18 luku

Jetro käy Moosesta tervehtimässä. Tuomareita asetetaan Israeliin.

1. Ja Midianin pappi Jetro, Mooseksen appi, sai kuulla kaikki, mitä Jumala oli tehnyt Moosekselle ja kansalleen Israelille, kuinka Herra oli vienyt Israelin pois Egyptistä.

1. Ja Jetro Midianin pappi, Moseksen appi kuuli kaikki, mitä Jumala Mosekselle ja Israelin kansalle oli tehnyt: että Herra oli johdattanut Israelin pois Egyptistä.

1. JA cosca Jethro Midianin pappi Mosexen appi cuuli caicki mitä Jumala Mosexen ja Israelin Canssan cansa oli tehnyt: että HERra oli johdattanut Israelin Egyptistä.

1 Now Jethro, the priest of Midian, Moses' father-in-law, heard of all that God had done for Moses and for Israel his people, how that Jehovah had brought Israel out of Egypt.

1. When Jethro, the priest of Midian, Moses' father in law, heard of all that God had done for Moses, and for Israel his people, and that the LORD had brought Israel out of Egypt;

1. Og Jetro, Præsten i Midian, Mose at Folket Svigerfader, hørte alt det, Gud havde gjort imod Mose og imod sit Folk Israel, at Herren havde udført Israel af Ægypten.

1. Och då Jethro, Presten i Midian, Mose svär, hörde allt det Gud gjort hade med Mose och hans folk Israel, att Herren hade fört Israel utur Egypten;

1. Kui Itro Midiani preester Mosesse äi kulis keik sedda, mis Jummal Mosessele ja omma Israeli rahwale olli teinud, et Jehowa Israeli Egiptussest wäljawinud.

1. Jetras, Midjano kunigas, Mozės uošvis, išgirdo visa, ką Dievas padarė Mozei ir savo tautai Izraeliui, ir kad Viešpats išvedė Izraelį iš Egipto.

1. Und da Jethro, der Priester in Midian, Mose's Schwiegervater, hörte alles, was Gott getan hatte mit Mose und seinem Volk Israel, daß der HERR Israel hätte aus Ägypten geführt,

1. Or, Jéthro, sacrificateur de Madian, beau-père de Moïse, apprit tout ce que Dieu avait fait à Moïse et à Israël, son peuple, et que l'Éternel avait retiré Israël de l'Égypte.

1. Y OYÓ Jetro sacerdote de Madián, suegro de Moisés, todas las cosas que Dios había hecho con Moisés, y con Israel su pueblo, como Jehová había sacado a Israel de Egipto:

1 Toen Jethro, priester van Midian, schoonvader van Mozes, hoorde al wat God aan Mozes, en aan Israel, Zijn volk, gedaan had: dat de HEERE Israel uit Egypte uitgevoerd had;

1. A gdy usłyszał Jetro, kapłan Madyjaóski, świekier Mojżesza, wszystko, co uczynił Bóg Mojżeszowi, i Izraelowi, ludowi swemu, że wywiódł Pan Izraela z Egiptu;

1. És meghallá Jethró, Midián papja, Mózes ipa, mindazt a mit Isten Mózessel és Izráellel az ő népével cselekedett vala, hogy kihozta az Úr Izráelt Égyiptomból.

1 И услышал Иофор, священник Мадиамский, тесть Моисеев, о всем, чтосделал Бог для Моисея и для Израиля, народа Своего, когда вывел Господь Израиля из Египта,

1. І перечув Єтро, сьвященник Мидиянський, тесть Мойсеїв, про все, що сотворив Бог Мойсейові і Ізрайлеві, і що вивів Господь Ізраїля з Египту.

2. Ja Jetro, Mooseksen appi, otti mukaansa Sipporan, Mooseksen vaimon, jonka tämä oli lähettänyt kotiin,

2. Ja Jetro Moseksen appi otti Ziporan Moseksen emännän, jonka hän oli takaperin lähettänyt,

2. Otti hän Ziporan Mosexen emännän jonga hän oli tacaperin lähettänyt.

2 And Jethro, Moses' father-in-law, took Zipporah, Moses' wife, after he had sent her away,

2. Then Jethro, Moses' father in law, took Zipporah, Moses' wife, after he had sent her back,

2. Da tog Jetro, Mose Svigerfader, Zippora, Mose Hustru, som han havde sendt tilbage,

2. Tog han Zipora, Mose hustru, den han hade tillbakasändt;

2. Siis wöttis Itro Mosesse äi Mosesse naese Sippora , pärrast sedda kui ta olli taggasi läkkitud.

2. Tai sužinojęs, Jetras, Mozės uošvis, paėmė Ciporą, Mozės žmoną, kurią Mozė buvo parsiuntęs atgal,

2. nahm er Zippora, Mose's Weib, die er hatte zurückgesandt,

2. Et Jéthro, beau-père de Moïse, prit Séphora, femme de Moïse, après son renvoi,

2. Y tomó Jetro, suegro de Moisés, a Séfora la mujer de Moisés, después que él la envió:

2 Zo nam Jethro, Mozes' schoonvader, Zippora, Mozes' huisvrouw (nadat hij haar wedergezonden had),

2. Tedy wziął Jetro, świekier Mojżesza, Zeforę, żonę Mojżeszowę, którą był odesłał.

2. És felvevé Jethró, a Mózes ipa Czipporát, a Mózes feleségét — miután haza bocsátotta őt —

2 и взял Иофор, тесть Моисеев, Сепфору, жену Моисееву, пред тем возвращенную,

2. І взяв Єтро, тесть Мойсеїв, Зипору, жену Мойсейову, після того, як відослав її до дому.

3. ja hänen kaksi poikaansa; näistä oli toisen nimi Geersom, koska Mooses oli sanonut: Minä olen muukalainen vieraalla maalla,

3. Ja kaksi hänen poikaansa, joista yhden nimi oli Gersom, sillä hän sanoi: minä olin muukalainen vieraalla maalla.

3. Ja caxi hänen poicans joista toisen nimi oli Gerson sillä hän sanoi: minä olen tullut muucalaisexi wieralla maalla.

3 and her two sons, of whom the name of the one was Gershom, because he said, I have been a traveler in a foreign land.

3. And her two sons; of which the name of the one was Gershom; for he said, I have been an alien in a strange land:

3. og hendes to Sønner, - af hvilke den enes Navn var Gersom thi han sagde: Jeg har været fremmed i et fremmed Land;

3. Samt med hennes två söner; af hvilkom en het Gersom, ty han sade: Jag är vorden en utländning i främmande lande;

3. Ja temma kaks poega, teise nimmi olli Kersom, sest ta olli öölnud: Ma ollen woöras olnud woöral maal.

3. ir jos abu sūnus, kurių vieno vardas buvo Geršomas, nes jis sakė: ‘‘Buvau ateivis svetimoje šalyje’‘,

3. samt ihren zwei Söhnen, deren einer hieß Gerson (denn er sprach: Ich bin ein Gast geworden in fremdem Lande)

3. Et ses deux fils, dont l'un s'appelait Guershom (étranger là), car, dit-il, j'ai séjourné dans un pays étranger;

3. Y a sus dos hijos, el uno se llamaba Gersom; porque dijo: Peregrino he sido en tierra agena;

3 Met haar twee zonen, welker enes naam was Gersom (want hij zeide: Ik ben een vreemdeling geweest in een vreemd land);

3. I dwu synów jej, z których imię jednemu Gerson; bo był powiedział Mojżesz: Byłem przychodniem w ziemi cudzej.

3. És az ő két fiát is, a kik közűl az egyiknek neve Gersom, mert azt mondotta vala: [1†] Bujdosó valék az idegen földön;

3 и двух сынов ее, из которых одному имя Гирсам, потому что говорил Моисей : япришлец в земле чужой;

3. З обома її синами, з котрих на імя одному Герсон, рече бо: Гостем я був у чужій землї,

4. ja toisen nimi Elieser, koska hän oli sanonut: Isäni Jumala oli minun apuni ja pelasti minut faraon miekasta.

4. Ja toisen nimi oli Elieser, sillä (hän sanoi) minun isäni Jumala on ollut minun apuni, ja on pelastanut minun Pharaon miekasta.

4. Ja toisen nimi Eliezer sillä hän sanoi: minun Isäni Jumala on ollut minun apun ja on pelastanut minun Pharaon miecasta.

4 And the name of the other was Eliezer, because he said, The God of my father was my help and delivered me from the sword of Pharaoh.

4. And the name of the other was Eliezer; for the God of my father, said he, was mine help, and delivered me from the sword of Pharaoh:

4. og den andens Navn Elieser; thi han sagde: Min Faders Gud er kommen mig til Hjælp og har friet mig fra Faraos Sværd.

4. Och den andre Elieser, ty han sade: Mins faders Gud hafver varit min hjelp, och hafver frälst mig ifrå Pharaos svärde.

4. Ja teise nim̃i olli Elieser, sest mo issa Jummal, ütles ta, on mulle abbiks olnud ja mind ärrapeästnud Warao moögast.

4. o kito Eliezeras, nes sakė: ‘‘Mano tėvo Dievas buvo mano pagalba ir mane išgelbėjo nuo faraono kardo’‘.

4. und der andere Elieser (denn er sprach: Der Gott meines Vaters ist meine Hilfe gewesen und hat mich errettet von dem Schwert Pharaos).

4. Et l'autre Éliézer (Dieu aide), car le Dieu de mon père, dit-il, m'a été en aide, et m'a délivré de l'épée de Pharaon.

4. Y el otro se llamaba Eliezer, porque dijo: El Dios de mi padre me ayudó; y me escapó de la espada de Faraón.

4 En de naam des anderen was Eliezer, want, zeide hij, de God mijns vaders is tot mijn Hulpe geweest, en heeft mij verlost van Farao's zwaard.

4. A imię drugiego Eliezer; iż mówił: Bóg ojca mego był mi ku pomocy, i wyrwał mię od miecza Faraonowego.

4. A másiknak neve pedig Eliézer; mert: Az én atyám Istene segítségül volt nékem és megszabadított engem a Faraó fegyverétől.

4 а другому имя Елиезер, потому что говорил он Бог отца моего был мне помощником и избавил меня от меча фараонова.

4. А імя другому Єлиезер, Бог бо панотця мого поміч моя, вирятував мене спід меча Фараонового.

5. Ja Jetro, Mooseksen appi, tuli hänen poikiensa ja hänen vaimonsa kanssa Mooseksen luo erämaahan, jossa tämä oli leiriytynyt Jumalan vuoren juurelle.

5. Niin Jetro Moseksen appi, ja hänen poikansa, ja hänen emäntänsä tulivat Moseksen tykö siihen korpeen, kussa hän itsensä sioittanut oli Jumalan vuorella.

5. COsca JEthro Mosexen appi ja hänen poicans ja hänen emändäns tulit Mosexen tygö corpeen cusa hän idzens sioittanut oli Jumalan wuorelle.

5 And Jethro, Moses' father-in-law, came with his sons and his wife to Moses into the wilderness where he was encamped, at the mountain of God.

5. And Jethro, Moses' father in law, came with his sons and his wife unto Moses into the wilderness, where he encamped at the mount of God:

5. Og Jetro, Mose Svigerfader, kom med hans Sønner og hans Hustru til Mose i Ørken, der, hvor han havde lejret sig ved Guds Bjerg.

5. Då nu Jethro, Mose svär, och hans söner, och hans hustru kommo till honom i öknene in på Guds berg, der han lägret uppslagit hade;

5. Ja Itro Mosesse äi tulli Mosesse jure temma poegega ja ta naesega, senna körbe, kus ta olli leris Jummala mäe jures.

5. Ir Jetras, Mozės uošvis, atėjo su jo sūnumis ir žmona pas Mozę į dykumą, kur jis stovyklavo prie Dievo kalno.

5. Da nun Jethro, Mose's Schwiegervater, und seine Söhne und sein Weib zu ihm kamen in die Wüste, an den Berg Gottes, da er sich gelagert hatte,

5. Jéthro, beau-père de Moïse, vint donc vers Moïse, avec ses enfants et sa femme, au désert où il était campé, près de la montagne de Dieu.

5. Y llegó Jetro, el suegro de Moisés, y sus hijos, y su mujer, a Moisés en el desierto, donde tenía el campo, al monte de Dios.

5 Toen nu Jethro, Mozes' schoonvader, met zijn zonen en zijn huisvrouw, tot Mozes kwam, in de woestijn, aan den berg Gods, waar hij zich gelegerd had,

5. I przyszedł Jetro, świekier Mojżesza, z synami jego i z żoną jego do Mojżesza na puszczą, gdzie się był obozem położył przy górze Bożej.

5. Eljuta tehát Jethró, a Mózes ipa, az ő fiaival és feleségével Mózeshez a pusztába, a hol ő táborozott [2†] vala az Isten hegye mellett.

5 И пришел Иофор, тесть Моисея, с сыновьями его и женою его к Моисею в пустыню, где он расположился станом у горы Божией,

5. І прийшов Єтро, тесть Мойсеїв, і синове його й жена його, до Мойсея в степ, де він стояв табором, під горою Божою.

6. Ja hän käski sanoa Moosekselle: Minä Jetro, sinun appesi, ynnä vaimosi kahden poikansa kanssa olemme tulleet luoksesi.

6. Ja antoi sanoa Mosekselle: minä Jetro sinun appes olen tullut sinun tykös, ja sinun emäntäs, ja molemmat hänen poikansa hänen kanssansa.

6. Käski hän sano Mosexelle: minä Jethro sinun appes olen tullut sinun tygös ja sinun emändäs ja molemmat hänen poicans hänen cansans.

6 And he said to Moses, I, your father-in-law Jethro, have come to you and your wife and her two sons with her.

6. And he said unto Moses, I thy father in law Jethro am come unto thee, and thy wife, and her two sons with her.

6. Og han lod sige til Mose: Jeg, Jetro din Svigerfader, kommer til dig, og din Hustru og hendes to Sønner med hende.

6. Lät han säga Mose: Jag Jethro, din svär, är kommen till dig; och din hustru, och både hennes söner med henne.

6. Ja ta käskis Mosesse wasto öölda: Minna so äi Itro tullen so jure, ja sinno naene ja ta kaks poega temmaga.

6. Jetras pranešė Mozei: ‘‘Štai aš, tavo uošvis Jetras, su tavo žmona ir abiem sūnumis einame pas tave!’‘

6. ließ er Mose sagen: Ich, Jethro, dein Schwiegervater, bin zu dir gekommen und dein Weib und ihre beiden Söhne mit ihr.

6. Et il fit dire à Moïse: Moi, Jéthro ton beau-père, je viens vers toi, avec ta femme et ses deux fils avec elle.

6. Y dijo a Moisés: Yo tu suegro Jetro vengo a tí, y tu mujer, y sus dos hijos con ella.

6 Zo zeide hij tot Mozes: Ik, uw schoonvader Jethro, kom tot u, met uw huisvrouw, en haar beide zonen met haar.

6. I wskazał do Mojżesza: Ja świekier twój Jetro idę do ciebie, i żona twoja, i jej dwa synowie z nią.

6. És megizené Mózesnek: Én Jethró a te ipad megyek te hozzád a te feleségeddel és az ő két fia is ő vele.

6 и дал знать Моисею: я, тесть твой Иофор, иду к тебе, и жена твоя, и два сына ее с нею.

6. І каже Мойсейові: Я, тесть твій Єтро, прибув до тебе, і жена твоя й обидва сини твої з нею.

7. Niin Mooses meni appeansa vastaan, kumarsi ja suuteli häntä. Ja kun he olivat tervehtineet toisiansa, menivät he telttaan.

7. Niin meni Moses appeansa vastaan, kumarsi itsensä, ja suuta antoi hänen; ja koska he olivat tervehtineet toinen toistansa, menivät he majaan.

7. Nijn meni Moses appens wastan ja cumarsi idzens hänen edesäns ja suuta andoi hänen. Ja cosca he olit terwehtänet toinen toistans menit he majaan.

7 And Moses went out to meet his father-in-law and bowed-down and kissed him. And they asked each other of their welfare and they came into the tent.

7. And Moses went out to meet his father in law, and did obeisance, and kissed him; and they asked each other of their welfare; and they came into the tent.

7. Da gik Mose ud imod sin Svigerfader og bøjede sig og kyssede ham, og den ene hilsede den anden, og de gik ind i Teltet.

7. Då gick Mose ut emot honom, och böjde sig för honom, och kysste honom. Och då de hade helsat hvarannan, gingo de in i tjället.

7. Ja Moses läks wälja omma äia wasto ja kummardas ja andis temmale suud; ja kui nemmad teine teise käest said küssinud, kas kässi hästi käinud, siis läksid nemmad telgi sisse.

7. Tada Mozė, išėjęs pasitikti uošvio, nusilenkė jam ir jį pabučiavo. Paklausę vienas kito, kaip sekasi, įėjo į palapinę.

7. Da ging Mose hinaus ihm entgegen und neigte sich vor ihm und küßte ihn. Und da sie sich untereinander gegrüßt hatten, gingen sie in die Hütte.

7. Et Moïse sortit au-devant de son beau-père; et il se prosterna, et le baisa; et ils s'informèrent mutuellement de leur bien-être; puis ils entrèrent dans la tente.

7. Y Moisés salió a recibir a su suegro, e inclinóse, y besóle: y preguntáronse el uno al otro como estaban; y vinieron a la tienda.

7 Toen ging Mozes uit, zijn schoonvader tegemoet, en hij boog zich, en kuste hem; en zij vraagden de een den ander naar den welstand, en zij gingen naar de tent.

7. Zatem Mojżesz wyszedł przeciwko świekrowi swemu, a ukłoniwszy się całował go; i przywitawszy jeden drugiego, potem weszli do namiotu.

7. Kiméne azért Mózes az ő ipa eleibe és meghajtá magát és megcsókolá őt; és megkérdék egymást állapotuk felől és bemenének a sátorba.

7 Моисей вышел навстречу тестю своему, и поклонился, и целовал его, и после взаимного приветствия они вошли в шатер.

7. І вийшов Мойсей на зустріч проти тестя свого, і вклонивсь до землї й поцїлував його, і спитали вони один одного про здоровля, та й увійшли в намет.

8. Ja Mooses kertoi apellensa kaikki, mitä Herra oli tehnyt faraolle ja egyptiläisille Israelin tähden, ja kaikki ne vaikeudet, jotka heitä olivat kohdanneet matkalla, ja kuinka Herra oli pelastanut heidät.

8. Niin jutteli Moses apellensa kaikki, mitä Herra tehnyt oli Pharaolle, ja Egyptiläisille Israelin tähden, ja kaiken sen vaivan joka heillä tiellä oli ollut, ja että Herra oli auttanut heitä.

8. Nijn jutteli Moses apellens caicki mitä HERra tehnyt oli Pharaolle ja Egyptiläisille Israelin tähden ja caiken sen waiwan cuin heillä tiellä oli ollut ja että HERra oli auttanut heitä.

8 And Moses told his father-in-law all that Jehovah had done to Pharaoh and to the Egyptians for Israel's sake, all the travail that had come upon them by the way and how Jehovah delivered them.

8. And Moses told his father in law all that the LORD had done unto Pharaoh and to the Egyptians for Israel's sake, and all the travail that had come upon them by the way, and how the LORD delivered them.

8. Og Mose fortalte sin Svigerfader alt det; Herren havde gjort Farao og Ægypterne for Israels Skyld, tilligemed al den Møje, som var dem vederfaren paa Vejen, og hvorledes Herren havde friet dem.

8. Då förtäljde Mose sinom svär allt det Herren hade gjort Pharao och de Egyptier, för Israels skull; och all den mödo, som de på vägenom haft hade, och att Herren hade hulpit dem.

8. Ja Moses juttustas omma äiale sedda keik, mis Jehowa Waraule ja Egiptusse-rahwale olli teinud Israeli pärrast; keik sedda äppardust, mis neile tee peäl juhtund, ja kudda Jehowa neid olli peästnud.

8. Mozė papasakojo savo uošviui visa, ką Viešpats padarė faraonui ir egiptiečiams dėl Izraelio, ir visą vargą kelyje, ir kaip Viešpats juos išgelbėjo.

8. Da erzählte Mose seinem Schwiegervater alles, was der HERR dem Pharao und den Ägyptern getan hatte Israels halben, und alle die Mühsal, die ihnen auf den Wege begegnet war, und daß sie der HERR errettet hätte.

8. Et Moïse raconta à son beau-père tout ce que l'Éternel avait fait à Pharaon et aux Égyptiens en faveur d'Israël, toute la peine qui leur était survenue par le chemin, et comment l'Éternel les avait délivrés.

8. Y Moisés contó a su suegro todas las cosas que Jehová había hecho a Faraón y a los Egipcios por causa de Israel; y todo el trabajo que habían pasado en el camino, y como los había librado Jehová.

8 En Mozes vertelde zijn schoonvader alles, wat de HEERE aan Farao en aan de Egyptenaren gedaan had, om Israels wil; al de moeite, die hun op dien weg ontmoet was, en dat hen de HEERE verlost had.

8. I rozpowiadał Mojżesz świekrowi swemu wszystko, co uczynił Pan Faraonowi i Egipczanom za przyczyną Izraela; i wszystkę trudność, która je spotykała w drodze, i jako je Pan wybawił.

8. És elbeszélé Mózes az ő ipának mind azt, a mit az Úr a Faraóval és az Égyiptombeliekkel cselekedett vala Izráelért; mindazt a sok bajt, a melyek útközben érték vala őket, és mimódon szabadította meg őket az Úr.

8 И рассказал Моисей тестю своему о всем, что сделал Господь с фараоном и с Египтянами за Израиля, и о всех трудностях, какие встретили их на пути, и как избавил их Господь.

8. І повідав Мойсей тестєві свойму про все, що сотворив Господь Фараонові й Египтові задля Ізраїля, і про всї турботи, які спіткали їх у степу, і як вирятовував їх Господь.

9. Ja Jetro iloitsi kaikesta siitä hyvästä, mitä Herra oli tehnyt Israelille, pelastaessaan heidät egyptiläisten kädestä.

9. Ja Jetro riemuitsi kaiken sen hyvyyden ylitse, jonka Herra oli tehnyt Israelille, että hän oli pelastanut heitä Egyptiläisten kädestä.

9. Ja Jethro riemuidzi caikesta hywästä cuin HERra oli tehnyt Israelille että hän oli pelastanut heitä Egyptiläisten kädest.

9 And Jethro rejoiced for all the goodness which Jehovah had done to Israel, in that he had delivered them out of the hand of the Egyptians.

9. And Jethro rejoiced for all the goodness which the LORD had done to Israel, whom he had delivered out of the hand of the Egyptians.

9. Da blev Jetro glad for alt det gode, Herren havde gjort Israel, som han havde friet af Ægypternes Haand.

9. Och Jethro fröjdade sig öfver allt det goda, som Herren hade gjort Israel; att han hade frälst dem ifrå de Egyptiers hand.

9. Ja Itro olli römus keige se hea pärrast, mis Jehowa Israelile teinud, et ta tedda Egiptusse-rahwa käest olli peästnud.

9. Jetras džiaugėsi visu tuo, ką Viešpats padarė Izraeliui išgelbėdamas jį iš egiptiečių,

9. Jethro aber freute sich all des Guten, das der HERR Israel getan hatte, daß er sie errettet hatte von der Ägypter Hand.

9. Et Jéthro se réjouit de tout le bien que l'Éternel avait fait à Israël, de ce qu'il l'avait délivré de la main des Égyptiens.

9. Y alegróse Jetro de todo el bien, que Jehová había hecho a Israel, que le había escapado de mano de los Egipcios.

9 Jethro nu verheugde zich over al het goede, hetwelk de HEERE Israel gedaan had; dat Hij het verlost had uit de hand der Egyptenaren.

9. I radował się Jetro ze wszystkiego dobrego, które uczynił Pan Izraelowi, iż go wyrwał z ręki Egipczanów.

9. És örvendeze Jethró mindazon a jón, a mit az Úr az Izráellel cselekedett vala, hogy megszabadítá őt az Égyiptombeliek kezéből.

9 Иофор радовался о всех благодеяниях, которые Господь явил Израилю, когда избавил его из руки Египтян.

9. І веселився Єтро всїм добром, що сотворив Господь Ізрайлеві, що його визволив із потали в Египтїя.

10. Ja Jetro sanoi: Kiitetty olkoon Herra, joka on pelastanut teidät egyptiläisten ja faraon kädestä, Herra, joka on pelastanut kansansa egyptiläisten vallasta.

10. Ja Jetro sanoi: kiitetty olkoon Herra, joka teidät pelastanut on Egyptiläisten ja Pharaon kädestä: joka on vapahtanut kansansa Egyptiläisten käden alta.

10. Ja Jethro sanoi: kijtetty olcon HERra joca teidän pelastanut on Egyptiläisten ja Pharaon kädest joca myös taita wapahta Canssans Egyptiläisten kädestä.

10 And Jethro said, Praise Jehovah, who has delivered you* out of the hand of the Egyptians and out of the hand of Pharaoh, who has delivered the people from under the hand of the Egyptians.

10. And Jethro said, Blessed be the LORD, who hath delivered you out of the hand of the Egyptians, and out of the hand of Pharaoh, who hath delivered the people from under the hand of the Egyptians.

10. Og Jetro sagde: Lovet være Herren, som friede eder af Ægypternes Haand og af Faraos Haand, og som friede Folket fra at være under Ægypternes Haand.

10. Och Jethro sade: Lofvad vare Herren, den eder frälst hafver ifrå de Egyptiers och Pharaos hand; den der kan frälsa sitt folk ifrå Egypti hand.

10. Ja Itro ütles: Kidetud olgo Jehowa, kes teid Egiptusse-rahwa käest ja Warao käest on peästnud, kes sedda rahwast peästnud Egiptusse-rahwa käe alt.

10. ir tarė: ‘‘Tebūna palaimintas Viešpats, kuris jus išgelbėjo iš egiptiečių ir faraono, kuris išgelbėjo tautą iš Egipto vergovės.

10. Und Jethro sprach: Gelobt sei der HERR, der euch errettet hat von der Ägypter und Pharaos Hand, der weiß sein Volk von der Ägypter Hand zu erretten.

10. Et Jéthro dit: Béni soit l'Éternel qui vous a délivrés de la main des Égyptiens et de la main de Pharaon; qui a délivré le peuple de la puissance des Égyptiens!

10. Y Jetro dijo: Bendito sea Jehová, que os escapó de mano de los Egipcios, y de la mano de Faraón, que escapó al pueblo de la mano de los Egipcios.

10 En Jethro zeide: Gezegend zij de HEERE, Die ulieden verlost heeft uit de hand der Egyptenaren, en uit Farao's hand; Die dit volk van onder de hand der Egyptenaren verlost heeft!

10. I rzekł Jetro: Błogosławiony Pan, który was wyrwał z ręki Egipczanów i z ręki Faraonowej, który wyrwał lud z niewoli Egipskiej.

10. És monda Jethró: Áldott legyen az Úr, a ki megszabadított titeket az Égyiptombeliek kezéből és a Faraó kezéből; a ki megszabadította a népet az Égyiptombeliek keze alól.

10 и сказал Иофор: благословен Господь, Который избавил вас из руки Египтян и из руки фараоновой, Который избавил народ сей из-под власти Египтян;

10. І каже Єтро: Благословен Господь, що вас визволив з неволї, в Египтїя й Фараона вирятував, спас вас!

11. Nyt minä tiedän, että Herra on suurempi kaikkia jumalia; sillä sentähden, että egyptiläiset ylpeilivät, on heidän näin käynyt.

11. Nyt minä tiedän, että Herra on suurempi kuin kaikki Jumalat; sillä siinä asiassa, jossa ylpeilivät, oli hän heidän ylitsensä (valtias).

11. Nyt minä tiedän että HERra on suurembi cuin caicki jumalat sentähden että he ylpiäst heitä wastan tehnet olit.

11 Now I know that Jehovah is greater than all gods, yes, in the thing in which they dealt proudly against them.

11. Now I know that the LORD is greater than all gods: for in the thing wherein they dealt proudly he was above them.

11. Nu ved jeg, at Herren er stor fremfor alle Guder; thi i den Sag, hvoraf de hovmodede sig, var han over dem.

11. Nu vet jag, att Herren är större än alle gudar; derföre att de högmodeliga emot dem handlat hafva.

11. Nüüd tunnen minna, et Jehowa on surem kui keik jummalad; ja se se asja sepärrast, et nemmad uhked olnud, on Jehowa nende peäle tulnud .

11. Dabar žinau, kad Viešpats yra aukščiau visų kitų dievų, nes pranoko juos tuo, kuo jie didžiavosi’‘.

11. Nun weiß ich, daß der HERR größer ist denn alle Götter, darum daß sie Hochmut an ihnen geübt haben.

11. Maintenant je connais que l'Éternel est plus grand que tous les dieux; car lorsqu'ils se sont élevés avec orgueil, il l'a emporté sur eux.

11. Ahora conozco que Jehová es grande más que todos los dioses; porque en lo que se ensoberbecieron contra ellos, los castigó.

11 Nu weet ik, dat de HEERE groter is dan alle goden; want in de zaak, waarin zij trotselijk gehandeld hebben, was Hij boven hen.

11. Terazem doznał, że większy jest Pan nad wszystkie bogi; albowiem czem oni hardzie powstawali przeciwko niemu, tem poginęli.

11. Most tudom már, hogy nagyobb az Úr minden istennél; mert az lett vesztökre, a mivel ellenök vétkeztek.

11 ныне узнал я, что Господь велик паче всех богов, в том самом, чем они превозносились над Израильтянами .

11. Тепер знаю, що він більший, нїж усї богове, тим самим їх переважив чим вони пишались.

12. Ja Jetro, Mooseksen appi, toimitti polttouhrin ja teurasuhreja Jumalalle; ja Aaron ja kaikki Israelin vanhimmat tulivat aterioimaan Mooseksen apen kanssa Jumalan eteen.

12. Ja Jetro Moseksen appi otti polttouhria ja muuta uhria Jumalalle. Niin tuli Aaron ja kaikki vanhimmat Israelista syömään leipää Moseksen apen kanssa Jumalan edessä.

12. Ja Jethro Mosexen appi otti poltouhria ja uhrais Jumalalle. Nijn tuli Aaron ja caicki wanhimmat Israelist syömän leipä Mosexen apen cansa Jumalan edes.

12 And Jethro, Moses' father-in-law, took a burnt offering and sacrifices for God. And Aaron came and all the elders of Israel, to eat bread with Moses' father-in-law before God.

12. And Jethro, Moses' father in law, took a burnt offering and sacrifices for God: and Aaron came, and all the elders of Israel, to eat bread with Moses' father in law before God.

12. Og Jetro, Mose Svigerfader, tog Brændoffer og Slagtoffer til Gud; saa kom Aron og alle Israels ældste for at faa Mad med Mose Svigerfader for Guds Ansigt.

12. Och Jethro, Mose svär, tog bränneoffer, och offrade det Gudi. Då kom Aaron, och alle de äldste i Israel, till att äta bröd för Gudi med Mose svär.

12. Ja Itro Mosesse äi wöttis ja töi pölletamisse- ja tappa-ohwrid Jummalale, ja Aaron tulli keige Israeli wannemattega leiba wötma Mosesse äiaga Jummala ees.

12. Po to Jetras, Mozės uošvis, aukojo Dievui deginamąją auką ir atnašas. Tada Aaronas ir visi Izraelio vyresnieji drauge su Mozės uošviu valgė Dievo akivaizdoje.

12. Und Jethro, Mose's Schwiegervater, brachte Gott ein Brandopfer mit Dankopfern. Da kamen Aaron und alle Ältesten in Israel, mit Mose's Schwiegervater das Brot zu essen vor Gott.

12. Et Jéthro, beau-père de Moïse, prit un holocauste et des sacrifices pour les offrir à Dieu; et Aaron et tous les anciens d'Israël vinrent manger le pain avec le beau-père de Moïse, en la présence de Dieu.

12. Y tomó Jetro, el suegro de Moisés, holocausto y sacrificios para Dios: y vino Aarón, y todos los ancianos de Israel a comer pan con el suegro de Moisés delante de Dios.

12 Toen nam Jethro, de schoonvader van Mozes, Gode brandoffer en slachtofferen; en Aaron kwam, en al de oversten van Israel, om brood te eten met den schoonvader van Mozes, voor het aangezicht Gods.

12. I wziął Jetro, świekier Mojżesza, całopalenie i ofiary Bogu. Przyszedł też Aaron i wszyscy starsi Izraelscy, aby jedli chleb z świekrem Mojżeszowym przed Bogiem.

12. És Jethró, a Mózes ipa égőáldozattal és véresáldozattal áldozék az Istennek; Áron pedig és Izráel minden vénei jövének, hogy kenyeret egyenek a Mózes ipával Isten előtt.

12 И принес Иофор, тесть Моисеев, всесожжение и жертвы Богу; и пришел Аарон и все старейшины Израилевы есть хлеба с тестем Моисеевым пред Богом.

12. І взяв Єтро, тесть Мойсеїв, всепаленнє й жертви Богу, і прийшов Арон і всї старші мужі громадські в Ізраїля трапезувати з тестєм Мойсейєвим перед Богом.

13. Seuraavana päivänä Mooses istui tuomitsemaan kansaa, ja kansa seisoi Mooseksen ympärillä aamusta iltaan asti.

13. Ja tapahtui toisena päivänä, että Moses istui oikeutta tekemään kansalle; ja kansa seisoi Moseksen ympärillä aamusta niin ehtooseen asti.

13. JA toisna päiwänä istui Moses oikeutta tekemän Canssalle ja Canssa seisoi Mosexen ymbärillä amusta nijn ehtosen asti.

13 And it happened on the morrow, that Moses sat to judge the people and the people stood about Moses from the morning to the evening.

13. And it came to pass on the morrow, that Moses sat to judge the people: and the people stood by Moses from the morning unto the evening.

13. Og det skete den næste Dag at Mose satte sig at dømme Folket, og Folket stod for Mose fra Morgenen indtil Aftenen.

13. Den andra morgonen satte sig Mose till att döma folket; och folket stod omkring Mose ifrå morgonen intill aftonen.

13. Ja se sündis teisel päwal, kui Moses istus rahwale kohhut moistmas, ja rahwas seisis Mosesse jures hom̃ikust öhtuni.

13. Kitą dieną Mozė atsisėdo žmonių teisti, ir žmonės stovėjo prie jo nuo ryto iki vakaro.

13. Des andern Morgens setzte sich Mose, das Volk zu richten; und das Volk stand um Mose her von Morgen an bis zu Abend.

13. Il arriva, le lendemain, que Moïse s'assit pour juger le peuple, et le peuple se tint devant Moïse depuis le matin jusqu'au soir.

13. Y aconteció, que otro día Moisés se asentó a juzgar al pueblo; y el pueblo estuvo sobre Moisés desde la mañana hasta la tarde.

13 Doch het geschiedde des anderen daags, zo zat Mozes om het volk te richten, en het volk stond voor Mozes, van den morgen tot den avond.

13. I stało się nazajutrz, że usiadł Mojżesz, aby sądził lud, i stał lud przed Mojżeszem od poranku aż do wieczora.

13. És lőn másod napon, leűle Mózes törvényt tenni a népnek; a nép pedig áll vala Mózes előtt reggeltől estig.

13 На другой день сел Моисей судить народ, и стоял народ пред Моисеем с утра до вечера.

13. І сталось вранцї, що сїв Мойсей судити люде; і стояли люде перед Мойсейом з ранку та й до вечора.

14. Kun Mooseksen appi näki kaiken, mitä hän teki kansalle, sanoi hän: Mitä tämä puuha on, jota sinulla on kansan kanssa? Miksi sinä istut yksin ja kaikki kansa seisoo ympärilläsi aamusta iltaan asti?

14. Koska Moseksen appi näki kaikki, mitä hän teki kansalle, sanoi hän: mikä tämä on kuin sinä teet kansalle? Miksis sinä istut yksinäs, ja kaikki kansa seisoo sinun edessäs, hamasta aamusta niin ehtooseen?

14. Cosca hänen appens näki caicki mitä hän teki wäen cansa sanoi hän: mikä tämä on cuin sinä teet tälle wäelle? mixi sinä istut yxinäns ja caicki Canssa sinun ymbärilläs seisowat hamast amusta nijn ehtoseen?

14 And when Moses' father-in-law saw all that he did to the people, he said, What is this thing that you do to the people? Why do you sit by yourself and all the people stand about you from morning to evening?

14. And when Moses' father in law saw all that he did to the people, he said, What is this thing that thou doest to the people? why sittest thou thyself alone, and all the people stand by thee from morning unto even?

14. Der Mose Svigerfader saa alt det, han havde for med Folket, da sagde han: Hvad er dette for en Sag, som du har for med Folket hvi sidder du for dig alene, og alt Folket staar for dig fra Morgen til Aften?

14. Då hans svär såg allt det han gjorde med folkena, sade han: Hvad är det du gör med folkena? Hvi sitter du allena, och allt folket står omkring dig ifrå morgonen allt intill aftonen?

14. Et Mosesse äi näggi keik, mis temma rahwale teggi, ja ütles: Mis assi se on, mis sa rahwale teed? mikspärrast istud sinna üksipäines ja keik rahwas seisab so jures hom̃ikust öhtoni?

14. Mozės uošvis, pamatęs visa, ką jis darė žmonėms, klausė: ‘‘Ką tu čia darai? Kodėl tu sėdi vienas, o visi žmonės stovi nuo ryto iki vakaro?’‘

14. Da aber sein Schwiegervater sah alles, was er dem Volke tat, sprach er: Was ist's, das du tust mit dem Volk? Warum sitzt du allein, und alles Volk steht um dich her von Morgen an bis zu Abend?

14. Et le beau-père de Moïse, voyant tout ce qu'il faisait pour le peuple, lui dit: Qu'est-ce que tu fais à l'égard de ce peuple? Pourquoi sièges-tu seul, et tout le peuple se tient-il devant toi, depuis le matin jusqu'au soir?

14. Y viendo el suegro de Moisés todo lo que él hacía con el pueblo, dijo: ¿Qué es esto que haces tú con el pueblo? ¿Por qué te sientas tú solo, y todo el pueblo está sobre tí desde la mañana hasta la tarde?

14 Als de schoonvader van Mozes alles zag, wat hij het volk deed, zo zeide hij: Wat ding is dit, dat gij het volk doet? Waarom zit gij zelf alleen, en al het volk staat voor u, van den morgen tot den avond?

14. A widząc świekier Mojżesza wszystko, co on czynił z ludem, rzekł: Cóż to jest, co ty czynisz z ludem? czemuż ty sam siedzisz, a lud wszystek stoi przed tobą od poranku aż do wieczora?

14. S a mikor látja vala Mózes ipa mind azt, a mit ő a néppel cselekedék, monda: Mi dolog az, a mit te a néppel cselekszel; miért űlsz te egymagad, mind az egész nép pedig előtted áll reggeltől estig?

14 И видел тесть Моисеев, все, что он делает с народом, и сказал: что это такое делаешь ты с народом? для чего ты сидишь один, а весь народстоит пред тобою с утра до вечера?

14. І бачив тесть Мойсеїв усе, що він чинив з людьми, та й каже: Що се таке ти коїш із людьми? Про що седиш сам, а всї люде стоять коло тебе з ранку та й до вечора?

15. Mooses vastasi apellensa: Kansa tulee minun luokseni kysymään Jumalalta neuvoa.

15. Moses vastasi appeansa: sillä kansa tulee minun tyköni, ja kysyy Jumalalta neuvoa.

15. Moses wastais händä: Canssa tule minun tygöni ja kysy Jumalalda neuwo.

15 And Moses said to his father-in-law, Because the people come to me to inquire of God.

15. And Moses said unto his father in law, Because the people come unto me to enquire of God:

15. Mose sagde til sin Svigerfader: Fordi Folket kommer til mig for at adspørge Gud.

15. Mose svarade honom: Folket kommer till mig, och frågar Gud om råd;

15. Siis ütles Moses omma äiale: Sest et se rahwas mo jure tulleb Jummala käest nou küssima.

15. Mozė atsakė: ‘‘Žmonės ateina pas mane pasiklausti Dievo patarimų.

15. Mose antwortete ihm: Das Volk kommt zu mir, Gott um Rat zu fragen.

15. Et Moïse répondit à son beau-père: C'est que le peuple vient à moi pour consulter Dieu.

15. Y Moisés respondió a su suegro: Porque el pueblo viene a mí para consultar a Dios:

15 Toen zeide Mozes tot zijn schoonvader: Omdat dit volk tot mij komt, om God raad te vragen.

15. Tedy Mojżesz odpowiedział świekrowi swemu: Iż przychodzi lud do mnie, aby się radził Boga.

15. És monda Mózes az ő ipának: Mert a nép Isten akaratát tudakolni jön hozzám;

15 И сказал Моисей тестю своему: народ приходит ко мне просить суда у Бога;

15. І рече Мойсей тестьові свойму: Про те, що люде до мене ходять питати Бога.

16. Kun heillä on jokin riita-asia, tulevat he minun luokseni, ja minä ratkaisen heidän riitansa ja ilmoitan heille Jumalan säädökset ja lait.

16. Koska heillä on jotakin asiaa, tulevat he minun tyköni, että minun pitää oikeutta tekemän jokaisen välillä ja hänen lähimmäisensä välillä, ja osottaman heille Jumalan oikeudet ja käskyt.

16. Sillä cosca heillä on jotakin asiata tulewat he minun tygöni että minun pitä oikeutta tekemän jocaidzen wälillä ja hänen lähimmäisens ja osottaman heille Jumalan oikeudet ja käskyt.

16 When they have a matter, they come to me and I judge between a man and his neighbor. And I make them know the statutes of God and his laws.

16. When they have a matter, they come unto me; and I judge between one and another, and I do make them know the statutes of God, and his laws.

16. Naar de have nogen Sag, da komme de til mig, at jeg skal dømme imellem en Mand og imellem hans næste; og jeg skal lære dem Guds Skikke og hans Love.

16. Ty då de hafva något att skaffa, komma de till mig, att jag skall döma emellan hvar och en och hans nästa; och visa dem Guds rätt, och hans lag.

16. Kui neil üks assi on, siis tullewad nemmad minno jure, ja ma moistan kohhut iggaühhe ja ta liggimesse wahhele ja annan teäta Jummala seädmissed ja temma kässo-öppetussed.

16. Kai jie nesutaria, ateina pas mane, kad būčiau jų teisėju ir paskelbčiau Dievo nuostatus ir įstatymus’‘.

16. Denn wo sie was zu schaffen haben, kommen sie zu mir, daß ich richte zwischen einem jeglichen und seinem Nächsten und zeige ihnen Gottes Rechte und seine Gesetze.

16. Quand ils ont quelque cause, ils viennent à moi; je juge entre l'un et l'autre, et je fais connaître les ordonnances de Dieu et ses lois.

16. Cuando tienen negocios, y vienen a mí, y yo juzgo entre el uno y el otro, y declaro las ordenanzas de Dios, y sus leyes.

16 Wanneer zij een zaak hebben, zo komt het tot mij, dat ik richte tussen den man en tussen zijn naaste; en dat ik hun bekend make Gods instellingen en Zijn wetten.

16. Gdy sprawę jaką mają, przychodzą do mnie, a rozsądzam między nimi, oznajmując ustawy Boże i prawa jego.

16. Ha ügyök-bajok van, én hozzám jőnek és törvényt teszek az ember között és felebarátja között és tudtára adom az Isten végezéseit és törvényeit.

16 когда случается у них какое дело, они приходят ко мне, и я сужу между тем и другим иобъявляю уставы Божии и законы Его.

16. Як зайде в їх яка справа, приходять вони до мене, і я розсуджую кожного, та й ясую установи Господні й закони його.

17. Niin Mooseksen appi sanoi hänelle: Siinä sinä et menettele viisaasti.

17. Ja Moseksen appi sanoi hänelle: ei se ole hyvä kuin sinä teet.

17. Hänen appens sanoi hänelle: et sinä oikein tee.

17 And Moses' father-in-law said to him, The thing that you do is not good.

17. And Moses' father in law said unto him, The thing that thou doest is not good.

17. Da sagde Mose Svigerfader til ham: Det er ikke godt, hvad du her gør.

17. Hans svär sade till honom: Det är icke godt som du gör.

17. Ja Mosesse äi ütles ta wasto: Se polle hea assi, mis sinna teed.

17. Mozės uošvis atsakė: ‘‘Negerai darai!

17. Sein Schwiegervater sprach zu ihm: Es ist nicht gut, was du tust.

17. Mais le beau-père de Moïse lui dit: Ce que tu fais n'est pas bien.

17. Entónces el suegro de Moisés le dijo: No haces bien:

17 Doch de schoonvader van Mozes zeide tot hem: De zaak is niet goed, die gij doet.

17. Zatem rzekł świekier Mojżesza do niego: Nie dobra rzecz, którą ty czynisz.

17. Mózes ipa pedig monda néki: Nem jó az, a mit te cselekszel.

17 Но тесть Моисеев сказал ему: не хорошо это ты делаешь:

17. І каже Мойсеїв тесть йому: Не гаразд робиш ти се.

18. Sinä uuvutat sekä itsesi että tämän kansan, joka on kanssasi; sillä tämä tehtävä on sinulle liian raskas, etkä sinä voi sitä yksinäsi toimittaa.

18. Sinä väsytät peräti sekä itses että tämän kansan joka sinun kanssas on; sillä tämä asia on sinulle ylen raskas, et taida sinä sitä yksinäs toimittaa.

18. Sinä wäsytät peräti idzes sekä tämän Canssan cuin sinun cansas on: sillä tämä asia on sinulle ylön rascas et taida sinä sitä yxinäs toimitta.

18 You will surely wear away, both you and this people that is with you, because the thing is too heavy for you. You are not able to perform it yourself alone.

18. Thou wilt surely wear away, both thou, and this people that is with thee: for this thing is too heavy for thee; thou art not able to perform it thyself alone.

18. Du maa jo forsmægte, baade du og dette Folk, som er med dig; thi den Handel er dig for svar, du formaar ikke at udrette det ved dig alene.

18. Du gör ovisliga; så ock folket, som med dig är. Detta ärendet är dig för svårt, du kan icke uträtta det allena.

18. Sa nörked puhhas ärra, ni hästi sinna kui se rahwas, mis sinno jures: sest se assi on sulle wägga raske; sinna ei woi sedda mitte üksi ärratehha.

18. Tu pats ir šitie žmonės, kurie yra su tavimi, visiškai nuvargsite, nes tau tai per sunku; tu negali vienas atlikti to darbo.

18. Du machst dich zu müde, dazu das Volk auch, das mit dir ist. Das Geschäft ist dir zu schwer; du kannst's allein nicht ausrichten.

18. Certainement, tu succomberas, et toi et ce peuple qui est avec toi; car cela est trop pesant pour toi, tu ne peux le faire toi seul.

18. Desfallecerás del todo tú y también este pueblo que está contigo; porque el negocio es más pesado que tú; no podrás hacerlo tu solo.

18 Gij zult geheel vervallen, zo gij, als dit volk, hetwelk bij u is; want deze zaak is te zwaar voor u, gij alleen kunt het niet doen.

18. Pewnie ustaniesz, i ty i lud ten, który jest z tobą, bo cięższa to rzecz nad siły twoje; nie będziesz jej mógł ty sam podołać.

18. Felettébb kifáradsz te is, ez a nép is, a mely veled van; mert erőd felett való dolog ez, nem végezheted azt egymagad.

18 ты измучишь и себя и народ сей, который с тобою, ибо слишком тяжело для тебя это дело: ты один не можешь исправлять его;

18. Знеможешся й сам и сї люде, що з тобою, бо тяжке тобі се дїло тим, що не сила твоя справитись одному.

19. Kuule nyt, mitä minä sanon. Minä neuvon sinua, ja Jumala on oleva sinun kanssasi. Ole sinä kansan edusmies Jumalan edessä, ja saata sinä sen asiat Jumalan eteen. Ja opeta heille säädökset ja lait,

19. Nyt kuule minun ääneni, minä neuvon sinua, ja Jumala on sinun kanssas. Ole sinä kansan puolesta Jumalan edessä, ja tuota heidän asiansa Jumalan eteen.

19. Mutta cuule minun äneni minä neuwon sinua ja Jumala on sinun cansas.

19 Listen now to my voice. I will give you counsel and God be with you. You be (a leader) for the people toward God and bring you the cases to God.

19. Hearken now unto my voice, I will give thee counsel, and God shall be with thee: Be thou for the people to God-ward, that thou mayest bring the causes unto God:

19. Nu lyd min Røst, jeg vil give dig Raad, og Gud skal være med dig: Vær du for Folket hos Gud, og du skal føre Sagerne frem for Gud.

19. Men hör mina röst; jag vill gifva dig råd, och Gud skall vara med dig. Sköt du folket inför Gud, och framsätt ärenden för Gudi;

19. Kule nüüd mo sanna, ma tahhan sulle nou anda, ja kül Jummal on sinnoga: olle sinna rahwa eest Jummala jures ja wi sinna need asjad Jummala ette.

19. Dabar paklausyk mano balso. Aš tau patarsiu, ir Dievas bus su tavimi! Būk tarpininkas tarp tautos ir Dievo ir pranešk jų reikalus Dievui.

19. Aber gehorche meiner Stimme; ich will dir raten, und Gott wird mit dir sein. Pflege du des Volks vor Gott und bringe die Geschäfte vor Gott

19. Maintenant écoute ma voix; je te conseillerai, et que Dieu soit avec toi! Sois pour le peuple devant Dieu; et rapporte les causes à Dieu.

19. Oye ahora mi voz, yo te aconsejaré, y Dios será contigo. Está tú por el pueblo delante de Dios, y trata tú los negocios con Dios:

19 Hoor nu mijn stem, ik zal u raden, en God zal met u zijn; wees gij voor het volk bij God, en breng gij de zaken voor God;

19. Przetoż usłuchaj teraz głosu mego, poradzęć, a będzie Bóg z tobą; stój ty za lud przed Bogiem, a odnoś sprawy do Boga;

19. Most azért [3†] hallgass az én szavamra, tanácsot adok néked és az Isten veled lesz. Te légy a népnek szószólója az Isten előtt, és te vidd az ügyeket Isten eleibe.

19 итак послушай слов моих; я дам тебе совет, и будет Бог с тобою: будь ты для народа посредником пред Богом и представляй Богу дела его ;

19. Ось послухай лишень голосу мого; пораджу я тебе, дак і буде з тобою Бог. Бувай ти сам за людей перед Богом, та й доводити меш справи до Бога.

20. ja neuvo heille tie, jota heidän on kuljettava, ja mitä heidän on tehtävä.

20. Ja muistuta heille oikeudet ja käskyt: osota heille tie, jota heidän vaeltaman pitää, ja ne työt mitkä heidän tekemän pitää.

20. Holho sinä Canssa Jumalan edes ja tuota heidän asians Jumalan eteen ja muistuta heille oikeudet ja käskyt ja osota heille tie jota heidän waeldaman pitä ia ne työt cuin heidän tekemän pitä.

20 And you will teach them the statutes and the laws and will show them the way in which they must walk and the work that they must do.

20. And thou shalt teach them ordinances and laws, and shalt shew them the way wherein they must walk, and the work that they must do.

20. Og du skal paaminde dem om Skikkene og Lovene og lære dem Vejen, som de skulle vandre paa, og den Gerning, som de skulle gøre.

20. Och förse dem med rätt och lag, att du visar dem den väg, der de uti vandra skola, och de gerningar, som de göra skola.

20. Ja selleta neile need seädmissed ja need kässo-öppetussed ärra, ja anna neile teäda sedda teed, mis peäl nemmad peawad käima, ja sedda tööd, mis nemmad peawad teggema.

20. Mokyk juos įstatymų bei nuostatų, parodyk jiems kelią, kuriuo jie turi eiti, ir darbus, kuriuos turi daryti.

20. und stelle ihnen Rechte und Gesetze, daß du sie lehrst den Weg, darin sie wandeln, und die Werke, die sie tun sollen.

20. Instruis-les des ordonnances et des lois, et fais-leur connaître la voie dans laquelle ils doivent marcher, et ce qu'ils doivent faire.

20. Y enséñales las ordenanzas y las leyes, y muéstrales el camino por donde anden, y lo que han de hacer.

20 En verklaar hun de instellingen en de wetten, en maak hun bekend den weg, waarin zij wandelen zullen, en het werk, dat zij doen zullen.

20. A onych też nauczaj ustaw i praw, oznajmując im drogę, którą by chodzić, i dzieło, które by czynić mieli.

20. És tanítsd őket a rendeletekre és törvényekre és add tudtokra az útat, a melyen járniok kell és a tenni valót, a melyet tenniök kell.

20 научай их уставам и законам Божиим , указывай им путь Его , по которому они должны идти, и дела, которые они должны делать;

20. І навчати меш їх установ й закону, і вказувати меш їм дорогу, що нею мусять ходити, і дїла, що мусять чинити.

21. Mutta valitse koko kansasta kelvollisia ja Jumalaa pelkääväisiä, luotettavia ja väärää voittoa vihaavia miehiä, ja aseta ne heille tuhannen, sadan, viidenkymmenen ja kymmenen päämiehiksi.

21. Niin etsi sinä kaiken kansan seasta vaat miehet, Jumalaa pelkääväiset, totuuden miehet, ne jotka ahneutta vihaavat: ja aseta ne heille päämiehiksi, tuhanten päälle, sadan päälle, viidenkymmenen päälle, ja kymmenen päälle,

21. Mutta edzi sinulles caiken Canssan seast wagat miehet Jumalata pelkäwäiset totiset ja jotca ahneutta wihawat ja aseta ne heille päämiehixi monicahdat tuhannen päälle monicahdat sadan päälle monicahdat wijdenkymmenen päälle ja monicahdat kymmenen päälle.

21 Moreover you will provide out of all the people able men, such as fear God, men of truth, hating unjust gain and place such over them, to be rulers of thousands, rulers of hundreds, rulers of fifties and rulers of tens,

21. Moreover thou shalt provide out of all the people able men, such as fear God, men of truth, hating covetousness; and place such over them, to be rulers of thousands, and rulers of hundreds, rulers of fifties, and rulers of tens:

21. Og du skal udse dig af Folket duelige Mænd, som frygte Gud, sanddrue Mænd, som hade ulovlig Vinding, og sætte disse over dem til Høvedsmænd over tusinde, Høvedsmænd over hundrede, Høvedsmænd over halvtredsindstyve og Høvedsmænd over ti.

21. Men sök dig upp ibland allt folket redeliga män, de som frukta Gud, sannfärdiga, och de som hata girighetena; dem sätt öfver dem, somliga öfver tusende, öfver hundrade, öfver femtio, och öfver tio;

21. Ja sinna katsu keige rahwa seast wahwad mehhed, kes Jummalat kartwad, tössised mehhed, kes ahnust wihkawad, ja neid panne nende ülle pealikkuks ülle igga tuhhande, pealikkuks ülle igga saa, pealikkuks ülle igga wiekümne, ja pealikkuks ülle igga kümne.

21. Be to, išsirink iš tautos sumanius, Dievo bijančius, patikimus, negodžius vyrus, paskirk juos tūkstantininkais, šimtininkais, penkiasdešimtininkais ir dešimtininkais,

21. Siehe dich aber um unter allem Volk nach redlichen Leuten, die Gott fürchten, wahrhaftig und dem Geiz feind sind; die setze über sie, etliche über tausend, über hundert, über fünfzig und über zehn,

21. Et choisis-toi d'entre tout le peuple des hommes capables, craignant Dieu, des hommes fidèles, haïssant le gain déshonnête, et établis-les sur eux comme chefs de milliers, chefs de centaines, chefs de cinquantaines, et chefs de dizaines;

21. Y tú proveerás de todo el pueblo varones de virtud, temerosos de Dios, varones de verdad, que aborrezcan la avaricia; y pondrás sobre ellos príncipes sobre mil, sobre ciento, sobre cincuenta, y sobre diez:

21 Doch zie gij om, onder al het volk, naar kloeke mannen, God vrezende, waarachtige mannen, de gierigheid hatende; stel ze over hen, oversten der duizenden, oversten der honderden, oversten der vijftigen, oversten der tienen.

21. Ty też upatrz ze wszystkiego ludu męże stateczne, bojące się Boga, męże prawdomówne, którzy by nienawidzili łakomstwa, a postanów z nich przełożone, tysiączniki, setniki, pięćdziesiątniki i dziesiątniki.

21. És szemelj ki magad az egész nép közűl derék, istenfélő férfiakat, igazságos férfiakat, a kik gyűlölik a haszonlesést és tedd közöttük előljárókká, ezeredesekké, századosokká, ötvenedesekké és tizedesekké.

21 ты же усмотри из всего народа людей способных, боящихся Бога, людей правдивых, ненавидящих корысть, и поставь их над ним тысяченачальниками, стоначальниками, пятидесятиначальниками и десятиначальниками;

21. А сам ти вигледиш ізміж усїх людей зугадних, богобоязливих, людей щирих, що ненавидять здирство, та поставиш над їми тисяцькими, соцькими, полусоцькими й десяцькими.

22. Nämä tuomitkoot kansaa joka aika. Kaikki suuret asiat he saattakoot sinun tietoosi, mutta kaikki vähäiset asiat ratkaiskoot itse. Huojenna näin jotakin itseltäsi, ja kantakoot he kuormaa sinun kanssasi.

22. Että ne aina kansalle oikeuden tekisivät: mutta kuin joku raskas asia tulee, että he sen tuovat sinun eteesi mutta kaikki pienet asiat he itse ratkaiskaan: niin huojenna jotakin itseltäs, ja he kantavat kuormaa sinun kanssas.

22. Että ne aina Canssalle oikeuden tekisit. Mutta cosca jocu rascas asia tule että he sen tuowat sinun etees mutta caicki pienet asiat he idze ratcaiscan: ja nijn se sinulle on huokiambi ja he candawat cuorma sinun cansas.

22 and let them judge the people at all seasons. And it will be, that every great matter they will bring to you, but every small matter they will judge themselves. So it will be easier for yourself and they will bear the burden with you.

22. And let them judge the people at all seasons: and it shall be, that every great matter they shall bring unto thee, but every small matter they shall judge: so shall it be easier for thyself, and they shall bear the burden with thee.

22. Og de skulle dømme Folket til enhver Tid, og det skal ske saaledes: Hver stor Sag skulle de føre for dig, og hver liden Sag skulle de selv dømme i, og let saaledes noget af Byrden for dig, og de skulle bære den tilligemed dig.

22. De som alltid måga döma folket; men när någon svår sak är, att de må hafva henne inför dig, och de åtskilja alla de ringa saker; så varder det dig lättare, och de dragat med dig.

22. Et nemmad iggal aial rahwale kohhut moistwad, ja se olgo nenda , et nemmad igga suurt asja sinno ette towad, ja igga pissukest asja moistko nemmad isse ärra: nenda te ennesele se koorm kergemaks, ja nemmad kandko sedda sinnoga.

22. ir tegu jie teisia žmones. Kiekvieną didelę bylą jie perduos tau, o mažas bylas spręs patys. Tau bus lengviau, ir jie pasidalins naštą su tavimi.

22. daß sie das Volk allezeit richten; wo aber eine große Sache ist, daß sie dieselbe an dich bringen, und sie alle geringen Sachen richten. So wird dir's leichter werden, und sie werden mit dir tragen.

22. Et qu'ils jugent le peuple en tout temps; s'il y a de grandes affaires, qu'ils te les rapportent; mais qu'ils jugent eux-mêmes toutes les petites causes. Allège ton fardeau, et qu'ils le portent avec toi.

22. Los cuales juzgarán al pueblo en todo tiempo: y será, que todo negocio grave te traerán a tí, y todo negocio pequeño juzgarán ellos; y alivia la carga de sobre tí, y llevarla han contigo.

22 Dat zij dit volk te allen tijde richten; doch het geschiede, dat zij alle grote zaken aan u brengen, maar dat zij alle kleine zaken richten; verlicht alzo uzelven, en laat hen met u dragen.

22. Którzy na każdy czas lud sądzić będą; a gdy będzie rzecz wielka, odniosą do ciebie, a każdą rzecz małą sądzić będą sami; tedy ulżysz sobie, gdy poniosą ciężar z tobą.

22. Ezek tegyenek ítéletet a népnek minden időben, úgy hogy minden nagyobb ügyet te elődbe hozzanak, minden csekélyebb dologban pedig ők ítéljenek; így könnyítve lesz rajtad, ha azt veled együtt hordozzák.

22 пусть они судят народ во всякое время и о всяком важном деле доносят тебе, а все малые дела судят сами: и будет тебе легче,и они понесут с тобою бремя ;

22. І нехай судять їх люде по всяк час, а всї великі справи доводити муть вони до тебе, усї ж малі справи судити муть самі. І лекше буде на тебе, і нести муть вони тягар укупі з тобою.

23. Jos näin teet ja Jumala itse sinua näin käskee, niin sinä jaksat sen kestää; ja kaikki tämä kansa saa mennä rauhassa kotiinsa.

23. Jos sinä sen teet, ja Jumala sen sinulle käskee, niin sinä taidat voimassa pysyä, niin myös kaikki tämä kansa saa mennä kotiansa rauhassa.

23. Jos sinä sen teet nijns taidat Jumalan käskyn toimitta ja caicki Canssa mene cotians rauhas.

23 If you will do this thing and God command you so, then you will be able to endure and all this people also will go to their place in peace.

23. If thou shalt do this thing, and God command thee so, then thou shalt be able to endure, and all this people shall also go to their place in peace.

23. Dersom du vil gøre dette, og Gud befaler dig det, da formaar du at holde ud; ja ogsaa hele dette Folk skal komme med Fred til sit Sted.

23. Om du det gör, kan du bestå hvad Gud dig bjuder; och allt detta folket kan gå hem till sitt igen med frid.

23. Kui sa sedda asja teed ja Jummal sulle kässo annab, siis woid sa wasto piddada, ja keik se rahwas saab ka rahhoga omma paika.

23. Jeigu taip darysi ir Dievas įsakys tau, pats ištversi ir visi žmonės grįš į savo namus ramybėje’‘.

23. Wirst du das tun, so kannst du ausrichten, was Gott dir gebietet, und all dies Volk kann mit Frieden an seinen Ort kommen.

23. Si tu fais cela, et que Dieu te le commande, tu pourras subsister, et tout ce peuple arrivera heureusement en son lieu.

23. Si esto hicieres, y lo que Dios te mandare, tu podrás estar, y todo este pueblo también se irá en paz a su lugar.

23 Indien gij deze zaak doet, en God het u gebiedt, zo zult gij kunnen bestaan; zo zal ook al dit volk in vrede aan zijn plaats komen.

23. To jeźli uczynisz, a rozkażeć Bóg, ostoisz się, i ten wszystek lud na miejsca swoje wracać się będzie w pokoju.

23. Ha ezt cselekszed és az Isten is parancsolja néked: megállhatsz és az egész nép is helyére jut békességben.

23 если ты сделаешь это, и Бог повелит тебе, то ты можешь устоять, и весь народ сей будет отходить в свое место с миром.

23. Як се ти впорядкуєш і повелить се тобі Бог, дак устоїш, і всї цї люде прийдуть у займища свої супокійно.

24. Ja Mooses noudatti appensa puhetta ja teki kaiken, mitä tämä oli sanonut.

24. Ja Moses kuuli appensa äänen, ja teki kaikki mitä hän sanoi.

24. Moses cuuli appens änen ja teki caicki cuin hän sanoi hänelle.

24 So Moses listened to the voice of his father-in-law and did all that he had said.

24. So Moses hearkened to the voice of his father in law, and did all that he had said.

24. Og Mose lød sin Svigerfaders Røst og gjorde alt det, som han sagde.

24. Mose hörde sins svärs röst, och gjorde allt, såsom han sade honom;

24. Ja Moses wöttis omma äia sanna ja teggi keik, mis ta olli üttelnud.

24. Mozė paklausė savo uošvio patarimo.

24. Mose gehorchte seines Schwiegervaters Wort und tat alles, was er sagte,

24. Et Moïse obéit à la voix de son beau-père, et fit tout ce qu'il avait dit.

24. Entónces Moisés oyó la voz de su suegro, e hizo todo lo que él dijo.

24 Mozes nu hoorde naar de stem van zijn schoonvader, en hij deed alles, wat hij gezegd had.

24. I usłuchał Mojżesz rady świekra swojego, a uczynił wszystko, jako mu powiedział.

24. És hallgata Mózes az ő ipa szavára és mindazt megtevé, a mit mondott vala.

24 И послушал Моисей слов тестя своего и сделал все, что он говорил;

24. І послухав Мойсей голосу тестєвого, та й упорядкував усе так, як пораяв йому.

25. Mooses valitsi kelvollisia miehiä koko Israelista ja asetti heidät kansan johtoon, tuhannen, sadan, viidenkymmenen ja kymmenen päämiehiksi.

25. Ja valitsi vaat miehet kaikesta Israelista, ja asetti heidät kansan päämiehiksi, tuhanten päälle, sadan päälle, viidenkymmenen päälle, ja kymmenen päälle,

25. Ja walidzi wagat miehet caikest Israelist ja asetti heidän Canssan päämiehixi monicahdat tuhannen päälle monicahdat sadan päälle monicahdat wijdenkymmenen päälle ja monicahdat kymmenen päälle.

25 And Moses chose able men out of all Israel and made them heads over the people, rulers of thousands, rulers of hundreds, rulers of fifties and rulers of tens,

25. And Moses chose able men out of all Israel, and made them heads over the people, rulers of thousands, rulers of hundreds, rulers of fifties, and rulers of tens.

25. Og Mose udvalgte duelige Mænd af al Israel og satte dem til Høvedsmænd over Folket, Høvedsmænd over tusinde, Høvedsmænd over hundrede, Høvedsmænd over halvtredsindstyve og Høvedsmænd over ti.

25. Och utvalde redeliga män utaf hela Israel, och gjorde dem till höfdingar öfver folket; somliga öfver tusende, öfver hundrade, öfver femtio, och öfver tio;

25. Ja Moses wallitses ärra wahwad mehhed keigest Israelist ja panni neid pea-mehhiks rahwa ülle, pealikkuks ülle igga tuhhande, pealikkuks ülle igga saa, pealikkuks ülle igga wiekümne ja pealikkuks ülle igga kümne.

25. Jis išsirinko sumanius vyrus iš viso Izraelio ir paskyrė juos vyresniaisiais: tūkstantininkais, šimtininkais, penkiasdešimtininkais ir dešimtininkais.

25. und erwählte redliche Leute aus ganz Israel und machte sie zu Häuptern über das Volk, etliche über tausend, über hundert, über fünfzig und über zehn,

25. Moïse choisit donc de tout Israël des hommes capables, et les établit chefs sur le peuple, chefs de milliers, chefs de centaines, chefs de cinquantaines, et chefs de dizaines,

25. Y escogió Moisés varones de virtud de todo Israel, y púsolos por cabezas sobre el pueblo, príncipes sobre mil, sobre ciento, sobre cincuenta, y sobre diez;

25 En Mozes verkoos kloeke mannen, uit gans Israel, en maakte hen tot hoofden over het volk; oversten der duizenden, oversten der honderden, oversten der vijftigen, en oversten der tienen;

25. I wybrał Mojżesz męże stateczne ze wszystkiego Izraela, i postanowił je przełożonymi nad ludem, tysiączniki, setniki, pięćdziesiątniki i dziesiątniki.

25. És választa Mózes az egész Izráelből derék férfiakat és a nép fejeivé tevé őket, ezeredesekké, századosokká, ötvenedesekké, és tizedesekké.

25 и выбрал Моисей из всего Израиля способных людей и поставил ихначальниками народа, тысяченачальниками, стоначальниками, пятидесятиначальниками идесятиначальниками.

25. І повибірав Мойсей людей зугадних зміж усього Ізраїля, та постановив їх головами над людьми, тисяцькими, соцькими, полусоцькими й десяцькими.

26. Nämä tuomitsivat kansaa joka aika. Vaikeat asiat he lykkäsivät Moosekselle, mutta vähäiset asiat he ratkaisivat itse.

26. Jotka tekivät kansalle oikeuden joka aika. Mutta jotka raskaat asiat olivat, lykkäsivät he Moseksen alle; vaan kaikki pienet asiat he itse ratkasivat.

26. Että heidän aina piti Cansan asiat ratcaiseman. Mutta jotca rascat asiat olit lyckäisit he Mosexen ala waan caicki pienet asiat he idze ratcaisit.

26 and they judged the people at all seasons. The hard cases they brought to Moses, but every small matter they judged themselves.

26. And they judged the people at all seasons: the hard causes they brought unto Moses, but every small matter they judged themselves.

26. Og de dømte Folket til enhver Tid; hver svar Sag skulde de føre for Mose, og hver liden Sag skulde de selv dømme.

26. Att de alltid skulle döma folket; men hvad svåra saker voro, dem sköto de till Mose; och de ringa saker dömde de.

26. Et nemmad rahwale iggal aial piddid kohhut moistma; raske asja piddid nemmad Mosesse ette toma, ja igga pissukest asja piddid nemmad isse ärramoistma.

26. Ir jie teisė žmones visą laiką. Sunkias bylas jie perduodavo Mozei, bet mažas sprendė patys.

26. daß sie das Volk allezeit richteten; was aber schwere Sachen wären, zu Mose brächten, und die kleinen Sachen selber richteten.

26. Qui devaient juger le peuple en tout temps; ils devaient rapporter à Moïse les affaires difficiles, et juger eux-mêmes toutes les petites affaires.

26. Los cuales juzgaban al pueblo en todo tiempo: el negocio arduo traíanlo a Moisés, y todo negocio pequeño juzgaban ellos.

26 Dat zij het volk te allen tijde richtten, de harde zaak tot Mozes brachten, maar zij alle kleine zaak richtten.

26. Którzy sądzili lud każdego czasu; trudne rzeczy odnosili do Mojżesza, a każdą rzecz mniejszą sami sądzili.

26. És ítélik vala a népet minden időben; a nehéz dolgokat Mózes elé viszik vala, minden kisebb dologban pedig ők ítélnek vala.

26 и судили они народ во всякое время; о делах важных доносили Моисею, а все малые дела судили сами.

26. І стали вони судити люде по всяк час. Трудну справу доводили до Мойсея, а всяке дїло мале судили самі.

27. Sitten Mooses saattoi appensa matkaan, ja tämä meni omaan maahansa.

27. Niin Moses antoi appensa mennä ja hän meni omalle maallensa.

27. Ja nijn Moses andoi appens mennä cotia omalle maallens.

27 And Moses let his father-in-law depart and he went his way into his own land.

27. And Moses let his father in law depart; and he went his way into his own land.

27. Og Mose lod sin Svigerfader fare, og denne gik til sit Land.

27. Och så lät Mose sin svär fara hem i sitt land igen.

27. Ja Moses satis omma äia ärraminnema, ja temma läks omma male.

27. Po to Mozės uošvis iškeliavo į savo šalį.

27. Also ließ Mose seinen Schwiegervater in sein Land ziehen.

27. Puis Moïse laissa aller son beau-père, qui s'en retourna en son pays.

27. Y despidió Moisés a su suegro, y fuése a su tierra.

27 Toen liet Mozes zijn schoonvader trekken; en hij ging naar zijn land.

27. Zatem puścił od siebie Mojżesz świekra swego, który odszedł do ziemi swej.

27. És elbocsátá Mózes az ő ipát, és ez elméne hazájába.

27 И отпустил Моисей тестя своего, и он пошел в землю свою.

27. І відпустив Мойсей тестя свого, й пійшов він собі в землю свою.