaan ja painoi ne Kaislamereen, niin ettei yhtäkään heinäsirkkaa jäänyt koko Egyptin alueelle.

19. Niin Herra käänsi tuulen aivan tuimaksi länsituuleksi, ja nostatti heinäsirkat ja heitti heidät Punaiseen mereen, niin ettei yhtäkään heinäsirkkaa jäänyt koko Egyptin maan ääriin.

19. Nijn HERra käänsi tuulen jaloxi länsituulexi ja nosti heinäsircat ja heitti heidän punaiseen mereen nijn ettei yhtäkän heinäsircka jäänyt coco Egyptin maan ärijn.

19 And Jehovah turned an exceedingly strong west wind, which took up the locusts and drove them into the Red Sea. There remained not one locust in all the border of Egypt.

19. And the LORD turned a mighty strong west wind, which took away the locusts, and cast them into the Red sea; there remained not one locust in all the coasts of Egypt.

19. Og Herren vendte Vejret om til en saare stærk Vestenvind, som førte Græshopperne bort og kastede dem i det røde Hav; der blev ikke een Græshoppe tilovers i hele Ægyptens Landemærke.

19. Då vände Herren ett ganska starkt vestanväder, och upptog gräshopporna, och förde dem i röda hafvet; så att der icke blef en qvar någorstäds i hela Egypti land.

19. Ja Jehowa pöris wägga kange öhto tuult ja töstis need rohhotirtsud ülles ja peksis neid mahha körkiatte merresse; ei jätnud ei ühhegi Egiptusse raia peäle ei ühteainustke rohhotirtso mitte ülle.

19. Viešpats sukėlė labai smarkų vakarų vėją, kuris skėrius nupūtė į Raudonąją jūrą; nė vieno skėrio nebeliko visoje Egipto šalyje.

19. Da wendete der HERR den Wind, also daß er sehr stark aus Westen ging und hob die Heuschrecken auf und warf sie ins Schilfmeer, daß nicht eine übrigblieb an allen Orten Ägyptens.

19. Et l'Éternel ramena un vent d'Occident très fort, qui emporta les sauterelles, et les précipita dans la mer Rouge. Il ne resta pas une seule sauterelle dans tout le territoire de l'Égypte.

19. Y Jehová volvió un viento occidental fortísimo, y quitó la langosta, y echóla en el mar Bermejo: ni aun una langosta quedó en todo el término de Egipto.

19 Toen keerde de HEERE een zeer sterken westenwind, die hief de sprinkhanen op, en wierp ze in de Schelfzee; er bleef niet een sprinkhaan over in al de landpalen van Egypte.

19. A obróciwszy Pan wiatr zachodni mocny bardzo, porwał szaraóczę, i wrzucił ją do morza czerwonego, i nie została ani jedna szaraócza we wszystkich granicach Egipskich.

19. És fordíta az Úr igen erős nyugoti szelet, és felkapá a sáskát és veté azokat a veres tengerbe; egy sáska sem marada egész Égyiptom határán.

19 И воздвигнул Господь с противной стороны западный весьма сильный ветер, и он понес саранчу и бросил ее в Чермное море: не осталось ни одной саранчи во всей стране Египетской.

19. І дав Господь вітер потужний на захід соньця, і взяв той вітер сарану та й вкинув її в Червоне море. Не зісталось же сарани по всїх Египецьких займищах.

20. Mutta Herra paadutti faraon sydämen, niin ettei hän päästänyt israelilaisia.

20. Mutta Herra paadutti Pharaon sydämen, ja ei hän päästänyt Israelin lapsia.

20. Mutta HERra paadutti Pharaon sydämen ettei hän päästänyt Israelin lapsia.

20 But Jehovah hardened Pharaoh's heart and he did not let the sons of Israel go.

20. But the LORD hardened Pharaoh's heart, so that he would not let the children of Israel go.

20. Men Herren forhærdede Faraos Hjerte, og han lod ikke Israels Børn fare.

20. Men Herren förstockade Pharaos hjerta, att han icke släppte Israels barn.

20. Ja Jehowa teggi Warao süddame kangeks, ja ta ei lasknud mitte Israeli lapsi ärraminna.

20. Tačiau Viešpats užkietino faraono širdį, ir jis neišleido izraelitų.

20. Aber der HERR verstockte Pharaos Herz, daß er die Kinder Israel nicht ließ.

20. Mais l'Éternel endurcit le cœur de Pharaon, et il ne laissa point aller les enfants d'Israël.

20. Y Jehová endureció el corazón de Faraón, y no envió los hijos de Israel.

20 Doch de HEERE verstokte Farao's hart, dat hij de kinderen Israels niet liet trekken.

20. I zatwardził Pan serce Faraonowe, i nie wypuścił synów Izraelskich.

20. De az Úr megkeményíté a Faraó szívét, és nem bocsátá el az Izráel fiait.

20 Но Господь ожесточил сердце фараона, и он не отпустил сыновИзраилевых.

20. Та закаменив Господь запекле серце Фараонове, і не відпустив він синів Ізрайлевих.

21. Sitten Herra sanoi Moosekselle: Ojenna kätesi taivasta kohti, niin Egyptin maahan tulee sellainen pimeys, että siihen voi käsin tarttua.

21. Ja Herra sanoi Mosekselle: ojenna kätes taivaaseen päin, että pimeys tulis Egyptin maan päälle, niin että pimeyteen ruveta taidettaisiin.

21. JA HERra sanoi Mosexelle: ojenna kätes taiwasen päin että pimeys tuis Egyptin maan päälle nijn että ruwetta taitaisin.

21 And Jehovah said to Moses, Stretch out your hand toward heaven, that there may be darkness over the land of Egypt, even darkness which may be felt.

21. And the LORD said unto Moses, Stretch out thine hand toward heaven, that there may be darkness over the land of Egypt, even darkness which may be felt.

21. Og Herren sagde til Mose: Ræk din Haand op mod Himmelen, at der bliver Mørke over Ægyptens Land, at markan føle paa Mørket.

21. Herren sade till Mose: Räck dina hand upp åt himmelen, att det varder så mörkt i Egypti land, att man må taga uppå det.

21. Ja Jehowa ütles Mosesse wasto: Sirruta omma kässi wälja wasto taewast, ja pimmedus peab sama ülle Egiptusse Ma, et pimmedusse pärrast peab kättega ette katsuma.

21. Viešpats tarė Mozei: ‘‘Ištiesk savo ranką, kad tamsa apgaubtų visą Egipto šalį, tamsa, kurią galima būtų pajusti’‘.

21. Der HERR sprach zu Mose: Recke deine Hand gen Himmel, daß es so finster werde in Ägyptenland, daß man's greifen mag.

21. Alors l'Éternel dit à Moïse: Étends ta main vers les cieux, et qu'il y ait des ténèbres sur le pays d'Égypte, telles qu'on puisse les toucher.

21. Y Jehová dijo a Moisés: Extiende tu mano hacia el cielo, para que sean tinieblas sobre la tierra de Egipto, tales que cualquiera las palpe.

21 Toen zeide de HEERE tot Mozes: Strek uw hand uit naar den hemel, en er zal duisternis komen over Egypteland, dat men de duisternis tasten zal.

21. Tedy rzekł Pan do Mojżesza: Wyciągnij rękę twą ku niebu, a będą ciemności po ziemi Egipskiej, i macać ich będą.

21. És monda az Úr Mózesnek: Nyujtsd ki a te kezedet az ég felé, hogy legyen setétség Égyiptom földén és pedig tapintható setétség.

21 И сказал Господь Моисею: простри руку твою к небу, и будет тьма на земле Египетской, осязаемая тьма.

21. І рече Господь Мойсейові: Простягни руку твою до неба, і нехай постане темрява над Египецькою землею така, щоб ходили помацки.

22. Ja Mooses ojensi kätensä taivasta kohti, ja koko Egyptin maahan tuli synkeä pimeys kolmeksi päiväksi.

22. Ja Moses ojensi kätensä taivaaseen päin, niin tuli synkiä pimeys koko Egyptin maan päälle kolmeksi päiväksi.

22. Ja Moses ojensi kätens taiwasen päin nijn tuli syngiä pimeys coco Egyptin maan päälle colmexi päiwäxi.

22 And Moses stretched forth his hand toward heaven and there was a thick darkness in all the land of Egypt three days,

22. And Moses stretched forth his hand toward heaven; and there was a thick darkness in all the land of Egypt three days:

22. Og Mose rakte sin Haand op mod Himmelen; da blev der tykt Mørke i hele Ægyptens Land i tre Dage.

22. Och Mose räckte sina hand upp åt himmelen; då vardt ett tjockt mörker i hela Egypti lande i tre dagar;

22. Ja Moses sirrutas omma kät wälja wasto taewast, ja pilkane pimme sai keige Egiptusse Male kolm päwa.

22. Mozė ištiesė savo ranką, ir tirščiausia tamsa tris dienas buvo visame Egipto krašte.

22. Und Mose reckte seine Hand gen Himmel; da ward eine dicke Finsternis in ganz Ägyptenland drei Tage,

22. Moïse étendit donc sa main vers les cieux, et il y eut d'épaisses ténèbres dans tout le pays d'Égypte, pendant trois jours;

22. Y extendió Moisés su mano hacia el cielo; y fueron tinieblas oscuras tres dias por toda la tierra de Egipto.

22 Als Mozes zijn hand uitstrekte naar den hemel, werd er een dikke duisternis in het ganse Egypteland, drie dagen.

22. I wyciągnął Mojżesz rękę swą ku niebu, i były ciemności gęste po wszystkiej ziemi Egipskiej przez trzy dni.

22. És kinyujtá Mózes az ő kezét az ég felé, és lőn sűrű setétség egész Égyiptom földén három napig.

22 Моисей простер руку свою к небу, и была густая тьма по всей землеЕгипетской три дня;

22. І простяг Мойсей руку свою до неба, і стояла густа темрява по всїй землї Египецький три днї.

23. Ei kukaan voinut nähdä toistansa, eikä kukaan voinut liikkua paikaltansa kolmeen päivään. Mutta kaikilla israelilaisilla oli valoisata asuinpaikoissansa.

23. Niin ettei toinen toistansa nähnyt, eikä myös noussut paikastansa kolmena päivänä. Mutta kaikilla Israelin lapsilla oli valkeus heidän asuinsioissansa.

23. Nijn ettei yxikän toinen toistans nähnyt eikä myös nosnut sijtä paicast colmena päiwänä josa he olit. Mutta caikilla Israelin lapsilla oli walkeus cusa he asuit.

23 they did not see each other, neither did anyone rise from his place for three days, but all the sons of Israel had light in their dwellings.

23. They saw not one another, neither rose any from his place for three days: but all the children of Israel had light in their dwellings.

23. lkke een saa den anden, og ingen stod op fra sit Sted i tre Dage; men hos alle Israels Børn var det lyst i deres Boliger.

23. Så att ingen såg den andra, ej heller uppstod af det rummet, der han var, i de tre dagar. Men när alla Israels barn var ljust, der de bodde.

23. Teine ei näinud teist, ja ükski ei tousnud omma assemelt ülles kolmes päwas, ja keikil Israeli lastel olli walge nende ello-maiade sees.

23. Tris dienas žmonės negalėjo matyti vienas kito ir pajudėti iš vietos. Tačiau izraelitų namuose buvo šviesu.

23. daß niemand den andern sah noch aufstand von dem Ort, da er war, in drei Tagen. Aber bei allen Kindern Israel war es licht in ihren Wohnungen.

23. On ne se voyait pas l'un l'autre, et nul ne se leva de sa place, pendant trois jours. Mais pour tous les enfants d'Israël il y eut de la lumière dans le lieu de leurs demeures.

23. Ninguno vió a su prójimo, ni nadie se levantó de su lugar en tres dias; mas todos los hijos de Israel tenían luz en sus habitaciones.

23 Zij zagen de een den ander niet; er stond ook niemand op van zijn plaats, in drie dagen; maar bij al de kinderen Israels was het licht in hun woningen.

23. Nie widział jeden drugiego, ani się kto ruszył z miejsca swego przez one trzy dni; lecz u wszystkich synów Izraelskich była światłość w mieszkaniach ich.

23. Nem látták egymást, és senki sem kelt fel az ő helyéből három napig; de Izráel minden fiának világosság vala az ő lakhelyében.

23 не видели друг друга, и никто не вставал с места своего три дня; у всех же сынов Израилевых был свет в жилищах их.

23. І не бачило одно 'дного, і не встав нїхто з місця свого три днї, у всїх же синів Ізрайлевих був сьвіт по їх осадах.

24. Niin farao kutsui Mooseksen ja sanoi: Menkää ja palvelkaa Herraa; ainoastaan lampaanne ja karjanne jääkööt tänne. Myöskin vaimonne ja lapsenne menkööt teidän mukananne.

24. Niin kutsui Pharao Moseksen, ja sanoi: menkäät ja palvelkaat Herraa; ainoastansa teidän lampaanne ja karjanne jääkään tänne: teidän lapsenne menkään myös teidän kanssanne.

24. Nijn cudzui Pharao Mosexen ja sanoi: mengät ja palwelcat HERra ainoastans teidän lamban ja carjan jääkän tänne teidän lapsen mengän myös teidän cansan.

24 And Pharaoh called to Moses and said, Go, serve Jehovah, only let your* flocks and your* herds stay. Let your* little ones also go with you*.

24. And Pharaoh called unto Moses, and said, Go ye, serve the LORD; only let your flocks and your herds be stayed: let your little ones also go with you.

24. Da kaldte Farao ad Mose og sagde: Gaar, tjener Herren, kun skulle I lade eders Faar og Øksne blive; ogsaa eders smaa Børn maa fare med eder.

24. Då kallade Pharao Mose, och sade: Går åstad, och tjener Herranom, allenast låter edor får och fä blifva här; låter ock edor barn gå med eder.

24. Ja Warao kutsus Mosest ja ütles: Minge, tenige Jehowa: agga teie puddolojuksed ja weiksed peawad paigale jäma; ka keik teie wäetimad lapsed mingo teiega.

24. Tada faraonas, pasišaukęs Mozę, tarė: ‘‘Eikite, tarnaukite Viešpačiui! Tik jūsų avys ir galvijai tepasilieka! O jūsų vaikai teeina su jumis!’‘

24. Da forderte Pharao Mose und sprach: Ziehet hin und dienet dem Herrn; allein eure Schafe und Rinder laßt hier; laßt auch eure Kindlein mit euch ziehen.

24. Alors Pharaon appela Moïse et dit: Allez, servez l'Éternel; que vos brebis et vos bœufs seuls demeurent; vos petits enfants iront aussi avec vous.

24. Entónces Faraón hizo llamar a Moisés, y dijo: Id, servíd a Jehová; solamente queden vuestras ovejas y vuestras vacas; vayan también vuestros niños con vosotros.

24 Toen riep Farao Mozes, en zeide: Gaat heen, dient den HEERE! alleen uw schapen en uw runderen zullen vast blijven; ook zullen uw kinderkens met u gaan.

24. A wezwawszy Farao Mojżesza, rzekł: Idźcie, służcie Panu; tylko trzody wasze, i bydła wasze niech zostaną, i dzieci wasze niech idą z wami.

24. Akkor hívatá a Faraó Mózest és monda: Menjetek el, szolgáljatok az Úrnak, csak juhaitok és barmaitok maradjanak; gyermekeitek is elmehetnek véletek.

24 Фараон призвал Моисея и сказал: пойдите, совершите служение Господу, пусть только останется мелкий и крупный скот ваш, а дети ваши пусть идут с вами.

24. І кликне Фараон Мойсея та Арона, та й каже: Йдїте служити Господеві, тільки отарі та череди покиньте. Малеча ж ваша теж нехай йде з вами.

25. Mutta Mooses sanoi: Sinun on annettava mukaamme myös teurasuhrit ja polttouhrit, uhrataksemme niitä Herralle, Jumalallemme.

25. Moses sanoi: sinun pitää myös salliman minun käsiini uhrini, ja polttouhrin, jota meidän pitää tekemän Herralle meidän Jumalallemme.

25. Moses sanoi: sinun pitä myös salliman minun käsijn uhrin ja poltouhrin jota meidän pitä tekemän HERralle meidän Jumalallem.

25 And Moses said, You must also give into our hand sacrifices and burnt offerings, that we may sacrifice to Jehovah our God.

25. And Moses said, Thou must give us also sacrifices and burnt offerings, that we may sacrifice unto the LORD our God.

25. Og Mose sagde: Du skal og medgive os slagtoffere og Brændofere, at vi kunne ofre til Herren, vor Gud.

25. Mose sade: Du måste ock låta oss hafva offer och bränneoffer, det vi Herranom vårom Gud göra skolom.

25. Ja Moses ütles: Sinna pead ka ohwrid ja pölletamisse-ohwrid meie kätte andma, et meie neid Jehowale omma Jummalale ohwerdame.

25. Mozė atsakė: ‘‘Privalai mums duoti atnašas ir deginamąsias aukas, kad mes galėtume aukoti Viešpačiui, mūsų Dievui.

25. Mose sprach: Du mußt uns auch Opfer und Brandopfer geben, die wir unserm Gott, dem HERRN, tun mögen.

25. Mais Moïse répondit: Tu mettras toi-même entre nos mains de quoi faire des sacrifices et des holocaustes, que nous offrirons à l'Éternel notre Dieu.

25. Y Moisés respondió: Tú también nos darás en nuestras manos sacrificios y holocaustos; que sacrifiquemos a Jehová nuestro Dios.

25 Doch Mozes zeide: Ook zult gij slachtofferen en brandofferen in onze handen geven, die wij den HEERE, onzen God, doen mogen;

25. I odpowiedział Mojżesz: Owszem ty dasz do rąk naszych ofiary i całopalenia, które ofiarować będziemy Panu, Bogu naszemu.

25. Mózes pedig monda: Sőt inkább néked kell kezünkbe adnod véres áldozatra és égő-áldozatra valókat, hogy megáldozzuk a mi Urunknak Istenünknek.

25 Но Моисей сказал: дай также в руки наши жертвы и всесожжения, чтобыпринести Господу Богу нашему;

25. І каже Мойсей: Нї! ти сам нам даси й жертви й усепалення, щоб ми принесли Господеві, Богу нашому.

26. Karjammekin täytyy tulla meidän kanssamme, ei sorkkaakaan saa jäädä, sillä siitä meidän on otettava uhrit palvellaksemme Herraa, Jumalaamme, emmekä itsekään tiedä, ennenkuin tulemme sinne, mitä meidän on uhrattava palvellessamme Herraa.

26. Meidän karjamme pitää myös menemän meidän kanssamme, ja ei yhtäkään sorkkaa jäämän; sillä siitä meidän pitää ottaman ja tekemän palveluksen Herralle meidän Jumalallemme: ja emme tiedä, millä me palvelemme Herraa, siihenasti kuin me sinne tulemme.

26. Meidän carjam pitä myös menemän meidän cansam ja ei yhtäkän sorcka jäämän: Sillä sijtä meidhän pitä ottaman ja tekemän palweluxen HERralle meidän Jumalallem: sillä en me tiedä millä me palwelem HERra sijhenasti cuin me sinne tulemma.

26 Our cattle will also go with us, there will not a hoof be left behind, because we must take of it to serve Jehovah our God and we do not know with what we must serve Jehovah, until we come there.

26. Our cattle also shall go with us; there shall not an hoof be left behind; for thereof must we take to serve the LORD our God; and we know not with what we must serve the LORD, until we come thither.

26. Og endogsaa vort Fæ skal gaa med os, der skal ikke en Klov blive tilbage; thi vi skulle tage deraf til at tjene Herren, vor Gud; thi vi vide ikke, hvormed vi skulle tjene Herren, førend vi komme derhen.

26. Vår boskap skall gå med oss, och icke en klöf tillbakablifva; förty af våro skole vi taga Herranom vårom Gudi till tjenst; ty vi vete icke, hvarmed vi skole tjena Herranom, tilldess vi komme dit.

26. Ja meie lodussedke peawad meiega minnema; ei sörgagi pea jälle jäma, sest neistsammust peame wötma, misga meie Jehowa omma Jummalat tenime; ja meie ei tea mitte, misga meie Jehowa peame tenima, kunni meie senna same.

26. Mūsų visi gyvuliai eis su mumis; nepaliksime nė kanopos. Nes iš jų privalome imti auką Viešpačiui, savo Dievui. Mes net nežinome, ko mums reikės Viešpaties aukai, kol ten nenuėjome’‘.

26. Unser Vieh soll mit uns gehen und nicht eine Klaue dahintenbleiben; denn wir wissen nicht, womit wir dem HERRN dienen sollen, bis wir dahin kommen.

26. Et nos troupeaux iront aussi avec nous; il n'en restera pas un ongle. Car nous en prendrons pour servir l'Éternel notre Dieu; et nous ne saurons avec quoi nous devrons servir l'Éternel, que nous ne soyons arrivés là.

26. Nuestros ganados irán también con nosotros: no quedará ni aun una uña; porque de ellos hemos de tomar para servir a Jehová nuestro Dios: que tampoco nosotros sabemos, aun con qué hemos de servir a Jehová, hasta que vengamos allá.

26 En ons vee zal ook met ons gaan, er zal niet een klauw achterblijven; want van hetzelve zullen wij nemen, om den HEERE, onzen God, te dienen; want wij weten niet, waarmede wij den HEERE, onzen God, dienen zullen, totdat wij daar komen.

26. Przetoż i dobytek nasz pójdzie z nami, a nie zostanie i kopyto; albowiem z tego weźmiemy do służby Panu, Bogu naszemu; bo my nie wiemy, czem służyć mamy Panu, aż tam przyjdziemy.

26. És velünk jőnek a mi barmaink is, egy körömnyi sem marad el, mert azokból veszünk, hogy szolgáljunk a mi Urunknak Istenünknek; magunk sem tudjuk, mivel szolgálunk az Úrnak, míg oda nem jutunk.

26 пусть пойдут и стада наши с нами, не останется ни копыта; ибо из них мы возьмем на жертву Господу, Богу нашему; но доколе не придем туда, мы не знаем, чтопринести в жертву Господу.

26. Та й уся наша скотина пійде з нами; не покинемо позад себе й копита; з них бо брати мемо про службу Господеві, Богу нашому; ми же і самі не відаємо, чим служити мем Господеві, аж покіль прийдемо туди.

27. Mutta Herra paadutti faraon sydämen, niin että hän ei tahtonut päästää heitä.

27. Mutta Herra paadutti Pharaon sydämen, ja ei hän tahtonut päästää heitä.

27. Mutta HERra paadutti Pharaon sydämen ettei hän päästänyt heitä.

27 But Jehovah hardened Pharaoh's heart and he would not let them go.

27. But the LORD hardened Pharaoh's heart, and he would not let them go.

27. Men Herren forhærdede Faraos Hjerte, og han vilde ikke lade dem fare.

27. Men Herren förstockade Pharaos hjerta, att han icke ville släppa dem.

27. Ja Jehowa teggi Warao süddame kangeks ja ta ei tahtnud neid mitte ärralasta.

27. Tačiau Viešpats užkietino faraono širdį, ir jis nesutiko jų išleisti.

27. Aber der HERR verstockte das Herz Pharao daß er sie nicht lassen wollte.

27. Mais l'Éternel endurcit le cœur de Pharaon, et il ne voulut point les laisser aller.

27. Mas Jehová edureció el corazón de Faraón, y no quiso dejarlos ir.

27 Doch de HEERE verhardde Farao's hart; en hij wilde hen niet laten trekken.

27. I zatwardził Pan serce Faraonowe, i nie chciał ich puścić.

27. De az Úr megkeményíté [1†] a Faraó szívét, és nem akará őket elbocsátani.

27 И ожесточил Господь сердце фараона, и он не захотел отпустить их.

27. І закаменив Господь серце Фараонове, і не схотїв він одпустити їх.

28. Ja farao sanoi hänelle: Mene pois luotani ja varo, ettet enää tule minun kasvojeni eteen; sillä sinä päivänä, jona tulet minun kasvojeni eteen, sinä olet kuoleva.

28. Ja Pharao sanoi hänelle: mene pois minun tyköäni, ja karta ettes enempi silleen tule minun kasvoini eteen; sillä jona päivänä sinä tulet minun eteeni, pitää sinun kuoleman.

28. Ja Pharao sanoi hänelle: mene pois minun tyköni ja carta ettes enämbi sillen tule minun eteeni: sillä jona päiwänä sinä tulet minun eteeni pitä sinun cuoleman.

28 And Pharaoh said to him, You get from me. Take heed to yourself, see my face no more, because in the day you see my face you will die.

28. And Pharaoh said unto him, Get thee from me, take heed to thyself, see my face no more; for in that day thou seest my face thou shalt die.

28. Og Farao sagde til ham: Gak fra mig, vogt dig, at du ikke mere ser mit Ansigt; thi paa hvilken Dag du ser mit Ansigt, skal du dø.

28. Och Pharao sade till honom: Gack ifrå mig, och tag dig vara, att du icke mer kommer för min ögon; ty hvilken dag du för mina ögon kommer, skall du dö.

28. Siis ütles Warao temmale: Minne minnust ärra! hoia ennast, et sa mo silmi ennam ei nä: sest mil päwal mo silmad nääd, pead sa surrema.

28. Ir faraonas tarė: ‘‘Šalin nuo manęs! Saugokis! Nebepasirodyk daugiau mano akyse, nes tą dieną, kurią pasirodysi, mirsi!’‘

28. Und Pharao sprach zu ihm: Gehe von mir und hüte dich, daß du nicht mehr vor meine Augen kommst; denn welches Tages du vor meine Augen kommst, sollst du sterben.

28. Et Pharaon lui dit: Va-t'en de devant moi! Garde-toi de revoir ma face, car le jour où tu verras ma face, tu mourras.

28. Y díjole Faraón: Véte de mí, guárdate que no veas más mi rostro, porque en cualquier día, que vieres mi rostro, morirás.

28 Maar Farao zeide tot hem: Ga van mij! wacht u, dat gij niet meer mijn aangezicht ziet; want op welken dag gij mijn aangezicht zult zien, zult gij sterven!

28. I rzekł Farao do Mojżesza: Idź ode mnie, a strzeż się, abyś więcej nie widział oblicza mego; bo dnia, którego ujrzysz oblicze moje, umrzesz.

28. És monda néki a Faraó: Menj el előlem; vigyázz magadra, hogy többé az én orczámat ne lásd; mert a mely napon az én orczámat látod, meghalsz.

28 И сказал ему фараон: пойди от меня; берегись, не являйся более пред лице мое; в тот день, когда ты увидишь лице мое, умрешь.

28. І каже йому Фараон: Ійди геть собі від мене! Сховайся! Не побачиш уже лиця мого; бо того дня, як побачиш лице моє, тобі й смерть.

29. Mooses vastasi: Oikein sinä puhuit; minä en tule tämän jälkeen sinun kasvojesi eteen.

29. Moses vastasi: niinkuin sinä sanonut olet, en tule minä enempi sinun kasvois eteen.

29. Moses wastais: nijncuin sinä sanonut olet en tule minä enämbi sinun etees.

29 And Moses said, You have spoken well. I will see your face again no more.

29. And Moses said, Thou hast spoken well, I will see thy face again no more.

29. Og Mose sagde: Du talede ret; jeg vil herefter ikke mere se dit Ansigt.

29. Mose svarade: Såsom du sagt hafver; jag vill ej mer komma för din ögon.

29. Ja Moses ütles: Sa olled öiete räkinud, ei ma tahha so silmi teps ennam mitte nähha.

29. Mozė atsakė: ‘‘Tebūna, kaip pasakei! Daugiau nebepasirodysiu’‘.

29. Mose antwortete: Wie du gesagt hast; ich will nicht mehr vor deine Augen kommen.

29. Alors Moïse répondit: Tu as bien dit; je ne reverrai plus ta face.

29. Y Moisés respondió: Bien has dicho: yo no veré más tu rostro.

29 Mozes nu zeide: Gij hebt recht gesproken; ik zal niet meer uw aangezicht zien!

29. I odpowiedział Mojżesz: Dobrześ powiedział; nie ujrzę więcej oblicza twego.

29. Mózes pedig monda: Helyesen szólál. Nem látom többé a te orczádat.

29 И сказал Моисей: как сказал ты, так и будет; я не увижу более лица твоего.

29. І каже Мойсей: Правду промовив єси: вже не бачити му лиця твого.