15 luku

Israelilaisten kiitosvirsi. Kansa napisee Maarassa. Tulo Eelimiin.

1. Silloin Mooses ja israelilaiset veisasivat Herralle tämän virren; he sanoivat näin: Minä veisaan Herralle, sillä hän on ylen korkea; hevoset ja miehet hän mereen syöksi.

1. Silloin veisasi Moses ja Israelin lapset Herralle tämän virren, ja sanoivat: Minä veisaan Herralle, sillä hän on sangen jalon työn tehnyt, hevosen ja miehen hän mereen syöksi.

1. SIlloin weisais Moses ja Israelin lapset HERralle tämän wirren ja sanoit: Minä weisan HERralle sillä hän on sangen jalon työn tehnyt hewoisen ja waunun hän mereen syöxi.

1. Silloin weisasi Moses ia Israelin Lapset HERRALLE temem weisun/ ia sanoit. MIne tadon HERRALLE weisata/ Sille hen on Cunnialisen Töön tehnyt/ Hingistit ia Rattat hen Merehen sööxi. (Silloin weisasi Moses ja Israelin lapset HERRALLE tämän weisun/ ja sanoit. Minä tahdon HERRALLE weisata/ Sillä hän on kunniallisen työn tehnyt/ Hingistit ja rattaat hän merehen syöksi.)

1 Then Moses and the sons of Israel sang this song to Jehovah and spoke, saying, I will sing to Jehovah, because he has triumphed gloriously. The horse and his rider he has thrown into the sea.

1. Then sang Moses and the children of Israel this song unto the LORD, and spake, saying, I will sing unto the LORD, for he hath triumphed gloriously: the horse and his rider hath he thrown into the sea.

1. Da sang Mose und die Kinder Israel dies Lied dem HERRN und sprachen: Ich will dem HERRN singen, denn er hat eine herrliche Tat getan; Roß und Mann hat er ins Meer gestürzt.

1. ENTÓNCES cantó Moisés y los hijos de Israel esta canción a Jehová, y dijeron: Yo cantaré a Jehová, porque se ha magnificado grandemente, echando en la mar al caballo y al que subía en él.

1 Пою Господу, ибо Он высоко превознесся; коня и всадника его ввергнул в море.

2. Herra on minun väkevyyteni ja ylistysvirteni, ja hänestä tuli minulle pelastus. Hän on minun Jumalani, ja minä ylistän häntä, hän on minun isäni Jumala, ja minä kunnioitan häntä.

2. Herra on minun väkevyyteni ja kiitosvirteni, ja on minun autuuteni. Hän on minun Jumalani, ja minä rakennan hänelle majan, hän on minun Isäni Jumala, ja minä ylistän häntä.

2. HERra on minun wäkewyten ja kijtoswirten ja on minun autuuden. Hän on minun Jumalan ja minä cunnioitan händä hän on minun Isäni Jumala ja minä ylistän händä.

2. HERRA on minun Wäkewythen ia Kijtoswirthen/ ia ombi minun Terueythen. Se on minun Jumalan/ Mine tadhon hende cunnioitta/ Hen on minun Iseni Jumala ia mine tadhon hende yliste. (HERRA on minun wäkewyyteni ja kiitoswirteni/ ja ompi minun terweyteni. Se on minun Jumalani/ Minä tahdon häntä kunnioittaa/ Hän on minun Isäni Jumala ja minä tahdon häntä ylistää.)

2 Jehovah is my strength and song and he has become my salvation. This is my God and I will praise him, my father's God and I will exalt him.

2. The LORD is my strength and song, and he is become my salvation: he is my God, and I will prepare him an habitation; my father's God, and I will exalt him.

2. Der HERR ist meine Stärke und mein Lobgesang und ist mein Heil. Das ist mein Gott, ich will ihn preisen; er ist meines Vaters Gott, ich will ihn erheben.

2. Jehová es mi fortaleza, y mi canción, el cual me es por salud: este es mi Dios, y a este adoraré: Dios de mi padre, y a este ensalzaré.

2 Господь крепость моя и слава моя, Он был мне спасением. Он Бог мой, и прославлю Его; Бог отца моего, и превознесу Его.

3. Herra on sotasankari, Herra on hänen nimensä.

3. Herra on äsken sotamies: Herra on hänen nimensä.

3. HERra on äsken sotamies HERra on hänen nimens.

3. HERRA ombi se oikia Sotamies/ HERRA ombi henen Nimense. (HERRA ompi se oikea sotamies/ HERRA ompi hänen nimensä.)

3 Jehovah is a man of war. Jehovah is his name.

3. The LORD is a man of war: the LORD is his name.

3. Der HERR ist der rechte Kriegsmann; HERR ist sein Name.

3. Jehová, varón de guerra: Jehová es su nombre.

3 Господь муж брани, Иегова имя Ему.

4. Faraon vaunut ja hänen sotajoukkonsa hän suisti mereen, hänen valitut vaunusoturinsa hukkuivat Kaislamereen.

4. Pharaon vaunut ja hänen sotaväkensä syöksi hän mereen. Hänen valitut päämiehensä ovat upotetut Punaiseen mereen.

4. Pharaon waunut ja hänen sotawäkens syöxi hän mereen. Hänen walitut päämiehens owat upotetut punaiseen mereen.

4. Pharaonin Rattat/ ia henen wäens hen sööxi merehen. Henen vlgoswalitut päruchtinans ouat vpotetut sihen punaisen mereen. (Pharaon rattaat/ ja hänen wäkensä hän syöksi merehen. Hänen uloswalitut pääruhtinaansa owat upotetut siihen Punaiseen Mereen.)

4 Pharaoh's chariots and his army he has cast into the sea and his chosen captains are sunk in the Red Sea.

4. Pharaoh's chariots and his host hath he cast into the sea: his chosen captains also are drowned in the Red sea.

4. Die Wagen Pharaos und seine Macht warf er ins Meer; seine auserwählten Hauptleute versanken im Schilfmeer.

4. Los carros de Faraón, y a su ejército echó en la mar, y sus escogidos príncipes fueron hundidos en el mar Bermejo.

4 Колесницы фараона и войско его ввергнул Он в море, и избранные военачальники его потонули в Чермном море.

5. Syvyys peitti heidät; he vajosivat pohjaan niinkuin kivi.

5. Syvyys on heitä peittänyt, ja vajosivat pohjaan, niinkuin kivi.

5. Sywyys on heitä peittänyt ja wajoisit pohjaan nijncuin kiwi.

5. Sywyys on heite peittenyt/ he vaioit pohian ninquin kiui. (Sywyys on heitä peittänyt/ he wajosit pohjaan niinkuin kiwi)

5 The depths cover them. They went down into the depths like a stone.

5. The depths have covered them: they sank into the bottom as a stone.

5. Die Tiefe hat sie bedeckt; sie fielen zu Grund wie die Steine.

5. Los abismos los cubrieron, como una piedra, descendieron a los profundos.

5 Пучины покрыли их: они пошли в глубину, как камень.

6. Sinun oikea kätesi, Herra, sinä voimassa jalo, sinun oikea kätesi, Herra, murskaa vihollisen.

6. Herra, sinun oikia kätes osotti hänensä voimalliseksi väkevyydessä: Herra, sinun oikia kätes on lyönyt vihollisen.

6. HERra sinun oikia kätes teke suuren ihmen HERra sinun oikia kätes on lyönyt wiholisen.

6. HERRA sinun oikia kätes teke swren ihmen/ HERRA sinun oikia kätes on löönyt wiholiset. (HERRA sinun oikea kätesi tekee suuren ihmeen/ HERRA sinun oikea kätesi on lyönyt wiholliset.)

6 Your right hand, O Jehovah, is glorious in power. Your right hand, O Jehovah, dashes the enemy in pieces.

6. Thy right hand, O LORD, is become glorious in power: thy right hand, O LORD, hath dashed in pieces the enemy.

6. HERR, deine rechte Hand tut große Wunder; HERR, deine rechte Hand hat die Feinde zerschlagen.

6. Tu diestra, oh Jehová, ha sido magnificada en fortaleza; tu diestra, oh Jehová, ha quebrantado al enemigo.

6 Десница Твоя, Господи, прославилась силою; десница Твоя, Господи, сразила врага.

7. Valtasuuruudessasi sinä kukistat vastustajasi. Sinä päästät vihasi valloilleen, ja se kuluttaa heidät niinkuin korret.

7. Ja sinun suurella kunniallas olet sinä sinun vihollises kukistanut, sillä koska sinä lähetit hirmuisuutes, kulutti se heidät niinkuin korren.

7. Ja sinun suurella cunniallas olet sinä sinun wiholises cukistanut Sillä cosca sinä lähetit hirmuisudes culutti se heidän nijncuin corren.

7. Ja sinun swrella Cunniallas/ sine olet ne sinun wastanseisoias cukistanut. Sille cosca sine annoit vlostulla sinun hirmusudhes/ culutti se heidhet ninquin cordhen. (Ja sinun suurella kunniallasi/ Sinä ole ne sinun wastaan seisojasi kukistanut. Sillä koska sinä annoit ulostulla sinun hirmuisuutesi/ kulutti se heidät niinkuin korren.)

7 And in the greatness of your excellency you overthrow those who rise up against you. You send forth your wrath, it consumes them as stubble.

7. And in the greatness of thine excellency thou hast overthrown them that rose up against thee: thou sentest forth thy wrath, which consumed them as stubble.

7. Und mit deiner großen Herrlichkeit hast du deine Widersacher gestürzt; denn da du deinen Grimm ausließest, verzehrte er sie wie Stoppeln.

7. Y con la multitud de tu grandeza has trastornado a los que se levantaron contra tí: enviaste tu furor, el cual los tragó como a hojarasca.

7 Величием славы Твоей Ты низложил восставших против Тебя. Ты послалгнев Твой, и он попалил их, как солому.

8. Ja sinun vihasi puhalluksesta kasaantuivat vedet, laineet seisahtuivat roukkioiksi, syvyyden aallot hyytyivät keskelle merta.

8. Ja sinun vihas puhalluksen kautta kokoontuivat vedet; ja virrat seisoivat niinkuin roukkioissa, syvyydet niinkuin hyytyivät keskelle merta.

8. Sinun puhaldamises cautta cocounsit wedet ja wirrat seisoit rouckioisa: sywydet cocounsit keskellä merta.

8. Ja sinun Twlispäs cautta/ ylesannoit wedhet heidhens/ ia wirtauaiset wedhet piseinyt/ Ne sywydhet culieskelit toinen toisestans keskelle mertä. (Ja sinun tuulispääsi kautta / ylösannoit wedet heidänsä/ ja wirtaawaiset wedet pisälnyt/ Ne sywyydet kuljeskelit toinen toisestansa keskelle merta.)

8 And with the blast of your nostrils the waters were piled up. The flowing waters stood up as a heap. The depths were congealed in the heart of the sea.

8. And with the blast of thy nostrils the waters were gathered together, the floods stood upright as an heap, and the depths were congealed in the heart of the sea.

8. Durch dein Blasen taten sich die Wasser empor, und die Fluten standen in Haufen; die Tiefe wallte voneinander mitten im Meer.

8. Con el soplo de tus narices las aguas se amontonaron; paráronse las corrientes, como en un montón; los abismos se cuajaron en medio de la mar:

8 От дуновения Твоего расступились воды, влага стала, как стена, огустели пучины в сердце моря.

9. Vihollinen sanoi: 'Minä ajan takaa, minä saavutan heidät, minä jaan saaliin ja tyydytän heissä kostonhimoni; minä paljastan miekkani, minun käteni hävittää heidät.'

9. Vihollinen sanoi: minä ajan takaa ja saavutan heitä, ja saalista jaan, ja heihin minun mieleni jäähdytän: minä vedän ulos miekkani, ja minun käteni pitää heitä hukuttaman.

9. Wiholinen sanoi: minä ajan taca ja saawutan heitä ja saalista jaan ja heihin minun mieleni jähdytän: minä wedän ulos minun mieckani ja minun käteni pitä heitä hucuttaman.

9. Se wiholinen sanoi/ mine tadhon heite tacaaia/ ia käsitte/ ia Saalist iaca/ ia heihin minun mieleni sammutta. Mine vloswedhän minun Mieckan/ ia minun käten pite heite mestaman. (Se wihollinen sanoi/ minä tahdon heitä takaa ajaa/ ja käsittää / ja saalista jakaa/ ja heihin minun mieleni sammuttaa. Minä uloswedän minun miekkani/ ja minun käteni pitää heitä mestaamaan.)

9 The enemy said, I will pursue, I will overtake, I will divide the spoil, my desire will be satisfied upon them. I will draw my sword, my hand will destroy them.

9. The enemy said, I will pursue, I will overtake, I will divide the spoil; my lust shall be satisfied upon them; I will draw my sword, my hand shall destroy them.

9. Der Feind gedachte: Ich will nachjagen und erhaschen und den Raub austeilen und meinen Mut an ihnen kühlen; ich will mein Schwert ausziehen, und meine Hand soll sie verderben.

9. El enemigo dijo: Perseguiré, prenderé, repartiré despojos, mi alma se henchirá de ellos: sacaré mi espada, destruirlos ha mi mano.

9 Враг сказал: погонюсь, настигну, разделю добычу; насытится ими душа моя, обнажу меч мой, истребитих рука моя.

10. Sinun tuulesi puhalsi, ja meri peitti heidät; he upposivat valtavesiin niinkuin lyijy.

10. Silloin sinun tuules puhalsi, ja meri peitti heidät, ja he pohjaan vajosivat, niinkuin lyijy, väkevissä vesissä.

10. Silloin sinun tuules puhalsi ja meri heitä peitti ja he pohjaan wajoisit nijncuin Blyjy wäkewis wesis.

10. Silloin sinun Twles puhalsi/ ia Meri heite peitti/ Ja he waioit ninquin Siantina wäkewise wesis. (Silloin sinun tuulesi puhalsi/ ja meri heitä peitti/ Ja he wajoit niinkuin siantina wäkewissä wesissä.)

10 You did blow with your wind, the sea covered them. They sank as lead in the mighty waters.

10. Thou didst blow with thy wind, the sea covered them: they sank as lead in the mighty waters.

10. Da ließest du deinen Wind blasen und das Meer bedeckte sie, und sie sanken unter wie Blei im mächtigen Wasser.

10. Soplaste con tu viento, cubriólos la mar: hundiéronse como plomo en las vehementes aguas.

10 Ты дунул духом Твоим, и покрыло их море: они погрузились, как свинец, в великих водах.

11. Herra, kuka on sinun vertaisesi jumalien joukossa! Kuka on sinun vertaisesi, sinä pyhyydessä jalo; sinä ylistettävissä teoissa peljättävä, sinä ihmeitten tekijä!

11. Herra, kuka on sinun vertas jumalten seassa? Kuka on sinun kaltaises, joka olet niin korkia ja pyhä, hirmullinen, kiitettävä ja ihmetten tekiä?

11. HERra cuca on sinun wertas jumalten seas? cuca on sinun caltaises joca olet nijn jalo ja pyhä: hirmullinen kijtettäpä ja ihmetten tekiä.

11. HERRA/ cuca on sinun wertas Jumaloitten seas ? Cuca ombi sinun caltaises/ ioca olet nin ialo/ Pyhe ia hirmulinen/ kitettäpe/ ia Ihmecten Tekiä? (HERRA/ kuka on sinun wertasi jumaloitten seassa? Kuka ompi sinun kaltaisesi/ joka olet niin jalo/ Pyhä ja hirmullinen/ kiitettäwä/ ja ihmeitten tekijä?)

11 Who is like you, O Jehovah, among the gods? Who is like you, glorious in holiness, fearful in praises, doing wonders?

11. Who is like unto thee, O LORD, among the gods? who is like thee, glorious in holiness, fearful in praises, doing wonders?

11. HERR, wer ist dir gleich unter den Göttern? Wer ist dir gleich, der so mächtig, heilig, schrecklich, löblich und wundertätig sei?

11. ¿Quién como tú, oh Jehová? ¿quién como tú, magnífico en santidad, terrible en loores, hacedor de maravillas?

11 Кто, как Ты, Господи, между богами? Кто, как Ты, величествен святостью, досточтим хвалами, Творец чудес?

12. Sinä ojensit oikean kätesi, maa nielaisi heidät.

12. Koskas oikian kätes ojensit, niin maa heidät nieli.

12. Coscas oikian kätes ojensit nijn maa heitä nieli.

12. Coska sine kädes oiensit/ nin maa heite ylesnieli. (Koska sinä kätesi ojensit/ niin maa heitä ylösnieli.)

12 You stretched out your right hand, the earth swallowed them.

12. Thou stretchedst out thy right hand, the earth swallowed them.

12. Da du deine rechte Hand ausrecktest, verschlang sie die Erde.

12. En extendiendo tu diestra, la tierra los tragó.

12 Ты простер десницу Твою: поглотила их земля.

13. Mutta armossasi sinä johdatit lunastamaasi kansaa, sinä veit sen voimallasi pyhään asuntoosi.

13. Sinä olet johdattanut laupiudessas tämän kansan, jonkas pelastit, ja olet vienyt heidän väkevyydessäs sinun pyhään asumisees.

13. Sinä olet johdattanut laupiudesas tämän Canssan jongas pelastit ja olet wienyt heidän wäkewydesäs sinun pyhän asumisees.

13. Sine olet iodhattanut laupiuxesa sinun Canssas/ iongas pelastit ia veit heidhet sinun wäkewydheses/ sinun pyheen Asumisees. (Sinä olet johdattanut laupiuksessa sinun kansasi/ jonkas pelastit ja weit heidät sinun wäkewyydessäsi/ sinun pyhään asumiseesi.)

13 You in your loving kindness have led the people that you have redeemed. You have guided them in your strength to your holy habitation.

13. Thou in thy mercy hast led forth the people which thou hast redeemed: thou hast guided them in thy strength unto thy holy habitation.

13. Du hast geleitet durch deine Barmherzigkeit dein Volk, das du erlöst hast, und du hast sie geführt durch deine Stärke zu deiner heiligen Wohnung.

13. Llevaste con tu misericordia a este pueblo, al cual salvaste; llevástele con tu fortaleza a la habitación de tu santuario.

13 Ты ведешь милостью Твоею народ сей, который Ты избавил, – сопровождаешь силою Твоею в жилище святыни Твоей.

14. Kansat kuulivat sen ja vapisivat, tuska valtasi Filistean asukkaat.

14. Koska kansat sen kuulevat, vapisevat he: ahdistus käsittää Philistealaiset.

14. Cosca Canssat sen cuulewat wapisewat he: ahdistus käsittä Philisterit.

14. Cosca Canssat sen cwlit/ vapitzit he/ Adhistos tuli Philisterin päle. (Koska kansat sen kuulit/ wapisit he/ Ahdistus tuli philisterin päälle.)

14 The peoples have heard, they tremble. Pangs have taken hold on the inhabitants of Philistia.

14. The people shall hear, and be afraid: sorrow shall take hold on the inhabitants of Palestina.

14. Da das die Völker hörten, erbebten sie; Angst kam die Philister an;

14. Oiránlo los pueblos, y temblarán; dolor tomará a los moradores de Palestina.

14 Услышали народы и трепещут: ужас объял жителей Филистимских;

15. Silloin peljästyivät Edomin ruhtinaat, Mooabin sankarit valtasi vavistus, kaikki Kanaanin asukkaat menehtyivät pelkoon.

15. Silloin hämmästyvät Edomin ruhtinaat, ja vapistus tarttuu Moabin sankareihin: kaikki kanaanin maan asuvaiset raukeavat.

15. Silloin hämmästywät Edomin Ruhtinat ja wapistus tarttu Moabin sangareihin caicki Canaan maan asuwaiset raukewat.

15. Silloin hemmestuit Edomin päruchtinat/ Ja cauhistos tartui Moabin Sangarihin/ Caiki Canaan Asuiat condattihin. (Silloin hämmästyit Edomin pääruhtinaat/ Ja kauhistus tarttui Moabin sankarihin/ Kaikki Kanaan asujat kondattihin (raukeawat 1642).)

15 Then the chiefs of Edom were dismayed, the mighty men of Moab. Trembling takes hold upon them. All the inhabitants of Canaan are melted away.

15. Then the dukes of Edom shall be amazed; the mighty men of Moab, trembling shall take hold upon them; all the inhabitants of Canaan shall melt away.

15. da erschraken die Fürsten Edoms; Zittern kam die Gewaltigen Moabs an; alle Einwohner Kanaans wurden feig.

15. Entónces los príncipes de Edom se turbarán, a los robustos de Moab temblor los tomará: desleirse han todos los moradores de Canaán.

15 тогда смутились князья Едомовы, трепет объял вождей Моавитских, уныли все жители Ханаана.

16. Kauhu ja väristys valtasi heidät; sinun käsivartesi väkevyyden tähden he kävivät mykiksi niinkuin kivi. Niin sinun kansasi, Herra, kulkee perille, kulkee perille se kansa, jonka olet itsellesi hankkinut.

16. Tulkoon hämmästys heidän päällensä, ja pelko sinun väkevän käsivartes kautta, he vaijetkoon niinkuin kivi, siihenasti että sinun kansas, Herra, lävitse käy, jonka sinä saanut olet.

16. Tulcon hämmästys heidän päällens ja pelco sinun wäkewän käsiwartes cautta että he puunduisit nijncuin kiwi: sijhenasti että sinun Canssas HERra läpidzen käy sijhenasti että Canssa läpidze käy jonga sinä saanut olet.

16. Anna hemmestus langeta heiden pälens/ ia pelco sinun wäkeuen Käsiuardes cautta/ ette he patuisit ninquin kiui/ Sihenasti sinun Canssas HERRA lepitze tuleuat/ sihenasti sinun Canssas lepitze tuleuat/ iongas olet saanut. (Anna hämmästys langeta heidän päällensä/ ja pelko sinun wäkewän käsiwartesi kautta/ että he paatuisit niinkuin kiwi/ Siihen asti sinun kansasi HERRA läwitse tulewat/ siihen asti sinun kansasi läwitse tulewat/ jonkas olet saanut.)

16 Terror and dread falls upon them. By the greatness of your arm they are as still as a stone, till your people pass over, O Jehovah, till the people pass over whom you have purchased.

16. Fear and dread shall fall upon them; by the greatness of thine arm they shall be as still as a stone; till thy people pass over, O LORD, till the people pass over, which thou hast purchased.

16. Es fällt auf sie Erschrecken und Furcht durch deinen großen Arm, daß sie erstarren wie die Steine, bis dein Volk, HERR, hindurchkomme, das du erworben hast.

16. Caiga sobre ellos temblor y espanto: a la grandeza de tu brazo enmudezcan como una piedra, hasta que haya pasado tu pueblo, oh Jehová, hasta que haya pasado este pueblo, que tú rescataste.

16 Да нападет на них страх и ужас; от величия мышцы Твоей да онемеютони, как камень, доколе проходит народ Твой, Господи, доколе проходит сей народ, который Ты приобрел.

17. Sinä viet heidät perille ja istutat heidät vuorelle, joka on sinun perintöosasi, paikkaan, jonka sinä, Herra, olet asunnoksesi valmistanut, pyhäkköösi, Herra, jonka sinun kätesi ovat tehneet.

17. Johdata heitä ja istuta heitä sinun perimises vuorelle, jonka sinä Herra asumisekses tehnyt olet: sinun pyhyytes tykö, Herra, jonka sinun kätes vahvistaneet ovat.

17. Johdata heitä ja istuta heitä sinun perimises wuorelle jonga sinä HERra asumisexes tehnyt olet sinun pyhydes tygö HERra ionga sinun kätes walmistanet owat.

17. Jodhata heite siselle/ ia iurittele sinun perimises woren päle/ ionga sine HERRA sinun Asumisexes tehnyt olet/ Sinun pyhydhes tyge HERRA/ ionga sinun kädhes ouat walmistaneet. (Johdata heitä sisälle/ ja juurittele sinun perimisesi wuoren päälle/ jonka sinä HERRA sinun asumiseksesi tehnyt olet/ Sinun pyhyytesi tykö HERRA/ jonka sinun kätesi owat walmistaneet.)

17 You will bring them in and plant them on the mountain of your inheritance, the place, O Jehovah, which you have made for you to dwell in, the sanctuary, O Lord, which your hands have established.

17. Thou shalt bring them in, and plant them in the mountain of thine inheritance, in the place, O LORD, which thou hast made for thee to dwell in, in the Sanctuary, O Lord, which thy hands have established.

17. Du bringst sie hinein und pflanzest sie auf dem Berge deines Erbteils, den du, HERR, dir zur Wohnung gemacht hast, zu deinem Heiligtum, HERR, das deine Hand bereitet hat.

17. Tú los meterás y los plantarás en el monte de tu heredad, en el lugar de tu morada, que tú has aparejado, oh Jehová, en el santuario del Señor, que han afirmado tus manos.

17 Введи его и насади его на горе достояния Твоего, на месте, которое Ты соделал жилищем Себе, Господи, во святилище, которое создали руки Твои,Владыка!

18. Herra on kuningas aina ja iankaikkisesti.

18. Herra hallitsee alati ja ijankaikkisesti.

18. HERra hallidze ijancaickisest ja ilman loputa.

18. HERRAN pite hallitzeman ijancaikisesta ia edhemme/ (HERRAN pitää hallitseman iankaikkisesti ja edemmäs/)

18 Jehovah will reign everlasting and forever.

18. The LORD shall reign for ever and ever.

18. Der HERR wird König sein immer und ewig.

18. Jehová reinará por el siglo, y más adelante.

18 Господь будет царствовать во веки и в вечность.

19. Sillä kun faraon hevoset ja hänen sotavaununsa ja ratsumiehensä menivät mereen, palautti Herra meren vedet heidän päällensä; mutta israelilaiset kulkivat kuivaa myöten meren poikki.

19. Sillä Pharaon hevoset menivät mereen, vaunuinensa ja ratsasmiehinensä, ja Herra palautti meren vedet heidän päällensä. Mutta Israelin lapset kävivät kuivaa myöten keskeltä merta.

19. Sillä Phrao meni mereen hewoisinens waunuinens ja radzasmiehinens ja HERra palautti meren wedet heidän päällens. Mutta Israelin lapset käwit cuiwana keskeldä merta.

19. Sille Radzahin Pharao meren sisellemeni Rattahinens/ ia Hingistinens/ ia Satamiehinens/ Ja HERRA annoi meren iellens heidhen pälens langeta. Mutta Israelin Lapset keuit quiuana sen meren lepitze. (Sillä ratsahin pharao meren sisälle meni rattahinensa/ hingistinensä/ sotamiehinensä/ ja HERRA antoi meren jällens heidän päällensä langeta. Mutta Israelin lapset käwit kuiwana sen meren läpitse.)

19 For the horses of Pharaoh went in with his chariots and with his horsemen into the sea and Jehovah brought back the waters of the sea upon them, but the sons of Israel walked on dry land in the midst of the sea.

19. For the horse of Pharaoh went in with his chariots and with his horsemen into the sea, and the LORD brought again the waters of the sea upon them; but the children of Israel went on dry land in the midst of the sea.

19. Denn Pharao zog hinein ins Meer mit Rossen und Wagen und Reitern; und der HERR ließ das Meer wieder über sie fallen. Aber die Kinder Israel gingen trocken mitten durchs Meer.

19. Porque Faraón entró cabalgando con sus carros y su gente de a caballo en la mar; y Jehová volvió a traer sobre ellos las aguas de la mar; mas los hijos de Israel fueron en seco por medio de la mar.

19 Когда вошли кони фараона с колесницами его и с всадниками его в море, то Господь обратил на них воды морские, а сыны Израилевы прошли по суше среди моря.

20. Ja naisprofeetta Mirjam, Aaronin sisar, otti vaskirummun käteensä, ja kaikki naiset seurasivat häntä vaskirumpuja lyöden ja karkeloiden.

20. Ja MirJam prophetissa, Aaronin sisar, otti kanteleen käteensä, ja kaikki vaimot seurasivat häntä kanteleilla ja hypyllä.

20. JA MirJam Prophetissa Aaronin sisar otti candelen käteens ja caicki waimot seuraisit händä candeleilla ja hypyllä.

20 And Miriam the prophetess, the sister of Aaron, took a timbrel in her hand and all the women went out after her with timbrels and with dances.

20. And Miriam the prophetess, the sister of Aaron, took a timbrel in her hand; and all the women went out after her with timbrels and with dances.

20. Und Mirjam, die Prophetin, Aarons Schwester, nahm eine Pauke in ihre Hand, und alle Weiber folgten ihr nach hinaus mit Pauken im Reigen.

20. Y María profetisa, hermana de Aarón, tomó el adufre en su mano; y todas las mujeres salieron en pos de ella con adufres y corros.

20 И взяла Мариам пророчица, сестра Ааронова, в руку свою тимпан, ивышли за нею все женщины с тимпанами и ликованием.

21. Ja Mirjam viritti heille virren: Veisatkaa Herralle, sillä hän on ylen korkea, hevoset ja miehet hän mereen syöksi.

21. Ja MirJam vastasi heitä: Veisatkaat Herralle: sillä hän on sangen jalon työn tehnyt, hevosen ja miehen hän mereen syöksi.

21. Ja MirJam weisais heidän edelläns: Weisatcam HERralle sillä hän on sangen jalon työn tehnyt miehen ja hewoisen hän mereen syöxi.

21 And Miriam answered them, Sing to Jehovah, because he has triumphed gloriously. The horse and his rider he has thrown into the sea.

21. And Miriam answered them, Sing ye to the LORD, for he hath triumphed gloriously; the horse and his rider hath he thrown into the sea.

21. Und Mirjam sang ihnen vor: Laßt uns dem HERRN singen, denn er hat eine herrliche Tat getan; Roß und Mann hat er ins Meer gestürzt.

21. Y María les respondía: Cantád a Jehová; porque se ha magnificado grandemente, echando en la mar al caballo, y al que subía en él.

21 И воспела Мариам пред ними: пойте Господу, ибо высоко превознесся Он, коня и всадника его ввергнул в море.

22. Sitten Mooses antoi israelilaisten lähteä liikkeelle Kaislameren luota, ja he menivät Suurin erämaahan. Ja he vaelsivat kolme päivää erämaassa löytämättä vettä.

22. Niin Moses antoi Israelin lasten vaeltaa Punaisen meren tyköä, ja he menivät Suurin korpeen: ja matkustivat kolme päivää korvessa, ja ei löytäneet vettä.

22. NIin Moses andoi waelda Israelin lapset punaisen meren tykö Surrin corpe cohden ja he matcustit colme päiwä corwes ja ei löytänet wettä.

22 And Moses led Israel onward from the Red Sea and they went out into the wilderness of Shur. And they went three days in the wilderness and found no water.

22. So Moses brought Israel from the Red sea, and they went out into the wilderness of Shur; and they went three days in the wilderness, and found no water.

22. Mose ließ die Kinder Israel ziehen vom Schilfmeer hinaus zur Wüste Sur. Und sie wanderten drei Tage in der Wüste, daß sie kein Wasser fanden.

22. E hizo Moisés que partiese Israel del mar Bermejo, y salieron al desierto del Sur, y anduvieron tres dias por el desierto que no hallaron agua.

22 И повел Моисей Израильтян от Чермного моря, и они вступили впустыню Сур; и шли они три дня по пустыне и не находили воды.

23. Sitten he tulivat Maaraan; mutta he eivät voineet juoda Maaran vettä; sillä se oli karvasta. Sentähden paikka sai nimen Maara.

23. Niin he tulivat Maraan, vaan eivät saaneet juoda sitä vettä Marassa, sillä se oli ylen karvas; josta se paikka kutsutaan Mara.

23. Nijn he tulit Maraan waan ei he saanet juoda sitä wettä Maras sillä se oli ylön carwas josta se paicka cudzutan Mara.

23 And when they came to Marah, they could not drink of the waters of Marah, because they were bitter. Therefore the name of it was called Marah.

23. And when they came to Marah, they could not drink of the waters of Marah, for they were bitter: therefore the name of it was called Marah.

23. Da kamen sie gen Mara; aber sie konnten das Wasser nicht trinken, denn es war sehr bitter. Daher hieß man den Ort Mara.

23. Y llegaron a Mará, y no pudieron beber las aguas de Mará, porque eran amargas; y por eso le pusieron nombre Mará.

23 Пришли в Мерру – и не могли пить воды в Мерре,ибо она была горька, почему и наречено тому месту имя: Мерра.

24. Niin kansa napisi Moosesta vastaan ja sanoi: Mitä me juomme?

24. Siinä napisi kansa Mosesta vastaan, sanoen: mitä me juomme?

24. Sijnä napisit Canssa Mosesta wastan sanoden: mitä me juomme?

24 And the people murmured against Moses, saying, What will we drink?

24. And the people murmured against Moses, saying, What shall we drink?

24. Da murrte das Volk wider Mose und sprach: Was sollen wir trinken?

24. Entónces el pueblo murmuró contra Moisés, y dijo: ¿Qué hemos de beber?

24 И возроптал народ на Моисея, говоря: что нам пить?

25. Mutta hän huusi Herran puoleen; ja Herra osoitti hänelle puun, jonka hän heitti veteen, ja vesi tuli makeaksi. Siellä hän antoi kansalle lain ja oikeuden, ja siellä hän koetteli sitä.

25. Mutta hän huusi Herran tykö, ja Herra osotti hänelle puun, jonka hän heitti veteen, ja vedet tulivat makiaksi. Siinä pani hän heidän eteensä käskyn ja oikeuden, ja kiusasi siinä heitä.

25. Mutta hän huusi HERran tygö: Ja HERra osotti hänelle puun jonga hän heitti weteen ja wedet tulit makiaxi.

25 And he cried to Jehovah. And Jehovah showed him a tree and he cast it into the waters and the waters were made sweet. There he made for them a statute and an ordinance and there he proved them.

25. And he cried unto the LORD; and the LORD shewed him a tree, which when he had cast into the waters, the waters were made sweet: there he made for them a statute and an ordinance, and there he proved them,

25. Er schrie zu dem HERRN, und der HERR wies ihm einen Baum; den tat er ins Wasser, da ward es süß. Daselbst stellte er ihnen ein Gesetz und ein Recht und versuchte sie

25. Y Moisés clamó a Jehová, y Jehová le enseño un árbol, el cual como metió dentro de las aguas, las aguas se endulzaron. Allí les dió estatutos y derechos; y allí los tentó,

25 Моисей возопил к Господу, и Господь показал ему дерево, и он бросил его в воду, и вода сделалась сладкою. Там Бог дал народу устав и закон и там испытывал его.

26. Hän sanoi: Jos sinä kuulet Herraa, Jumalaasi, ja teet, mikä on oikein hänen silmissänsä, tarkkaat hänen käskyjänsä ja noudatat kaikkea hänen lakiansa, niin minä en pane sinun kärsittäväksesi yhtäkään niistä vaivoista, jotka olen pannut egyptiläisten kärsittäviksi, sillä minä olen Herra, sinun parantajasi.

26. Ja sanoi: jos sinä kuulet sinun Herras Jumalas äänen, ja teet mikä oikeus on hänen edessänsä, ja panet hänen käskynsä sinun korviis, ja pidät kaikki hänen säätynsä: niin en minä pane sinun päälles yhtäkään vitsausta niistä, jotka minä Egyptiläisten päälle pannut olen; sillä minä olen Herra sinun parantajas.

26. Sijnä pani hän heidän eteens käskyn ja oikeuden ja kiusais sijnä heitä ja sanoi: jos sinä cuulet sinun HERras Jumalas änen ja teet mikä oikeus on hänen edesäns ja panet hänen käskyns sinun corwijs ja pidät caicki hänen säätyns nijn en minä pane sinun päälles yhtäkän widzausta nijstä jotca minä Egyptiläisten päälle pannut olen sillä minä olen HERra sinun parandajas.

26 And he said, If you will diligently listen to the voice of Jehovah your God and will do what is right in his eyes and will listen to his commandments and keep all his statutes, I will put none of the diseases upon you, which I have put upon the Egyptians, because I am Jehovah who heals you.

26. And said, If thou wilt diligently hearken to the voice of the LORD thy God, and wilt do that which is right in his sight, and wilt give ear to his commandments, and keep all his statutes, I will put none of these diseases upon thee, which I have brought upon the Egyptians: for I am the LORD that healeth thee.

26. und sprach: Wirst du der Stimme des HERRN, deines Gottes, gehorchen und tun, was recht ist vor ihm, und zu Ohren fassen seine Gebote und halten alle seine Gesetze, so will ich der Krankheiten keine auf dich legen, die ich auf Ägypten gelegt habe; denn ich bin der HERR, dein Arzt.

26. Y dijo: Si oyendo oyeres la voz de Jehová tu Dios, e hicieres lo recto delante de sus ojos, y escuchares a sus mandamientos, y guardares todos sus estatutos, ninguna enfermedad de las que envié a los Egipcios, te enviaré a tí; porque yo soy Jehová tu sanador.

26 И сказал: если ты будешь слушаться гласа Господа, Бога твоего, и делать угодное пред очами Его, и внимать заповедям Его, и соблюдать все уставы Его, то не наведу на тебя ни одной из болезней, которые навел Я на Египет, ибоЯ Господь, целитель твой.

27. Sitten he tulivat Eelimiin; siellä oli kaksitoista vesilähdettä ja seitsemänkymmentä palmupuuta. Ja he leiriytyivät siellä veden ääreen.

27. Ja he tulivat Elimiin, siellä on kaksitoistakymmentä lähdettä, ja seitsemänkymmentä palmupuuta: siellä he sioittivat itsensä vetten tykö.

27. JA he tulit Elimijn siellä oli caxitoistakymmendä lähdettä ja seidzemenkymmendä palmupuuta siellä he sioitit idzens wetten tygö.

27 And they came to Elim, where were twelve springs of water and seventy palm trees and they encamped there by the waters.

27. And they came to Elim, where were twelve wells of water, and threescore and ten palm trees: and they encamped there by the waters.

27. Und sie kamen gen Elim, da waren zwölf Wasserbrunnen und siebzig Palmbäume, und sie lagerten sich daselbst ans Wasser.

27. Y vinieron a Elim, donde había doce fuentes de aguas, y setenta palmas, y asentaron allí junto a las aguas.

27 И пришли в Елим; там было двенадцать источников воды и семьдесят финиковых дерев, и расположились там станом при водах.