Danielin kirja

33/38 RAAMATTU

1776 BIBLIA

   

DANIELIN KIRJA

PROPHETA DANIEL

 

 

 

 

 

Esipuhe.

 

 

 

 

 

Daniel oli myös yksi niistä vangeista, jotka kuningas Nebukadetsar antoi viedä Jerusalemista Babeliin. Mutta mitä hänelle siellä tapahtui ja miksi kuuluisaksi mieheksi hän siellä tuli Jumalan ja ihmisten edessä, kuinka suuren ilon ja lohdutuksen viheliäiset Juudalaiset, jotka hänen kanssansa vankina olivat, hänestä saivat, senkaltaisessa murheessansa, antaa tämä hänen kirjansa yltäkylläisesti tietää.

 

Ensimäisessä luvussa puhutaan Danielin kunniallisesta elämästä, kuinka pyhä ja jumalinen hän oli ja kuinka vahva usko hänellä oli Jumalan tykö senkaltaisessa vimmatussa pakanallisessa menossa, ja niin monessa kauhiassa pahennuksessa, jota hänen Babelissa joka päivä näkemän ja kuuleman piti: ja pysyi kuitenkin vahvana, voittain kaikki ne sydämessänsä. Sen tähden näyttää myös Jumala hänelle (kuin kohta seuraa) niin suuren armon, ja niin korkiasti kunnioittaa hänen, ensin hengellisesti, lahjoittaen hänen viisaudella ja ymmärryksellä ylitse kaikkia ihmisiä, sitte myös maailmallisesti, että hän hänen niin korottaa, ja niin suuria ihmeitä ja töitä hänen kauttansa tekee ja toimittaa.

 

2 luvussa enenee Danielin kunnia, johon syynä oli Nebukadnetsarin uni, kuin Daniel sen unen, Jumalan ilmoituksen kautta, osaa ja selittää, ja sen tähden tulee päämieheksi koko Babelin valtakunnassa ja piispaksi eli esimieheksi kaikkien hengellisten ja oppineiden ylitse.

 

3 luvussa kirjoittaa hän suuren uskon ihmeen, jonka kautta kolme miestä tulisessa pätsissä ihmeellisesti ja voimallisesti varjeltiin: josta tapahtui, että kuningas oppi tuntemaan Jumalan, ja antoi kirjoituksen kautta kuuluttaa koko valtakunnassansa hänen ylistyksensä.

 

4 luvussa puhutaan kiukkuisten tyrannein ihmeellisestä ja kauhiasta rangaistuksesta: että siltä suurelta kuninkaalta taito ja toimi niin peräti otetaan pois, että hän pitää kahleisiin pantaman niin kuin koira, ja annettaman käydä metsässä, niin kuin se, joka ei yhtään ihmistä tykönänsä kärsiä taitanut. Kuitenkin on se sangen lohdullinen vertaus kaikille jumalisille herroille ja päämiehille, että Jumala tämän tyrannin kuninkaan vertaa kauniisen puuhun, joka kaikki eläimet hedelmistänsä ravitsee, ja varjossansa levätä antaa; tietää antain sen suuren ja moninaisen hyödytyksen, joka ihmisille esivallan kautta tapahtuu.

 

5 luvussa puhutaan taas tyranneja vastaan vielä kauhiammasti kuin ennen, kussa kuningas antoi itsensä rangaista ja kääntyi Jumalan tykö oikialla katumuksella, nöyryydellä ja tunnustuksella, niin että hän ilman epäilemätä tyrannista jumaliseksi ja pyhäksi mieheksi tuli. Mutta tässä paatunut ja katumatoin tyranni, joka niin surutoinna eli pahuudessansa, armottomasti rangaistaan, niin että hän sekä hengestänsä, maastansa ja kansastansa yhtä haavaa pääsi.

 

6 luvussa puhutaan suloisesti, kuinka hyvä ja jumalinen kuningas Danielia niin rakastaa: mutta Danielin täytyy sen maksaa niiden suurten öykkärien tykönä, jotka hänelle osoittavat sen kiitollisuuden, joka herrain hovissa on, ja joutuu siihen, että hän heitettiin jalopeurain luolaan. Mutta Jumala ilmoittaa itsensä taas ihmeellisesti, ilmeisesti ja lohdullisesti, ja kääntää tämän asian niin, että Danielin vihamiesten itse täytyy niellä, mitä he olivat valmistaneet hänen eteensä.

 

7 luvussa alkavat ne näyt ja prophetiat tulevaisista valtakunnista, ja erinomaisesti Kristuksen valtakunnasta, jonka tähden kaikki nämä näyt tapahtuvat, ja ensisti ne neljä valtakuntaa, jotka hän ennen toisessa luvussa suurella kuvalla ennusti, ne näkee hän tässä taas toisessa muodossa ja vertauksessa: nimittäin, neljässä pedossa, enimmiten neljännen pedon, se on Roomin valtakunnan tähden, josta hän jotakin enemmän sanoa tahtoo; sillä Roomin valtakunnan aikana oli kaikkein korkein asia maan päällä tapahtuva, nimittäin, että Kristus oli tuleva ihmisiä pelastamaan, ja maailman piti lopun saaman.

 

8 luvussa on Danielilla erinomainen näky, joka ei koko maailmasta ymmärrettävä ole, niin kuin entiset, vaan hänen kansastansa, Juudalaisista, kuinka heille tapahtuman pitää ennen Roomin valtakuntaa, ja ennen kuin Kristus tuleva oli: nimittäin kolmannessa valtakunnassa, joka oli suuren Aleksanderin, koska heitä niin surkiasti piti poljettaman ja vaivattaman julmalta tyrannilta Antiokukselta.

 

9 luvussa on ensisti sangen kaunis rukous, kussa Daniel rukoilee kansansa edestä, joka Babelissa vankina oli, ja Jerusalemin kaupungin ja templin edestä, että Juudalaiset tulisivat kotia jälleen ja jumalanpalveluksen toimittaisivat. Se rukous kuullaan, ja hänelle ilmoitetaan, kuinka monta ajastaikaa vielä oli Kristuksen tulemiseen ja hänen ijankaikkiseen valtakuntansa alkuun. Ja on tämä sangen suuri ja ihmeellinen ilmoitus Kristuksesta, joka ajan kanssa niin visusti yhteen sopii.

 

10 luvussa on ensimäisen toistakymmenen luvun esipuhe, kuitenkin kirjoittaa Daniel siinä jotakin erinomaista enkeleistä, jota muutoin Raamatussa ei kussakaan löydetä: nimittäin, että hyvät enkelit sotivat pahoja vastaan ja varjelevat ihmisiä; kutsuu hän myös pahat enkelit päämiehiksi, anoen: Grekin maan päämies etc.

 

11 luvussa ennustaa Daniel kansallensa Juudalaisille jotakin senkaltaista, kuin hän kahdeksannessakin luvussa tekee suuresta Aleksanderista, ja kahdesta kuninkaan valtakunnasta, Syriasta ja Egyptistä: sen tekee hän enimmästi Antiokuksen tähden, joka vapaasukuiseksi kutsutaan, jonka Juudalaisia vaivaaman piti. Mutta hän kirjoittaa hänestä niin, että sanat kirjoittaa hänestä niin, että sanat lopulta sinne joutuvat, että Antiokuksen nimellä ymmärretään Antikristus, ja osoittaa sillä tätä meidän viimeistä aikaa juuri tuomiopäivän edellä; sillä kaikki opettajat yksimielisesti sovittavat prophetian Antiokuksesta Antikristukseen, niin kuin myös sanat sopivat ja vaativat, ettei hän ymmärrä ainoasti Antiokusta; vaan sekoittaa hänen ja Antikristuksen yhteen ja pimittää niin ehdollansa selkiät ja puhtaat sanat.

 

12 Luku, niin kuin kaikki opettajat yksimielisesti selittävät, sopii Antiokuksen nimen alla Antikristukseen ja tähän viimeiseen aikaan, jossa me elämme. Sen tähden ei ole tässä nyt enään historiaa etsimistä, vaan se selkiä ja puhdas evankeliumi näyttää yltä kyllä ja sanoo jokaiselle tällä ajalla, kuka se oikia Antiokus on, joka itsensä kaikkein jumalain päälle korottanut on, ja vaimollisesta rakkaudesta, se on, aviokäskystä, ei lukua pitänyt ole, vaan kieltänyt sen, ja niin täyttänyt maailman jumalansa palveluksella ja lihallisella häpiällä, ja jakanut tavaroita ja rikkautta maailmassa, etc. Sillänsä myös me annamme sen olla; sillä tämän luvun ymmärrys ja hengellinen selitys Antiokuksesta on nyt käsissä; ja niin kuin hän sanoo, pitää kuolleiden ylösnousemus ja totinen vapahdus kohta perästä seuraaman.

 

Joka nyt Danielin prophetiaa ja muuta senkaltaista Raamattua hedelmällisesti ja ei hukkaan lukea eli kuulla tahdo, hän älkään riippuko paljaissa sanoissa eli historiassa, oman pahan himonsa nouteeksi, vaan niin kuin nämät tapahtuneet, selitetyt, ja kaikille köyhille, viheliäisille ihmisille kirjoitetut ovat, virvoitukseksi ja lohdutukseksi; niin vahvistakaan ja lohduttakaan hän myös näillä murheellista ja heikkoa sydäntänsä, ettei hän niissä murheissa ja vastoinkäymisissä, joita hänen maailmassa kärsimän pitää, epäilisi, vaan odottais kärsivällisyydessä sitä vapahdusta, jota kaikki jumaliset ja hurskaat kristityt ikävöitsevät ja toivovat meidän Herran Jesuksen Kristuksen tulemisessa. Jumala antakoon meille armonsa! Amen!

 

 

1 Luku

1 Luku

 

 

Danielin ja hänen kolmen toverinsa kasvatus Baabelin hovissa.

Jutellaan kuinka Daniel kumppaniensa kanssa joutui Babeliin; II. Heidän kasvatuksensa siellä; III. Heidän menestyksensä viisaudessa.

 

 

1. Joojakimin, Juudan kuninkaan, kolmantena hallitusvuotena tuli Nebukadnessar, Baabelin kuningas, Jerusalemin edustalle ja piiritti sitä.

1. Kolmantena Jojakimin, Juudan kuninkaan, valtakunnan vuotena tuli Nebukadnetsar, Babelin kuningas Jerusalemin eteen, ja piiritti sen.

 

 

2. Aik. 36:6 Ja Nebukadnessar, Baabelin kuningas, lähti häntä vastaan ja kytki hänet vaskikahleisiin viedäkseen hänet Baabeliin.

2 Kun K. 24:1. Hänen aikanansa nousi Nebukadnetsar Babelin kuningas; ja Jojakim tuli hänelle alamaiseksi* kolmeksi vuodeksi; mutta hän käänsi itsensä ja erkani hänestä.

 

2 Kun K. 24:10. Silloin matkustivat Nebukadnetsarin Babelin kuninkaan palveliat ylös Jerusalemiin; ja kaupunki piiritettiin.

 

2 Aika K. 36:6. Ja Nebukadnetsar Babelin kuningas meni häntä vastaan, ja sitoi hänen kaksilla vaskikahleilla viedäksensä Babeliin.

 

Jer 25:1. Tämä on se sana, joka tapahtui Jeremialle koko Juudan kansasta, neljäntenä Jojakimin Josian pojan, Juudan kuninkaan vuotena, joka oli ensimäinen Nebukadnetsarin, Babelin kuninkaan, vuosi;

 

 

2. Ja Herra antoi hänen käsiinsä Joojakimin, Juudan kuninkaan, sekä osan Jumalan huoneen astioita, ja hän vei ne Sinearin maahan, jumalansa huoneeseen. Ja hän vei astiat jumalansa aarrekammioon.

2. Ja Herra antoi Jojakimin, Juudan kuninkaan hänen käsiinsä*, ja muutamia astioita Jumalan huoneesta; ne antoi hän viedä Sinearin+ maalle, jumalansa huoneesen, ja pani ne astiat jumalansa tavarahuoneesen.

 

 

1. Moos. 10:10 Ja hänen valtakuntansa alkuna olivat Baabel, Erek, Akkad ja Kalne Sinearin maassa.

2 Aika K. 36:7. Ja Nebukadnetsar vei muutamia Herran huoneen astioita Babeliin ja pani ne templiinsä Babelissa.

 

1 Mos 10:10. Ja hänen valtakuntansa alku oli Babel, Erek, Akad ja Kalne, Sinearin maalla.

 

 

3. Ja kuningas käski ylimmäisen hoviherransa Aspenaan tuoda israelilaisia poikia, jotka olivat kuninkaallista sukua tai ylimysperheistä,.

3. Ja kuningas sanoi Aspenaalle, ylimmäiselle kamaripalveliallensa, että hänen piti Israelin lapsista kuninkaallisesta suvusta ja herrain lapsista valitseman

 

 

2. Kun. 20:18 Ja sinun omia poikiasi, jotka sinusta polveutuvat, jotka sinulle syntyvät, viedään hovipalvelijoiksi Baabelin kuninkaan palatsiin.

 

Jes. 39:7 Ja sinun omia poikiasi, jotka sinusta polveutuvat, jotka sinulle syntyvät, viedään hovipalvelijoiksi Baabelin kuninkaan palatsiin.

 

 

 

4. nuorukaisia, joissa ei ollut mitään virheä ja jotka olivat kaunismuotoisia, jotka kykenivät käsittämään kaikkea viisautta, olivat terävä-älyisiä ja hyväoppisia ja jotka olisivat kelvollisia palvelemaan kuninkaan hovissa; heille hänen tuli opettaa kaldealaisten kirjoitusta ja kieltä.

4. Virheettömiä poikia, kauniita, toimellisia, viisaita, ymmärtäväisiä, taitavia, jotka soveliaat (a) olisivat palvelemaan kuninkaan huoneessa, ja piti opettaman heille Kaldean kirjoituksia ja kieltä.


 

(a) Hebr. tukevat.

 

 

5. Ja kuningas määräsi heille jokapäiväiseksi ravinnoksi ruokaa kuninkaan pöydästä ja viiniä, jota hän itse joi. Niin heitä oli kasvatettava kolme vuotta, ja niiden kuluttua heidän tuli astua kuninkaan palvelukseen.

5. Niille toimitti kuningas, mitä heille joka päivä annettaman piti kuninkaan ruasta ja sitä viinaa, jota hän itse joi; että he niin kolme vuotta kasvatettaman ja sitte kuninkaan edessä palveleman piti.

6. Heidän joukossaan olivat juutalaiset pojat Daniel, Hananja, Miisael ja Asarja.

6. Joiden seassa olivat Juudan lapsista: Daniel, Hanania, Misael ja Asaria.

7. Ja hoviherrain päällikkö pani heille nimet: Danielille hän pani nimen Beltsassar, Hananjalle nimen Sadrak, Miisaelille nimen Meesak ja Asarjalle nimen Abednego.

7. Ja ylimmäinen kamaripalvelia antoi heille nimet, ja nimitti Danielin Belsatsariksi ja Hananian Sadrakiksi, ja Misaelin Mesakiksi, ja Asarian Abednegoksi.

 

 

Dan. 4:5 Mutta viimein tuli minun eteeni Daniel, jonka nimi on minun jumalani nimen mukaan Beltsassar ja jossa on pyhien jumalien henki; ja minä kerroin hänelle unen:

 

 

 

8. Mutta Daniel päätti lujasti olla saastuttamatta itseään kuninkaan pöydän ruualla ja viinillä, jota tämä joi, ja anoi hoviherrain päälliköltä, ettei hänen tarvitsisi itseään saastuttaa.

8. Mutta Daniel aikoi sydämessänsä, ettei hän kuninkaan rualla eikä sillä viinalla, jota hän itse joi, itseänsä saastuttaisi; ja rukoili ylimmäistä kamaripalveliaa, ettei hän itseänsä saastuttaisi.

 

 

Tob 1:10 Kun meidät oli viety vankeina Niiniveen, söivät kaikki minun veljeni ja kansalaiseni pakanain ruokia.

 

 

 

9. Ja Jumala salli Danielin saada suosion ja armon hoviherrain päällikön edessä.

9. Ja Jumala antoi Danielille, että ylimmäinen kamaripalvelia oli hänelle ystävällinen ja armollinen.

 

 

1. Moos. 39:21 Mutta Herra oli Joosefin kanssa ja soi hänen saavuttaa suosiota ja päästä vankilan päällikön armoihin.

 

 

 

10. Mutta hoviherrain päällikkö sanoi Danielille: Minä pelkään, että jos herrani, kuningas, joka on määrännyt teidän ruokanne ja juomanne, huomaa teidän kasvonne laihemmiksi kuin muiden ikäistenne nuorukaisten, niin te saatatte minun pääni vaaraan kuninkaan edessä.

10. Ja ylimmäinen kamaripalvelia sanoi Danielille: minä pelkään minun herraani, kuningasta, joka teille teidän ruokanne ja juomanne toimittanut on; jos hän näkis teidän kasvonne laihemmiksi kuin muiden teidän ikäistenne, niin te minun sitte saatte kuninkaan tykönä pois hengeltäni.

11. Silloin Daniel sanoi katsastajalle, jonka hoviherrain päällikkö oli määrännyt pitämään silmällä Danielia, Hananjaa, Miisaelia ja Asarjaa: .

11. Niin sanoi Daniel Meltsarille, jolle ylimmäinen kamaripalvelia Danielista, Hananiasta, Misaelista ja Asariasta käskyn antanut oli:

12. Koettele palvelijoitasi kymmenen päivää, ja annettakoon meille vihannesruokaa syödäksemme ja vettä juodaksemme.

12. Koettele palvelioitas kymmenen päivää, ja annettakaan meille puuroa syödäksemme ja vettä juodaksemme.

13. Sitten tarkastettakoon sinun edessäsi, miltä me näytämme ja miltä näyttävät ne nuorukaiset, jotka syövät kuninkaan pöydän ruokaa; ja tee sitten palvelijoillesi sen mukaan, mitä silloin havaitset.

13. Ja anna niin meidän muotomme ja niiden poikain muoto, jotka kuninkaan ruasta syövät, katsottaa; ja niinkuin sinä sitte näet, tee niin palvelioilles.

14. Ja hän kuuli heitä tässä asiassa ja koetteli heitä kymmenen päivää.

14. Ja hän totteli heitä siinä, ja koetteli heitä kymmenen päivää.

15. Mutta kymmenen päivän kuluttua havaittiin heidät muodoltaan kauniimmiksi ja ruumiiltaan lihavammiksi kuin yksikään niistä nuorukaisista, jotka söivät kuninkaan pöydän ruokaa.

15. Ja kymmenen päivän perästä olivat he kauniimmat ja lihavammat ruumiilta kuin kaikki nuorukaiset, jotka kuninkaan ruasta söivät.

16. Ja niin katsastaja jätti pois heille määrätyn ruuan ja heidän juotavansa viinin ja antoi heille vihannesruokaa.

16. Niin pani Meltsari pois heidän määrätyn ruokansa ja viinajuomansa, ja antoi heille puuroa.

17. Ja Jumala antoi näille neljälle nuorukaiselle taidon käsittää kaikki kirjoitukset ja kaiken viisauden; ja Daniel ymmärsi myös kaikkinaiset näyt ja unet.

17. Vaan näille neljälle nuorukaiselle antoi Jumala taidon ja ymmärryksen kaikkinaisissa kirjoituksissa ja viisaudessa; ja Danielille antoi hän ymmärryksen kaikkinaisissa näyissä ja unissa.

18. Kun sitten ne päivät olivat kuluneet, joiden jälkeen kuningas oli käskenyt tuoda heidät esiin, niin hoviherrain päällikkö toi heidät Nebukadnessarin eteen.

18. Ja kuin se aika kulunut oli, jonka kuningas määrännyt oli, että he piti tuotaman edes, vei heidät ylimmäinen kamaripalvelia Nebukadnetsarin eteen.

19. Kun nyt kuningas keskusteli heidän kanssaan, ei ollut heidän joukossansa yhtäkään Danielin, Hananjan, Miisaelin ja Asarjan vertaista. Niin he tulivat kuninkaan palvelijoiksi.

19. Ja kuningas puhui heidän kanssansa, ja ei kaikkein seassa yhtäkään löydetty, joka Danielin, Hananian, Misaelin ja Asarian kaltainen oli; ja he tulivat kuninkaan palvelioiksi.

 

 

 

2 Kun K. 20:18. Ja myös lapset, jotka sinusta tulevat, jotkas siität, otetaan kamaripalvelioiksi Babelin kuninkaan huoneesen.

 

Jes 39:7. Heidän pitää myös ottaman sinun lapses, jotka sinusta tulevat, ja sinulle synnytetään; ja heidän pitää oleman kamaripalvelioina Babelin kuninkaan huoneessa.

 

 

20. Ja kaikissa viisautta ja ymmärrystä vaativissa asioissa, joita kuningas heiltä kyseli, hän havaitsi heidät kymmentä vertaa etevämmiksi kuin kaikki tietäjät ja noidat, mitä koko hänen valtakunnassaan oli.

20. Ja kuningas löysi heidät, kuin hän heitä tutkisteli kaikissa asioissa, kymmenen kertaa toimellisemmiksi ja ymmärtäväisemmiksi kuin kaikki tähtientutkiat ja viisaat koko valtakunnassansa.

21. Ja Daniel oli siellä kuningas Kooreksen ensimmäiseen vuoteen asti.

21. Ja Daniel oli siellä hamaan ensimäiseen Koreksen vuoteen asti.

 

 

Dan. 6:28 Ja tämä Daniel oli korkeassa arvossa ja kunniassa Daarejaveksen valtakunnassa sekä persialaisen Kooreksen valtakunnassa.

Dan 6:28. Ja Daniel tuli voimalliseksi Dariuksen valtakunnassa ja Koreksen Persialaisen valtakunnassa.

Dan. 10:1 Persian kuninkaan Kooreksen kolmantena hallitusvuotena ilmoitettiin sana Danielille, jota kutsuttiin Beltsassariksi; ja se sana on totuus ja merkitsee suurta vaivaa. Ja hän ymmärsi sanan, ja hän käsitti näyn.

 

 

 

 

Valitse
luku

1 2 3
4 5 6
7 8 9
10 11 12