32 luku

Kultainen vasikka.

1. Mutta kun kansa näki, että Mooses viipyi eikä tullut alas vuorelta, kokoontui kansa Aaronin ympärille ja sanoi hänelle: Nouse, tee meille Jumala, joka käy meidän edellämme. Sillä me emme tiedä, mitä on tapahtunut Moosekselle, tälle miehelle, joka johdatti meidät Egyptin maasta.

1. Mutta koska kansa näki, että Moses viipyi tulemasta alas vuorelta, niin he kokoontuivat Aaronia vastaan, ja sanoivat hänelle: nouse, tee meille jumalia, jotka meidän edellämme kävisivät; sillä emme tiedä, mitä tälle miehelle Mosekselle tapahtunut on, joka meidät Egyptin maalta johdatti.

1. MUtta cosca Canssa näki että Moses wijwyi tulemast alas wuorelda nijn he cocounsit Aaronita wastan ja sanoit hänelle: nouse tee meille jumalita jotca meidän edelläm käywät: sillä en me tiedä mitä tälle miehelle Mosexelle tapahtunut on joca meidän Egyptin maalda johdatti.

1 And when the people saw that Moses delayed to come down from the mountain, the people gathered themselves together to Aaron and said to him, Up, make gods for us, which will go before us. For as for this Moses, the man that brought us up out of the land of Egypt, we do not know what has become of him.

1. And when the people saw that Moses delayed to come down out of the mount, the people gathered themselves together unto Aaron, and said unto him, Up, make us gods, which shall go before us; for as for this Moses, the man that brought us up out of the land of Egypt, we wot not what is become of him.

1. Da aber das Volk sah, daß Mose verzog, von dem Berge zu kommen, sammelte sich's wider Aaron und sprach zu ihm: Auf, mache uns Götter, die vor uns her gehen! Denn wir wissen nicht, was diesem Mann Mose widerfahren ist, der uns aus Ägyptenland geführt hat.

1. MAS viendo el pueblo que Moi- ses tardaba de descender del monte, juntóse entónces el pueblo contra Aarón, y dijéronle: Levántate, háznos dioses que vayan delante de nosotros: porque a este Moisés, aquel varón que nos sacó de la tierra de Egipto, no sabemos que le haya acontecido.

1 Когда народ увидел, что Моисей долго не сходит с горы, то собрался к Аарону и сказал ему: встань и сделай нам бога, который бы шел перед нами, ибо с этим человеком, с Моисеем, который вывел нас из земли Египетской, не знаем, что сделалось.

2. Niin Aaron sanoi heille: Irroittakaa kultarenkaat, jotka ovat vaimojenne, poikienne ja tyttärienne korvissa, ja tuokaa ne minulle.

2. Niin sanoi Aaron heille: reväiskäät kultaiset korvarenkaat, jotka ovat emäntienne korvissa, ja teidän poikainne, ja teidän tyttärenne: ja tuokaat minun tyköni.

2. Nijn sanoi Aaron heille: rewäiskät ne cullaiset corwarengat jotca owat teidän emännitten corwisa ja teidän poicain ja teidän tytärten ja tuocat minun tygöni.

2 And Aaron said to them, Break off the golden rings, which are in the ears of your* wives, of your* sons and of your* daughters and bring them to me.

2. And Aaron said unto them, Break off the golden earrings, which are in the ears of your wives, of your sons, and of your daughters, and bring them unto me.

2. Aaron sprach zu ihnen: Reißt ab die goldenen Ohrenringe an den Ohren eurer Weiber, eurer Söhne und eurer Töchter und bringet sie zu mir.

2. Y Aarón les dijo: Apartád los zarcillos de oro que están en las orejas de vuestras mujeres, y de vuestros hijos, y de vuestras hijas, y traédmelos.

2 И сказал им Аарон: выньте золотые серьги, которые в ушах ваших жен, ваших сыновей и ваших дочерей, и принесите ко мне.

3. Ja kaikki kansa irroitti kultarenkaat, jotka heillä oli korvissaan, ja he toivat ne Aaronille;

3. Niin kaikki kansa repäisi ne kultaiset korvarenkaat, jotka olivat heidän korvissansa: ja toivat Aaronin tykö.

3. Nijn caicki Canssa rewäisit heidän cullaiset corwarengans heidän corwistans ja toit Aaronin tygö.

3 And all the people broke off the golden rings which were in their ears and brought them to Aaron.

3. And all the people brake off the golden earrings which were in their ears, and brought them unto Aaron.

3. Da riß alles Volk seine goldenen Ohrenringe von ihren Ohren, und brachten sie zu Aaron.

3. Entónces todo el pueblo apartó los zarcillos de oro que tenían en sus orejas, y trajéronlos a Aarón.

3 И весь народ вынул золотые серьги из ушей своих и принесли к Аарону.

4. ja hän otti vastaan kullan heidän käsistään, kaavaili sitä piirtimellä ja teki siitä valetun vasikan. Ja he sanoivat: Tämä on sinun jumalasi, Israel, se, joka on johdattanut sinut Egyptin maasta.

4. Jonka hän otti heidän kädestänsä, ja kuvasi sen kaivinraudalla, ja teki siitä valetun vasikan; ja he sanoivat: nämät ovat sinun jumalas, Israel, jotka sinun Egyptin maalta johdattivat ulos.

4. Jotca hän otti heidän kädestäns ja krijpusteli sen caiwinraudalla ja teki sijtä waletun wasican: ja he sanoit: nämät owat sinun jumalas Israel jotca sinun Egyptin maalda johdatit.

4 And he received it at their hand and fashioned it with a graving tool and made it a molten calf. And they said, These are your gods, O Israel, which brought you up out of the land of Egypt.

4. And he received them at their hand, and fashioned it with a graving tool, after he had made it a molten calf: and they said, These be thy gods, O Israel, which brought thee up out of the land of Egypt.

4. Und er nahm sie von ihren Händen und entwarf's mit einem Griffel und machte ein gegossenes Kalb. Und sie sprachen: Das sind deine Götter, Israel, die dich aus Ägyptenland geführt haben!

4. El cual los tomó de las manos de ellos, y formólo con buril, e hizo de ello un becerro de fundición, y dijeron: Israel, estos son tus dioses que te sacaron de tierra de Egipto.

4 Он взял их из рук их, и сделал из них литого тельца, и обделал его резцом. И сказали они: вот бог твой, Израиль, который вывел тебя из земли Египетской!

5. Kun Aaron tämän näki, rakensi hän sille alttarin; ja Aaron julisti ja sanoi: Huomenna on Herran juhla.

5. Ja koska Aaron sen näki, rakensi hän alttarin heidän eteensä; ja Aaron huusi ja sanoi: huomenna on Herran juhlapäivä.

5. Cosca Aaron sen näki rakensi hän Altarin heidän eteens huusi ja sanoi: huomena on HERran juhlapäiwä.

5 And when Aaron saw this, he built an altar before it. And Aaron made proclamation and said, Tomorrow will be a feast to Jehovah.

5. And when Aaron saw it, he built an altar before it; and Aaron made proclamation, and said, To morrow is a feast to the LORD.

5. Da das Aaron sah, baute er einen Altar vor ihm und ließ ausrufen und sprach: Morgen ist des HERRN Fest.

5. Y viéndolo Aarón, edificó un altar delante de él, y pregonó Aarón, y dijo: Mañana será fiesta a Jehová.

5 Увидев сие , Аарон поставил пред ним жертвенник, и провозгласил Аарон, говоря: завтра праздник Господу.

6. Ja he nousivat varhain seuraavana päivänä ja uhrasivat polttouhreja ja toivat yhteysuhreja; ja kansa istui syömään ja juomaan, ja sitten he nousivat iloa pitämään.

6. Ja he varhain aamulla nousivat toisena päivänä, ja he uhrasivat polttouhria, ja kantoivat edes kiitosuhria. Ja kansa istui syömään ja juomaan, ja nousivat mässäämään.

6. JA he warhain amulla nousit toisna päiwänä ja uhraisit polttouhria ja cannoit edes kijtosuhria. Ja Canssa istuit syömän ja juoman ja nousit mässämän.

6 And they rose up early on the morrow and offered burnt offerings and brought peace offerings. And the people sat down to eat and to drink and rose up to revel.

6. And they rose up early on the morrow, and offered burnt offerings, and brought peace offerings; and the people sat down to eat and to drink, and rose up to play.

6. Und sie standen des Morgens früh auf und opferten Brandopfer und brachten dazu Dankopfer. Darnach setzte sich das Volk, zu essen und zu trinken, und standen auf zu spielen.

6. Y el día siguiente madrugaron, y ofrecieron holocaustos, y presentaron pacíficos: y el pueblo se asentó a comer y a beber, y levantáronse a regocijarse.

6 На другой день они встали рано и принесли всесожжения и привели жертвы мирные: и сел народ есть и пить, а после встал играть.

7. Silloin Herra sanoi Moosekselle: Mene, astu alas, sillä sinun kansasi, jonka johdatit Egyptin maasta, on turmion tehnyt.

7. Mutta Herra puhui Mosekselle: mene, astu alas; sillä sinun kansas, jonka sinä Egyptin maalta johdatit ulos, turmeli itsensä.

7. Mutta HERra puhui Mosexelle: mene astu alas: sillä sinun Canssas jonga sinä Egyptin maalda johdatit turmeli idzens.

7 And Jehovah spoke to Moses, Go, get down. For your people, that you brought up out of the land of Egypt, have corrupted themselves.

7. And the LORD said unto Moses, Go, get thee down; for thy people, which thou broughtest out of the land of Egypt, have corrupted themselves:

7. Der HERR aber sprach zu Mose: Gehe, steig hinab; denn dein Volk, das du aus Ägyptenland geführt hast, hat's verderbt.

7. Entónces Jehová dijo a Moisés: Anda, desciende; porque tu pueblo, que sacaste de tierra de Egipto, se ha corrompido.

7 И сказал Господь Моисею: поспеши сойти; ибо развратился народ твой, который ты вывел из земли Египетской;

8. Pian he poikkesivat siltä tieltä, jota minä käskin heidän kulkea; he tekivät itselleen valetun vasikan. Sitä he ovat kumartaneet, ja sille he ovat uhranneet ja sanoneet: 'Tämä on sinun jumalasi, Israel, se, joka on johdattanut sinut Egyptin maasta.'

8. He äkisti poikkesivat pois siltä tieltä, jonka minä heille käskin. He tekivät itsellensä valetun vasikan, ja kumarsivat sitä, ja uhrasivat sille, ja sanoivat: nämät ovat sinun jumalas, Israel, jotka sinun Egyptin maalta johdattivat ulos.

8. He äkist poickeisit pois sildä tieldä jonga minä heille käskin. He teit heillens waletun wasican ja cumarsit sitä ja uhraisit sille ja sanoit: Nämät owat sinun jumalas Israel jotca sinun Egyptin maalda johdatit.

8 They have turned aside quickly out of the way which I commanded them. They have made for them a molten calf and have worshiped it and have sacrificed to it and said, These are your gods, O Israel, which brought you up out of the land of Egypt.

8. They have turned aside quickly out of the way which I commanded them: they have made them a molten calf, and have worshipped it, and have sacrificed thereunto, and said, These be thy gods, O Israel, which have brought thee up out of the land of Egypt.

8. Sie sind schnell von dem Wege getreten, den ich ihnen geboten habe. Sie haben sich ein gegossenes Kalb gemacht und haben's angebetet und ihm geopfert und gesagt: Das sind deine Götter, Israel, die dich aus Ägyptenland geführt haben.

8. Presto se han apartado del camino que yo les mandé; y se han hecho un becerro de fundición, y lo han adorado, y han sacrificado a él, y han dicho: Israel, estos son tus dioses, que te sacaron de tierra de Egipto.

8 скоро уклонились они от пути, который Я заповедал им: сделали себелитого тельца и поклонились ему, и принесли ему жертвыи сказали: вот бог твой, Израиль, который вывел тебя из земли Египетской!

9. Ja Herra sanoi vielä Moosekselle: Minä näen, että tämä kansa on niskurikansa.

9. Ja Herra sanoi Mosekselle: minä näin tämän kansan; ja katso, se on niskurikansa.

9. Ja HERra sanoi Mosexelle: minä näen tämän Canssan ja cadzo se on niscuri Canssa.

9 And Jehovah said to Moses, I have seen this people, and behold, it is a stiff-necked people.

9. And the LORD said unto Moses, I have seen this people, and, behold, it is a stiffnecked people:

9. Und der HERR sprach zu Mose: Ich sehe, daß es ein halsstarriges Volk ist.

9. Dijo más Jehová a Moisés: Yo he visto a este pueblo, que cierto es pueblo de dura cerviz.

9 И сказал Господь Моисею: Я вижу народ сей, и вот, народ он –жестоковыйный;

10. Anna minun olla, että vihani leimahtaisi heitä vastaan, hukuttaakseni heidät; mutta sinusta minä teen suuren kansan.

10. Sentähden salli nyt minun vihani julmistua heidän päällensä, että minä hukutan heidät: niin minä teen sinun suureksi kansaksi.

10. Sentähden salli nyt minun wihan julmistua heidän päällens ja niellä heitä: nijn minä teen sinun suurexi Canssaxi.

10 Now therefore let me alone, that my wrath may grow hot against them and that I may consume them. And I will make of you a great nation.

10. Now therefore let me alone, that my wrath may wax hot against them, and that I may consume them: and I will make of thee a great nation.

10. Und nun laß mich, daß mein Zorn über sie ergrimme und sie vertilge; so will ich dich zum großen Volk machen.

10. Ahora pues déjame, que se encienda mi furor en ellos, y los consuma, y a tí yo te pondré sobre gran gente.

10 итак оставь Меня, да воспламенится гнев Мой на них, и истреблю их, и произведу многочисленный народ от тебя.

11. Mutta Mooses rukoili armoa Herralta, Jumalaltansa, ja sanoi: Herra, miksi sinun vihasi syttyy omaa kansaasi vastaan, jonka olet vienyt pois Egyptin maasta suurella voimalla ja väkevällä kädellä?

11. Mutta Moses rukoili hartaasti Herran Jumalansa edessä, ja sanoi: Herra, miksi sinun vihas julmistuu sinun kansan päälle, jonka Egyptin maalta johdatit ulos, suurella voimalla ja väkevällä kädellä?

11. Mutta Moses hartast rucoili hänen HERrans Jumalans edes ja sanoi: HERra mixi sinun wihas julmistu sinun Canssas päälle jongas Egyptin maalda johdatit suurella woimalla ja wäkewällä kädellä?

11 And Moses besought Jehovah his God and said, Jehovah, why does your wrath grow hot against your people, whom you have brought forth out of the land of Egypt with great power and with a mighty hand?

11. And Moses besought the LORD his God, and said, LORD, why doth thy wrath wax hot against thy people, which thou hast brought forth out of the land of Egypt with great power, and with a mighty hand?

11. Mose aber flehte vor dem HERRN, seinem Gott, und sprach: Ach HERR, warum will dein Zorn ergrimmen über dein Volk, das du mit großer Kraft und starker Hand hast aus Ägyptenland geführt?

11. Entónces Moisés oró a la faz de Jehová su Dios, y dijo: Oh, Jehová, ¿por qué se encenderá tu furor en tu pueblo, que tú sacaste de la tierra de Egipto con gran fortaleza, y con mano fuerte?

11 Но Моисей стал умолять Господа, Бога Своего, и сказал: да не воспламеняется, Господи, гнев Твой на народ Твой, который Ты вывел из земли Египетской силою великою и рукою крепкою,

12. Miksi egyptiläiset saisivat sanoa: 'Heidän onnettomuudekseen hän vei heidät pois, tappaaksensa heidät vuorilla ja hävittääksensä heidät maan päältä'? Käänny vihasi hehkusta ja kadu sitä turmiota, jonka aiot tuottaa kansallesi.

12. Miksi Egyptiläiset pitäis puhuman ja sanoman: heidän vahingoksensa hän heitä johdatti ulos, tappaaksensa heitä vuorella, ja hävittääksensä heitä maan päältä? Käänny pois sinun vihas hirmuisuudesta, ja kadu sitä pahaa sinun kansaas vastaan.

12. Mixi Egyptiläiset pidäis puhuman ja sanoman: heidän wahingoxens hän heitä johdatti ulos tappaxens heitä wuorella ja häwittäxens heitä maan pääldä? käännä pois sinun wihas hirmuisudesta ja ole armollinen sinun Canssas pahudelle.

12 Why should the Egyptians speak, saying, He brought them forth for evil, to kill them on the mountains and to consume them from the face of the earth? Turn from your fierce wrath and relent of this evil against your people.

12. Wherefore should the Egyptians speak, and say, For mischief did he bring them out, to slay them in the mountains, and to consume them from the face of the earth? Turn from thy fierce wrath, and repent of this evil against thy people.

12. Warum sollen die Ägypter sagen und sprechen: Er hat sie zu ihrem Unglück ausgeführt, daß er sie erwürgte im Gebirge und vertilgte vom Erdboden? Kehre dich von dem Grimm deines Zornes und laß dich gereuen des Übels über dein Volk.

12. ¿Por qué han de decir los Egipcios, diciendo: Con mal los sacó, para matarlos en los montes, y para raerlos de sobre la haz de la tierra? Vuélvete de la ira de tu furor, y arrepiéntete del mal de tu pueblo.

12 чтобы Египтяне не говорили: на погибель Он вывел их, чтобы убить ихв горах и истребить их с лица земли; отврати пламенный гнев Твой и отмени погубление народа Твоего;

13. Muista palvelijoitasi Aabrahamia, Iisakia ja Israelia, joille olet itse kauttasi vannonut ja sanonut: 'Minä teen teidän jälkeläistenne luvun paljoksi kuin taivaan tähdet; ja koko tämän maan, josta olen puhunut, minä annan teidän jälkeläisillenne, ja he saavat sen ikuiseksi perinnöksi.'

13. Muista sinun palvelioitas Abrahamia, Isaakia ja Israelia, joille sinä itse kauttas vannoit, ja sanoit heille: minä enennän teidän siemenenne niinkuin taivaan tähdet: ja kaiken tämän maan, josta minä sanoin, annan teidän siemenellenne, ja heidän pitää sen perimän ijankaikkisesti.

13. Muistele sinun palweliais Abrahamin Isaachin ja Israelin päälle joille sinä idze cauttas wannoit ja sanoit heille: Minä enännän teidän siemenen nijncuin taiwan tähdet ja caiken tämän maan josta minä sanoin: annan teidän siemenellen ja heidän pitä sen perimän ijancaickisest.

13 Remember Abraham, Isaac and Israel, your servants, to whom you swore by your own self and said to them, I will multiply your* seed as the stars of heaven. And all this land that I have spoken of I will give to your* seed and they will inherit it everlasting.

13. Remember Abraham, Isaac, and Israel, thy servants, to whom thou swarest by thine own self, and saidst unto them, I will multiply your seed as the stars of heaven, and all this land that I have spoken of will I give unto your seed, and they shall inherit it for ever.

13. Gedenke an deine Diener Abraham, Isaak und Israel, denen du bei dir selbst geschworen und verheißen hast: Ich will euren Samen mehren wie die Sterne am Himmel, und alles Land, das ich euch verheißen habe, will ich eurem Samen geben, und sie sollen's besitzen ewiglich.

13. Acuérdate de Abraham, de Isaac, y de Israel tus siervos, a los cuales has jurado por tí mismo, y dícholes: Yo multiplicaré vuestra simiente como las estrellas del cielo: y daré a vuestra simiente toda esta tierra que he dicho, y tomarla han por heredad para siempre.

13 вспомни Авраама, Исаака и Израиля, рабов Твоих, которым клялся ТыСобою, говоря: умножая умножу семя ваше, как звезды небесные, и всю землю сию, о которойЯ сказал, дам семени вашему, и будут владеть вечно.

14. Niin Herra katui sitä turmiota, jonka hän oli uhannut tuottaa kansallensa.

14. Niin Herra katui sitä pahaa, jonka hän uhkasi tehdä kansallensa.

14. Nijn HERra catui sitä pahutta jonga hän uhcais tehdäxens Canssallens.

14 And Jehovah relented of the evil which he said he would do to his people.

14. And the LORD repented of the evil which he thought to do unto his people.

14. Also gereute den HERRN das Übel, das er drohte seinem Volk zu tun.

14. Entónces Jehová se arrepintió del mal, que dijo, que había de hacer a su pueblo.

14 И отменил Господь зло, о котором сказал, что наведет его на народ Свой.

15. Ja Mooses kääntyi ja astui alas vuorelta, ja hänen kädessään oli kaksi laintaulua. Ja tauluihin oli kirjoitettu molemmille puolille; etupuolelle ja takapuolelle oli niihin kirjoitettu.

15. Ja Moses käänsi itsensä, ja astui alas vuorelta, ja hänen kädessänsä oli kaksi todistuksen taulua: ja taulut olivat kirjoitetut molemmilta puolilta.

15. JA Moses käänsi idzens ja astui alas wuorelda ja hänen kädesäns oli caxi todistuxen taulua ja taulut olit kirjoitetut molemmilda puolilda.

15 And Moses turned and went down from the mountain, with the two tablets of the testimony in his hand, tablets that were written on both their sides; on the one side and on the other were they written.

15. And Moses turned, and went down from the mount, and the two tables of the testimony were in his hand: the tables were written on both their sides; on the one side and on the other were they written.

15. Mose wandte sich und stieg vom Berge und hatte zwei Tafeln des Zeugnisses in seiner Hand, die waren beschrieben auf beiden Seiten.

15. Y volvióse Moisés, y descendió del monte trayendo en su mano las dos tablas del testimonio, las tablas escritas por sus ambas partes: de una parte y de otra estaban escritas.

15 И обратился и сошел Моисей с горы; в руке его были двескрижали откровения, на которых написано было с обеих сторон: и на той и на другой стороне написано было;

16. Ja taulut olivat Jumalan tekemät, ja kirjoitus oli Jumalan kirjoitusta, joka oli tauluihin kaiverrettu.

16. Ja taulut olivat Jumalan teko: ja kirjoitus oli myös Jumalan kirjoitus, kaivettu tauluihin.

16. Ja taulut olit Jumalan teco ja kirjoitus oli myös Jumalan kirjoitus caiwettu tauluin.

16 And the tablets were the work of God and the writing was the writing of God, engraved upon the tablets.

16. And the tables were the work of God, and the writing was the writing of God, graven upon the tables.

16. Und Gott hatte sie selbst gemacht und selber die Schrift eingegraben.

16. Y las tablas eran obra de Dios, y la escritura era escritura de Dios grabada sobre las tablas.

16 скрижали были дело Божие, и письмена, начертанные на скрижалях, были письмена Божии.

17. Kun Joosua kuuli kansan huudon, sen melutessa, sanoi hän Moosekselle: Sotahuuto kuuluu leiristä.

17. Koska Josua kuuli kansan huudon, sanoi hän Mosekselle: sodan ääni leirissä.

17. Cosca Josua cuuli Canssan huudon että he riemuidzit sanoi hän Mosexelle: Sodan meteli on leiris.

17 And when Joshua heard the noise of the people as they shouted, he said to Moses, There is a noise of war in the camp.

17. And when Joshua heard the noise of the people as they shouted, he said unto Moses, There is a noise of war in the camp.

17. Da nun Josua hörte des Volks Geschrei, daß sie jauchzten, sprach er zu Mose: Es ist ein Geschrei im Lager wie im Streit.

17. Y oyendo Josué la voz del pueblo que gritaba, dijo a Moisés: Alarido de pelea hay en el campo.

17 И услышал Иисус голос народа шумящего и сказал Моисею: военный крик в стане.

18. Mutta tämä vastasi: Se ei ole voittajien huutoa, eikä se ole voitettujen huutoa; minä kuulen laulua.

18. Hän vastasi: ei se ole voittajain, eikä voitettuiden huuto: minä kuulen veisaajain äänen.

18. Hän wastais: ei se ole woittaitten eikä woitettuiden huuto mutta minä cuulen hyppäwäisten weisun änen.

18 And he said, It is not the voice of those who shout for mastery, neither is it the voice of those who cry for being overcome, but the noise of those who sing I hear.

18. And he said, It is not the voice of them that shout for mastery, neither is it the voice of them that cry for being overcome: but the noise of them that sing do I hear.

18. Er antwortete: Es ist nicht ein Geschrei gegeneinander derer, die obliegen und unterliegen, sondern ich höre ein Geschrei eines Singetanzes.

18. Y él respondió: No es alarido de respuesta de fuertes, ni alarido de respuesta de flacos: alarido de cantar oigo yo.

18 Но Моисей сказал: это не крик побеждающих и не вопль поражаемых; я слышу голос поющих.

19. Ja kun Mooses lähestyi leiriä ja näki vasikan ja karkelon, niin hänen vihansa syttyi, ja hän heitti taulut käsistänsä ja murskasi ne vuoren juurella.

19. Ja koska hän lähestyi leiriä, näki hän vasikan ja hypyn. Ja Moseksen viha julmistui, ja heitti pois käsistänsä taulut, ja löi ne rikki vuoren alla.

19. Ja cosca hän lähestyi leiriä näki hän wasican ja hypyn. Ja Mosexen wiha julmistui ja heitti pois käsistäns taulut ja löi ricki wuoren alla.

19 And it happened, as soon as he came near to the camp, that he saw the calf and the dancing. And Moses' anger grew hot and he cast the tablets out of his hands and broke them beneath the mountain.

19. And it came to pass, as soon as he came nigh unto the camp, that he saw the calf, and the dancing: and Moses' anger waxed hot, and he cast the tables out of his hands, and brake them beneath the mount.

19. Als er aber nahe zum Lager kam und das Kalb und den Reigen sah, ergrimmte er mit Zorn und warf die Tafeln aus seiner Hand und zerbrach sie unten am Berge

19. Y aconteció, que como él llegó al campo, y vió el becerro, y las danzas, el furor se le encendió a Moisés, y arrojó las tablas de sus manos, y quebrólas al pié del monte.

19 Когда же он приблизился к стану и увидел тельца и пляски, тогда он воспламенился гневом и бросил из рук своих скрижали и разбил их под горою;

20. Senjälkeen hän otti vasikan, jonka he olivat tehneet, poltti sen tulessa ja rouhensi sen hienoksi ja hajotti veteen ja juotti sen israelilaisille.

20. Hän otti myös vasikan, jonka he tehneet olivat, ja poltti tulella, ja musersi sen tuhaksi; sitte hajoitti hän sen veteen, ja antoi sen Israelin lasten juoda.

20. Hän otti myös wasican jonga he tehnet olit ja poltti tulella ja musersi sen tuhwaxi sijtte hän secoitti sen weteen ja andoi sen Israelin lasten juoda.

20 And he took the calf which they had made and burnt it with fire and ground it to powder and scattered it upon the water and made the sons of Israel drink of it.

20. And he took the calf which they had made, and burnt it in the fire, and ground it to powder, and strawed it upon the water, and made the children of Israel drink of it.

20. und nahm das Kalb, das sie gemacht hatten, und zerschmelzte es mit Feuer und zermalmte es zu Pulver und stäubte es aufs Wasser und gab's den Kindern Israel zu trinken

20. Y tomó el becerro que habían hecho, y quemólo en el fuego, y moliólo hasta volverlo en polvos, y esparció los polvos sobre las aguas, y diólo a beber a los hijos de Israel.

20 и взял тельца, которого они сделали, и сжег его в огне, и стер в прах, и рассыпал по воде, и дал ее пить сынам Израилевым.

21. Ja Mooses sanoi Aaronille: Mitä tämä kansa on tehnyt sinulle, kun olet saattanut heidät näin suureen syntiin?

21. Ja Moses sanoi Aaronille: mitä tämä kansa on sinulle tehnyt, ettäs niin suuren rikoksen saatit heidän päällensä?

21. Ja Moses sanoi Aaronille: mitä tämä Canssa on sinun tehnyt ettäs nijn suuren ricoxen saatit heidän päällens?

21 And Moses said to Aaron, What did this people do to you, that you have brought a great sin upon them?

21. And Moses said unto Aaron, What did this people unto thee, that thou hast brought so great a sin upon them?

21. und sprach zu Aaron: Was hat dir das Volk getan, daß du eine so große Sünde über sie gebracht hast?

21. Y dijo Moisés a Aarón: ¿Qué te ha hecho este pueblo, que has traido sobre él tan gran pecado?

21 И сказал Моисей Аарону: что сделал тебе народ сей, что ты ввел его в грех великий?

22. Aaron vastasi: Älköön herrani viha syttykö; sinä tiedät itse, että tämä kansa on paha.

22. Ja Aaron sanoi: älköön minun herrani viha julmistuko: sinä tiedät, että tämä kansa on pahuudessa.

22. Aaron sanoi: älkön minun herrani wiha julmistuco sinä tiedät että tämä Canssa on paha.

22 And Aaron said, Do not let the anger of my lord grow hot. You know the people, that they are set on evil.

22. And Aaron said, Let not the anger of my lord wax hot: thou knowest the people, that they are set on mischief.

22. Aaron sprach: Mein Herr lasse seinen Zorn nicht ergrimmen. Du weißt, daß dies Volk böse ist.

22. Y respondió Aarón: No se enoje mi señor, tú conoces el pueblo, que es inclinado a mal:

22 Но Аарон сказал: да не возгорается гнев господина моего; ты знаешь этот народ, что он буйный.

23. He sanoivat minulle: 'Tee meille jumala, joka käy meidän edellämme; sillä emme tiedä, mitä on tapahtunut Moosekselle, tälle miehelle, joka johdatti meidät Egyptin maasta.'

23. He sanoivat minulle: tee meille jumalia, jotka meidän edellemme kävisivät; sillä emme tiedä, mitä tälle miehelle Mosekselle tapahtunut on, joka meidän Egyptin maalta johdatti.

23. He sanoit minulle: tee meille jumalita jotca meidän edelläm käywät: sillä en me tiedä mitä tälle miehelle Mosexelle tapahtunut on joca meidän Egyptin maalda johdatti.

23 For they said to me, Make gods for us, which will go before us. For as for this Moses, the man who brought us up out of the land of Egypt, we do not know what has become of him.

23. For they said unto me, Make us gods, which shall go before us: for as for this Moses, the man that brought us up out of the land of Egypt, we wot not what is become of him.

23. Sie sprachen zu mir: Mache uns Götter, die vor uns her gehen; denn wir wissen nicht, wie es diesem Manne Mose geht, der uns aus Ägyptenland geführt hat.

23. Porque me dijeron: Háznos dioses que vayan delante de nosotros; que a este Moisés, el varón que nos sacó de tierra de Egipto, no sabemos que le ha acontecido.

23 Они сказали мне: сделай нам бога, который шел бы перед нами; ибо сМоисеем, с этим человеком, который вывел нас из земли Египетской, не знаем, что сделалось.

24. Niin minä sanoin heille: 'Jolla on kultaa, irroittakoon sen yltänsä'; ja he antoivat sen minulle. Ja minä heitin sen tuleen, ja siitä tuli tämä vasikka.

24. Joille minä sanoin: jolla on kultaa, reväiskään sen pois; ja he antoivat sen minulle, ja minä heitin sen tuleen, ja siitä tuli tämä vasikka.

24. Joille minä sanoin: jolla on culda rewäiskän sen pois ja andacan minulle ja minä heitin sen tuleen ja sijtä tuli tämä wasicka.

24 And I said to them, Whoever has any gold, let them break it off. So they gave it to me and I cast it into the fire and there came out this calf.

24. And I said unto them, Whosoever hath any gold, let them break it off. So they gave it me: then I cast it into the fire, and there came out this calf.

24. Ich sprach zu ihnen: Wer Gold hat, der reiß es ab und gebe es mir. Und ich warf's ins Feuer; daraus ist das Kalb geworden.

24. Y yo les respondí: ¿Quién tiene oro? apartádlo. Y diéronmelo, y echélo en el fuego, y salió este becerro.

24 И я сказал им: у кого есть золото, снимите с себя. и отдали мне; я бросил его в огонь, и вышел этот телец.

25. Kun Mooses näki, että kansa oli kurittomuuden vallassa, koska Aaron oli päästänyt heidät kurittomuuden valtaan, vahingoniloksi heidän vihollisillensa,

25. Kun Moses näki, että kansa oli paljastettu; sillä Aaron oli heidän paljastanut häväistykseksi heidän vihollisillensa,

25. COsca Moses näki että Canssa oli paljas ( sillä Aaron oli heidän paljastanut häwäistyxexi heidän wiholisillens )

25 And when Moses saw that the people were broken loose, (for Aaron had let them loose for a whisper among their enemies,)

25. And when Moses saw that the people were naked; (for Aaron had made them naked unto their shame among their enemies:)

25. Da nun Mose sah, daß das Volk zuchtlos geworden war (denn Aaron hatte sie zuchtlos gemacht, zum Geschwätz bei ihren Widersachern),

25. Y viendo Moisés el pueblo, que estaba desnudo, (porque Aarón le había desnudado para vergüenza entre sus enemigos,)

25 Моисей увидел, что это народ необузданный, ибо Аарон допустил его до необузданности, к посрамлению пред врагами его.

26. niin Mooses seisahtui leirin portille ja huusi: Joka on Herran oma, se tulkoon minun luokseni. Silloin kokoontuivat hänen luoksensa kaikki leeviläiset.

26. Niin Moses seisoi leirin portissa ja sanoi: joka on Herran oma, se tulkaan minun tyköni; niin kokoontuivat hänen tykönsä kaikki Levin pojat,

26. Nijn Moses astui leirin porttijn ja sanoi: joca on HERran oma se tulcan minun tygöni: nijn cocounsit hänen tygöns caicki Lewin pojat.

26 then Moses stood in the gate of the camp and said, Whoever is on Jehovah's side, come to me. And all the sons of Levi gathered themselves together to him.

26. Then Moses stood in the gate of the camp, and said, Who is on the LORD'S side? let him come unto me. And all the sons of Levi gathered themselves together unto him.

26. trat er an das Tor des Lagers und sprach: Her zu mir, wer dem HERRN angehört! Da sammelten sich zu ihm alle Kinder Levi.

26. Púsose Moisés a la puerta del real, y dijo: ¿Quién es de Jehová? Venga conmigo. Y juntáronse con él todos los hijos de Leví.

26 И стал Моисей в воротах стана и сказал: кто Господень, – ко мне!И собрались к нему все сыны Левиины.

27. Ja hän sanoi heille: Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: 'Jokainen sitokoon miekkansa vyölleen. Käykää sitten edestakaisin leirin halki portista porttiin ja tappakaa jokainen, olkoon vaikka oma veli, ystävä tai sukulainen.'

27. Joille hän sanoi: näin sanoo Herra Israelin Jumala: jokainen sitokaan miekan kupeillensa: vaeltakaat lävitse, ja palaitkaat portista niin porttiin leirissä, ja tappakaat itsekukin veljensä, ja kukin ystävänsä, ja kukin lähimmäisensä.

27. Joille hän sanoi: näin sano HERra Israelin Jumala: jocainen sitocan miecan cupeillens waeldacat läpidze ja palaitcat portist nijn porttijn leirisä ja tappacan idzecukin weljens ja idzecukin ystäwäns ja idzecukin lähimmäisens.

27 And he said to them, Jehovah says thus, the God of Israel, Put every man his sword upon his thigh and go to and fro from gate to gate throughout the camp and kill* every man his brother and every man his companion and every man his neighbor.

27. And he said unto them, Thus saith the LORD God of Israel, Put every man his sword by his side, and go in and out from gate to gate throughout the camp, and slay every man his brother, and every man his companion, and every man his neighbour.

27. Und er sprach zu ihnen: So spricht der HERR, der Gott Israels: Gürte ein jeglicher sein Schwert um seine Lenden und durchgehet hin und zurück von einem Tor zum andern das Lager, und erwürge ein jeglicher seinen Bruder, Freund und Nächsten.

27. Y él les dijo: Así dijo Jehová, el Dios de Israel: Ponéd cada uno su espada sobre su muslo: pasád y volvéd de puerta a puerta por el campo, y matád cada uno a su hermano, y a su amigo, y a su pariente.

27 И он сказал им: так говорит Господь Бог Израилев: возложите каждый свой меч на бедро свое, пройдите по стану от ворот до ворот и обратно, и убивайте каждый брата своего, каждый друга своего, каждый ближнего своего.

28. Niin leeviläiset tekivät Mooseksen käskyn mukaan; ja sinä päivänä kaatui kansaa noin kolmetuhatta miestä.

28. Niin Levin pojat tekivät Moseksen käskyn jälkeen: ja sinä päivänä lankesi kansasta liki kolmetuhatta miestä.

28. Nijn Lewin pojat teit Mosexen käskyn jälken. Ja sinä päiwänä langeis Canssasta liki colmetuhatta miestä.

28 And the sons of Levi did according to the word of Moses. And there fell of the people that day about three thousand men.

28. And the children of Levi did according to the word of Moses: and there fell of the people that day about three thousand men.

28. Die Kinder Levi taten, wie ihnen Mose gesagt hatte; und fielen des Tages vom Volk dreitausend Mann.

28. Y los hijos de Leví lo hicieron conforme al dicho de Moisés, y cayeron del pueblo en aquel día como tres mil hombres.

28 И сделали сыны Левиины по слову Моисея: и пало в тот день из народа около трех тысяч человек.

29. Ja Mooses sanoi: Koska te nyt olette olleet omia poikianne ja veljiänne vastaan, niin vihkiytykää tänä päivänä Herran palvelukseen, että hän tänä päivänä antaisi siunauksen teille.

29. Moses sanoi: pyhittäkäät tänäpänä teidän kätenne Herralle, itsekukin pojassansa ja veljessänsä, että hän tänäpänä antais teille siunauksen.

29. Moses sanoi: Täyttäkät tänäpänä teidän käten HERralle idzecukin pojasans ja weljesäns että hän tänäpänä andais teille siunauxen.

29 And Moses said, Consecrate yourselves today to Jehovah, yes, every man against his son and against his brother, that he may bestow upon you* a blessing this day.

29. For Moses had said, Consecrate yourselves to day to the LORD, even every man upon his son, and upon his brother; that he may bestow upon you a blessing this day.

29. Da sprach Mose: Füllet heute eure Hände dem HERRN, ein jeglicher an seinem Sohn und Bruder, daß heute über euch der Segen gegeben werde.

29. Entónces Moisés dijo: Hoy os habéis consagrado a Jehová, porque cada uno se ha consagrado en su hijo, y en su hermano, para que él dé hoy sobre vosotros bendición.

29 Ибо Моисей сказал: сегодня посвятите руки ваши Господу, каждый в сыне своем и брате своем, да ниспошлет Он вам сегодня благословение.

30. Seuraavana päivänä Mooses sanoi kansalle: Te olette tehneet suuren synnin. Minä nousen nyt Herran tykö — jos ehkä voisin sovittaa teidän rikoksenne.

30. Toisna päivänä sanoi Moses kansalle: te olette tehneet suuren synnin; ja nyt minä astun ylös Herran tykö, jos minä mitämaks taidan sovittaa teidän rikoksenne.

30. TOisna päiwänä sanoi Moses Canssalle: te oletta tehnet suuren pahan: nyt minä astun ylös HERran tygö jos minä lepytän teidän ricoxen.

30 And it happened on the morrow, that Moses said to the people, You* have sinned a great sin. And now I will go up to Jehovah, perhaps I will make atonement for your* sin.

30. And it came to pass on the morrow, that Moses said unto the people, Ye have sinned a great sin: and now I will go up unto the LORD; peradventure I shall make an atonement for your sin.

30. Des Morgens sprach Mose zum Volk: Ihr habt eine große Sünde getan; nun will ich hinaufsteigen zu dem HERRN, ob ich vielleicht eure Sünde versöhnen möge.

30. Y aconteció que el día siguiente Moisés dijo al pueblo: Vosotros habéis pecado un gran pecado: mas yo subiré ahora a Jehová, quizá le aplacaré sobre vuestro pecado.

30 На другой день сказал Моисей народу: вы сделали великий грех; итак я взойду к Господу, не заглажу ли греха вашего.

31. Ja Mooses palasi Herran tykö ja sanoi: Voi, tämä kansa on tehnyt suuren synnin! He ovat tehneet itselleen jumalan kullasta.

31. Niin Moses palasi Herran tykö, ja sanoi: minä rukoilen; tämä kansa teki suuren synnin, ja he tekivät itsellensä kultaisia jumalia.

31. Nijn Moses palais HERran tygö ja sanoi: minä rucoilen tämä Canssa teki suuren synnin: sillä he teit idzellens cullaisita jumalita.

31 And Moses returned to Jehovah and said, Oh, this people have sinned a great sin and have made gods of gold for them.

31. And Moses returned unto the LORD, and said, Oh, this people have sinned a great sin, and have made them gods of gold.

31. Als nun Mose wieder zum HERRN kam, sprach er: Ach, das Volk hat eine große Sünde getan, und sie haben sich goldene Götter gemacht.

31. Entónces volvió Moisés a Jehová, y dijo: Yo te ruego: este pueblo ha pecado un pecado grande, porque se hicieron dioses de oro,

31 И возвратился Моисей к Господу и сказал: о, народ сей сделал великий грех: сделал себе золотого бога;

32. Jospa nyt antaisit heidän rikoksensa anteeksi! Mutta jos et, niin pyyhi minut pois kirjastasi, johon kirjoitat.

32. Nyt siis anna heidän rikoksensa anteeksi; mutta jollei, niin pyyhi minut nyt pois sinun kirjastas, jonkas kirjoittanut olet.

32. Nyt sijs anna heidän ricoxens andexi mutta jolleica nijn pyhi minua pois sinun kirjastas jongas kirjoittanut olet.

32 Yet now, if you will forgive their sin — and if not, I beseech you, blot me out of your book which you have written.

32. Yet now, if thou wilt forgive their sin--; and if not, blot me, I pray thee, out of thy book which thou hast written.

32. Nun vergib ihnen ihre Sünde; wo nicht, so tilge mich auch aus deinem Buch, das du geschrieben hast.

32. Que perdones ahora su pecado, y si no, ráeme ahora de tu libro, que has escrito.

32 прости им грех их, а если нет, то изгладь и меня из книги Твоей, в которую Ты вписал.

33. Mutta Herra vastasi Moosekselle: Joka on tehnyt syntiä minua vastaan, sen minä pyyhin pois kirjastani.

33. Ja Herra sanoi Mosekselle: joka minua vastaan syntiä tekee, sen minä pyyhin minun kirjastani.

33. Ja HERra sanoi Mosexelle: Cuinga? Joca minua wastan ricko sen minä pyhin minun kirjastani.

33 And Jehovah said to Moses, Whoever has sinned against me, him will I blot out of my book.

33. And the LORD said unto Moses, Whosoever hath sinned against me, him will I blot out of my book.

33. Der HERR sprach zu Mose: Was? Ich will den aus meinem Buch tilgen, der an mir sündigt.

33. Y Jehová respondió a Moisés: Al que pecare contra mí, a este raeré yo de mi libro.

33 Господь сказал Моисею: того, кто согрешил предо Мною, изглажу из книги Моей;

34. Mene nyt ja johdata kansa siihen paikkaan, josta minä olen sinulle puhunut; katso, minun enkelini käy sinun edelläsi. Mutta kostoni päivänä minä kostan heille heidän rikoksensa.

34. Niin mene sinä nyt, ja johdata kansa sille sialle, josta minä olen sinulle puhunut: Katsos, minun enkelini käy sinun edelläs. Mutta minun etsikkopäivänäni kostan minä heidän rikoksensa.

34. Nijn mene sijs nyt ja johdata Canssa sille sialle josta minä olen sinulle puhunut: Cadzos minun Engelin käy sinun edelläs. Mutta sinä minun edzickopäiwäni costan minä heidän ricoxens.

34 And now go, lead the people to the place of which I have spoken to you. Behold, my messenger will go before you. Nevertheless in the day when I visit, I will visit their sin upon them.

34. Therefore now go, lead the people unto the place of which I have spoken unto thee: behold, mine Angel shall go before thee: nevertheless in the day when I visit I will visit their sin upon them.

34. So gehe nun hin und führe das Volk, dahin ich dir gesagt habe. Siehe, mein Engel soll vor dir her gehen. Ich werde ihre Sünde wohl heimsuchen, wenn meine Zeit kommt heimzusuchen.

34. Vé pues ahora, lleva a este pueblo donde te he dicho: he aquí, mi ángel irá delante de tí, que en el día de mi visitación yo visitaré en ellos su pecado.

34 итак, иди, веди народ сей, куда Я сказал тебе; вот Ангел Мой пойдет пред тобою, и в день посещения Моего Я посещу их за грех их.

35. Niin Herra rankaisi kansaa, koska he olivat teettäneet vasikan, jonka Aaron teki.

35. Ja niin löi Herra kansaa; että he olivat tehneet vasikan, jonka Aaron teki.

35. Ja nijn rangais HERra Canssa että he olit tehnet wasican jonga Aaron heille teki.

35 And Jehovah killed* the people, because they made the calf, which Aaron made.

35. And the LORD plagued the people, because they made the calf, which Aaron made.

35. Also strafte der HERR das Volk, daß sie das Kalb hatten gemacht, welches Aaron gemacht hatte.

35. E hirió Jehová al pueblo, porque habían hecho el becerro que hizo Aarón.

35 И поразил Господь народ за сделанного тельца, которого сделал Аарон.