PSALMIT
33/38 RAAMATTU |
1776 BIBLIA |
142 Psalmi |
142 Psalmi |
|
|
Ahdistetun rukous. |
Valitus ahdistuksen alla. |
|
II. Uskallus Jumalan apuun. |
|
|
1. Daavidin mietevirsi, hänen ollessaan luolassa; rukous. |
1. Davidin oppi ja rukous, kuin hän luolassa oli. |
|
|
1 Sam. 22:1 Niin Daavid lähti sieltä ja pääsi pakoon Adullamin luolaan. Ja kun hänen veljensä ja koko hänen isänsä perhe kuulivat sen, tulivat he sinne hänen luoksensa. |
1 Sam 22:1. Ja David läksi sieltä ja pakeni Adullamin luolaan*; kuin hänen veljensä ja kaikki isänsä huone sen kuulivat, tulivat he myös sinne hänen tykönsä. |
1 Sam. 24:4 Ja kun hän tuli tien varrella oleville karjatarhoille, oli siellä luola; ja Saul meni luolaan tarpeelleen. Mutta Daavid ja hänen miehensä istuivat luolan perällä. |
1 Sam 24:4. Ja kuin hän lähestyi lammasten huonetta tien ohessa, oli siinä luola, ja Saul meni siihen peittämään jalkojansa*; mutta David ja hänen miehensä istuivat luolan kulmilla. |
Ps. 57:1 Veisuunjohtajalle; veisataan kuin: Älä turmele; Daavidin laulu, kun hän pakeni Saulia luolaan. |
Ps 57:1. Davidin kultainen kappale, edellä veisaajalle, ettei hän hukkunut, kuin hän Saulin edestä pakeni luolaan. |
|
|
2. Minä korotan ääneni ja huudan Herraa, minä korotan ääneni ja rukoilen Herralta armoa. |
2. Minä huudan Herran tykö äänelläni, ja rukoilen Herraa äänelläni. |
3. Minä vuodatan hänen eteensä valitukseni, kerron hänelle ahdistukseni. |
3. Minä vuodatan ajatukseni hänen edessänsä*, ja osoitan hänelle hätäni, |
|
|
Ps. 62:9 Turvatkaa häneen joka aika, te kansa; vuodattakaa hänen eteensä sydämenne. Jumala on meidän turvamme. Sela. |
Ps 62:9. Te kansat, toivokaat häneen joka aika, vuodattakaat teidän sydämenne hänen eteensä: Jumala on meidän turvamme, Sela! |
Ps. 77:4 Minä muistan Jumalaa ja huokaan; minä tutkistelen, ja minun henkeni nääntyy. Sela. |
|
|
|
4. Kun minun henkeni minussa nääntyy, niin sinä tunnet minun tieni. Polulle, jota minä käyn, he ovat virittäneet paulan minun eteeni. |
4. Koska henkeni on ahdistuksessa, niin sinä tiedät käymiseni*: tielle, jota minä vaellan, asettavat he paulat eteeni. |
|
|
|
Ps 77:4. Minä ajattelen tosin Jumalan päälle, olen kuitenkin murheissani: minä tutkin, ja henkeni on sittekin ahdistuksessa, Sela! |
Ps. 140:6 Nuo ylpeät virittävät minulle ansoja ja pauloja, levittävät verkkoja minun tielleni, asettavat minulle pyydyksiä. Sela. |
Ps 140:6. Ylpiät asettavat paulat ja nuorat minun eteeni, ja venyttävät verkot tien viereen: minun eteeni panevat he paulan, Sela! |
Ps. 141:9 Varjele minua niiden pauloista, jotka minua pyydystävät, väärintekijäin ansoista. |
Ps 141:9. Varjele minua siitä paulasta, jonka he asettivat eteeni, ja pahointekiäin ansasta. |
|
|
5. Katso minun oikealle puolelleni ja näe: ei kukaan minua tunne. Ei ole minulla pakopaikkaa, ei kukaan minun sielustani välitä. |
5. Katsele oikialle puolelle ja näe, siellä ei yksikään tahdo minua tuta: en minä taida paeta, ei tottele kenkään minun sieluani. |
|
|
Ps. 38:12 Minun ystäväni ja läheiseni pysyvät syrjässä minun vitsauksestani, ja minun omaiseni seisovat kaukana. |
|
|
|
6. Minä huudan sinun puoleesi, Herra; minä sanon: Sinä olet minun turvani, minun osani elävien maassa. |
6. Herra, sinua minä huudan ja sanon: sinä olet minun toivoni ja minun osani* elävien maalla. |
|
|
Ps. 16:5 Herra on minun pelto- ja malja-osani; sinä hoidat minun arpani. |
|
Ps. 73:26 Vaikka minun ruumiini ja sieluni nääntyisi, Jumala on minun sydämeni kallio ja minun osani iankaikkisesti. |
Ps 73:26. Vaikka vielä minun ruumiini ja sieluni vaipuis, niin sinä, Jumala, kuitenkin olet aina minun sydämeni uskallus ja minun osani. |
Ps. 116:9 Minä saan vaeltaa Herran kasvojen edessä elävien maassa. |
Ps 116:9. Minä vaellan Herran edessä eläväin maassa. |
|
|
7. Tarkkaa minun huutoani, sillä minä olen sangen viheliäinen, pelasta minut vainoojistani, sillä he ovat minua väkevämmät. |
7. Ota vaari minun rukouksestani, sillä minua vaivataan sangen: pelasta minua vainollisistani; sillä he ovat minua väkevämmät. |
8. Vie minun sieluni ulos vankeudesta kiittämään sinun nimeäsi. Vanhurskaat kokoontuvat minun ympärilleni, kun sinä minulle hyvin teet. |
8. Vie minun sieluni vankeudesta ulos kiittämään sinun nimeäs: vanhurskaat kokoontuvat minun tyköni, koskas minulle hyvästi teet. |
|
|