29 luku

Daavidin ja päämiesten lahjat. Daavidin rukous. Uhrit. Daavidin kuolema.

1. Sitten kuningas Daavid sanoi koko seurakunnalle: Minun poikani Salomo, ainoa Jumalan valittu, on nuori ja hento, ja työ on suuri, sillä tämä linna ei ole aiottu ihmiselle, vaan Herralle Jumalalle.

1. Ja kuningas David sanoi koko joukolle: Salomon, yhden minun pojistani, on Jumala valinnut, joka vielä nuori ja heikko on, mutta työ on suuri; sillä ei se ole ihmisen asumasia, vaan Herran Jumalan.

1. JA Cuningas Dawid sanoi coco Canssalle: ainoa Salomo minun pojistani jonga Jumala on walinnut on wielä nuori ja heicko mutta työ on suuri: sillä ei se ole ihmisen asumasia waan HERran Jumalan.

1 And David the king said to all the assembly, Solomon my son, whom alone God has chosen, is yet young and tender and the work is great, for the palace is not for man, but for Jehovah God.

1. Furthermore David the king said unto all the congregation, Solomon my son, whom alone God hath chosen, is yet young and tender, and the work is great: for the palace is not for man, but for the LORD God.

1. Und der König David sprach zu der ganzen Gemeinde: Gott hat Salomo, meiner Söhne einen, erwählt, der noch jung und zart ist; das Werk aber ist groß; denn es ist nicht eines Menschen Wohnung, sondern Gottes des HERRN.

1. DIJO más el rey David a toda la congregación: A Salomón mi hijo solo ha elegido Dios: él es muchacho y tierno, y la obra es grande: porque aquella casa no es para hombre, mas para Jehová Dios.

1 И сказал царь Давид всему собранию: Соломон, сын мой, которого одного избрал Бог, молод и малосилен, а дело сие велико, потому что не для человека здание сие, а для Господа Бога.

2. Sentähden minä olen kaikin voimin hankkinut Jumalani temppeliä varten kultaa kultaesineihin, hopeata hopeaesineihin, vaskea vaskiesineihin, rautaa rautaesineihin ja puuta puuesineihin, onykskiviä ja muita jalokiviä, mustankiiltävää ja kirjavaa kiveä, kaikkinaisia kalliita kiviä ja marmorikiveä suuret määrät.

2. Ja minä olen kaikesta voimastani valmistanut Jumalani huoneelle kultaa kultakaluiksi, hopiaa hopiaisiksi, vaskea vaskisiksi, rautaa rautaisiksi, puita puuaseiksi, ja onikin kiviä, kiinniliitetyitä rubineja, monen-pilkullisia kiviä, ja kaikkinaisia kalliita kiviä, ja marmorikiviä sangen paljon.

2. Ja minä olen caikesta minun woimastani walmistanut HERran huonelle culda culdacaluixi hopiata hopiaisixi waske waskisixi rauta rautaisixi puuta puuaseixi. Ja Onichin kiwiä kijnnilijtetyitä Rubijnejä monen pilcuisia kiwiä ja caickinaisia callita kiwiä ja marmorkiwiä sangen paljon.

2 Now I have prepared with all my might for the house of my God the gold for the (things of) gold and the silver for the (things of) silver and the brass for the (things of) brass, the iron for the (things of) iron and wood for the (things of) wood, onyx stones and (stones) to be set, stones for inlaid work and of different colors and all manner of precious stones and marble stones in abundance.

2. Now I have prepared with all my might for the house of my God the gold for things to be made of gold, and the silver for things of silver, and the brass for things of brass, the iron for things of iron, and wood for things of wood; onyx stones, and stones to be set, glistering stones, and of divers colours, and all manner of precious stones, and marble stones in abundance.

2. Ich aber habe aus allen meinen Kräften zugerichtet zum Hause Gottes Gold zu goldenem, Silber zu silbernem, Erz zu erhernem, Eisen zu eisernem, Holz zu hölzernem Geräte, Onyxsteine und eingefaßte Steine, Rubine und bunte Steine und allerlei Edelsteine und Marmelsteine die Menge.

2. Yo empero con todas mis fuerzas he aparejado para la casa de mi Dios, oro para las cosas de oro, y plata para las cosas de plata, y metal para las de metal, e hierro para las de hierro, y madera para las de madera, y piedras oniquinas, y piedras preciosas, y piedras negras, y piedras de diversos colores, y todas piedras preciosas, y piedras de marmol en abundancia.

2 Всеми силами я заготовил для дома Бога моего золото для золотых вещей и серебро для серебряных, и медь для медных, железо для железных, и дерева для деревянных, камни оникса и камни вставные, камни красивые и разноцветные, и всякие дорогие камни, и множество мрамора;

3. Koska minun Jumalani temppeli on minulle rakas, minä vielä luovutan omistamani kullan ja hopean Jumalani temppeliä varten, kaiken lisäksi, minkä olen pyhäkköä varten hankkinut:

3. Ja olen vielä antanut hyvästä tahdostani Jumalani huoneesen mitä minun omani on, kultaa ja hopiaa, ylitse sen kaiken, minkä minä olen valmistanut pyhän huoneesen:

3. Ja olen andanut minun omastakin hywydestäni ( sillä minulla on hywä tahto minun Jumalani huonelle ) culda ja hopiata Jumalan pyhän huoneseen ylidze sen caiken cuin minä olen walmistanut.

3 Moreover also, because I have set my affection on the house of my God, seeing that I have a treasure of my own of gold and silver, I give it to the house of my God over and above all that I have prepared for the holy house,

3. Moreover, because I have set my affection to the house of my God, I have of mine own proper good, of gold and silver, which I have given to the house of my God, over and above all that I have prepared for the holy house,

3. berdas, aus Wohlgefallen am Hause meines Gottes, habe ich eigenes Gutes, Gold und Silber,

3. Y además de esto, por cuanto tengo mi contentamiento en la casa de mi Dios, yo tengo en mi tesoro particular oro y plata, el cual he dado para la casa de mi Dios, además de todas las cosas, que he aparejado para la casa del santuario.

3 и еще по любви моей к дому Бога моего, есть у меня сокровище собственное из золота исеребра, и его я отдаю для дома Бога моего, сверх всего, что заготовил я для святого дома:

4. kolmetuhatta talenttia kultaa, Oofirin kultaa, ja seitsemäntuhatta talenttia puhdistettua hopeata huoneitten seinien silaamiseksi,

4. Kolmetuhatta leiviskää ophirin kultaa ja seitsemäntuhatta leiviskää puhdasta hopiaa, silata huonetten seiniä,

4. Colme tuhatta leiwiskätä Ophirin culda ja seidzemen tuhatta leiwiskätä puhdast hopiata silata huonen seiniä.

4 even three thousand talants of gold, of the gold of Ophir and seven thousand talants of refined silver, with which to overlay the walls of the houses,

4. Even three thousand talents of gold, of the gold of Ophir, and seven thousand talents of refined silver, to overlay the walls of the houses withal:

4. dreitausend Zentner Gold von Ophir und siebentausend Zentner lauteres Silber, das gebe ich zum heiligen Hause Gottes außer allem, was ich zugerichtet habe, die Wände der Häuser zu überziehen,

4. Tres mil talentos de oro, de oro de Ofir, y siete mil talentos de plata afinada, para cubrir las paredes de las casas.

4 три тысячи талантов золота, золота Офирского, и семь тысяч талантов серебра чистого, для обложения стен в домах,

5. kultaa kultaesineihin ja hopeata hopeaesineihin ja kaikkinaisiin taitomiesten kätten töihin. Tahtooko kukaan muu tänä päivänä tuoda vapaaehtoisesti, täysin käsin, lahjoja Herralle?

5. Kultaa kultaisiin, ja hopiaa hopiaisiin ja kaikkinaisiin töihin, tekiäin käden kautta. Ja kuka on hyväntahtoinen täyttämään kättänsä tänäpänä Herralle?

5. Että se on culda cuin culda on ja hopia cuin hopia on ja caickinaisijn töihin tekiäin käden cautta. Ja cuca on hywän tahtoinen täyttämän hänen kättäns HERran edes?

5 of gold for the (things of) gold and of silver for the (things of) silver and for all manner of work (to be made) by the hands of artisans. Who then offers willingly to consecrate himself this day to Jehovah?

5. The gold for things of gold, and the silver for things of silver, and for all manner of work to be made by the hands of artificers. And who then is willing to consecrate his service this day unto the LORD?

5. daß golden werde, was golden, silbern, was silbern sein soll, und zu allerlei Werk durch die Hand der Werkmeister. Und wer ist nun willig, seine Hand heute dem HERRN zu füllen?

5. Y oro para las cosas de oro, y plata para las de plata, y para toda la obra de manos de los oficiales. ¿Y quién quiere hoy consagrar a Jehová?

5 для каждой из золотых вещей, и для каждой из серебряных, и для всякого изделия рук художнических. Не поусердствует ли еще кто жертвовать сегодня для Господа?

6. Silloin tulivat vapaaehtoisesti perhekunta-päämiehet, Israelin sukukuntien ruhtinaat, tuhannen- ja sadanpäämiehet ja kuninkaan töiden ylivalvojat.

6. Niin isäin päämiehet ja Israelin sukukuntain päämiehet, niin myös tuhanten ja satain päämiehet, ja kuninkaan töiden päämiehet olivat hyväntahtoiset,

6. NIin Isäin Förstit ja Israelin sucucundain Förstit nijn myös tuhannen ja sadan Förstit ja Cuningan töiden Förstit olit hywän tahtoiset.

6 Then the rulers of the fathers and the rulers of the tribes of Israel and the captains of thousands and of hundreds, with the rulers over the king's work, offered willingly.

6. Then the chief of the fathers and princes of the tribes of Israel, and the captains of thousands and of hundreds, with the rulers of the king's work, offered willingly,

6. Da waren die Fürsten der Vaterhäuser, die Fürsten der Stämme Israels, die Fürsten über tausend und über hundert und die Fürsten über des Königs Geschäfte willig

6. Entónces los príncipes de las familias, y los príncipes de las tribus de Israel, tribunos y centuriones, con los príncipes que tenían a cargo la obra del rey, ofrecieron de su voluntad,

6 И стали жертвовать начальники семейств и начальникиколен Израилевых, и начальники тысяч и сотен, и начальники над имениями царя.

7. Ja he antoivat Jumalan temppelissä tehtäviin töihin viisituhatta talenttia ja kymmenentuhatta dareikkia kultaa, kymmenentuhatta talenttia hopeata, kahdeksantoista tuhatta talenttia vaskea ja satatuhatta talenttia rautaa.

7. Ja antoivat Jumalan huoneen palvelukseen viisituhatta leiviskää kultaa, ja kymmenentuhatta kultapenninkiä , ja kymmenentuhatta leiviskää hopiaa, kahdeksantoistakymmentä tuhatta leiviskää vaskea, ja satatuhatta leiviskää rautaa.

7. Ja annoit Jumalan huonen palweluxeen wijsi tuhatta leiwiskätä culda ja kymmenen tuhatta culdapenningitä ja kymmenen tuhatta leiwiskätä hopiata cahdexantoistakymmendä leiwiskätä waske ja sata tuhatta leiwiskätä rauta.

7 And they gave for the service of the house of God of gold five thousand talants and ten thousand 128-grain weights and of silver ten thousand talants and of brass eighteen thousand talants and of iron a hundred thousand talants.

7. And gave for the service of the house of God of gold five thousand talents and ten thousand drams, and of silver ten thousand talents, and of brass eighteen thousand talents, and one hundred thousand talents of iron.

7. und gaben zum Amt im Hause Gottes fünftausend Zentner Gold und zehntausend Goldgulden und zehntausend Zentner Silber, achtzehntausend Zentner Erz und hundertausend Zentner Eisen.

7. Y dieron para el servicio de la casa de Dios cinco mil talentos de oro, y diez mil sueldos: y diez mil talentos de plata, y diez y ocho mil talentos de metal, y cien mil talentos de hierro.

7 И дали на устроение дома Божия пять тысяч талантов и десять тысяч драхм золота, и серебра десять тысяч талантов, и меди восемнадцать тысяч талантов, и железа сто тысяч талантов.

8. Ja jolla oli hallussaan jalokiviä, antoi ne Herran temppelin aarteisiin, geersonilaisen Jehielin huostaan.

8. Ja joiden tyköä kiviä löydettiin, ne he antoivat Herran huoneen tavaroihin, Jehielin Gersonilaisen käden alle.

8. Ja joiden tykö kiwiä löyttin ne he annoit HERran huonen tawaroihin. Jehielin Gersoniterin käden ala.

8 And those with whom (precious) stones were found gave them to the treasure of the house of Jehovah under the hand of Jehiel the Gershonite.

8. And they with whom precious stones were found gave them to the treasure of the house of the LORD, by the hand of Jehiel the Gershonite.

8. Und bei welchem Steine gefunden wurden, die gaben sie zum Schatz des Hauses des HERRN unter die Hand Jehiels, des Gersoniten.

8. Y dió cada uno las piedras preciosas con que se halló para el tesoro de la casa de Jehová, en mano de Jahiel Gersonita.

8 И у кого нашлись дорогие камни, те отдавали и их в сокровищницу дома Господня, на руки Иехиилу Герсонитянину.

9. Ja kansa iloitsi heidän alttiudestaan, sillä he antoivat ehyellä sydämellä vapaaehtoiset lahjansa Herralle; ja kuningas Daavid oli myös suuresti iloissansa.

9. Ja kansa iloitsi, että he niin hyvästä tahdosta antoivat; sillä he antoivat Herralle vaasta sydämestä, vapaasta tahdostansa. Ja kuningas David oli myös sangen suuresti iloissansa.

9. Ja Canssa olit iloiset ja hywän tahtoiset: sillä he annoit HERralle caikest sydämest wapast tahdostans. Ja Cuningas Dawid oli myös sangen suurest iloisans.

9 Then the people rejoiced, because they offered willingly, because with a perfect heart they offered willingly to Jehovah. And David the king also rejoiced with great joy.

9. Then the people rejoiced, for that they offered willingly, because with perfect heart they offered willingly to the LORD: and David the king also rejoiced with great joy.

9. Und das Volk ward fröhlich, daß sie willig waren; denn sie gaben's von ganzem Herzen dem HERRN freiwillig. Und David, der König, freute sich auch hoch

9. Y el pueblo se holgó de que hubiesen contribuido de su voluntad; porque con entero corazón ofrecieron voluntariamente a Jehová.

9 И радовался народ усердию их, потому что они от всего сердца жертвовали Господу, также и царь Давид весьма радовался.

10. Ja Daavid kiitti Herraa koko seurakunnan läsnäollessa; Daavid sanoi: Ole kiitetty, Herra, meidän isämme Israelin Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen.

10. Ja David kiitti Herraa kaiken kansan edestä ja sanoi: kiitetty ole sinä Herra, Israelin meidän isämme Jumala ijankaikkisesta ijankaikkiseen!

10. Kijtti Jumalata ja sanoi caiken Canssan edes: kijtetty ole sinä HERra Israelin meidän Isäim Jumala ijancaickisest.

10 Therefore David praised Jehovah before all the assembly. And David said, You are blessed, O Jehovah, the God of Israel our father, everlasting and everlasting.

10. Wherefore David blessed the LORD before all the congregation: and David said, Blessed be thou, LORD God of Israel our father, for ever and ever.

10. und lobte den HERRN und sprach vor der ganzen Gemeinde: Gelobt seist du, HERR, Gott Israels, unsers Vaters, ewiglich.

10. Asimismo el rey David se holgó mucho, y bendijo a Jehová delante de toda la congregación; y dijo David: Bendito seas tú, oh Jehová Dios de Israel nuestro padre, de siglo a siglo.

10 И благословил Давид Господа пред всем собранием, и сказал Давид: благословен Ты, Господи Боже Израиля, отца нашего, от века и до века!

11. Sinun, Herra, on suuruus ja väkevyys ja loisto ja kunnia ja kirkkaus, sillä sinun on kaikki taivaassa ja maan päällä. Sinun, Herra, on valtakunta, ja sinä olet korotettu kaiken pääksi.

11. Sillä sinun, Herra, on suuruus, ja voima, ja kunnia, ja voitto, ja kiitos; sillä kaikki, mitä taivaassa ja maan päällä on, se on sinun. Sinun Herra on valtakunta, ja sinä olet korotettu kaikkein päämiesten ylitse.

11. Sillä sinun on suuruus ja woima ja cunnia ja woitto ja kijtos: sillä caicki mitä maan päällä ja taiwas on se on sinun. Sinun HERra on waldacunda ja sinä olet corgotettu caickein päämiesten ylidze.

11 Yours, O Jehovah, is the greatness and the power and the glory and the victory and the majesty, for all that is in the heavens and on the earth (is yours). Yours is the kingdom, O Jehovah and you are exalted as head above all.

11. Thine, O LORD, is the greatness, and the power, and the glory, and the victory, and the majesty: for all that is in the heaven and in the earth is thine; thine is the kingdom, O LORD, and thou art exalted as head above all.

11. Dir, HERR, gebührt die Majestät und Gewalt, Herrlichkeit, Sieg und Dank. Denn alles, was im Himmel und auf Erden ist. das ist dein. Dein, HERR, ist das Reich, und du bist erhöht über alles zum Obersten.

11. Tuya, oh Jehová, es la magnificencia, y la fuerza, y la gloria, la victoria, y el honor: porque todas las cosas que están en los cielos y en la tierra son tuyas. Tuyo, oh Jehová, es el reino, y la altura sobre todos los que son por cabezas.

11 Твое, Господи, величие, и могущество, и слава, и победа и великолепие, и все, что на небе и на земле, Твое : Твое, Господи, царство, и Ты превыше всего, как Владычествующий.

12. Rikkaus ja kunnia tulevat sinulta, sinä hallitset kaikki, ja sinun kädessäsi on voima ja väkevyys. Sinun vallassasi on tehdä mikä tahansa suureksi ja väkeväksi.

12. Rikkaus ja kunnia ovat sinun edessäs, ja sinä hallitset kaikki kappaleet, ja sinun kädessäs on väki ja voima: sinun kädessäs on kaikki suureksi ja väkeväksi tehdä.

12. Rickaus ja cunnia owat sinun edesäs ja sinä hallidzet caicki cappalet. Sinun myös kädesäs on wäki ja woima sinä teet suurexi ja wäkewäxi.

12 Both riches and honor come of you and you rule over all. And in your hand is power and might. And in your hand it is to make great and to give strength to all.

12. Both riches and honour come of thee, and thou reignest over all; and in thine hand is power and might; and in thine hand it is to make great, and to give strength unto all.

12. Reichtum und Ehre ist vor dir; Du herrschest über alles; in deiner Hand steht Kraft und Macht; in deiner Hand steht es, jedermann groß und stark zu machen.

12. Las riquezas y la gloria están delante de tí, y tú señoreas a todos: y en tu mano está la potencia y la fortaleza: y en tu mano es la grandeza y la fuerza de todas las cosas.

12 И богатство и слава от лица Твоего, и Ты владычествуешь над всем, и в руке Твоей сила и могущество, и во власти Твоей возвеличить и укрепить все.

13. Me siis kiitämme sinua, meidän Jumalaamme; me ylistämme sinun ihanaa nimeäsi.

13. Ja nyt meidän Jumalamme! me kiitämme sinua, ja ylistämme sinun kunnias nimeä.

13. MEidän Jumalam me kijtäm sinua ja sinun herraudes nime ylistäm.

13 Now therefore, our God, we thank you and praise your glorious name.

13. Now therefore, our God, we thank thee, and praise thy glorious name.

13. Nun, unser Gott, wir danken dir und rühmen den Namen deiner Herrlichkeit.

13. Ahora pues Dios nuestro, nosotros te glorificamos, y loamos el nombre de tu grandeza.

13 И ныне, Боже наш, мы славословим Тебя и хвалим величественное имя Твое.

14. Sillä mitä olen minä, ja mitä on minun kansani, kyetäksemme antamaan tällaisia vapaaehtoisia lahjoja? Vaan kaikki tulee sinulta, ja omasta kädestäsi olemme sen sinulle antaneet.

14. Sillä mikä minä olen, ja mikä on minun kansani, että me olemme niin paljon voineet antaa hyvällä mielellä, niinkuin se nyt tapahtuu? sillä se on kaikki sinulta tullut, ja sinun kädestäs olemme me antaneet sinulle sen.

14. Sillä mikä minä olen ja mikä on minun Canssan? Että me olem nijn paljo woinet että me uhram hywällä mielellä nijncuin se nyt tapahtu? sillä se on caicki sinulda tullut ja sinun kädestäs olemma me andanet sinulle sen.

14 But who am I and what is my people, that we should be able to offer so willingly after this sort? For all things come of you and of your own have we given you.

14. But who am I, and what is my people, that we should be able to offer so willingly after this sort? for all things come of thee, and of thine own have we given thee.

14. Denn was bin ich? Was ist mein Volk, daß wir sollten vermögen, freiwillig so viel zu geben? Denn von dir ist alles gekommen, und von deiner Hand haben wir dir's gegeben.

14. Porque ¿quién soy yo, y quién es mi pueblo, para que pudiésemos ofrecer de nuestra voluntad cosas semejantes? Porque todo es tuyo, y de tu mano te lo damos.

14 Ибо кто я и кто народ мой, что мы имели возможность так жертвовать? Но от Тебя все, и от руки Твоей полученное мы отдали Тебе,

15. Sillä me olemme muukalaisia ja vieraita sinun edessäsi, niinkuin kaikki meidän isämmekin; niinkuin varjo ovat meidän päivämme maan päällä eikä ole, mihin toivonsa panna.

15. Sillä me olemme muukalaiset ja oudot sinun edessäs, niinkuin kaikki meidän isämmekin: meidän ikämme on maan päällä niinkuin varjo, ja ei täällä ole yhtään viipymystä.

15. Sillä me olemma muucalaiset ja oudot sinun edesäs nijncuin myös caicki meidän Isämmekin olit. Meidän ikäm on maan päällä nijncuin warjo ja ei täällä ole yhtän wijpymystä.

15 For we are strangers before you and travelers, as all our fathers were. Our days on the earth are as a shadow and there is no abiding.

15. For we are strangers before thee, and sojourners, as were all our fathers: our days on the earth are as a shadow, and there is none abiding.

15. Denn wir sind Fremdlinge und Gäste vor dir wie unsre Väter alle. unser Leben auf Erden ist wie ein Schatten, und ist kein Aufhalten.

15. Porque nosotros extranjeros y advenedizos somos delante de tí, como todos nuestros padres; y nuestros dias son como sombra sobre la tierra, y no hay otra esperanza.

15 потому что странники мы пред Тобою и пришельцы, как и все отцы наши, как тень дни наши на земле, и нет ничего прочного.

16. Herra, meidän Jumalamme, kaikki tämä runsaus, jonka me olemme hankkineet rakentaaksemme temppelin sinulle, sinun pyhälle nimellesi, on sinun kädestäsi, ja sinun on kaikki tyynni.

16. Herra meidän Jumalamme! kaikki tämä kalun paljous, jonka me olemme valmistaneet sinun pyhälle nimelles rakentaa huonetta, se on kaikki tullut sinun kädestäs, ja ne ovat kaikki sinun.

16. HERra meidän Jumalam caicki tämä calun paljous jonga me olemma walmistanet sinun pyhälle nimelles raketa huonetta se on caicki tullut sinun kädestäs ja ne owat caicki sinun.

16 O Jehovah our God, all this store that we have prepared to build you a house for your holy name comes of your hand and is all your own.

16. O LORD our God, all this store that we have prepared to build thee an house for thine holy name cometh of thine hand, and is all thine own.

16. HERR, unser Gott, aller dieser Haufe, den wir zugerichtet haben, dir ein Haus zu bauen, deinem heiligen Namen, ist von deiner Hand gekommen, und ist alles dein.

16. Jehová Dios nuestro, toda esta abundancia que habemos aparejado para edificarte casa a tu santo nombre, de tu mano es, y todo es tuyo.

16 Господи Боже наш! все это множество, которое приготовили мы для построения дома Тебе, святому имени Твоему, от руки Твоей оно, и все Твое.

17. Ja minä tiedän, Jumalani, että sinä tutkit sydämen ja mielistyt vilpittömyyteen. Vilpittömällä sydämellä minä olen antanut kaikki nämä vapaaehtoiset lahjat, ja nyt minä olen ilolla nähnyt, kuinka sinun täällä oleva kansasi on antanut sinulle vapaaehtoiset lahjansa.

17. Minun Jumalani! minä tiedän, ettäs tutkistelet sydämen ja tahdot vakuutta. Sentähden olen myös minä kaikki nämät yksivakaisesta sydämestä antanut vapaalla mielellä. Ja minä näin nyt ilolla tämän sinun kansas, joka tässä on, että se on hyvällä mielellä sinulle antanut.

17. Minun Jumalan minä tiedän ettäs tutkistelet caicki sydämen pohjat ja racastat oikeutta. Sentähden olen myös minä caicki nämät yxikertaisest sydämest andanut sinulle wapast mielest. Ja minä näin ilolla tämän sinun Canssas joca täsä on että se on hywällä mielellä sinulle andanut.

17 I know also, my God, that you try the heart and have pleasure in uprightness. As for me, in the uprightness of my heart I have willingly offered all these things. And now I have seen with joy your people, who are present here, offer willingly to you.

17. I know also, my God, that thou triest the heart, and hast pleasure in uprightness. As for me, in the uprightness of mine heart I have willingly offered all these things: and now have I seen with joy thy people, which are present here, to offer willingly unto thee.

17. Ich weiß, mein Gott, daß du das Herz prüfst, und Aufrichtigkeit ist dir angenehm. Darum habe ich dies alles aus aufrichtigem Herzen freiwillig gegeben und habe jetzt mit Freuden gesehen dein Volk, das hier vorhanden ist, daß es dir freiwillig gegeben hat.

17. Yo sé, oh Dios mío, que tú escudriñas los corazones, y que la rectitud te agrada: y yo con la rectitud de mi corazón, voluntariamente te he ofrecido todo esto: y ahora he visto con alegría que tu pueblo, que ahora se ha hallado aquí, te ha dado liberalmente.

17 Знаю, Боже мой, что Ты испытуешь сердце и любишь чистосердечие; я от чистого сердца моего пожертвовал все сие, и ныне вижу, что и народ Твой, здесь находящийся, с радостью жертвует Тебе.

18. Herra, meidän isäimme Aabrahamin, Iisakin ja Israelin Jumala, säilytä tällaisina ainiaan kansasi sydämen ajatukset ja aivoitukset ja ohjaa heidän sydämensä puoleesi.

18. Herra meidän isäimme Abrahamin, Isaakin ja Israelin Jumala! pidä ijankaikkisesti tämänkaltainen mieli ja tahto kansas sydämessä, ja valmista heidän sydämensä sinun tykös.

18. HERra meidän Isäim Abrahamin Isaachin ja Israelin Jumala pidä ijancaickisest tämäncaltainen mieli ja tahto sinun Canssas sydämes ja walmista heidän sydändäns sinun tygös.

18 O Jehovah, the God of Abraham, of Isaac and of Israel, our fathers, keep this everlasting in the imagination of the thoughts of the heart of your people and prepare their heart to you.

18. O LORD God of Abraham, Isaac, and of Israel, our fathers, keep this for ever in the imagination of the thoughts of the heart of thy people, and prepare their heart unto thee:

18. HERR, Gott unsrer Väter, Abrahams, Isaaks und Israels, bewahre ewiglich solchen Sinn und Gedanken im Herzen deines Volkes und richte ihre Herzen zu dir.

18. Jehová Dios de Abraham, de Isaac y de Israel, nuestros padres, conserva perpetuamente esta voluntad del corazón de tu pueblo, y encamina su corazón a tí.

18 Господи, Боже Авраама, Исаака и Израиля, отцов наших! сохрани сие навек, сие расположение мыслей сердца народа Твоего, и направь сердце их к Тебе.

19. Ja anna minun pojalleni Salomolle ehyt sydän noudattamaan sinun käskyjäsi, todistuksiasi ja säädöksiäsi, toimittamaan kaikki tämä ja rakentamaan tämä linna, jota varten minä olen valmistuksia tehnyt.

19. Ja pojalleni Salomolle anna täydellinen sydän pitämään sinun käskys, todistukses ja säätys, niin että hän ne kaikki tekis ja rakentais tämän asuinsian, jonka minä olen valmistanut.

19. Ja minun pojalleni Salomolle anna oikia ja täydellinen sydän pitämän sinun käskys todistuxes ja oikeudes nijn että hän ne caicki tekis ja rakennais tämän asuinsian jonga minä olen walmistanut.

19 And give to Solomon my son a perfect heart, to keep your commandments, your testimonies and your statutes and to do all these things and to build the palace (for you), for which I have made provision.

19. And give unto Solomon my son a perfect heart, to keep thy commandments, thy testimonies, and thy statutes, and to do all these things, and to build the palace, for the which I have made provision.

19. Und meinem Sohn Salomo gib ein rechtschaffenes Herz, daß er halte deine Gebote, Zeugnisse und Rechte, daß er alles tue und baue diese Wohnung, die ich zugerichtet habe.

19. Asimismo dá a mi hijo Salomón corazón perfecto, para que guarde tus mandamientos, tus testimonios, y tus estatutos; y para que haga todas las cosas, y te edifique la casa para la cual yo he hecho el aparejo.

19 Соломону же, сыну моему, дай сердце правое, чтобы соблюдать заповеди Твои, откровения Твои и уставы Твои, и исполнить все это и построить здание, для которогоя сделал приготовление.

20. Sitten Daavid sanoi kaikelle seurakunnalle: Kiittäkää Herraa, Jumalaanne. Ja kaikki seurakunta kiitti Herraa, isiensä Jumalaa, ja he kumartuivat maahan ja osoittivat kunniaa Herralle ja kuninkaalle.

20. Ja David sanoi kaikelle kansalle: kiittäkäät Herraa teidän Jumalaanne! ja kaikki kansa kiitti Herraa isäinsä Jumalaa, kumarsivat ja rukoilivat Herraa ja kuningasta,

20. JA Dawid sanoi caikelle Canssalle: kijttäkät HERra teidän Jumalatan. Ja caicki Canssa kijtit HERra heidän Isäins Jumalata cumarsit idzens ja rucoilit HERra ja Cuningast ja uhraisit HERralle uhrin.

20 And David said to all the assembly, Now praise Jehovah your* God. And all the assembly praised Jehovah, the God of their fathers and bowed down their heads and bowed-down to Jehovah and the king.

20. And David said to all the congregation, Now bless the LORD your God. And all the congregation blessed the LORD God of their fathers, and bowed down their heads, and worshipped the LORD, and the king.

20. Und David sprach zu der ganzen Gemeinde: Lobet den HERRN, euren Gott! Und die ganze Gemeinde lobte den HERRN, den Gott ihrer Väter; und sie neigten sich und fielen nieder vor dem HERRN und vor dem König

20. Después de esto David dijo a toda la congregación: Bendecíd ahora a Jehová vuestro Dios. Entónces toda la congregación bendijo a Jehová Dios de sus padres; e inclinándose adoraron delante de Jehová, y del rey.

20 И сказал Давид всему собранию: благословите Господа Бога нашего. –И благословило все собрание Господа Бога отцов своих, и пало, и поклонилось Господу и царю.

21. Ja seuraavana päivänä he teurastivat teuraita Herralle ja uhrasivat polttouhreja Herralle: tuhat härkää, tuhat oinasta ja tuhat karitsaa ja niihin kuuluvat juomauhrit sekä teurasuhreja suuren joukon koko Israelin puolesta.

21. Ja he uhrasivat Herralle uhrin, ja toisena päivänä uhrasivat he polttouhrin Herralle, tuhannen mullia, tuhannen oinasta, tuhannen karitsaa, ja heidän juomauhrinsa, ja monta muuta uhria kaiken Israelin edessä.

21. Ja toisna päiwänä uhraisit he polttouhrin HERralle tuhannen härkä tuhannen oinasta tuhannen caridzata ja heidän juomauhrins ja monda uhria caiken Israelin edes.

21 And they sacrificed sacrifices to Jehovah and offered burnt offerings to Jehovah on the morrow after that day, even a thousand bullocks, a thousand rams and a thousand lambs, with their drink offerings and sacrifices in abundance for all Israel,

21. And they sacrificed sacrifices unto the LORD, and offered burnt offerings unto the LORD, on the morrow after that day, even a thousand bullocks, a thousand rams, and a thousand lambs, with their drink offerings, and sacrifices in abundance for all Israel:

21. und opferten dem HERRN Opfer. Und des Morgens opferten sie Brandopfer: tausend Farren, tausend Widder, tausend Lämmer mit ihren Trankopfern, und opferten die Menge unter dem ganzen Israel

21. Y sacrificaron víctimas a Jehová, y ofrecieron a Jehová holocaustos el día siguiente, mil becerros, mil carneros, mil ovejas, con sus derramaduras, y muchos sacrificios por todo Israel.

21 И принесли Господу жертвы, и вознесли всесожжения Господу, надругой после сего день: тысячу тельцов, тысячу овнов, тысячу агнцев с их возлияниями, и множество жертв от всего Израиля.

22. Niin he söivät ja joivat Herran edessä sinä päivänä suuresti iloiten ja tekivät toistamiseen Salomon, Daavidin pojan, kuninkaaksi ja voitelivat hänet Herralle ruhtinaaksi, ja Saadokin papiksi.

22. Ja he söivät ja joivat sinä päivänä sangen suurella ilolla Herran edessä, ja tekivät Salomon Davidin pojan toisen kerran kuninkaaksi ja voitelivat hänen Herralle hallitsiaksi ja Zadokin papiksi.

22. Ja he söit ja joit sinä päiwänä sangen suurella ilolla HERran edes. Ja teit Salomon Dawidin pojan toisen kerran Cuningaxi ja woitelit hänen HERralle Förstixi ja Zadochin Papixi.

22 and ate and drank before Jehovah on that day with great gladness. And they made Solomon the son of David king the second time and anointed him to Jehovah to be prince and Zadok to be priest.

22. And did eat and drink before the LORD on that day with great gladness. And they made Solomon the son of David king the second time, and anointed him unto the LORD to be the chief governor, and Zadok to be priest.

22. und aßen und tranken desselben Tages vor dem HERRN mit großen Freuden und machten zum zweitenmal Salomo, den Sohn Davids, zum König und salbten ihn dem HERRN zum Fürsten und Zadok zum Priester.

22. Y comieron y bebieron delante de Jehová aquel día con gran gozo. Y dieron la segunda vez la investidura del reino a Salomón, hijo de David, y ungiéronle a Jehová por príncipe; y a Sadoc por sacerdote.

22 И ели и пили пред Господом в тот день, с великою радостью; и в другой раз воцарили Соломона, сына Давидова, и помазали пред Господом в правителя верховного, а Садока во священника.

23. Ja Salomo istui Herran valtaistuimelle kuninkaaksi isänsä Daavidin sijaan, ja hän menestyi; ja koko Israel totteli häntä.

23. Ja niin Salomo istui Herran istuimelle kuninkaaksi isänsä Davidin siaan, ja oli onnellinen; ja koko Israel oli hänelle kuuliainen.

23. JA nijn Salomo istui HERran istuimella Cuningaxi hänen Iäns Dawidin siaan oli onnellinen ja coco Israelin Canssa oli hänelle cuuliainen:

23 Then Solomon sat on the throne of Jehovah as king instead of David his father and prospered and all Israel obeyed him.

23. Then Solomon sat on the throne of the LORD as king instead of David his father, and prospered; and all Israel obeyed him.

23. Also saß Salomo auf dem Stuhl des Herrn als ein König an seines Vaters Davids Statt und ward glücklich; und ganz Israel ward ihm gehorsam.

23. Y Salomón se asentó en el trono de Jehová por rey en lugar de David su padre; y fué prosperado, y todo Israel le obedeció.

23 И сел Соломон на престоле Господнем, как царь, вместо Давида, отца своего, и был благоуспешен, и весь Израиль повиновался ему.

24. Samoin kaikki päämiehet, urhot ja myös kaikki kuningas Daavidin pojat kättä lyöden lupautuivat kuningas Salomon alamaisiksi.

24. Niin myös kaikki päämiehet ja voimalliset, ja kaikki kuningas Davidin lapset antoivat itsensä kuningas Salomon alle.

24. Nijn myös caicki päämiehet ja woimalliset ja caicki Cuningas Dawidin lapset annoit heidäns Cuningas Salomon ala.

24 And all the rulers and the mighty men and all the sons likewise of king David, submitted themselves to Solomon the king.

24. And all the princes, and the mighty men, and all the sons likewise of king David, submitted themselves unto Solomon the king.

24. Und alle Obersten und Gewaltigen, auch alle Kinder des Königs David taten sich unter den König Salomo.

24. Y todos los príncipes y poderosos, y todos los hijos del rey David, dieron sus manos debajo del rey Salomón.

24 И все начальники и сильные, также и все сыновья царя Давида подчинились Соломону царю.

25. Herra teki Salomon ylen suureksi koko Israelin silmissä ja antoi hänelle kuninkuuden loiston, jonka kaltaista ei ollut yhdelläkään kuninkaalla Israelissa ollut ennen häntä.

25. Ja Herra teki Salomon enemmin ja enemmin suuremmaksi kaiken Israelin edessä, ja antoi hänelle kuuluisan valtakunnan, jonkakaltaista ei yhdelläkään kuninkaalla Israelissa hänen edellänsä ole ollut.

25. Ja HERra teki Salomon enämmin ja enämmin jalommaxi caiken Israelin edes. Ja andoi hänelle cuuluisan waldacunnan jongacaltaista ei yhdelläkän Cuningalla Israelis hänen edelläns ole ollut.

25 And Jehovah magnified Solomon exceedingly in the sight of all Israel and bestowed upon him such royal majesty as had not been on any king before him in Israel.

25. And the LORD magnified Solomon exceedingly in the sight of all Israel, and bestowed upon him such royal majesty as had not been on any king before him in Israel.

25. Und der HERR machte Salomo immer größer vor dem Volk Israel und gab ihm ein prächtiges Königreich, wie keiner vor ihm über Israel gehabt hatte.

25. Y Jehová magnificó grandemente a Salomón en los ojos de todo Israel: y le dió gloria del reino, cual ningún rey la tuvo ántes de él en Israel.

25 И возвеличил Господь Соломона пред очами всего Израиля, и даровал ему славу царства, какой не имел прежде его ни один царь у Израиля.

26. Daavid, Iisain poika, oli hallinnut koko Israelia.

26. Ja niin oli David, Isain poika, koko Israelin kuningas.

26. Ja nijn oli Dawid Isain poica coco Israelin Cuningas.

26 Now David the son of Jesse reigned over all Israel.

26. Thus David the son of Jesse reigned over all Israel.

26. So ist nun David, der Sohn Isais. König gewesen über ganz Israel.

26. Así reinó David, hijo de Isaí, sobre todo Israel.

26 И Давид, сын Иессеев, царствовал над всем Израилем.

27. Ja aika, jonka hän hallitsi Israelia, oli neljäkymmentä vuotta; Hebronissa hän hallitsi seitsemän vuotta, ja Jerusalemissa hän hallitsi kolmekymmentä kolme vuotta.

27. Mutta aika, jonka hän oli Israelin kuninkaana, oli neljäkymmentä ajastaikaa. Hebronissa hän hallitsi seitsemän ajastaikaa ja Jerusalemissa kolmeneljättäkymmentä.

27. Mutta aica cuin hän oli Israelin Cuningasna oli neljäkymmendä ajastaica. Hebronis hallidzi hän seidzemen ajastaica ja Jerusalemis colme neljättäkymmendä.

27 And the time that he reigned over Israel was forty years. He reigned seven years in Hebron and he reigned thirty-three (years) in Jerusalem.

27. And the time that he reigned over Israel was forty years; seven years reigned he in Hebron, and thirty and three years reigned he in Jerusalem.

27. Die Zeit aber, die er König über Israel gewesen ist, ist vierzig Jahre: zu Hebron regierte er sieben Jahre und zu Jerusalem dreiunddreißig Jahre.

27. Y el tiempo que reinó sobre Israel fué cuarenta años: en Hebrón reinó siete años, y treinta y tres años reinó en Jerusalem.

27 Времени царствования его над Израилем было сорок лет: в Хевроне царствовал он семь лет, и в Иерусалиме царствовал тридцать три года .

28. Ja hän kuoli päästyänsä korkeaan ikään, elämästä, rikkaudesta ja kunniasta kyllänsä saaneena, ja hänen poikansa Salomo tuli kuninkaaksi hänen sijaansa.

28. Ja hän kuoli hyvällä ijällä, ravittuna elämästä, rikkaudesta ja kunniasta; ja hänen poikansa Salomo tuli kuninkaaksi hänen siaansa.

28. Ja hän cuoli hywällä ijällä täytetty elämäst rickaudest ja cunniast. Ja hänen poicans Salomo tuli Cuningaxi hänen siaans.

28 And he died in a good old age, full of days, riches and honor. And Solomon his son reigned instead of him.

28. And he died in a good old age, full of days, riches, and honour: and Solomon his son reigned in his stead.

28. Und er starb im guten Alter, gesättigt mit Leben, Reichtum und Ehre. Und sein Sohn Salomo ward König an seiner Statt.

28. Y murió en buena vejez, harto de dias, de riquezas, y de gloria: y reinó en su lugar Salomón su hijo.

28 И умер в доброй старости, насыщенный жизнью, богатством и славою; и воцарился Соломон, сын его, вместо него.

29. Daavidin vaiheet, sekä aikaisemmat että myöhemmät, ovat kirjoitettuina näkijä Samuelin historiassa, profeetta Naatanin historiassa ja tietäjä Gaadin historiassa;

29. Mutta kuningas Davidin teot ensimäiset ja viimeiset, katso, ne ovat kirjoitetut näkiän Samuelin teoissa, ja prophetan Natanin teoissa, ja näkiän Gadin teoissa,

29. Mutta Cuningas Dawidin tegot ensimäiset ja wijmeiset cadzo ne owat caicki kirjoitetut sen Näkiän Samuelin tegois ja Prophetan Nathanin tegois ja sen Näkiän Gadin tegois.

29 Now the acts of David the king, first and last, behold, they are written in the history of Samuel the seer and in the history of Nathan the prophet and in the history of Gad the seer,

29. Now the acts of David the king, first and last, behold, they are written in the book of Samuel the seer, and in the book of Nathan the prophet, and in the book of Gad the seer,

29. Die Geschichten aber des Königs David, beide, die ersten und die letzten, siehe, die sind geschrieben in den Geschichten Samuels, des Sehers, und in den Geschichten des Propheten Nathan und in den Geschichten Gads, des Sehers,

29. Y los hechos del rey David, primeros y postreros, están escritos en el libro de las crónicas de Samuel vidente, y en las crónicas del profeta Natán, y en las crónicas de Gad vidente;

29 Дела царя Давида, первые и последние, описаны в записях Самуила провидца и в записях Нафана пророка и в записях Гада прозорливца,

30. samoin koko hänen hallituksensa ja hänen tekemänsä urotyöt sekä hänen, Israelin ja kaikkien maitten valtakuntain kohtalot.

30. Kaiken hänen valtakuntansa, väkevyytensä ja aikainsa kanssa, jotka hänen ja Israelin, ja kaikkein maan valtakuntain aikana kuluneet ovat.

30. Caiken hänen waldacundans wäkewydens ja aicans cansa cuin hänen ja Israelin ja caickein maan waldacundain aicana culunet owat.

30 with all his reign and his might and the times that went over him and over Israel and over all the kingdoms of the countries.

30. With all his reign and his might, and the times that went over him, and over Israel, and over all the kingdoms of the countries.

30. mit allem seinem Königreich und seiner Gewalt und den Zeiten, die ergangen sind über ihn und über Israel und alle Königreiche in den Landen.

30. Juntamente con todo su reino y su potencia, y con los tiempos que pasaron sobre él y sobre Israel, y sobre todos los reinos de las tierras.

30 равно и все царствование его, и мужество его, и происшествия, случившиеся с ним и с Израилем и со всемиземными царствами.