21 luku

Laki orjista. Säädöksiä hengen ja omaisuuden turvaamiseksi.

1. Nämä ovat ne oikeudet, jotka sinun tulee asettaa heidän eteensä:

1. Nämät ovat ne oikeudet, jotka sinun pitää paneman heidän eteensä:

1. NÄmät owat ne oikeudet jotca sinun pitä paneman heidän eteens.

1 Now these are the ordinances which you will set before them.

1. Now these are the judgments which thou shalt set before them.

1. Og disse ere de Love, som du skal forelægge dem.

1. Dessa äro de rätter, som du skall ditt folk föregifva:

1. Ja need on need kohto-seädussed, mis sa pead nende ette pannema.

1. ‘‘Tai nuostatai, kuriuos jiems pateiksi.

1. Dies sind die Rechte, die du ihnen sollst vorlegen:

1. Ce sont ici les lois que tu leur présenteras:

1. Y ESTOS son los derechos que les propondrás:

1 Dit nu zijn de rechten, die gij hun zult voorstellen.

1. A teć są sądy, które przełożysz przed obliczem ich.

1. Ezek pedig azok a rendeletek, a melyeket eleikbe kell terjesztened:

1 И вот законы, которые ты объявишь им:

1. А се суди, що обявиш перед ними:

2. Jos sinä ostat hebrealaisen orjan, niin hän palvelkoon kuusi vuotta, mutta seitsemäntenä hän pääsköön vapaaksi maksutta.

2. Jos sinä ostat Hebrealaisen orjan, hänen pitää sinua palveleman kuusi vuotta; vaan seitsemäntenä pitää hänen lähtemän vapaana lunastamatta;

2. Jos sinä ostat Hebrerin orjan hänen pitä sinua palweleman cuusi wuotta waan seidzemendenä pitä hänen lähtemän wapana ehdollans.

2 If you buy a Hebrew servant, six years he will serve and in the seventh he will go out free for nothing.

2. If thou buy an Hebrew servant, six years he shall serve: and in the seventh he shall go out free for nothing.

2. Naar du køber en hebraisk Tjener, da skal han tjene seks Aar, og i det syvende skal han udgaa fri for intet.

2. Om du köper en Ebreisk träl, han skall tjena när dig i sex år; på sjunde årena skall han utgå fri och ledig.

2. Kui sa ühhe Ebrea sullase ostad, siis peab ta kuus aastat tenima: agga seitsmel aastal peab ta lahti sama ilma.

2. Jei pirksi vergą hebrają, jis tau tarnaus šešerius metus, o septintaisiais paleisi jį be išpirkimo.

2. So du einen hebräischen Knecht kaufst, der soll dir sechs Jahre dienen; im siebenten Jahr soll er frei ausgehen umsonst.

2. Si tu achètes un esclave hébreu, il servira six années, mais la septième il sortira libre, sans rien payer.

2. Si comprares siervo Hebreo, seis años servirá; mas al séptimo saldrá horro de balde.

2 Als gij een Hebreeuwsen knecht kopen zult, die zal zes jaren dienen; maar in het zevende zal hij voor vrij uitgaan, om niet.

2. Jeźli kupisz niewolnika Hebrejczyka, sześć lat służyć ci będzie, a siódmego wynijdzie wolny darmo.

2. Ha héber szolgát vásárolsz, hat esztendeig szolgáljon, a [1†] hetedikben pedig szabaduljon fel ingyen.

2 если купишь раба Еврея, пусть он работает шесть лет, а в седьмой пусть выйдет на волю даром;

2. Коли купиш раба Єврея, шість год нехай прослужить, а на семий вийде на волю, дармо.

3. Jos hän on tullut yksinäisenä, niin yksinäisenä lähteköönkin; mutta jos hän oli nainut, niin lähteköön vaimo hänen kanssaan.

3. Jos hän naimatoinna on ollut, naimatoinna pitää hänen myös lähtemän; vaan jos hän nainunna tuli, lähtekään emäntinensä.

3. Jos hän naimatoina on tullut naimatoina pitä hänen myös lähtemän waan jos hän nainuna tuli nijn lähtekän emändinens.

3 If he comes in by himself, he will go out by himself. If he is married, then his wife will go out with him.

3. If he came in by himself, he shall go out by himself: if he were married, then his wife shall go out with him.

3. Dersom han kom enlig, da skal han udgaa enlig; dersom han var en Hustrus Mand, da skal hans Hustru udgaa med ham.

3. Är han allena kommen, så skall han ock allena utgå; är han kommen gifter, så skall hans hustru utgå med honom.

3. Kui ta omma kehhaga üksi no tulnud, siis peab ta omma kehhaga üksi ärraminnema: ons ta naese mees olnud , siis peab ta naene temmaga ärraminnema.

3. Jei jis atėjo vienas, vienas teišeina. Jei atėjo vedęs, jo žmona teišeina su juo.

3. Ist er ohne Weib gekommen, so soll er auch ohne Weib ausgehen; ist er aber mit Weib gekommen, so soll sein Weib mit ihm ausgehen.

3. S'il est venu seul, il sortira seul; s'il avait une femme, sa femme sortira avec lui.

3. Si entró solo, solo saldrá: si era marido de mujer, saldrá él y su mujer con él.

3 Indien hij met zijn lijf ingekomen zal zijn, zo zal hij met zijn lijf uitgaan; indien hij een getrouwd man was, zo zal zijn vrouw met hem uitgaan.

3. Jeźliby sam tylko przyszedł, sam odejdzie; a jeźliby miał żonę, i żona jego z nim wynijdzie.

3. Ha egyedűl jött, egyedűl menjen el; ha feleséges ember, menjen el vele a felesége is.

3 если он пришел один, пусть один и выйдет; а если он женатый, пустьвыйдет с ним и жена его;

3. Коли сам прийде до тебе, сам і на волю вийде, коли ж він мав жінку, і жінка його вийде з ним.

4. Jos hänen isäntänsä on antanut hänelle vaimon, ja tämä on synnyttänyt hänelle poikia tai tyttäriä, niin vaimo lapsinensa jääköön isännän omaksi, ja hän lähteköön yksinään.

4. Jos hänen isäntänsä antoi hänelle emännän, jos se on synnyttänyt hänelle poikia tai tyttäriä, niin hänen emäntänsä ja lapsensa pitää oleman hänen isäntänsä omat, vaan itse hänen pitää lähtemän yksinänsä.

4. Jos hänen Isändäns andoi hänelle emännän ja hän on synnyttänyt hänelle poikia ja tyttäritä nijn hänen emändäns ja lapsens pitä oleman hänen Isändäns omat waan idze hänen pitä lähtemän yxinäns.

4 If his master gives him a wife and she bears him sons or daughters, the wife and her sons will be her master's and he will go out by himself.

4. If his master have given him a wife, and she have born him sons or daughters; the wife and her children shall be her master's, and he shall go out by himself.

4. Dersom hans Herre har givet ham en Hustru, og hun har født ham Sønner eller Døtre, da skal Kvinden og hendes Børn høre hendes Herre til, og han selv skal udgaa enlig.

4. Hafver hans herre gifvit honom hustru, och hon hafver födt söner eller döttrar, så skall hustrun och barnen höra herranom till, och han skall gå allena ut.

4. Kui temma issand temmale naese annab ja sesamma temmale poege ehk tütrid ilmale toob, siis jäwad se naene ja temma lapsed omma issanda pärralt, agga temma mees peab omma kehhaga üksi ärraminnema.

4. Jei jo šeimininkas davė jam žmoną ir ji pagimdė sūnų ir dukterų, žmona ir jos vaikai lieka šeimininkui, o jis vienas teišeina.

4. Hat ihm aber sein Herr ein Weib gegeben, und er hat Söhne oder Töchter gezeugt, so soll das Weib und die Kinder seines Herrn sein, er aber soll ohne Weib ausgehen.

4. Si son maître lui donne une femme, et qu'elle lui enfante des fils ou des filles, la femme et ses enfants seront au maître, et il sortira seul.

4. Si su amo le hubiere dado mujer, y ella le hubiere parido hijos o hijas, la mujer y sus hijos serán de su amo, mas él saldrá solo.

4 Indien hem zijn heer een vrouw gegeven, en zij hem zonen of dochteren gebaard zal hebben, zo zal de vrouw en haar kinderen haars heren zijn, en hij zal met zijn lijf uitgaan.

4. Jeźli mu pan jego dał żonę, a zrodziła mu syny albo córki, żona i dzieci jego będą pana jego, a on sam tylko odejdzie.

4. Ha az ő ura adott néki feleséget, és ez fiakat vagy leányokat szűlt néki: az asszony, gyermekeivel együtt legyen az ő uráé; ő pedig egyedűl menjen el.

4 если же господин его дал ему жену и она родила ему сынов, или дочерей, то жена и дети ее пусть останутся у господина ее, а он выйдет один;

4. Коли пан його дав йому жінку, та вродила вона йому сини й дочки, дак жінка і дїти її будуть панові, він же вийде сам один.

5. Mutta jos orja vakuuttaa: 'Minä rakastan isäntääni, vaimoani ja lapsiani enkä tahdo päästä vapaaksi',

5. Mutta jos orja julkisesti sanoo: minä rakastan minun isäntääni, vaimoani ja lapsiani: en tahdo tulla minä vapaaksi,

5. Mutta jos orja sano: minä racastan minun Isändäni emändäni ja lapsiani en tahdo minä tulla wapaxi.

5 But if the servant will plainly say, I love my master, my wife and my sons, I will not go out free,

5. And if the servant shall plainly say, I love my master, my wife, and my children; I will not go out free:

5. Men dersom Tjeneren siger saa: Jeg elsker, min Herre, min Hustru og mine Børn, jeg vil ikke gaa ud som fri:

5. Om trälen säger: Jag hafver min herra, och min hustru, och min barn kär; jag vill icke varda fri;

5. Ja kui se sullane melel ütleb: Ma armastan omma issanda, omma naese ja ommad lapsed, minna ei tahha mitte lahti sada:

5. Bet jei vergas aiškiai pasakys: ‘Aš myliu savo šeimininką, žmoną bei vaikus ir atsisakau laisvės’,

5. Spricht aber der Knecht: Ich habe meinen Herren lieb und mein Weib und Kind, ich will nicht frei werden,

5. Que si l'esclave dit: J'aime mon maître, ma femme et mes enfants; je ne veux pas sortir pour être libre;

5. Y si el siervo dijere: Yo amo a mi señor, a mi mujer, y a mis hijos, no saldré horro:

5 Maar indien de knecht ronduit zeggen zal: Ik heb mijn heer, mijn vrouw en mijn kinderen lief, ik wil niet vrij uitgaan;

5. A jeźliby mówiąc rzekł niewolnik: Miłuję pana mego, żonę moję, i syny moje, nie wynijdę wolnym:

5. De ha [2†] a szolga azt mondaná: Szeretem az én uramat, az én feleségemet és fiaimat, nem akarok felszabadulni:

5 но если раб скажет: люблю господина моего, жену мою и детей моих, непойду на волю, –

5. Коли ж казати ме раб: Люблю я пана, жінку мою і дїти мої, не хочу виходити сам на волю;

6. niin hänen isäntänsä vieköön hänet Jumalan eteen ja asettakoon hänet ovea tai pihtipieltä vasten, ja hänen isäntänsä lävistäköön hänen korvansa naskalilla, ja hän olkoon hänen orjansa ainiaan.

6. Niin hänen isäntänsä viekään hänen tuomarien tykö, ja seisauttakaan hänet oveen, taikka pihtipieleen, ja lävistäkään isäntä hänen korvansa naskalilla, ja olkaan ijäti hänen orjansa.

6. Nijn hänen Isändäns wiekän hänen jumalten tygö taicka seisautacan hänen oween taicka pihtipieleen ja läwistäkän Isändä hänen corwans nascalilla ja olcan ijäns hänen orjans.

6 then his master will bring him to God and will bring him to the door, or to the door-post and his master will bore his ear through with an awl and he will serve him everlasting.

6. Then his master shall bring him unto the judges; he shall also bring him to the door, or unto the door post; and his master shall bore his ear through with an aul; and he shall serve him for ever.

6. Da skal hans Herre føre ham frem for Gud og holde ham op til Dør en eller til Dørstolpen, og hans Herre skal gennemstikke hans Øre med en Syl; saa skal han tjene ham bestandig.

6. Så hafve hans herra honom bort för gudarna, och hålle honom intill dörrena eller dörraträn; och borre honom igenom örat med en syl; och han vare hans träl evärdeliga.

6. Siis wigo temma issand tedda jummalatte jure, pärrast wigo ta tedda ukse ehk ukse piitjalla jure; seäl peab temma issand ta körwa naaskliga läbbipistma, ja ta peab tedda tenima iggaweste.

6. tai jo šeimininkas atves jį pas teisėjus, prives jį prie durų arba prie durų staktos ir perdurs yla jo ausį; ir jis liks jam tarnauti visą gyvenimą.

6. so bringe ihn sein Herr vor die "Götter" und halte ihn an die Tür oder den Pfosten und bohre ihm mit einem Pfriem durch sein Ohr, und er sei sein Knecht ewig.

6. Alors son maître l'amènera devant Dieu et le fera approcher de la porte ou du poteau, et son maître lui percera l'oreille avec un poinçon, et il le servira toujours.

6. Entónces su amo lo hará llegar a los jueces, y hacerlo ha llegar a la puerta, o al poste; y su amo le horadará la oreja con una lesna, y será su siervo para siempre.

6 Zo zal hem zijn heer tot de goden brengen, daarna zal hij hem aan de deur, of aan den post brengen; en zijn heer zal hem met een priem zijn oor doorboren, en hij zal hem eeuwiglijk dienen.

6. Tedy przywiedzie go pan jego do sędziów, a postawi go u drzwi albo u podwoi; i przekole mu pan jego ucho jego szydłem, i będzie mu niewolnikiem na wieki.

6. Akkor vigye őt az ő ura a bírák elé, és állítsa az ajtóhoz vagy az ajtófélhez, és az ő ura fúrja által az ő fülét árral; és szolgálja őt mindörökké.

6 то пусть господин его приведет его пред богов и поставит его к двери, или к косяку, и проколет ему господин его ухо шилом, и он останется рабом его вечно.

6. Тодї приведе його пан його до суддїв і поставить коло дверей або одвірка та й проколе пан його вухо йому шилом, і служити ме той йому до віку.

7. Jos joku myy tyttärensä orjaksi, älköön tämä pääskö vapaaksi, niinkuin miesorjat pääsevät.

7. Jos joku myy tyttärensä orjaksi, ei hänen pidä lähtemän niinkuin orjat lähtevät.

7. JOs jocu myy tyttärens orjaxi ei hänen pidä lähtemän nijncuin orja.

7 And if a man sells his daughter to be a maid-servant, she will not go out as the men-servants do.

7. And if a man sell his daughter to be a maidservant, she shall not go out as the menservants do.

7. Og naar nogen sælger sin Datter til at være en Tjenestepige, da skal hun ikke udgaa, som Tjenere udgaa.

7. Om någor säljer sina dotter till en trälinno, så skall hon icke utgå såsom trälar.

7. Ja kui üks mees omma tütre ärramüüb ümmardajaks, siis ei pea ta mitte nenda ärraminnema, kui sullased ärralähhäwad.

7. Jei kas parduoda savo dukterį vergijon, ji neišeis, kaip išeina vergai.

7. Verkauft jemand sein Tochter zur Magd, so soll sie nicht ausgehen wie die Knechte.

7. Si quelqu'un vend sa fille pour être esclave, elle ne sortira point comme sortent les esclaves.

7. Y cuando alguno vendiere su hija por sierva, no saldrá como suelen salir los siervos.

7 Wanneer nu iemand zijn dochter zal verkocht hebben tot een dienstmaagd, zo zal zij niet uitgaan, gelijk de knechten uitgaan.

7. Zaś jeźliby kto zaprzedał córkę swoję, aby była niewolnicą, nie wynijdzie jako wychodzą niewolnicy.

7. És ha valaki az ő leányát szolgálóul adja el, ne úgy menjen el, mint a szolgák mennek.

7 Если кто продаст дочь свою в рабыни, то она не может выйти, как выходят рабы;

7. А коли хто продасть дочку свою як рабиню, дак не виходити ме вона, як виходять раби.

8. Jos hän ei miellytä isäntäänsä, sittenkuin tämä jo on määrännyt hänet itsellensä, niin tämä sallikoon lunastaa hänet pois. Vieraaseen kansaan älköön hänellä olko valtaa häntä myydä, kun hän hänet hylkää.

8. Jollei hän kelpaa isännällensä, joka ei tahdo häntä kihlata, niin hänen pitää antaman hänen lunastettaa; mutta muukalaiselle kansalle ei pidä oleman hänelle voimaa häntä myydä, tehden petollisesti hänen kanssansa.

8. Jollei hän kelpa Isännällens ja ei tahdo händä awioxi otta nijn hänen pitä andaman hänen lunastetta mutta muucalaiselle Canssalle ei pidä oleman hänellä woima händä myydä sillä hän on cadzonut hänen ylön.

8 If she does not please her master, who has espoused her to himself, then he will let her be redeemed. He will have no power to sell her to a foreign people, since he has dealt deceitfully with her.

8. If she please not her master, who hath betrothed her to himself, then shall he let her be redeemed: to sell her unto a strange nation he shall have no power, seeing he hath dealt deceitfully with her.

8. Dersom hun er mishagelig for hendes Herres Øjne, som har trolovet sig med hende, da skal han tillade, at hun løses; han skal ikke have Magt til at sælge hende til et fremmed Folk, efterdi han har handlet troløst mod hende.

8. Behagar hon icke sinom herra, och han hafver ingom förlofvat henne, han skall låta henne fri; men till främmande folk hafver han ingen magt att sälja henne, efter han hafver försmått henne.

8. Kui ta omma issanda melest pahha on, et ta tedda ennesele ei kihla, siis peab ta tedda andma lunnastada: agga woöra Ma rahwa kätte tedda ärramüa, ei olle temmal mitte melewalda, sepärrast et ta pettust ta wasto teinud.

8. Jei ji nepatinka šeimininkui, kuris su ja susižadėjo, jis turi leisti ją išpirkti. Jis neturi teisės parduoti jos svetimšaliams, nes apgavo ją.

8. Gefällt sie aber ihrem Herrn nicht und will er sie nicht zur Ehe nehmen, so soll er sie zu lösen geben. Aber unter ein fremdes Volk sie zu verkaufen hat er nicht Macht, weil er sie verschmäht hat.

8. Si elle déplaît à son maître, qui se l'était destinée, il la fera racheter; il n'aura point le pouvoir de la vendre à un peuple étranger, après l'avoir trompée.

8. Si no agradare a su señor, por lo cual no la tomó por esposa, permitirle ha que se rescate; y no la podrá vender a pueblo extraño cuando la desechare.

8 Indien zij kwalijk bevalt in de ogen haars heren, dat hij haar niet ondertrouwd heeft, zo zal hij haar doen lossen; aan een vreemd volk haar te verkopen zal hij niet vermogen, dewijl hij trouweloos met haar gehandeld heeft.

8. Jeźliby się nie spodobała w oczach pana swego, a nie poślubiłby jej sobie, niech pozwoli, aby ją odkupiono; obcemu ludowi nie będzie jej mógł sprzedać, ponieważ zgrzeszył przeciwko niej.

8. Ha nem tetszik az ő urának, hogy eljegyezze őt magának, akkor váltassa ki; arra, hogy idegen népnek eladja, nincs hatalma, mivel hűtelen volt hozzá.

8 если она не угодна господину своему и он не обручит ее, пусть позволит выкупить ее; ачужому народу продать ее не властен, когда сам пренебрег ее;

8. І коли не до вподоби вона панові свойму, що призначив її для себе, дак нехай дозволить її викупити: народові чужому не мати ме права продавати її, він бо ошукав її.

9. Mutta jos hän määrää hänet pojallensa, niin antakoon hänen nauttia tyttärien oikeutta.

9. Mutta jos hän sen kihlaa pojallensa, niin antakaan hänen nautita tytärten oikeutta.

9. Mutta jos hän naitta pojallens hänen nijn andacan hänen nautita tyttären oikeutta.

9 And if he espouses her to his son, he will deal with her according to the manner of daughters.

9. And if he have betrothed her unto his son, he shall deal with her after the manner of daughters.

9. Men dersom han trolover hende med sin Søn, skal han gøre mod hende efter Døtrenes Ret,

9. Gifver han henne sinom son, då skall han låta henne njuta dotters rätt.

9. Ja kui ta tedda omma poiale kihlab, siis peab ta tütre öigust temmale teggema.

9. O jei jis sužadėjo ją su savo sūnumi, privalo elgtis su ja kaip su dukterimi.

9. Vertraut er sie aber seinem Sohn, so soll er Tochterrecht an ihr tun.

9. Mais s'il la destine à son fils, il fera pour elle selon le droit des filles.

9. Mas si la hubiere desposado con su hijo, hará con ella según la costumbre de las hijas.

9 Maar indien hij haar aan zijn zoon ondertrouwt, zo zal hij met haar doen naar het recht der dochteren.

9. A jeźliby ją synowi swemu poślubił, według prawa córek uczyni jej.

9. Ha pedig a fiának jegyzi el őt: a leányok törvénye szerint cselekedjék vele.

9 если он обручит ее сыну своему, пусть поступит с нею по праву дочерей;

9. А коли синові свойму призначив її, дак по праву дочки мусить чинить із нею.

10. Jos hän ottaa itselleen toisen vaimon, niin älköön vähentäkö ensimmäiseltä tämän ravintoa, vaatetusta ja aviollista oikeutta.

10. Jos hän pojallensa ottaa toisen, niin ei hänen pidä kieltämän häneltä hänen ravintoansa, vaatteitansa, ja asunto-oikeuttansa.

10. Jos hän pojallens otta toisen nijn ei hänen pidä kieldämän häneldä hänen rawindotans waatteitans ja Awioskäskyn oikeutta.

10 If he takes him another wife, her food, her garments and her duty of marriage, he will not diminish.

10. If he take him another wife; her food, her raiment, and her duty of marriage, shall he not diminish.

10. Dersom han tager ham en anden da skal han ikke formindske hende Livs Ophold, hendes Klædning og Ægteskabspligten mod hende.

10. Gifver han honom ena andra, så skall han icke förvägra desso hennes kost, kläder och äktenskapsplikt.

10. Kui ta ka ühhe teise naese temmale wöttab, siis ei pea ta temma toidust, temma kattest egga ta jures-maggamissest ühtegi wähhendama.

10. Jei jis paims jam kitą, jis neturi teisės sumažinti jai maisto, rūbų ir santuokinių teisių.

10. Gibt er ihm aber noch eine andere, so soll er an ihrer Nahrung, Kleidung und Eheschuld nichts abbrechen.

10. S'il en prend une autre, il ne retranchera rien pour la première à la nourriture, au vêtement, ni à la cohabitation.

10. Si le tomare otra, no disminuirá su alimento, ni su vestido, ni su tiempo.

10 Indien hij voor zich een andere neemt, zo zal hij aan deze haar spijs, haar deksel, en haar huwelijksplicht niet onttrekken.

10. Jeźliby też inną wziął mu za żonę, tedy pożywienia jej, odzienia jej, i prawa małżeóskiego nie umniejszy jej.

10. Ha mást vesz magának: ennek ételét, ruházatát és házasságbeli igazát alább ne szállítsa.

10 если же другую возьмет за него, то она не должна лишаться пищи, одежды и супружеского сожития;

10. Коли ж другу візьме йому, не мати ме права поменьшити харч її, платтє її, і мужне життє її.

11. Jos hän ei tee hänelle näitä kolmea, niin lähteköön vaimo pois maksutta ja rahakorvauksetta.

11. Jollei hän tee hänelle näitä kolmea, niin sen pitää vapaana lähtemän lunastamatta.

11. Jollei hän tee hänelle näitä colme: nijn hänen pitä wapana lähtemän lunastamata.

11 And if he does not do these three things to her, then she will go out for nothing, without money.

11. And if he do not these three unto her, then shall she go out free without money.

11. Men dersom han ikke gør disse tre Ting imod hende, da skal hun udgaa fo intet, uden Betaling.

11. Gör han icke denna tre stycken, så skall hon fri utgå, och intet betala.

11. Ja kui ta neid kolm asja temmale ei tahha tehha, siis peab ta ilma lahti sama, ilma rahhata.

11. Jei jis neatlieka jai šitų trijų dalykų, ji išeis be išpirkimo mokesčio.

11. Tut er diese drei nicht, so soll sie frei ausgehen ohne Lösegeld.

11. Et s'il ne lui fait pas ces trois choses, elle sortira gratuitement, sans argent.

11. Y si ninguna de estas tres cosas hiciere, ella saldrá de gracia sin dinero.

11 En indien hij haar deze drie dingen niet doet, zo zal zij om niet uitgaan, zonder geld.

11. A jeźli tych trzech rzeczy nie uczyni jej, tedy wynijdzie darmo bez okupu.

11. Ha ezt a hármat nem cselekszi vele: akkor menjen az el ingyen, fizetés nélkűl.

11 а если он сих трех вещей не сделает для нее, пусть она отойдет даром, без выкупа.

11. А коли б сї три речі не додержав, дак можна ій вийти дармо без окупу.

12. Joka lyö ihmistä, niin että tämä kuolee, se rangaistakoon kuolemalla.

12. Joka lyö ihmisen niin että hän kuolee, hänen pitää totisesti kuoleman.

12. Joca lyö ihmisen nijn että hän cuole hänen pitä totisest cuoleman.

12 He who slays a man, so that he dies, will surely be put to death.

12. He that smiteth a man, so that he die, shall be surely put to death.

12. Hvo som slaar et Menneske saa at det dør, han skal visselig dødes.

12. Den som slår ena mennisko, så att hon dör, han skall döden dö.

12. Kes ühhe innimesse lööb, et ta surreb, sedda peab armota surma pandama.

12. Kas sumuša žmogų taip, kad jis miršta, tas baudžiamas mirtimi.

12. Wer einen Menschen schlägt, daß er stirbt, der soll des Todes sterben.

12. Celui qui frappe un homme à mort, sera puni de mort.

12. El que hiriere a alguno, y muriere, él morirá.

12 Wie iemand slaat, dat hij sterft, die zal zekerlijk gedood worden.

12. Kto by uderzył człowieka, ażby umarł, śmiercią umrze;

12. A ki [3†] úgy megver valakit, hogy meghal, halállal lakoljon.

12 Кто ударит человека так, что он умрет, да будет предан смерти;

12. Хто вдарить чоловіка так, що той умре, скарати його смертю.

13. Mutta jos hän ei ole tehnyt sitä murha-aikeessa, vaan Jumala on sallinut sen vahingon tapahtua hänen kätensä kautta, niin minä määrään sinulle paikan, johon hän voi paeta.

13. Vaan jollei hän ole häntä väijynyt, mutta Jumala on antanut hänen langeta hänen käsiinsä, niin minä määrään sinulle paikan, johonka hänen pakeneman pitää.

13. Waan jollei hän ole hänen hengens jälken wäjynnyt mutta Jumala on andanut hänen tapaturmast langeta hänen käsijns nijn minä määrän sinulle paican johonga hänen pakeneman pitä.

13 And if a man does not lie in wait, but God delivers him into his hand, then I will appoint for you a place where he will flee.

13. And if a man lie not in wait, but God deliver him into his hand; then I will appoint thee a place whither he shall flee.

13. Men har han ikke lure efter ham, men Gud har ladet han falde i hans Haand, da vil jeg bestemme dig et Sted, hvor han ska fly hen.

13. Hafver han det icke gjort med vilja, utan Gud hafver låtit henne oförvarandes falla honom i händer, så skall jag sätta dig ett rum före, dit han fly skall.

13. Agga kes tedda polle mitte takkakiusanud, agga Jummal on tedda ta kätte lasnud sattuda: siis sean ma sulle ühhe paiga, kuhho ta woib pöggeneda.

13. O jei žmogus negalvojo žudyti, bet Dievas atidavė jį į jo rankas, tai Aš paskirsiu vietą, kur jis galėtų pabėgti.

13. Hat er ihm aber nicht nachgestellt, sondern Gott hat ihn lassen ungefähr in seine Hände fallen, so will ich dir einen Ort bestimmen, dahin er fliehen soll.

13. Que s'il ne lui a point dressé d'embûches, mais que Dieu l'ait fait se rencontrer sous sa main, je t'établirai un lieu où il se réfugiera.

13. Mas el que no asechó, sino que Dios lo puso en sus manos, entónces yo te pondré lugar al cual huirá.

13 Doch die hem niet nagesteld heeft, maar God heeft hem zijn hand doen ontmoeten, zo zal Ik u een plaats bestellen, waar hij henen vliede.

13. Lecz kto by nie czyhał na kogo, aleby go Bóg podał w rękę jego, naznaczęć miejsce, na które będzie miał uciec.

13. De ha nem leselkedett, hanem Isten ejtette kezébe: úgy [4†] helyet rendelek néked, a hova meneküljön.

13 но если кто не злоумышлял, а Бог попустил ему попастьпод руки его, то Я назначу у тебя место, куда убежать убийце ;

13. Коли ж він зробив се ненароком, а Бог підвів під його руку, дак я призначу тобі місто, куди втекти йому.

14. Mutta jos joku menettelee niin rikollisesti lähimmäistänsä kohtaan, että tappaa hänet kavalasti, on sinun otettava hänet minun alttarinikin luota surmattavaksi.

14. Mutta jos joku ylpeydestä tappaa lähimmäisensä kavaluudella; sen sinun pitää ottaman minun alttariltanikin pois, kuolettaa.

14. Mutta jos jocu ylpeydest tappa lähimmäisens cawaludella sen sinun pitä ottaman minun Altarildanikin pois cuoletetta.

14 And if a man comes presumptuously upon his neighbor, to kill him with guile, you will take him from my altar, that he may die.

14. But if a man come presumptuously upon his neighbour, to slay him with guile; thou shalt take him from mine altar, that he may die.

14. Og naar nogen hovmodelig sætter sig op imod sin Næst og slaar ham ihjel med Svig, da skal du tage ham endog fra mit Alter til at dø.

14. Om någor går sin nästa efter med arghet, och dräper honom med försåt; den skall du taga ifrå mitt altare, så att man skall dräpa honom.

14. Ja kui kegi omma liggimesse wasto surustelleb, et ta tedda kawwalusse läbbi ärratappab, siis pead sa tedda ka mo altari jurest ärrawötma, et ta peab surrema.

14. Jei kas savo artimą tyčiomis nužudo panaudodamas klastą, tą paimk ir nuo mano aukuro, kad jis mirtų.

14. Wo aber jemand seinem Nächsten frevelt und ihn mit List erwürgt, so sollst du denselben von meinem Altar nehmen, daß man ihn töte.

14. Mais si quelqu'un s'est élevé contre son prochain, pour le tuer par ruse, tu le prendras même d'auprès de mon autel, afin qu'il meure.

14. Ítem, si alguno se ensoberbeciere contra su prójimo, y le matare por engaño, de mi altar le quitarás para que muera.

14 Maar indien iemand tegen zijn naaste moedwillig gehandeld heeft, om hem met list te doden, zo zult gij denzelven van voor Mijn altaar nemen, dat hij sterve.

14. Ale jeźliby kto umyślnie przeciw bliźniemu swemu zasadziwszy się zdradą zabił go, i od ołtarza mego weźmiesz go, aby umarł.

14. Ha pedig valaki szándékosan tör felebarátja ellen, hogy azt orvúl megölje, oltáromtól is elvidd azt a halálra.

14 а если кто с намерением умертвит ближнего коварно, то и от жертвенника Моего бери его на смерть.

14. А хто задумав на близьного свого душогубство зрадливим робом, і від жертівника мого мусиш узяти його, щоб скарати смертю.

15. Joka lyö isäänsä tai äitiänsä, se rangaistakoon kuolemalla.

15. Joka lyö isäänsä taikka äitiänsä, sen pitää totisesti kuoleman.

15. JOca lyö Isäns taicka äitiäns hänen pitä totisest cuoleman.

15 And he who slays his father or his mother, will surely be put to death.

15. And he that smiteth his father, or his mother, shall be surely put to death.

15. Og hvo som slaa sin Fader eller Moder, skal visselig dødes.

15. Den som sin fader eller moder slår, han skall döden dö.

15. Ja kes omma issa ehk emma lööb, sedda peab armota surma pandama.

15. Kas suduoda savo tėvui arba motinai, tas baudžiamas mirtimi.

15. Wer Vater und Mutter schlägt, der soll des Todes sterben.

15. Celui qui frappe son père ou sa mère, sera puni de mort.

15. Ítem, el que hiriere a su padre, o a su madre, morirá.

15 Zo wie zijn vader of zijn moeder slaat, die zal zekerlijk gedood worden.

15. Kto by uderzył ojca swego, albo matkę swoję, śmiercią umrze.

15. A ki megveri az ő atyját vagy anyját, halállal lakoljon.

15 Кто ударит отца своего, или свою мать, того должно предать смерти.

15. І хто вдарить батька свого, смертю скарати його.

16. Joka varastaa ihmisen ja joko myy hänet tahi pitää häntä hallussansa, se rangaistakoon kuolemalla.

16. Joka varastaa ihmisen ja myy hänen, eli löydetään hänen tykönänsä, sen pitää totisesti kuoleman.

16. Joca warasta ihmisen ja myy hänen ja löytän hänen tykönäns hänen pitä totisest cuoleman.

16 And he who steals a man and sells him, or if he is found in his hand, he will surely be put to death.

16. And he that stealeth a man, and selleth him, or if he be found in his hand, he shall surely be put to death.

16. Og hvo som stjæler et Menneske og sælger det, eller det blive fundet i hans Vold, han skal visselig dødes.

16. Den som stjäl ena mennisko, och säljer henne, så att man finner honom dermed, han skall döden dö.

16. Ja kes ühhe innimesse warrastab ja tedda ärramüüb, ehk temma käest leitakse, siis peab tedda armota surma pandama.

16. Kas pavagia žmogų ir parduoda jį, ar jis surandamas pas jį, baudžiamas mirtimi.

16. Wer einen Menschen stiehlt, es sei, daß er ihn verkauft oder daß man ihn bei ihm findet, der soll des Todes sterben.

16. Celui qui dérobe un homme et le vend, et celui entre les mains duquel il est trouvé, sera puni de mort.

16. Ítem, el que hurtare alguno, y le vendiere, y fuere hallado en sus manos, morirá.

16 Verder, zo wie een mens steelt, hetzij dat hij dien verkocht heeft, of dat hij in zijn hand gevonden wordt, die zal zekerlijk gedood worden.

16. Kto by ukradł człowieka a sprzedałby go, a znaleziony by był w ręku jego, śmiercią umrze.

16. A ki embert lop, és eladja azt, vagy kezében kapják, halállal lakoljon.

16 Кто украдет человека и продаст его, или найдется он в руках у него,то должно предать его смерти.

16. І хто вкраде людину та продасть, або знайдеться вона в руках його, того скарати смертю.

17. Joka kiroaa isäänsä tai äitiänsä, se rangaistakoon kuolemalla.

17. Ja joka kiroilee isäänsä ja äitiänsä, sen pitää totisesti kuoleman.

17. Ja joca kiroile Isäns ja äitiäns hänen pitä toisest cuoleman.

17 And he who curses his father or his mother, will surely be put to death.

17. And he that curseth his father, or his mother, shall surely be put to death.

17. Og hvo som bander sin Fader eller sin Moder, skal visselig dødes.

17. Den som bannar fader eller moder, han skall döden dö.

17. Ja kes omma issa ja omma emma ärrawañnub, sedda peab armota surma pandama.

17. Kas keikia savo tėvą ar motiną, tas baudžiamas mirtimi.

17. Wer Vater und Mutter flucht, der soll des Todes sterben.

17. Celui qui maudit son père ou sa mère, sera puni de mort.

17. Ítem, el que maldijere a su padre, o a su madre, morirá.

17 Wie ook zijn vader of zijn moeder vloekt, die zal zekerlijk gedood worden.

17. Kto by złorzeczył ojcu swemu albo matce swojej, śmiercią umrze.

17. A ki szidalmazza az ő atyját vagy anyját, [5†] halállal lakoljon.

17 Кто злословит отца своего, или свою мать, того должно предать смерти.

17. І хто проклинати ме батька свого і матїр свою, того скарати смертю.

18. Jos miehet riitelevät keskenänsä ja toinen lyö toista kivellä tai nyrkillä, mutta tämä ei kuole, vaan joutuu vuoteen omaksi,

18. Koska miehet keskenänsä riitelevät, ja toinen lyö toistansa kivellä eli rusikalla, ja hän ei kuole vaan makaa vuoteessansa:

18. COsca miehet keskenäns rijtelewät ja toinen lyö toista kiwellä eli rusicalla ja ei cuole waan maca wuotesans/

18 And if men contend and one slays the other with a stone, or with his fist and he does not die, but keeps his bed,

18. And if men strive together, and one smite another with a stone, or with his fist, and he die not, but keepeth his bed:

18. Og naar Mænd trætte og den ene slaar den anden med en Sten eller med Næve, og ha ikke dør, men maa ligge til Sengs,

18. Der som någre män kifva tillhopa, och den ene slår den andra med en sten, eller med näfvan, så att han icke dör, utan ligger på sängene;

18. Ja kui mehhed riidlewad, ja teine lööb teist kiwwiga ehk russikaga, nenda et ta ei surre, agga wodis maas on;

18. Jei vyrams susivaidijus, vienas taip sumuša kitą akmeniu ar kumščiu, kad tas nemiršta, bet atsigula į lovą,

18. Wenn Männer mit einander hadern und einer schlägt den andern mit einem Stein oder mit einer Faust, daß er nicht stirbt, sondern zu Bette liegt:

18. Quand des hommes se querelleront, et que l'un frappera l'autre d'une pierre, ou du poing, de telle sorte qu'il n'en meure pas, mais qu'il soit obligé de se mettre au lit;

18. Ítem, si algunos riñeren, y alguno hiriere a su prójimo con piedra o con el puño, y no muriere, mas cayere en cama;

18 En wanneer mannen twisten, en de een slaat den ander met een steen, of met een vuist, en hij sterft niet, maar valt te bedde;

18. A gdyby się poswarzyli mężowie, i uderzyłby kto bliźniego swego kamieniem albo pięścią, a on by zaraz nie umarł, aleby się położył na łoże;

18. És ha férfiak összevesznek, és megüti valaki az ő felebarátját kővel vagy öklével, és nem hal meg, hanem ágyba esik:

18 Когда ссорятся, и один человек ударит другого камнем, или кулаком, и тот не умрет, но сляжет в постель,

18. І коли посваряться люде, та й вдарить одно одного каменюкою чи кулаком, і той не вмре, а лежати ме в недузї:

19. niin olkoon, jos hän tointuu ja voi mennä ulos sauvaansa nojaten, lyöjä vapaa rangaistuksesta; korvatkoon ainoastaan hänen sairastamisaikansa ja pitäköön huolta hänen paranemisestaan.

19. Jos hän paranee, niin että hän käy ulos sauvansa nojalla, niin sen pitää syyttömän oleman joka löi: ainoastaan maksakaan hänen työnsä vahingon, josta hän on estetyksi tullut, ja hänen pitää kaiketi hänen terveeksi laittaman.

19. Jos hän parane nijn että hän käy ulos sauwans nojalla nijn sen pitä syyttömän oleman joca löi ainoastans maxacan hänen työns wahingon josta hän on estetyxi tullut ja andacan Lääkärin palcan.

19 if he rises again and walks abroad upon his staff, then he who killed* him will be acquitted. Only he will pay for the loss of his time and will cause him to be thoroughly healed.

19. If he rise again, and walk abroad upon his staff, then shall he that smote him be quit: only he shall pay for the loss of his time, and shall cause him to be thoroughly healed.

19. og han kommer op igen og gaa om paa Gaden ved sin Stav, da skal den, som slog, være uskyldig dog skal han betale hans Tidsspilde og lade ham fuldkomment læge.

19. Fås han vid, så att han utgår vid sin staf, så skall han, som slog honom, vara ursaker; undantagno, att han skall betala honom hvad han försummat hafver, och gifva honom hans läkarelön.

19. Kui ta jälle jallale saab ja könnib omma keppi naal oues: siis peab se löja ilma süta ollema, agga et ta maas olnud, sedda peab temma tassuma, ja tedda öiete laskma terweks tehha.

19. ir jeigu jis atsikelia ir pasiremdamas lazda gali vaikščioti, sumušėjas nebaudžiamas, tik privalo atlyginti už sugaištą laiką ir sumokėti visas gydymo išlaidas.

19. kommt er auf, daß er ausgeht an seinem Stabe, so soll, der ihn schlug, unschuldig sein, nur daß er ihm bezahle, was er versäumt hat, und das Arztgeld gebe.

19. S'il se lève, et marche dehors, appuyé sur son bâton, celui qui l'aura frappé sera absous; seulement il paiera son chômage, et le fera guérir entièrement.

19. Si se levantare y anduviere fuera sobre su bordón, entónces el que le hirió, será absuelto; solamente le dará lo que holgó, y hacerle ha curar.

19 Indien hij weder opstaat, en op straat gaat bij zijn stok, zo zal hij, die hem sloeg, onschuldig zijn; alleen zal hij geven hetgeen hij verzuimd heeft, en hij zal hem volkomen laten helen.

19. A wstawszy chodziłby po ulicy o lasce swej, nie będzie winien ten, który uderzył; tylko omieszkanie jego nagrodzi, a na wyleczenie jego nałoży.

19. Ha felkél, és mankóján kinn jár: ne legyen büntetve az, a ki megütötte; csupán fekvéséért fizessen és gyógyíttassa meg.

19 то, если он встанет и будет выходить из дома с помощьюпалки, ударивший не будет повинен смерти ; только пусть заплатит за остановку в его работе и даст на лечение его.

19. Коли встане і ходити ме з палицею своєю, дак шкодника вивязати з сієї справи; тільки має за втрату часу заплатити і вигоїти його зовсїм.

20. Jos joku lyö orjaansa tai orjatartaan sauvalla, niin että tämä kuolee hänen käsiinsä, niin häntä rangaistakoon.

20. Kun joku lyö palveliaansa eli palkkapiikaansa sauvalla, niin että hän kuolee hänen käsiinsä: hän pitää kaiketi kostettaman.

20. COsca jocu lyö palcollistans sauwalla nijn että hän cuole hänen käsijns hänen pitä rangaistuxen kärsimän.

20 And if a man slays his servant, or his maid, with a rod and he dies under his hand, he will surely be punished.

20. And if a man smite his servant, or his maid, with a rod, and he die under his hand; he shall be surely punished.

20. Og naar nogen slaar sin Tjener eller sin Tjenestepige med en Kæp, saa at de dø under hans Haand, da skal det visselig hævnes.

20. Den sin träl eller trälinno slår med en staf, så att han dör under hans händer, han skall lida der straff före.

20. Ja kui kegi omma sullase ehk omma ümmardaja keppiga lööb, et ta surreb temma käe alla, siis peab töeste ta kätte maksetama.

20. Jei kas taip sumuša vergą ar vergę lazda, kad tas tuojau miršta,­bus nubaustas.

20. Wer seinen Knecht oder seine Magd schlägt mit einem Stabe, daß sie sterben unter seinen Händen, der soll darum gestraft werden.

20. Quand un homme frappera son serviteur, ou sa servante, avec le bâton, et qu'ils mourront sous sa main, il ne manquera pas d'être puni.

20. Ítem, si alguno hiriere a su siervo o a su sierva, con palo, y muriere debajo de su mano, será castigado:

20 Wanneer ook iemand zijn dienstknecht of zijn dienstmaagd met een stok slaat, dat hij onder zijn hand sterft, die zal zekerlijk gewroken worden.

20. Jeźliby zaś uderzył kto niewolnika swego, albo niewolnicę swoję kijem, i umarliby w ręku jego, koniecznie karanie odniesie;

20. Ha pedig valaki úgy üti meg szolgáját vagy szolgálóját bottal, hogy az meghal keze alatt, büntettessék meg.

20 А если кто ударит раба своего, или служанку свою палкою, и они умрут под рукою его, то он должен быть наказан;

20. Коли хто вдарить раба чи рабиню свою палицею, і вмре під його рукою, притма треба відомстити за се.

21. Mutta jos se elää päivän tai kaksi, niin älköön lyöjää rangaistako, sillä se on hänen omaa rahaansa.

21. Vaan jos hän päivän taikka kaksi elää, ei pidä häntä kostettaman, sillä se on hänen rahansa.

21. Waan jos hän päiwän taicka caxi elä ei pidä händä costettaman sillä se on hänen rahans.

21 Notwithstanding, if he continues a day or two, he will not be punished, because he is his money.

21. Notwithstanding, if he continue a day or two, he shall not be punished: for he is his money.

21. Dog ersom de blive ved Live een eller Dage, da skal det ikke hævnes; thi det er hans Penge.

21. Lefver han öfver en eller två dagar, så skall han icke lida der straff före; ty det är hans penningar.

21. Agga kui ta weel ühhe päwa ehk kaks päwa ellusse jääb, siis ei pea sedda ta kätte mitte maksetama, sest se on temma rahhaga ostetud .

21. O jei jis išgyvena vieną ar dvi dienas, jis nebaudžiamas, nes vergas yra jo nuosavybė.

21. Bleibt er aber einen oder zwei Tage am Leben, so soll er darum nicht gestraft werden; denn es ist sein Geld.

21. Mais s'ils survivent un jour ou deux, il ne sera pas puni, car c'est son argent.

21. Mas si durare por un día o dos, no será castigado, porque su dinero es.

21 Zo hij nochtans een dag of twee dagen overeind blijft, zo zal hij niet gewroken worden; want hij is zijn geld.

21. Wszakże, jeźliby dzieó albo dwa żyw został, nie będzie karany; bo za pieniądze jego on jest kupiony.

21. De ha egy vagy két nap életben marad, ne büntettessék meg, mert pénze ára az.

21 но если они день или два дня переживут, то не должно наказывать его, ибо это его серебро.

21. Однакже, коли день або два проживе, дак не годиться мститись; бо він за його гроші.

22. Jos miehet tappelevat keskenänsä ja loukkaavat raskasta vaimoa, niin että hän synnyttää kesken, mutta vahinkoa ei tapahdu, niin sakotettakoon syyllistä vaimon miehen vaatimuksen ja riidanratkaisijan harkinnan mukaan.

22. Jos miehet tappelevat keskenänsä, ja loukkaavat raskaan vaimon, niin että hänen täytyy hedelmänsä kesken synnyttää; ja ei kuoleman vahinko tapahdu: niin hän pitää rahalla rangaistaman, sen jälkeen kuin vaimon mies häneltä anoo, ja se pitää annettaman arviomiesten ehdosta;

22. JOs miehet rijtelewät keskenäns ja louckawat rascan waimon nijn että häneldä lapsi huckan tule ja ei wahingo tapahdu nijn hänen pitä rahalla rangaistaman senjälken cuin waimon mies häneldä ano ja se pitä annettaman arwiomiesten ehdost.

22 And if men strive together and hurt a woman with child, so that her fruit depart and yet no harm follow, he will be surely fined, just-as the woman's husband will lay upon him and he will pay as the judges determine.

22. If men strive, and hurt a woman with child, so that her fruit depart from her, and yet no mischief follow: he shall be surely punished, according as the woman's husband will lay upon him; and he shall pay as the judges determine.

22. Og naar Mænd trættes tilsammen og slaa en frugtsommelig Kvinde, og hendes foster fødes, og der ikke sker Ulyke, da skal der gives Bøde, efterom Kvindens Husbonde paalægger ham, og han skal give efter Dommeres Tykke.

22. Om män kifva tillhopa, och någondera stöter någon qvinno, som hafvandes är, så att henne förgås barn, och henne dock eljest intet skadar; så skall man näpsa honom till penningar, så mycket som qvinnones man honom pålägger; och skall det utgifva efter mäklares känning.

22. Ja kui mehhed taplewad ja löwad ühhe naese, kes käima peäl on, nenda et ta lomoke ülle kätte läinud, ja ei olle muud äppardust: siis peab tedda ommeti rahha peäle sama nuhheldud sedda möda, kui selle naese mees ta peäle panneb, ja ta peab sedda andma kohto-wannematte läbbi.

22. Jei vyrai vaidijasi ir užgauna nėščią moterį ir ji persileidžia, bet jos pačios nesužaloja, tada užgavėjas baudžiamas pinigine bauda, kokią jam paskiria tos moters vyras, teisėjams tarpininkaujant.

22. Wenn Männer hadern und verletzen ein schwangeres Weib, daß ihr die Frucht abgeht, und ihr kein Schade widerfährt, so soll man ihn um Geld strafen, wieviel des Weibes Mann ihm auflegt, und er soll's geben nach der Schiedsrichter Erkennen.

22. Si des hommes se battent, et frappent une femme enceinte, et qu'elle en accouche, sans qu'il arrive malheur, celui qui l'aura frappée sera condamné à l'amende que le mari de la femme lui imposera; et il la donnera devant des juges.

22. Ítem, si algunos riñeren, e hirieren a alguna mujer preñada, y salieren sus criaturas, mas no hubiere muerte, será penado conforme a lo que impusiere el marido de la mujer, y pagará por jueces.

22 Wanneer nu mannen kijven, en slaan een zwangere vrouw, dat haar de vrucht afgaat, doch geen dodelijk verderf zij, zo zal hij zekerlijk gestraft worden, gelijk als hem de man der vrouw oplegt, en hij zal het geven door de rechters.

22. Jeźliby się też powadziwszy mężowie, uderzył który z nich niewiastę brzemienną, tak żeby z niej płód wyszedł, jednakby nie zaszła śmierć koniecznie karanie odniesie, jakie włoży naó mąż onejże niewiasty, a da wedle uznania sędziów.

22. Ha férfiak veszekednek és meglöknek valamely terhes asszonyt, úgy hogy idő előtt szűl, de egyéb veszedelem nem történik: bírságot fizessen a szerint, a mint az asszony férje azt reá kiveti, de bírák előtt fizessen.

22 Когда дерутся люди, и ударят беременную женщину, и она выкинет, но не будет другого вреда, то взять с виновного пеню, какую наложит на него муж той женщины, и он должен заплатить оную при посредниках;

22. І коли сваряться чоловіки, та потурбують вагітну молодицю, і скине дитину вона, та не буде шкоди, наложити на виноватого пеню, яку наложить жінчин чоловік, і заплатить по присудї суддїв.

23. Mutta jos vahinko tapahtuu, niin annettakoon henki hengestä,

23. Mutta jos kuoleman vahinko tulee, niin pitää hänen antaman hengen hengestä.

23. Mutta jos jotacuta wahingota tule nijn pitä hänen andaman hengen hengest.

23 But if any harm follows, then you will give life for life,

23. And if any mischief follow, then thou shalt give life for life,

23. Men dersom der sker Ulykke, da skal du give Liv for Liv.

23. Skader henne något, då skall han gifva själ för själ,

23. Agga kui mu äppardus sünnib, siis pead sa andma hinge hinge wasto,

23. Bet jei sužaloja­gyvybė už gyvybę,

23. Kommt ihr aber ein Schade daraus, so soll er lassen Seele um Seele,

23. Mais s'il arrive malheur, tu donneras vie pour vie,

23. Mas si hubiere muerte, entónces pagarás alma por alma.

23 Maar indien er een dodelijk verderf zal zijn, zo zult gij geven ziel voor ziel,

23. Ale gdzie by śmierć zaszła, tedy dasz duszę za duszę;

23. De ha veszedelem történik: akkor életért életet adj.

23 а если будет вред, то отдай душу за душу,

23. А коли буде шкода, тодї мусить оддати душу за душу.

24. silmä silmästä, hammas hampaasta, käsi kädestä, jalka jalasta,

24. Silmän silmästä, hampaan hampaasta, käden kädestä, jalan jalasta.

24. Silmän silmäst hamban hambast: käden kädest jalan jalast.

24 eye for eye, tooth for tooth, hand for hand, foot for foot,

24. Eye for eye, tooth for tooth, hand for hand, foot for foot,

24. Øje for Øje, Tand for Tand; Haand for Haand, Fod for Fod,

24. Öga för öga, tand för tand, hand för hand, fot för fot,

24. Silma silma wasto, hammast hamba wasto, kät käe wasto, jalga jalla wasto,

24. akis už akį, dantis už dantį, ranka už ranką, koja už koją,

24. Auge um Auge, Zahn um Zahn, Hand um Hand, Fuß um Fuß,

24. Œil pour œil, dent pour dent, main pour main, pied pour pied,

24. Ojo por ojo, diente por diente, mano por mano, pié por pié,

24 Oog voor oog, tand voor tand, hand voor hand, voet voor voet.

24. Oko za oko, ząb za ząb, rękę za rękę, nogę za nogę,

24. Szemet [6†] szemért, fogat fogért, kezet kézért, lábat lábért;

24 глаз за глаз, зуб за зуб, руку за руку, ногу за ногу,

24. О ко за око, зуба за зуба.

25. palovamma palovammasta, haava haavasta, mustelma mustelmasta.

25. Polton poltosta, haavan haavasta, sinimarjan sinimarjasta.

25. Polton poltost haawan haawast sinimarjan sinimarjast.

25 burning for burning, wound for wound, stripe for stripe.

25. Burning for burning, wound for wound, stripe for stripe.

25. brændt for brændt, Saar for Saar, blaatslaget for blaatslaget.

25. Brännande för brännande, sår för sår, blånad för blånad.

25. Pölletamist pölletamisse wasto, hawa hawa wasto, muhko muhho wasto.

25. nudeginimas už nudeginimą, žaizda už žaizdą, randas už randą.

25. Brand um Brand, Wunde um Wunde, Beule um Beule.

25. Brûlure pour brûlure, plaie pour plaie, meurtrissure pour meurtrissure.

25. Quemadura por quemadura, herida por herida, golpe por golpe,

25 Brand voor brand, wond voor wond, buil voor buil.

25. Sparzelinę za sparzelinę, ranę za ranę, siność za siność.

25. Égetést égetésért, sebet sebért, kéket kékért.

25 обожжение за обожжение, рану за рану, ушиб за ушиб.

25. Опечину за опечину, рану за рану, синяка за синяка.

26. Jos joku lyö orjaansa tai orjatartansa silmään ja turmelee sen, niin päästäköön hänet vapaaksi silmän tähden.

26. Joka lyö palveliansa eli palkkapiikansa silmän, ja turmeles sen, hänen pitää päästämän sen vapaaksi silmän tähden.

26. JOca lyö palcollisens silmän ja turmele sen hänen pitä päästämän hänen wapaxi silmän tähden.

26 And if a man slays the eye of his servant, or the eye of his maid and destroys it, he will let him go free for his eye's sake.

26. And if a man smite the eye of his servant, or the eye of his maid, that it perish; he shall let him go free for his eye's sake.

26. Og naar nogen slaar sin Tjeners Øje eller sin Tjenestepiges Øje og fordærver det, da skal han lade dem være fri for deres Øjes Skyld.

26. Den som slår sin träl eller trälinno i ögat, och förderfvar det, han skall låta dem fri lös för ögat.

26. Ja kui kegi omma sullase silma ehk omma ümmardaja silma lööb ja rikkub sedda ärra: siis peab ta tedda temma silma pärrast lahti laskma.

26. Jei kas išmuša savo vergui ar vergei akį, jis privalo už tai paleisti jį laisvėn.

26. Wenn jemand seinen Knecht oder seine Magd in ein Auge schlägt und verderbt es, der soll sie frei loslassen um das Auge.

26. Et si quelqu'un frappe l'œil de son serviteur ou l'œil de sa servante, et le leur gâte, il les laissera aller libres pour leur œil.

26. Ítem, cuando alguno hiriere el ojo de su siervo, o el ojo de su sierva, y le dañare, por su ojo le ahorrará.

26 Wanneer ook iemand het oog van zijn dienstknecht, of het oog van zijn dienstmaagd slaat, en verderft het, hij zal hem vrij laten gaan voor zijn oog.

26. Jeźliby zaś kto wybił oko niewolnikowi swemu, albo oko niewolnicy swojej, ażby się zepsowało, wolno go puści za oko jego.

26. Ha valaki az ő szolgájának szemét, vagy szolgálójának szemét úgy üti meg, hogy elpusztul, bocsássa azt szabadon az ő szeméért.

26 Если кто раба своего ударит в глаз, или служанку свою в глаз, и повредит его, пусть отпустит их на волю за глаз;

26. І коли хто вдарить в око раба свого, чи в око рабиню свою, і зопсує, на волю мусить випустить його за око його.

27. Ja jos hän lyö orjaltaan tai orjattareltaan hampaan suusta, niin päästäköön hänet vapaaksi hampaan tähden.

27. Niin myös jos hän lyö palvelialtansa taikka palkkapiialtansa hampaan suusta, niin pitää hänen päästämän sen vapaaksi hampaan tähden.

27. Nijn myös jos hän lyö hänen palcolliseldans hamban suusta nijn pitä hänen päästämän händä wapaxi hamban tähden.

27 And if he knocks out his man-servant's tooth, or his maidservant's tooth, he will let him go free for his tooth's sake.

27. And if he smite out his manservant's tooth, or his maidservant's tooth; he shall let him go free for his tooth's sake.

27. Og der om han slaar sin Tjeners Tand eller Tjenestepiges Tand ud, skal han lade em fare fri for deres Tands Skyld.

27. Sammalunda, om han slår sin träl eller trälinno en tand ut, skall han dem fri lös låta för tandena.

27. Ja kui ta omma sullase hammast ehk omma ümmardaja hammast suust wäljalööb: siis peab ta tedda temma hamba pärrast lahti laskma.

27. Jei jis išmuša savo vergui ar vergei dantį, jis privalo už tai paleisti jį laisvėn.

27. Desgleichen, wenn er seinem Knecht oder seiner Magd einen Zahn ausschlägt, soll er sie frei loslassen um den Zahn.

27. Que s'il fait tomber une dent à son serviteur ou à sa servante, il les laissera aller libres pour leur dent.

27. Y si sacare el diente de su siervo, o el diente de su sierva, por su diente le ahorrará.

27 En indien hij een tand van zijn dienstknecht, of een tand van zijn dienstmaagd uitslaat, zo zal hij hem vrijlaten voor zijn tand.

27. Jeźliby też kto ząb niewolnikowi swemu, albo ząb niewolnicy swojej wybił, wolno go puści za ząb jego.

27. Ha pedig szolgájának fogát, vagy szolgálójának fogát üti ki, bocsássa azt szabadon az ő fogáért.

27 и если выбьет зуб рабу своему, или рабе своей, пусть отпустит ихна волю за зуб.

27. І коли вибє зуба рабові свойму, або рабинї своїй, на волю випустить його за зуба його.

28. Jos härkä puskee miehen tai naisen kuoliaaksi, niin härkä kivitettäköön, älköönkä sen lihaa syötäkö; mutta härän omistaja olkoon vapaa rangaistuksesta.

28. Jos härkä kuokaisee miehen eli vaimon, niin että hän kuolee: se härkä pitää kaiketi kivitettämän, ja ei pidä hänen lihaansa syötämän; ja niin on härjän isäntä viatoin.

28. JOs härkä cuocaise miehen eli waimon nijn että hän cuole se härkä pitä kiwitettämän ja ei pidä hänen lihans syötämän ja nijn on härjän Isändä wiatoin.

28 And if an ox gores a man or a woman to death, the ox will surely be stoned and its flesh will not be eaten, but the owner of the ox will be acquitted.

28. If an ox gore a man or a woman, that they die: then the ox shall be surely stoned, and his flesh shall not be eaten; but the owner of the ox shall be quit.

28. Og om en Okse stanger en Mand eller Kvinde, saa at de dø, da skal Oksen visselig stenes, og dens Kød skal ikke ædes; men Oksens Herre skal være uskyldig.

28. Om en oxe stångar en man eller qvinna, så att han dör, så skall man den oxan stena, och icke äta hans kött; och så är oxans herre ursaker.

28. Ja kui härg ühhe mehhe ehk ühhe naese kaewab, nenda et ta surreb: siis peab sedda härga kiwwidega surnuks wiskama, ja ta lihha ei pea södama, ja se härja issand on süta.

28. Jei jautis taip subado vyrą ar moterį, kad tas miršta, jautį užmuškite akmenimis ir nevalgykite jo mėsos. Tačiau jaučio savininkas yra nekaltas.

28. Wenn ein Ochse einen Mann oder ein Weib stößt, daß sie sterben, so soll man den Ochsen steinigen und sein Fleisch nicht essen; so ist der Herr des Ochsen unschuldig.

28. Si un bœuf heurte de sa corne un homme ou une femme, qui en meure, le bœuf sera lapidé, et l'on ne mangera point sa chair, et le maître du bœuf sera absous.

28. Ítem, si algún buey acorneare hombre o mujer, y muriere, el buey será apedreado, y su carne no será comida, mas el dueño del buey será absuelto:

28 En wanneer een os een man of een vrouw stoot, dat hij sterft, zal de os zekerlijk gestenigd worden, en zijn vlees zal niet gegeten worden; maar de heer van den os zal onschuldig zijn.

28. Jeźliby też czyj wół ubódł męża albo niewiastę, a umarliby, koniecznie ukamionowany będzie on wół, a nie będą jeść mięsa jego; a pan wołu onego nie będzie winien.

28. Ha férfit vagy asszonyt öklel meg egy ökör, úgy hogy meghal: [7†] kővel köveztessék meg az ökör, és húsát meg ne egyék; de az ökörnek ura ártatlan.

28 Если вол забодает мужчину или женщину до смерти, то вола побить камнями и мяса его не есть; а хозяин вола не виноват;

28. І коли вколе скотина мужчину чи женьщину й умре, каміннєм побити мусять скотину та й не їсти муть мясива її; чия ж скотина той неповинен.

29. Mutta jos härkä on ennenkin puskenut ja sen isäntää on varoitettu eikä hän ole sitä vartioinut, ja jos se tappaa miehen tai naisen, niin härkä kivitettäköön, ja myös sen isäntä rangaistakoon kuolemalla.

29. Mutta jos härkä ennen oli harjaantunut kuokkimaan, ja sen isännälle oli todistusten kanssa ilmoitettu, ja ei hän korjannut häntä; jos hän sitte tappaa miehen eli vaimon, niin pitää härkä kivitettämän, ja hänen isäntänsä kuoleman.

29. Mutta jos härkä ennen oli harjandunut cuockiman ja hänen Isännällens oli sanottu ja ei hän corjannut händä jos hän sijtte tappa miehen eli waimon nijn pitä härkä kiwitettämän ja hänen Isändäns cuoleman.

29 But if the ox was accustomed to gore in time past and it has been testified to its owner and he has not kept it in, but it has killed a man or a woman, the ox will be stoned and its owner will also be put to death.

29. But if the ox were wont to push with his horn in time past, and it hath been testified to his owner, and he hath not kept him in, but that he hath killed a man or a woman; the ox shall be stoned, and his owner also shall be put to death.

29. Men dersom den Okse tilforn var vant at stange, og det var vitterliggjort for dens Ejermand, og han ikke passede paa den, og den dræber Mand eller Kvinde, da skal Oksen stenes, og dens Ejermand skal ogsaa dødes.

29. Var oxen tillförene van att stångas, och hans herre är derom tillsagd, och han icke bevarade honom, och deröfver dräper en man eller qvinno; så skall man stena den oxan, och hans herre skall dö.

29. Ja kui sesamma härg jo eile ja enne on kaewlik olnud , ja se on temma issandale kinnitud, ja ta ei olle tedda mitte hoidnud, ja ta tappab ühhe mehhe ehk ühhe naese: siis peab sedda härga kiwwidega surnuks wiskama, ja temma issandat peab ka surma pandama.

29. Bet jeigu jautis jau anksčiau badydavo ir jo savininkas buvo įspėtas, tačiau jo neuždarė, ir jei jis mirtinai subadė vyrą ar moterį, jautį užmuškite akmenimis, o jo savininką taip pat bauskite mirtimi.

29. Ist aber der Ochse zuvor stößig gewesen, und seinem Herrn ist's angesagt, und hat ihn nicht verwahrt, und er tötet darüber einen Mann oder ein Weib, so soll man den Ochsen steinigen, und sein Herr soll sterben.

29. Mais si auparavant le bœuf avait accoutumé de heurter de sa corne, et que son maître en ait été averti, et qu'il ne l'ait point surveillé, et qu'il tue un homme ou une femme, le bœuf sera lapidé, et son maître aussi sera mis à mort.

29. Mas si el buey era acorneador desde ayer y anteayer, y a su dueño le fué hecho requerimiento, y no lo hubiere guardado, y matare hombre o mujer, el buey será apedreado, y también su dueño morirá:

29 Maar indien de os te voren stotig geweest is, en zijn heer is daarvan overtuigd geweest, en hij hem niet bewaard heeft, en hij doodt een man of een vrouw, zo zal die os gestenigd worden, en zijn heer zal ook gedood worden.

29. Wszakże, jeźliby wół bódł przedtem, a ostrzeganoby w tym pana jego, i nie miałby go pod strażą, a zabiłby męża albo niewiastę, wół on ukamionowany będzie, nadto i pan jego umrze.

29. De ha az ökör azelőtt is öklelős volt, és annak urát megintették, és még sem őrizte azt, és férfit vagy asszonyt ölt meg: az ökör köveztessék meg, és az ura is halállal lakoljon.

29 но если вол бодлив был и вчера и третьего дня, и хозяин его, быв извещен о сем, не стерег его, а он убил мужчину или женщину, то вола побить камнями, и хозяина его предать смерти;

29. А коли віл бився перше і осьвідчено було господареві його, та не вберіг він його, і вмер мужчина чи женщина, вола мусять побити каміннєм, і господарь його мусить згинути.

30. Mutta jos hänelle määrätään lunastusmaksu, niin maksakoon henkensä lunnaiksi niin paljon, kuin hänelle määrätään.

30. Mutta jos hän rahalla pääsee, niin pitää hänen antaman henkensä lunastukseksi niin paljo kuin määrätään.

30. Mutta jos hän rahalla pääse nijn pitä hänen andaman hengens lunastuxexi nijn paljo cuin määrätän.

30 If a ransom is laid on him, then he will give for the redemption of his life whatever is laid upon him.

30. If there be laid on him a sum of money, then he shall give for the ransom of his life whatsoever is laid upon him.

30. Men dersom der bliver paalagt ham en Bod, da skal han give Løsepenge for sit Liv efter alt det, som paalægges ham.

30. Varda honom penningar pålagde, så skall han gifva till att lösa sitt lif så mycket, som honom pålagdt varder.

30. Kui leppitusse rahha ta peäle pannakse: siis peab ta omma hinge lunnastamisse hinna andma keik sedda möda, kui ta peäle pannakse.

30. O jei jam bus leista išsipirkti, jis mokės išpirką už savo gyvybę tiek, kiek jam bus paskirta.

30. Wird man aber ein Lösegeld auf ihn legen, so soll er geben, sein Leben zu lösen, was man ihm auflegt.

30. Si on lui impose un prix pour se racheter, il donnera en rançon de sa vie tout ce qui lui sera imposé.

30. Si le fuere impuesto rescate, entónces dará por el rescate de su persona cuanto le fuere impuesto.

30 Indien hem losgeld opgelegd wordt, zo zal hij tot lossing zijner ziel geven naar alles, wat hem zal opgelegd worden;

30. Jeźliby naó włożono, żeby się odkupił, tedy da okup za duszę swoję, jakikolwiek naó włożą.

30. Ha pénzváltságot vetnek reá, fizessen lelke váltságáért annyit, a mennyit reá kivetnek.

30 если на него наложен будет выкуп, пусть даст выкуп за душу свою, какой наложен будет на него.

30. Коли наложять викуп на його, мусить він дати за визвол душі своєї, щоб нї положено на його.

31. Jos se puskee pojan tai tytön, niin meneteltäköön saman lain mukaan.

31. Jos hän pojan eli tyttären kuokaisee, niin pitää yhdellä tavalla hänen kanssansa tehtämän.

31. Sillä tawalla pitä myös hänen cansans tehtämän jos hän pojan eli tyttären cuocaise.

31 Whether it has gored a son, or has gored a daughter, according to this judgment it will be done to him.

31. Whether he have gored a son, or have gored a daughter, according to this judgment shall it be done unto him.

31. Enten den stanger en Søn, eller den stanger en Datter, da skal ham ske efter denne Vis.

31. Sammalunda skall man ock med honom handla, om han en son eller dotter stångar.

31. Ehk ta ühhe poia kaewab ehk ühhe tütre kaewab, siis peab sellesamma kohto-seädusse järrele temmaga tehtama.

31. Jei jautis subado sūnų ar dukterį, laikykitės tos pačios taisyklės.

31. Desgleichen soll man mit ihm handeln, wenn er Sohn oder Tochter stößt.

31. Si le bœuf heurte de sa corne un fils ou une fille, on le traitera selon cette même loi.

31. Haya acorneado hijo, o haya acorneado hija, conforme a este juicio se hará con él.

31 Hetzij dat hij een zoon gestoten heeft, of een dochter gestoten heeft, naar dat recht zal hem gedaan worden.

31. Choćby syna ubódł, albo córkę ubódł, podług tegoż sądu postąpią z nim.

31. Akár fiút ökleljen meg, akár leányt ökleljen meg: e szerint a rendelet szerint kell cselekedni.

31 Сына ли забодает, дочь ли забодает, – по сему же закону поступать с ним.

31. Чи сина заколе він, чи дочку заколе, по сьому присуду чинити з ним.

32. Jos härkä puskee orjan tai orjattaren, niin maksakoon sen omistaja pusketun isännälle kolmekymmentä hopeasekeliä, ja härkä kivitettäköön.

32. Jos joku härkä kuokaisee palvelian eli palkkapiian, niin pitää hänen antaman heidän isännällensä kolmekymmentä hopiasikliä, ja härkä pitää kivitettämän.

32. Jos jocu härkä cuocaise palcollisen nijn pitä hänen andaman heidän Isännällens colmekymmendä hopia sicli ja härkä pitä kiwitettämän.

32 If the ox gores a man-servant or a maidservant, there will be given to their master thirty shekels of silver and the ox will be stoned.

32. If the ox shall push a manservant or a maidservant; he shall give unto their master thirty shekels of silver, and the ox shall be stoned.

32. Dersom en Okse stanger en Tjener eller Tjenestepige, da skal der gives deres Husbonde tredive Sekel Sølv, og Oksen skal stenes.

32. Stångar han en träl eller trälinno, så skall han gifva deras herra tretio silfversiklar, och oxan skall man stena.

32. Kui se härg ühhe sullase ehk ümmardaja kaewab, siis peab temma issandale kolmküm̃end höbbe-sekli antama, ja sedda härga peab kiwwidega surnuks wiskama.

32. Jei jautis subado vergę ar vergą, tai savininkas sumokės vergo šeimininkui trisdešimt šekelių sidabro, o jautį užmuškite akmenimis.

32. Stößt er aber einen Knecht oder eine Magd, so soll er ihrem Herrn dreißig Silberlinge geben, und den Ochsen soll man steinigen.

32. Si le bœuf heurte de sa corne un esclave, soit homme, soit femme, le possesseur du bœuf donnera trente sicles d'argent à son maître, et le bœuf sera lapidé.

32. Si el buey acorneare siervo, o sierva, pagará treinta siclos de plata a su señor, y el buey será apedreado.

32 Indien de os een knecht of een dienstmaagd stoot, hij zal zijn heer dertig zilverlingen geven, en de os zal gestenigd worden.

32. Jeźliby niewolnika ubódł wół, albo niewolnicę, srebra trzydzieści syklów da panu jego, a wół on ukamionowany będzie.

32. Ha szolgát öklel meg az ökör vagy szolgálót: adassék azok urának harmincz ezüst siklus, az ökör pedig köveztessék meg.

32 Если вол забодает раба или рабу, то господину их заплатить тридцать сиклей серебра, а вола побить камнями.

32. Коли ж раба чи рабиню вбє скотина, мусить дати властитель срібла трийцять секлїв панові, а скотину вбити каміннєм.

33. Jos joku jättää kaivon auki tahi kaivaa kaivon eikä peitä sitä, ja härkä tai aasi putoaa siihen,

33. Jos joku avaa kuopan, taikka kaivaa kuopan, jos ei hän sitä peitä, ja härkä eli aasi siihen putoo:

33. JOs jocu awa cuopan taicka caiwa cuopan jos ei hän sitä jällens peitä ja härkä eli Asi sijhen puto.

33 And if a man will open a pit, or if a man will dig a pit and not cover it and an ox or a donkey falls in it,

33. And if a man shall open a pit, or if a man shall dig a pit, and not cover it, and an ox or an ass fall therein;

33. Og naar nogen aabner en Brønd, eller naar nogen graver en Brønd og dækker den ikke til, og der falder en Okse eller et Asen i den,

33. Om någor öppnar ena grop, eller gräfver ena grop, och täcker henne icke till, och en oxe eller åsne faller så deruti;

33. Ja kui kegi ühhe augo lahti teeb, ehk kui kegi ühhe augo kaewab ja ei katta sedda kinni, ja härg ehk esel langeb senna sisse:

33. Jei kas atidengia duobę arba jei kas iškasa duobę, bet jos neuždengia, ir į ją įkrinta jautis ar asilas,

33. So jemand eine Grube auftut oder gräbt eine Grube und deckt sie nicht zu, und es fällt ein Ochse oder Esel hinein,

33. Si quelqu'un ouvre une fosse ou si quelqu'un creuse une fosse, et ne la couvre point, et qu'il y tombe un bœuf ou un âne,

33. Ítem, si alguno abriere alguna cisterna, o cavare cisterna, y no la cubriere, y cayere allí buey o asno,

33 En wanneer iemand een kuil opent, of wanneer iemand een kuil graaft, en hij dekt hem niet toe, en een os of ezel valt daarin;

33. Jeźliby kto otworzył studnią, albo jeźliby kto wykopał studnią, i nie nakryłby jej, a wpadłby w nią wół albo osieł:

33. Ha pedig valaki vermet nyit meg, vagy ha valaki vermet ás, és nem fedi azt be, és ökör vagy szamár esik bele:

33 Если кто раскроет яму, или если выкопает яму и не покроет ее, и упадет в нее вол или осел,

33. А коли розкриє хто яму, або викопає хто яму, та й не закриє, і впаде туди віл чи осел,

34. niin kaivon omistaja korvatkoon isännälle sen rahassa; mutta kuollut eläin olkoon hänen.

34. Niin pitää sen kuopan isäntä maksaman rahalla sen isännälle; mutta sen kuolleen pitää hänen oleman.

34. Nijn pitä sen cuopan Isändä maxaman rahalla toiselle mutta sen cuolluen pitä hänen oleman.

34 the owner of the pit will make it good; he will give money to the owner of it and the dead beast will be his.

34. The owner of the pit shall make it good, and give money unto the owner of them; and the dead beast shall be his.

34. da skal Brøndens Ejermand betale derfor, han skal give Penge derfor til deres Herre, og det døde Dyr skal han have.

34. Då skall gropenes herre lösa det med penningar, och gifva dem dess herra igen; men kroppen skall vara hans.

34. Siis peab selle augo issand sedda ärratassuma, ta peab temma issandale rahha se eest andma, ja se, mis surnud, peab temmale jäma.

34. duobės savininkas atlygins nuostolį, sumokėdamas pinigus gyvulio savininkui, o nugaišęs gyvulys liks jam.

34. so soll's der Herr der Grube mit Geld dem andern wiederbezahlen; das Aas aber soll sein sein.

34. Le maître de la fosse fera restitution; il rendra de l'argent à leur maître; mais ce qui est mort sera à lui.

34. El dueño de la cisterna pagará el dinero restituyendo a su dueño; y lo que fué muerto será suyo.

34 De heer des kuils zal het vergelden; hij zal aan deszelfs heer het geld wederkeren; doch dat dode zal zijns wezen.

34. Pan onej studni odda zapłatę, i nagrodzi panu ich, a co zdechło, jego będzie.

34. A verem ura fizessen; pénzül térítse meg azok urának, a hulla pedig legyen az övé.

34 то хозяин ямы должен заплатить, отдать серебро хозяину их, а труп будет его.

34. Властитель ями заплатить за се; вернути мусить він грошима господареві його, а мертве буде йому.

35. Jos jonkun härkä puskee toisen härän kuoliaaksi, niin myykööt elävän härän ja jakakoot sen hinnan, ja myös kuolleen jakakoot keskenään.

35. Jos jonkun härkä kuokkii toisen miehen härjän, että se kuolee, niin pitää heidän myymän sen elävän härjän, ja jakaman rahan, niin myös sen kuolleen härjän pitää heidän jakaman.

35. JOs jongun härkä cuocki toisen miehen härjän että se cuole nijn pitä heidän myymän sen eläwän härjän ja jacaman rahan nijn myös cuollen härjän jacaman.

35 And if one man's ox hurts another's, so that it dies, then they will sell the live ox and divide the price of it and the dead they will also divide.

35. And if one man's ox hurt another's, that he die; then they shall sell the live ox, and divide the money of it; and the dead ox also they shall divide.

35. Og naar en Mands Okse stanger en anden Mands Okse, saa at den dør, da skulle de sælge den levende Okse og halvdele dens Værd, og den døde skulle de og halvdele.

35. Om någors mans oxe stångar ens annars oxa, så att han dör; då skola de sälja den lefvande oxan, och byta penningarna, och desslikes byta kroppen.

35. Ja kui kellegi härg teise mehhe härga kaewab, et ta surreb: siis peawad nemmad sedda härga, mis ellus, ärramüma ja selle rahha poleks jaggama, ja sedda, mis surnud, ka poleks jaggama.

35. Jei kieno jautis taip sužaloja kito jautį, kad tas nugaišta, tai jie parduos gyvąjį jautį ir pasidalins už jį gautus pinigus. Taip pat jie pasidalins ir nugaišusį gyvulį.

35. Wenn jemandes Ochse eines andern Ochsen stößt, daß er stirbt, so sollen sie den lebendigen Ochsen verkaufen und das Geld teilen und das Aas auch teilen.

35. Et si le bœuf de quelqu'un blesse le bœuf de son prochain, et qu'il en meure, ils vendront le bœuf vivant et en partageront l'argent, et ils partageront aussi le bœuf mort.

35. Ítem, si el buey de alguno hiriere al buey de su prójimo, y muriere, entónces venderán el buey vivo, y partirán el dinero de él; y el muerto también partirán.

35 Wanneer nu iemands os den os van zijn naaste kwetst, dat hij sterft, zo zal men den levenden os verkopen, en het geld daarvan half en half delen, en den dode zal men ook half en half delen.

35. Także, gdyby wół czyj ubódł wołu sąsiada jego, ażby zdechł, tedy sprzedadzą wołu żywego, i rozdzielą się zapłatą jego, onym też zdechłym podzielą się.

35. És ha valakinek ökre megdöfi az ő felebarátja ökrét, úgy hogy az elpusztul: adják el az eleven ökröt, és az árát osszák meg, és a hullát is osszák el.

35 Если чей-нибудь вол забодает до смерти вола у соседа его, пусть продадут живого вола и разделят пополам цену его; также и убитого пусть разделят пополам;

35. А коли чия скотина поранить скотину другого, і та здохне, дак продадуть скотину живу, та й подїлять по полам гроші за її, та й здохлу пополам подїлять.

36. Jos taas oli tunnettua, että se härkä ennenkin oli puskenut eikä sen isäntä ollut sitä vartioinut, niin antakoon härän härästä, mutta kuollut olkoon hänen.

36. Elikkä jos se oli tiettävä, että härkä on ennen tottunut kuokkimaan, ja hänen isäntänsä ei korjannut häntä, niin hänen pitää antaman härjän härjästä, ja se kuollut pitää hänen oleman.

36. Elickä jos se oli tiettäwä että se härkä on ennen tottunut cuockiman ja hänen Isändäns ei corjannut händä nijn hänen pitä andaman härjän härjästä ja se cuollut pitä hänen oleman.

36 Or if it is known that the ox was accustomed to gore in time past and its owner has not kept it in, he will surely pay ox for ox and the dead beast will be his own.

36. Or if it be known that the ox hath used to push in time past, and his owner hath not kept him in; he shall surely pay ox for ox; and the dead shall be his own.

36. Eller var det vitterligt, at den Okse plejede tilforn at stange, og dens Ejermand ikke vilde passe paa den, da skal han visselig betale Okse for Okse, og den døde skal han have.

36. Var det vetterligit, att oxen var tillförene van att stångas, och hans herre icke bevarade honom; då skall han gifva en oxa för den andra, och behålla kroppen.

36. Ehk kui on teäta olnud, et se härg on jo eile ja enne kaewlik olnud , ja temma issand ei olle tedda mitte hoidnud: siis peab ta kowwaste härja härja wasto jälle andma, ja se mis surnud peab temmale jäma.

36. O jei buvo žinoma, kad jautis jau anksčiau badydavo ir savininkas jo neuždarė, tai jis atiduos jautį už jautį, o nugaišęs priklausys jam’‘.

36. Ist's aber kund gewesen, daß der Ochse zuvor stößig war, und sein Herr hat ihn nicht verwahrt, so soll er einen Ochsen für den andern vergelten und das Aas haben.

36. S'il est notoire qu'auparavant le bœuf avait accoutumé de heurter de sa corne, et que son maître ne l'ait point gardé, il devra rendre bœuf pour bœuf; mais le bœuf mort sera à lui.

36. Mas si era notorio que el buey era acorneador de ayer y anteayer, y su dueño no lo hubiere guardado, pagará buey por buey, y el muerto será suyo.

36 Of is het kennelijk geweest, dat die os van te voren stotig was, en zijn heer heeft hem niet bewaard, zo zal hij in alle manier os voor os vergelden; doch de dode zal zijns wezen.

36. Ale jeźliby to było wiadomo, że on wół bódł przedtem, a nie miał go pod strażą pan jego, koniecznie odda wołu za wołu, a zdechłego sobie weźmie.

36. Vagy ha tudták, hogy az ökör már azelőtt öklelős volt, és nem őrizte azt annak ura: fizessen ökröt az ökörért, a hulla pedig az övé legyen.

36 а если известно было, что вол бодлив был и вчера итретьего дня, но хозяин его не стерег его, то должен он заплатить вола за вола, а убитый будет его.

36. Коли ж було знаттє, що віл бився перше, і не вберіг його господарь його, дак мусить віддати вола за вола, мертвий же йому буде.