16 luku

Kansa napisee Siinain erämaassa. Viiriäiset ja manna.

1. Sitten he lähtivät, koko Israelin kansa, liikkeelle Eelimistä ja tulivat Siinin erämaahan, joka on Eelimin ja Siinain välillä, toisen kuun viidentenätoista päivänä siitä, kun he olivat lähteneet Egyptin maasta.

1. Niin he matkustivat Elimistä, ja koko Israelin lasten joukko tuli Sinnin korpeen, joka on Elimin ja Sinain välillä: viidentenätoistakymmenentenä päivänä toisella kuulla sittenkuin he Egyptin maalta lähteneet olivat.

1. Nijn he matcustit Elimist ja tuli coco Israelin lasten joucko Sinnin corpeen (joca on Elimin ja Sinain wälillä) wijdendenä toistakymmendenä päiwänä toisella cuulla sijttecuin he Egyptin maalda lähtenet olit.

1 And they took their journey from Elim. And all the congregation of the sons of Israel came to the wilderness of Sin, which is between Elim and Sinai, on the fifteenth day of the second month after their departing out of the land of Egypt.

1. And they took their journey from Elim, and all the congregation of the children of Israel came unto the wilderness of Sin, which is between Elim and Sinai, on the fifteenth day of the second month after their departing out of the land of Egypt.

1. Og de droge fra Elim, og al Israels Børns Menighed kom til den Ørk Sin, som er imellem Elim og imellem Sinai, paa den femtende Dag i den anden Maaned, efter at de udgik af Ægyptens Land.

1. Ifrån Elim drogo de, och kom hele hopen Israels barn uti den öknena Sin, hvilken ligger emellan Elim och Sinai, på femtonde dagen i den andra månadenom, sedan de utur Egypti land gångne voro.

1. Ja nemmad läksid Elimist emale, ja keik Israeli laste koggodus sai Sinni körbe, mis on Elimi ja Sinai wahhel, teise ku wieteistkümnemal päwal pärrast sedda, kui nemmad Egiptusse maalt wäljatulnud.

1. Antrojo mėnesio penkioliktą dieną po to, kai jie paliko Egiptą, visi izraelitai išėjo iš Elimo ir atėjo į Sino dykumą, esančią tarp Elimo ir Sinajaus.

1. Von Elim zogen sie aus; und die ganze Gemeinde der Kinder Israel kam in die Wüste Sin, die da liegt zwischen Elim und Sinai, am fünfzehnten Tage des zweiten Monats, nachdem sie aus Ägypten gezogen waren.

1. Toute l'assemblée des enfants d'Israël, étant partie d'Élim, vint au désert de Sin, qui est entre Élim et Sinaï, au quinzième jour du second mois, après leur sortie du pays d'Égypte.

1. Y PARTIENDO de Elim, toda la congregación de los hijos de Israel vino al desierto de Sin, que es entre Elim y Sinaí: a los quince dias del segundo mes después que salieron de la tierra de Egipto.

1 Toen zij van Elim gereisd waren, zo kwam de ganse vergadering der kinderen Israels in de woestijn Sin, welke is tussen Elim en tussen Sinai, aan den vijftienden dag der tweede maand, nadat zij uit Egypteland uitgegaan waren.

1. Ruszyli się potem z Elimu, i przyszło wszystko mnóstwo synów Izraelskich na puszczą Zyn, która leży między Elim i między Synaj, piętnastego dnia miesiąca wtórego po wyjściu ich z ziemi Egipskiej.

1. És elindulának Élimből és érkezék Izráel fiainak egész gyülekezete a Szin pusztájába, mely Élim között és Sinai között van, a második hónapnak tizenötödik napján, Égyiptom földéről való kijövetelök után.

1 И двинулись из Елима, и пришло все общество сынов Израилевых впустыню Син, что между Елимом и между Синаем, в пятнадцатый день второго месяца по выходе их из земли Египетской.

1. І двинули від Єлиму, і прийшла вся громада синів Ізрайлевих у Син степ, що між Єлимом і Синайом, у пятнайцятий день місяця по виходї з Египецької землї.

2. Ja koko Israelin kansa napisi Moosesta ja Aaronia vastaan erämaassa;

2. Ja koko Israelin lasten joukko napisi Mosesta ja Aaronia vastaan korvessa.

2. Ja coco Israelin lasten joucko napisit Mosesta ja Aaronita wastan corwesa.

2 And the whole congregation of the sons of Israel murmured against Moses and against Aaron in the wilderness.

2. And the whole congregation of the children of Israel murmured against Moses and Aaron in the wilderness:

2. Og al Israels Børns Menighed knurrede mod Mose og mod Aron i Ørken.

2. Och hela menigheten af Israels barn knorrade emot Mose och Aaron uti öknene;

2. Ja keik Israeli laste koggodus nurrises Mosesse ja Aaroni wasto körbes.

2. Visa Izraelio vaikų tauta murmėjo prieš Mozę ir Aaroną dykumoje.

2. Und es murrte die ganze Gemeinde der Kinder Israel wider Mose und Aaron in der Wüste

2. Et toute l'assemblée des enfants d'Israël murmura dans ce désert contre Moïse et contre Aaron.

2. Y toda la congregación de los hijos de Israel murmuró contra Moisés y Aarón en el desierto.

2 En de ganse vergadering der kinderen Israels murmureerde tegen Mozes en tegen Aaron, in de woestijn.

2. I szemrało wszystko zgromadzenie synów Izraelskich przeciw Mojżeszowi i przeciw Aaronowi na puszczy.

2. És zúgolódék Izráel fiainak egész gyülekezete Mózes és Áron ellen a pusztában.

2 И возроптало все общество сынов Израилевых на Моисея и Аарона в пустыне,

2. І нарекала вся громада Ізраїльська на Мойсея та Арона в степу.

3. ja israelilaiset sanoivat heille: Jospa olisimme saaneet surmamme Herran kädestä Egyptin maassa, jossa istuimme lihapatain ääressä ja leipää oli kyllin syödäksemme! Mutta te olette tuoneet meidät tähän erämaahan antaaksenne koko tämän joukon kuolla nälkään.

3. Ja Israelin lapset sanoivat heille: joska me olisimme Egyptin maalla Herran käden kautta kuolleet, koska me istuimme lihapatain tykönä, ja oli leipää yltäkyllä syödä; sillä te olette sentähden meidän johdattaneet tähän korpeen kuolettaaksenne näljällä kaikkea tätä joukkoa.

3. Ja sanoit heille: josca Jumala että me olisim Egyptin maalla HERran käden cautta cuollet cosca me istuim lihapatain tykönä ja oli leipä yldäkyllä syötä: sillä te oletta sentähden meidän johdattanet tähän corpeen cuolettaxen näljällä caicke tätä joucko.

3 And the sons of Israel said to them, Would that we had died by the hand of Jehovah in the land of Egypt, when we sat by the pots of meat, when we ate bread to the full, because you* have brought us forth into this wilderness, to kill this whole assembly with hunger.

3. And the children of Israel said unto them, Would to God we had died by the hand of the LORD in the land of Egypt, when we sat by the flesh pots, and when we did eat bread to the full; for ye have brought us forth into this wilderness, to kill this whole assembly with hunger.

3. Og Israels Børn sagde til dem: Gid vi vare døde ved Herrens Haand i Ægyptens Land, da vi sade ved Kødgryden, da vi aade Brød, til vi vare mætte; thi I have udført os i denne Ørk at lade hele denne Menighed dø af Hunger.

3. Och sade till dem: Gud gifve, att vi hade dött uti Egypti lande genom Herrans hand, der vi såto vid köttgrytorna, och hade bröd nog till att äta; ty I hafven fördenskull fört oss i denna öknena, att I skolen låta denna hela hopen dö af hunger.

3. Ja Israeli lapsed ütlesid nende wasto: Oh et olleksime ärrasurnud Jehowa käe läbbi Egiptusse male, kui meie lihha pottide kallal istusime, kui meie leiwa söime omma köhho täis: sest teie ollete meid wäljawinud seie körbe, et teie keik sedda koggodust nälga surretate.

3. Jie sakė: ‘‘Geriau mes būtume mirę nuo Viešpaties rankos Egipto šalyje, kai sėdėjome prie mėsos puodų ir valgėme duonos sočiai! Jūs mus atvedėte į šią dykumą, kad numarintumėte visus badu’‘.

3. und sprachen: Wollte Gott, wir wären in Ägypten gestorben durch des HERRN Hand, da wir bei den Fleischtöpfen saßen und hatten die Fülle Brot zu essen; denn ihr habt uns ausgeführt in diese Wüste, daß ihr diese ganze Gemeinde Hungers sterben lasset.

3. Et les enfants d'Israël leur dirent: Ah! que ne sommes-nous morts par la main de l'Éternel au pays d'Égypte, quand nous étions assis près des potées de viande, quand nous mangions du pain à satiété! Car vous nous avez amenés dans ce désert, pour faire mourir de faim toute cette assemblée.

3. Y decíanles los hijos de Israel; ¡Oh, si hubíeramos muerto por mano de Jehová en la tierra de Egipto, cuando nos sentábamos a las ollas de las carnes, cuando comíamos pan a hartura! que nos habéis sacado a este desierto, para matar de hambre a toda esta multitud.

3 En de kinderen Israels zeiden tot hen: Och, dat wij in Egypteland gestorven waren door de hand des HEEREN, toen wij bij de vleespotten zaten, toen wij tot verzadiging brood aten! Want gijlieden hebt ons uitgeleid in deze woestijn, om deze ganse gemeente door den honger te doden.

3. A mówili do nich synowie Izraelscy: Obyśmy byli pomarli od ręki Paóskiej w ziemi Egipskiej, gdyśmy siadali nad garncy mięsa, gdyśmy się najadali chleba do sytości; bo teraz wywiedliście nas na tę puszczą, abyście pomorzyli to wszystko mnóstwo głodem.

3. S mondának nékik Izráel fiai: Bár megholtunk volna az Úr keze által Égyiptom földén, a mikor a húsos fazék mellett ülünk vala, a mikor jól lakhatunk vala kenyérrel; mert azért hoztatok ki minket ebbe a pusztába, hogy mind e sokaságot éhséggel öljétek meg.

3 и сказали им сыны Израилевы: о, если бы мы умерли от руки Господней в земле Египетской, когда мы сидели у котлов с мясом, когда мы ели хлеб досыта! ибо вывели вы нас в эту пустыню, чтобы все собрание это уморить голодом.

3. І мовляли їм синове Ізрайлеві: Лучче б нам було повмірати од руки Господньої в Египецькій землї, як седимо було круг казана з мясивом, як їмо було хлїба до схочу. Бо вивели ви нас у пустиню сю, щоб голодом поморити всю громаду.

4. Niin Herra sanoi Moosekselle: Katso, minä annan sataa teille leipää taivaasta. Ja kansa menköön ja kootkoon kunakin päivänä sen päivän tarpeen. Näin minä koettelen heitä, vaeltavatko he minun lakini mukaan vai eivät.

4. Niin sanoi Herra Mosekselle: katso, minä annan sataa teille leipää taivaasta: ja kansan pitää menemän ulos ja kokooman joka päivä niin paljo kuin he tarvitsevat, koetellakseni heitä, jos he vaeltavat minun käskyssäni elikkä ei.

4. Nijn sanoi HERra Mosexelle: Cadzo minä annan sata teille leipä taiwast ja Canssan pitä cocoman jocapäiwä nijn paljo cuin he tarwidzewat coetellaxeni heitä jos he waeldawat minun käskyisäni elickä ei.

4 Then Jehovah said to Moses, Behold, I will rain bread from heaven for you* and the people will go out and gather a day's portion every day, that I may prove them, whether they will walk in my law, or not.

4. Then said the LORD unto Moses, Behold, I will rain bread from heaven for you; and the people shall go out and gather a certain rate every day, that I may prove them, whether they will walk in my law, or no.

4. Da sagde Herren til Mose: Se, jeg vil lade regne Brød ned fra Himmelen til eder, at Folket maa gaa ud og sanke, hvad der hører til, Dag for Dag, at jeg kan forsøge det, om det vil vandre i min Lov eller ej.

4. Då sade Herren till Mose: Si, jag vill låta regna eder bröd neder af himmelen; och folket skall gå ut och församla hvar dag så mycket som behöfves, på det att jag må försöka, om de vilja vandra uti min lag eller ej.

4. Ja Jehowa ütles Mosesse wasto: Wata ma tahhan teile lasta leiba saddada taewast, ja rahwas peab wäljaminnema ja kogguma iggapäise ossa ommal päwal, et ma neid kiusan, kas nemmad wötwad mo kässo öppetusses käia, ehk mitte.

4. Tada Viešpats tarė Mozei: ‘‘Aš jums duosiu duonos iš dangaus. Žmonės teišeina ir tesusirenka dienos davinį, kad išbandyčiau juos, ar jie laikysis mano įstatymo, ar ne.

4. Da sprach der HERR zu Mose: Siehe, ich will euch Brot vom Himmel regnen lassen, und das Volk soll hinausgehen und sammeln täglich, was es des Tages bedarf, daß ich's versuche, ob's in meinen Gesetzen wandle oder nicht.

4. Alors l'Éternel dit à Moïse: Voici, je vais vous faire pleuvoir des cieux du pain, et le peuple sortira, et ils en recueilleront chaque jour ce qu'il faut pour la journée, afin que je l'éprouve, pour voir s'il marchera, ou non, dans ma loi.

4. Y Jehová dijo a Moisés: He aquí, yo os lloveré del cielo pan; y el pueblo saldrá, y cogerá para cada un día; para que yo lo tiente, si anda en mi ley, o no.

4 Toen zeide de HEERE tot Mozes: Zie, Ik zal voor ulieden brood uit den hemel regenen; en het volk zal uitgaan, en verzamelen elke dagmaat op haar dag; opdat Ik het verzoeke, of het in Mijn wet ga, of niet.

4. Tedy rzekł Pan do Mojżesza: Oto, Ja, spuszczę wam, jako deszcz chleb z nieba, i będzie wychodził lud, a będzie zbierał, coby dość było na każdy dzieó, abym go doświadczył, będzieli chodził w zakonie moim, czyli nie.

4. És monda az Úr Mózesnek: Ímé én esőképen bocsátok néktek kenyeret az égből; menjen ki azért a nép és szedjen naponként arra a napra valót, hogy megkísértsem: akar-é az én törvényem szerint járni, vagy nem?

4 И сказал Господь Моисею: вот, Я одождю вам хлеб с неба, и пустьнарод выходит и собирает ежедневно, сколько нужно на день, чтобы Мне испытать его, будет ли он поступать по закону Моему, или нет;

4. І рече Господь Мойсейові: Се сипати му дощем хлїб вам з небес, і виходити муть люде, і збирати муть щодня тільки деннїй пай, щоб менї випробувати їх, чи ходити муть у законї мойму, чи нї.

5. Ja kun he kuudentena päivänä valmistavat sen, mitä ovat tuoneet kotiin, niin sitä on oleva kaksi kertaa niin paljon, kuin mitä he muutoin joka päivä kokoavat.

5. Ja pitää tapahtuman, että he kuudentena päivänä valmistavat sen kuin he tuovat (kotia) ja kaksikertaisesti sen suhteen, minkä he muutoin joka päivä kokoovat.

5. Cuudendena päiwänä pitä heidän idzens walmistaman cocoman caxikertaisest sen ehton cuin he muutoin jocapäiwä cocowat.

5 And it will happen on the sixth day, that they will prepare what they bring in and it will be twice as much as they gather daily.

5. And it shall come to pass, that on the sixth day they shall prepare that which they bring in; and it shall be twice as much as they gather daily.

5. Og det ska ske paa den sjette Dag, at de skulle tillave det, som de bære hjem; og det skal være dobbelt saa meget som det, de ellers sanke hver Dag.

5. På sjette dagenom skola de bereda sig till att församla dubbelt, öfver det de dageliga pläga.

5. Nenda peab se ollema: kuendamal päwal, et nemmad sedda walmistawad, mis nemmad tonud, ja se peab kahhewörra ennam ollema, kui se mis nemmad iggapääw kogguwad.

5. O šeštą dieną teprisirenka dvigubai tiek, kiek kasdien prisirinkdavo’‘.

5. Des sechsten Tages aber sollen sie zurichten, was sie einbringen, und es wird zwiefältig soviel sein, als sie sonst täglich sammeln.

5. Mais, le sixième jour, ils apprêteront ce qu'ils auront apporté, et il y en aura le double de ce qu'ils recueilleront chaque jour.

5. Mas al sexto día aparejarán lo que han de meter, que será el doble de lo que solían coger cada día.

5 En het zal geschieden op den zesden dag, dat zij bereiden zullen hetgeen zij ingebracht zullen hebben; dat zal dubbel zijn boven hetgeen zij dagelijks zullen verzamelen.

5. Ale dnia szóstego nagotują to, co przyniosą, a będzie tyle dwoje niż co zbierać zwykli na każdy dzieó.

5. A hatodik napon pedig úgy lesz, hogy mikor elkészítik a mit bevisznek, az kétannyi lesz, mint a mennyit naponként szedegettek.

5 а в шестой день пусть заготовляют, что принесут, и будет вдвое противтого, по скольку собирают в прочие дни.

5. А шостого дня, як заготують вони, що принесли, дак вийде удвоє проти того, що збирають повсяденно.

6. Ja Mooses ja Aaron sanoivat kaikille israelilaisille: Tänä iltana te tulette tietämään, että Herra on vienyt teidät pois Egyptin maasta,

6. Moses ja Aaron sanoivat kaikille Israelin lapsille: ehtoona pitää teidän tietämän Herran johdattaneen teidät Egyptin maalta.

6. Moses ja Aaron sanoit Israelin lapsille: ehtona pitä teidän ymmärtämän HERran johdattanen teidän Egyptin maalda.

6 And Moses and Aaron said to all the sons of Israel, At evening, then you* will know that Jehovah has brought you* out from the land of Egypt,

6. And Moses and Aaron said unto all the children of Israel, At even, then ye shall know that the LORD hath brought you out from the land of Egypt:

6. Og Mose og Aron sagde til alle Israels Børn: I Aften skulle I kende, at Herren har udført eder af Ægyptens Land;

6. Mose och Aaron sade till Israels barn: Om aftonen skolen I förnimma, att Herren hafver fört eder utur Egypti land.

6. Ja Moses ütles Aaroniga keikide Israeli laste wasto: Öhto siis peate tundma, et Jehowa teid Egiptusse maalt on wäljawinud.

6. Tada Mozė ir Aaronas tarė visiems izraelitams: ‘‘Šį vakarą žinosite, kad Viešpats jus išvedė iš Egipto.

6. Mose und Aaron sprachen zu allen Kindern Israel: Am Abend sollt ihr innewerden, daß euch der HERR aus Ägyptenland geführt hat,

6. Moïse et Aaron dirent donc à tous les enfants d'Israël: Ce soir vous saurez que c'est l'Éternel qui vous a retirés du pays d'Égypte;

6. Entónces dijo Moisés y Aarón a todos los hijos de Israel: A la tarde sabréis que Jehová os ha sacado de la tierra de Egipto:

6 Toen zeiden Mozes en Aaron tot al de kinderen Israels: Aan den avond, dan zult gij weten, dat u de HEERE uit Egypteland uitgeleid heeft;

6. I mówił Mojżesz i Aaron do wszystkich synów Izraelskich: W wieczór poznacie, iż Pan wywiódł was z ziemi Egipskiej;

6. És monda Mózes és Áron Izráel minden fiainak: Estve megtudjátok, hogy az Úr hozott ki titeket Égyiptom földéről;

6 И сказали Моисей и Аарон всему обществу сынов Израилевых: вечером узнаете вы, что Господь вывел вас из земли Египетской,

6. І промовили Мойсей та Арон до всїх синів Ізрайлевих: Ось увечорі взнаєте, що се Господь вас вивів із Египецької землї;

7. ja huomenaamuna te tulette näkemään Herran kunnian, koska Herra on kuullut teidän napinanne häntä vastaan. Sillä mitä olemme me, että te meitä vastaan napisette?

7. Ja huomenna pitää teidän näkemän Herran kunnian; sillä hän on kuullut teidän napistuksenne Herraa vastaan. Ja mitkä me olemme, että te napisette meitä vastaan?

7. Ja huomena pitä teidän näkemän HERran cunnian: sillä hän on cuullut teidän napistuxen HERra wastan. Ja mitkä me olemme että te napisetta meitä wastan?

7 and in the morning, then you* will see the glory of Jehovah, because he hears your* murmurings against Jehovah. And what are we, that you* murmur against us?

7. And in the morning, then ye shall see the glory of the LORD; for that he heareth your murmurings against the LORD: and what are we, that ye murmur against us?

7. og i Morgen skulle I se Herrens Herlighed, efterdi han har hørt eders Knurren imod Herren; og hvad ere vi, at I knurrer mod os?

7. Och om morgonen skolen I få se Herrans härlighet; ty han hafver hört edor knorran emot Herran. Hvad äre vi, att I knorren emot oss?

7. Ja hom̃iko, siis peate teie Jehowa au nähha sama, sest et ta teie nurrisemissed Jehowa wasto on kuulnud; ja mis olleme meie, et teie meie wasto nurrisete?

7. Ir rytą išvysite Viešpaties šlovę; Jis išgirdo jūsų murmėjimą prieš Jį. O kas esame mudu, kad murmate prieš mus?

7. und des Morgens werdet ihr des HERRN Herrlichkeit sehen; denn er hat euer Murren wider den HERRN gehört. Was sind wir, daß ihr wider uns murrt?

7. Et au matin vous verrez la gloire de l'Éternel, parce qu'il a entendu vos murmures contre l'Éternel. Que sommes-nous, en effet, pour que vous murmuriez contre nous?

7. Y a la mañana veréis la gloria de Jehová, porque él ha oido vuestras murmuraciones contra Jehová: que nosotros ¿qué somos, para que vosotros murmuréis contra nosotros?

7 En morgen, dan zult gij des HEEREN heerlijkheid zien, dewijl Hij uw murmureringen tegen den HEERE gehoord heeft; want wat zijn wij, dat gij tegen ons murmureert?

7. A rano oglądacie chwałę Paóską; bo usłyszał szemrania wasze przeciw Panu. A my co jesteśmy, iż szemrzecie przeciwko nam?

7. Reggel pedig meglátjátok az Úr dicsőségét; mert meghallotta a ti zúgolódástokat az Úr ellen. De mik vagyunk mi, hogy mi ellenünk zúgolódtok?

7 и утром увидите славу Господню, ибо услышал Он ропот ваш на Господа: а мы что такое, что ропщете на нас?

7. А враньцї побачите славу Господню; бо він чув нарекання ваше на Господа. Ми ж, що ми таке, що нарекаєте на нас?

8. Ja Mooses sanoi vielä: Herra antaa teille tänä iltana lihaa syödäksenne ja huomenna leipää yltäkyllin ravinnoksenne, koska Herra on kuullut teidän napinanne, kun olette napisseet häntä vastaan. Sillä mitä olemme me? Ette ole napisseet meitä vastaan, vaan Herraa vastaan.

8. Vielä sanoi Moses: Herra antaa teille ehtoona lihaa syödäksenne, ja huomenna leipää teidän ravinnoksenne, että Herra on kuullut teidän napistuksenne, jolla te olette napisseet häntä vastaan. Sillä mitkä me olemme? Teidän napistuksenne ei ole meitä, vaan Herraa vastaan.

8. Wielä sanoi Moses: HERra anda teille ehtona liha syödäxen ja huomena leipä yldäkyllä että HERra on cuullut teidän napistuxen jolla te olette napisnet händä wastan. Sillä mitkä me olemme? teidän napistuxen ei ole meitä mutta HERra wastan.

8 And Moses said, This will be when Jehovah will give you* flesh to eat in the evening and bread to the full in the morning, when Jehovah hears your* murmurings which you* murmur against him. And what are we? Your* murmurings are not against us, because (they are) against Jehovah.

8. And Moses said, This shall be, when the LORD shall give you in the evening flesh to eat, and in the morning bread to the full; for that the LORD heareth your murmurings which ye murmur against him: and what are we? your murmurings are not against us, but against the LORD.

8. Og Mose sagde: Det skal ske, naar Herren giver eder Kød at æde i Aften og Brød i Morgen til at mættes; efterdi Herren har hørt eders Knurren, med hvilken I knurre imod ham; og hvad ere vi? Eders Knurren er ikke imod os, men imod Herren.

8. Ytterligare sade Mose: Herren varder eder gifvandes om aftonen kött till att äta, och om morgonen bröd tillfyllest; derföre att Herren hafver hört edor knorran, der I emot honom knorrat hafven. Ty hvad äre vi? Edart knorrande är icke emot oss, utan emot Herran.

8. Ja Moses ütles: Kui Jehowa teile öhto lihha süa annab ja hom̃iko leiba, et teie köht täis saab, et Jehowa teie nurrisemissed kuulnud, mis teie ta wasto ollete nurrisenud: ja mis olleme meie? teie nurrisemissed ei olle meie wasto, waid Jehowa wasto.

8. Viešpats duos jums vakare mėsos, o rytą­duonos sočiai. Viešpats išgirdo, kad murmėjote prieš Jį. O kas mudu esame? Ne prieš mus jūs murmate, bet prieš Viešpatį’‘.

8. Weiter sprach Mose: Der HERR wird euch am Abend Fleisch zu essen geben und am Morgen Brots die Fülle, darum daß der HERR euer Murren gehört hat, daß ihr wider ihn gemurrt habt. Denn was sind wir? Euer Murren ist nicht wider uns, sondern wider den HERRN.

8. Et Moïse dit: Ce sera quand l'Éternel vous donnera ce soir de la chair à manger, et au matin du pain en abondance; parce que l'Éternel a entendu vos murmures, que vous élevez contre lui. Que sommes-nous en effet? Vos murmures ne sont pas contre nous, mais contre l'Éternel.

8. Y dijo Moisés: Jehová os dará a la tarde carne para comer, y a la mañana pan a hartura: porque Jehová ha oido vuestras murmuraciones, con que habéis murmurado contra él: que nosotros ¿qué somos? vuestras murmuraciones no son contra nosotros, sino contra Jehová.

8 Voorts zeide Mozes: Als de HEERE ulieden aan den avond vlees te eten zal geven, en aan den morgen brood tot verzadiging, het zal zijn, omdat de HEERE uw murmureringen gehoord heeft, die gij tegen Hem murmureert; want wat zijn wij? Uw murmureringen zijn niet tegen ons, maar tegen den HEERE.

8. I rzekł Mojżesz: Da wam Pan, w wieczór mięso do jedzenia, a chleb rano do nasycenia; bo usłyszał Pan szemrania wasze, któremi szemrzecie przeciw jemu. A my co jesteśmy? Nie przeciwko nam są szemrania wasze, ale przeciwko Panu.

8. És monda Mózes: Estve húst ád az Úr ennetek, reggel pedig kenyeret, hogy jól lakjatok; mert hallotta az Úr a ti zúgolódástokat, melylyel ellene zúgolódtatok. De mik vagyunk mi? Nem mi ellenünk van a ti zúgolódástok, hanem az Úr ellen.

8 И сказал Моисей: узнаете , когда Господь вечером даст вам мяса в пищу, а утром хлеба досыта, ибо Господь услышал ропот ваш, который вы подняли против Него: а мы что? не на нас ропот ваш, но на Господа.

8. І рече Мойсей: По сьому пізнаєте, як давати ме вам Господь увечорі мясива їсти, а враньцї до схочу хлїба, бо чув Господь нареканнє ваше на його. Бо що ми таке? Не на нас нарекаєте а на Господа.

9. Ja Mooses sanoi Aaronille: Sano koko Israelin kansalle: Astukaa Herran eteen, sillä hän on kuullut teidän napinanne.

9. Ja Moses sanoi Aaronille: sano koko Israelin lasten joukolle: tulkaat Herran eteen, sillä hän on kuullut teidän napistuksenne.

9. Ja Moses sanoi Aaronille: sano coco Israelin lasten joucolle: tulcat HERran eteen sillä hän on cuullut teidän napistuxen.

9 And Moses said to Aaron, Say to all the congregation of the sons of Israel, Come near before Jehovah, because he has heard your* murmurings.

9. And Moses spake unto Aaron, Say unto all the congregation of the children of Israel, Come near before the LORD: for he hath heard your murmurings.

9. Og Mose sagde til Aron: Sig til al Israels Børns Menighed: Kommer frem for Herrens Ansigt; thi han har hørt eders Knurren.

9. Och Mose sade till Aaron: Säg till hela menighetena af Israels barn: Går hit fram till Herran; ty han hafver hört edar knorran.

9. Ja Moses ütles Aaroni wasto: Ütle keige Israeli laste koggodussele: Tulge liggi Jehowa palle ette, sest ta on teie nurrisemissed kuulnud.

9. Tada Mozė tarė Aaronui: ‘‘Sakyk visiems izraelitams: ‘Priartėkite prie Viešpaties, nes Jis išgirdo jūsų murmėjimą’ ‘‘.

9. Und Mose sprach zu Aaron: Sage der ganzen Gemeinde der Kinder Israel: Kommt herbei vor den HERRN, denn er hat euer Murren gehört.

9. Et Moïse dit à Aaron: Dis à toute l'assemblée des enfants d'Israël: Approchez-vous devant l'Éternel, car il a entendu vos murmures.

9. Y dijo Moisés a Aarón: Dí a toda la congregación de los hijos de Israel: Acercáos en la presencia de Jehová, que él ha oido vuestras murmuraciones.

9 Daarna zeide Mozes tot Aaron: Zeg tot de ganse vergadering der kinderen Israels: Nadert voor het aangezicht des HEEREN, want Hij heeft uw murmureringen gehoord.

9. I rzekł Mojżesz do Aarona: Mów do wszystkiego zgromadzenia synów Izraelskich: Przystąpcie przed obliczność Paóską; bo usłyszał szemranie wasze.

9. Áronnak pedig monda Mózes: Mondd meg az Izráel fiai egész gyülekezetének: Járuljatok az Úr elé; mert meghallotta a ti zúgolódástokat.

9 И сказал Моисей Аарону: скажи всему обществу сынов Израилевых: предстаньте пред лице Господа, ибо Он услышал ропот ваш.

9. І рече Мойсей Аронові: Промов до всїєї громади Ізрайлевої: Приступіте перед Господа; бо він почув нареканнє ваше.

10. Ja kun Aaron oli puhunut tämän koko Israelin seurakunnalle, kääntyivät he erämaahan päin, ja katso, Herran kunnia näkyi pilvessä.

10. Ja tapahtui, kun Aaron näitä puhunut oli kaikelle Israelin lasten joukolle, käänsivät he itsensä korpeen päin, ja katso, Herran kunnia näkyi pilvessä.

10. Ja cuin Aaron näitä puhunut oli caikelle Israelin lasten joucolle: käänsit he idzens corpen päin ja cadzo HERran cunnia näyi pilwes.

10 And it happened, as Aaron spoke to the whole congregation of the sons of Israel, that they looked toward the wilderness, and behold, the glory of Jehovah appeared in the cloud.

10. And it came to pass, as Aaron spake unto the whole congregation of the children of Israel, that they looked toward the wilderness, and, behold, the glory of the LORD appeared in the cloud.

10. Og det skete, der Aron talede til al Israels Børns Menighed, da saa de hen til Ørken; og se, Herrens Herlighed saas i Skyen.

10. Och då Aaron så sagt hade till hela menighetena af Israels barn, vände de sig emot öknena; och si, Herrans härlighet syntes uti en sky.

10. Ja se sündis, kui Aaron räkis keige Israeli laste koggodusse wasto, ja nemmad körwe pole pöörsid, wata siis nähti Jehowa au pilwes.

10. Aaronui tebekalbant izraelitams, jie pažvelgė į dykumas ir pamatė Viešpaties šlovę debesyje.

10. Und da Aaron also redete zu der ganzen Gemeinde der Kinder Israel, wandten sie sich gegen die Wüste; und siehe, die Herrlichkeit des HERRN erschien in einer Wolke.

10. Et comme Aaron parlait à toute l'assemblée des enfants d'Israël, ils se tournèrent vers le désert, et voici, la gloire de l'Éternel se montra dans la nuée;

10. Y hablando Aarón a toda la congregación de los hijos de Israel, miraron hacia el desierto, y, he aquí, la gloria de Jehová que apareció en la nube.

10 En het geschiedde, als Aaron tot de ganse vergadering der kinderen Israels sprak, en zij zich naar de woestijn keerden, zo ziet, de heerlijkheid des HEEREN verscheen in de wolk.

10. I stało się, gdy mówił Aaron do wszystkiego zgromadzenia synów Izraelskich, że spojrzeli ku puszczy, a oto, chwała Paóska ukazała się w obłoku.

10. És lőn, mikor beszéle Áron az Izráel fiai egész gyülekezetének, a puszta felé fordulának, és ímé az Úr dicsősége megjelenék a felhőben.

10 И когда говорил Аарон ко всему обществу сынов Израилевых, то они оглянулись к пустыне, и вот, слава Господня явилась в облаке.

10. І сталось, як промовляв Арон до всієї громади Ізрайлевої, обернулись вони до степу, і се слава Господня явилась у хмарі.

11. Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:

11. Ja Herra puhui Mosekselle, sanoen:

11. Ja HERra sanoi Mosexelle:

11 And Jehovah spoke to Moses, saying,

11. And the LORD spake unto Moses, saying,

11. Og Herren talede til Mose og sagde:

11. Och Herren sade till Mose:

11. Ja Jehowa räkis Mosesse wasto ja ütles:

11. Viešpats kalbėjo Mozei:

11. Und der HERR sprach zu Mose:

11. Et l'Éternel parla à Moïse, en disant:

11. Y Jehová habló a Moisés, diciendo:

11 Ook heeft de HEERE tot Mozes gesproken, zeggende:

11. Zatem rzekł Pan do Mojżesza, mówiąc:

11. És szóla az Úr Mózesnek, mondván:

11 И сказал Господь Моисею, говоря:

11. І глаголе Господь Мойсейові:

12. Minä olen kuullut israelilaisten napinan. Puhu heille ja sano: Iltahämärässä teillä on oleva lihaa syödäksenne, ja huomenna on teillä leipää yltäkyllin; niin te tulette tietämään, että minä olen Herra, teidän Jumalanne.

12. Minä olen kuullut Israelin lasten napistuksen, puhu heille sanoen: kahden ehtoon välillä pitää teillä oleman lihaa syödäksenne, ja aamulla pitää teidän ravituksi tuleman leivästä: ja teidän pitää tietämän, että minä olen Herra teidän Jumalanne.

12. Minä olen cuullut Israelin lasten napistuxen puhu heille: ehtona pitä teillä oleman liha syödäxen ja amulla rawituxi tuleman leiwästä ja teidän pitä ymmärtämän että minä olen HERra teidän Jumalan.

12 I have heard the murmurings of the sons of Israel. Speak to them, saying, At evening you* will eat flesh and in the morning you* will be filled with bread. And you* will know that I am Jehovah your* God.

12. I have heard the murmurings of the children of Israel: speak unto them, saying, At even ye shall eat flesh, and in the morning ye shall be filled with bread; and ye shall know that I am the LORD your God.

12. Jeg har hørt Israels Børns Knurren tal til dem og sig: Imellem de to Aftener skulle I æde Kød, og i Morgen skulle I mættes af Brød; og I skulle fornemme, at jeg er Herren eders Gud.

12. Jag hafver hört Israels barns knorran; säg dem: Om aftonen skolen I hafva kött till att äta, och om morgonen varda mättade af bröd; och skolen förnimma, att jag är Herren edar Gud.

12. Ma ollen Israeli laste nurrisemissed kuulnud; rägi nende wasto ja ütle: Kesk päwa aeges peate teie lihha söma ja hom̃iko peawad teie köhhud täis sama leiba, ja teie peate tundma, et Minna ollen Jehowa teie Jummal.

12. ‘‘Aš girdėjau Izraelio vaikų murmėjimą. Sakyk jiems: ‘Vakare jūs gausite mėsos, o rytą pasisotinsite duona. Ir jūs žinosite, kad Aš esu Viešpats, jūsų Dievas’ ‘‘.

12. Ich habe der Kinder Israel Murren gehört. Sage ihnen: Gegen Abend sollt ihr Fleisch zu essen haben und am Morgen von Brot satt werden, und innewerden, daß ich der HERR, euer Gott, bin.

12. J'ai entendu les murmures des enfants d'Israël. Parle-leur, et leur dis: Entre les deux soirs vous mangerez de la chair, et au matin vous vous rassasierez de pain, et vous saurez que je suis l'Éternel votre Dieu.

12. Yo he oido las murmuraciones de los hijos de Israel: háblales, diciendo: Entre las dos tardes comeréis carne, y mañana os hartaréis de pan, y sabréis que yo soy Jehová vuestro Dios.

12 Ik heb de murmureringen van de kinderen Israels gehoord; spreek tot hen, zeggende: Tussen de twee avonden zult gij vlees eten, en aan den morgen zult gij met brood verzadigd worden; en gij zult weten, dat Ik de HEERE uw God ben.

12. Usłyszałem szemranie synów Izraelskich; rzeczże do nich, mówiąc: Między dwoma wieczorami będziecie jeść mięso, a rano nasyceni będziecie chlebem, i poznacie, żem Ja Pan, Bóg wasz.

12. Hallottam az Izráel fiainak zúgolódását, szólj nékik mondván: Estennen húst esztek, reggel pedig kenyérrel laktok jól és megtudjátok, hogy én vagyok az Úr a ti Istentek.

12 Я услышал ропот сынов Израилевых; скажи им: вечером будете есть мясо, а поутру насытитесь хлебом – и узнаете, что Я Господь, Бог ваш.

12. Чув я нареканнє синів Ізрайлевих; тако промов до них і кажи: Між двома вечорами їсти мете мясиво, а враньцї насититеся хлїбом, та й зрозумієте, що я Господь, Бог ваш.

13. Ja illalla tuli viiriäisiä, ja ne peittivät leirin, ja aamulla laskeutui kastesumu leirin ympärille.

13. Ja tapahtui ehtoona, että peltokanat tulivat ja peittivät leirin, ja aamulla oli kaste leirin ympärinsä.

13. Ja ehtona tulit peldocanat ja peitit leirin ja amulla oli caste leirin ymbärins.

13 And it happened at evening, that the quails came up and covered the camp. And in the morning the dew lay all around the camp,

13. And it came to pass, that at even the quails came up, and covered the camp: and in the morning the dew lay round about the host.

13. Og det skete om Aftenen, at der kom Vagtler og bedækkede Lejren, og om Morgenen laa Duggen trindt omkring Lejren.

13. Och om aftonen kommo åkerhöns upp, och öfvertäckte lägret; och om morgonen låg dagg omkring lägret.

13. Ja se sündis öhto, et Selawi-linnud üllestullid ja katsid leri, ja hom̃iko olli ümber leri kord kastet maas.

13. Vakare atskrido putpelės ir apdengė stovyklą, o rytą aplink stovyklą buvo rasa.

13. Und am Abend kamen Wachteln herauf und bedeckten das Heer. Und am Morgen lag der Tau um das Heer her.

13. Le soir donc les cailles montèrent et couvrirent le camp, et au matin il y eut une couche de rosée à l'entour du camp.

13. Y como se hizo tarde, subieron codornices, que cubrieron el real: y a la mañana descendió roció al rededor del real.

13 En het geschiedde aan den avond, dat er kwakkelen opkwamen, en het leger bedekten; en aan den morgen lag de dauw rondom het leger.

13. Stało się tedy wieczór, że się zleciały przepiórki, a okryły obóz, a rano rosa leżała około obozu;

13. És lőn, hogy estve fürjek jövének fel és ellepék a tábort, reggel pedig harmatszállás lőn a tábor körűl.

13 Вечером налетели перепелы и покрыли стан, а поутру лежала роса около стана;

13. І знялись увечорі перепелицї, укрили табір, а враньцї була роса круг табору.

14. Ja kun kastesumu oli haihtunut, katso, erämaassa oli maan pinnalla jotakin hienoa, suomujen tapaista, jotakin hienoa niinkuin härmä.

14. Ja kuin kaste nousi, katso, niin oli korvessa jotakin ymmyrjäistä ja pientä, niin kuin härmää maan päällä.

14. Ja cuin caste tuli pois: cadzo nijn oli corwes jotakin ymmyrjäistä ja piendä nijncuin härmä maan päällä.

14 and when the dew that lay had gone up, behold, upon the face of the wilderness a small round thing, small as the hoarfrost on the ground.

14. And when the dew that lay was gone up, behold, upon the face of the wilderness there lay a small round thing, as small as the hoar frost on the ground.

14. Og der Duggen, som laa, hævede sig, se, da laa der oven over Ørken noget tyndt, trindt, tyndt som Rimfrost paa Jorden.

14. Och som daggen fallen var, si, då låg der något i öknene rundt och smått, såsom rimfrost på jordene.

14. Kui se kord kastet tousis, wata siis olli körbes maas middagi penikest ümmarkust, penikest kui hal maas.

14. Rasai pranykus, dykumoje pasirodė kažkas, tarsi šerkšnas ant žemės.

14. Und als der Tau weg war, siehe, da lag's in der Wüste rund und klein wie der Reif auf dem Lande.

14. Et la couche de rosée s'évanouit, et voici il y avait sur la surface du désert une chose menue, perlée, menue comme le givre sur la terre.

14. Y como el roció cesó de descender, he aquí, sobre la haz del desierto una cosa menuda, redonda, menuda como una helada sobre la tierra.

14 Als nu de liggende dauw opgevaren was, zo ziet, over de woestijn was een klein rond ding, klein als de rijm, op de aarde.

14. A gdy przestała padać rosa, oto, ukazało się na puszczy coś drobnego, okrągłego drobnego jako szron na ziemi.

14. Mikor pedig a harmatszállás megszűnék, [1†] ímé a pusztának színén apró gömbölyegek valának, aprók mint a dara a földön.

14 роса поднялась, и вот, на поверхности пустыни нечто мелкое, круповидное, мелкое, как иней на земле.

14. І знялась роса, і се на степовому виду дрібні крупи, дрібні, як іней на землї.

15. Kun israelilaiset näkivät sen, kyselivät he toisiltansa: Mitä tämä on? Sillä he eivät tienneet, mitä se oli. Ja Mooses sanoi heille: Tämä on se leipä, jonka Herra on antanut teille syötäväksi.

15. Ja kuin Israelin lapset sen näkivät, sanoivat he toinen toisellensa: Man tämä on; sillä he ei tietäneet mitä se oli. Mutta Moses sanoi heille: tämä on se leipä, jonka Herra teille on antanut syödäksenne.

15. Ja cuin Israelin lapset sen näit sanoit he toinen toisellens: Man tämä on sillä ei he tiennet mikä se oli. Mutta Moses sanoi heille: tämä on se leipä jonga HERra teille on andanut syödäxen.

15 And when the sons of Israel saw it, they said one to another, What is it? For they did not know what it was. And Moses said to them, It is the bread which Jehovah has given you* to eat.

15. And when the children of Israel saw it, they said one to another, It is manna: for they wist not what it was. And Moses said unto them, This is the bread which the LORD hath given you to eat.

15. Der Israels Børn saa det, da sagde de, den ene til den anden: Hvad er det? thi de vidste ikke, hvad det var; da sagde Mose til dem: Det er det Brød, som Herren har givet eder at æde.

15. Och då Israels barn sågo det, sade de till hvarannan: Detta är Man; ty de visste icke hvad det var. Men Mose sade till dem: Det är det brödet, som Herren eder gifvit hafver till att äta.

15. Ja Israeli lapsed näggid sedda ja ütlesid teine teise wasto: Se on Man; sest nemmad ei teädnud mitte, mis se piddi ollema; ja Moses ütles nende wasto: Se on se leib, mis teile Jehowa on annud süa.

15. Tai pamatę, izraelitai klausė vienas kito: ‘‘Kas čia?’‘ Nė vienas nežinojo, kas tai yra. Tada Mozė jiems tarė: ‘‘Tai duona, kurią Viešpats jums davė maistui.

15. Und da es die Kinder Israel sahen, sprachen sie untereinander: Man hu? (Das heißt: Was ist das?); denn sie wußten nicht was es war. Mose aber sprach zu ihnen: es ist das Brot, das euch der HERR zu essen gegeben hat.

15. Quand les enfants d'Israël la virent, ils se dirent l'un à l'autre: Qu'est cela? car ils ne savaient ce que c'était. Et Moïse leur dit: C'est le pain que l'Éternel vous a donné à manger.

15. Y viéndolo los hijos de Israel, dijeron cada uno a su compañero: Este es man: porque no sabían que era. Entónces Moisés les dijo: Este es el pan, que Jehová os da para comer.

15 Toen het de kinderen Israels zagen, zo zeiden zij, de een tot den ander: Het is Man, want zij wisten niet wat het was. Mozes dan zeide tot hen: Dit is het brood, hetwelk de HEERE ulieden te eten gegeven heeft.

15. Co gdy ujrzeli synowie Izraelscy, mówili jeden do drugiego: Man hu? bo nie wiedzieli, co było. I rzekł Mojżesz do nich: Tenci jest chleb, który wam dał Pan ku jedzeniu.

15. A mint megláták az Izráel fiai, mondának egymásnak: Mán ez! mert nem tudják vala mi az. Mózes pedig monda nékik: Ez az a [2†] kenyér, melyet az Úr adott néktek eledelül.

15 И увидели сыны Израилевы и говорили друг другу: что это? Ибо не знали, что это. И Моисей сказал им: это хлеб, который Господь дал вам в пищу;

15. І вбачали синове Ізрайлеві і мовляли одно одному: Що се таке? Не знали бо, що воно єсть. І рече Мойсей їм: Се хлїб, що дав Господь вам на їду.

16. Ja näin on Herra käskenyt: Kootkaa sitä, jokainen tarpeenne mukaan; ottakaa goomer-mitta mieheen perheenne pääluvun mukaan, kukin niin monelle, kuin kullakin majassansa on.

16. Tämä on se, josta Herra käskenyt on. Jokainen kootkaan sitä niin paljo kuin hän itse syö, ja ottakaan gomor joka pääluvulle, henkiluvun jälkeen joka on hänen majassansa.

16. Tämä on se josta HERra käskenyt on. Jocainen cootcan sijtä nijn paljo cuin hän idze syö ja ottacat Gomor joca päälugulle hengilugun jälken cuin on hänen majasans.

16 This is the thing which Jehovah has commanded, Gather of it every man according to his eating, an omer a head. According to the number of your* persons, you* will take it, every man for those who are in his tent.

16. This is the thing which the LORD hath commanded, Gather of it every man according to his eating, an omer for every man, according to the number of your persons; take ye every man for them which are in his tents.

16. Dette er det Ord, som Herren har befalet: Sanker deraf, eftersom enhver kan æde; I skulle tage en Omer for hvert Hoved, efter eders Personers Tal, som hver har i sit Telt.

16. Det är det samma, om hvilket Herren budit hafver: Hvar och en församle deraf så mycket han äter för sig; och tage ett gomer till hvart och ett hufvud, efter själarnas tal i deras tjäll.

16. Se on se assi, mis Jehowa on käsknud: kogguge sest iggamees, ni paljo kui ta jouab süa, kan iggamehhe peäle, teie waimude arro järrele, iggamees wötko neile, kes temma telkis on.

16. Štai ką Viešpats įsakė: ‘Kiekvienas teprisirenka tiek, kiek jis suvalgo; teparsineša po omerą kiekvienam žmogui, atsižvelgdamas į asmenų skaičių savo palapinėje’ ‘‘.

16. Das ist's aber, was der HERR geboten hat: Ein jeglicher sammle, soviel er für sich essen mag, und nehme einen Gomer auf ein jeglich Haupt nach der Zahl der Seelen in seiner Hütte.

16. Voici ce que l'Éternel a commandé: Recueillez-en chacun en proportion de ce qu'il mange, un homer par tête, selon le nombre de vos personnes; vous en prendrez chacun pour ceux qui sont dans sa tente.

16. Esto es lo que Jehová ha mandado: Cogeréis de él cada uno según pudiere comer: un gomer por cabeza conforme al número de vuestras personas: tomaréis cada uno para los que están en su tienda.

16 Dit is het woord, dat de HEERE geboden heeft: Verzamelt daarvan een ieder naar dat hij eten mag, een gomer voor een hoofd, naar het getal van uw zielen; ieder zal nemen voor degenen, die in zijn tent zijn.

16. Toć jest, co rozkazał Pan: Zbierajcie z niego każdy, ile trzeba ku jedzeniu, po mierze Gomer na osobę, według liczby dusz waszych; każdy na tych, którzy są w namiocie jego, zbierajcie.

16. Az Úr parancsolata pedig ez: Szedjen abból kiki a mennyit megehetik; fejenként egy ómert, a hozzátok tartozók száma szerint szedjen kiki azok részére, a kik az ő sátorában vannak.

16 вот что повелел Господь: собирайте его каждый по стольку, сколькоему съесть; по гомору на человека, по числу душ, сколько у кого в шатре, собирайте.

16. Се те, що велїв Господь глаголючи: Нехай кожне збирає, скілько на їду кому треба, гомер на кожного, беріть по лїчбі душ ваших, про кожного, хто в вас у наметї.

17. Ja israelilaiset tekivät niin, ja he kokosivat, yksi enemmän, toinen vähemmän.

17. Ja Israelin lapset tekivät niin, ja kokosivat muutamat enemmän ja muutamat vähemmän.

17. Ja Israelin lapset teit nijn ja cocoisit muutamat enämmän ja muutamat wähemmän.

17 And the sons of Israel did so and gathered, some more, some less.

17. And the children of Israel did so, and gathered, some more, some less.

17. Og Israels Børn gjorde saa og sankede, en mere og en anden mindre.

17. Och Israels barn gjorde så, och församlade, den ene mycket, den andre litet.

17. Ja Israeli lapsed teggid nenda, ja koggusid, teine sai paljo, ja teine sai pissut.

17. Izraelitai darė, kaip buvo įsakyta, ir prisirinko vieni daugiau, kiti mažiau.

17. Und die Kinder Israel taten also und sammelten, einer viel, der andere wenig.

17. Les enfants d'Israël firent donc ainsi; et ils recueillirent, l'un plus et l'autre moins.

17. Y los hijos de Israel lo hicieron así, que cogieron, unos más, otros ménos.

17 En de kinderen Israels deden alzo, en verzamelden, de een veel en de ander weinig.

17. I uczynili tak synowie Izraelscy, i zbierali jedni więcej, drudzy mniej.

17. És aképen cselekedének az Izráel fiai és szedének ki többet, ki kevesebbet.

17 И сделали так сыны Израилевы и собрали, кто много, кто мало;

17. І вчинили так сини Ізрайлеві, та й назбирали, хто багацько, хто мало.

18. Mutta kun he mittasivat sen goomer-mitalla, niin ei sille jäänyt liikaa, joka oli koonnut enemmän, eikä siltä puuttunut, joka oli koonnut vähemmän; jokainen oli koonnut niin paljon, kuin hän tarvitsi.

18. Ja kuin he mittasivat sen gomorilla, niin ei sillä mitään liiaksi ollut, joka paljo koonnut oli, eikä siltä mitään puuttunut, joka vähemmän kokosi, mutta jokainen oli koonnut niin paljo kuin he syödäksensä tarvitsivat.

18. Waan cuin he mittaisit sen Gomorilla nijn ei hänellä mitän lijaxi ollut joca paljo coonnut oli eikä sildä mitän puuttunut joca wähemmän cocois: mutta jocainen oli coonnut nijn paljo cuin he syödäxens tarwidzit.

18 And when they measured it with an omer, he who gathered much had nothing over and he who gathered little had no lack; they gathered every man according to his eating.

18. And when they did mete it with an omer, he that gathered much had nothing over, and he that gathered little had no lack; they gathered every man according to his eating.

18. Og de maalte det i en Omer, da havde den ikke tilovers, som havde sanket meget, og der fattedes ikke for den, som havde sanket mindre; de havde sanket hver saa meget, som han kunde æde.

18. Men då man mätte det ut med gomer, vardt dem, som mycket hade, intet öfverlöpse, och dem som litet hade, fattades intet; utan hvar och en hade församlat så mycket, som han åt för sig.

18. Ja nemmad moötsid Kañnoka, ja kes paljo koggonud, ei sanud ülle, ja sellel ei puudnud ärra, kes pissut koggonud; nemmad ollid koggunud iggamees ni paljo kui ta joudis ärra süa.

18. Ir kai jie seikėjo omeru, kas buvo prisirinkęs daug, neturėjo pertekliaus, o kas mažai, tam nestigo. Kiekvienas turėjo tiek, kiek galėjo suvalgyti.

18. Aber da man's mit dem Gomer maß, fand der nicht darüber, der viel gesammelt hatte, und der nicht darunter, der wenig gesammelt hatte; sondern ein jeglicher hatte gesammelt, soviel er für sich essen mochte.

18. Et ils le mesurèrent par homer; et celui qui en recueillait beaucoup, n'en eut pas trop, et celui qui en recueillait peu, n'en manqua pas; ils en recueillirent chacun en proportion de ce qu'il mangeait.

18. Y después medíanlo por gomer, y no sobraba al que había cogido mucho, ni faltaba al que había cogido poco: cada uno cogió conforme a lo que había de comer.

18 Doch als zij het met den gomer maten, zo had hij, die veel verzameld had, niets over, en dien, die weinig verzameld had, ontbrak niet; een iegelijk verzamelde zoveel, als hij eten mocht.

18. I mierzyli w Gomer, i nie zbywało temu, co więcej nazbierał, ani nie dostawało temu, co mniej; każdy według tego, co mógł zjeść, nazbierał.

18. Azután megmérik vala ómerrel, és annak a ki többet szedett, nem vala fölöslege, [3†] és annak, a ki kevesebbet szedett, nem vala fogyatkozása: kiki annyit szedett, a mennyit megehetik vala.

18 и меряли гомором, и у того, кто собрал много, не было лишнего, и у того, кто мало, не было недостатка: каждый собрал, сколько ему съесть.

18. І як міряли гомером, дак не було лишнього в тих, що понабирали багацько, а в тих, що понабирали мало, не було недостачі; кожне по мірі їди своєї набрало.

19. Ja Mooses sanoi heille: Älköön kukaan jättäkö siitä mitään huomiseksi.

19. Ja Moses sanoi heille: ei kenenkään pidä siitä huomeneksi mitään jättämän.

19. Ja Moses sanoi heille: ei kenengän pidä sijtä huomenexi mitän jättämän.

19 And Moses said to them, Let no man leave of it till the morning.

19. And Moses said, Let no man leave of it till the morning.

19. Og Mose sagde til dem: Ingen skal levne deraf til om Morgenen.

19. Och Mose sade till dem: Ingen låte något qvart blifva deraf till morgonen.

19. Ja Moses ütles nende wasto: Ärgo jätko ükski sest middagi homseks jälle.

19. Mozė jiems sakė: ‘‘Nė vienas tenepalieka nieko rytojui’‘.

19. Und Mose sprach zu ihnen: Niemand lasse etwas übrig bis morgen.

19. Et Moïse leur dit: Que personne n'en laisse de reste jusqu'au matin.

19. Y díjoles Moisés: Ninguno deje nada de ello para mañana.

19 En Mozes zeide tot hen: Niemand late daarvan over tot den morgen.

19. Mówił też Mojżesz do nich: Żaden niech nie zostawia z niego aż do zarania.

19. Azt is mondá nékik Mózes: Senki ne hagyjon abból reggelre.

19 И сказал им Моисей: никто не оставляй сего до утра.

19. І рече Мойсей їм: Нехай нїхто не зоставляє сього до ранку.

20. Mutta he eivät kuulleet Moosesta, vaan muutamat jättivät siitä jotakin huomiseksi. Niin siihen kasvoi matoja, ja se rupesi haisemaan; ja Mooses vihastui heihin.

20. Mutta ei he kuulleet Mosesta, monikahdat jättivät siitä jotakin huomeneksi. Niin madot kasvoivat siihen, ja tuli haisemaan. Ja Moses vihastui heidän päällensä.

20. Mutta ei he cuullet Mosesta waan monicahdat jätit sijtä jotakin huomenexi. Nijn madot caswoit sijhen ja tuli haiseman. Ja Moses wihastui heidän päällens.

20 Notwithstanding they did not listen to Moses, but some of them left of it until the morning and it bred worms and became foul and Moses was angry with them.

20. Notwithstanding they hearkened not unto Moses; but some of them left of it until the morning, and it bred worms, and stank: and Moses was wroth with them.

20. Dog adløde de ikke Mose, men somme levnede deraf til om Morgenen, saa voksede der Orme derudi, og det lugtede ilde; saa blev Mose vred paa dem.

20. Men de hörde Mosen intet, utan somlige läto något qvart blifva deraf intill morgonen; då växte der matkar uti, och vardt luktande; och Mose blef vred uppå dem.

20. Ja nemmad ei wötnud Mosesse sanna mitte kuulda, sest monningad jätsid sest middagi jälle homseks, ja se sai ussa täis ja haisis; ja Moses sai nende peäle wägga kurjaks.

20. Bet jie nepaklausė Mozės. Kai kurie paliko dalį maisto kitai dienai, tačiau atsirado kirmėlių ir jis pradėjo dvokti. Mozė užsirūstino ant jų.

20. Aber sie gehorchten Mose nicht. Und da etliche ließen davon übrig bis morgen; da wuchsen Würmer darin und es ward stinkend. Und Mose ward zornig auf sie.

20. Mais ils n'obéirent point à Moïse, et quelques-uns en laissèrent jusqu'au matin, et il s'y engendra des vers et une mauvaise odeur; et Moïse se mit en colère contre eux.

20. Mas ellos no obedecieron a Moisés; y algunos dejaron de ello para otro día, y crió gusanos, y pudrióse; y enojóse contra ellos Moisés.

20 Doch zij hoorden niet naar Mozes, maar sommige mannen lieten daarvan over tot den morgen. Toen wiesen er wormen in, en het werd stinkende; dies werd Mozes zeer toornig op hen.

20. Jednak nie usłuchali Mojżesza; ale zostawili z niego niektórzy aż do poranku, i obróciło się w robaki, i zśmierdło się; i rozgniewał się na nie Mojżesz.

20. De nem hallgatának Mózesre, mert némelyek hagyának abból reggelre; és megférgesedék s megbüszhödék. Mózes pedig megharagudék reájok.

20 Но не послушали они Моисея, и оставили от сего некоторые до утра, – и завелись черви, и оно воссмердело. И разгневался на них Моисей.

20. Та не послухали вони Мойсея, і декоторі позоставляли до ранку. І завелись у тому черви і засмердїлось воно. І гнївився на їх Мойсей.

21. Ja he kokosivat sitä joka aamu sen verran, kuin kukin tarvitsi; mutta kun aurinko alkoi paahtaa, niin se suli.

21. Niin he kokosivat siitä joka aamu, niin paljon kuin jokainen syödäksensä tarvitsi. Mutta koska päivä tuli palavaksi, niin se suli.

21. Nijn he cocoisit sijtä joca aamu nijn paljo cuin jocainen syödäxens tarwidzi. Mutta cosca päiwä tuli palawaxi nijn se suli.

21 And they gathered it morning by morning, every man according to his eating. And when the sun grew hot, it melted.

21. And they gathered it every morning, every man according to his eating: and when the sun waxed hot, it melted.

21. Og de sankede hver Morgen deraf, hver saa meget, som han kunde æde, men naar Solen skinnede hedt, saa smeltedes det.

21. Så församlade de deraf hvar morgon så mycket, som hvar och en förmådde äta för sig; men när solen vardt het, så försmälte det.

21. Ja nemmad koggusid sedda igga hom̃iko, iggaüks ni paljo kui ta joudis ärrasüa: ja kui päike pallawaste paistis, siis sullas se ärra.

21. Kiekvienas kas rytą rinkdavosi, kiek jis galėjo suvalgyti. O saulei kaitinant, tie grūdeliai laukuose sutirpdavo.

21. Sie sammelten aber alle Morgen, soviel ein jeglicher für sich essen mochte. Wenn aber die Sonne heiß schien, zerschmolz es.

21. Ils en recueillirent donc tous les matins, chacun en proportion de ce qu'il mangeait; et lorsque le soleil était chaud, cela fondait.

21. Y cogíanlo cada mañana cada uno según lo que había de comer: y como el sol calentaba, derretíase.

21 Zij nu verzamelden het allen morgen, een iegelijk naardat hij eten mocht; want als de zon heet werd, zo versmolt het.

21. A zbierali to na każdy dzieó rano, każdy według tego, co mógł zjeść; a gdy się zagrzało słoóce, tedy ono topniało.

21. Szedék pedig azt reggelenként, kiki a mennyit megehetik vala, mert ha a nap felmelegedett, elolvad vala.

21 И собирали его рано поутру, каждый сколько ему съесть; когда же обогревало солнце, оно таяло.

21. І набирали вони його ранками, кожне по їдї своїй, зійде соньце, воно й розтане.

22. Mutta kuudentena päivänä he kokosivat sitä leipää kaksinkertaisesti, kaksi goomeria kullekin. Ja kaikki kansan päämiehet tulivat ja ilmoittivat sen Moosekselle.

22. Ja tapahtui kuudentena päivänä, että he kokosivat kaksikertaisesti sitä leipää, kaksi gomoria kullekin. Ja kaikki päämiehet kansan seasta tulivat ja ilmoittivat sen Mosekselle.

22. JA cuudendena päiwänä cocoisit he caxikertaisest sijtä leiwästä caxi Gomoria cullengin. Ja caicki päämiehet Canssan seast tulit ja ilmoitit sen Mosexelle.

22 And it happened, that on the sixth day they gathered twice as much bread, two omers for each one. And all the rulers of the congregation came and told Moses.

22. And it came to pass, that on the sixth day they gathered twice as much bread, two omers for one man: and all the rulers of the congregation came and told Moses.

22. Og det skete paa den sjette Dag, at de sankede dobbelt Brød, to Omer for een; saa kom alle Fyrsterne af Menigheden og gav Mose det til Kende.

22. Och på sjette dagenom församlade de dubbelt af det brödet, ju tu gomer för en. Och alle de öfverste för menighetene kommo in, och förkunnade det Mose.

22. Ja se sündis kuendamal päwal, et nem̃ad koggusid kahhewörra leiwa, iggamehhele kaks kanno; ja keik koggodusse üllemad tullid ja täetasid sedda Mosessele.

22. Šeštą dieną jie prisirinko dvigubai tiek: po du omerus kiekvienam. Izraelio vyresnieji apie tai pranešė Mozei.

22. Und des sechsten Tages sammelten sie des Brots zwiefältig, je zwei Gomer für einen. Und alle Obersten der Gemeinde kamen hinein und verkündigten's Mose.

22. Et le sixième jour, ils recueillirent du pain au double, deux homers pour chacun. Et tous les principaux de l'assemblée vinrent le rapporter à Moïse.

22. En el sexto día cogieron doblada comida, dos gomeres para cada uno: y todos los príncipes de la congregación vinieron a Moisés, e hiciéronselo saber.

22 En het geschiedde op den zesden dag, dat zij dubbel brood verzamelden, twee gomers voor een; en al de oversten der vergadering kwamen en verkondigden het aan Mozes.

22. A gdy było dnia szóstego, zbierali chleb w dwójnasób, po dwu Gomer na każdego. I zeszły się wszystkie książęta zgromadzenia, oznajmując to Mojżeszowi.

22. A hatodik napon pedig két annyi kenyeret szednek vala, két ómerrel egyre-egyre. Eljövének pedig a gyülekezet fejedelmei mindnyájan és tudtára adták azt Mózesnek.

22 В шестой же день собрали хлеба вдвое, по два гомора на каждого. И пришли все начальники общества и донесли Моисею.

22. І сталось дня шостого, понабирали собі удвоє хлїба, кожне по два гомери на людину; і прийшли всї громадські мужі князї та й повідали Мойсейові;

23. Niin hän sanoi heille: Tämä tapahtuu Herran sanan mukaan; huomenna on levon päivä, Herralle pyhitetty sapatti. Mitä leivotte, se leipokaa, ja mitä keitätte, se keittäkää; mutta kaikki, mitä tähteeksi jää, pankaa talteen huomiseksi.

23. Ja hän sanoi heille: tämä on se minkä Herra sanonut on: huomenna on sabbati, pyhä lepo Herralle: mitä te leivotte, se leipokaat, ja mitä te keitätte, se keittäkäät; mutta mitä liiaksi on, jättäkäät se tähteelle pantaa huomeneksi.

23. Ja hän sanoi heille: tämä on se cuin HERra sanonut on: huomena on Sabbathi se pyhä lepo HERralle mitä te leiwotte se leipocat ja mitä te keitätte se keittäkät mutta mitä lijaxi on jättäkät se tähdelle panda huomenexi.

23 And he said to them, This is what Jehovah has spoken, Tomorrow is a solemn rest, a holy Sabbath to Jehovah. Bake what you* will bake and boil what you* will boil and all that remains over lay up for you* to be kept until the morning.

23. And he said unto them, This is that which the LORD hath said, To morrow is the rest of the holy sabbath unto the LORD: bake that which ye will bake to day, and seethe that ye will seethe; and that which remaineth over lay up for you to be kept until the morning.

23. Da sagde han til dem: Det er det, som Herren sagde: I Morgen er det Sabbat, Helligheds Hvile for Herren; hvad I ville bage, det bager, og hvad I ville koge, det koger; men alt det, som bliver tilovers, skulle I lade ligge i Forvaring for eder til Morgenen.

23. Och han sade till dem: Detta är det som Herren sagt hafver: I morgon är Sabbath, den helga hvilan Herranom. Hvad I baka viljen, det baker, och hvad I koka viljen, det koker; men hvad öfver är, det låter blifva, att det varder förvaradt intill morgons.

23. Ja ta ütles nende wasto: Se on, mis Jehowa on räkinud; hom̃e on hingaminne, se öige pühha hingamisse-pääw Jehowale; ons teil leiba tehha, siis tehke sedda, ja mis teil on keta, sedda keetke, ja keik mis üllejääb, sedda pange ennestele ärra ja hoidke homseks.

23. Jis sakė jiems: ‘‘Taip Viešpats liepė: ‘Rytoj yra sabatas, šventa poilsio diena, skirta Viešpačiui. Ką norite kepti, iškepkite, ir ką norite virti, išvirkite, o kas lieka, atidėkite į šalį ir palaikykite rytojui’ ‘‘.

23. Und er sprach zu ihnen: Das ist's, was der HERR gesagt hat: Morgen ist der Sabbat der heiligen Ruhe des HERRN; was ihr backen wollt, das backt, und was ihr kochen wollt, das kocht; was aber übrig ist, das lasset bleiben, daß es behalten werde bis morgen.

23. Et il leur répondit: C'est ce que l'Éternel a dit: Demain est le repos, le sabbat consacré à l'Éternel; faites cuire ce que vous avez à cuire, et faites bouillir ce que vous avez à bouillir, et serrez tout le surplus, pour le garder jusqu'au matin.

23. Y él les dijo: Esto es lo que ha dicho Jehová: Mañana es el santo sábado del reposo de Jehová, lo que hubiereis de cocer, cocédlo: y lo que hubiereis de cocinar, cocinádlo: y todo lo que os sobrare, ponédlo en guarda para mañana.

23 Hij dan zeide tot hen: Dit is het, dat de HEERE gesproken heeft: Morgen is de rust, de heilige sabbat des HEEREN! wat gij bakken zoudt, bakt dat, en ziedt, wat gij zieden zoudt; en al wat over blijft, legt het op voor u in bewaring tot den morgen.

23. Który im rzekł: Toć jest, co mówił Pan: Odpocznienie sabbatu świętego Panu jutro będzie; co macie piec, pieczcie, a co macie warzyć, warzcie, a cokolwiek zbędzie, zostawcie sobie, a zachowajcie do jutra.

23. Ő pedig monda nékik: Ez az, a mit az Úr mondott: A holnap nyugalom napja, az Úrnak szentelt [4†] szombat; a mit sütni akartok, süssétek meg, és a mit főzni akartok, főzzétek meg; a mi pedig megmarad, azt mind tegyétek el magatoknak reggelre.

23 И он сказал им: вот что сказал Господь: завтра покой, святая суббота Господня; что надобно печь, пеките, и что надобно варить, варите сегодня , а что останется, отложите и сберегите до утра.

23. І рече їм: Се те слово, що глаголе Господь: Завтра субота в нас, опочивок сьвятий Господеві; що хочете спекти, понапекайте, і що зварити, понаварюйте сьогоднї. Все ж лишнє ховайте до ранку.

24. Ja he panivat sen talteen huomiseksi, niinkuin Mooses oli käskenyt, eikä se ruvennut haisemaan, eikä siihen tullut matoja.

24. Ja he jättivät sitä huomeneksi, niinkuin Moses käskenyt oli: ja ei tullut se haisemaan, eikä matoa tullut siihen.

24. Ja he jätit sijtä huomenexi nijncuin Moses käskenyt oli: ja ei tullut se haiseman eikä matoa tullut sijhen.

24 And they laid it up till the morning, as Moses commanded and it did not become foul, neither was there any worm in it.

24. And they laid it up till the morning, as Moses bade: and it did not stink, neither was there any worm therein.

24. Og de lode det ligge til Morgenen, Som Mose befalede; og det lugtede ikke ilde, og der var ikke Orm i det.

24. Och de läto blifvat till morgonen, såsom Mose budit hade; då vardt det intet luktande, och ingen matk vardt derutinnan.

24. Ja nemmad pannid sedda ärra homseks, nenda kui Moses olli käsknud, ja se ei teinud haiso, egga olnud ussa seäl sees.

24. Jie pasidėjo rytojui, kaip Mozė buvo įsakęs. Ir tai nesugedo ir neatsirado kirmėlių.

24. Und sie ließen's bleiben bis morgen, wie Mose geboten hatte; da ward's nicht stinkend und war auch kein Wurm darin.

24. Ils le serrèrent donc jusqu'au matin, comme Moïse l'avait commandé, et il ne sentit point mauvais, et il n'y eut point de vers.

24. Y ellos lo guardaron hasta la mañana, de la manera que Moisés había mandado, y no se pudrió, ni hubo en él gusano.

24 En zij leiden het op tot den morgen, gelijk als Mozes geboden had; en het stonk niet, en er was geen worm in.

24. Zostawiali tedy ono na jutro, jako był rozkazał Mojżesz; a nie zśmierdło się, i robak nie był w niem.

24. És eltevék azt reggelre, a szerint a mint Mózes parancsolta vala, és nem büszhödék meg s féreg sem vala benne.

24 И отложили то до утра, как повелел Моисей, и оно не воссмердело, ичервей не было в нем.

24. І позоставляли вони те до ранку, як повелїв Мойсей, і не засмердїлось воно, і не позаводились у йому черви.

25. Ja Mooses sanoi: Syökää se tänä päivänä, sillä tänä päivänä on Herran sapatti; tänään ette löydä kedolta mitään.

25. Niin sanoi Moses: syökäät se tänäpänä, sillä tätäpänä on Herran sabbati: tänäpänä ette sitä löydä kedolta.

25. Nijn sanoi Moses: syökät se tänäpänä sillä tänäpänä on HERran Sabbathi tänäpänä et te sitä löydä kedolda.

25 And Moses said, Eat that today, because today is a Sabbath to Jehovah. Today you* will not find it in the field.

25. And Moses said, Eat that to day; for to day is a sabbath unto the LORD: to day ye shall not find it in the field.

25. Da sagde Mose: Eder det i Dag; thi det er Sabbat i Dag for Herren; i Dag skulle I ikke finde det paa Marken.

25. Då sade Mose: Äter det i dag; ty i dag är Herrans Sabbath; I varden i dag intet finnande på markene.

25. Ja Moses ütles: Söge sedda tänna, sest tänna on Jehowa hingamisse-pääw, tänna ei leia teie sedda mitte wäljalt.

25. Po to Mozė tarė: ‘‘Valgykite tai! Nes šiandien yra Viešpaties sabatas, nieko laukuose nerasite.

25. Da sprach Mose: Esset das heute, denn es ist heute der Sabbat des HERRN; ihr werdet's heute nicht finden auf dem Felde.

25. Alors Moïse dit: Mangez-le aujourd'hui; car c'est aujourd'hui le sabbat de l'Éternel; aujourd'hui vous n'en trouverez point dans les champs.

25. Y dijo Moisés: Comédlo hoy, porque hoy es sábado de Jehová: hoy no lo hallaréis en el campo.

25 Toen zeide Mozes: Eet dat heden, want het is heden de sabbat des HEEREN; gij zult het heden op het veld niet vinden.

25. I mówił Mojżesz: Jedzcież to dziś, bo dziś sabbat Panu; dziś nie znajdziecie tego na polu.

25. És monda Mózes: Ma egyétek azt meg, mert ma az Úrnak szombatja van; ma nem találjátok azt a mezőn.

25 И сказал Моисей: ешьте его сегодня, ибо сегодня суббота Господня; сегодня не найдете его на поле;

25. І рече Мойсей: Їжте сьогоднї, бо сьогоднї субота Господеві; сьогоднї не знайдете сього в полї.

26. Kuutena päivänä on teidän sitä koottava, mutta seitsemäntenä päivänä on sapatti; silloin ei sitä ole.

26. Kuusi päivää pitää teidän kokooman; mutta seitsemäntenä päivänä on sabbati, ja ei löydetä sitä.

26. Cuusi päiwä pitä teidän cocoman mutta sedzemendenä päiwänä on Sabbathi ja sinä päiwänä ei löytä sitä.

26 Six days you* will gather it, but on the seventh day is the Sabbath, there will be none in it.

26. Six days ye shall gather it; but on the seventh day, which is the sabbath, in it there shall be none.

26. Seks Dage skulle I sanke det; men paa den syvende Dag, paa Sabbaten, paa den skal det ikke være at firyde.

26. I sex dagar skolen I församlat; men sjunde dagen är Sabbath, på honom varder det intet.

26. Kuus päwa peate teie sedda kogguma, ja seitsmel päwal on hingamisse pääw, siis ei olle sedda mitte.

26. Šešias dienas rinksite, o septintoji diena yra sabatas; joje nieko nerasite’‘.

26. Sechs Tage sollt ihr sammeln; aber der siebente Tag ist der Sabbat, an dem wird nichts da sein.

26. Pendant six jours vous le recueillerez, mais au septième jour, qui est le sabbat, il n'y en aura point.

26. En los seis dias lo cogeréis; y el séptimo día es sábado, en el cual no se hallará.

26 Zes dagen zult gij het verzamelen; doch op den zevenden dag is het sabbat, op denzelven zal het niet zijn.

26. Przez sześć dni zbierać to będziecie, a dnia siódmego sabbat; nie będzie weó manny.

26. Hat napon szedjétek azt, de a hetedik napon szombat van, akkor nem lesz.

26 шесть дней собирайте его, а в седьмой день – суббота: не будет его в этот день.

26. Шість день збірайте; семого ж дня субота, не буде його.

27. Kuitenkin muutamat kansasta lähtivät seitsemäntenä päivänä kokoamaan sitä, mutta he eivät löytäneet mitään.

27. Ja tapahtui, että seitsemäntenä päivänä läksivät muutamat kansan seasta kokoomaan, ja ei he löytäneet mitään.

27. Mutta seidzemendenä päiwänä läxit muutamat Canssan seast cocoman ja ei he löynnet mitän.

27 And it happened on the seventh day, that some of the people went out to gather and they found none.

27. And it came to pass, that there went out some of the people on the seventh day for to gather, and they found none.

27. Og det skete, paa den syvende Dag gik nogle af Folket ud at sanke, men de fandt intet.

27. Men på sjunde dagenom gingo somlige ut af folket till att församla, och funno intet.

27. Ja se sündis seitsmel päwal, et monningad rahwa seast wäljaläksid kogguma, ja ei leidnud mitte.

27. Vis dėlto septintąją dieną kai kurie išėjo rinkti, bet nieko nerado.

27. Aber am siebenten Tage gingen etliche vom Volk hinaus, zu sammeln, und fanden nichts.

27. Et le septième jour, quelques-uns du peuple sortirent pour en recueillir; mais ils n'en trouvèrent point.

27. Y aconteció que algunos del pueblo salieron en el séptimo día a coger, y no hallaron.

27 En het geschiedde aan den zevenden dag, dat sommigen van het volk uitgingen, om te verzamelen; doch zij vonden niet.

27. I stało się dnia siódmego, wyszli niektórzy z ludu, aby zbierali; ale nie znaleźli.

27. És lőn hetednapon: kimenének a nép közül, hogy szedjenek, de nem találának.

27 Но некоторые из народа вышли в седьмой день собирать – и не нашли.

27. І сталося семого дня, що повиходили декоторі зміж людей збирати, та й не знайшли.

28. Niin Herra sanoi Moosekselle: Kuinka kauan aiotte kieltäytyä noudattamasta minun käskyjäni ja lakejani?

28. Niin Herra sanoi Mosekselle: kuinka kauvan ette tahdo pitää minun käskyjäni ja lakiani?

28. Nijn sanoi HERra Mosexelle: cuinga cauwan et te pidä minun käkäskyjäni ja säätyjäni?

28 And Jehovah said to Moses, How long do you* refuse to keep my commandments and my laws?

28. And the LORD said unto Moses, How long refuse ye to keep my commandments and my laws?

28. Da sagde Herren til Mose: Hvor længe vægre I eder ved at holde mine Bud og mine Love

28. Då sade Herren till Mose: Huru länge viljen I icke hålla min bud och lag?

28. Ja Jehowa ütles Mosesse wasto: Kui kaua törkute teie mo kässud ja mo kässo-öppetussed piddades?

28. Viešpats tarė Mozei: ‘‘Ar ilgai nesilaikysite mano įstatymų ir įsakymų?

28. Da sprach der HERR zu Mose: Wie lange weigert ihr euch, zu halten meine Gebote und Gesetze?

28. Alors l'Éternel dit à Moïse: Jusqu'à quand refuserez-vous de garder mes commandements et mes lois?

28. Y Jehová dijo a Moisés; ¿Hasta cuando no queréis guardar mis mandamientos, y mis leyes?

28 Toen zeide de HEERE tot Mozes: Hoe lang weigert gijlieden te houden Mijn geboden en Mijn wetten?

28. Tedy rzekł Pan do Mojżesza: I pókiż nie będziecie chcieli przestrzegać przykazaó moich i zakonu mego?

28. És monda az Úr Mózesnek: Meddig nem akarjátok megtartani az én parancsolataimat és törvényeimet?

28 И сказал Господь Моисею: долго ли будете вы уклоняться от соблюдения заповедей Моих и законов Моих?

28. . І рече Господь Мойсейові: Докіль становити метесь опором проти заповідей моїх, щоб допильновувати заповідей моїх і закону мого?

29. Katsokaa, Herra on antanut teille sapatin; sentähden hän antaa teille kuudentena päivänä kahden päivän leivän. Olkoon jokainen alallaan, älköönkä kukaan lähtekö paikaltansa seitsemäntenä päivänä.

29. Katsokaat, Herra on teille antanut sabbatin, ja sen tähden on hän antanut teille kuudentena päivänä kahden päivän leivän: niin olkaan siis jokainen kotonansa, ja älkään yksikään lähtekö siastansa seitsemäntenä päivänä.

29. Cadzocat HERra on teille andanut Sabbathin ja sentähden on hän andanut teille cuudendena päiwänä cahden päiwän leiwän nijn olcan sijs jocainen cotona idzellens ja älkän yxikän lähtekö siastans seidzemendenä päiwänä.

29 See, because Jehovah has given you* the Sabbath, therefore he gives you* on the sixth day the bread of two days. Abide every man in his place. Let no man go out of his place on the seventh day.

29. See, for that the LORD hath given you the sabbath, therefore he giveth you on the sixth day the bread of two days; abide ye every man in his place, let no man go out of his place on the seventh day.

29. Ser, at Herren har givet eder Sabbaten, derfor giver han eder paa den sjette Dag to Dages Brød; bliver hver paa sit Sted, ingen gaa ud fra sit Sted paa den syvende Dag.

29. Si, Herren hafver gifvit eder Sabbath, och derföre hafver han gifvit eder på sjette dagenom tveggedaga bröd; så blifve nu hvar och en hemma, och ingen gånge ut ifrå sitt rum på sjunde dagenom.

29. Wadage, et Jehowa teile se hingamisse päwa on annud, sepärrast annab ta teile kuendamal päwal kahhe päwa leiwa; iggamees jägo paigale, ärgo mingo ükski seitsmel päwal ommast paigast ärra.

29. Viešpats jums įsakė švęsti sabatą. Todėl šeštąją dieną Jis duoda jums duonos dviem dienom. Kiekvienas pasilikite savo vietoje. Nė vienas neišeikite iš savo namų septintąją dieną’‘.

29. Sehet, der HERR hat euch den Sabbat gegeben; darum gibt er euch am sechsten Tage zweier Tage Brot. So bleibe nun ein jeglicher in dem Seinen, und niemand gehe heraus von seinem Ort des siebenten Tages.

29. Considérez que l'Éternel vous a donné le sabbat, c'est pourquoi il vous donne au sixième jour du pain pour deux jours; que chacun demeure à sa place, et que personne ne sorte de son lieu le septième jour.

29. Mirád que Jehová os dió el sábado, y por eso os da en el sexto día pan para dos dias. Estése pues cada uno en su estancia, y nadie salga de su lugar en el séptimo día.

29 Ziet, omdat de HEERE ulieden den sabbat gegeven heeft, daarom geeft Hij u aan den zesden dag voor twee dagen brood; een ieder blijve in zijn plaats! dat niemand uit zijn plaats ga op den zevenden dag!

29. Patrzcie, iż wam Pan dał sabbat, dlatego w dzieó szósty daje wam chleb na dwa dni; zostawajcie każdy na miejscu swem, niech nie wychodzi żaden z miejsca swego w dzieó siódmy.

29. Lássátok meg! az Úr adta néktek a szombatot; azért ád ő néktek hatodnapon két napra való kenyeret. Maradjatok veszteg, kiki a maga helyén; senki se menjen ki az ő helyéből a hetedik napon.

29 смотрите, Господь дал вам субботу, посему Он и дает в шестой день хлеба на два дня: оставайтесь каждый у себя, никто не выходи от места своего в седьмой день.

29. Дивітесь: дав вам Господь суботу опочивок, тим і дає вам шостого дня на два днї хлїба. Зоставайся кожен на місцї свойму, нехай нїхто не виходить із місця свого в день сьомий.

30. Ja kansa lepäsi seitsemäntenä päivänä.

30. Niin lepäsi kansa seitsemäntenä päivänä.

30. Nijn lewäisit Canssa seidzemendenä päiwänä.

30 So the people rested on the seventh day.

30. So the people rested on the seventh day.

30. Og Folket hvilede paa den syvende Dag.

30. Så skonade då folket den sjunde dagen.

30. Ja rahwas hingasid seitsmel päwal.

30. Taip tauta ilsėjosi septintąją dieną.

30. Also feierte das Volk am siebenten Tage.

30. Le peuple se reposa donc le septième jour.

30. Así el pueblo reposó el séptimo día.

30 Alzo rustte het volk op den zevenden dag.

30. I odpoczywał lud dnia siódmego.

30. És nyugoszik vala a nép a hetedik napon.

30 И покоился народ в седьмой день.

30. І народ відпочивав семого дня.

31. Ja Israelin heimo antoi sille nimen manna. Ja se oli valkean korianderinsiemenen kaltaista ja maistui hunajakakulta.

31. Ja Israelin huone kutsui hänen nimensä man: ja se oli niinkuin korianderin siemen, valkia, ja maisti niinkuin sämpylä hunajan kanssa.

31. Ja Israelin huone cudzui hänen nimens Man ja se oli nijncuin Corianderin siemen walkia ja maisti nijncuin sämbylä hunajan cansa.

31 And the house of Israel called the name of it Manna. And it was like coriander seed, white and the taste of it was like wafers with honey.

31. And the house of Israel called the name thereof Manna: and it was like coriander seed, white; and the taste of it was like wafers made with honey.

31. Og Israels Hus kaldte dets Navn Man; og det var ligesom Korianderfrø hvidt og smagte som Honningkage.

31. Och Israels hus kallade det Man; och det var såsom corianderfrö, och hvitt, och hade en smak såsom semla med hannog.

31. Ja Israeli suggu panni temma nimme Man, ja sesamma olli kui koriandri seme walge, ja ta maggo olli nenda kui mee-kogid.

31. Dievo duotą maistą izraelitai praminė mana. Ji buvo tarsi balti kalendros grūdeliai, o jos skonis kaip papločio su medumi.

31. Und das Haus Israel hieß es Man. Und es war wie Koriandersamen und weiß und hatte den Geschmack wie Semmel mit Honig.

31. Et la maison d'Israël nomma cette nourriture, manne; elle était comme de la semence de coriandre, blanche, et avait le goût de beignets au miel.

31. Y la casa de Israel la llamó man; y era como simiente de cilantro, blanco, y su sabor como de hojuelas con miel.

31 En het huis Israels noemde deszelfs naam Man; en het was als korianderzaad, wit, en de smaak daarvan was als honigkoeken.

31. I nazwał dom Izraelski imię onego pokarmu Man, który był jako nasienie koryjandrowe, biały, a smak jego jako placki z miodem.

31. Az Izráel háza pedig Mánnak nevezé azt; [5†] olyan vala az mint a kóriándrom magva, fehér; és íze, mint a mézes pogácsáé.

31 И нарек дом Израилев хлебу тому имя: манна; она была, как кориандровое семя, белая, вкусом же как лепешка с медом.

31. І звав дом Ізрайлїв те манна; була вона схожа на корияндрове сїмя: біла, а смак її, як у медімниках.

32. Ja Mooses sanoi: Näin on Herra käskenyt: Ota sitä goomerin täysi säilytettäväksi sukupolvesta sukupolveen, että he näkisivät sen leivän, jolla minä olen ravinnut teitä erämaassa, johdattaessani teitä Egyptin maasta.

32. Ja Moses sanoi: tämä on se minkä Herra käskenyt on: täytä gomor siitä, kätkettää teidän jälkeentulevaisillenne: että he näkisivät sen leivän, jolla minä olen teitä ruokkinut korvessa, koska minä johdatin teitä ulos Egyptin maalta.

32. JA Moses sanoi: tämä on se cuin HERra käskenyt on: täytä Gomor sijtä kätkettä teidän lapsillen että se leipä nähtäisin jolla minä olen teitä ruockinut corwesa cosca minä johdatin teitä Egyptin maalda.

32 And Moses said, This is the thing which Jehovah has commanded. Let an omerful of it be kept throughout your* genealogy, that they may see the bread with which I fed you* in the wilderness, when I brought you* forth from the land of Egypt.

32. And Moses said, This is the thing which the LORD commandeth, Fill an omer of it to be kept for your generations; that they may see the bread wherewith I have fed you in the wilderness, when I brought you forth from the land of Egypt.

32. Og Mose sagde: Dette er det Ord, som Herren befalede: Fyld en Omer deraf til at forvares til eders Efterkommere, paa det de maa se det Brød, som jeg bespiste eder med i Ørken, der jeg udførte eder af Ægyptens Land.

32. Och Mose sade: Detta är det som Herren budit hafver; uppfyll ett gomer deraf, till att förvara för edra efterkommande; på det man må se det bröd, der jag eder med spisat hafver i öknene, då jag förde eder utur Egypti land.

32. Ja Moses ütles: Se on se assi, mis Jehowa on käsknud: täitke sest üks kan, et se saaks hoitud teie tullewa-pölwe rahwale, et nemmad se leiwa sawad nähha, misga minna teid ollen söötnud körbes, kui ma teid Egiptusse maalt sain wäljawinud.

32. Mozė paskelbė Viešpaties įsakymą: ‘‘Prisipilkite omerą manos, kad būsimos kartos žinotų, kokia duona jus maitinau dykumoje, kai išvedžiau iš Egipto’‘.

32. Und Mose sprach: Das ist's, was der HERR geboten hat: Fülle ein Gomer davon, es zu behalten auf eure Nachkommen, auf daß man sehe das Brot, damit ich euch gespeist habe in der Wüste, da ich euch aus Ägyptenland führte.

32. Et Moïse dit: Voici ce que l'Éternel a commandé: Qu'on en remplisse un homer, pour le garder d'âge en âge, afin qu'on voie le pain que je vous ai fait manger au désert, quand je vous ai retirés du pays d'Égypte.

32. Y dijo Moisés: Esto es lo que Jehová ha mandado: Henchirás un gomer de él para que se guarde para vuestros descendientes, que vean el pan que yo os dí a comer en el desierto, cuando yo os saqué de la tierra de Egipto.

32 Voorts zeide Mozes: Dit is het woord, hetwelk de HEERE bevolen heeft: Vul een gomer daarvan tot bewaring voor uw geslachten, opdat zij zien het brood, dat Ik ulieden heb te eten gegeven in deze woestijn, toen Ik u uit Egypteland uitleidde.

32. Mówił też Mojżesz: Tak rozkazał Pan: Napełnij Gomer z niego na chowanie w narodziech waszych, aby widzieli chleb ten, którymem was karmił na puszczy, gdym was wywiódł z ziemi Egipskiej.

32. És monda Mózes: Ezt parancsolja az Úr: Egy teljes ómernyit tartsatok meg abból maradékaitok számára, hogy lássák a kenyeret, a mellyel éltettelek titeket a pusztában, mikor kihoztalak titeket Égyiptom földéről.

32 И сказал Моисей: вот что повелел Господь: наполните манною гомор для хранения в роды ваши, дабы видели хлеб, которым Я питал вас в пустыне, когда вывел вас из земли Египетской.

32. І рече Мойсей: От що заповідав Господь: Сповнїте нею гомер на переховуваннє в родах ваших, щоб убачати їм хлїб, що ним харчив я вас у степу, як вивів із Египецької землї.

33. Ja Mooses sanoi Aaronille: Ota astia ja pane siihen goomerin täysi mannaa ja aseta se Herran eteen säilytettäväksi sukupolvesta sukupolveen.

33. Ja Moses sanoi Aaronille: ota astia, ja pane siihen gomorin täysi mannaa: ja pane se Herran eteen, tallella pidettää teidän jälkeen tulevaisillenne.

33. Ja Moses sanoi Aaronille: ota astia ja pane sijhen Gomorin täysi Manna ja pane HERran eteen tallella pidettä lapsillen.

33 And Moses said to Aaron, Take a pot and put an omerful of manna in it and lay it up before Jehovah, to be kept throughout your* genealogy.

33. And Moses said unto Aaron, Take a pot, and put an omer full of manna therein, and lay it up before the LORD, to be kept for your generations.

33. Og Mose sagde til Aron: Tag en Krukke, og læg en Omer fuld af Man derudi, og sæt det ned for Herren til at forvares til eders Efterkommere.

33. Och Mose sade till Aaron: Tag ett käril och låt der in ett gomer fullt med Man; och förvara det inför Herranom till edra efterkommande.

33. Ja Moses ütles Aaroni wasto: Wötta üks kuld-kruus ja panne üks kan täis Manna siñna sisse, ja panne sedda ärra Jehowa ette, et se saaks teie tullewa pölwe-rahwale.

33. Mozė sakė Aaronui: ‘‘Paimk indą, supilk į jį vieną omerą manos ir jį padėk Viešpaties akivaizdoje, kad išliktų būsimoms kartoms’‘.

33. Und Mose sprach zu Aaron: Nimm ein Krüglein und tu ein Gomer voll Man darein und laß es vor dem HERRN, daß es behalten werde auf eure Nachkommen.

33. Et Moïse dit à Aaron: Prends une cruche, et mets-y un plein homer de manne, et dépose-le devant l'Éternel, pour être gardé d'âge en âge.

33. Y dijo Moisés a Aarón: Toma un vaso, y pon en él un gomer lleno de man, y pónlo delante de Jehová, para que sea guardado para vuestros descendientes.

33 Ook zeide Mozes tot Aaron: Neem een kruik, en doe een gomer vol Man daarin; en zet die voor het aangezicht des HEEREN, tot bewaring voor uw geslachten.

33. Rzekł zatem Mojżesz do Aarona: Weźmij wiadro jedno, a nasyp w nie pełen Gomer manny, a postaw je przed Panem na chowanie do narodów waszych.

33. Áronnak pedig monda Mózes: Végy egy edényt és tégy bele egy teljes ómer Mánt és tedd azt az Úr eleibe, hogy megtartassék maradékaitok számára.

33 И сказал Моисей Аарону: возьми один сосуд, и положи в него полный гомор манны, и поставь его пред Господом, для хранения в роды ваши.

33. І рече Мойсей Аронові: Возьми посудину та й усип туди повний гомер манни, та й постав її перед Господом на переховуваннє із роду та й до роду.

34. Ja Aaron asetti sen talteen lain arkin eteen, niinkuin Herra oli Moosekselle käskyn antanut.

34. Niinkuin Herra käskenyt oli Mosekselle, niin Aaron pani sen todistuksen eteen tallella pidettäväksi.

34. Nijncuin HERra käskenyt oli Mosexelle. Nijn Aaron pani sen todistuxen eteen tallella pidettäwäxi.

34 As Jehovah commanded Moses, so Aaron laid it up before the Testimony, to be kept.

34. As the LORD commanded Moses, so Aaron laid it up before the Testimony, to be kept.

34. Ligesom Herren befalede Mose, saa satte Aron det ned for Vidnesbyrdet til at forvares.

34. Såsom Herren hade budit Mose, så lät Aaron förvara det der inför vittnesbördet.

34. Kui Jehowa Mosest olli käsknud, nenda panni Aaron sedda ärra hoida tunnistusse-laeka ette.

34. Kaip Viešpats įsakė Mozei, taip Aaronas padėjo indą palapinės švenčiausioje vietoje.

34. Wie der HERR dem Mose geboten hatte, also ließ es Aaron daselbst vor dem Zeugnis, daß es behalten werde.

34. Comme le Seigneur l'avait commandé à Moïse, Aaron le déposa devant le Témoignage, pour qu'il fût gardé.

34. Y Aarón lo puso delante del testimonio en guarda, como Jehová lo mandó a Moisés.

34 Gelijk als de HEERE aan Mozes geboden had, alzo zette ze Aaron voor de getuigenis tot bewaring.

34. Jako przykazał Pan Mojżeszowi, tak postawił je Aaron przed świadectwem na chowanie.

34. A mint parancsolta vala az Úr Mózesnek, eltevé azt Áron a bizonyságtétel ládája elé, hogy megtartassék.

34 И поставил его Аарон пред ковчегом свидетельства для хранения, как повелел Господь Моисею.

34. Як заповідав Господь Мойсейові, так і поставив Арон перед сьвідоцтвом на переховуваннє.

35. Ja israelilaiset söivät mannaa neljäkymmentä vuotta, kunnes he tulivat asuttuun maahan; he söivät mannaa siihen asti, kunnes tulivat Kanaanin maan rajalle.

35. Ja Israelin lapset söivät mannaa neljäkymmentä ajastaikaa, siihenasti kuin he tulivat sille maalle jossa heidän asuman piti: siihenasti kuin he tulivat Kanaanin maan rajoille, söivät he mannaa.

35. Ja Israelin lapset söit Manna neljäkymmendä ajastaica sijhen asti cuin he tulit sille maalle cuin heidän asuman piti cuin he tulit Canaan maan rajoille söit he Manna.

35 And the sons of Israel ate the manna forty years, until they came to a land inhabited. They ate the manna until they came to the borders of the land of Canaan.

35. And the children of Israel did eat manna forty years, until they came to a land inhabited; they did eat manna, until they came unto the borders of the land of Canaan.

35. Og Israels Børn aade det Man fyrretyve Aar, til de kom til det Land, som var beboet; de aade Man, indtil de kom til Grænsen af Kanaans Land.

35. Och Israels barn åto Man i fyratio år, intilldess de kommo till det land, der de bo skulle; allt intill gränsona på Canaans land åto de Man.

35. Ja Israeli lapsed söid Manna nellikümmend aastat , senni kui nemmad tullid siñna male, kus rahwas olli ellamas; nemmad söid Manna senni kui nemmad said Kanaani Ma pire peäle.

35. Izraelitai valgė maną keturiasdešimt metų, kol atėjo į gyvenamas žemes. Jie valgė maną, kol atėjo prie Kanaano šalies ribų.

35. Und die Kinder Israel aßen Man vierzig Jahre, bis daß sie zu dem Lande kamen, da sie wohnen sollten; bis an die Grenze des Landes Kanaan aßen sie Man.

35. Et les enfants d'Israël mangèrent la manne quarante ans, jusqu'à ce qu'ils fussent venus dans un pays habité; ils mangèrent la manne, jusqu'à ce qu'ils fussent venus à la frontière du pays de Canaan.

35. Así comieron los hijos de Israel man cuarenta años, hasta que entraron en la tierra habitada: man comieron hasta que llegaron al término de la tierra de Canaán.

35 En de kinderen Israels aten Man veertig jaren, totdat zij in een bewoond land kwamen; zij aten Man, totdat zij kwamen aan de pale van het land Kanaan.

35. A synowie Izraelscy jedli mannę przez czterdzieści lat, aż przyszli do ziemi mieszkania; mannę jedli, aż przyszli do granic ziemi Chananejskiej.

35. Az Izráel fiai pedig negyven esztendőn át evék a Mánt, míg lakó földre jutának; [6†] Mánt evének mind addig, míg a Kanaán földének határához jutának.

35 Сыны Израилевы ели манну сорок лет, доколе не пришли в землю обитаемую; манну ели они, доколе не пришли к пределам земли Ханаанской.

35. Синове ж Ізрайлеві їли манну сорок год, до приходу в осаджену землю; їли вони манну, докіль прийшли в займища Канаан землї.

36. Goomer on kymmenesosa eefaa.

36. Ja gomor on kymmenes osa ephaa.

36. Ja Gomor on kymmenes osa Ephast.

36 Now an omer is the tenth part of an ephah.

36. Now an omer is the tenth part of an ephah.

36. Men en Omer er den tiende Part af en Efa.

36. Och är gomer tionde parten af ett epha.

36. Ja üks kan on kümnes ossa polest wakkast.

36. Omeras yra dešimtoji efos dalis.

36. Ein Gomer aber ist der zehnte Teil eines Epha.

36. Or, le homer est la dixième partie de l'épha.

36. Y un gomer es la décima parte del efa.

36 Een gomer nu is het tiende deel van een efa.

36. A Gomer jest dziesiąta część miary Efa.

36. Az ómer pedig az éfának tizedrésze.

36 А гомор есть десятая часть ефы.

36. Гомер же, се девятина ефи.