18 luku

Daavidin voitot. Hänen korkeimmat virkamiehensä.

1. Sen jälkeen Daavid voitti filistealaiset ja nöyryytti heidät; ja hän otti Gatin ja sen tytärkaupungit filistealaisten käsistä.

1. Sitte löi David Philistealaiset ja vaati allensa heidät, ja hän otti Gatin kylinensä Philistealaisten kädestä.

1. SIitte löi Dawid Philisterit ja waati alans heidän ja otti Gathin ja hänen kyläns Philisterein kädest.

1 And after this it happened, that David killed* the Philistines and subdued them and took Gath and its towns out of the hand of the Philistines.

1. Now after this it came to pass, that David smote the Philistines, and subdued them, and took Gath and her towns out of the hand of the Philistines.

1. Og det skete derefter, at David slog Filisterne og ydmygede dem, og han tog Gat og dens tilliggende Byer af Filisternes Haand.

1. Derefter slog David de Philisteer, och undertryckte dem, och tog Gath och dess döttrar utu de Philisteers hand.

1. Ja pärrast sedda sündis, et Tawet Wilistid mahhalöi ja neid allandas, ja ta wöttis Kati ja ta wähhemad liñnad Wilistide käest ärra.

1. Dovydas, nugalėjęs filistinus, atėmė iš jų Gatą ir nuo jo priklausomus miestelius.

1. Nach diesem schlug David die Philister und demütigte sie und nahm Gath und seine Ortschaften aus der Philister Hand.

1. Il arriva, après cela, que David battit les Philistins et les humilia; et il prit Gath et les villes de son ressort, d'entre les mains des Philistins.

1. DESPUÉS de estas cosas acon- teció, que David hirió a los Filisteos, y los humilló; y tomó a Get, y a sus villas de mano de los Filisteos.

1 Het geschiedde nu na dezen, dat David de Filistijnen sloeg, en hen ten onder bracht; en hij nam Gath, en haar onderhorige plaatsen, uit der Filistijnen hand.

1. I stało się potem, że poraził Dawid Filistynów i poniżył ich, a wziął Get i wsi jego z rąk Filistynów.

1. Ezek után pedig megveré [1†] Dávid a Filiszteusokat, és megalázá őket, és Gáth városát faluival együtt elvevé a Filiszteusok kezéből.

1 После сего Давид поразил Филистимлян и смирил их, и взял Геф и зависящие от него города из руки Филистимлян.

1. Після сього побив Давид Филистіїв і підневолив їх, і взяв Гет та залежні від його міста з рук Филистіїв.

2. Hän voitti myös mooabilaiset, ja niin mooabilaiset tulivat Daavidin veronalaisiksi palvelijoiksi.

2. Hän löi myös Moabilaiset, niin että he tulivat Davidille alamaisiksi ja veivät hänelle lahjoja.

2. Hän löi myös Moabiterit nijn että he tulit Dawidille alemmaisexi ja weit hänelle lahjoja.

2 And he killed* Moab and the Moabites became servants to David and brought tribute.

2. And he smote Moab; and the Moabites became David's servants, and brought gifts.

2. Han slog og Moabiterne, og Moabiterne bleve Davids Tjener og bragte ham Skænk.

2. Slog han ock de Moabiter, så att de Moabiter vordo David underdånige, och förde honom skänker.

2. Ta löi ka Moabid mahha, ja Moabid said Taweti allamaks, kes tem̃ale piddid andid toma.

2. Nugalėjęs Moabą, jis padarė moabitus savo pavaldiniais ir privertė mokėti jam duoklę.

2. Auch schlug er die Moabiter, daß die Moabiter David untertänig wurden und Geschenke brachten.

2. Il battit aussi les Moabites; et les Moabites furent assujettis à David, lui payant un tribut.

2. También hirió a Moab; y los Moabitas fueron siervos de David, trayéndole presente.

2 Hij sloeg ook de Moabieten, alzo dat de Moabieten Davids knechten werden, brengende geschenken.

2. Poraził też Moabczyki, i byli Moabczyki sługami Dawidowymi, przynosząc mu hołd.

2. A Moábitákat is megveré; és a Moábiták Dávidnak [2†] adófizető szolgái lettek.

2 Он поразил также Моавитян, – и сделались Моавитяне рабами Давида, принося ему дань.

2. До того побив Моабіїв, і стали Моабії невольниками Давидовими, платячи йому данину.

3. Samoin Daavid voitti Hadareserin, Sooban kuninkaan, Hamatin suunnalla, kun tämä oli menossa lujittamaan valtaansa Eufrat-virran rannoille.

3. David löi myös Hadareserin Zoban kuninkaan Hamatissa, silloin kuin hän meni asettamaan sotajoukkoansa Phratin veden tykö.

3. Hän löi myös HadadEserin Zoban Cuningan Hamathis silloin cuin hän meni nostaman kättäns Phratin weden tygö.

3 And David killed* Hadadezer king of Zobah to Hamath, as he went to establish his dominion by the river Euphrates.

3. And David smote Hadarezer king of Zobah unto Hamath, as he went to stablish his dominion by the river Euphrates.

3. David slog og Hadad-Eser, Kongen af Zoba, ved Hamat, der han drog hen at vende sin Haand imod Floden Frat.

3. Han slog ock HadarEser, Konungen i Zoba, uti Hamath, då han dit drog, till att uppresa sitt tecken vid den älfvena Phrath.

3. Ja Tawet löi Adareseri Soba kunninga mahha Amati jure, kui ta läks omma wägge pannema Wratti jöe jure.

3. Po to Dovydas sumušė Hemato krašte Cobos karalių Hadadezerą, kai jis kariavo, norėdamas išplėsti savo valdžią iki Eufrato upės.

3. Er schlug auch Hadadeser, den König zu Zoba und Hamath, da er hinzog, sein Zeichen aufzurichten am Wasser Euphrat.

3. David battit aussi Hadarézer, roi de Tsoba, vers Hamath, lorsqu'il alla établir sa domination sur le fleuve d'Euphrate.

3. Asimismo hirió David a Adarezer rey de Soba en Hemat, yendo él a afirmar su término al río de Éufrates.

3 David sloeg ook Hadar-ezer, den koning van Zoba, naar Hamath toe, toen hij heentoog, om zijn hand te stellen aan de rivier Frath.

3. Poraził też Dawid Hadarezera, króla Soby w Emat, gdy był wyjechał, aby rozprzestrzeniał paóstwo swoje nad rzeką Eufrates.

3. Továbbá megveré Dávid Hámátban Hadadézert is, Sóbának királyát, mikor elindult vala, hogy az Eufrátes folyóvízig [3†] vesse birodalmának határát.

3 И поразил Давид Адраазара, царя Сувского, в Емафе, когда тот шел утвердить власть свою при реке Евфрате.

3. Дальше побив Давид Адраазера, царя Собського, в Ематї, як він саме був у дорозї, утвердити свою власть при ріцї Евфратї.

4. Ja Daavid otti häneltä tuhat vaunuhevosta, seitsemäntuhatta ratsumiestä ja kaksikymmentä tuhatta jalkamiestä, ja Daavid katkoi kaikilta vaunuhevosilta vuohisjänteet; ainoastaan sata vaunuhevosta hän niistä säästi.

4. Ja David voitti häneltä tuhannen vaunua, seitsemäntuhatta hevosmiestä ja kaksikymmentätuhatta jalkamiestä. Ja David raiskasi kaikki vaunut, ja piti heistä tallella sata vaunua.

4. Ja Dawid woitti häneldä tuhannen waunua seidzemen tuhatta hewoismiestä ja caxikymmendä tuhatta jalcamiestä. Ja Dawid raiscais caicki waunut ja piti heistä tallella sata waunua.

4 And David took from him a thousand chariots and seven thousand horsemen and twenty thousand footmen. And David hocked all the chariot horses, but reserved from them for a hundred chariots.

4. And David took from him a thousand chariots, and seven thousand horsemen, and twenty thousand footmen: David also houghed all the chariot horses, but reserved of them an hundred chariots.

4. Og David tog fra ham tusinde Vogne og syv Tusinde Ryttere og tyve Tusinde Fodfolk, og David lammede alle Vognhestene, og han lod kun hundrede Heste blive tilovers af dem.

4. Och David vann af honom tusende vagnar, sjutusend resenärar, och tjugutusend män till fots och David hasade alla vagnhästarna, och behöll hundrade vagnar qvara.

4. Ja Tawet sai tem̃a käest kätte tuhhat söawankrit, ja seitsetuhhat rüütlit, ja kaksküm̃end tuhhat meest jallawägge; ja Tawet raius katki keik söawankritte hooste öngla-soned, ja jättis neist agga sadda wankri täit ülle.

4. Dovydas atėmė iš jo tūkstantį kovos vežimų, paėmė nelaisvėn septynis šimtus raitelių ir dvidešimt tūkstančių pėstininkų. Jis pakirto žirgams kojas ir pasilaikė sau žirgų tik dėl šimto kovos vežimų.

4. Und David gewann ihm ab tausend Wagen, siebentausend Reiter und zwanzigtausend Mann zu Fuß. Und David verlähmte alle Rosse der Wagen und behielt hundert Wagen übrig.

4. David lui prit mille chars, sept mille cavaliers, et vingt mille hommes de pied; il coupa les jarrets des chevaux de tous les chars; mais il en réserva cent chars.

4. Y tomóles David mil carros, y siete mil de a caballo, y veinte mil hombres de a pié: y desjarretó David todos los carros; mas dejó cien carros.

4 En David nam hem duizend wagens af, en zeven duizend ruiters, en twintig duizend man te voet; en David ontzenuwde al de wagen paarden; doch hij behield honderd wagens daarvan over.

4. Zabrał mu tedy Dawid tyziąc wozów, i siedm tysięcy jezdnych, i dwadzieścia tysięcy mężów pieszych, i poderznął Dawid żyły wszystkich woźników, zachowawszy z nich koni do sta wozów.

4. Dávid pedig nyere ő tőle ezer szekeret és hétezer lovast és húszezer gyalogost; és minden szekeres lovaknak inait elvagdaltatá [4†] Dávid, és csak száz szekérbe valót tarta meg azokból.

4 И взял Давид у него тысячу колесниц, семь тысяч всадников и двадцать тысяч пеших, и разрушил Давид все колесницы, оставив из них только сто.

4. І забрав в його Давид тисячу возів, сїм тисяч кінноти й двайцять тисяч піхоти, і поламав Давид усї вози, зіставивши з їх тільки сто.

5. Ja kun Damaskon aramilaiset tulivat auttamaan Hadareseria, Sooban kuningasta, voitti Daavid kaksikymmentäkaksi tuhatta aramilaista.

5. Ja Syrialaiset Damaskusta tulivat Hadareserin Zoban kuninkaan apuun; mutta David löi Syrialaisista kaksikolmattakymmentä tuhatta miestä.

5. Ja Syrialaiset Damascusta tulit HadadEserin Zoban Cuningan apuun mutta Dawid löi Syrialaisist caxicolmattakymmendä tuhatta miestä.

5 And when the Syrians of Damascus came to aid Hadadezer king of Zobah, David killed* of the Syrians twenty-two thousand men.

5. And when the Syrians of Damascus came to help Hadarezer king of Zobah, David slew of the Syrians two and twenty thousand men.

5. Men Syrerne fra Damaskus kom for at hjælpe Hadad-Eser, Kongen af Zoba, og David slog af Syrerne to og tyve Tusinde Mand.

5. Och de Syrer af Damasco kommo HadarEser, Konungenom i Zoba, till hjelp; men David slog de samma Syrer, tu och tjugu tusend män;

5. Ja Siria-rahwas Tamaskussest tullid Adareserile Soba kuñingale appi: agga Tawet löi Siria-rahwa seast kakskümmend ja kaks tuhhat meest mahha.

5. Kai Damasko sirai atėjo į pagalbą Cobos karaliui Hadadezerui, Dovydas nukovė dvidešimt du tūkstančius sirų.

5. Und die Syrer von Damaskus kamen, dem Hadadeser, dem König zu Zoba, zu helfen. Aber David schlug der Syrer zweiundzwanzigtausend Mann

5. Or les Syriens de Damas vinrent au secours de Hadarézer, roi de Tsoba, et David battit vingt-deux mille Syriens.

5. Y viniendo Siria, la de Damasco, en ayuda de Adarezer rey de Soba, David hirió de los Siros veinte y dos mil varones.

5 En de Syriers van Damaskus kwamen, om Hadar-ezer, den koning van Zoba, te helpen; maar David sloeg van de Syriers twee en twintig duizend man.

5. Przyciągnęli też Syryjczycy z Damaszku na pomoc Hadarezerowi, królowi Soby; lecz poraził Dawid z Syryjczyków dwadzieścia i dwa tysiące mężów.

5. És mikor eljövének Damaskusból a Siriabeliek, hogy megsegéllenék Hadadézert, a [5†] Sóba királyát: levága Dávid a Siriabeliek közül huszonkétezer férfit.

5 Сирияне Дамасские пришли было на помощь к Адраазару, царю Сувскому, но Давид поразил двадцать две тысячи Сириян.

5. Дамаські Сирийцї прийшли були на поміч Адраазерові, цареві Собському, але Давид побив двайцять дві тисячі Сирийцїв.

6. Ja Daavid asetti maaherroja Damaskon Aramiin; ja aramilaiset tulivat Daavidin veronalaisiksi palvelijoiksi. Näin Herra antoi Daavidille voiton, mihin tahansa tämä meni.

6. Ja David asetti vartiat Syrian Damaskuun, niin että Syrialaiset tulivat Davidin alamaisiksi ja veivät hänelle lahjoja; sillä Herra autti Davidia, kuhunka ikänä hän vaelsi.

6. Ja asetti Canssan Damascoon Syriaas nijn että Syrialaiset tulit Dawidin alemmaisexi ja weit hänelle lahjoja: sillä HERra autti Dawidi cunga ikänäns hän waelsi.

6 Then David put (garrisons) in Syria of Damascus. And the Syrians became servants to David and brought tribute. And Jehovah gave victory to David wherever he went.

6. Then David put garrisons in Syriadamascus; and the Syrians became David's servants, and brought gifts. Thus the LORD preserved David whithersoever he went.

6. Og David lagde Besætning udi Syrien i Damaskus, og Syrerne bleve Davids Tjenere og bragte ham Skænk, og Herren frelste David, i hvor han drog hen.

6. Och lade folk till Damascon i Syrien, så att de Syrer vordo David underdånige, och förde honom skänker; ty Herren halp David, ehvart han for.

6. Ja Tawet pañi wägge Tamaskussesse Siria-male ja Siria-rahwas said Tawetile allamaks, et nemmad piddid andid toma: sest Jehowa satis Tawetile abbi keikis paikus , kuhho ta läks.

6. Dovydas paskyrė įgulas Damaske. Sirai tapo Dovydo tarnais ir mokėjo jam duoklę. Viešpats saugojo Dovydą visur, kur jis ėjo.

6. und legte Volk in das Syrien von Damaskus, daß die Syrer David untertänig wurden und brachten ihm Geschenke. Denn der HERR half David, wo er hin zog.

6. Puis David mit garnison dans la Syrie de Damas; et les Syriens furent assujettis à David, lui payant un tribut. Et l'Éternel gardait David partout où il allait.

6. Y puso David guarnición en Siria, la de Damasco, y los Siros fueron hechos siervos de David, trayéndole presente: porque Jehová salvaba a David donde quiera que iba.

6 En David leide bezetting in Syrie van Damaskus, alzo dat de Syriers Davids knechten werden, geschenken brengende. En de HEERE behoedde David overal, waar hij heenging.

6. Tedy Dawid osadził żołnierzem Syryję Damaską, a byli Syryjczycy sługami Dawidowymi, oddawając mu hołd; i zachowywał Pan Dwida, gdzie się kolwiek obrócił.

6. És rendele Dávid tiszttartókat Siriában, a hol Damaskus van; és lettek a Siriabeliek Dávidnak adófizető szolgái. És megsegíté az Úr Dávidot mindenütt, a merre csak ment.

6 И поставил Давид охранное войско в Сирии Дамасской, и сделались Сирияне рабамиДавида, принося ему дань. И помогал Господь Давиду везде, куда он ни ходил.

6. І поставив Давид в Дамаській Сириї військо оборонне, і стали Сирийцї Давидовими підданими, платячи йому дань. І допомагав Господь Давидові скрізь, киди він було нї обернеться.

7. Ja Daavid otti ne kultavarustukset, jotka Hadareserin palvelijoilla oli yllään, ja vei ne Jerusalemiin.

7. Ja David otti ne kultaiset kilvet, jotka olivat Hadareserin palvelioilla, ja vei ne Jerusalemiin.

7. Ja Dawid otti cullaiset kiwet cuin olit HadadEserin palwelioilla ja wei Jerusalemijn.

7 And David took the shields of gold that were on the servants of Hadadezer and brought them to Jerusalem.

7. And David took the shields of gold that were on the servants of Hadarezer, and brought them to Jerusalem.

7. Og David tog de Guldskjolde, som vare hos Hadad-Esers Tjenere, og førte dem til Jerusalem.

7. Och David tog de gyldene sköldar, som HadarEsers tjenare hade, och förde dem till Jerusalem.

7. Ja need kuld-kilbid, mis Adareseri sullastel ollid, wöttis Tawet ja wiis neid Jerusalemma.

7. Dovydas paėmė Hadadezero tarnų auksinius skydus ir juos parsigabeno į Jeruzalę.

7. Und David nahm die goldenen Schilde, die Hadadesers Knechte gehabt hatten, und brachte sie gen Jerusalem.

7. Et David prit les boucliers d'or qui étaient aux serviteurs de Hadarézer, et les apporta à Jérusalem.

7. Tomó también David los escudos de oro, que traían los siervos de Adarezer, y metiólos en Jerusalem.

7 En David nam de gouden schilden, die bij Hadar-ezers knechten waren, en hij bracht ze te Jeruzalem.

7. Pobrał też Dawid tarcze złote, które mieli słudzy Hadarezerowi, i wniósł je do Jeruzalemu.

7. És vevé Dávid az arany paizsokat, a melyeket a Hadadézer szolgái viselének, és vivé Jeruzsálembe.

7 И взял Давид золотые щиты, которые были у рабов Адраазара, и принес их в Иерусалим.

7. І забрав Давид золоті щити, що були в слуг Адраазерових, і принїс їх в Ерусалим.

8. Mutta Hadareserin kaupungeista, Tibhatista ja Kuunista, Daavid otti sangen paljon vaskea. Siitä Salomo teetti vaskimeren, pylväät ja vaskikalut.

8. Otti myös David Hadareserin kaupungeista Tibehatista ja Kunista juuri paljon vaskea, josta Salomo teki vaskimeren, patsaat ja vaskiastioita.

8. Otti myös Dawid HadadEserin Caupungeista Thibehatist ja Chunist juuri paljo waske josta Salomo waskimeren padzat ja waskiastioita teki.

8 And from Tibhath and from Cun, cities of Hadadezer, David took very much brass, with which Solomon made the brazen sea and the pillars and the vessels of brass.

8. Likewise from Tibhath, and from Chun, cities of Hadarezer, brought David very much brass, wherewith Solomon made the brasen sea, and the pillars, and the vessels of brass.

8. Og fra Tibehat og fra Kun, Hadad-Esers Stæder, tog David saare meget Kobber; deraf gjorde Salomo Kobberhavet og Støtterne og Kobberkarrene.

8. Tog också David utu HadarEsers städer, Tibhath och Chun, ganska mycken koppar, af hvilkom Salomo kopparhafvet, och stoderna och kopparkärilen gjorde.

8. Ja Tibbatist ja Kunist Adareseri liñnade seest wöttis Tawet wägga paljo waske; sest teggi Salomon se wask merre , ja need sambad, ja muud wask-riistad.

8. Iš Tibhato ir Kūno, Hadadezero miestų, Dovydas parsigabeno labai daug vario. Iš jo Saliamonas padirbdino baseiną, kolonas ir varinius indus.

8. Auch nahm David aus den Städten Hadadesers, Tibehath und Chun, sehr viel Erz, davon Salomo das eherne Meer und die Säulen und eherne Gefäße machte.

8. Il emporta aussi de Tibechath et de Cun, villes de Hadarézer, une grande quantité d'airain; Salomon en fit la mer d'airain, les colonnes et les ustensiles d'airain.

8. Asimismo de Tebat, y de Cun, ciudades de Adarezer, tomó David muy mucho metal, de que Salomón hizo el mar de metal, las columnas, y vasos de metal.

8 Ook nam David zeer veel kopers uit Tibchath, en uit Chun, steden van Hadar-ezer; daarvan heeft Salomo de koperen zee, en de pilaren, en de koperen vaten gemaakt.

8. Przytem z Tybchat i z Chun, miast Hadarezerowych, nabrał Dawid miedzi bardzo wiele, z której Salomon sprawił morze miedziane, i słupy, i naczynia miedziane.

8. És hoza Dávid [6†] Tibhátból és Kúnból, a Hadadézer városaiból igen sok rezet. Abból csinálá Salamon a [7†] réztengert, az oszlopokat és a rézedényeket.

8 А из Тивхавы и Куна, городов Адраазаровых, взял Давид весьма много меди. Из нее Соломон сделал медное море и столбы и медные сосуды.

8. А з Тивхати, та з Куна, міст Адраазерових, взяв Давид дуже багато мідї. З неї поробив Соломон мідяне море й стовпи й мідяний посуд.

9. Kun Toou, Hamatin kuningas, kuuli, että Daavid oli voittanut Hadareserin, Sooban kuninkaan, koko sotajoukon,

9. Ja kuin Togu Hematin kuningas kuuli Davidin lyöneen kaiken Hadareserin Zoban kuninkaan sotajoukon,

9. JA cosca Thogu Hemathin Cuningas cuuli Dawidin lyönen caiken HadadEserin Zoban Cuningan sotajoucon.

9 And when Tou King of Hamath heard that David had struck all the army of Hadadezer king of Zobah,

9. Now when Tou king of Hamath heard how David had smitten all the host of Hadarezer king of Zobah;

9. Og der Thou, Kongen af Hamat, hørte, at David havde slaget hele Hadad-Esers, Kongen af Zobas, Hær,

9. Och då Thou, Konungen i Hamath, hörde, att David hade slagit alla HadarEsers magt, Konungens i Zoba;

9. Kui Tou Amati kunningas sai kuulda, et Tawet keik Adareseri Soba kunninga wägge olli mahhalönud.

9. Hemato karalius Tojas, išgirdęs, kad Dovydas sumušė Sobos karaliaus Hadadezerio kariuomenę,

9. Und da Thou, der König zu Hamath, hörte, daß David alle Macht Hadadesers, des Königs zu Zoba, geschlagen hatte,

9. Or, Thohu, roi de Hamath, apprit que David avait défait toute l'armée de Hadarézer, roi de Tsoba;

9. Y oyendo Tou rey de Hemat, que David había deshecho a todo el ejército de Adarezer rey de Soba,

9 Toen Thou, de koning van Hamath, hoorde, dat David de ganse heirkracht van Hadar-ezer, den koning van Zoba, geslagen had;

9. A gdy usłyszał Tohy, król Emat, że poraził Dawid wszystko wojsko Hadarezera, króla Soby.

9. Mikor meghallotta volna pedig Tóhu, a Hamáthbeli király, hogy Dávid megverte Hadadézernek, a Sóba királyának egész hadát:

9 И услышал Фой, царь Имафа, что Давид поразил все войско Адраазара, царя Сувского.

9. І почув Той, царь Емату, що Давид побив усе військо Адраазера, Собського царя,

10. lähetti hän poikansa Hadoramin kuningas Daavidin luo tervehtimään häntä ja onnittelemaan häntä siitä, että hän oli taistellut Hadareserin kanssa ja voittanut hänet; Hadareser oli näet ollut Tooun vastustaja. Ja hänellä oli mukanaan kaikkinaisia kulta-, hopea- ja vaskikaluja.

10. Lähetti hän poikansa Hadoramin kuningas Davidin tykö, tervehtimään häntä ystävällisesti ja siunaamaan häntä, että hän Hadareserin kanssa sotinut ja hänen lyönyt oli; sillä Togulla oli sota Hadareserin kanssa: niin myös kaikellaisia kultaisia, hopiaisia ja vaskisia asioita (lähetti hän).

10. Lähetti hän poicans Hadoramin Cuningas Dawidin tygö käski terwettä ja siunata händä että hän HadadEserin cansa sotinut ja hänen lyönyt oli (sillä Thogulla oli sota HadadEserin cansa).

10 he sent Hadoram his son to king David, to salute him and to bless him, because he had fought against Hadadezer and struck him (for Hadadezer had wars with Tou) and (he had with him) all manner of vessels of gold and silver and brass.

10. He sent Hadoram his son to king David, to enquire of his welfare, and to congratulate him, because he had fought against Hadarezer, and smitten him; (for Hadarezer had war with Tou;) and with him all manner of vessels of gold and silver and brass.

10. da sendte han sin Søn Hadoram til Kong David for at hilse ham og at velsigne ham, fordi han havde stridt imod Hadad-Eser og slaget ham; thi Hadad-Eser førte stedse Krig imod Thou; og han havde alle Haande Guldkar og Sølvkar og Kobberkar med sig.

10. Sände han sin son Hadoram till Konung David, och lät helsa och välsigna honom, att han med HadarEser stridt, och honom slagit hade; ty Thou hade örlig med HadarEser. Och all gyldene, silfver, och kopparkärile,

10. Siis läkkitas ta om̃a poia Adorami kunninga Taweti jure, tedda küssima, kas ta kässi piddi hästi käima, ja temmale paljo terwit wima, et ta olli Adareseri wasto söddinud ja tedda mahhalönud: (sest Adareseril olli ikka söddimist Tou wasto) ja läkkitas keiksuggu kuld- ja höbbe- ja wask-riisto.

10. siuntė savo sūnų Adoramą pasveikinti karalių Dovydą, laimėjusį karą prieš Hadadezerą. Tojas dažnai kariaudavo su Hadadezeru. Jis atsiuntė auksinių, sidabrinių ir varinių indų.

10. sandte er seinen Sohn Hadoram zum König David und ließ ihn grüßen und segnen, daß er Hadadeser geschlagen hatte (denn Thou hatte einen Streit mit Hadadeser); und er hatte mit sich allerlei goldene, silberne und eherne Gefäße.

10. Et il envoya Hadoram, son fils, vers le roi David, pour le saluer et le féliciter de ce qu'il avait combattu Hadarézer, et l'avait défait; car Hadarézer était dans une guerre continuelle avec Thohu. Il envoya aussi toutes sortes de vases d'or, d'argent et d'airain.

10. Envió a Adoram su hijo al rey David a saludarle, y a bendecirle por haber peleado con Adarezer, y haberle vencido: porque Tou tenía guerra con Adarezer. Y envióle todos los vasos de oro, de plata, y de metal;

10 Zo zond hij zijn zoon Hadoram tot den koning David, om hem naar zijn welstand te vragen, en om hem te zegenen, vanwege dat hij met Hadar-ezer gestreden, en hem verslagen had (want Hadar-ezer voerde oorlog tegen Thou), en alle gouden, en zilveren, en koperen vaten;

10. Posłał Adorama, syna swego, do króla Dawida, aby go pozdrowił w pokoju, i aby mu powinszował, przeto, że zwalczył Hadarezera, i poraził go; (albowiem walczył Tohy z Hadarezerem) który przyniósł z sobą wszelakie naczynie złote, i srebrne, i miedziane.

10. Küldé Dávid királyhoz az ő fiát, Hadorámot, hogy köszöntené őt és megáldaná, mivelhogy megharczolt vala Hadadézerrel és megverte vala őt; mert Tóhu is hadakozik Hadadézer ellen. És külde Dávidnak sok arany, ezüst és rézedényt,

10 И послал Иорама, сына своего, к царю Давиду, приветствовать его и благодарить за то, что он воевал с Адраазаром и поразил его, ибо Фойбыл в войне с Адраазаром, – и с ним всякие сосуды золотые, серебряные и медные.

10. І послав Йорама, сина свого, до царя Давида, поздоровити його й подякувати за те, що він воював з Адраазером і побив його, - бо Той воювався з Адраазером - і (принїс з собою) посуд золотий, срібний та мідяний;

11. Nekin kuningas Daavid pyhitti Herralle samoin kuin hopean ja kullan, minkä hän oli ottanut kaikilta kansoilta: Edomilta, Mooabilta, ammonilaisilta, filistealaisilta ja Amalekilta.

11. Ja kuningas David pyhitti ne Herralle sen sen hopian ja kullan kanssa, jonka hän oli ottanut kaikilta pakanoilta, Edomilaisilta, Moabilaisilta, Ammonin lapsilta, Philistealaisilta ja Amalekilaisilta.

11. Ja Cuningas Dawid pyhitti HERralle caicki cullaiset hopiaiset ja waskiset astiat sen hopian ja cullan cansa cuin hän oli ottanut pacanoilda Edomereildä Moabitereildä Ammonitereidä Philistereildä ja Amalechitereildä.

11 These also king David dedicated to Jehovah, with the silver and the gold that he carried away from all the nations: from Edom and from Moab and from the sons of Ammon and from the Philistines and from Amalek.

11. Them also king David dedicated unto the LORD, with the silver and the gold that he brought from all these nations; from Edom, and from Moab, and from the children of Ammon, and from the Philistines, and from Amalek.

11. Ogsaa dem helligede Kong David for Herren, tillige med det Sølv og Guld, som han havde taget fra alle Hedninger, fra Edom og fra Moab og fra Ammons Børn og fra Filisterne og fra Amalek.

11. Dem helgade Konung David Herranom, med det silfver och guld, som han tagit hade ifrå Hedningarna, nämliga ifrå de Edomeer, Moabiter, Ammoniter, Philisteer och Amalekiter.

11. Ka neid pühhitses kuñingas Tawet Jehowale selle höbbeda ja kullaga, mis ta keige pagganatte käest Edomi, ja Moabi, ja Am̃oni laste, ja Wilistide, ja Amaleki-rahwa käest olli ärrawötnud.

11. Tuos daiktus karalius Dovydas paskyrė Viešpačiui kartu su sidabru ir auksu iš edomitų, moabitų, amonitų, filistinų bei amalekiečių.

11. Auch diese heiligte der König David dem HERRN mit dem Silber und Gold, das er den Heiden genommen hatte: den Edomitern, Moabitern, Ammonitern, Philistern und Amalekitern.

11. Le roi David les consacra aussi à l'Éternel, avec l'argent et l'or qu'il avait emporté de toutes les nations, des Iduméens, des Moabites, des enfants d'Ammon, des Philistins et des Amalécites.

11. Los cuales el rey David dedicó a Jehová, con la plata y oro que había tomado de todas las naciones, de Edom, de Moab, de los hijos de Ammón, de los Filisteos, y de Amalec.

11 Deze heiligde de koning David ook den HEERE, met het zilver en het goud, hetwelk hij medegebracht had van al de heidenen: van de Edomieten, en van de Moabieten, en van de kinderen Ammons, en van de Filistijnen, en van de Amalekieten.

11. Które też poświęcił król Dawid Panu z srebrem i ze złotem, które był pobrał od wszystkich narodów, od Edomczyków, i od Moabczyków, o od synów Ammonowych, i od Filistynów, i od Amalekitów.

11. És Dávid király ezeket is az Úrnak szentelé, [8†] az ezüsttel és az aranynyal együtt, a melyet nyert vala minden pogányoktól, az Edomitáktól, a Moábitáktól, az Ammon fiaitól, a Filiszteusoktól és Amálekitáktól.

11 И посвятил их царь Давид Господу вместе с серебром и золотом, которое он взял от всех народов: от Идумеян, Моавитян, Аммонитян, Филистимлян и от Амаликитян.

11. І присьвятив се царь Давид Господеві вкупі з сріблом та золотом, що забрав у всїх народів: в Ідумеїв, Моабіїв, Аммонїїв, Филистіїв та в Амаликіїв.

12. Ja kun Abisai, Serujan poika, oli Suolalaaksossa voittanut edomilaiset, kahdeksantoista tuhatta miestä,

12. Ja Abisai Zerujan poika löi Suolalaaksossa Edomilaisista kahdeksantoistakymmentä tuhatta,

12. JA Abisai ZeruJan poica löi suolalaxos Edemereist cahdexantoistakymmendä tuhatta.

12 Moreover Abishai the son of Zeruiah killed* eighteen thousand of the Edomites in the Valley of Salt.

12. Moreover Abishai the son of Zeruiah slew of the Edomites in the valley of salt eighteen thousand.

12. Og Abisaj, Zerujas Søn, slog Edomiterne i Saltdalen, atten Tusinde.

12. Och Abisai, ZeruJa son, slog de Edomeer i saltdalenom, adertontusend;

12. Ja Seruja Abisai löi Edomi-mehhi sola orko kahheksateistkümmend tuhhat mahha.

12. Cerujos sūnus Abišajas sumušė Druskos slėnyje aštuoniolika tūkstančių edomitų.

12. Und Abisai, der Zeruja Sohn, schlug der Edomiter im Salztal achtzehntausend

12. Abishaï, fils de Tséruja, battit aussi dix-huit mille Iduméens dans la vallée du Sel.

12. Ítem, Abisaí, hijo de Sarvia, hirió a Edom en el valle de la sal diez y ocho mil hombres.

12 Ook sloeg Abisai, de zoon van Zeruja, de Edomieten in het Zoutdal, achttien duizend.

12. A Abisaj, syn Sarwii, poraził Edomczyków w dolinie solnej ośmnaście tysięcy.

12. Abisai [9†] pedig, a Séruja fia, az Edomiták közül a Sónak völgyében megvere tizennyolczezeret.

12 И Авесса, сын Саруи, поразил Идумеян на долине Соляной восемнадцать тысяч;

12. Абесса ж Саруєнко побив Ідуміїв в Соляній долинї - вісїмнайцять тисяч;

13. asetti hän maaherroja Edomiin, ja kaikki edomilaiset tulivat Daavidin palvelijoiksi. Näin Herra antoi Daavidille voiton, mihin tahansa tämä meni.

13. Ja asetti vartiat Edomiin, niin että kaikki Edomilaiset olivat Davidin alamaiset; sillä Herra autti Davidia, kuhunka ikänä hän vaelsi.

13. Ja asetti Canssan Edomijn nijn että caicki Edomerit olit Dawidin alemmaiset: sillä HERra autti Dawidi cunga ikänäns hän waelsi.

13 And he put garrisons in Edom and all the Edomites became servants to David. And Jehovah gave victory to David wherever he went.

13. And he put garrisons in Edom; and all the Edomites became David's servants. Thus the LORD preserved David whithersoever he went.

13. Og han lagde Besætning i Edom, og alle Edomiterne bleve Davids Tjenere; og Herren frelste David, i hvor han drog hen.

13. Och lade folk i Edomeen; så att alle Edomeer voro David underdånige; ty Herren halp David, ehvart han drog.

13. Ja panni Edomi-male ma-wägge seisma; ja keik Edomi-rahwas said Taweti allamaks, sest Jehowa satis Tawetile abbi keikis paikus, kuhho ta läks.

13. Jis paskyrė įgulas Edome. Edomitai tapo Dovydo tarnais. Viešpats saugojo Dovydą visur, kur jis ėjo.

13. und legte Volk in Edom, daß alle Edomiter David untertänig waren. Denn der HERR half David, wo er hin zog.

13. Il mit des garnisons dans l'Idumée, et tous les Iduméens furent assujettis à David; et l'Éternel gardait David partout où il allait.

13. Y puso guarnición en Edom, y todos los Idumeos fueron siervos de David: porque Jehová guardaba a David donde quiera que iba.

13 En hij leide bezetting in Edom, zodat al de Edomieten Davids knechten werden; en de HEERE behoedde David overal, waar hij heenging.

13. I osadził Edomską ziemię żołnierzem: a byli wszyscy Edomczycy sługami Dawidowymi: i zachowywał Pan Dawida wszędzie, gdzie się obrócił.

13. És rendele Edomban [10†] Dávid tiszttartókat, és lettek az Edombeliek mind Dávidnak szolgái. És megsegíté az Úr Dávidot mindenütt, a merre csak ment.

13 и поставил в Идумее охранное войско, и сделались все Идумеяне рабами Давиду. Господь помогал Давиду везде, куда он ни ходил.

13. І поставив в Ідумеї військо оборонне й стали всї Ідумії Давидовими підданими. Господь допомагав Давидові скрізь, куди він повертався.

14. Ja Daavid hallitsi koko Israelia ja teki kaikelle kansallensa sitä, mikä oikeus ja vanhurskaus on.

14. Ja niin hallitsi David kaiken Israelin, ja hän teki oikeuden ja hurskauden kaikelle kansallensa.

14. Ja nijn hallidzi Dawid caiken Israelin ja teki oikeuden ja hurscauden caikelle hänen Canssallens.

14 And David reigned over all Israel and he executed justice and righteousness to all his people.

14. So David reigned over all Israel, and executed judgment and justice among all his people.

14. Saa var David Konge over hele Israel, og han gjorde Ret og Retfærdighed for alt sit Folk.

14. Alltså regerade David öfver hela Israel, och höll rätt och rättvisa allo sino folke.

14. Ja Tawet olli kuñingas ülle keige Israeli, ja satis kohhut ja öigust keige omma rahwale.

14. Dovydas karaliavo visame Izraelyje ir vykdė teisingumą bei teismą visai tautai.

14. Also regierte David über das ganze Israel und handhabte Gericht und Gerechtigkeit allem seinem Volk.

14. Et David régna sur tout Israël, rendant la justice et le droit à tout son peuple.

14. Y reinó David sobre todo Israel, y hacía juicio y justicia a todo su pueblo.

14 Alzo regeerde David over gans Israel, en hij deed zijn gansen volke recht en gerechtigheid.

14. A tak królował Dawid nad wszystkim Izraelem, czyniąc sąd i sprawiedliwość wszystkiemu ludowi swemu.

14. Így uralkodék Dávid az [11†] egész Izráel felett, és ítéletet és igazságot szolgáltat vala egész népének.

14 И царствовал Давид над всем Израилем, и творил суд и правду всемународу своему.

14. І царював Давид над усїм Ізраїлем, і чинив суд і справедливість всему народові свойму.

15. Jooab, Serujan poika, oli sotajoukon ylipäällikkönä, ja Joosafat, Ahiludin poika, oli kanslerina.

15. Joab Zerujan poika oli sotajoukon päällä, Josaphat Ahiludin poika oli kansleri.

15. JOab ZeruJan poica oli sotajoucon päällä Josaphat Ahiludin poica oli Cantzleri.

15 And Joab the son of Zeruiah was over the army and Jehoshaphat the son of Ahilud was recorder,

15. And Joab the son of Zeruiah was over the host; and Jehoshaphat the son of Ahilud, recorder.

15. Og Joab, Zerujas Søn, var over Krigshæren, og Josafat. Ahiluds Søn, var Historieskriver.

15. Joab, ZeruJa son, var öfver hären; Jojaphat, Ahiluds son, var canceller.

15. Ja Joab Seruja poeg olli wäe ülle, ja Josawat Ahiludi poeg olli üllem-nou-andja.

15. Cerujos sūnus Joabas buvo kariuomenės vadas, Ahiludo sūnus Juozapatas­metraštininkas,

15. Joab, der Zeruja Sohn, war über das Heer; Josaphat, der Sohn Ahiluds, war Kanzler;

15. Joab, fils de Tséruja, commandait l'armée; Joshaphat, fils d'Achilud, était archiviste;

15. Y Joab, hijo de Sarvia, era general del ejército, y Josafat, hijo de Ahilud, canciller.

15 Joab nu, de zoon van Zeruja, was over het heir; en Josafat, de zoon van Ahilud, was kanselier;

15. A był Joab, syn Sarwii, nad wojskiem, a Jozafat, syn Ahiludowy, kanclerzem.

15. Joáb pedig, Séruja fia, a [12†] sereg előljárója volt, Jósafát, az Ahilud fia pedig emlékíró.

15 Иоав, сын Саруи, был начальником войска, Иосафат, сын Ахилуда, дееписателем,

15. Йоаб Саруєнко гетьманував над військом, Йосафат же Ахилуденко списував дїї;

16. Saadok, Ahitubin poika, ja Abimelek, Ebjatarin poika, olivat pappeina, ja Savsa oli kirjurina.

16. Zadok Ahitobin poika ja Abimelek Abjatarin poika olivat papit, Sausa oli kirjoittaja.

16. Zadok Ahitobin poica ja AbiMelech Abjatharin poica olit Papit Sausa oli kirjoittaja.

16 and Zadok the son of Ahitub and Abimelech the son of Abiathar, were priests and Shavsha was the scribe,

16. And Zadok the son of Ahitub, and Abimelech the son of Abiathar, were the priests; and Shavsha was scribe;

16. Og Zadok, Ahitubs Søn, og Abimelek, Abjathars Søn, vare Præster, og Seusa var Skriver.

16. Zadok, Ahitobs son, och AbiMelech, AbJathars son, voro Prester; Sausa var skrifvare.

16. Ja Sadok Ahitubi poeg ja Abimelek Abjatari poeg ollid preestrid, ja Sawsa olli kirjotaja.

16. Ahitubo sūnus Cadokas ir Abjataro sūnus Abimelechas buvo kunigai, Šavša­raštininkas,

16. Zadok, der Sohn Ahitobs, und Abimelech, der Sohn Abjathars, waren Priester; Sawsa war Schreiber;

16. Tsadok, fils d'Achitub, et Abimélec, fils d'Abiathar, étaient sacrificateurs, et Shavsha était secrétaire;

16. Y Sadoc, hijo de Aquitob, y Abimelec, hijo de Abiatar, eran sacerdotes; y Susa el escriba.

16 En Zadok, de zoon van Ahitub, en Abimelech, de zoon van Abjathar, waren priesters, en Sausa schrijver;

16. A Sadok, syn Achitobowy, i Abimelech, syn Abijatara, byli kapłanami, a Susa był pisarzem.

16. Sádók, az Akhitub fia és Abimélek, az Abjátár fia, voltak a papok; Sausa az íródeák.

16 Садок, сын Ахитува, и Авимелех, сын Авиафара, священниками, а Сусаписцом,

16. А Садок, Ахитубів син, та Ахимелех, син Абіятарів, були сьвященниками, а Суса писарем;

17. Benaja, Joojadan poika, oli kreettien ja pleettien päällikkönä; mutta Daavidin pojat olivat ensimmäiset kuninkaan rinnalla.

17. Benaja Jojadan poika oli Kretin ja Pletin päällä. Ja Davidin pojat olivat ensimäiset kuninkaan käsillä.

17. Benaja Jojadan poica oli Chretin ja Pletin päällä. Ja Dawidin pojat olit ensimäiset Cuningan käsillä.

17 and Benaiah the son of Jehoiada was over the Cherethites and the Pelethites and the sons of David were chief about the king.

17. And Benaiah the son of Jehoiada was over the Cherethites and the Pelethites; and the sons of David were chief about the king.

17. Og Benaja, Jojadas Søn, var over de Krethi og de Plethi; og Davids Sønner vare de første ved Kongens Haand.

17. Benaja, Jojada son, var öfver Crethi och Plethi; och de förste Davids söner voro Konungenom vid handen.

17. Ja Penaja Jojada poeg olli Kreti- ja Pleti-wäe ülle, ja Taweti essimessed poiad ollid kunninga kässil.

17. Jehojados sūnus Benaja buvo keretų ir peletų viršininkas, o Dovydo sūnūs buvo aukšti pareigūnai prie karaliaus.

17. Benaja, der Sohn Jojadas, war über die Krether und Plehter und die Söhne Davids waren die Ersten zur Hand des Königs.

17. Bénaja, fils de Jéhojada, était chef des Kéréthiens et des Péléthiens; et les fils de David étaient les premiers auprès du roi.

17. Ítem, Banaías, hijo de Joiada, era sobre los Cereteos y Feleteos: y los hijos de David eran los príncipes a la mano del rey.

17 En Benaja, de zoon van Jojada, was over de Krethi en Plethi; maar de zonen van David waren de eersten aan de hand des konings.

17. Benajasz też, syn Jojady, był przełożonym nad Cheretczykami i Feletczykami; a synowie Dawidowi byli pierwszymi przy boku królewskim.

17. És Benája, a Jójada fia, a Kereteusok és Peleteusok előljárója volt; a Dávid fiai pedig elsők a király mellett.

17 Ванея, сын Иодая, над Хелефеями и Фелефеями, а сыновья Давидовы – первыми при царе.

17. А Банея Йодаєнко був над хелетеями та фелетеями, Давидові ж сини - першими дворянами.