PSALMIT

33/38 RAAMATTU

1776 BIBLIA

   

88 Psalmi

88 Psalmi



Valitus ja rukous suurimmassa hädässä.

Ennustus: I. Kuinka Kristus valittaa kärsimisensä alla;


II. Rukoilee hartaasti huojennusta. Näin taitavat myös Jumalan lapset sairauden alla rukoilla.



1. Koorahilaisten laulu, virsi; veisuunjohtajalle; veisataan kuin: Sairaus; esrahilaisen Heemanin mietevirsi.

1. Psalmi, Koran lasten veisu, edellä veisaajalle, raadollisten heikkoudesta, Hemanin Esrahilaisen oppi.



1 Kun. 4:31 Hän oli viisaampi kaikkia ihmisiä, viisaampi kuin esrahilainen Eetan ja Heeman, Kalkol ja Darda, Maaholin pojat; ja hänen nimensä tuli kuuluksi kaikkien ympärillä olevien kansojen keskuudessa.

1 Kun K 4:31. Ja hän oli taitavampi kaikkia ihmisiä, ja taitavampi kuin Etan Estrahilainen, ja Heman, ja Kalkol, ja Darda, Makolin pojat*, ja hänen nimensä oli kuuluisa ympäri kaikkein pakanain,

1 Aik. 2:6 Ja Serahin pojat olivat Simri, Eetan, Heeman, Kalkol ja Daara; heitä oli kaikkiaan viisi.

1 Aika K. 2:6. Seran lapset: Simri, Etan, Heman, Kalkol ja Dara: ja heitä kaikkiansa oli myös viisi.



2. Herra, minun pelastukseni Jumala, päivin ja öin minä huudan sinun edessäsi.

2. Herra, minun autuuteni Jumala, minä huudan päivällä ja yöllä sinun edessäs,



Ps. 22:3. Jumalani, minä huudan päivällä, mutta sinä et vastaa, ja yöllä, enkä voi vaieta.




3. Salli minun rukoukseni tulla kasvojesi eteen, kallista korvasi minun huutoni puoleen.

3. Anna minun rukoukseni etees tulla: kallista korvas huutoni puoleen.

4. Sillä minun sieluni on kärsimyksistä kylläinen, ja minun elämäni on lähellä tuonelaa.

4. Sillä minun sieluni on surkeutta täynnä, ja minun elämäni on juuri liki helvettiä.

5. Minut luetaan hautaan menevien joukkoon, minä olen kuin mies, jolta voima on poissa.

5. Minä olen arvattu niiden kaltaiseksi, jotka hautaan menevät*: minä olen niin kuin se mies, jolla ei yhtään apua ole.



Ps. 28:1 Daavidin virsi. Sinua, Herra, minä huudan; minun kallioni, älä ole minua kohtaan äänetön, etten minä, kun sinä vaiti olet, joutuisi niiden kaltaiseksi, jotka ovat hautaan vaipuneet.

Ps 28:1. Koska minä huudan sinua, Herra, uskallukseni, niin älä vaikene minulle; etten, koska sinä vaikenisit minulle, minä tulisi niiden kaltaiseksi, jotka hautaan menevät.

Ps. 143:7 Vastaa minulle pian, Herra, minun henkeni nääntyy. Älä peitä minulta kasvojasi, etten tulisi niiden kaltaiseksi, jotka hautaan vaipuvat.

Ps 143:7. Herra*, kuule minua nopiasti, henkeni katoo: älä kasvojas minulta kätke, etten minä niiden kaltaiseksi tulisi, jotka hautaan menevät.



6. Minä olen jätetty kuolleitten joukkoon, olen kuin kaatuneet, jotka haudassa makaavat ja joita sinä et enää muista ja jotka ovat sinun kädestäsi erotetut.

6. Minä makaan hyljättynä kuolleiden seassa, niin kuin haavoitetut, jotka haudassa makaavat, joita et sinä enää muista, ja jotka kädestäs eroitetut ovat.



Ps. 31:23 Minä sanoin hädässäni: Minä olen sysätty pois sinun silmiesi edestä. Kuitenkin sinä kuulit minun rukousteni äänen, kun minä sinua huusin.




7. Sinä olet laskenut minut syvimpään hautaan, pimeyteen, syviin kuiluihin.

7. Sinä olet painanut minun alimmaiseen kaivoon, pimeyteen ja syvyyteen.



Ps. 130:1 Matkalaulu. Syvyydestä minä huudan sinua, Herra.

Ps 130:1. Syvyydessä* minä huudan sinua, Herra.



8. Sinun vihasi painaa minua, ja kaikki kuohusi sinä vyörytät minun ylitseni. Sela.

8. Sinun hirmuisuutes* ahdistaa minua, ja pakottaa minua sinun aalloillas, Sela!




Ps 38:3. Sillä sinun nuoles ovat minuun kiinnitetyt, ja sinun kätes painaa minua.

Ps. 42:8 Sinun koskiesi pauhussa syvyys syvyydelle huutaa, kaikki sinun kuohusi ja aaltosi käyvät minun ylitseni.

Ps 42:8. Sinun virtas pauhaavat kovin, niin että yksi syvyys pauhaa tässä ja toinen syvyys siellä: kaikki sinun vesilainees ja aaltos käyvät minun ylitseni.

Ps. 69:3. Minä olen vajonnut syvään, pohjattomaan liejuun, olen joutunut vetten syvyyksiin, ja virta tulvii minun ylitseni.




9. Sinä olet karkoittanut tuttavani minusta kauas, olet tehnyt minut heille inhoksi; minä olen suljettu sisään enkä pääse ulos.

9. Sinä eroitat kauvas ystäväni minusta: sinä olet minun tehnyt heille kauhistukseksi*: minä makaan vangittuna, etten minä voi päästä ulos.



Job 19:19 Kaikki seuratoverini inhoavat minua, ja ne, joita minä rakastin, ovat kääntyneet minua vastaan.

Job 19:19. Kaikki uskolliset ystäväni kauhistuvat minua; ja joita minä rakastin, ovat kääntäneet itsensä minua vastaan.

Ps. 31:12 Kaikkien ahdistajaini tähden minä olen pilkaksi tullut, ylenpalttiseksi pilkaksi naapureilleni, peljätykseksi tuttavilleni; jotka minut kadulla näkevät, pakenevat minua.


Ps. 38:12 Minun ystäväni ja läheiseni pysyvät syrjässä minun vitsauksestani, ja minun omaiseni seisovat kaukana.

Ps 38:12. Minun ystäväni ja lähimmäiseni ovat kohdastansa minua vastaan, ja minun omaiseni seisovat kaukana.



10. Minun kasvoni ovat kuihtuneet kurjuudesta. Joka päivä minä huudan sinua, Herra, ja ojennan käteni sinun puoleesi.

10. Minun kasvoni* ovat surkiat raadollisuuden tähden: Herra, minä avukseni huudan sinua joka päivä: minä hajoitan käteni sinun puolees.



Ps. 6:8 Minun silmäni ovat huienneet surusta, vanhenneet kaikkien vastustajaini tähden.

Ps 6:8. Minun muotoni on muuttunut murheesta, ja on vanhentunut; sillä minä ahdistetaan kaikilta puolilta.



11. Teetkö sinä ihmeitä kuolleille, tai nousevatko haamut sinua kiittämään? Sela.

11. Teetkös siis ihmeitä kuolleiden seassa? eli nousevatko kuolleet sinua kiittämään? Sela!



Ps. 6:6 Sillä kuolemassa ei sinua muisteta; kuka ylistää sinua tuonelassa?

Ps 6:6. Sillä ei kuolemassa kenkään muista sinua, kuka kiittää sinua tuonelassa?

Ps. 30:10 Mitä etua on minun verestäni, jos minä hautaan vaivun? Ylistääkö tomu sinua, julistaako se sinun uskollisuuttasi?


Ps. 115:17 Eivät kuolleet ylistä Herraa, ei kukaan hiljaisuuteen astuneista.




12. Kerrotaanko haudassa sinun armostasi, manalassa sinun uskollisuudestasi?

12. Luetellaanko haudoissa sinun hyvyyttäs? ja totuuttas kadotuksessa?




Ps 30:10. Mitä hyvää minun veressäni on, kuin minä hautaan alas menen? kiittäneekö tomukin* sinua, ja ilmoittaneeko se sinun totuuttas?



13. Tunnetaanko sinun ihmeitäsi pimeydessä ja sinun vanhurskauttasi unhotuksen maassa?

13. Tunnetaanko sinun ihmees pimiässä? eli vanhurskautes siinä maassa, jossa kaikki unohdetaan?




Ps 115:17. Kuolleet ei taida Herraa kiittää, eikä ne, jotka menevät alas hiljaisuuteen.

Jes. 38:18 Sillä ei tuonela sinua kiitä, ei kuolema sinua ylistä; eivät hautaan vaipuneet pane sinun totuuteesi toivoansa.

Jes 38:18. Sillä ei helvetti sinua kiitä, eikä kuolema sinua ylistä*; ei myös ne sinun totuuttas odota, jotka alas kuoppaan menevät.



14. Mutta minä huudan avukseni sinua, Herra, ja minun rukoukseni tulee varhain sinun eteesi.

14. Mutta minä huudan sinua, Herra, ja minun rukoukseni tulee varhain sinun etees.

15. Miksi, Herra, hylkäät minun sieluni, miksi peität kasvosi minulta?

15. Miksis, Herra, heität pois sieluni, ja peität kasvos minulta?



Ps. 13:2 Kuinka kauan, Herra, minut yhä unhotat, kuinka kauan kätket minulta kasvosi?


Ps. 22:2 Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit? Miksi olet kaukana, et auta minua, et kuule valitukseni sanoja?


Ps. 44:25 Miksi peität kasvosi, unhotat meidän kurjuutemme ja ahdistuksemme?




16. Minä olen kurja ja lähellä kuolemaa hamasta nuoruudestani, minä kärsin sinun kauhujasi, olen neuvoton.

16. Minä olen raadollinen ja väetöin, että minä niin hylätty olen: minä kärsin sinun hirmuisuuttas, että minä lähes epäilen.




Ps 38:5. Sillä minun syntini käyvät pääni ylitse*; niin kuin raskas kuorma ovat he ylen raskaaksi tulleet.



17. Sinun vihasi vyöryy minun ylitseni, sinun hirmusi hukuttavat minut.

17. Sinun vihas tulee minun päälleni: sinun pelkos likistää minua.

18. Ne saartavat minua kaiken päivää kuin vedet, ne kaikki yhdessä piirittävät minua.

18. Ne saartavat minua joka päivä niin kuin vesi, ja ynnä minua piirittävät.

19. Ystävät ja toverit sinä olet karkoittanut minusta kauas, pimeys on minun ainoa tuttavani.

19. Sinä teet, että minun ystäväni ja lähimmäiseni erkanevat kauvas minusta*, ja minun tuttavilleni olen minä pimeydessä.



Job 17:13 Jos kuinka toivon, on tuonela asuntoni; minä levitän vuoteeni pimeyteen,

Job 19:13. Hän on eroittanut minun veljeni kauvas minusta, ja minun tuttavani ovat minulle muukalaisiksi tulleet.