29 luku

Daavidin ja päämiesten lahjat. Daavidin rukous. Uhrit. Daavidin kuolema.

1. Sitten kuningas Daavid sanoi koko seurakunnalle: Minun poikani Salomo, ainoa Jumalan valittu, on nuori ja hento, ja työ on suuri, sillä tämä linna ei ole aiottu ihmiselle, vaan Herralle Jumalalle.

1. Ja kuningas David sanoi koko joukolle: Salomon, yhden minun pojistani, on Jumala valinnut, joka vielä nuori ja heikko on, mutta työ on suuri; sillä ei se ole ihmisen asumasia, vaan Herran Jumalan.

1. JA Cuningas Dawid sanoi coco Canssalle: ainoa Salomo minun pojistani jonga Jumala on walinnut on wielä nuori ja heicko mutta työ on suuri: sillä ei se ole ihmisen asumasia waan HERran Jumalan.

1 And David the king said to all the assembly, Solomon my son, whom alone God has chosen, is yet young and tender and the work is great, for the palace is not for man, but for Jehovah God.

1. Furthermore David the king said unto all the congregation, Solomon my son, whom alone God hath chosen, is yet young and tender, and the work is great: for the palace is not for man, but for the LORD God.

1. Og Kong David sagde til hele Forsamlingen: Salomo, den eneste af mine Sønner, som Gud har udvalgt, er en ung Person og blødhjertet, men Ger ningen er stor; thi det Slot er ikke for et Menneske, men for den Herre Gud.

1. Och Konung David sade till hela menigheten: Gud hafver utvalt Salomo, en af mina söner, den ännu ung och späd är; men verket är stort, ty det är icke ens menniskos boning, utan Herrans Guds.

1. Ja kunningas Tawet ütles keige koggodussele: Mo poeg Salomon on üksi, kedda Jummal on ärrawallitsenud, ta on noor ja örn, ja se tö on suur, sest se suur kodda ep olle mitte innimeste ette, waid Jehowa Jummala ette.

1. Karalius Dovydas tarė izraelitams: ‘‘Mano sūnus Saliamonas, kurį Dievas išsirinko, dar jaunas ir nepatyręs, o darbas­didelis, nes rūmai ne žmogui, bet Viešpačiui Dievui.

1. Und der König David sprach zu der ganzen Gemeinde: Gott hat Salomo, meiner Söhne einen, erwählt, der noch jung und zart ist; das Werk aber ist groß; denn es ist nicht eines Menschen Wohnung, sondern Gottes des HERRN.

1. Puis le roi David dit à toute l'assemblée: Mon fils Salomon, le seul que Dieu ait choisi, est jeune et d'âge tendre, et l'œuvre est grande; car ce palais n'est pas pour un homme, mais il est pour l'Éternel Dieu.

1. DIJO más el rey David a toda la congregación: A Salomón mi hijo solo ha elegido Dios: él es muchacho y tierno, y la obra es grande: porque aquella casa no es para hombre, mas para Jehová Dios.

1 Verder zeide de koning David tot de ganse gemeente: God heeft mijn zoon Salomo alleen verkoren, een jongeling en teder; dit werk daarentegen is groot, want het is geen paleis voor een mens, maar voor God, den HEERE.

1. Potem mówił król Dawid do wszystkoego zgromadzenia: Salomona, syn mego jedynego, obrał Bóg młodzieóczyka małego. Ale to wielka sprawa; do nie człowiekowi pałac ten, ale Panu Bogu będzie.

1. Azután monda Dávid király az egész gyülekezetnek: Ím látjátok, hogy egyedül az én fiamat Salamont [1†] választotta Isten, a ki még gyermek és gyenge; a munka pedig nagy, mert nem emberé lészen az a ház, hanem az Úr Istené.

1 И сказал царь Давид всему собранию: Соломон, сын мой, которого одного избрал Бог, молод и малосилен, а дело сие велико, потому что не для человека здание сие, а для Господа Бога.

1. І сказав царь Давид до всього збору: Соломон, син мій, що його одного вибрав Бог, ще молодий і малосилий, а дїло се велике, бо се будинок не для людини, а для Господа Бога.

2. Sentähden minä olen kaikin voimin hankkinut Jumalani temppeliä varten kultaa kultaesineihin, hopeata hopeaesineihin, vaskea vaskiesineihin, rautaa rautaesineihin ja puuta puuesineihin, onykskiviä ja muita jalokiviä, mustankiiltävää ja kirjavaa kiveä, kaikkinaisia kalliita kiviä ja marmorikiveä suuret määrät.

2. Ja minä olen kaikesta voimastani valmistanut Jumalani huoneelle kultaa kultakaluiksi, hopiaa hopiaisiksi, vaskea vaskisiksi, rautaa rautaisiksi, puita puuaseiksi, ja onikin kiviä, kiinniliitetyitä rubineja, monen-pilkullisia kiviä, ja kaikkinaisia kalliita kiviä, ja marmorikiviä sangen paljon.

2. Ja minä olen caikesta minun woimastani walmistanut HERran huonelle culda culdacaluixi hopiata hopiaisixi waske waskisixi rauta rautaisixi puuta puuaseixi. Ja Onichin kiwiä kijnnilijtetyitä Rubijnejä monen pilcuisia kiwiä ja caickinaisia callita kiwiä ja marmorkiwiä sangen paljon.

2 Now I have prepared with all my might for the house of my God the gold for the (things of) gold and the silver for the (things of) silver and the brass for the (things of) brass, the iron for the (things of) iron and wood for the (things of) wood, onyx stones and (stones) to be set, stones for inlaid work and of different colors and all manner of precious stones and marble stones in abundance.

2. Now I have prepared with all my might for the house of my God the gold for things to be made of gold, and the silver for things of silver, and the brass for things of brass, the iron for things of iron, and wood for things of wood; onyx stones, and stones to be set, glistering stones, and of divers colours, and all manner of precious stones, and marble stones in abundance.

2. Og af al min Kraft har jeg til min Guds Hus samlet Guld til Guldtøj og Sølv til Sølvtøj og Kobber til Kobbertøj og Jern til Jerntøj og Træ til Trætøj, Onyksstene og Stene til at indfatte, og Karbunkelstene og stukne Klæder og alle Haande kostbare Stene og mange Marmorstene.

2. Men jag hafver utaf alla mina krafter beredt till Guds hus, guld till gyldene, silfver till silfvers, koppar till koppars, jern till jerns, trä till träs redskap; onichstenar, infattada rubiner och spräcklota stenar, och allahanda ädla stenar, och marmorsten ganska mycket.

2. Ja ma ollen keik omma joudo möda omma Jummala koia tarwis kokko saatnud kulda, mis kullast, ja höbbedat, mis höbbedast, ja waske, mis wassest, rauda, mis rauast, ja puid, mis puust peab tehtama , Soami kiwwid, ja kiwwid , mis kollude sisse pannakse, hiilgawad ja kirjud kiwwid, ja keigesuggused kallid kiwwid, ja walged marmori kiwwid, ja neid otse paljo.

2. Iš visų jėgų paruošiau aukso Dievo namų auksiniams reikmenims, sidabro­sidabriniams, vario­variniams, geležies­geležiniams, medžio­mediniams; taip pat onikso ir spalvotų akmenų mozaikai, įvairių brangių akmenų ir gausybę marmuro.

2. Ich aber habe aus allen meinen Kräften zugerichtet zum Hause Gottes Gold zu goldenem, Silber zu silbernem, Erz zu erhernem, Eisen zu eisernem, Holz zu hölzernem Geräte, Onyxsteine und eingefaßte Steine, Rubine und bunte Steine und allerlei Edelsteine und Marmelsteine die Menge.

2. J'ai préparé de tout mon pouvoir, pour la maison de mon Dieu, de l'or pour ce qui doit être d'or, de l'argent pour ce qui doit être d'argent, de l'airain pour ce qui doit être d'airain, du fer pour ce qui doit être de fer, et du bois pour ce qui doit être de bois, des pierres d'onyx et des pierres à enchâsser, des pierres d'ornement et de diverses couleurs, des pierres précieuses de toutes sortes, et du marbre blanc en quantité.

2. Yo empero con todas mis fuerzas he aparejado para la casa de mi Dios, oro para las cosas de oro, y plata para las cosas de plata, y metal para las de metal, e hierro para las de hierro, y madera para las de madera, y piedras oniquinas, y piedras preciosas, y piedras negras, y piedras de diversos colores, y todas piedras preciosas, y piedras de marmol en abundancia.

2 Ik heb nu uit al mijn kracht bereid tot het huis mijns Gods, goud tot gouden, en zilver tot zilveren, en koper tot koperen, ijzer tot ijzeren, en hout tot houten werken; sardonixstenen en vervullende stenen, versierstenen en borduursel, en allerlei kostelijke stenen, en marmerstenen in menigte.

2. Ja według najwyższego przemożenia mego nagotowałem na dom Boga mego złota, na naczynie złote, i srebra na srebrne, i miedzi na miedziane, żelaza na żelazne, i drzewa na drewniane, kamienia onychynowego na osadzanie, i kamienia karbunkułowego, i ro zlicznych farb, a wszelakiego kamienia drogiego, i kamienia marmurowego dostatek wielki.

2. Én pedig teljes tehetségem szerint az én Istenem háza számára bőségesen szereztem aranyat az arany szerszámokra, ezüstöt az ezüst szerszámokra, rezet a rézre, vasat a vasra, fákat a fákra, ónyxköveket, foglalni való köveket, veres köveket, különb-különbszínű köveket; mindenféle drágaköveket; márványköveket is bőséggel.

2 Всеми силами я заготовил для дома Бога моего золото для золотых вещей и серебро для серебряных, и медь для медных, железо для железных, и дерева для деревянных, камни оникса и камни вставные, камни красивые и разноцветные, и всякие дорогие камни, и множество мрамора;

2. Що було в мене сили, наготував я для дому Бога мого: золота на золотий посуд, і срібла на срібний, і мідї на мідяний, і залїза на залїзний, і дерева на деревяний; каменї ониксові, рубіни вставні, камінцї дорогі й різноцьвітні та велику силу мармуру;

3. Koska minun Jumalani temppeli on minulle rakas, minä vielä luovutan omistamani kullan ja hopean Jumalani temppeliä varten, kaiken lisäksi, minkä olen pyhäkköä varten hankkinut:

3. Ja olen vielä antanut hyvästä tahdostani Jumalani huoneesen mitä minun omani on, kultaa ja hopiaa, ylitse sen kaiken, minkä minä olen valmistanut pyhän huoneesen:

3. Ja olen andanut minun omastakin hywydestäni (sillä minulla on hywä tahto minun Jumalani huonelle) culda ja hopiata Jumalan pyhän huoneseen ylidze sen caiken cuin minä olen walmistanut.

3 Moreover also, because I have set my affection on the house of my God, seeing that I have a treasure of my own of gold and silver, I give it to the house of my God over and above all that I have prepared for the holy house,

3. Moreover, because I have set my affection to the house of my God, I have of mine own proper good, of gold and silver, which I have given to the house of my God, over and above all that I have prepared for the holy house,

3. Og desuden, fordi; jeg har Behagelighed til min Guds Hus, har jeg givet, hvad jeg ejer af Guld og Sølv; dette har jeg givet til min Guds Hus foruden alt det, som jeg har samlet til Helligdommens Hus:

3. Derutöfver, af ynnest till mins Guds hus, hafver jag det mitt eget är, guld och silfver;

3. Ja weel, et mul hea meel mo Jummala koiast, siis on mul üks isse kulla ja höbbeda warrandus, mis ma peälegi omma Jummala koia tarwis annan, isse keik se, mis ma se pühha koia tarwis ollen kokko saatnud.

3. Be to, Dievo namams aš pridedu iš savo nuosavybės aukso ir sidabro:

3. berdas, aus Wohlgefallen am Hause meines Gottes, habe ich eigenes Gutes, Gold und Silber,

3. De plus, dans mon affection pour la maison de mon Dieu, je donne, pour la maison de mon Dieu, outre toutes les choses que j'ai préparées pour la maison du sanctuaire, ce que j'ai d'or et d'argent m'appartenant en propre:

3. Y además de esto, por cuanto tengo mi contentamiento en la casa de mi Dios, yo tengo en mi tesoro particular oro y plata, el cual he dado para la casa de mi Dios, además de todas las cosas, que he aparejado para la casa del santuario.

3 En daartoe, uit mijn welgevallen tot het huis mijns Gods, geef ik het bijzonder goud en zilver, dat ik heb, tot het huis mijns Gods daarenboven, behalve al wat ik ten huize des heiligdoms bereid heb;

3. Nadto z chęci mojej ku domowi Boga mego osobne złoto i srebro, które mam, oddaję na dom Boga mego, oprócz tego wszystkiego, com zgotował na dom świątnicy;

3. Ezenfölül, mivel nagy kedvem van az én Istenem házához, a mi kincsem, aranyam [2†] és ezüstöm van, oda adom az én Istenem házának szükségére, azok mellett, [3†] a melyeket szereztem a szentház számára.

3 и еще по любви моей к дому Бога моего, есть у меня сокровище собственное из золота исеребра, и его я отдаю для дома Бога моего, сверх всего, что заготовил я для святого дома:

3. До того - по моїй щиростї до дому Бога мого - є ще в мене власний скарб золота й срібла, й се я даю на дом Бога мого, окрім того всього, що я приготовив для сьвятого дому:

4. kolmetuhatta talenttia kultaa, Oofirin kultaa, ja seitsemäntuhatta talenttia puhdistettua hopeata huoneitten seinien silaamiseksi,

4. Kolmetuhatta leiviskää ophirin kultaa ja seitsemäntuhatta leiviskää puhdasta hopiaa, silata huonetten seiniä,

4. Colme tuhatta leiwiskätä Ophirin culda ja seidzemen tuhatta leiwiskätä puhdast hopiata silata huonen seiniä.

4 even three thousand talants of gold, of the gold of Ophir and seven thousand talants of refined silver, with which to overlay the walls of the houses,

4. Even three thousand talents of gold, of the gold of Ophir, and seven thousand talents of refined silver, to overlay the walls of the houses withal:

4. Tre Tusinde Gentner Guld af Ofirs Guld og syv Tusind Centner lutret Sølv til at beslaa Husenes Vægge med,

4. Tretusend centener guld af Ophir, och sjutusend centener klart silfver, det gifver jag till Guds helga hus, utöfver allt det jag förskickat hafver till att öfverdraga väggarna i husen;

4. Kolmtuhhat talenti kulda Owiri kullast, ja seitsetuhhat talenti selgeks sullatud höbbedat, honete mürid sega karratada.

4. tris tūkstančius talentų Ofyro aukso, septynis tūkstančius talentų valyto sidabro sienoms aptraukti,

4. dreitausend Zentner Gold von Ophir und siebentausend Zentner lauteres Silber, das gebe ich zum heiligen Hause Gottes außer allem, was ich zugerichtet habe, die Wände der Häuser zu überziehen,

4. Trois mille talents d'or, d'or d'Ophir, et sept mille talents d'argent épuré, pour revêtir les parois des bâtiments;

4. Tres mil talentos de oro, de oro de Ofir, y siete mil talentos de plata afinada, para cubrir las paredes de las casas.

4 Drie duizend talenten gouds, van het goud van Ofir, en zeven duizend talenten gelouterd zilver, om de wanden der huizen te overtrekken;

4. To jest trzy tysiące talentów złota, złota z Ofir, i siedm tysięcy talentów srebra najczystszego na okrycie ścian gmachów;

4. Háromezer tálentom aranyat Ofir aranyából és hétezer tálentom tiszta ezüstöt, a házak falainak [4†] beborítására.

4 три тысячи талантов золота, золота Офирского, и семь тысяч талантов серебра чистого, для обложения стен в домах,

4. Три тисячі талантів золота, золота Офирського, та сїм тисяч талантів щирого срібла на обкладки стїн в домах,

5. kultaa kultaesineihin ja hopeata hopeaesineihin ja kaikkinaisiin taitomiesten kätten töihin. Tahtooko kukaan muu tänä päivänä tuoda vapaaehtoisesti, täysin käsin, lahjoja Herralle?

5. Kultaa kultaisiin, ja hopiaa hopiaisiin ja kaikkinaisiin töihin, tekiäin käden kautta. Ja kuka on hyväntahtoinen täyttämään kättänsä tänäpänä Herralle?

5. Että se on culda cuin culda on ja hopia cuin hopia on ja caickinaisijn töihin tekiäin käden cautta. Ja cuca on hywän tahtoinen täyttämän hänen kättäns HERran edes?

5 of gold for the (things of) gold and of silver for the (things of) silver and for all manner of work (to be made) by the hands of artisans. Who then offers willingly to consecrate himself this day to Jehovah?

5. The gold for things of gold, and the silver for things of silver, and for all manner of work to be made by the hands of artificers. And who then is willing to consecrate his service this day unto the LORD?

5. at der kan være Guld til GuIdtøjet og Sølv til Sølvtøjet og til alt det Arbejde, der udføres ved Mestres Haand; og hvo er villig til at fylde sin Haand i Dag for Herren?

5. Så att af guld blifver det af guld vara skall, och af silfver det af silfver vara skall, och till allahanda verk igenom mästarenas hand. Och ho är nu i dag friviljog till att fylla sina hand Herranom?

5. Kulda, mis kullast, ja höbbedat, mis höbbedast tulleb tehha , ja keige tö tarwis, mis seppad tewad; ja kes wöttab hea melega omma kät tänna Jehowale täita?

5. aukso auksiniams ir sidabro sidabriniams dirbiniams, kuriuos padarys meistrai. Kas iš jūsų šiandien laisva valia norėtų aukoti Viešpačiui?’‘

5. daß golden werde, was golden, silbern, was silbern sein soll, und zu allerlei Werk durch die Hand der Werkmeister. Und wer ist nun willig, seine Hand heute dem HERRN zu füllen?

5. L'or pour ce qui doit être d'or, et l'argent pour ce qui doit être d'argent, et pour toute l'œuvre à faire par la main des ouvriers. Qui est disposé à présenter volontairement aujourd'hui ses offrandes à l'Éternel?

5. Y oro para las cosas de oro, y plata para las de plata, y para toda la obra de manos de los oficiales. ¿Y quién quiere hoy consagrar a Jehová?

5 Goud tot de gouden, en zilver tot de zilveren vaten, en tot alle werk, door de hand der werkmeesteren te maken. En wie is er willig, heden zijn hand den HEERE te vullen?

5. Złota na naczynie złote, a srebra na srebrne, i na wszystkie roboty rąk rzemieślniczych; i jeźliby jeszcze kto chciał co dobrowolnie dziś ofiarować Panu?

5. Aranyat az arany szerszámokra, ezüstöt az ezüstre és minden szükségre, a mesteremberek kezéhez. És ha valaki még adni akar, szabad akaratja szerint, töltse meg az ő kezét ma és adjon, a mit akar az Úrnak.

5 для каждой из золотых вещей, и для каждой из серебряных, и для всякого изделия рук художнических. Не поусердствует ли еще кто жертвовать сегодня для Господа?

5. Щоб було золоте, що повинно бути золотим, а срібне, що має бути срібним, і на всякі вироби рук штукарських. А тепер може ще чия ласка, пожертвувати сьогоднї для Господа?

6. Silloin tulivat vapaaehtoisesti perhekunta-päämiehet, Israelin sukukuntien ruhtinaat, tuhannen- ja sadanpäämiehet ja kuninkaan töiden ylivalvojat.

6. Niin isäin päämiehet ja Israelin sukukuntain päämiehet, niin myös tuhanten ja satain päämiehet, ja kuninkaan töiden päämiehet olivat hyväntahtoiset,

6. NIin Isäin Förstit ja Israelin sucucundain Förstit nijn myös tuhannen ja sadan Förstit ja Cuningan töiden Förstit olit hywän tahtoiset.

6 Then the rulers of the fathers and the rulers of the tribes of Israel and the captains of thousands and of hundreds, with the rulers over the king's work, offered willingly.

6. Then the chief of the fathers and princes of the tribes of Israel, and the captains of thousands and of hundreds, with the rulers of the king's work, offered willingly,

6. Da gave Øversterne for Fædrenehusene og Israels Stammers Øverster og Øversterne over tusinde og over hundrede og Øversterne over Kongens Arbejde frivilligt.

6. Då voro Förstarna för fäderna, Förstarna för Israels slägter, Förstarna öfver tusend och öfver hundrad, och Förstarna öfver Konungsärenden, friviljoge;

6. Siis wötsid hea melega anda wannematte üllemad, ja Israeli souarrude üllemad, ja pealikkud ülle igga tuhhande ja ülle igga saa, ja üllemad kunninga tö ülle.

6. Izraelio giminių ir šeimų vadai, tūkstantininkai, šimtininkai bei karaliaus darbų vyriausieji prievaizdai aukojo dosniai

6. Da waren die Fürsten der Vaterhäuser, die Fürsten der Stämme Israels, die Fürsten über tausend und über hundert und die Fürsten über des Königs Geschäfte willig

6. Alors les chefs des pères, les chefs des tribus d'Israël, les chefs de milliers et de centaines, ainsi que les intendants du roi, firent volontairement des offrandes.

6. Entónces los príncipes de las familias, y los príncipes de las tribus de Israel, tribunos y centuriones, con los príncipes que tenían a cargo la obra del rey, ofrecieron de su voluntad,

6 Toen gaven vrijwillig de oversten der vaderen, en de oversten der stammen van Israel, en de oversten der duizenden en der honderden, en de oversten van het werk des konings;

6. Tedy dobrowolnie ofiarowali przedniejsi z domów i przedniejsi z pokoleó Izraelskich, i półkownicy, i rotmistrze, i przełożeni nad robotą królewską.

6. Azért szabad akaratjok szerint adának ajándékokat az atyák fejedelmei, az Izráel nemzetségeinek fejedelmei, az ezredesek, századosok és a király dolgainak fejedelmei.

6 И стали жертвовать начальники семейств и начальникиколен Израилевых, и начальники тысяч и сотен, и начальники над имениями царя.

6. І почали жертвувати старшини в родинах, і началники над поколїннями Ізрайлевими, й тисячники та сотники, й управителї майна царського.

7. Ja he antoivat Jumalan temppelissä tehtäviin töihin viisituhatta talenttia ja kymmenentuhatta dareikkia kultaa, kymmenentuhatta talenttia hopeata, kahdeksantoista tuhatta talenttia vaskea ja satatuhatta talenttia rautaa.

7. Ja antoivat Jumalan huoneen palvelukseen viisituhatta leiviskää kultaa, ja kymmenentuhatta kultapenninkiä , ja kymmenentuhatta leiviskää hopiaa, kahdeksantoistakymmentä tuhatta leiviskää vaskea, ja satatuhatta leiviskää rautaa.

7. Ja annoit Jumalan huonen palweluxeen wijsi tuhatta leiwiskätä culda ja kymmenen tuhatta culdapenningitä ja kymmenen tuhatta leiwiskätä hopiata cahdexantoistakymmendä leiwiskätä waske ja sata tuhatta leiwiskätä rauta.

7 And they gave for the service of the house of God of gold five thousand talants and ten thousand 128-grain weights and of silver ten thousand talants and of brass eighteen thousand talants and of iron a hundred thousand talants.

7. And gave for the service of the house of God of gold five thousand talents and ten thousand drams, and of silver ten thousand talents, and of brass eighteen thousand talents, and one hundred thousand talents of iron.

7. Og de gave til Arbejdet paa Guds Hus fem Tusinde Gentner Guld og ti Tusinde Drakmer og ti Tusinde Centner Sølv og atten Tusinde Gentner Kobber og hundrede Tusinde Gentner Jern.

7. Och gåfvo till ämbeten i Guds hus femtusend centener guld, och tiotusend gylden, och tiotusend centener koppar, och hundradetusend centener jern.

7. Ja nemmad andsid Jummala koia tarwidusseks kulda wiistuhhat talenti, ja kümmetuhhat adarkonit, ja höbbedat kümmetuhhat talenti, ja waske kahheksateistkümmend tuhhat talenti, ja rauda saddakord tuhhat talenti.

7. ir davė Dievo namų statybai penkis tūkstančius talentų aukso ir dešimt tūkstančių auksinių monetų; dešimt tūkstančių talentų sidabro, aštuoniolika tūkstančių talentų vario ir šimtą tūkstančių talentų geležies.

7. und gaben zum Amt im Hause Gottes fünftausend Zentner Gold und zehntausend Goldgulden und zehntausend Zentner Silber, achtzehntausend Zentner Erz und hundertausend Zentner Eisen.

7. Ils donnèrent, pour le service de la maison de Dieu, cinq mille talents d'or, dix mille dariques, dix mille talents d'argent, dix-huit mille talents d'airain, et cent mille talents de fer.

7. Y dieron para el servicio de la casa de Dios cinco mil talentos de oro, y diez mil sueldos: y diez mil talentos de plata, y diez y ocho mil talentos de metal, y cien mil talentos de hierro.

7 En zij gaven, tot den dienst van het huis Gods, vijf duizend talenten gouds, en tien duizend drachmen, en tien duizend talenten zilvers, en achttien duizend talenten kopers, en honderd duizend talenten ijzers.

7. I złożyli na usługą domu Bożego złota talentíw pięć tysięcy, i złotych dziesięć tysięcy, a srebra talentów dziesięć tysięcy, i midzi ośmnaście tysięcy talentów, a żelaza sto tysięcy talentów.

7. És adának az Isten házának szükségére ötezer tálentom aranyat és tízezer dárikot; tízezer tálentom ezüstöt és tizennyolczezer tálentom rezet és százezer tálentom vasat.

7 И дали на устроение дома Божия пять тысяч талантов и десять тысяч драхм золота, и серебра десять тысяч талантов, и меди восемнадцать тысяч талантов, и железа сто тысяч талантов.

7. І дали на будову дому Божого пять тисяч талантів і десять тисяч драхм золота, а срібла десять тисяч талантів, мідї же вісїмнайцять тисяч талантів, а залїза сто тисяч талантів.

8. Ja jolla oli hallussaan jalokiviä, antoi ne Herran temppelin aarteisiin, geersonilaisen Jehielin huostaan.

8. Ja joiden tyköä kiviä löydettiin, ne he antoivat Herran huoneen tavaroihin, Jehielin Gersonilaisen käden alle.

8. Ja joiden tykö kiwiä löyttin ne he annoit HERran huonen tawaroihin. Jehielin Gersoniterin käden ala.

8 And those with whom (precious) stones were found gave them to the treasure of the house of Jehovah under the hand of Jehiel the Gershonite.

8. And they with whom precious stones were found gave them to the treasure of the house of the LORD, by the hand of Jehiel the Gershonite.

8. Og de, hos hvem der blev fundet Stene, gave dem til Herrens Hus's Skat ved Jehiels Gersonitens Haand.

8. Och när hvilkom stenar funne vordo, dem gåfvo de till håfvor uti Herrans hus, under Jehiels hand, den Gersonitens.

8. Ja mis kallist kiwwast kellegi jurest leiti, sedda andsid nemmad Jehowa koia warrandusse tarwis Jehieli käe alla, kes Kersoni poegest .

8. Kas turėjo brangių akmenų, atidavė juos Viešpaties namų iždui, geršono Jehielio globon.

8. Und bei welchem Steine gefunden wurden, die gaben sie zum Schatz des Hauses des HERRN unter die Hand Jehiels, des Gersoniten.

8. Enfin, les pierres précieuses que chacun trouva chez soi, ils les mirent au trésor de la maison de l'Éternel, entre les mains de Jéchiel, le Guershonite.

8. Y dió cada uno las piedras preciosas con que se halló para el tesoro de la casa de Jehová, en mano de Jahiel Gersonita.

8 En bij wien stenen gevonden werden, die gaven zij in den schat van het huis des HEEREN, onder de hand van Jehiel, den Gersoniet.

8. Ci też co mieli drogie kamienie, dawali je do sksarbu domu Paóskiego, do rąk Jehijela Giersoóczyka.

8. És valakinél drágakövek találtatának, adák az Úr házának kincséhez, a Gersoniták közül való [5†] Jéhiel kezébe.

8 И у кого нашлись дорогие камни, те отдавали и их в сокровищницу дома Господня, на руки Иехиилу Герсонитянину.

8. І в кого знайшлись діяменти, ті віддавали й їх до скарбівнї дому Господнього, на руки Ехієля Герсоненка.

9. Ja kansa iloitsi heidän alttiudestaan, sillä he antoivat ehyellä sydämellä vapaaehtoiset lahjansa Herralle; ja kuningas Daavid oli myös suuresti iloissansa.

9. Ja kansa iloitsi, että he niin hyvästä tahdosta antoivat; sillä he antoivat Herralle vaasta sydämestä, vapaasta tahdostansa. Ja kuningas David oli myös sangen suuresti iloissansa.

9. Ja Canssa olit iloiset ja hywän tahtoiset: sillä he annoit HERralle caikest sydämest wapast tahdostans. Ja Cuningas Dawid oli myös sangen suurest iloisans.

9 Then the people rejoiced, because they offered willingly, because with a perfect heart they offered willingly to Jehovah. And David the king also rejoiced with great joy.

9. Then the people rejoiced, for that they offered willingly, because with perfect heart they offered willingly to the LORD: and David the king also rejoiced with great joy.

9. Og Folket var glad over, at de gave frivilligt; thi de gave Herren af et retskaffent Hjerte, frivilligt; og Kong David glædede sig ogsaa med stor Glæde.

9. Och folket var gladt, att de så friviljoge voro; ty de gåfvo Herranom af allo hjerta friviljoge. Och Konung David fröjdade sig desslikes högeliga;

9. Ja rahwas ollid röömsad, et nemmad ollid hea melega annud, sest nemmad ollid hea-kohtlasest süddamest hea melega Jehowale annud, ja kunningas Tawet olli ka üpris wägga römus.

9. Tauta džiaugėsi, nes jie aukojo Viešpačiui dosniai ir tobula širdimi, ir karalius Dovydas tuo taip pat labai džiaugėsi.

9. Und das Volk ward fröhlich, daß sie willig waren; denn sie gaben's von ganzem Herzen dem HERRN freiwillig. Und David, der König, freute sich auch hoch

9. Et le peuple se réjouit de ses dons volontaires; car ils faisaient de tout cœur leurs offrandes volontaires à l'Éternel; et le roi David en eut aussi une grande joie.

9. Y el pueblo se holgó de que hubiesen contribuido de su voluntad; porque con entero corazón ofrecieron voluntariamente a Jehová.

9 En het volk was verblijd over hun vrijwillig geven; want zij gaven met een volkomen hart den HEERE vrijwillig; en de koning David verblijdde zich ook met grote blijdschap.

9. I weselił się lud, że tak ochotnie ofiaroweali. Albowiem sercem doskonałem chętnie ofiarowali Panu; także i król Dawid weselił się weselem wielkiem.

9. És örvendeze a sokaság, hogy szabad akaratjokból adának; mert tiszta szívökből adakozának az Úrnak; Dávid király is nagy örömmel örvendezett.

9 И радовался народ усердию их, потому что они от всего сердца жертвовали Господу, также и царь Давид весьма радовался.

9. І радий був народ, що вони розщедрились, бо вони жертвували Господеві від щирого серця, а й царь Давид так само радїв вельми.

10. Ja Daavid kiitti Herraa koko seurakunnan läsnäollessa; Daavid sanoi: Ole kiitetty, Herra, meidän isämme Israelin Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen.

10. Ja David kiitti Herraa kaiken kansan edestä ja sanoi: kiitetty ole sinä Herra, Israelin meidän isämme Jumala ijankaikkisesta ijankaikkiseen!

10. Kijtti Jumalata ja sanoi caiken Canssan edes: kijtetty ole sinä HERra Israelin meidän Isäim Jumala ijancaickisest.

10 Therefore David praised Jehovah before all the assembly. And David said, You are blessed, O Jehovah, the God of Israel our father, everlasting and everlasting.

10. Wherefore David blessed the LORD before all the congregation: and David said, Blessed be thou, LORD God of Israel our father, for ever and ever.

10. Og David lovede Herren for den ganske Forsamlings Øjne, og David sagde: Lovet være du, Herre, Israels vor Faders Gud, fra Evighed og til Evighed!

10. Och lofvade Herran, och sade inför hela menighetene: Lofvad vare du, Herre, Israels vår foders Gud, ifrån evighet till evighet.

10. Ja Tawet kitis Jehowat keige koggodusse silma ees, ja Tawet ütles: Kidetud olgo sinna Jehowa meie issa Israeli Jummal ikka ja iggaweste.

10. Dovydas garbino Viešpatį susirinkusiųjų akivaizdoje ir tarė: ‘‘Garbė Tau per amžius, Viešpatie, mūsų tėvo Izraelio Dieve!

10. und lobte den HERRN und sprach vor der ganzen Gemeinde: Gelobt seist du, HERR, Gott Israels, unsers Vaters, ewiglich.

10. Puis David bénit l'Éternel, en présence de toute l'assemblée. Et David dit: O Éternel! Dieu d'Israël notre père, béni sois-tu d'éternité en éternité!

10. Asimismo el rey David se holgó mucho, y bendijo a Jehová delante de toda la congregación; y dijo David: Bendito seas tú, oh Jehová Dios de Israel nuestro padre, de siglo a siglo.

10 Daarom loofde David den HEERE voor de ogen der ganse gemeente; en David zeide: Geloofd zijt Gij, HEERE, God van onzen vader Israel, van eeuwigheid tot in eeuwigheid!

10. Przetoż błogosławił Dawid Panu przed obliczem wszystkiego zgromadzenia, i rzekł: Błogosławionyś ty Panie, Boże Izraela, ojca naszego, od wieku aż na wieki.

10. Hálákat ada azért Dávid az Úrnak az egész gyülekezet előtt, és monda Dávid: Áldott vagy te, Uram, Izráelnek, a mi atyánknak Istene, öröktől fogva mind örökké!

10 И благословил Давид Господа пред всем собранием, и сказал Давид: благословен Ты, Господи Боже Израиля, отца нашего, от века и до века!

10. І благословив Давид Господа перед усією громадою, й промовив Давид: Славен єси, Господи, Боже Ізраїля, отця нашого по віки вічні!

11. Sinun, Herra, on suuruus ja väkevyys ja loisto ja kunnia ja kirkkaus, sillä sinun on kaikki taivaassa ja maan päällä. Sinun, Herra, on valtakunta, ja sinä olet korotettu kaiken pääksi.

11. Sillä sinun, Herra, on suuruus, ja voima, ja kunnia, ja voitto, ja kiitos; sillä kaikki, mitä taivaassa ja maan päällä on, se on sinun. Sinun Herra on valtakunta, ja sinä olet korotettu kaikkein päämiesten ylitse.

11. Sillä sinun on suuruus ja woima ja cunnia ja woitto ja kijtos: sillä caicki mitä maan päällä ja taiwas on se on sinun. Sinun HERra on waldacunda ja sinä olet corgotettu caickein päämiesten ylidze.

11 Yours, O Jehovah, is the greatness and the power and the glory and the victory and the majesty, for all that is in the heavens and on the earth (is yours). Yours is the kingdom, O Jehovah and you are exalted as head above all.

11. Thine, O LORD, is the greatness, and the power, and the glory, and the victory, and the majesty: for all that is in the heaven and in the earth is thine; thine is the kingdom, O LORD, and thou art exalted as head above all.

11. Dig, Herre ! hører Majestæt og Vælde og Herlighed og Sejr og Ære til; thi alt i Himmelen og paa Jorden er dit, ja, dit, Herre ! er Riget, og du er ophøjet over alt til et Hoved.

11. Dig, Herre, tillhörer majestät och magt, härlighet, seger och tack; ty allt det i himmelen och på jordene är, det är ditt; ditt, Herre, är riket, och du äst upphöjd öfver all ting till en öfversta.

11. Jehowa, sul on surus, ja wäggi, ja illo, ja woimus, ja suur au, kül keik, mis taewas ja Ma peäl; sinno pärralt, Jehowa, on kunningriik, ja sa töstad ennast üllemaks ülle keige asjade.

11. Tavo, Viešpatie, yra didybė ir galybė, ir pergalė, ir šlovė, ir išaukštinimas, nes Tau priklauso visa danguje ir žemėje. Viešpatie, Tavo yra karalystė ir Tu esi valdovas virš visko.

11. Dir, HERR, gebührt die Majestät und Gewalt, Herrlichkeit, Sieg und Dank. Denn alles, was im Himmel und auf Erden ist. das ist dein. Dein, HERR, ist das Reich, und du bist erhöht über alles zum Obersten.

11. A toi, Éternel, la grandeur, la force et la magnificence, l'éternité et la splendeur, car tout ce qui est dans les cieux et sur la terre t'appartient. A toi, Éternel, est le règne, et tu t'élèves en souverain au-dessus de tout.

11. Tuya, oh Jehová, es la magnificencia, y la fuerza, y la gloria, la victoria, y el honor: porque todas las cosas que están en los cielos y en la tierra son tuyas. Tuyo, oh Jehová, es el reino, y la altura sobre todos los que son por cabezas.

11 Uw, o HEERE, is de grootheid, en de macht, en de heerlijkheid, en de overwinning, en de majesteit; want alles, wat in den hemel en op aarde is, is Uw: Uw, o HEERE, is het Koninkrijk, en Gij hebt U verhoogd tot een Hoofd boven alles.

11. Twoja jest, Panie! wielmożność, i moc, i sława, i zwyciąstwo, i cześć, i wszystko na niebie i na ziemi; twoje jest, Panie! królestwo, a tyśjest wywższony nad wszelką zwierzchność.

11. Oh Uram, tied a nagyság, hatalom, dicsőség, [6†] örökkévalóság és méltóság, sőt minden, valami a mennyben és a földön van, tied! Tied, oh Uram, az ország, te magasztalod fel magadat, hogy légy minden fejedelmek felett!

11 Твое, Господи, величие, и могущество, и слава, и победа и великолепие, и все, что на небе и на земле, Твое : Твое, Господи, царство, и Ты превыше всего, как Владычествующий.

11. Твоя, Господи, величність, і сила, й слава, й побіда, й пишнота, й все, що на небі й на землї, твоє; твоє, Господи, царство, й ти висший над усе, яко Владика.

12. Rikkaus ja kunnia tulevat sinulta, sinä hallitset kaikki, ja sinun kädessäsi on voima ja väkevyys. Sinun vallassasi on tehdä mikä tahansa suureksi ja väkeväksi.

12. Rikkaus ja kunnia ovat sinun edessäs, ja sinä hallitset kaikki kappaleet, ja sinun kädessäs on väki ja voima: sinun kädessäs on kaikki suureksi ja väkeväksi tehdä.

12. Rickaus ja cunnia owat sinun edesäs ja sinä hallidzet caicki cappalet. Sinun myös kädesäs on wäki ja woima sinä teet suurexi ja wäkewäxi.

12 Both riches and honor come of you and you rule over all. And in your hand is power and might. And in your hand it is to make great and to give strength to all.

12. Both riches and honour come of thee, and thou reignest over all; and in thine hand is power and might; and in thine hand it is to make great, and to give strength unto all.

12. Og Rigdom og Ære er for dit Ansigt, og du regerer over alting, og Kraft og Vælde er i din Haand; og i din Haand staar det at gøre alt stort og stærkt.

12. Dine äro rikedomar och härlighet för dig, du råder öfver all ting; i dine hand står kraft och magt, i dine hand står det att göra hvar och en stor och stark.

12. Ja rikkus ja au tulleb sinno käest, ja sinna wallitsed ülle keikide, ja sinno kä on rammo ja wäggi, ja sinno kä on keik sureks tehha ja kinnitada.

12. Iš Tavęs ateina turtai ir garbė, Tu viskam karaliauji. Tavo rankoje yra jėga ir galybė, Tu gali išaukštinti ir suteikti stiprybės.

12. Reichtum und Ehre ist vor dir; Du herrschest über alles; in deiner Hand steht Kraft und Macht; in deiner Hand steht es, jedermann groß und stark zu machen.

12. La richesse et la gloire viennent de toi, tu as la domination sur tout; la force et la puissance sont en ta main, et en ta main est le pouvoir d'agrandir et de fortifier toutes choses.

12. Las riquezas y la gloria están delante de tí, y tú señoreas a todos: y en tu mano está la potencia y la fortaleza: y en tu mano es la grandeza y la fuerza de todas las cosas.

12 En rijkdom en eer zijn voor Uw aangezicht, en Gij heerst over alles; en in Uw hand is kracht en macht; ook staat het in Uw hand alles groot te maken en sterk te maken.

12. I bogactwa, i sława od ciebie są, a ty panujesz nad wszystkimi, a w rękach twych jest moc i siła, i w ręce twojej jest wywyższyć i utwierdzić wszystko.

12. A gazdagság és a dicsőség mind te tőled vannak, és te uralkodol mindeneken; a te kezedben van mind az erősség és [7†] mind a birodalom; a te kezedben van mindeneknek felmagasztaltatása és megerősíttetése.

12 И богатство и слава от лица Твоего, и Ты владычествуешь над всем, и в руке Твоей сила и могущество, и во власти Твоей возвеличить и укрепить все.

12. І багацтво й слава від лиця твого, й ти володїєш над усїм, і в твоїй руцї сила й могучість, і твоя власть, зробити кожного великим і дужим.

13. Me siis kiitämme sinua, meidän Jumalaamme; me ylistämme sinun ihanaa nimeäsi.

13. Ja nyt meidän Jumalamme! me kiitämme sinua, ja ylistämme sinun kunnias nimeä.

13. MEidän Jumalam me kijtäm sinua ja sinun herraudes nime ylistäm.

13 Now therefore, our God, we thank you and praise your glorious name.

13. Now therefore, our God, we thank thee, and praise thy glorious name.

13. Og nu, vor Gud! vi takke dig og love din Herligheds Navn.

13. Nu, vår Gud, vi tacke dig, och prise dins härlighets Namn.

13. Ja nüüd, meie Jummal, meie tänname sind, ja kidama so illusa nimme.

13. Mūsų Dieve, mes dėkojame Tau ir giriame Tavo šlovingą vardą.

13. Nun, unser Gott, wir danken dir und rühmen den Namen deiner Herrlichkeit.

13. Maintenant, ô notre Dieu! nous te louons, et nous célébrons ton nom glorieux.

13. Ahora pues Dios nuestro, nosotros te glorificamos, y loamos el nombre de tu grandeza.

13 Nu dan, onze God, wij danken U, en loven den Naam Uwer heerlijkheid.

13. Teraz tedy, Boże nasz! wyznajemy cię, a chwalimy imię sławy twojej.

13. Most azért, oh mi Istenünk, vallást teszünk előtted, és dícsérjük a te dicsőséges nevedet;

13 И ныне, Боже наш, мы славословим Тебя и хвалим величественное имя Твое.

13. І тепер, Боже наш, ми славимо тебе й хвалимо величне імя твоє.

14. Sillä mitä olen minä, ja mitä on minun kansani, kyetäksemme antamaan tällaisia vapaaehtoisia lahjoja? Vaan kaikki tulee sinulta, ja omasta kädestäsi olemme sen sinulle antaneet.

14. Sillä mikä minä olen, ja mikä on minun kansani, että me olemme niin paljon voineet antaa hyvällä mielellä, niinkuin se nyt tapahtuu? sillä se on kaikki sinulta tullut, ja sinun kädestäs olemme me antaneet sinulle sen.

14. Sillä mikä minä olen ja mikä on minun Canssan? Että me olem nijn paljo woinet että me uhram hywällä mielellä nijncuin se nyt tapahtu? sillä se on caicki sinulda tullut ja sinun kädestäs olemma me andanet sinulle sen.

14 But who am I and what is my people, that we should be able to offer so willingly after this sort? For all things come of you and of your own have we given you.

14. But who am I, and what is my people, that we should be able to offer so willingly after this sort? for all things come of thee, and of thine own have we given thee.

14. Thi hvad er jeg, og hvad er mit Folk, at vi skulle have Kraft til at give frivilligt, som det her er sket? thi det er alt af dig, og af din Haand have vi givet dig det.

14. Ty hvad är jag, hvad är mitt folk, att vi skulle åstadkomma kraft till att gifva friviljeliga, såsom nu tillgår? Ty af dig är det allt kommet, och af dine hand hafve vi det gifvit dig.

14. Ja kes ollen minna kül, ja mis on mo rahwas? et meil joud olleks, sedda wisi hea melega anda : sest sinno käest on keik, ja sinno käest olleme sulle annud.

14. Kas esu aš ir kas mano tauta, kad mes galėtume taip dosniai aukoti Tau? Juk iš Tavęs ateina viskas, o mes tik atiduodame, ką gavome iš Tavęs.

14. Denn was bin ich? Was ist mein Volk, daß wir sollten vermögen, freiwillig so viel zu geben? Denn von dir ist alles gekommen, und von deiner Hand haben wir dir's gegeben.

14. Car qui suis-je, et qui est mon peuple, que nous ayons le pouvoir d'offrir ainsi volontairement? Car tout vient de toi; et de ta main nous vient ce que nous te donnons.

14. Porque ¿quién soy yo, y quién es mi pueblo, para que pudiésemos ofrecer de nuestra voluntad cosas semejantes? Porque todo es tuyo, y de tu mano te lo damos.

14 Want wie ben ik, en wat is mijn volk, dat wij de macht zouden verkregen hebben, om vrijwillig te geven als dit is? Want het is alles van U, en wij geven het U uit Uw hand.

14. Albowiem cużem ja, i co jest lud mój, żebyśmyto siły mieli, tobie to dobrowolnie ofiarować? gdyż od ciebie jest wszystko, a z rąk twoich wziąwszy daliśmy tobie.

14. Mert micsoda vagyok én, és micsoda az én népem, hogy erőnk lehetne a szabad akarat szerint való ajándék adására, a mint tettünk? Mert tőled van minden, és a miket a te kezedből [8†] vettünk, azokat adtuk most néked.

14 Ибо кто я и кто народ мой, что мы имели возможность так жертвовать? Но от Тебя все, и от руки Твоей полученное мы отдали Тебе,

14. Бо хто я й хто народ мій, що ми спромоглись, так як оце, жертвувати? Але від тебе все, й з твоєї руки все, що ми віддали тобі;

15. Sillä me olemme muukalaisia ja vieraita sinun edessäsi, niinkuin kaikki meidän isämmekin; niinkuin varjo ovat meidän päivämme maan päällä eikä ole, mihin toivonsa panna.

15. Sillä me olemme muukalaiset ja oudot sinun edessäs, niinkuin kaikki meidän isämmekin: meidän ikämme on maan päällä niinkuin varjo, ja ei täällä ole yhtään viipymystä.

15. Sillä me olemma muucalaiset ja oudot sinun edesäs nijncuin myös caicki meidän Isämmekin olit. Meidän ikäm on maan päällä nijncuin warjo ja ei täällä ole yhtän wijpymystä.

15 For we are strangers before you and travelers, as all our fathers were. Our days on the earth are as a shadow and there is no abiding.

15. For we are strangers before thee, and sojourners, as were all our fathers: our days on the earth are as a shadow, and there is none abiding.

15. Thi vi ere fremmede for dit Ansigt og Gæster som alle vore Fædre: Vore Dage paa Jorden ere som en Skygge, og her er ingen Forhaabning.

15. Förty vi äre främlingar och utländningar för dig, såsom alle våre fäder; vårt lefvande på jordene är såsom en skugge, och dväljs intet.

15. Sest meie olleme woörad so ees ja maialissed, nenda kui keik meie wannemad: meie päwad siin Ma peäl on kui warri, ja ei olle lotust.

15. Mes esame svetimi ir ateiviai Tavo akivaizdoje, kaip buvo ir mūsų tėvai. Mūsų dienos žemėje kaip šešėlis ir nė vienas nepasiliekame.

15. Denn wir sind Fremdlinge und Gäste vor dir wie unsre Väter alle. unser Leben auf Erden ist wie ein Schatten, und ist kein Aufhalten.

15. Nous sommes devant toi des étrangers et des hôtes, comme tous nos pères; nos jours sont comme l'ombre, sur la terre; et il n'y a point d'espérance.

15. Porque nosotros extranjeros y advenedizos somos delante de tí, como todos nuestros padres; y nuestros dias son como sombra sobre la tierra, y no hay otra esperanza.

15 Want wij zijn vreemdelingen en bijwoners voor Uw aangezicht, gelijk al onze vaders; onze dagen op aarde zijn als een schaduw, en er is geen verwachting.

15. Bośmy my pielgrzymami i przychodniami przed tobą, jako i wszyscy ojcowie nasi; dni nasze na ziemi jako cieó, a nie masz czego oczekiwać.

15. Mert mi csak jövevények vagyunk te [9†] előtted és zsellérek, a mint a mi atyáink is egyenként; a mi életünk napjai olyanok e földön, mint az árnyék, melyben [10†] állandóság nincsen.

15 потому что странники мы пред Тобою и пришельцы, как и все отцы наши, как тень дни наши на земле, и нет ничего прочного.

15. Ми бо чужинцї й приходнї перед тобою, як і всї батьки наші; неначе тїнь життє наше на землї, й нїчого нема тревалого.

16. Herra, meidän Jumalamme, kaikki tämä runsaus, jonka me olemme hankkineet rakentaaksemme temppelin sinulle, sinun pyhälle nimellesi, on sinun kädestäsi, ja sinun on kaikki tyynni.

16. Herra meidän Jumalamme! kaikki tämä kalun paljous, jonka me olemme valmistaneet sinun pyhälle nimelles rakentaa huonetta, se on kaikki tullut sinun kädestäs, ja ne ovat kaikki sinun.

16. HERra meidän Jumalam caicki tämä calun paljous jonga me olemma walmistanet sinun pyhälle nimelles raketa huonetta se on caicki tullut sinun kädestäs ja ne owat caicki sinun.

16 O Jehovah our God, all this store that we have prepared to build you a house for your holy name comes of your hand and is all your own.

16. O LORD our God, all this store that we have prepared to build thee an house for thine holy name cometh of thine hand, and is all thine own.

16. Herre, vor Gud! al denne Mængde, som vi have samlet til at bygge dig et Hus for til dit hellige Navn, den er af din Haand og det er alt sammen dit.

16. Herre vår Gud, all denna hopen, som vi tillskickat hafve till att bygga dino helgo Namne ett hus, är kommen ifrå dine hand; och ditt är det allt.

16. Jehowa meie Jummal, keik sesinnane suur warrandus, mis meie olleme kokko saatnud, et meie sulle koia so pühha nimmele üllesehhitame, se on so käest, ja so pärralt on keik.

16. Viešpatie, mūsų Dieve, visa, ką mes šiandien aukojame Tavo namams, Tavo šventajam vardui, ateina iš Tavęs ir yra Tavo!

16. HERR, unser Gott, aller dieser Haufe, den wir zugerichtet haben, dir ein Haus zu bauen, deinem heiligen Namen, ist von deiner Hand gekommen, und ist alles dein.

16. Éternel, notre Dieu, toute cette abondance que nous avons préparée pour bâtir une maison à ton saint nom, vient de ta main, et tout est à toi.

16. Jehová Dios nuestro, toda esta abundancia que habemos aparejado para edificarte casa a tu santo nombre, de tu mano es, y todo es tuyo.

16 HEERE, onze God, al deze menigte, die wij bereid hebben om U een huis te bouwen, den Naam Uwer heiligheid, dat is van Uw hand, en het is alles Uw.

16. O Panie, Boże nasz! ten wszystek dostatek któryśmy zgotowali tobie na budowanie domu imieniowi twemu świętemu, z ręki twojej jest, i twoje jest wszystko.

16. Oh mi Urunk Istenünk! mind ez a gazdagság, a mit gyűjtöttünk, hogy néked és a te szent nevednek házat építsünk, a te kezedből való és mindazok tiéid!

16 Господи Боже наш! все это множество, которое приготовили мы для построения дома Тебе, святому имени Твоему, от руки Твоей оно, и все Твое.

16. Господи, Боже наш! усї оцї достатки, що ми наготували для збудування дому тобі, твоєму іменню сьвятому, воно з твоєї руки, й все твоє.

17. Ja minä tiedän, Jumalani, että sinä tutkit sydämen ja mielistyt vilpittömyyteen. Vilpittömällä sydämellä minä olen antanut kaikki nämä vapaaehtoiset lahjat, ja nyt minä olen ilolla nähnyt, kuinka sinun täällä oleva kansasi on antanut sinulle vapaaehtoiset lahjansa.

17. Minun Jumalani! minä tiedän, ettäs tutkistelet sydämen ja tahdot vakuutta. Sentähden olen myös minä kaikki nämät yksivakaisesta sydämestä antanut vapaalla mielellä. Ja minä näin nyt ilolla tämän sinun kansas, joka tässä on, että se on hyvällä mielellä sinulle antanut.

17. Minun Jumalan minä tiedän ettäs tutkistelet caicki sydämen pohjat ja racastat oikeutta. Sentähden olen myös minä caicki nämät yxikertaisest sydämest andanut sinulle wapast mielest. Ja minä näin ilolla tämän sinun Canssas joca täsä on että se on hywällä mielellä sinulle andanut.

17 I know also, my God, that you try the heart and have pleasure in uprightness. As for me, in the uprightness of my heart I have willingly offered all these things. And now I have seen with joy your people, who are present here, offer willingly to you.

17. I know also, my God, that thou triest the heart, and hast pleasure in uprightness. As for me, in the uprightness of mine heart I have willingly offered all these things: and now have I seen with joy thy people, which are present here, to offer willingly unto thee.

17. Og, min Gud: jeg ved, at du prøver Hjerter og har Behag til Oprigtighed, jeg har i mit Hjertes Oprigtighed givet alle disse Ting frivilligt og har nu med Glæde set dit Folk, som her fandtes, at det har givet dig frivilligt.

17. Jag vet, min Gud, att du pröfvar hjertat, och enfaldighet är dig täck; derföre hafver jag allt detta utaf enfaldigo hjerta friviljeliga gifvit; och hafver nu sett med glädje ditt folk, som här för handene är, att det hafver friviljeliga gifvit dig.

17. Ja ma tean, mo Jummal, et sinna süddant läbbikatsud ja öiged wisid on so mele pärrast; minna ollen omma öiglasest süddamest keik sedda hea melega annud, ja nüüd ollen ma römoga näinud, et so rahwas, mis siit leitakse hea melega sulle on annud.

17. Mano Dieve, žinau, kad Tu ištiri žmonių širdis ir mėgsti nuoširdumą. Aš visa tai paaukojau iš tyros širdies ir matau, kad čia esanti tauta aukoja Tau su džiaugsmu ir noriai.

17. Ich weiß, mein Gott, daß du das Herz prüfst, und Aufrichtigkeit ist dir angenehm. Darum habe ich dies alles aus aufrichtigem Herzen freiwillig gegeben und habe jetzt mit Freuden gesehen dein Volk, das hier vorhanden ist, daß es dir freiwillig gegeben hat.

17. Et je sais, ô mon Dieu, que tu sondes le cœur, et que tu prends plaisir à la droiture. C'est dans la droiture de mon cœur que j'ai volontairement offert toutes ces choses; et j'ai vu maintenant avec joie ton peuple, qui se trouve ici, t'offrir volontairement ses dons.

17. Yo sé, oh Dios mío, que tú escudriñas los corazones, y que la rectitud te agrada: y yo con la rectitud de mi corazón, voluntariamente te he ofrecido todo esto: y ahora he visto con alegría que tu pueblo, que ahora se ha hallado aquí, te ha dado liberalmente.

17 En ik weet, mijn God, dat Gij het hart proeft, en dat Gij een welgevallen hebt aan oprechtigheden. Ik heb in oprechtigheid mijns harten al deze dingen vrijwillig gegeven, en ik heb nu met vreugde Uw volk, dat hier bevonden wordt, gezien, dat het zich jegens U vrijwillig gedragen heeft.

17. Wiemci ja, Boże mój! iż ty doświadczasz serc a kochasz się w szczerości; przetoż ja w szczerości serca mego, ochotniem pofiarował to wszystko, nawet i lud twój, który się tu znalazł, widziałem z weselem i z ochotą ofiarujący tobie.

17. Jól tudom, oh én Istenem, hogy te a szívet [11†] vizsgálod és az igazságot szereted. Én mindezeket tiszta szívemből, nagy jó kedvvel adtam, s látom, hogy a te néped is, a mely itt jelen van, nagy örömmel, szabad akaratja szerint adta ezeket néked.

17 Знаю, Боже мой, что Ты испытуешь сердце и любишь чистосердечие; я от чистого сердца моего пожертвовал все сие, и ныне вижу, что и народ Твой, здесь находящийся, с радостью жертвует Тебе.

17. Знаю, Боже мій, що ти вивідуєш серце й любиш щирість серця; я від щирого серця мого пожертвував усе це, а тепер бачу, що й народ твій, що тут знаходиться, радо жертвує тобі.

18. Herra, meidän isäimme Aabrahamin, Iisakin ja Israelin Jumala, säilytä tällaisina ainiaan kansasi sydämen ajatukset ja aivoitukset ja ohjaa heidän sydämensä puoleesi.

18. Herra meidän isäimme Abrahamin, Isaakin ja Israelin Jumala! pidä ijankaikkisesti tämänkaltainen mieli ja tahto kansas sydämessä, ja valmista heidän sydämensä sinun tykös.

18. HERra meidän Isäim Abrahamin Isaachin ja Israelin Jumala pidä ijancaickisest tämäncaltainen mieli ja tahto sinun Canssas sydämes ja walmista heidän sydändäns sinun tygös.

18 O Jehovah, the God of Abraham, of Isaac and of Israel, our fathers, keep this everlasting in the imagination of the thoughts of the heart of your people and prepare their heart to you.

18. O LORD God of Abraham, Isaac, and of Israel, our fathers, keep this for ever in the imagination of the thoughts of the heart of thy people, and prepare their heart unto thee:

18. Herre, Abrahams Isaks og Israels, vore Fædres Gud! bevar dette evindeligt som dit Folks Hjertes Tanker og Sind, og bered deres Hjerter til dig!

18. Herre, våra fäders Abrahams, Isaacs och Israels Gud, bevara evinnerliga sådana håg och sinne i dins folks hjerta, och skicka deras hjerta till dig.

18. Jehowa meie wannematte Abraami, Isaaki ja Israeli Jummal, hoia sedda iggaweste omma rahwa süddame möttette mötlemisses, ja walmista nende südda ennese pole.

18. Viešpatie, mūsų tėvų Abraomo, Izaoko ir Jokūbo Dieve, išlaikyk savo tautos širdžių nusistatymą tokį, koks jis šiandien, kad jie liktų Tau ištikimi.

18. HERR, Gott unsrer Väter, Abrahams, Isaaks und Israels, bewahre ewiglich solchen Sinn und Gedanken im Herzen deines Volkes und richte ihre Herzen zu dir.

18. Éternel, Dieu d'Abraham, d'Isaac et d'Israël, nos pères, conserve à toujours cette disposition des pensées du cœur de ton peuple, et affermis leurs cœurs en toi.

18. Jehová Dios de Abraham, de Isaac y de Israel, nuestros padres, conserva perpetuamente esta voluntad del corazón de tu pueblo, y encamina su corazón a tí.

18 O HEERE, Gij, God onzer vaderen, Abraham, Izak en Israel, bewaar dit in der eeuwigheid in den zin der gedachten van het hart Uws volks, en richt hun hart tot U.

18. Panie, Boże Abrahama, Izaaka, i Izraela, ojców naszych! zachowajże na wieki tę chęć, i umysł serca ludu twego, a przygotuj sobie serce ich.

18. Oh Uram, Ábrahámnak, [12†] Izsáknak és Izráelnek, a mi atyáinknak Istene, tartsd meg mindörökké ezt az [13†] érzést a te néped szívében, és irányítsd az ő szívöket te feléd!

18 Господи, Боже Авраама, Исаака и Израиля, отцов наших! сохрани сие навек, сие расположение мыслей сердца народа Твоего, и направь сердце их к Тебе.

18. Господи, Боже Авраама, Ізаака й Ізраїля, батьків наших! удержуй до віку сесю добру волю в серцї народу твого, й направляй серце їх до тебе.

19. Ja anna minun pojalleni Salomolle ehyt sydän noudattamaan sinun käskyjäsi, todistuksiasi ja säädöksiäsi, toimittamaan kaikki tämä ja rakentamaan tämä linna, jota varten minä olen valmistuksia tehnyt.

19. Ja pojalleni Salomolle anna täydellinen sydän pitämään sinun käskys, todistukses ja säätys, niin että hän ne kaikki tekis ja rakentais tämän asuinsian, jonka minä olen valmistanut.

19. Ja minun pojalleni Salomolle anna oikia ja täydellinen sydän pitämän sinun käskys todistuxes ja oikeudes nijn että hän ne caicki tekis ja rakennais tämän asuinsian jonga minä olen walmistanut.

19 And give to Solomon my son a perfect heart, to keep your commandments, your testimonies and your statutes and to do all these things and to build the palace (for you), for which I have made provision.

19. And give unto Solomon my son a perfect heart, to keep thy commandments, thy testimonies, and thy statutes, and to do all these things, and to build the palace, for the which I have made provision.

19. Og giv min Søn Salomo et retskaffent Hjerte til at holde dine Bud, dine Vidnesbyrd og dine Skikke og til at gøre det alt sammen og til at bygge det Slot, som jeg har forberedt.

19. Och minom son Salomo gif ett rättsinnigt hjerta, att han håller din bud, vittnesbörd och rätter, att han det allt gör, och bygger denna boning, som jag skickat hafver.

19. Ja anna mo poia Salomonile üks heakohtlane südda, et ta peab sinno kässud, so tunnistussed ja so seädmissed, et ta sedda keik teeb, ja üllesehhitab sedda suurt kodda, mis tarwis ma ollen keik kokko saatnud.

19. O mano sūnui Saliamonui duok tobulą širdį, kad jis laikytųsi Tavo įsakymų, nuostatų bei paliepimų ir pastatytų šventyklą, kuriai paruošiau reikalingų medžiagų’‘.

19. Und meinem Sohn Salomo gib ein rechtschaffenes Herz, daß er halte deine Gebote, Zeugnisse und Rechte, daß er alles tue und baue diese Wohnung, die ich zugerichtet habe.

19. Donne aussi un cœur intègre à Salomon, mon fils, pour garder tes commandements, tes témoignages et tes statuts, pour tout exécuter, et pour bâtir le palais que j'ai préparé.

19. Asimismo dá a mi hijo Salomón corazón perfecto, para que guarde tus mandamientos, tus testimonios, y tus estatutos; y para que haga todas las cosas, y te edifique la casa para la cual yo he hecho el aparejo.

19 En geef mijn zoon Salomo een volkomen hart, om te houden Uw geboden, Uw getuigenissen en Uw inzettingen; en om alles te doen, en om dit paleis te bouwen, hetwelk ik bereid heb.

19. Salomonowi też, synowi memu daj serce doskonałe, aby strzegł przykazaó twoich, świadectw twoich, i ustaw twoich, i czynił wszystko, i aby zbudował dom, dla któregom potrzebu zgotował.

19. Salamonnak pedig, az én fiamnak adj tökéletes szívet, hogy a te parancsolatidat, bizonyságtételeidet és rendelésidet megőrizhesse, s hogy mindazokat megcselekedhesse, s felépíthesse azt a házat, a melyet én megindítottam.

19 Соломону же, сыну моему, дай сердце правое, чтобы соблюдать заповеди Твои, откровения Твои и уставы Твои, и исполнить все это и построить здание, для которогоя сделал приготовление.

19. А Соломонові, мойму синові, дай серце щире, щоб хоронив твої заповідї, твої обявлення та постанови твої, та щоб здїйснив усе це й построїв будинок, що для його я все приготував.

20. Sitten Daavid sanoi kaikelle seurakunnalle: Kiittäkää Herraa, Jumalaanne. Ja kaikki seurakunta kiitti Herraa, isiensä Jumalaa, ja he kumartuivat maahan ja osoittivat kunniaa Herralle ja kuninkaalle.

20. Ja David sanoi kaikelle kansalle: kiittäkäät Herraa teidän Jumalaanne! ja kaikki kansa kiitti Herraa isäinsä Jumalaa, kumarsivat ja rukoilivat Herraa ja kuningasta,

20. JA Dawid sanoi caikelle Canssalle: kijttäkät HERra teidän Jumalatan. Ja caicki Canssa kijtit HERra heidän Isäins Jumalata cumarsit idzens ja rucoilit HERra ja Cuningast ja uhraisit HERralle uhrin.

20 And David said to all the assembly, Now praise Jehovah your* God. And all the assembly praised Jehovah, the God of their fathers and bowed down their heads and bowed-down to Jehovah and the king.

20. And David said to all the congregation, Now bless the LORD your God. And all the congregation blessed the LORD God of their fathers, and bowed down their heads, and worshipped the LORD, and the king.

20. Siden sagde David til den ganske Forsamling: Kære, lover Herren, eders Gud; og al Forsamlingen lovede Herren, deres Fædres Gud, og bøjede sig og nedkastede sig for Herren og for Kongen.

20. Och David sade till hela menighetena: Lofver Herran edar Gud. Och hela menigheten lofvade Herran deras fäders Gud, och bugade sig, och tillbådo Herran och Konungen.

20. Ja Tawet ütles keige koggodussele: Et kiitke Jehowat omma Jummalat; ja keik koggodus kiitsid Jehowat om̃a wannematte Jummalat, ja nemmad nötkutasid Pead , ja kummardasid Jehowa ja kunninga ette.

20. Tuomet Dovydas tarė susirinkusiems: ‘‘Garbinkite Viešpatį, savo Dievą’‘. Susirinkusieji parpuolė ant žemės prieš Viešpatį bei karalių ir garbino Viešpatį, savo tėvų Dievą.

20. Und David sprach zu der ganzen Gemeinde: Lobet den HERRN, euren Gott! Und die ganze Gemeinde lobte den HERRN, den Gott ihrer Väter; und sie neigten sich und fielen nieder vor dem HERRN und vor dem König

20. Et David dit à toute l'assemblée: Bénissez l'Éternel votre Dieu! Et toute l'assemblée bénit l'Éternel, le Dieu de leurs pères; ils s'inclinèrent et se prosternèrent devant l'Éternel et devant le roi.

20. Después de esto David dijo a toda la congregación: Bendecíd ahora a Jehová vuestro Dios. Entónces toda la congregación bendijo a Jehová Dios de sus padres; e inclinándose adoraron delante de Jehová, y del rey.

20 Daarna zeide David tot de ganse gemeente: Looft nu den HEERE, uw God! Toen loofde de ganse gemeente den HEERE, den God hunner vaderen; en zij neigden het hoofd, en zij bogen zich neder voor den HEERE, en voor den koning.

20. Potem mówił Dawid do wszystkiego zgromadzenia: Błogosławcież teraz Panu, Bogu waszemu. I błogosławiło wszystko zgromadzenie Panu, Bogu ojców sowich, a naczyliwszy się pokłonili się Panu i królowi.

20. És szóla Dávid az egész gyülekezethez: Kérlek, áldjátok az Urat, a ti Isteneteket. Áldá azért az egész gyülekezet az Urat, az ő atyáik Istenét; s leborulván, tisztelék az Urat és a királyt.

20 И сказал Давид всему собранию: благословите Господа Бога нашего. –И благословило все собрание Господа Бога отцов своих, и пало, и поклонилось Господу и царю.

20. І промовив Давид до всієї громади: Славіте Господа, Бога нашого! - І славив увесь збір Господа, Бога отцїв своїх, і припав та поклонився Господеві й цареві.

21. Ja seuraavana päivänä he teurastivat teuraita Herralle ja uhrasivat polttouhreja Herralle: tuhat härkää, tuhat oinasta ja tuhat karitsaa ja niihin kuuluvat juomauhrit sekä teurasuhreja suuren joukon koko Israelin puolesta.

21. Ja he uhrasivat Herralle uhrin, ja toisena päivänä uhrasivat he polttouhrin Herralle, tuhannen mullia, tuhannen oinasta, tuhannen karitsaa, ja heidän juomauhrinsa, ja monta muuta uhria kaiken Israelin edessä.

21. Ja toisna päiwänä uhraisit he polttouhrin HERralle tuhannen härkä tuhannen oinasta tuhannen caridzata ja heidän juomauhrins ja monda uhria caiken Israelin edes.

21 And they sacrificed sacrifices to Jehovah and offered burnt offerings to Jehovah on the morrow after that day, even a thousand bullocks, a thousand rams and a thousand lambs, with their drink offerings and sacrifices in abundance for all Israel,

21. And they sacrificed sacrifices unto the LORD, and offered burnt offerings unto the LORD, on the morrow after that day, even a thousand bullocks, a thousand rams, and a thousand lambs, with their drink offerings, and sacrifices in abundance for all Israel:

21. Og de bragte Herren Slagtofre og ofrede Brændofre for Herren, den følgende Dags Morgen, nemlig tusinde Okser, tusinde Vædere, tusinde Lam, og deres Drikofre og Slagtofre i Mængde for al Israel.

21. Och de offrade Herranom offer; och den andra morgonen offrade de Herranom bränneoffer, tusende stutar, tusende vädrar, tusende lamb, med deras drickoffer; och offrade all hopen i hela Israel;

21. Ja nemmad ohwerdasid Jehowale tappa-ohwrid ja ohwerdasid Jehowale pölletamisse-ohwrid teisel päwal pärrast sedda päwa, tuhhat wärse, tuhhat jära, tuhhat oinik-talle, nende joma-ohwridega, ja paljo tappa-ohwrid keige Israeli eest.

21. Kitą dieną jie aukojo Viešpačiui deginamąsias aukas: tūkstantį jaučių, tūkstantį avinų, tūkstantį ėriukų su priklausančiomis geriamosiomis ir padėkos aukomis, kad maisto užtektų visiems izraelitams.

21. und opferten dem HERRN Opfer. Und des Morgens opferten sie Brandopfer: tausend Farren, tausend Widder, tausend Lämmer mit ihren Trankopfern, und opferten die Menge unter dem ganzen Israel

21. Le lendemain de ce jour, ils sacrifièrent des sacrifices à l'Éternel, et lui offrirent des holocaustes; mille taureaux, mille béliers, et mille agneaux, avec leurs libations, et des sacrifices en grand nombre pour tout Israël.

21. Y sacrificaron víctimas a Jehová, y ofrecieron a Jehová holocaustos el día siguiente, mil becerros, mil carneros, mil ovejas, con sus derramaduras, y muchos sacrificios por todo Israel.

21 En zij offerden den HEERE slachtofferen; ook offerden zij den HEERE brandofferen, des anderen morgens van dien dag, duizend varren, duizend rammen, duizend lammeren, met hun drankofferen; en slachtofferen in menigte, voor gans Israel.

21. I zatem ofiarowali Panu ofiary. Ofiarowali też całopalenia Panu nazajutrz po onym dniu, wołów tysiąc, baranów tysiąc, baranków tysiąc z mokremi ofiarami ich, i inszych ofiar wielkie mnóstwo, za wszystkiego Izraela.

21. És áldozának az Úrnak áldozatokkal, és áldozának egészen égőáldozatokkal az Úrnak másnapon, ezer tulkot, ezer kost, ezer bárányt italáldozataikkal, és sokféle áldozatokkal az egész Izráelért.

21 И принесли Господу жертвы, и вознесли всесожжения Господу, надругой после сего день: тысячу тельцов, тысячу овнов, тысячу агнцев с их возлияниями, и множество жертв от всего Израиля.

21. І принесли Господеві жертви; а другого дня принесли всепаленнє Господеві: тисячу назимків, тисячу баранів, тисячу ягнят із їх ливними жертвами, й безлїч жертов від усього Ізраїля.

22. Niin he söivät ja joivat Herran edessä sinä päivänä suuresti iloiten ja tekivät toistamiseen Salomon, Daavidin pojan, kuninkaaksi ja voitelivat hänet Herralle ruhtinaaksi, ja Saadokin papiksi.

22. Ja he söivät ja joivat sinä päivänä sangen suurella ilolla Herran edessä, ja tekivät Salomon Davidin pojan toisen kerran kuninkaaksi ja voitelivat hänen Herralle hallitsiaksi ja Zadokin papiksi.

22. Ja he söit ja joit sinä päiwänä sangen suurella ilolla HERran edes. Ja teit Salomon Dawidin pojan toisen kerran Cuningaxi ja woitelit hänen HERralle Förstixi ja Zadochin Papixi.

22 and ate and drank before Jehovah on that day with great gladness. And they made Solomon the son of David king the second time and anointed him to Jehovah to be prince and Zadok to be priest.

22. And did eat and drink before the LORD on that day with great gladness. And they made Solomon the son of David king the second time, and anointed him unto the LORD to be the chief governor, and Zadok to be priest.

22. Og de aade og drak for Herrens Ansigt paa den samme Dag med stor Glæde og gjorde anden Gang Salomo, Davids Søn, til Konge og salvede ham for Herren til Fyrste og Zadok til Præst.

22. Och åto och drucko den samma dagen för Herranom med stora glädje, och gjorde annan gången Salomo, Davids son, till Konung, och smorde honom Herranom till en Första, och Zadok till Prest.

22. Ja nemmad söid ja jöid selsammal päwal sure römoga Jehowa ees, ja töstsid Taweti poia Salomoni teistkorda kunningaks, ja woidsid tedda Jehowale würstiks, ja Sadokit preestriks.

22. Tą dieną jie valgė ir gėrė Viešpaties akivaizdoje su pakilia nuotaika ir antrą kartą paskelbė karaliumi Dovydo sūnų Saliamoną; jie patepė jį kunigaikščiu Viešpačiui, o Cadoką­kunigu.

22. und aßen und tranken desselben Tages vor dem HERRN mit großen Freuden und machten zum zweitenmal Salomo, den Sohn Davids, zum König und salbten ihn dem HERRN zum Fürsten und Zadok zum Priester.

22. Ils mangèrent et burent ce jour-là devant l'Éternel avec une grande joie; ils proclamèrent roi pour la seconde fois Salomon, fils de David; ils l'oignirent, devant l'Éternel, comme chef, et Tsadok, comme sacrificateur.

22. Y comieron y bebieron delante de Jehová aquel día con gran gozo. Y dieron la segunda vez la investidura del reino a Salomón, hijo de David, y ungiéronle a Jehová por príncipe; y a Sadoc por sacerdote.

22 En zij aten en dronken deszelven daags voor het aangezicht des HEEREN met grote vreugde; en zij maakten Salomo, den zoon van David, ten andere male koning, en zij zalfden hem den HEERE tot voorganger, en Zadok tot priester.

22. I jedli a pili przed Panem dnia onego z weselem wielkiem, a postanowili powtóre królem Salomona, syna Dawidowego, i pomazali go Panu za księcia, a Sadoka za kapłana.

22. S evének és ivának az Úr előtt azon a napon nagy vígasságban. Azután Salamont, a Dávid fiát másodszor is királylyá [14†] tevék és felkenék őt az Úrnak, hogy lenne fejedelem; Sádókot is fölkenék a főpapságra.

22 И ели и пили пред Господом в тот день, с великою радостью; и в другой раз воцарили Соломона, сына Давидова, и помазали пред Господом в правителя верховного, а Садока во священника.

22. І їли й пили перед Господом того дня з великими радощами; й окликали вдруге царем Соломона, сина Давидового, й помазали його перед Господом на верховного князя, а Садока на первосьвященника.

23. Ja Salomo istui Herran valtaistuimelle kuninkaaksi isänsä Daavidin sijaan, ja hän menestyi; ja koko Israel totteli häntä.

23. Ja niin Salomo istui Herran istuimelle kuninkaaksi isänsä Davidin siaan, ja oli onnellinen; ja koko Israel oli hänelle kuuliainen.

23. JA nijn Salomo istui HERran istuimella Cuningaxi hänen Iäns Dawidin siaan oli onnellinen ja coco Israelin Canssa oli hänelle cuuliainen:

23 Then Solomon sat on the throne of Jehovah as king instead of David his father and prospered and all Israel obeyed him.

23. Then Solomon sat on the throne of the LORD as king instead of David his father, and prospered; and all Israel obeyed him.

23. Saa sad Salomo paa Herrens Trone som Konge i sin Fader Davids Sted og blev lykkelig, og al Israel var ham lydig.

23. Alltså satt Salomo på Herrans stol, en Konung i sins faders Davids stad, och vardt lyckosam, och all Israel var honom hörsam.

23. Ja Salomon istus Jehowa aujärje peäl kui kunningas omma issa Taweti assemel, ja sai hästi korda, ja keik Israel wöttis temma sanna kuulda.

23. Saliamonas atsisėdo Viešpaties soste kaip karalius savo tėvo Dovydo vieton; jam sekėsi, ir visas Izraelis jo klausė.

23. Also saß Salomo auf dem Stuhl des Herrn als ein König an seines Vaters Davids Statt und ward glücklich; und ganz Israel ward ihm gehorsam.

23. Salomon s'assit donc sur le trône de l'Éternel, comme roi, à la place de David, son père; il prospéra, et tout Israël lui obéit.

23. Y Salomón se asentó en el trono de Jehová por rey en lugar de David su padre; y fué prosperado, y todo Israel le obedeció.

23 Alzo zat Salomo op den troon des HEEREN, als koning in zijns vaders Davids plaats, en hij was voorspoedig; en gans Israel hoorde naar hem.

23. A tak usiadł Salomon na stolicy Paóskiej za króla miasto Dawida, ojca swego, i szczęściło mu się, a był mu posłuszny wszystek Izrael.

23. És üle Salamon az Úr székébe, mint király az ő atyjának, Dávidnak helyében, és mindenben szerencsés vala, mert engedelmeskedék néki az egész Izráel.

23 И сел Соломон на престоле Господнем, как царь, вместо Давида, отца своего, и был благоуспешен, и весь Израиль повиновался ему.

23. І засїв Соломон на престолї Господньому, яко царь, замість Давида, отця свого, й щастилось йому, й ввесь Ізраїль корився йому.

24. Samoin kaikki päämiehet, urhot ja myös kaikki kuningas Daavidin pojat kättä lyöden lupautuivat kuningas Salomon alamaisiksi.

24. Niin myös kaikki päämiehet ja voimalliset, ja kaikki kuningas Davidin lapset antoivat itsensä kuningas Salomon alle.

24. Nijn myös caicki päämiehet ja woimalliset ja caicki Cuningas Dawidin lapset annoit heidäns Cuningas Salomon ala.

24 And all the rulers and the mighty men and all the sons likewise of king David, submitted themselves to Solomon the king.

24. And all the princes, and the mighty men, and all the sons likewise of king David, submitted themselves unto Solomon the king.

24. Og alle Fyrsterne og de vældige, ja ogsaa alle Kong Davids Sønner, de underkastede sig Kong Salomo.

24. Och alle öfverstar och väldige, desslikes all Konung Davids barn, gåfvo sig under Konung Salomo.

24. Ja keik würstid, ja wäggewad, ja ka keik kunninga Taweti poiad pannid kät kunninga Salomoni alla.

24. Visi kunigaikščiai, karžygiai ir visi karaliaus Dovydo sūnūs pakluso karaliui Saliamonui.

24. Und alle Obersten und Gewaltigen, auch alle Kinder des Königs David taten sich unter den König Salomo.

24. Et tous les chefs et les hommes vaillants, et même tous les fils du roi David, se soumirent au roi Salomon.

24. Y todos los príncipes y poderosos, y todos los hijos del rey David, dieron sus manos debajo del rey Salomón.

24 En al de vorsten, en helden, ja, ook al de zonen van den koning David, gaven de hand, dat zij onder den koning Salomo zijn zouden.

24. I wszyscy książęta, i możni, także i wszyscy synowie króla Dawida, dali ręce na poddaóstwo Salomonowi królowi.

24. A fejedelmek és a hatalmasok, sőt a Dávid király fiai is mindnyájan kezet adának, [15†] hogy Salamon királynak engedelmeskedni fognak.

24 И все начальники и сильные, также и все сыновья царя Давида подчинились Соломону царю.

24. І вся старшина й всї можні, як і всї сини царя Давида покорились цареві Соломонові.

25. Herra teki Salomon ylen suureksi koko Israelin silmissä ja antoi hänelle kuninkuuden loiston, jonka kaltaista ei ollut yhdelläkään kuninkaalla Israelissa ollut ennen häntä.

25. Ja Herra teki Salomon enemmin ja enemmin suuremmaksi kaiken Israelin edessä, ja antoi hänelle kuuluisan valtakunnan, jonkakaltaista ei yhdelläkään kuninkaalla Israelissa hänen edellänsä ole ollut.

25. Ja HERra teki Salomon enämmin ja enämmin jalommaxi caiken Israelin edes. Ja andoi hänelle cuuluisan waldacunnan jongacaltaista ei yhdelläkän Cuningalla Israelis hänen edelläns ole ollut.

25 And Jehovah magnified Solomon exceedingly in the sight of all Israel and bestowed upon him such royal majesty as had not been on any king before him in Israel.

25. And the LORD magnified Solomon exceedingly in the sight of all Israel, and bestowed upon him such royal majesty as had not been on any king before him in Israel.

25. Og Herren gjorde Salomo overmaade stor for al Israels Øjne og gav ham kongelig Ære, som ingen Konge havde haft før ham over Israel.

25. Och Herren gjorde Salomo ju större och större för hela Israel, och gaf honom ett härligit rike, att ingen för honom sådant öfver Israel haft hade.

25. Ja Jehowa teggi Salomonit üpres wägga sureks keige Israeli silma ees ja panni ta peäle suurt kunninglikko au, missuggust ei olnud enne ühhegi kunninga peäl, kes enne tedda Israeli ülle.

25. Viešpats padarė Saliamoną labai didį viso Izraelio akyse ir jam suteikė tokią karališką didybę, kokios neturėjo joks Izraelio karalius iki jo.

25. Und der HERR machte Salomo immer größer vor dem Volk Israel und gab ihm ein prächtiges Königreich, wie keiner vor ihm über Israel gehabt hatte.

25. Et l'Éternel éleva au plus haut degré Salomon, à la vue de tout Israël, et lui donna une splendeur de royauté, comme n'en avait eu avant lui aucun roi en Israël.

25. Y Jehová magnificó grandemente a Salomón en los ojos de todo Israel: y le dió gloria del reino, cual ningún rey la tuvo ántes de él en Israel.

25 En de HEERE maakte Salomo groot ten hoogste voor de ogen van gans Israel; en Hij gaf aan hem een koninklijke majesteit, zodanige aan geen koning van Israel voor hem geweest is.

25. I uwielbił Pan Salomona bardzo zacnie przed oczyma wszystkiego Izraela, a dał mu sławę królewskoą, jakiej żaden król przed nim nie miał w Izraelu.

25. És igen felmagasztalá az Úr Salamont mind az egész Izráel népe előtt, és oly királyi méltóságot szerzett néki, a melyhez hasonló egy királynak [16†] sem volt ő előtte Izráelben.

25 И возвеличил Господь Соломона пред очами всего Израиля, и даровал ему славу царства, какой не имел прежде его ни один царь у Израиля.

25. І звеличив Господь Соломона перед очима усього Ізраїля, й дав йому славу царства, якої не мав переднїйше нї один царь в Ізраїлї.

26. Daavid, Iisain poika, oli hallinnut koko Israelia.

26. Ja niin oli David, Isain poika, koko Israelin kuningas.

26. Ja nijn oli Dawid Isain poica coco Israelin Cuningas.

26 Now David the son of Jesse reigned over all Israel.

26. Thus David the son of Jesse reigned over all Israel.

26. Og David, Isajs Søn, havde været, Konge over al Israel.

26. Så var nu David, Isai son, Konung öfver hela Israel.

26. Nenda on Isai poeg Tawet kunningas olnud keige Israeli ülle.

26. Taip Jesės sūnus Dovydas karaliavo Izraeliui.

26. So ist nun David, der Sohn Isais. König gewesen über ganz Israel.

26. Ainsi David, fils d'Isaï, régna sur tout Israël.

26. Así reinó David, hijo de Isaí, sobre todo Israel.

26 Zo heeft dan David, de zoon van Isai, geregeerd over gans Israel.

26. A tak Dawid, syn Isajego, królował nad wszystkim Izraelem.

26. Így uralkodott Dávid, az Isai fia az egész Izráel felett.

26 И Давид, сын Иессеев, царствовал над всем Израилем.

26. Оттак Давид, син Ессеїв, царював над усїм Ізраїлем.

27. Ja aika, jonka hän hallitsi Israelia, oli neljäkymmentä vuotta; Hebronissa hän hallitsi seitsemän vuotta, ja Jerusalemissa hän hallitsi kolmekymmentä kolme vuotta.

27. Mutta aika, jonka hän oli Israelin kuninkaana, oli neljäkymmentä ajastaikaa. Hebronissa hän hallitsi seitsemän ajastaikaa ja Jerusalemissa kolmeneljättäkymmentä.

27. Mutta aica cuin hän oli Israelin Cuningasna oli neljäkymmendä ajastaica. Hebronis hallidzi hän seidzemen ajastaica ja Jerusalemis colme neljättäkymmendä.

27 And the time that he reigned over Israel was forty years. He reigned seven years in Hebron and he reigned thirty-three (years) in Jerusalem.

27. And the time that he reigned over Israel was forty years; seven years reigned he in Hebron, and thirty and three years reigned he in Jerusalem.

27. Men Dagene, som han havde været Konge over Israel, vare fyrretyve Aar; i Hebron regerede han syv Aar, og i Jerusalem regerede han tre og tredive Aar.

27. Men tiden, som han öfver Israel Konung var, var fyratio år. I Hebron regerade han sju år, och i Jerusalem tre och tretio år;

27. Ja sedda aega, mis ta kunningas olnud Israeli ülle, on nellikümmend aastat: Ebronis olli ta kunningas seitse aastat, ja Jerusalemmas olli ta kuningas kolm neljatkümmend aastat .

27. Jis karaliavo Izraeliui keturiasdešimt metų; Hebrone jis karaliavo septynerius metus, o Jeruzalėje­trisdešimt trejus metus.

27. Die Zeit aber, die er König über Israel gewesen ist, ist vierzig Jahre: zu Hebron regierte er sieben Jahre und zu Jerusalem dreiunddreißig Jahre.

27. Le temps qu'il régna sur Israël fut de quarante ans. Il régna sept ans à Hébron, et trente-trois ans à Jérusalem.

27. Y el tiempo que reinó sobre Israel fué cuarenta años: en Hebrón reinó siete años, y treinta y tres años reinó en Jerusalem.

27 De dagen nu, die hij geregeerd heeft over Israel, zijn veertig jaren; te Hebron regeerde hij zeven jaren, en te Jeruzalem regeerde hij drie en dertig.

27. A dni, których królował nad Izraelem, było czterdzieści lat; w Hebronie królował siedm lat; a w Jeruzalemie królował trzydzieści i trzy lata.

27. Az idő pedig, a melyben uralkodék Izráel felett, negyven esztendő. Hebronban uralkodék hét [17†] esztendeig, Jeruzsálemben pedig harminczháromig uralkodék.

27 Времени царствования его над Израилем было сорок лет: в Хевроне царствовал он семь лет, и в Иерусалиме царствовал тридцать три года .

27. Часу царювання його над Ізраїлем було сорок років: в Гебронї царював він сїм років, а в Ерусалимі царював трийцять і три роки.

28. Ja hän kuoli päästyänsä korkeaan ikään, elämästä, rikkaudesta ja kunniasta kyllänsä saaneena, ja hänen poikansa Salomo tuli kuninkaaksi hänen sijaansa.

28. Ja hän kuoli hyvällä ijällä, ravittuna elämästä, rikkaudesta ja kunniasta; ja hänen poikansa Salomo tuli kuninkaaksi hänen siaansa.

28. Ja hän cuoli hywällä ijällä täytetty elämäst rickaudest ja cunniast. Ja hänen poicans Salomo tuli Cuningaxi hänen siaans.

28 And he died in a good old age, full of days, riches and honor. And Solomon his son reigned instead of him.

28. And he died in a good old age, full of days, riches, and honour: and Solomon his son reigned in his stead.

28. Og han døde i en god Alder, mæt af Dage, Rigdom og Ære; og Salomo, hans Søn, blev, Konge i hans Sted.

28. Och blef död i godom ålder, mätt af lefvande, rikedomar och äro; och hans son Salomo vardt Konung i hans stad.

28. Ja ta surri ärra hea wanna ea sees, temmal olli olnud kül sedda igga, rikkust ja au, ja ta poeg Salomon sai kunningaks ta assemele.

28. Jis mirė sulaukęs žilos senatvės, turtingas ir gerbiamas; jo sūnus Saliamonas užėmė jo vietą.

28. Und er starb im guten Alter, gesättigt mit Leben, Reichtum und Ehre. Und sein Sohn Salomo ward König an seiner Statt.

28. Il mourut en bonne vieillesse, rassasié de jours, de richesses et de gloire; et Salomon, son fils, régna à sa place.

28. Y murió en buena vejez, harto de dias, de riquezas, y de gloria: y reinó en su lugar Salomón su hijo.

28 En hij stierf in goeden ouderdom, zat van dagen, rijkdom en eer; en zijn zoon Salomo regeerde in zijn plaats.

28. I umarł w starości dobrej, pełen dni, bogactw i sławy: a królował Salomon, syn jego, miasto niego.

28. És meghala jó vénségben, életével, gazdagságával és minden [18†] dicsőségével megelégedve. És uralkodék az ő [19†] fia, Salamon helyette.

28 И умер в доброй старости, насыщенный жизнью, богатством и славою; и воцарился Соломон, сын его, вместо него.

28. І помер в добрій старостї, нажившись на сьвітї в багацтві й славі; й зацарював Соломон, його син, замість його.

29. Daavidin vaiheet, sekä aikaisemmat että myöhemmät, ovat kirjoitettuina näkijä Samuelin historiassa, profeetta Naatanin historiassa ja tietäjä Gaadin historiassa;

29. Mutta kuningas Davidin teot ensimäiset ja viimeiset, katso, ne ovat kirjoitetut näkiän Samuelin teoissa, ja prophetan Natanin teoissa, ja näkiän Gadin teoissa,

29. Mutta Cuningas Dawidin tegot ensimäiset ja wijmeiset cadzo ne owat caicki kirjoitetut sen Näkiän Samuelin tegois ja Prophetan Nathanin tegois ja sen Näkiän Gadin tegois.

29 Now the acts of David the king, first and last, behold, they are written in the history of Samuel the seer and in the history of Nathan the prophet and in the history of Gad the seer,

29. Now the acts of David the king, first and last, behold, they are written in the book of Samuel the seer, and in the book of Nathan the prophet, and in the book of Gad the seer,

29. Men Kong Davids Gerninger, de første og sidste, se, de ere beskrevne med i Samuel Seerens Krønike og med i Nathan Profetens Krønike og med i Gad Seerens Krønike;

29. Men Konung Davids gerningar, både de första och de sista, si, de äro skrifna ibland Samuels den Siarens gerningar, och ibland den Prophetens Nathans gerningar, och ibland Gads den Siarens gerningar;

29. Ja kunninga Taweti essimessed ja wiimsed asjad, wata, need on ülleskirjotud näggia Samueli asjade- ja prohweti Natani asjade- ja näggia Kadi asjade-ramatusse ,

29. Karaliaus Dovydo darbai nuo pradžios iki galo yra užrašyti regėtojo Samuelio, pranašo Natano ir regėtojo Gado knygose.

29. Die Geschichten aber des Königs David, beide, die ersten und die letzten, siehe, die sind geschrieben in den Geschichten Samuels, des Sehers, und in den Geschichten des Propheten Nathan und in den Geschichten Gads, des Sehers,

29. Or quant aux actions du roi David, tant les premières que les dernières, voici, elles sont écrites dans le livre de Samuel, le Voyant, dans le livre de Nathan, le prophète, et dans le livre de Gad, le Voyant,

29. Y los hechos del rey David, primeros y postreros, están escritos en el libro de las crónicas de Samuel vidente, y en las crónicas del profeta Natán, y en las crónicas de Gad vidente;

29 De geschiedenissen nu van den koning David, de eerste en de laatste, ziet, die zijn geschreven in de geschiedenissen van Samuel, den ziener, en in de geschiedenissen van den profeet Nathan, en in de geschiedenissen van Gad, den ziener;

29. A sprawy króla Dawida pierwsze i ostatnie, oto są zapisane w księgach Samuela widzącego, i w księdze Natana proroka, i w skiędze Gada widzącego;

29. Dávid királynak pedig úgy első, mint [20†] utolsó dolgai, ímé megirattak a Sámuel próféta könyvében és a Nátán próféta könyvében és a Gád próféta könyvében;

29 Дела царя Давида, первые и последние, описаны в записях Самуила провидца и в записях Нафана пророка и в записях Гада прозорливца,

29. Дїї царя Давида, переднїйші й послїдні, записані в записках віщого Самуїла, й в записках пророка Натана, й в записках віщого Гада;

30. samoin koko hänen hallituksensa ja hänen tekemänsä urotyöt sekä hänen, Israelin ja kaikkien maitten valtakuntain kohtalot.

30. Kaiken hänen valtakuntansa, väkevyytensä ja aikainsa kanssa, jotka hänen ja Israelin, ja kaikkein maan valtakuntain aikana kuluneet ovat.

30. Caiken hänen waldacundans wäkewydens ja aicans cansa cuin hänen ja Israelin ja caickein maan waldacundain aicana culunet owat.

30 with all his reign and his might and the times that went over him and over Israel and over all the kingdoms of the countries.

30. With all his reign and his might, and the times that went over him, and over Israel, and over all the kingdoms of the countries.

30. tillige med hele hans Regering og hans Vælde og Tiderne, som forløb over ham og over Israel og over alle Landes Riger.

30. Med allt hans rike, välde och tid, som under honom förlupen är, både öfver Israel och all rike i landen.

30. Keige temma kunningrigiga, ja temma wäega, ja keige selle aia luggu , mis temmale, ja Israelile, ja keige made kunningrikidele on juhtunud.

30. Ten aprašyta jo viešpatavimas, galybė ir visa, kas atsitiko jam ir Izraeliui bei kitoms karalystėms.

30. mit allem seinem Königreich und seiner Gewalt und den Zeiten, die ergangen sind über ihn und über Israel und alle Königreiche in den Landen.

30. Avec tout son règne, et ses exploits, et ce qui se passa de son temps, tant en Israël que dans tous les royaumes des autres pays.

30. Juntamente con todo su reino y su potencia, y con los tiempos que pasaron sobre él y sobre Israel, y sobre todos los reinos de las tierras.

30 Met al zijn koninkrijk, en zijn macht, en de tijden, die over hem verlopen zijn, en over Israel, en over al de koninkrijken der landen.

30. Ze wszystkiem królowaniem jego, i możnością jego, i z czasami, które za niego i za Izraela, i za wszystkich królestw ziemskich przeszły.

30. Az ő egész országlásával, hatalmasságával és mind azzal, a mi az ő idejében történt vele, Izráellel és a föld minden országaival.

30 равно и все царствование его, и мужество его, и происшествия, случившиеся с ним и с Израилем и со всемиземными царствами.

30. А так само й все його царюваннє, й хоробрість його, й пригоди, що зайщли були з ним і з Ізраїлем і з усїма царствами в краях.