VALITUSVIRRET

JEREMIAN VALITUSVIRRET

Jeremian   Walituswirret
1938 1776 1642
     
3 LUKU 3 LUKU III. Lucu
3:1 Minä olen se mies, joka olen kurjuutta nähnyt hänen vihastuksensa vitsan alla. 3:1 Minä olen mies, jonka viheliäisyyttä nähdä täytyy hänen hirmuisuutensa vitsan kautta. 3:1 MInä olen se mies/ jonga wiheljäisyttä nähdä täyty hänen hirmuisudens widzan cautta.
3:2 Minut hän on johdattanut ja kuljettanut pimeyteen eikä valkeuteen. 3:2 Hän johdatti minua ja vei pimeyteen ja ei valkeuteen. 3:2 Hän johdatti minua ja wei pimeyteen ja ei walkiuteen.
3:3 Juuri minua vastaan hän kääntää kätensä, yhäti, kaiken päivää. 3:3 Hän on kätensä kääntänyt minua vastaan, ja toimittaa toisin aina minun kanssani. 3:3 Hän on kätens käändänyt minua wastan/ ja toimitta toisin aina minun cansani.
3:4 Hän on kalvanut minun lihani ja nahkani, musertanut minun luuni. 3:4 Hän on tehnyt lihani ja nahkani vanhaksi, ja luuni musertanut. 3:4 Hän on tehnyt minun lihani ja minun nahcani wanhaxi/ ja minun luuni musertanut.
3:5 Hän on rakentanut varustukset minua vastaan ja piirittänyt minut myrkyllä ja vaivalla. 3:5 Hän rakensi minua vastaan, ja sapella ja vaivalla hän minua kääri. 3:5 Hän rakensi minua wastan/ ja sapella ja waiwalla hän minua kääri.
3:6 Hän on pannut minut asumaan pimeydessä niinkuin ikiaikojen kuolleet. 3:6 Hän on minut pannut pimeyteen, niinkuin aikaa kuolleet. 3:6 Hän on minun pannut pimeyteen/ nijncuin aica cuollet.
3:7 Hän on tehnyt muurin minun ympärilleni, niin etten pääse ulos, on pannut minut raskaisiin vaskikahleisiin. 3:7 Hän on minut muurannut sisälle, etten minä pääse ulos, ja minut kovaan jalkapuuhun pannut. 3:7 Hän on minun muurannut sisälle/ etten minä pääse ulos/ ja minua cowaan jalcapuuhun pannut.
3:8 Vaikka minä huudan ja parun, hän vaientaa minun rukoukseni. 3:8 Ja vaikka minä huudan ja parun, niin hän kuitenkin korvansa tukitsee minun rukouksestani. 3:8 Ja waicka minä pargun ja huudan/ nijn hän corwans tukidze minun rucouxestani.
3:9 Hakatuista kivistä hän on tehnyt minun teilleni muurin, on mutkistanut minun polkuni. 3:9 Hän on muurannut tieni kiinni vuojonkivillä, ja polkuni sulkenut. 3:9 Hän on muurannut minun tieni kijnni wuojon kiwillä/ ja minun polcuni sulkenut.
3:10 Vaaniva karhu on hän minulle, piilossa väijyvä leijona. 3:10 Hän on väijynyt minua niinkuin karhu, niinkuin jalopeura salaisuudessa. 3:10 Hän on wäijynyt minua/ nijncuin carhu/ nijncuin Lejoni salaudes.
3:11 Hän on vienyt harhaan minun tieni ja repinyt minut kappaleiksi, hän on minut autioksi tehnyt. 3:11 Hän on minun antanut tieltä eksyä, ja minut repinyt säpäleiksi, ja minut autioksi tehnyt. 3:11 Hän on minun andanut tieldä exyä/ hän on minua repinyt säpäleixi/ ja turhaxi tehnyt.
3:12 Hän on jännittänyt jousensa ja asettanut minut nuoltensa maalitauluksi. 3:12 Hän on joutsensa jännittänyt, ja asettanut minun nuolella tarkoitettavaksi. 3:12 Hän on joudzens jännittänyt/ ja asetti minun nuolella tarcoitetta.
3:13 Hän on ampunut munuaisiini nuolet, viinensä lapset. 3:13 Hän ampui minun munaskuihini viinensä nuolet. 3:13 Hän ambuis minun munascuihini hänen wijnistäns.
3:14 Minä olen joutunut koko kansani nauruksi, heidän jokapäiväiseksi pilkkalauluksensa. 3:14 Minä olen kaiken minun kansani nauru, ja heidän jokapäiväinen virtensä. 3:14 Minä olen caiken minun Canssani nauro/ ja heidän jocapäiwäinen wirtens.
3:15 Hän on ravinnut minua katkeruudella, juottanut minua koiruoholla. 3:15 Hän on haikeudella minut ravinnut, ja koiruoholla juovuttanut. 3:15 Hän on haikiudella minun rawinnut/ ja coiruoholla juowuttanut.
3:16 Hän on purettanut minulla hampaat rikki soraan, painanut minut alas tomuun. 3:16 Hän on hampaani somerolla rikki musertanut, hän kieritti minun tuhassa. 3:16 Hän on minun hambani säpäleixi musertanut/ hän kieritti minun tuhgasa.
3:17 Sinä olet syössyt minun sieluni ulos, rauhasta pois, minä olen unhottanut onnen. 3:17 Minun sieluni on ajettu pois rauhasta, minun täytyy hyvän unohtaa. 3:17 Minun sielun on ajettu pois rauhasta/ minun täyty hywän unohta.
3:18 Ja minä sanon: mennyt on minulta kunnia ja Herran odotus. 3:18 Minä sanoin: minun voimani ja minun toivoni \Herran\ päälle on kadonnut. 3:18 Minä sanoin: minun woiman ja minun toiwon HERran päälle on pois.
3:19 Muista minun kurjuuttani ja kodittomuuttani, koiruohoa ja myrkkyä. 3:19 Muista siis, kuinka minä niin raadollinen ja hyljätty, koiruoholla ja sapella juotettu olen. 3:19 Muista sijs/ cuinga minä nijn radollinen ja hyljätty/ coiruoholla ja sapella juotettu olen.
3:20 Sinä kyllä muistat sen, että minun sieluni on alaspainettu. 3:20 Minun sieluni sen kyllä muistaa, ja sitä itsellensä tutkistelee. 3:20 Sinä cuitengin sitä ajattelet: Sillä minun sielun sano sitä/
3:21 Tämän minä painan sydämeeni, sentähden minä toivon. 3:21 Minä panen sen sydämeeni; sentähden minä vielä nyt toivon. 3:21 minä panen sydämeni/ sentähden minä wielä nyt toiwon.
3:22 Herran armoa on, ettemme ole aivan hävinneet, sillä hänen laupeutensa ei ole loppunut: 3:22 \Herran\ laupiudesta se on, ettemme ratki hukkuneet; ei hänen laupiutensa vielä loppunut. 3:22 HERran laupiudesta se on/ etten me ratki huckunet/ ei hänen laupiudens wielä loppunut:
3:23 se on joka aamu uusi, ja suuri on hänen uskollisuutensa. 3:23 Vaan joka huomen se on uusi, ja sinun uskollisuutes on suuri. 3:23 Waan joca huomen se on usi/ ja sinun uscollisudes on suuri.
3:24 Minun osani on Herra, sanoo minun sieluni; sentähden minä panen toivoni häneen. 3:24 \Herra\ on minun osani, sanoo minun sieluni; sentähden tahdon minä häneen toivoa. 3:24 HERra on minun osan sano minun sielun/ sentähden tahdon minä häneen toiwo.
3:25 Hyvä on Herra häntä odottaville, sille sielulle, joka häntä etsii. 3:25 \Herra\ on hyvä niille, jotka häneen toivovat, ja niille sieluille, jotka häntä kysyvät. 3:25 Sillä HERra on hywä nijlle/ jotca häneen toiwowat/ ja nijlle sieluille/ jotca händä kysywät.
3:26 Hyvä on hiljaisuudessa toivoa Herran apua. 3:26 Hyvä on olla kärsivällisenä ja \Herralta\ apua toivoa. 3:26 Hywä on olla kärsiwäisnä/ ja HERralda apua toiwo.
3:27 Hyvä on miehelle, että hän kantaa iestä nuoruudessaan. 3:27 Hyvä on ihmiselle ijestä kantaa nuoruudessansa; 3:27 Hywä on ihmiselle/ ijestä canda nuorudesans.
3:28 Istukoon hän yksin ja hiljaa, kun Herra on sen hänen päällensä pannut. 3:28 Että hän istuu yksinänsä, on vaiti, kuin jotakin hänen päällensä tulee, 3:28 Että hän istu yxinäns/ on wait/ cosca jotakin hänen päällens tule/
3:29 Laskekoon suunsa tomuun - ehkä on vielä toivoa. 3:29 Ja panee suunsa tomuun, ja odottaa toivoa, 3:29 Ja pane suuns tomuhun/ ja odotta toiwo/
3:30 Ojentakoon hän posken sille, joka häntä lyö, saakoon kyllälti häväistystä. 3:30 Ja antaa löydä poskillensa, ja paljon pilkkaa kärsii. 3:30 Ja anda lyödä poskillens/ ja paljo pilcka kärsi.
3:31 Sillä ei Herra hylkää iankaikkisesti; 3:31 Sillä ei Herra syökse pois ijankaikkisesti. 3:31 Sillä ei HERra syöxä pois ijancaickisest/ waan hän saatta murhellisexi/
3:32 vaan jos hän on murheelliseksi saattanut, hän osoittaa laupeutta suuressa armossansa. 3:32 Vaan hän saattaa murheelliseksi, ja taas armahtaa suuresta laupiudestansa. 3:32 Ja taas armahta hänen suurest laupiudestans/
3:33 Sillä ei hän sydämensä halusta vaivaa eikä murehduta ihmislapsia. 3:33 Sillä ei hän sydämestänsä ihmisiä kurita eikä murheesen saata, 3:33 Sillä ei hän sydämestäns ihmisiä curita/ eikä murheseen saata.
3:34 Kun jalkojen alle poljetaan kaikki vangit maassa, 3:34 Niinkuin hän tahtois raadolliset maan päällä ratki jalkainsa alla polkea, 3:34 Nijncuin hän tahdois radolliset maan päällä anda paina ratki alas/
3:35 kun väännetään miehen oikeutta Korkeimman kasvojen edessä, 3:35 Ja antais jonkun miehen oikeuden Ylimmäisen edessä tulla käännetyksi pois, 3:35 Ja heidän syyns anda Jumalan edes wääränä olla/
3:36 kun ihmiselle tehdään vääryyttä hänen riita-asiassaan - eikö Herra sitä näkisi? 3:36 Ja ihmistä väärin tuomita asiassansa, niinkuin ei Herra sitä näkisikään. 3:36 Ja heitä wäärin duomita/ nijncuin ei HERra sitä näkiskän.
3:37 Onko kukaan sanonut, ja se on tapahtunut, jos ei Herra ole käskenyt? 3:37 Kuka tohtii siis sanoa: senkaltaiset tapahtuvat ilman Herran käskyä? 3:37 CUca tohti sijs sano: sencaltaiset tapahtuwat ilman HERran käskytä?
3:38 Eikö lähde Korkeimman suusta paha ja hyvä? 3:38 Eikö paha ja hyvä tule Korkeimman suusta? 3:38 Ja ettei hywä eli paha tule hänen käskyns cautta?
3:39 Miksi tuskittelee ihminen eläessään, mies syntiensä palkkaa? 3:39 Miksi siis ihmiset nurisevat eläissänsä? Jokainen nuriskaan syntejänsä vastaan. 3:39 Mixi sijs ihmiset nurisewat heidän eläisäns? Jocainen nuriscan hänen syndejäns wastan.
3:40 Koetelkaamme teitämme, tutkikaamme niitä ja palatkaamme Herran tykö. 3:40 Tutkistelkaamme ja etsikäämme meidän menoamme, ja palatkaamme \Herran\ tykö. 3:40 Tutkistelcam ja edzikäm meidän menom ja palaitkam HERran tygö.
3:41 Kohottakaamme sydämemme ynnä kätemme Jumalan puoleen, joka on taivaassa. 3:41 Nostakaamme meidän sydämemme ja kätemme taivaasen päin, Jumalan tykö. 3:41 Nostacam meidän sydämem ja kätem taiwasen päin/ Jumalan tygö.
3:42 Me olemme luopuneet pois ja olleet kapinalliset; sinä et ole antanut anteeksi, 3:42 Me, me olemme syntiä tehneet ja kovakorvaiset olleet; (sentähden) et sinä säästänytkään. 3:42 Me/ me olemma syndiä tehnet/ ja cowacorwaiset ollet/ sentähden sinä oikein teit/ ettes säästänytkän.
3:43 olet peittänyt itsesi vihassasi, ajanut meitä takaa, surmannut säälimättä; 3:43 Vaan sinä olet vihalla meitä peittänyt ja vainonnut, ja armottomasti surmannut. 3:43 Waan sinä olet wihalla meitä pimittänyt/ ja wainonnut/ ja armottomast surmannut.
3:44 olet peittänyt itsesi pilvellä, niin ettei rukous pääse lävitse. 3:44 Sinä verhoitit itses pilvellä, ettei rukous päässyt sen lävitse. 3:44 Sinä werhotit idzes pilwellä/ ettei rucous pääsnyt sen läpidze.
3:45 Tunkioksi ja hylyksi sinä olet meidät tehnyt kansojen seassa. 3:45 Sinä olet meitä tunkioksi ja saastaisuudeksi kansain seassa tehnyt. 3:45 Sinä olet meitä loaxi ja saastaisudexi Canssain seas tehnyt.
3:46 Suut ammollaan meitä vastaan ovat kaikki meidän vihamiehemme. 3:46 Kaikki meidän vihollisemme ovat suutansa ammottaneet meitä vastaan. 3:46 Caicki meidän wihollisem owat suutans ammottanet meitä wastan.
3:47 Osaksemme on tullut kauhu ja kuoppa, turmio ja sortuminen. 3:47 Me painetaan alas ja rangaistaan pelvolla ja ahdistuksella. 3:47 Me painetan alas ja rangaistan pelgolla ja ahdistuxella.
3:48 Vesipurot juoksevat minun silmistäni tyttären, minun kansani, sortumisen tähden. 3:48 Minun silmäni vuotavat vesi-ojia minun kansani tyttären surkeuden tähden. 3:48 Minun silmäni wuotawat wesiojia/ minun Canssani tyttären surkiuden tähden.
3:49 Minun silmäni vuotaa lakkaamatta, hellittämättä 3:49 Minun silmäni vuotavat ja ei taida lakata; ei he asetu, 3:49 Minun silmäni wuotawat/ ja ei taida lacata/
3:50 siihen asti, kunnes katsoo, kunnes näkee Herra taivaasta. 3:50 Siihenasti että \Herra\ katsoo taivaasta alas ja näkee. 3:50 Sillä ei he asetu/ sijhenasti että HERra cadzo taiwast alas ja näke.
3:51 Silmäni tuottaa tuskaa minun sielulleni kaikkien minun kaupunkini tyttärien tähden. 3:51 Minun silmäni kuluttaa minulta elämäni kaikkein minun kaupunkini tytärten tähden. 3:51 Minun silmäni culutta minulda elämäni/ minun Caupungini tytärten tähden.
3:52 Kiihkeästi pyydystivät minua kuin lintua ne, jotka syyttä ovat vihamiehiäni. 3:52 Minun viholliseni ovat minua kovin ajaneet takaa, niinkuin lintua ilman syytä. 3:52 Minun wiholliseni owat minun ajanet/ nijncuin linnun ilman syytä.
3:53 He sulkivat kuoppaan minun elämäni ja heittivät päälleni kiviä. 3:53 He ovat minun elämäni kuoppaan salvanneet, ja heittäneet kiven minun päälleni. 3:53 He owat minun elämäni cuoppan salwannet/ ja heittänet kiwen minun päälleni.
3:54 Vedet tulvivat minun pääni ylitse; minä sanoin: olen hukassa. 3:54 Ovat myös vedet minun pääni ylitse käyneet; niin minä sanoin: nyt minä ratki hukassa olen. 3:54 He owat myös minun pääni wedellä walanet/ nijn minä sanoin: nyt minä ratki hucas olen.
3:55 Minä huusin sinun nimeäsi, Herra, kuopan syvyydestä. 3:55 Minä huusin avukseni sinun nimeäs, \Herra\, alhaalta kuopasta; 3:55 Mutta minä huudin sinun nimes/ HERra/ alhalda cuopasta/
3:56 Sinä kuulit minun huutoni: "Älä peitä korvaasi minun avunhuudoltani, että saisin hengähtää." 3:56 Ja sinä kuulit minun ääneni, älä korvias kätke minun huokauksestani ja huudostani. 3:56 Ja sinä cuulit minun äneni/ Älä sinun corwias kätke minun huocauxestani ja huudostani.
3:57 Sinä olit läsnä silloin, kun minä sinua huusin; sinä sanoit: "Älä pelkää." 3:57 Sinä lähenet kuin minä sinua huudan, ja sanot: älä pelkää. 3:57 Lähene/ cosca minä sinua huudan/ ja sano: älä pelkä.
3:58 Sinä, Herra, ajoit minun riita-asiani, lunastit minun henkeni. 3:58 Sinä, Herra, ratkaiset minun sieluni asian, ja lunastat minun henkeni. 3:58 Ratcaise sinä HERra minun sieluni asia/ ja lunasta minun hengen.
3:59 Olethan nähnyt, Herra, minun kärsimäni sorron: hanki minulle oikeus. 3:59 \Herra\ katso, kuinka minulle niin vääryyttä tehdään, ja tuomitse minun oikeuteni. 3:59 HERra cadzo/ cuinga minun nijn wääryttä tehdän/ ja auta minua minun oikeuteni.
3:60 Olethan nähnyt kaiken heidän kostonhimonsa, kaikki heidän juonensa minua vastaan. 3:60 Sinä näet kaikki heidän kostonsa ja kaikki heidän ajatuksensa minusta. 3:60 Sinä näet caicki heidän costons/ ja caicki heidän ajatuxens minusta.
3:61 Sinä olet kuullut heidän häväistyksensä, Herra, kaikki heidän juonensa minua vastaan. 3:61 \Herra\, sinä kuulet heidän pilkkansa ja kaikki heidän ajatuksensa minua vastaan, 3:61 HERra/ sinä cuulet heidän pilckans/ ja caicki heidän ajatuxens minua wastan/
3:62 Minun vastustajaini huulet ja heidän aikeensa ovat minua vastaan kaiken päivää. 3:62 Minun vainollisteni huulet ja heidän neuvonsa minua vastaan yli päivää. 3:62 Minun wainollisteni huulet ja heidän neuwons minua wastan yli päiwä.
3:63 Istuivatpa he tai nousivat, katso: minä olen heillä pilkkalauluna. 3:63 Katso, kuin he istuvat eli nousevat, niin he minusta virsiä laulavat. 3:63 Cadzo sijs/ cosca he maata panewat eli nousewat/ nijn he minusta wirsiä laulawat.
3:64 Kosta heille, Herra, heidän kättensä teot. 3:64 Kosta heille, \Herra\, niinkuin he ansainneet ovat, heidän kättensä töiden jälkeen. 3:64 Costa heille HERra nijncuin he ansainnet owat.
3:65 Paaduta heidän sydämensä, kohdatkoon heitä sinun kirouksesi. 3:65 Anna heidän sydämensä vavista ja sinun kiroustas tuta. 3:65 Anna heidän sydämens wapista/ ja sinun kiroustas tuta.
3:66 Aja heitä takaa vihassasi ja hävitä heidät Herran taivaan alta. 3:66 Vainoo heitä hirmuisuudella, ja hukuta heitä \Herran\ taivaan alta. 3:66 Waino heitä hirmuisudella/ ja hucuta heitä HERran taiwan alda.
     

VALITSE
LUKU

1 2 3
4 5