KORKEA VEISUU |
KORKIA VEISU. |
Salomon Corkia Weisu . |
| 1938 | 1776 | 1642 |
| 5 LUKU | 5 LUKU | V. Lucu |
| 5:1 "Minä tulen yrttitarhaani, siskoni, morsiameni; minä poimin mirhani ja balsamini, minä syön mesileipäni ja hunajani, juon viinini ja maitoni." Syökää, ystävät, juokaa ja juopukaa rakkaudesta. | 5:1 Minä tulin, sisareni, rakas morsiameni, yrttitarhaani, ja olen mirrhamini ja yrttini leikannut ylös. Minä olen syönyt mesileipäni hunajan kanssa: minä olen juonut viinani minun maitoni kanssa: syökäät armaani, ja juokaat ystäväni, ja juopukaat. | Minä tulin minun sisaren/ racas morsiamen/ minun krydimaahani/ ja olen minun Mirrhamin ja minun yrttin leicannut ylös. Minä olen syönyt minun mesileipäni minun hunajani cansa/ minä olen juonut minun wijnani minun maitoni cansa: syökät minun armani/ ja juocat minun ystäwäni/ ja juopucat. |
| 5:2 Minä nukuin, mutta minun sydämeni valvoi. Kuule, rakkaani kolkuttaa: "Avaa minulle, siskoseni, armaani, kyyhkyseni, puhtoiseni. Sillä pääni on kastetta täynnä, kiharani yön pisaroita." | 5:2 Minä makaan, ja minun sydämeni valvoo; se on ystäväni ääni, joka kolkuttaa. Avaa minun eteeni, sisareni, armaani, kyhkyläiseni, ihanaiseni; sillä minun pääni on täynnä kastetta, ja minun palmikkoni täynnä yön pisaria. | 5:2 MInä macan ja minun sydämeni walwo/ se on minun ystäwäni äni joca colcutta. Awa minun eteeni/ minun arman/ minun sisaren/ minun kyhkyläisen/ minun ihanaisen: sillä minun pään on täynäns castetta/ ja minun palmickon täynäns yön pisaroita. |
| 5:3 "Olen ihokkaani riisunut; pukisinko sen päälleni enää? Olen jalkani pessyt; tahraisinko ne taas?" | 5:3 Minä olen riisunut hameeni, kuinka minun pitäis taas pukeman ylleni? Minä olen viruttanut jalkani, kuinka minun pitäis sokaiseman ne jälleen? | 5:3 Minä olen rijsunut minun hameni/ cuinga minun pidäis taas pukeman päälleni? minä olen wiruttanut minun jalcani/ cuinga minun pidäis socaiseman ne jällens. |
| 5:4 Rakkaani pisti kätensä ovenreiästä sisään. Silloin minun sydämeni liikkui häntä kohden; | 5:4 Mutta minun ystäväni pisti kätensä lävestä, ja minun sisällykseni vapisivat siitä. | 5:4 Mutta minun ystäwän pisti kätens läwestä/ ja minun sisällyxeni wapisit sijtä/ |
| 5:5 minä nousin avaamaan rakkaalleni, ja minun käteni tiukkuivat mirhaa, sormeni sulaa mirhaa salvan kädensijoihin. | 5:5 Silloin nousin minä avaamaan ystävälleni. Minun käteni tiukkuivat mirrhamia, ja mirrham valui minun sormistani lukon salvan päälle. | silloin nousin minä awaman
ystäwälleni. 5:5 Minun käteni tiucuit Mirrhamita/ ja Mirrham waloi minun sormistani/ lucun salwan päälle. |
| 5:6 Minä avasin rakkaalleni, mutta rakkaani oli kadonnut, mennyt menojaan. Hänen puhuessaan oli sieluni vallannut hämmennys. Minä etsin häntä, mutta en häntä löytänyt; minä huusin häntä, mutta ei hän minulle vastannut. | 5:6 Ja kuin minä ystävälleni avasin, oli ystäväni mennyt pois ja vaeltanut ohitse; niin läksi sieluni ulos hänen sanansa jälkeen; minä etsin häntä, mutta en löytänyt häntä: minä huusin, mutta ei hän minua vastannut. | 5:6
Ja cosca minä ystäwälleni awaisin/
oli hän mennyt pois ja waeldanut ohidzen. 5:7 Silloin läxi minun sielun hänen sanans jälken/ minä edzein händä/ mutta en löytänyt/ minä huudin/ mutta ei hän wastannut. |
| 5:7 Kohtasivat minut vartijat, jotka kaupunkia kiertävät, he löivät minua ja haavoittivat minut; päällysharson riistivät yltäni muurien vartijat. | 5:7 Vartiat, jotka käyvät kaupunkia ympäri, löysivät minun, löivät minua ja haavoittivat minun; ja vartiat muurin päällä ottivat pois minun pääliinani. | Wartiat/ jotca käywät Caupungin ymbärins/ löysit minun ja haawoitit minun/ ja wartiat muurin päällä otit pois minun päälijnani. |
| 5:8 "Minä vannotan teitä, te Jerusalemin tyttäret: jos löydätte rakkaani, mitä hänelle sanotte? Sanokaa, että minä olen rakkaudesta sairas." | 5:8 Minä vannotan teitä, Jerusalemin tyttäret, jos te löydätte minun ystäväni, niin ilmoittakaat hänelle, että minä olen sairas rakkaudesta. | 5:8 Minä wannotan teitä Jerusalemin tyttäret/ jos te löydätte minun ystäwäni/ nijn ilmoittacat hänelle/ että minä olen sairas rackaudesta. |
| 5:9 "Mitä on sinun rakkaasi muita parempi, sinä naisista kaunein? Mitä on sinun rakkaasi muita parempi, ettäs meitä näin vannotat?" | 5:9 Millinen on sinun ystäväs muiden ystävien suhteen, sinä kaikkein ihanaisin vaimoin seassa? Minkäkaltainen on sinun ystäväs muiden ystävien suhteen, ettäs meitä olet niin vannottanut? | 5:9 MIllinen on sinun ystäwäs muiden ystäwitten suhten/ sinä caickein ihanaisin waimoin seas? mingäcaltainen on sinun ystäwäs/ muiden ystäwitten ehdolla/ ettäs meitä olet nijn wannottanut? |
| 5:10 "Minun rakkaani on valkoinen ja punainen, kymmentä tuhatta jalompi. | 5:10 Minun ystäväni on valkia ja punainen, kaunistettu kymmenentuhannen seassa. | 5:10 Minun ystäwän on walkia ja punainen/ walittu monen tuhannen seas. |
| 5:11 Hänen päänsä on kultaa, puhtainta kultaa, hänen kiharansa kuin palmunlehvät, mustat kuin kaarne. | 5:11 Hänen päänsä on paras ja kallein kulta; hänen hiuksensa ovat kaharat ja mustat niinkuin kaarne. | 5:11 Hänen pääns on se paras culda/ hänen hiuxens owat caharat ja mustat nijncuin Carneh: |
| 5:12 Hänen silmänsä ovat kuin kyyhkyset vesipurojen partaalla, jotka ovat maidossa kylpeneet ja istuvat runsauden ääressä. | 5:12 Hänen silmänsä ovat niinkuin mettisen silmät, vesiojan tykönä, rieskalla pestyt, ja ovat täynnä. | 5:12 Hänen silmäns owat nijncuin mettisen silmät/ wesiojan tykönä riescalla pestyt/ ja owat täynäns. |
| 5:13 Hänen poskensa ovat kuin balsamilava, kuin höystesäiliöt; hänen huulensa ovat liljat, ne tiukkuvat sulaa mirhaa. | 5:13 Hänen poskensa ovat niinkuin kaunistettu ryytimaa, niinkuin yrttein kukkaset; hänen huulensa ovat niinkuin ruusut, jotka vuotavat mirrhamin pisaroita. | 5:13 Hänen poskens owat nijncuin Apotecharin caswawainen krydimaa/ hänen huulens owat nijncuin ruusut/ jotca wuotawat Mirrhamin pisaroita. |
| 5:14 Hänen käsivartensa ovat kultatangot, krysoliitteja täynnä. Hänen lantionsa on norsunluinen taideteos, safiireilla peitetty. | 5:14 Hänen kätensä ovat niinkuin kultaiset sormukset, täynnä turkosia; hänen ihonsa on niinkuin puhdas elephantin luu, saphirilla kaunistettu. | 5:14 Hänen kätens owat nijncuin cullaiset sormuxet/ täynäns Torckuusia/ hänen ihons on nijncuin puhdas Elephandin luu/ Saphirilla caunistetut. |
| 5:15 Hänen jalkansa ovat marmoripatsaat aitokultaisten jalustain nojassa. Hän on näöltänsä kuin Libanon, uhkea kuin setripuut. | 5:15 Hänen jalkansa ovat niinkuin marmoripatsaat, perustetut kultaisten jalkain päälle; hänen hahmonsa on niinkuin Libanon ja valittu sedri. | 5:15 Hänen jalcans owat nijncuin Marmorpadzat/ perustetut cullaisten jalcain päälle/ hänen hahmons on nijncuin Libanon ja walittu Ceder/ |
| 5:16 Hänen suunsa on sula makeus, hän on pelkkää suloisuutta. Sellainen on minun rakkaani, sellainen on ystäväni, te Jerusalemin tyttäret." | 5:16 Hänen suunsa on suloinen, ja hän itse kokonansa ihanainen. Senkaltainen on minun ystäväni, minun rakkaani on senkaltainen, te Jerusalemin tyttäret. | hänen caulans on suloinen ja
peräti ihanainen. 5:16 Sencaltainen on minun ystäwän/ minun rackan on sencaltainen/ Jerusalemin tyttäret. |