TOINEN MOOSEKSEN KIRJA

33/38 RAAMATTU

1776 BIBLIA

   

TOINEN MOOSEKSEN KIRJA

TOINEN MOOSEKSEN KIRJA EXODUS.



Israelilaiset lisääntyvät Egyptissä; heitä pidetään kovassa orjuudessa.

Jossa nämät kappaleet ovat:
Israelin lasten kovasta orjuudesta Pharaon ankaruuden alla, josta Jumala autti ihmeellisesti Moseksen kautta, jonka hän sitte lähetti kansaansa pelastamaan, luku 1:2-7


Kymmenestä vitsauksesta, joilla Herra rankaisi Egyptiä, ettei Pharao tahtonut päästää Israelin lapsia, ja kuinka hän heidät sitte väkevällä kädellä vei sieltä ulos, ja upotti Pharanon punaiseen mereen, luku 7-16 saakka.


Kansan napinasta Mosesta ja Aaronia vastaan, ja rikoksesta korvessa: Lain antamisesta Sinain vuorella, luku 16–25 asti.


Todistuksen majasta, mitä siihen tuli, mitä Jumala siitä on käskenyt, kuinka se tehtiin ja vihittiin. luku 25–40.



1 Luku

1 Luku




Israelin lasten luku ja eneneminen Egyptissä.


II. Uusi kuningas, joka ei tietänyt Josephista, vaivaa heitä julmuudella.


III. Käskee surmata Hebrealaisten poikalapset syntymisessä; mutta koska ei se tapahdu, antaa hän ne heittää virtaan.



1. Nämä ovat Egyptiin tulleiden Israelin poikien nimet; Jaakobin kanssa he olivat itsekukin perheineen tulleet sinne:

1. Nämät ovat Israelin lasten nimet, jotka Jakobin kanssa tulivat Egyptiin, itsekukin huoneinensa he sinne tulivat,



1. Moos. 46:8 Nämä ovat Israelin lasten nimet, niiden, jotka tulivat Egyptiin: Jaakob ja hänen poikansa. Jaakobin esikoinen oli Ruuben.




2. Ruuben, Simeon, Leevi ja Juuda,

2. Ruben, Simeon, Levi ja Juuda.

3. Isaskar, Sebulon ja Benjamin,

3. Isaskar, Zebulon ja Benjamin.

4. Daan, Naftali, Gaad ja Asser.

4. Dan, Naphtali, Gad ja Asser.

5. Ja Jaakobin kupeista lähteneitä oli kaikkiaan seitsemänkymmentä henkeä. Mutta Joosef oli jo ennestään Egyptissä.

5. Ja kaikki henget, jotka Jakobin kupeista olivat tulleet, olivat seitsemänkymmentä henkeä. Mutta Joseph oli (ennen) Egyptissä.



1. Moos. 46:27 Ja Joosefin poikia, jotka syntyivät hänelle Egyptissä, oli kaksi. Jaakobin perheen jäseniä, jotka siirtyivät Egyptiin, oli kaikkiaan seitsemänkymmentä henkeä.

1 Mos 46:27. Ja Josephin pojat, jotka hänelle olivat syntyneet Egyptissä, olivat kaksi henkeä. Niin että kaikki henget Jakobin huoneesta, jotka tulivat Egyptiin olivat seitsemänkymmentä.

5. Moos. 10:22 Seitsemänkymmentä henkeä oli sinun isiesi joukkoa, kun he menivät Egyptiin, mutta nyt Herra, sinun Jumalasi, on tehnyt sinun lukusi paljoksi niinkuin taivaan tähdet.

5 Mos 10:22. Sinun isäs menivät alas Egyptiin seitsemänkymmenen sielun kanssa*; mutta nyt Herra sinun Jumalas on enentänyt sinun niin kuin taivaan tähdet+.



6. Ja Joosef kuoli ja kaikki hänen veljensä ynnä koko se sukupolvi.

6. Ja Joseph oli kuollut, ja kaikki hänen veljensä, ja kaikki sen aikaiset.

7. Mutta israelilaiset olivat hedelmälliset ja sikisivät, lisääntyivät ja enenivät hyvin suurilukuisiksi, niin että maa tuli heitä täyteen.

7. Ja Israelin lapset olivat hedelmälliset ja suuresti enenivät ja lisääntyivät, ja sangen voimallisesti vahvistuivat, niin että maa täytettiin heistä.



1. Moos. 18:18 Onhan Aabrahamista tuleva suuri ja väkevä kansa, ja kaikki kansakunnat maan päällä tulevat hänessä siunatuiksi.


Ps. 105:24 Ja Herra teki kansansa hyvin hedelmälliseksi ja väkevämmäksi heidän vihamiehiänsä.

Ps 105:24. Ja hän antoi kansansa sangen suuresti kasvaa*, ja teki heitä väkevämmäksi kuin heidän vihollisensa.

Ap. t. 7:17 Mutta sitä mukaa kuin lähestyi sen lupauksen aika, jonka Jumala oli Aabrahamille antanut, kasvoi kansa ja lisääntyi Egyptissä,

Ap. T 7:17. Mutta kuin lupauksen aika lähestyi*, josta Jumala oli Abrahamille vannonut, kasvoi ja eneni kansa Egyptissä+,



8. Niin Egyptiin tuli uusi kuningas, joka ei Joosefista mitään tiennyt.

8. Niin uusi kuningas tuli Egyptiin, joka ei Josephista mitään tietänyt.

9. Tämä sanoi kansallensa: Katso, israelilaisten kansa on suurempi ja väkevämpi kuin me.

9. Hän sanoi kansallensa: katso, Israelin lasten joukko on suurempi ja väkevämpi meitä.

10. Tulkaa, menetelkäämme siis viisaasti heitä kohtaan, että he eivät lisääntyisi eivätkä, jos sota syttyisi, liittyisi hekin vihollisiimme ja sotisi meitä vastaan ja lähtisi maasta pois.

10. Tulkaat, käykäämme kavalasti heidän kimppuunsa, ettei heitä tulisi niin paljo. Sillä jos joku sota nousis, tohtisivat he mennä meidän vihamiestemme puolelle, ja sotia meitä vastaan, ja lähteä maalta pois.

11. Niin heille asetettiin työnjohtajia rasittamaan heitä raskaalla työllä. Ja heidän täytyi rakentaa faraolle varastokaupungit Piitom ja Ramses.

11. Niin asetettiin heidän päällensä veron päämiehet, vaivaamaan heitä orjuudella; sillä Pharaolle rakennettiin verokaupungit, Pitom ja Raamses.

12. Mutta kuta enemmän kansaa rasitettiin, sitä enemmän se lisääntyi, ja sitä enemmän se levisi, niin että israelilaisia ruvettiin pelkäämään.

12. Mutta jota enemmin he rasittivat kansaa, sitä enemmin se lisääntyi ja kasvoi. Ja he tulivat suutuksiin Israelin lasten tähden.

13. Niin egyptiläiset pitivät israelilaisia orjantyössä väkivalloin.

13. Ja Egyptiläiset vaivasivat Israelin lapsia orjuudella armaitsemata.



1. Moos. 15:13 Ja Herra sanoi Abramille: Niin tiedä totisesti, että sinun jälkeläisesi tulevat elämään muukalaisina maassa, joka ei ole heidän omansa, ja heidän on niitä palveleminen, ja ne sortavat heitä neljäsataa vuotta.


4. Moos. 20:15 kuinka isämme lähtivät Egyptiin, kuinka olemme asuneet Egyptissä kauan aikaa ja kuinka egyptiläiset kohtelivat pahoin meitä ja meidän isiämme.




14. ja katkeroittivat heidän elämänsä kovalla laasti- ja tiilityöllä ja kaikenlaisella työllä ulkona kedolla, kaikenlaisella työllä, jota he teettivät heillä väkivalloin.

14. Ja saattivat heidän elämänsä katkeraksi raskaalla saven ja tiilein työllä, ja kaikkinaisella rasituksella kedolla, ja kaikkinaisella työllä, kuin he taisivat heidän päällensä panna, armaitsemata.

15. Ja Egyptin kuningas puhui hebrealaisille kätilövaimoille, joista toisen nimi oli Sifra ja toisen Puua;

15. Ja Egyptin kuningas puhui Hebrealaisille lasten ämmille, joista yhden nimi oli Siphra, ja toisen nimi Pua.

16. ja hän sanoi: Kun te autatte hebrealaisia vaimoja heidän synnyttäessänsä, niin tarkastakaa lapsen sukupuoli: jos se on poika, surmatkaa se, mutta jos se on tyttö, jääköön eloon.

16. Ja hän sanoi: Koska te autatte Hebrealaisia vaimoja heidän synnyttäissänsä, ja näette istuimella, jos se on poika, niin surmatkaat häntä*; mutta jos se tytär on, niin se eläköön.




Viis 18:5. Ja kuin he ajattelivat tappaa: pyhäin lapsia, (mutta yksi ulos heitetyistä kätkettiin heille rangaistukseksi), otit sinä suuren joukon heidän lapsistansa, ja hukutit heidät yhtä haavaa väkevässä vedessä.



17. Mutta kätilövaimot pelkäsivät Jumalaa eivätkä tehneet, niinkuin Egyptin kuningas oli heille sanonut, vaan antoivat poikalasten elää.

17. Mutta lasten ämmät pelkäsivät Jumalaa, ja ei tehneet niin kuin Egyptin kuningas oli heille sanonut; mutta antoivat poikaiset elää.



Ap. t. 5:29 Mutta Pietari ja muut apostolit vastasivat ja sanoivat: Enemmän tulee totella Jumalaa kuin ihmisiä.




18. Niin Egyptin kuningas kutsui kätilövaimot ja sanoi heille: Miksi te näin teette ja annatte poikalasten elää?

18. Niin Egyptin kuningas kutsui lasten ämmät, ja sanoi heille: miksi te tämän teitte, että te annoitte poikaisten elää?

19. Kätilövaimot vastasivat faraolle: Hebrealaiset vaimot eivät ole niinkuin egyptiläiset. He ovat voimakkaita; ennenkuin kätilövaimo tulee heidän luoksensa, ovat he jo synnyttäneet.

19. Niin lasten ämmät vastasivat Pharaota: Hebrealaiset vaimot ei ole niin kuin Egyptiläiset; sillä he ovat vahvemmat luonnostansa, ja ennen kuin lastenämmä tulee heidän tykönsä, ovat he synnyttäneet.

20. Mutta Jumala salli kätilövaimojen menestyä, ja kansa lisääntyi ja eneni suurilukuiseksi.

20. Sen tähden teki Jumala lasten ämmille hyvin, ja kansa lisääntyi ja vahvistui sangen suuresti.

21. Ja koska kätilövaimot pelkäsivät Jumalaa, niin hän antoi heille runsaasti perhettä.

21. Ja että lastenämmät pelkäsivät Jumalaa, rakensi hän heille huoneita.

22. Niin farao antoi käskyn kaikelle kansallensa, sanoen: Kaikki poikalapset, jotka syntyvät, heittäkää Niilivirtaan, mutta kaikkien tyttölasten antakaa elää.

22. Niin käski Pharao kaikelle kansallensa, sanoen: kaikki pojat kuin syntyvät pitää teidän heittämän virtaan*, mutta kaikki tyttäret antakaat elää.



Ap. t. 7:19 Tämä kohteli kavalasti meidän kansaamme ja sorti meidän isiämme ja pakotti heidät panemaan heitteille pienet lapsensa, etteivät ne jäisi eloon.

Ap. T 7:19. Tämä meidän sukuamme kavalasti juonitteli, ja meni pahasti meidän isäimme kanssa, niin että heidän piti nuoret lapsensa heittämän pois, ettei he olisi saaneet elää.



 

Valitse
luku

1 2 3
4 5 6
7 8 9
10 11 12
13 14 15
16 17 18
19 20 21
22 23 24
25 26 27
28 29 30
31 32 33
34 35 36
37 38 39
40